Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus.
Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin.
Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä.
Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty.
Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä.
Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin!
1/5
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus.
Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin.
Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä.
Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia.
Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon.
Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi...
3/5
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus.
Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen.
Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta.
Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut.
Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi.
Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan...
3/5
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus.
Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin...
Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa!
Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km.
Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen.
Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua!
Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään.
2/5
Hei! Kuten Tapio Virnes totesi, niin radasta on jäljellä enää 7 väylää, kolmonen ja ysi ovat poistuneet käytöstä. Katso lisää "lue lisää"-kohdasta. T: Marko Nygrén - fgr.fi ylläpito
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus.
Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan!
Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä.
Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä.
Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua.
Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata!
4/5
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m.
Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä.
Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin.
Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen.
Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä.
Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään.
3/5
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut.
Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu.
Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö!
Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista.
Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok.
Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta.
3/5
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä.
Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä.
Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa!
Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin.
3/5
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus.
Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen.
Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis.
Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin.
Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen!
3/5
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus.
Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet.
Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki.
Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep!
Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti.
Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan!
1/5
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus.
Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä.
Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin!
Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan.
Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan.
1/5
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m.
Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää.
Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia.
Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon...
Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan.
Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan.
2/5
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna!
Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen.
Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan.
Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä.
Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata.
Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla!
5/5
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen.
Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä.
Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä.
Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut!
Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin.
Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää.
4/5
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla.
Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa.
Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta.
Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään.
Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut.
Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan.
Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua.
2/5
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi.
Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin.
Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä.
Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu?
Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle.
Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä.
Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta!
2/5
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut.
Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen.
Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun.
Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo.
Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta.
Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä.
Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata!
Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen.
Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua.
Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella.
Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää.
Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan.
Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!!
Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen.
Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle...
Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään!
5/5
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m.
Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite erin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista.
Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin.
Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin.
Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin!
4/5
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4.
Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi.
Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä.
Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata.
Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus...
4/5
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä.
Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu.
Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät.
Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois!
Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain?
Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon!
2/5
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa.
Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan.
Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin.
Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus.
Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää.
Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t.
Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin!
Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja.
Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin.
1/5
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m.
Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen.
Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut.
Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan.
Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit.
Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan.
Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut.
Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin!
Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen!
3/5
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m.
Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista.
Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä.
P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton.
Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa.
Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin!
4/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki.
Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama.
Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä.
HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan.
3/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa.
No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti!
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen.
Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka.
HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma.
Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän!
5/5
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää.
Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä.
Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen.
Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen.
Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan!
2/5
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m.
Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää.
Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä.
Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta?
Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan.
3/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa.
Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin.
Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen.
Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin.
Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa!
Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan!
4/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m.
Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut.
Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt!
Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa.
Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta.
Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan.
Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä!
Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle.
Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt.
4/5
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpito
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää.
Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä.
Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään.
Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille!
4/5
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia.
Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi.
Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia.
Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja.
Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla.
1/5
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m.
Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan!
Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet.
Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi.
Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut.
Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan.
Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain...
Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan!
5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m.
Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä.
Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna.
Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut.
Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se.
Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi.
3/5
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei voida valitettavasti käydä muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot".
Ystävällisesti, Marko Nygren, fgr.fi - ylläpito
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m.
Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen.
Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista!
Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä.
7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan.
En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun.
Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata.
1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa.
Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin.
Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa...
Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep.
Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin.
Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan.
Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen...
3/5
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m.
Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella.
Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä.
Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte.
Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä...
Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia...
3/5
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m.
Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää.
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen.
Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen.
Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan.
Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain!
5/5
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä.
Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta.
Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä.
Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä!
4/5
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat.
Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja.
Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi.
Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä.
Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin!
4/5
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa.
Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa.
Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa.
Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin!
5/5
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä.
Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä.
Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia.
Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon.
Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata!
4/5
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgp
T: Marko Nygren / fgr.fi-ratamestari
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata.
Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan.
En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista.
Marko Nygrén / fgr.fi ylläpito
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m.
No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa...
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä.
Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana.
Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin.
5/5
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus.
Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut.
Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia.
Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni.
Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut.
Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin!
5/5
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta.
Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla.
Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan.
3/5
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m.
Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet.
Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä.
Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla.
Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti.
Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin.
2/5
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä.
Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa.
Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja.
Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään.
Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan!
Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään...
0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana.
Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin.
Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten.
Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen.
2/5
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste.
Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin.
Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan.
3/5
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna.
Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa.
Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa.
Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito.
2/5
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä.
Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin.
Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän.
Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki!
Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli.
Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista...
Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen.
1/5
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää.
Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty.
HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä!
Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan!
2/5
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute!
En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan!
1/5
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa.
Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä.
Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin.
Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa!
4/5
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta.
Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti.
Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava.
Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä?
Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta!
5/5
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee.
Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli.
Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi.
Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa.
Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan!
3/5
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä.
Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin.
Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin.
Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä.
Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan!
4/5
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa.
Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen.
Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla.
3/5
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi.
Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön.
Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa.
Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan.
2/5
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen.
Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella.
Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen.
Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä.
Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun.
Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus...
Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa!
Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin.
Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla.
Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea!
Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt.
Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle.
Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan!
Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista.
Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä.
Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin!
5/5
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m.
Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista.
Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain...
Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan.
2/5
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis.
Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä.
Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan...
Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti!
5/5
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan.
Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta.
Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m.
Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi.
Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään!
Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti.
Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio.
2/5
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä.
Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan!
4/5
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m.
Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla.
Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla.
Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin!
4/5
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti.
Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä...
Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan.
