Lappeenrannan kaupungissa Simolan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 434m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1330m. Pelattu 25.8.2023.
Simolan metsärata sijaitsi maastossa missä kipuamista jonkin verran oli, joten ihan kivaa kuntoilua siltä osin. Väylät olivat oikeinkin mukavia ja haastavia eikä haitannut yhtään, että aika lyhyitä myös samalla. 7-väylä nätti lopetus puiden keskeltä alamäkeen, vaikkakin oikealla sivustalla oli odottelemassa turhankin ahnas ryteikkö-monsteri. Siirtymät lyhyet ja väyliä vähän, niin radan kiertää hyvinkin joutuisaan.
Rakenteista löytyi kotikutoinen ratakartta, heittopaikkaopasteet (ei 5-väylällä) ja dgp-korit suuntanuolineen (7-väylällä Discmanian kori). Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 17km matkaa. Itse evästelin keskustassa Konditoria-Kahvila Aleksandrassa. Leipuska savulohitäytteellä oli kyllä maistuvin suolainen syöminen ikinä missään kahvilassa, ihan ehdottomasti lämmin suosittelu Aleksandralle kaikilta osiltaan!
Puutteitakin valitettavasti oli. Kun ykkösen on pelannut, niin kannattaa kattoa tarkasti opasteista, että mihin suuntaan seuraavan väylän heittää. Kakkosen ja seiskan heittopaikat ovat kirjamellisesti aivan vierekkäin ja ajatuksissaan heitin ykkösen jälkeen yhden heiton seiskaa pitkin, kunnes tajusin virheen ja palasin heittämään väylät kuten kuuluikin. 5-väylä heitetään vaarallisesti sokkona kuntopolkua vastakarvaan näkyvyyden ollessa erittäin huono! Ja kuinka ollakaan, niin vasemmalla taas supermegaryteikköä. 7-väylälle kulku oli ohjattu 2-väylän heittolinjan kautta... ei hyvä. Heittopaikat maapohjalla.
Simolan rata on lyhyt minirata missä väylät itsessään ihan hyvin suunniteltuja ja kivoja heittää. Liikaa oli kuitenkin ryteikköjä joiden siistimiseen vaadittaisiin aika iso voimanponnistus ja tahtotila hoitaa asia kuntoon. Turvallisuuspuutoksia myös jonkin verran ja heittopaikat maapohjalla. Edellä mainitut kuntoon, niin helposti 1-2 pykälää korkeampi arviointi.
2/5
Lappeenrannan kaupungissa Mälkiän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 263m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1230m. Pelattu 24.8.2023.
Mälkiän minimetsärataan oli saatu myös mukavasti korkeuseroja hyödyntämällä hienosti maastonmuotoja mikä oli erinomaisen hyvä asia. Tiiviillä metsäalueella nopeasti kierrettävä minirata missä väylät lyhyitä, mutta oikein hyvin suunniteltuja, puita ja pensaita oli antamassa pientä vaikeuskerrointa kuitenkin. Siirtymät lähes olemattomat. 5-väylä radan paras, mutta ehkä hieman ahtaassa rakosessa, sillä 4 ja 6-väylien pelaajat ovat pienessä vaarassa, kun kiekkoa alamäkeen viskotaan. Tuskin harvemmin tuolla ruuhkia on, mutta kuitenkin. Vesi on kauniisti maisemallisesti läsnä, mutta edes 2-väylällä ei ole vaaraa kanavaan viskasta kiekkoa, sen verran kaukana vedestä kuitenkin ollaan, ei, vaikka kuinka kiekko käteen pahasti jäisikin...
Rakenteet ihan kelvolliset. Ratakartta löytyi kuten kuuluukin, samoin suht pienet ja maasta kohollaan olevat heittopaikat. Tosin ei tuota vauhtia 40m väylillä tarve kovin paljoa ole ottaakaan. Heittopaikoilla olevat opasteet myös hyvässä kunnossa. Lappeenrannan keskustan palvelut 8km päässä. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus -nimisessä kahvilassa, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja vanhoista ovista tehtyjä... kerrassaan hieno paikka!
Puutteina voi todeta ainakin korit mitkä oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat kyllä kieltämättä hieman rimpula-osastoa, varsinkin ketjuja olisi voinut olla enemmänkin. 1-väylä heitettiin sokkona ja periaatteessa toki spottauksen tarve hyvin ilmeinen, mutta milloin sitten muita pelaajia tuolla on, niin en osaa sanoa. Ja olisihan se roskis voinut radalla olla...
Mälkiän rata oli oikein mukava minirata mukavan jylhissä vesimaisemissa aivan Saimaan Kanavan vierustalla. Rakenteissa hiomista eli oli se yksi ikävä sokkoväylä, yksi väylä liian ahtaassa välikössä ja rimpulakorit, mutta silti jäi pelaamisesta hyvä mieli. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Lappeenrannan kaupungissa Lyytikkälän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1452m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4440m. Pelattu 24.8.2023.
Lyytikkälän puisto/hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin suht lyhyttä, muttei missään nimessä liian helppoa väylää ollut tarjolla. Haastetta riitti monenmoista radan varrella. Kaikki väylät olivat jollakin tavoin erilaisia, joten radoille hyvin tyypillistä samankaltaisten väylien toistoa ei Lyytikkälässä päässyt tapahtumaan. 1-väylä oli tällaiselle rähmäkäpälälle mukava avaus, kun sai esteettä nurmikentällä heittää. 4-väylä myös hieno väylä triplamandoineen ja korin takana suojaverkko suojaamassa edellisen väylän heittäjiä. 9 ja 15-väylillä hienot korien paikat. 10-väylä heitettiin hiekkamontun yli. Helppo periaatteessa, mutta kun et pääse yli ja jätät rinteeseen, niin satunnaisen fribaturistin elämä kummasti vaikeutuu hetkessä. 16-väylä hieno väylä avoimella, puita ja puskia hieman esteenä. Siirtymät järkevät paitsi 5-6 mikä oli selvästi pidempi.
Rata oli elokuussa selvästi kehittymässä ja juuri laajennettu 18-väyläiseksi. Tämä tarkoitti sitä, että rakenteet olivat kauttaaltaan aika rempallaan. Ratakartan tiedot eivät täsmänneet lainkaan fgr:n tai metrixin ilmoitettuihin lukemiin. Heittopaikat monin paikoin aika onnettomat, samoin heittopaikoilla olevat opasteet. Korit olivat periaatteessa ok dgp-laatua, mutta korien numeroinnit pielessä. Väylien löytäminen oli erittäin haasteellista, kun opasteita puuttui. Pelkästään metrillisesti pieni siirtymä ykköseltä kakkoselle olisi tarvinnut suuntanuolta, kun yhdellä silmäyksellä näit aukiolla aika monta koria ja väylää, niin arpanopalla sai ilman ratakarttaa heittää, että minne päin sitä oikein olisi pitänyt lähteä. Vitoselta kutosella löytäminen olikin sitten oma hieno lukunsa. Kun satoi vielä kaatamalla vettä, niin opasteiden puuttuessa ei tuollainen pitkä siirtymä kyllä verenpainetta ainakaan laskenut. Viimein, ilmeisesti hyvällä turistin tuurilla kuitenkin löysi tiensä eteenpäin. Hankalaa oli loppuarviointiakin tehdä, kun ei yhtään tiedä, jotta mikä rakenteiden puutteista lopulta kuntoon asti hoidetaan, nyt niitä oli aika massiivinen määrä + muut puutteet siihen päälle vielä.
Hyviä asioita oli ehdottomasti se, että radan alusta löytyi lukittu löytökiekkolaatikko ja roskis. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle matkaa 16km. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus -nimisessä kahvilassa, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja vanhoista ovista tehtyjä... kerrassaan hieno paikka!