3/5
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä.
Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään!
Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin.
3/5
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja.
Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle.
Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin.
3/5
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m.
Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin.
Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle.
1/5
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä.
Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä.
Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan!
4/5
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut.
Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia.
Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan.
Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa.
Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt.
Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan.
2/5
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m.
Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana.
Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan!
4/5
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa.
Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu.
Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn...
Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan!
2/5
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt.
Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita.
Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan.
3/5
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi.
Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla.
Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja.
3/5
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m.
Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää.
Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa.
Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan.
2/5
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus.
Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla!
Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää.
Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella!
4/5
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m.
Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu.
Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille!
Tällaista lisää!
4/5
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus.
Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä.
Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat.
Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista.
Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu...
Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings!
Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan!
3/5
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m.
Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään.
Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita.
Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään.
Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan!
4/5
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä...
Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta!
3/5
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus.
Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla.
Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin!
4/5
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m.
Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan.
Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja...
Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan.
2/5
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m.
Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat.
Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa.
Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu.
Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta...
Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin!
5/5
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m.
Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno.
Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat!
Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus.
Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä...
Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni.
Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa!
4/5
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus.
Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa.
Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä.
Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan.
3/5
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus.
P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan.
Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui...
Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton!
Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin.
Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan...
3/5
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus.
Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi.
Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää...
En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi.
Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan!
Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen.
1/5
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3.
Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat.
Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää.
Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää.
Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan!
4/5
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen.
Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti.
Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi.
Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta.
Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin.
4/5
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä.
Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja.
Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty.
Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny...
Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän.
Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia!
4/5
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus.
P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti.
Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut.
Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan.
3/5
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus.
Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen.
Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä.
Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan.
3/5
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus.
Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta.
Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta...
Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin.
Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin...
3/5
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen.
Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus.
Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia.
Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!!
Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa...
4/5
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus.
Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa.
Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa.
Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus**
Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan!
2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan.
Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen.
Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees...
Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus.
Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen.
Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta.
Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun.
Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut.
4/5
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus.
Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun!
Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono.
Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella.
3/5
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista.
Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus.
Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja.
Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa!
En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa...
Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta.
Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)!
2/5
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus.
Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin?
Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää.
Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon!
5/5
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia.
Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi.
Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina!
HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta!
Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti.
Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden.
4/5
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus.
Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5.
Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka.
Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan.
3/5
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia.
Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat.
Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen?
Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä...
4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia.
Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua.
Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat.
Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista.
Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta.
3/5
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna.
Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa.
Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa!
1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia.
Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää.
Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät...
Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu!
5/5
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus.
Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja.
Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin).
Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen.
2/5
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus.
Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen.
Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata!
3/5
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata.
Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä.
Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan.
Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa.
3/5
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun:
"Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää."
Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :)
Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa!
5/5
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi...
Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :)
3/5
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää.
Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä.
Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista.
Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan.
4/5
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää.
Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset!
Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän.
15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo...
5/5
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata.
Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille. Väyläopasteita ei missään ja heittopaikankin opasteet vaillinaiset. On jo pahaa aloittelijankin aliarvioimista, jos sanoo, että "käyhän tämä aloittelijalle".
Pienellä tuunauksella saisi oikein hyvän ja haastavan radan. Ongelmaksi jäisi siitäkin huolimatta kuitenkin puiston muu käyttö, kesällä auringonottajat saattavat estää pelaamisen kokonaan. Korkeuseroja ei puistoradalla tarvitse ollakaan. Sijainnin ja maisemien puolesta paljon potentiaalia. Jotenkin vain näin ison kaupungin keskeisellä paikalla olevan radan olettaisi olevan parhaimmassa kuosissaan. Lehtitietojen mukaan rata on sulkeutumassa kaavamuutosten takia ja ehkä sen takia rata on kurjassa kunnossa.
2/5
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Karsikon frisbeegolfrata Pielisjoen koulun vieressä. 9-väylää ja C1-luokitus. Pururata ja lenkkipolut koko ajan hyvin lähellä, joten tarkasti saa aina katsoa ettei muita kuntoilijoita tule eteen. Lyhyet väylät, pelattu 44 minuutissa, kun yleensä menee 20 min kauemmin ysiväyläsillä. Mukavasti korkeuseroja, ylä- ja alamäkiväyliä ja tasaistakin. Pieneksi radaksi tosi monipuolinen ja mukava heittää. Miinusta tulee oikeastaan ainoastaan väyläopasteiden puuttumisesta ja vaillinaisista heittopaikkojen opasteista. Heittopaikat uusittu viime vuonna, mutta jostain syystä opasteita ei monesti samalla viitsitä uusia.
Radan huippuhetki koitti 5-väylällä, kun 25-30m lähestymisheitto upposi ryteikön läpi suoraan koriin ja tuloksena par3:lla birdie. Se heitto ois pitänny saada nauhalle... ja myös allekirjoittaneen tuuletus sen jälkeen!
Rata pelattu 25.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Kuopion keskustan välittömässä läheisyydessä, Niiralassa sijaitseva Huuhanmetsän Frisbeegolfrata. 24-väylää ja AA1-luokitus.
Aloittelijalle ihan sopiva metsärata. Korkeuseroja oli ja paljon kiekon osumasta kopisevia puita kuten kuuluukin. Kuntoilusta kävi hyvin, kun kaikki väylät kierti. Metsäradoilla puut rankaisevat helposti ja se on aloittelijankin siedettävä.