Rakenteiden lisäksi muutakin puutosta oli. Ainakin väylät 3, 9 ja 15 heitettiin täysin sokkona kuntopolkua vastaan ja oli sitten tuurissaan, että tuliko sieltä mutkan takaa joku vastaan vai ei. Jos on pakko laittaa väylät risteämään, niin se on yleensä aina kehnon ratasuunnittelu merkki. En jaksa ymmärtää miksi tähän oli sorruttu 6/7-väylien kohdalla... 6-väylällä heitettiin suoraan korille tyyppisesti, mutta... heittopaikan edessä pieni lammikko mistä kiekon saa talteen ilman sukellusvarusteiden päällepukemista. Hetken päästä oikealla kuitenkin syvempi lampi, joten aika varmistellen saa heittonsa heittää, ettei kiekot häviä. Mitään tietoa ei ole, jotta kalastellaanko ylläpidon toimesta kiekkoja vai ei. 7-väylällä oli sitten vasemmalla tämä matala lammikko ja oikealla tämä syvempi tapaus ja kori taas suoraan edessä. Kummankin väylän heitin itse hyvin varmistellen ja kiekkoja en saanut uitettua. Hieman siinä ja siinä, että soveltuvatko moiset väylät mukaan ollenkaan... 14-väylällä saa olla tarkkana korin takana olevan syvän montun takia.
Lyytikkälän radalla oli välillä suorastaan upeita väyliä, joita oli erittäin miellyttävää heittää. Osa kuitenkin sokkoja ja muille alueen käyttäjille vaarallisia. 6/7 väylien risteäminen ei minun ymmärrystäni saa. Rata oli selvästi muutosvaiheessa ja varma ei voinut olla, että mikä kaikki oikeasti korjaantuu, muutos toki yleensä ihan hyvä asia, ei siin mittään. Radan väylät kokonaisuudessaan kuitenkin harvinaisen vaihtelevia, ikävää ja puuduttavaa toistoa ei ollut lainkaan. Jos radan rakenteet laitetaan kehitysvaiheen lopuksi kuntoon ja muutamia muutoksia tehtäisiin, niin radan hyvän potentiaalinkin takia arviointi voisi olla parikin pykälää korkeampi.
2/5
Lappeenrannan kaupungissa Nuijamaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 744m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2280m. Pelattu 24.8.2023.
Nuijamaan rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylistä paras oli 4-väylä mikä heitettiin mukavasti alamäkeen eikä kiekon hukkumista tarvinnut pelätä. Myös 8-väylä oli nätti alamäki. Siirtymät kohtuulliset.
Rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Laadukkaat dgp-korit suuntanuolineen rakenteiden parasta a-ryhmää. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja samoin heittopaikat. Aluella ulkokuntosali ja laavu puineen fribaajienkin käytettävissä. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 26km matkaa. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja... kerrassaan hieno paikka!
Mutta joo... ei napannut, ei yhtään, ei ollenkaan, ei alkuunkaan. Heti 1-väylä sisälsi sellaisen lupiinimonsteriviidakon keskellä väylää ja osin vasemmalla sivustalla, jotta en kiekkoja halunnut lähteä hukkaamaan, joten se jäi heti alkuun välistä. Eikä radan pelaaminen kovin suotuisissa merkeissä jatkunut tämänkään jälkeen. 2-väylä olikin sitten jotain ihan käsittämätöntä, ehkä yksi hasardeimmista ja pahimmista väylistä mitä olen koskaan nähnyt. Koko väylän mitalla ihan hirmuinen heinäviidakko ja vasemmalla sivustalla vielä puuryteikkömonsterit odottamassa poloisen heittäjän kiekkoja ja lisäksi vielä kori alaspäin viettävässä rinteessä. Ei todellakaan mitään järjen hiventäkään tuollaisessa väylän irvikuvassa! Skippi siis kahdelle väylälle peräjälkeen. Noh... sitten tuli 3-väylä. Heinän korkeus aleni parilla sentillä, mutta silti väylälle kiekon hukkuminen hyvin mahdollista. Irvokkainta oli ehkä, jotta kulkureitiksi pitkän heinän keskelle oli ihan taannoin selvästi yhden kerran ajettu ruohonleikkurilla kapea ura, jota pitkin sitten on ilmeisesti ajateltu, jotta pelaajat kävelevät. Ja ratakarttaakaan ei lähdössä ollut.
Kolmas skipattu väylä oli sitten viimeinen eli 9-väylä. Tuo väylä oli sinällään ihan ok pulkkamäkeä pitkin alamäkeen heitettävä väylä missä ensin hiekkaa, mutta montun pohjaa lähestyttäessä taas sellainen superviidakko odottamassa isolla alueella, ettei mitään toiveita heittämiseen yksin. Siinä vaiheessa ei oikein tiennyt, että itkeäkö vaiko nauraa, valitsin jälkimmäisen pitkän harkinnan jälkeen.
Nuijamaan radassa oli omanlaisensa tunnelma, sillä radalle ajaessa näkyi selvästi raja-asema auton ikkunasta ja lähimmillään oltiin vain muutaman sadan metrin päässä valtakunnan rajasta. Varsinkin tällaisinä sotaisina aikoina tunnelma ei ihan positiivisimmasta päästä kyllä ollut. Vaikea kuvitella, että rataa saataisiin joskus oikeasti pelattavaan kuntoon, sen verran hurjat monsterit siellä kasvoi keskellä väylää ja sivustoillakin. Kolme väylää (4, 6 ja 8 ), niin en sellaisia puskia havainnut mihin olisi pitänyt kiekkojen häviämistä pelätä. Radalla oli kaksi mörrivapaata alamäkeä mitkä olivatkin sitten hienoja väyliä. Muutkin väylät olisivat pääsääntöisesti olleet ihan ok, jos vain ylläpito ei olisi 100% loistanut poissaolollaan.
0/5
Lappeenrannan kaupungissa Lauritsalan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 7-väylää, 287m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1330m. Pelattu 23.8.2023.
Lauritsalan lyhyt metsärata sisälsi vain maltillisia korkeuseroja, joten kovin kovasta hikiliikunnasta radan pelaaminen ei käynyt. Väylät olivat itsessään ihan kivoja, lyhyitä ja suht helppoja. Väylistä kivoin oli 3-väylä mikä heitettiin alamäkeen tekonurmikentän aidan kulmilta. Siirtymät kohtuulliset, tosin 2-3 ja 7-P hieman pidempiä.
Rakenteet... niin, olihan niitä. Tosin kaikki oikeastaan hieman ja vähän enemmänkin rempallaan. Kelvollisessa kunnossa oli ainoastaan korit suuntanuolineen, vaikka niitäkin oli töhritty ja yritetty vahingoittaa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet löytyivät (ei 3-väylä), mutta töhritty ikävästi. Heittopaikat postimerkin kokoinen tekonurmimatto mikä yleensä kovasti muhkurainenkin vielä. Next tee -kylttejä ei ollut ja varsinkin siirtymä kakkoselta kolmoselle melkoista arpanopan heittämistä. Lappeenrannan keskustan palvelut 6km päässä. Itse kahvittelin kaverin kanssa 7km päässä linnoituksessa Lehmus Roasteryn Satamatie 6 -kahvilassa mille lämmin suosittelu niin miljöön kuin tuotteiden ja palvelunkin osalta.
4-väylä oli kohtalaisen mahdoton tai vähintäänkin persoonallinen heitettävä, kun korin edustalla olevan aidan takia heittolinja oli aika vaikeasti hahmotettavissa. Sokkoja olivat ainakin 5 ja 7. Valtaosa väylistä kulki lisäksi joko suoraan pururadalla tai poluilla varsinaisten pääkuntourien ulkopuolella, joten spotattavaa tällä radalla todella riittää. Turvallisuus kyllä aika kehnoissa kantimissa.