Väyläopasteet voisivat olla tarkemmat ja kattavammat, joten voi olla ratamestarin kanssa selvästi erimieltä, karttaa sai katsoa monta kertaa. Sanoisin melkein jopa, että liian pitkäksi tehty rata, sillä radat ikävästi toistivat itseään. Tuore AtrainDiscGolf metsäratana miellyttävämpi. Ihan ok perusrata, ei huono, ei erityisen hyvä, ei erityistä hinkua uudestaan.
3/5
Rata pelattu 29.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Peikkometsän Frisbeegolfrata Kuopion Saaristokaupungissa, A2-luokitus ja 18-väylää.
Korkeuseroja ei pahemmin ollut ja väylien yhteispituus yllättävän pieni, mutta puolittaisesta kuntoilusta kuitenkin silti kävi. Muutama kaunis ja suht turvallisesti heitettävä väylä. Kuitenkin hieman ristiriitainen fiilis. Muutama väylä tosi vaikea vesiesteiden takia, ei oikein tällä tarkkuudella uskaltanut täysipainoisesti heittää. Lisäksi suurin osa radoista joko meni ristiin tai kulki aivan kevyenliikenteen väylien vieressä. Tämä taas oli aika vaarallista ja tällä kertaa pelikumppanista oli valtavan iso apu. Sanoisin, että aloittelijan, joka meinaa yksin kiertää radan, niin suosittelisin etsimään muita ratoja ihan suosiolla. Kun vielä väyläopasteet puuttuivat kokonaan ( !!! ), niin oli hieman kurjat puitteet. En ehkä ihan heti ole uudestaan menossa, ainakaan yksin.
2/5
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Siilinjärvellä Vuorelan koulun läheisyydessä olevalla frisbeegolf-radalla tänään. Luokitus C1 ja 9-väylää.
Aivan upean hieno rata! Väylät lyhyitä mikä näkyy luokituksessa, väyläopasteet väylältä toiselle puuttuivat, heittopaikat kaipaisivat kohennusta, mutta muutoin vain positiivista sanottavaa!
Lyhyeen rataan oli saatu 3 ekalle väylälle jopa korkeuserojakin mistä iso plussa. Lyhyydestä huolimatta mukavan haasteellisia väyliä, kertoo hyvästä suunnittelusta! Väylä 4 ihan ehdoton helmi! Oisko salavaa nuo puut tai jotain, mutta huikean hieno kuja niistä tuli, ihan ykkössuosikki väylä mitä oon missään pelannu! Maisemat muutoinkin kauniit.
Ilman muuta tänne uudestaan joskus tulevaisuudessa!
4/5
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Vuorelan frisbeegolf-radalta 1,5km siirtyminen Kunnonpaikka DiscGolfParkiin. C1-luokitus ja 9-väylää.
Lähes identtinen Vuorelan radan kanssa. Samat puutteet (heittopaikat, väyläopasteet) ja samat vahvuudet (maisemat, haastavia väyliä, korkeuseroja). Lyhyt puistorata, väylien yhteispituus vain 503m. Vuorela parempi komean puukujan takia. Hieman joutui odottelemaan, kun iso ryhmä eläkeläisiä oli pelaamassa juuri samaan aikaan, kun tulin paikalle.
3/5
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Maakuntamatkailuna Suonenjoen DiscGolfPark. Urheilukeskuksen ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva A1-tason 18-väyläinen (1338m) rata.
Hyvin kompakti ja yllättävänkin vaihteleva metsärata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja väyläopasteet hyvässä kunnossa. Hienot maisemat. Korkeuserot pääsivät yllättämään myönteisesti eli kävi hyvästä kuntoilusta, vaikka aika lyhyt rata olikin. Olisi jopa kaivannut pidempiä väyliä, vaikkakin paikka lienee siihen hieman haasteellinen pururadan katveessa. Penkkejä olisi voinut olla lisääkin.
Hyvä kokemus ja ehdottomasti kannatti tänne ajella 58km suuntaansa!
4/5
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Eteläisen Kuopion Vehmasmäessä sijaitseva C1-luokan 9-väyläinen (648m) Riemurinteen frisbeegolf-rata.
Harvoin on näin ristiriitainen fiilis ollut kierroksen jälkeen. Etukäteen pelaajien kommentteja radasta lukeneena, niin tiesin odottaa aika kehnoa rataa. Sitä se monessa suhteessa olikin. Väylä- ja heittopaikkaopasteet puuttuivat kokonaan (!!!). Viimeiset neljä väylää kulkivat metsässä kapeita "rännejä" pitkin ja aluskasvillisuus rehoitti pitkänä. Onneksi ei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikkei toisaalta ollut niin paha kuin uskalsin odottaa.
Maisemat olivat laskettelurinteen kohdilla huikeat ja viittä ekaa väylää oli kiva pelata, vaikka vaativia väyliä omalta osaltaan olivatkin. Heittopaikat varmastikin vähäisestä käytöstä johtuen hyvässä kunnossa. Radassa on hurjasti potentiaalia kauniiden maisemien takia. Vaatisi aika ison raivaustyön millä heinikot, pusikot ja osa puista saisi surutta ottaa pois. Mietinkin, että olisiko paikalle mahdollista rakentaa jopa 18-väyläinen, AA1-luokan rata? Jos rata kerran rakennetaan, niin ylläpitokin pitäisi muistaa. Talkoillahan nuo varmasti tehdään ja, jos tekisi säännöllisesti ylläpitohoitona vuosittain, niin ei tarvitsisi kerralla tehdä älytöntä työmäärää. Koko ajan kasvavan harrastajajoukon keskuudessa pieni Vehmasmäen kylä menettää ikävästi potentiaalisia kävijöitä ja saa negatiivista mainetta.