Lauritsalan radassa oikeastaan melkein kaikki oli kovasti rempallaan. Turvallisuus oli sieltä ja sinnepäin ja rakenteet jopa surkeat. Sokkoja oli liikaa. Kokonaisuutena väylät kuitenkin ihan kivojakin ja pikkunättejä metsäväyliä kun unohtaa kaikki puutteet. Kohtuullisista väylistä sen verran plussaa ettei ihan 0-tasolle jääty.
2/5
Taipalsaaren kunnassa Suurlammen frisbeegolf. Radalla pituutta 10-väylää, 787m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4320m. Pelattu 23.8.2023.
Suurlammen metsässä ja kuntopoluilla kierrellyt rata sisälsi hyvin paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, vaikka vain 10-väyläisestä radasta olikin kyse. Väylät olivat pelattavia, vaihtelevia ja heittolinjat pääosin selkeät. Yleisesti monella väylällä oli tarjolla kaunista vesimaisemaa taustalla mikä itseäänkin aina kovasti miellyttää. 2-väylä hieno ja jyrkkä alamäkiväylä. Sääli, jotta ilmeisesti turvallisuussyistä väylästä ei ole voitu pidempää tehdä, erittäin hyvä toki noinkin! 3-väylä upea ja kaunis loiva alamäkiväylä. 10-väylä ehdottomasti radan näteimpiä väyliä, jyrkkä alamäki oikealle kaartuvana vettä kohden, turvallinen kuitenkin veden puolesta. Vasemmalla odottelee ahnas saniasviidakko, josta itsekin kiekkoa 30min etsin, kunnes löysin. Ehdottomasti kannattaa tuo viimeinen väylä spotata tarkasti!
Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten varsin tuoreelta radalta voikin odottaa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet kuten kuuluukin. Koreista iso erityismaininta. Harvoin, jos oikeastaan koskaan näkee radoilla dgp-koreja missä korinumerointi! Taipalsaaren keskustan palveluiden äärelle 2km matkaa. Lappeenrannan keskusta 12km päässä.
Puutteitakin oli, hieman liikaa... 4-väylä pelattavissa vain todellisille pro-pelaajille! Veden ylitys ei amatööriltä onnistu ja kiertoreitti se vasta hankala olikin! Metsään oli vedetty selvää väylää, mutta sinne yrittäessä vesi edelleen vasemmalla todella likellä. Joko ekalla tai toisella heitolla on mahdollista hakea likelle koria heittoa, mutta ongelma on se, että kori sijaitsee jyrkässä rinteessä jolloin rolleri kohden vettä on hyvin todennäköinen stoppipuista huolimatta ja heippa vaan kiekot sitten! Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa likellekään tarpeeksi, vaikka esim. 5-6 siirtymä hankala. Ja 7-väylää sai etsiä tovin, jos toisenkin, vaikka kaksi next tee -kylttiä oli. Rata oli hajanainen, kun siirtymät 4-5 ja 10-P olivat aivan liian pitkiä. Heittopaikat herättivät hieman hilpeyttä... sinällään ihan tukevat ja riittävän isot, mutta... hieman tuli sellainen hätävarjelun liioittelun maku, kun tekonurmilavat oli lätkäisty korkeiden betoniharkkojen päälle... korkeutta heittopaikoilla ihan liikaa, paljon matalemmatkin olisivat riittäneet varsinkin, kun maasto ei suurimmaksi osaksi edellyttänyt mitään toteutettuja erityisjärjestelyjä. Vähempi olisi tässä(kin) tapauksessa ollut todellakin parempi. Joku roskis tai taukopenkkikin olisi voinut olla.
Suurlammen radalla oli erittäin hyviä ja kauniita väyliä ja vesimaisema miellytti maisemallisesti. Kuitenkin yksi amatöörille erittäin haasteellinen vedenylitys. Joidenkin siirtymien kanssa sai arpoa aivan liikaa. Ihan kelvollinen rata osittain, mutta omaan makuun puutteet olivat liian suuria ja laskivat arviointia selvästi.
3/5
Lappeenrannan kaupungissa Sammonlahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 376m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli väyliä etsiskeltyä kuumeisesti 1980m. Pelattu 23.8.2023.
Sammonlahden rata sisälsi ihan mukavia korkeuseroja joten jopa jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät itsessään oikein mainioita, niiden suunnittelija selvästi osannut asiansa. Monipuolista tekemistä, niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasamaatakaan unohtamatta. 3-väylä nätti alamäkeen. 6-väylä hieno ylös oikealle. Siirtymät kohtuulliset.
Rakenteista oikeastaan ainoa mistä voi jotain positiivista sanoa oli korit suuntanuolineen, ajoivat asiansa oikein hyvin. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 5km matkaa. Lähin kauppa K-Market Uus-Lavola mihin auto on helpointa jättää 200m päässä radasta. Itse evästelin Lappeenrannan Linnoituksessa Kahvila Majurskassa 6km päässä. Lämmin suosittelu paikalle jo pelkästään upean sisustuksen ja miljöön takia, eikä palvelussa ja tuotteissakaan todellakaan mitään vikaa ole! Koko linnoituksen alue kaunista aluetta, johon suosittelen tutustumaan ajan kanssa.
Mutta... joo... ei. Rataa on vaikea, liki mahdoton löytää, kun minkäänlaista opastetta tai infotaulua ei ole missään. Lisäksi alun hahmottamista vaikeuttaa lähekkäiden olleiden väylien 1 ja 9 poistuminen jo aiemmin radalta. Fgr:n ratakartta on sen verran hyvä, että sillä löytää riittävän hyvin radalle ja myös väylät löytyvät sen avulla kohtuudella. Ratakartta tosiaan puuttuu kokonaan radan alusta. Heittopaikkojen pikkuopasteita oli parilla väylällä, mutta nekin olivat ottaneet osumaa kaikesta mahdollisesta. Heittopaikat olivat maapohjalla ja merkkinä vain maahan juntattu lankku, ei mitään muuta. 4-väylä olikin sellaista DIY kamaa, sai ihan ite päättää mistä heittää, ellei lankkua ollut piilotettu jonnekin puskan keskelle...
Korien lisäksi ei mitään radan perusjuttuja, kaksi väylää poistettu. Rataa vaikea löytää, ratakarttaa vilkuilemalla urakka hieman helpottuu. Väylät itsessään oikein hyviä ja heitettäviä, ehkä pienoista trimmaamista kaipaisi väylät pienten puskien osalta, mutta radalla ei minkäänlaista ylläpitoa liene tällä hetkellä. Jos radalla toteutettaisiin täydellinen rakenteiden remontti ja väylien kevyt siistiminen, niin hyvin helposti ainakin kolme pykälää korkeampi arviointi. Nyt sopii paikallisille treeniradaksi ja kenties kaikkein ahkerimmille ratabongareille. Huono mikä huono!
1/5
Taipalsaaren kunnassa Merenlahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 661m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 23.8.2023.
Merenlahden radan väylät kulkivat aivan tasamaalla, mutta yhdellä pitkällä siirtymätaipaleella oli isompi mäki, joten jopa jonkimoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät itsessään pääosin ihan ok, kivoja, suht lyhyttä ja myös avointa, mutta haasteellistakin väylää oli tarjolla. 9-väylä nätti radan lopetusväylä.