Kaikesta huolimatta tuli rata kierrettyä. Ei ole kyllä kiire takaisin ennenkuin rata on laitettu kuntoon.
1/5
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Niittylahden opiston mailla 10-väyläinen (805m), B1-luokan puistomainen frisbeegolfrata.
Oli oikein mukava kokemus. Kauniit maisemat ja ympäristö muutoinkin miellyttävä viheralueineen ja Niittylahden opiston rakennuksineen. Korkeuseroja ei juuri ollut, joten kuntoilu muuttui ulkoiluksi hyvässä säässä. Heittopaikat erinomaisessa kunnossa. En ymmärrä miksi heittopaikkaopasteet tosin loistivat poissaolollaan, vain heittopaikan numero oli, liekö tulevat myöhemmin? Lähes jokaisella väylällä pitikin omaa karttaa vilkaista, kun korin ollessa piilossa ei pelisuuntaa pystynyt hahmottamaan.
Itselle ainakin ihan sopivan haastavia väyliä, kun unohtaa 6-väylän vesikikkailun, siitä en tykännyt. Sopii ehkä kilpailijoille nuo pitkät veden ylitykset, mutta aloittelijoille rantaa myöten kiertäminenkin hankalaa.
Voipi tulla joskus uudestaankin!
3/5
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Pyhäselän koulun ja pururadan vieressä kiemurteleva rata. Tällä hetkellä 9-väylää (väylä nro 9 pois pelistä parakkikylän takia) ja pituutta 742m, B3-luokitus.
Vaikea oikein kommentoida mitään. Hammaslahti on kaunis paikka jossa kenen tahansa kannattaa käydä ja kyläläiset taistelevat ainakin lukiostaan ihan viimeiseen asti, hyvä niin.
Mut joo... ei minkäänlaisia heittopaikkoja, ei yhtään kunnollista heittopaikkaopastetta tai väyläopastetta. No ok... isoissa pylväissä oli muutaman kerran mainittu väylän numero. Koreja ei yleensä nähnyt heittopaikalta, joten yksin oli jopa vaarallista sokkona pelata. Ihan hirveää pusikkoa lähes kaikilla väylillä. Ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikka suurin piirtein jokainen puska tuli kyllä käytyä läpi... Korit kehnossa kunnossa. Ei hyviä maisemia.
Alueessa oli kuitenkin potentiaalia ja rata olisi helppo päivittää nykyajan minimivaatimuksia vastaavaksi. Ennen sitä ei kyllä valitettavasti ole kiire uudestaan!
1/5
Bomban Frisbeegolfrata
Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus. Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin. Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä. Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty. Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä. Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin! 1/5Hyvärilän frisbeegolfrata
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus. Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä. Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia. Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon. Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi... 3/5Valtimo DiscGolfPark
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus. Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen. Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta. Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut. Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi. Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan... 3/5Naissaaren frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus. Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin... Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km. Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen. Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua! Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään. 2/5Lieksa DiscGolfPark
Hei! Kuten Tapio Virnes totesi, niin radasta on jäljellä enää 7 väylää, kolmonen ja ysi ovat poistuneet käytöstä. Katso lisää "lue lisää"-kohdasta. T: Marko Nygrén - fgr.fi ylläpitoMuurasjärven frisbeegolfrata
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus. Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan! Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä. Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä. Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua. Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata! 4/5Pihtipudas DiscGolfPark
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m. Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä. Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin. Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen. Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä. Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään. 3/5Niemilomien frisbeegolfrata
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut. Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu. Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö! Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista. Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok. Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta. 3/5Rapilan puisto
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä. Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä. Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa! Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin. 3/5Tuupovaaran frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus. Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen. Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis. Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin. Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen! 3/5Ilomantsin frisbeegolfrata
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus. Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet. Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki. Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep! Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti. Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan! 1/5Käsämän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus. Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin! Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan. Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan. 1/5Uilon frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää. Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia. Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon... Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan. Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan. 2/5Paiholan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna! Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen. Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan. Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä. Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata. Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla! 5/5Kontiorannan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen. Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä. Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä. Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut! Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin. Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää. 4/5Kangaslampi MultiGolfPark
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla. Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa. Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta. Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään. Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut. Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan. Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua. 2/5Peltokankaan frisbeegolfrata
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi. Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin. Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä. Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu? Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle. Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä. Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta! 2/5Kinnulan frisbeegolf
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut. Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen. Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun. Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo. Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta. Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä. Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla! 4/5Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata! Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen. Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua. Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella. Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi! 4/5Hiiska DG
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää. Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan. Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!! Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen. Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle... Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään! 5/5Liikuntapuiston frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m. Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite erin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista. Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin. Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin. Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin! 4/5Kangaslammen leirikeskuksen rata
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4. Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi. Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä. Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata. Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus... 4/5Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä. Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu. Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät. Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois! Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain? Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon! 2/5Pieksämäki DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa. Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan. Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin. Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan. 2/5Frisbeegolf Virtasalmi
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus. Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää. Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t. Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin! Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja. Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin. 1/5Jussin frisbee
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m. Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen. Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut. Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan. Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit. Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan. Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut. Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin! Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen! 3/5Taivaanpankon frisbeegolfrata
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m. Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista. Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä. P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton. Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa. Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin! 4/5Vuorilammen frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki. Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama. Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä. HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan. 3/5Laajavuori DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa. No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti! Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen. Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka. HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma. Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän! 5/5Kuusamon Tropiikki
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää. Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä. Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen. Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen. Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan! 2/5Hirsikankaan Frisbeegolfrata
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m. Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää. Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä. Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta? Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan. 3/5Ruka AM-DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa. Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin. Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen. Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin. Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa! Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan! 4/5Ruka DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut. Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt! Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa. Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta. Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan. Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä! Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle. Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt. 4/5Ummeljoen frisbeegolf
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpitoSotkuman frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää. Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä. Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään. Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille! 4/5Martonvaaran frisbeegolfrata
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia. Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi. Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia. Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja. Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla. 1/5Tahkovuori DiscGolfPark
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m. Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan! Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet. Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi. Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut. Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan. Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain... Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan! 5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.Koskenselän frisbeegolfrata
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m. Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä. Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna. Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut. Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se. Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi. 3/5Kaavi DiscGolfPark
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei voida valitettavasti käydä muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot". Ystävällisesti, Marko Nygren, fgr.fi - ylläpitoHuuhkaala frisbeegolf
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m. Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen. Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista! Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä. 7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan. En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun. Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata. 1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )Rantasalmen frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa. Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin. Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa... Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep. Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin. Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan. Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen... 3/5SaimaaHoliday DiscGolfPark
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m. Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella. Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä. Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte. Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä... Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia... 3/5Paloisvuori DiscGolfPark
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m. Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen. Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen. Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan. Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain! 5/5Hirvensalmen frisbeegolfrata
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä. Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta. Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä. Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä! 4/5Kangasniemen frisbeegolfrata
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat. Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja. Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi. Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä. Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin! 4/5Hankasalmen frisbeegolfrata
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa. Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa. Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa. Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin! 5/5Laurinkylän frisbeegolfrata
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä. Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä. Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia. Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon. Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgp T: Marko Nygren / fgr.fi-ratamestariTirvan frisbeegolfrata
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata. Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan. En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista. Marko Nygrén / fgr.fi ylläpitoNiemilomien frisbeegolfrata
Radan pelaaminen on tällä hetkellä ilmaista. T: Marko Nygrén / fgr.fi ylläpito.Kotkatharjun frisbeegolf
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)44200 Suolahti
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m. No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa... Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä. Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana. Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin. 5/5Savivuori DiscGolfPark
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus. Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut. Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia. Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni. Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut. Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin! 5/5Rautavaara DiscGolfPark
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta. Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla. Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan. 3/5Metsäkartano
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m. Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet. Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä. Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla. Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti. Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin. 2/5Lomakeskus Revontuli
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä. Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa. Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja. Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään. Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan! Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään... 0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )Huuhanmetsä DiscGolfPark