Radan rakenteista parasta osaa näyttelivät pdga hyväksytyt Viking Royal Basket korit korinumeroineen. Next tee -kylttejä mukavasti. Roskis ja taukopenkkejä löytyi myös. Löytökiekkolaatikkokin löytyi, tosin ilman lukkoa. Samoin lainattavien kiekkojen laatikko. Kylätalon mailta löytyi myös tulipaikka puineen, kuivikekäymälä ja nurmikenttä draiverien ulkoiluttamiseen. Taipalsaaren keskustaan 28km matkaa. Lappeenrannan keskustan palvelut 16km päässä.
Mutta ei... ei ollenkaan. Rata hajanainen kuin mikä, sillä kahteen kertaan piti kävellä 250m siirtymät ( 1-2 ja 7-8 ). Ei toki mikään älytön matka, mutta toi heti hajanaisen fiiliksen. 2-väylän heittolinjaa en hahmottanut vaikka sitä siinä tovin, jos toisenkin tuumailin, raivaamista olisi paljon, sillä ilmeisesti oikean kautta olisi tarkoitus linjakin jostain löytyä. 4-väylän heittolinja lopulta tismalleen sama kuin 2-väylän ainoa edes vähänkin järkevä heittolinja. 4-väylän kori sekä väylien 5, 7 ja 2 heittopaikat kirjaimellisesti yhdessä sumpussa mikä hyvin vaarallinen ratkaisu. Nyt olin yksin heittämässä, mutta, jos joku muukin sattuisi radalla eksymään, niin... 6-väylän heittopaikka siirretty. Aiempi heittopaikka hyvä, mutta uusi ihan mahdoton, jos raivauksia ei tehdä. Uudella linjauksella amatöörille alle metrin levyinen rakonen mihin lottoamalla pitäisi osua. 7-väylän mando totaalisen turha. Väylän linjaus aivan mahdoton, sillä jyrkkä kaarre vasemmalle tulee liian nopeasti. Koko rata täynnä sokkoja ja vaarallisia ratkaisuja. 9-väylän heittolinja ja 1-väylän heittopaikka tulilinjalla toisiinsa nähden ja likellä vielä lasten leikkipaikka.
Rakenteista karttaankin voisi panostaa. Kulahtanut A4-tulostus menee toki, mutta, jos vain resurssia riittäisi, niin kunnollinen ja isompi kartta olisi aina tyylikkäämpi. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja uudet, mutta keinulauta fiilistä pääsi väkisinkin syntymään, varsinkin 3-väylällä. Heittopaikoilla olevat opasteet olivat koko radan osalta kulahtaneet ja muutamalla väylällä suorastaan repeytyneet.
Merenlahden rataa on kunnostettu pienen seuran uutteralla toiminnalla, mutta tietämys ja näkemys lajin järkevään rakentamiseen ei ole seurannut selvästikään matkassa riittävästi mukana. Muutama väylä oli ihan miellyttävää tekemistä ja avoimet väylät miellyttävät aina. Erityisesti väylät 2-7 sellaisessa sumpussa, että ihan hirvitti turvallisuuden kannalta. Rakenteissa ja väylissä muutoinkin paljon korjattavaa. Tuollaisessa kunnossa, vaikka uudistus tehty, niin valitettavasti hyvin kehno rataviritelmä. En pelaisi uudestaan, vaikka Taipalsaarelle muuttaisin.
1/5
Luumäen kunnassa Lepolan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 733m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1490m. Pelattu 22.8.2023.
Wau! Aivan upea rata! Lepolan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Heti radalle saavuttua kiinnitti huomiota hienot maisemat, vesi oli hyvin kauniisti taustalla läsnä. Väylät eivät mene missään vaiheessa lähellekään vettä, joten kiekkojen hukkumisesta ei ole mitään pelkoa. Ensimmäisellä silmäyksellä huomio kiinnittyi kauniin vesimaiseman lisäksi alueen selkeyteen. Kuntopolkuja risteili alueella runsaasti suuntaan, jos toiseenkin, mutta siltikin näkyväisyys oli kaikilla väylillä suorastaan erinomainen, eikä isompaa riskiä osua satunnaiseen lenkkeilijään ole. Maasto on frisbeegolfiin erinomaisen hyvin sopivaa mäntykangasmetsää mikä takaa alustan kuivuuden sateillakin ja sen, että kiekot löytyvät mukavasti vaikka vähän linjalta sivuun heitto menisikin. Väylät olivat vaihtelevia ja vaativia, ylämäkiä neljä ja loput sitten joko alamäkiä tai tasamaata kauniissa miljöössä. 1 ja 3-väylä erityisesti hienoja alamäkiä. Siirtymät lyhyet.