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...Puijo DiscGolf
Ihan vain mielenkiinnosta, jotta milloin olet radalla käynyt pelaamassa?Sonkajärven frisbeegolf
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana. Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin. Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten. Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen. 2/5Sukevan frisbeegolfrata
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste. Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin. Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan. 3/5Satamanpuisto
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna. Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa. Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa. Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito. 2/5Peurunka
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m. Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä. Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin. Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän. Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki! Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli. Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista... Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen. 1/5Laukaa DiscGolfPark
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää. Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty. HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä! Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan! 2/5Vihtavuori DiscGolfPark
Jep! Ja nyt on taas yksi huonoimmista. Mieluummin purettaisiin tällainen rata kokonaan pois, jos ei halutakaan radan olevan edes välttävä.Vihtavuori DiscGolfPark
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute! En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan! 1/5Toivakka DiscGolfPark
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa. Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä. Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin. Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa! 4/5DiscGolf Sähköpari Partaharju
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta. Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti. Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava. Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä? Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta! 5/5Ruutananharjun frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m. Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee. Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli. Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi. Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa. Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan! 3/5Enonkoski DiscGolfPark
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä. Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin. Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä. Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan! 4/5Heinävesi Frisbeegolf
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen. Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla. 3/5Karvion frisbeegolfrata
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi. Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön. Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa. Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan. 2/5Kotkatharjun frisbeegolf
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen. Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella. Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen. Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä. Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun. Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus... Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa! Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin. Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla. Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea! Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt. Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle. Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan! Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...Vattuvuori DiscGolfPark
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.Vattuvuori DiscGolfPark
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista. Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä. Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin! 5/5Kuvansi frisbeegolf
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m. Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista. Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain... Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan. 2/5Kaitaisten frisbeegolf
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis. Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä. Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan... Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti! 5/5Juvan frisbeegolf
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan. Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta. Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan. 2/5Jäppilä DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi. Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään! Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti. Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio. 2/5Uhomäki frisbeegolf
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä. Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan! 4/5Vieremä DiscGolfPark
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m. Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla. Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla. Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin! 4/5Kuorevirran frisbeegolfrata
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti. Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä... Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan. 3/5Spa Hotel Runni Frisbeegolf
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä. Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään! Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin. 3/5Peltosalmen urheilupuisto
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja. Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle. Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin. 3/5Kilpijärven koulu
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m. Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin. Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle. 1/5Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä. Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä. Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan! 4/5Liperin frisbeegolfrata
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut. Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia. Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan. Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Kaatamon frisbeegolfrata
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa. Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt. Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan. 2/5Pielavesi DiscGolfPark
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m. Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana. Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan! 4/5Lossisaari DiscGolfPark
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa. Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu. Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn... Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan! 2/5Vesanto DiscGolfPark
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt. Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita. Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan. 3/5Rautalammin frisbeegolfrata
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m. Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi. Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla. Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja. 3/5Kumparepuiston frisbeegolfrata
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...Ummeljoen frisbeegolf
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m. Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää. Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa. Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan. 2/5Eerola DGP
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus. Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla! Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää. Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella! 4/5Jaalan frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m. Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu. Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille! Tällaista lisää! 4/5Suonenjoki DiscGolfPark
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus. Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä. Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat. Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista. Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu... Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings! Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan! 3/5Vesileppis DiscGolfPark
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m. Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään. Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita. Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään. Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan! 4/5Vuorelan frisbeegolfkenttä
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä... Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta! 3/5Salokylän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus. Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla. Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin! 4/5Ylämyllyn koulun frisbeegolfrata
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m. Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan. Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja... Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan. 2/5Vanhan Kaivoksen frisbeegolfrata
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m. Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat. Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa. Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu. Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta... Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin! 5/5Paajalanmäki
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m. Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno. Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat! Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin! 4/5Lemmensillanpuisto
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus. Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä... Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni. Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 1.11.2019 alkaen.Kotalahden kylätalo
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus. Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa. Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä. Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan. 3/5Kotalahden kylätalo
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.Sorsakoski DiscGolfPark
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus. P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan. Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui... Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton! Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin. Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan... 3/5Ollilan Tuvan frisbeegolfrata
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus. Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi. Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää... En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi. Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan! Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen. 1/5Vierevänniemi Frisbeegolf
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3. Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat. Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää. Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää. Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan! 4/5Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Kaavi DiscGolfPark
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen. Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti. Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi. Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta. Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin. 4/5Kaatamon frisbeegolfrata
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...Mikkalan maalaistalo
ja ainakaan minulta ei veloitettu pelaamisesta yhtään mitään.Mikkalan maalaistalo
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä. Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja. Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty. Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny... Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän. Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia! 4/5Tuusniemen frisbeegolfrata
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus. P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti. Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut. Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan. 3/5Tirvan frisbeegolfrata
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus. Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen. Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä. Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan. 3/5Koivusaari DiscGolfPark
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus. Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta. Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta... Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin. Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin... 3/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen. Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.Savela DiscGolfPark
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus. Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia. Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!! Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa... 4/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus. Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa. Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa. Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus** Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan! 2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)Uimaharjun Frisbeegolfrata
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan. Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen. Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees... Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Maaninka DiscGolfPark
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus. Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta. Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun. Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut. 4/5Urheilupuiston frisbeegolfrata
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus. Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun! Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono. Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella. 3/5Atrain Disc Golf
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista. Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.Huuhanmetsä DiscGolfPark
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.Juankosken frisbeegolfrata
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus. Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja. Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa! En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa... Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta. Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)! 2/5Lapinlahti DiscGolfPark
Ja kiekkokin tänään löytänyt onnellisesti perille... :)Lapinlahti DiscGolfPark
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus. Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin? Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. 12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää. Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon! 5/5Utran frisbeegolfrata
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia. Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi. Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina! HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta! Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti. Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden. 4/5Nerkoo DiscGolfPark
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus. Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5. Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka. Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan. 3/5Varpaisjärvi DiscGolfPark
Ja plussana vielä vitosväylän jälkeinen laavu. Jos olisi etukäteen tiennyt, niin olisi makkarapaketin ja tulentekovälineet voinut varata mukaan.Varpaisjärvi DiscGolfPark
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia. Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat. Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen? Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä... 4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.Tahko DiscGolfPark
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia. Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua. Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat. Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista. Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta. 3/5Nilsiän frisbeegolfrata
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna. Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa. Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa! 1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 26.10.2018 klo 15.00 alkaen. Pelaamaan pääsee taas keväällä 2019, lumitilanteen mukaan.Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Tarinalaakso Old Course
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia. Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää. Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät... Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu! 5/5Siilinlahden frisbeegolfrata
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus. Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja. Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin). Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen. 2/5Ahmo DiscGolfPark
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus. Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen. Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata! 3/5Tarinalaakso Old Course
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...Vehmersalmen frisbeegolfrata
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata. Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä. Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan. Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa. 3/5Rissala Disc Golf
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun: "Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää." Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.Puijo DiscGolf
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia. Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :) Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa! 5/5Frisbee Päiväranta
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi... Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :) 3/5Lykynlammen frisbeegolfrata
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää. Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä. Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista. Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan. 4/5Atrain Disc Golf
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää. Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset! Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän. 15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo... 5/5Kirkko-/Koivuniemenpuisto
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata. Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille. Väyläopasteita ei missään ja heittopaikankin opasteet vaillinaiset. On jo pahaa aloittelijankin aliarvioimista, jos sanoo, että "käyhän tämä aloittelijalle". Pienellä tuunauksella saisi oikein hyvän ja haastavan radan. Ongelmaksi jäisi siitäkin huolimatta kuitenkin puiston muu käyttö, kesällä auringonottajat saattavat estää pelaamisen kokonaan. Korkeuseroja ei puistoradalla tarvitse ollakaan. Sijainnin ja maisemien puolesta paljon potentiaalia. Jotenkin vain näin ison kaupungin keskeisellä paikalla olevan radan olettaisi olevan parhaimmassa kuosissaan. Lehtitietojen mukaan rata on sulkeutumassa kaavamuutosten takia ja ehkä sen takia rata on kurjassa kunnossa. 2/5Karsikon frisbeegolfrata
4/5Karsikon frisbeegolfrata
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Karsikon frisbeegolfrata Pielisjoen koulun vieressä. 9-väylää ja C1-luokitus. Pururata ja lenkkipolut koko ajan hyvin lähellä, joten tarkasti saa aina katsoa ettei muita kuntoilijoita tule eteen. Lyhyet väylät, pelattu 44 minuutissa, kun yleensä menee 20 min kauemmin ysiväyläsillä. Mukavasti korkeuseroja, ylä- ja alamäkiväyliä ja tasaistakin. Pieneksi radaksi tosi monipuolinen ja mukava heittää. Miinusta tulee oikeastaan ainoastaan väyläopasteiden puuttumisesta ja vaillinaisista heittopaikkojen opasteista. Heittopaikat uusittu viime vuonna, mutta jostain syystä opasteita ei monesti samalla viitsitä uusia. Radan huippuhetki koitti 5-väylällä, kun 25-30m lähestymisheitto upposi ryteikön läpi suoraan koriin ja tuloksena par3:lla birdie. Se heitto ois pitänny saada nauhalle... ja myös allekirjoittaneen tuuletus sen jälkeen!Huuhanmetsä DiscGolfPark
Rata pelattu 25.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Kuopion keskustan välittömässä läheisyydessä, Niiralassa sijaitseva Huuhanmetsän Frisbeegolfrata. 24-väylää ja AA1-luokitus. Aloittelijalle ihan sopiva metsärata. Korkeuseroja oli ja paljon kiekon osumasta kopisevia puita kuten kuuluukin. Kuntoilusta kävi hyvin, kun kaikki väylät kierti. Metsäradoilla puut rankaisevat helposti ja se on aloittelijankin siedettävä. Väyläopasteet voisivat olla tarkemmat ja kattavammat, joten voi olla ratamestarin kanssa selvästi erimieltä, karttaa sai katsoa monta kertaa. Sanoisin melkein jopa, että liian pitkäksi tehty rata, sillä radat ikävästi toistivat itseään. Tuore AtrainDiscGolf metsäratana miellyttävämpi. Ihan ok perusrata, ei huono, ei erityisen hyvä, ei erityistä hinkua uudestaan. 3/5Peikkometsän Frisbeegolfrata
Rata pelattu 29.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Peikkometsän Frisbeegolfrata Kuopion Saaristokaupungissa, A2-luokitus ja 18-väylää. Korkeuseroja ei pahemmin ollut ja väylien yhteispituus yllättävän pieni, mutta puolittaisesta kuntoilusta kuitenkin silti kävi. Muutama kaunis ja suht turvallisesti heitettävä väylä. Kuitenkin hieman ristiriitainen fiilis. Muutama väylä tosi vaikea vesiesteiden takia, ei oikein tällä tarkkuudella uskaltanut täysipainoisesti heittää. Lisäksi suurin osa radoista joko meni ristiin tai kulki aivan kevyenliikenteen väylien vieressä. Tämä taas oli aika vaarallista ja tällä kertaa pelikumppanista oli valtavan iso apu. Sanoisin, että aloittelijan, joka meinaa yksin kiertää radan, niin suosittelisin etsimään muita ratoja ihan suosiolla. Kun vielä väyläopasteet puuttuivat kokonaan ( !!! ), niin oli hieman kurjat puitteet. En ehkä ihan heti ole uudestaan menossa, ainakaan yksin. 2/5Vuorelan frisbeegolfkenttä
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Siilinjärvellä Vuorelan koulun läheisyydessä olevalla frisbeegolf-radalla tänään. Luokitus C1 ja 9-väylää. Aivan upean hieno rata! Väylät lyhyitä mikä näkyy luokituksessa, väyläopasteet väylältä toiselle puuttuivat, heittopaikat kaipaisivat kohennusta, mutta muutoin vain positiivista sanottavaa! Lyhyeen rataan oli saatu 3 ekalle väylälle jopa korkeuserojakin mistä iso plussa. Lyhyydestä huolimatta mukavan haasteellisia väyliä, kertoo hyvästä suunnittelusta! Väylä 4 ihan ehdoton helmi! Oisko salavaa nuo puut tai jotain, mutta huikean hieno kuja niistä tuli, ihan ykkössuosikki väylä mitä oon missään pelannu! Maisemat muutoinkin kauniit. Ilman muuta tänne uudestaan joskus tulevaisuudessa! 4/5Kunnonpaikka DiscGolfPark
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Vuorelan frisbeegolf-radalta 1,5km siirtyminen Kunnonpaikka DiscGolfParkiin. C1-luokitus ja 9-väylää. Lähes identtinen Vuorelan radan kanssa. Samat puutteet (heittopaikat, väyläopasteet) ja samat vahvuudet (maisemat, haastavia väyliä, korkeuseroja). Lyhyt puistorata, väylien yhteispituus vain 503m. Vuorela parempi komean puukujan takia. Hieman joutui odottelemaan, kun iso ryhmä eläkeläisiä oli pelaamassa juuri samaan aikaan, kun tulin paikalle. 3/5Suonenjoki DiscGolfPark
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Maakuntamatkailuna Suonenjoen DiscGolfPark. Urheilukeskuksen ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva A1-tason 18-väyläinen (1338m) rata. Hyvin kompakti ja yllättävänkin vaihteleva metsärata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja väyläopasteet hyvässä kunnossa. Hienot maisemat. Korkeuserot pääsivät yllättämään myönteisesti eli kävi hyvästä kuntoilusta, vaikka aika lyhyt rata olikin. Olisi jopa kaivannut pidempiä väyliä, vaikkakin paikka lienee siihen hieman haasteellinen pururadan katveessa. Penkkejä olisi voinut olla lisääkin. Hyvä kokemus ja ehdottomasti kannatti tänne ajella 58km suuntaansa! 4/5Riemurinteen frisbeegolfrata
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Eteläisen Kuopion Vehmasmäessä sijaitseva C1-luokan 9-väyläinen (648m) Riemurinteen frisbeegolf-rata. Harvoin on näin ristiriitainen fiilis ollut kierroksen jälkeen. Etukäteen pelaajien kommentteja radasta lukeneena, niin tiesin odottaa aika kehnoa rataa. Sitä se monessa suhteessa olikin. Väylä- ja heittopaikkaopasteet puuttuivat kokonaan (!!!). Viimeiset neljä väylää kulkivat metsässä kapeita "rännejä" pitkin ja aluskasvillisuus rehoitti pitkänä. Onneksi ei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikkei toisaalta ollut niin paha kuin uskalsin odottaa. Maisemat olivat laskettelurinteen kohdilla huikeat ja viittä ekaa väylää oli kiva pelata, vaikka vaativia väyliä omalta osaltaan olivatkin. Heittopaikat varmastikin vähäisestä käytöstä johtuen hyvässä kunnossa. Radassa on hurjasti potentiaalia kauniiden maisemien takia. Vaatisi aika ison raivaustyön millä heinikot, pusikot ja osa puista saisi surutta ottaa pois. Mietinkin, että olisiko paikalle mahdollista rakentaa jopa 18-väyläinen, AA1-luokan rata? Jos rata kerran rakennetaan, niin ylläpitokin pitäisi muistaa. Talkoillahan nuo varmasti tehdään ja, jos tekisi säännöllisesti ylläpitohoitona vuosittain, niin ei tarvitsisi kerralla tehdä älytöntä työmäärää. Koko ajan kasvavan harrastajajoukon keskuudessa pieni Vehmasmäen kylä menettää ikävästi potentiaalisia kävijöitä ja saa negatiivista mainetta. Kaikesta huolimatta tuli rata kierrettyä. Ei ole kyllä kiire takaisin ennenkuin rata on laitettu kuntoon. 1/5Niittylahden frisbeegolfrata
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Niittylahden opiston mailla 10-väyläinen (805m), B1-luokan puistomainen frisbeegolfrata. Oli oikein mukava kokemus. Kauniit maisemat ja ympäristö muutoinkin miellyttävä viheralueineen ja Niittylahden opiston rakennuksineen. Korkeuseroja ei juuri ollut, joten kuntoilu muuttui ulkoiluksi hyvässä säässä. Heittopaikat erinomaisessa kunnossa. En ymmärrä miksi heittopaikkaopasteet tosin loistivat poissaolollaan, vain heittopaikan numero oli, liekö tulevat myöhemmin? Lähes jokaisella väylällä pitikin omaa karttaa vilkaista, kun korin ollessa piilossa ei pelisuuntaa pystynyt hahmottamaan. Itselle ainakin ihan sopivan haastavia väyliä, kun unohtaa 6-väylän vesikikkailun, siitä en tykännyt. Sopii ehkä kilpailijoille nuo pitkät veden ylitykset, mutta aloittelijoille rantaa myöten kiertäminenkin hankalaa. Voipi tulla joskus uudestaankin! 3/5Hammaslahden frisbeegolfrata
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Pyhäselän koulun ja pururadan vieressä kiemurteleva rata. Tällä hetkellä 9-väylää (väylä nro 9 pois pelistä parakkikylän takia) ja pituutta 742m, B3-luokitus. Vaikea oikein kommentoida mitään. Hammaslahti on kaunis paikka jossa kenen tahansa kannattaa käydä ja kyläläiset taistelevat ainakin lukiostaan ihan viimeiseen asti, hyvä niin. Mut joo... ei minkäänlaisia heittopaikkoja, ei yhtään kunnollista heittopaikkaopastetta tai väyläopastetta. No ok... isoissa pylväissä oli muutaman kerran mainittu väylän numero. Koreja ei yleensä nähnyt heittopaikalta, joten yksin oli jopa vaarallista sokkona pelata. Ihan hirveää pusikkoa lähes kaikilla väylillä. Ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikka suurin piirtein jokainen puska tuli kyllä käytyä läpi... Korit kehnossa kunnossa. Ei hyviä maisemia. Alueessa oli kuitenkin potentiaalia ja rata olisi helppo päivittää nykyajan minimivaatimuksia vastaavaksi. Ennen sitä ei kyllä valitettavasti ole kiire uudestaan! 1/5