Radan rakenteet erinomaisen hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen olivat täydessä iskussa. Löytyi myös roskis ainakin 1-väylän heittopaikalta. Rannassa myös uimaranta ja rantalentiskenttä. Luumäen keskustan/Taavetin palveluiden äärelle matkaa 14km. Itse evästelin 10km päässä Leipomo-Konditoria + lounaskahvila Satun Makiat ja lämmin suositus heidän maukkaille tuotteilleen ja palvelulleen.
Harvoin tulee eteen tilannetta, jotta ei oikein keksi mitään sellaista mitä Lepolassa olisi voinut tehdä toisin. Ehkä lukittava löytökiekkolaatikko voisi sellainen pieni ja tarpeellinen lisä olla, vaikka kiekot hyvin löytyykin. Pieni varoituksen sana 9-väylän osalta. Heittopaikalta ei hahmota millainen rinne oikealla puolella on vaanimassa korin takana, tiedän kirjaimellisesti, että kiekko voi tuossa kohdin vieriä aika mielenkiintoiseen paikkaan... Väylät 5-8 olivat aikalailla suoraa pelaamista korille ja, jos rataa jotenkin haluaisi kehittää, niin juurikin noita väyliä voisi osin vaikeuttaa. Tuollaisenaankin toki menivät erinomaisen hyvin.
Lepolan rata pääsi kyllä yllättämään positiivisesti heti alkumetreiltä, aivan mahdottoman upea rata! Kaunista vesimaisemaa tarjolla runsaasti ja hyvin erilaisia ja haastavia väyliä. Puutteet olivat niin marginaalisia etteivät ne pelaamista haitanneet. Ihan milloin tahansa voisi tuon timantin pelata uudestaankin!
5/5 (suosikki-listalle)
Luumäen kunnassa Luumäki DiscGolfPark. Radalla pituutta 10-väylää, 863m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3420m. Pelattu 22.8.2023.
Luumäen metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat sopivan haasteellisia maaston ja puiden takia. Mukaan mahtui mukavasti niin ylä kuin alamäkeäkin, tokikaan tasamaata unohtamatta kauniissa ja historiallisessa ympäristössä. Väyläsuunnittelu siis varsin onnistunutta. Heittolinjat selkeät. 5-väylä radan pisin eikä puita häiritsemässä satunnaisen fribaajan elämää, joten kiekkoa sai viskoa aikalailla täysillä ilman pelkoa puuosumista. 6-väylä nätti alamäkipuukuja hieman vasemmalle kaartuvana. 10-väylä sijaitsi oikein nätillä paikalla ja heitettiin raunion päältä loivaan alamäkeen vasemmalle kaartuvana väylänä. Siirtymät muutoin radalla järkevät, mutta 10-väylältä takasin p-paikalle oli kyllä melkoinen megasiirtymä. Ilmeisesti liian ahdas rakonen rakennusten takia, ettei siihen ole ainakin yhtä väylä saanut lisää suunniteltua.
Radan rakenteet oikein mallikkaassa kuosissa. Löytyi ratakartta, heittopaikat ja korit suuntanuolineen. Heittopaikoilla olevista opastekuvista erityismaininta, missään koskaan ikinä en ole pelatessani nähnyt noin isoja teesigneja. Joko painotalossa käynyt "pieni" vahinko tai sitten radan rakentaja on halunnut toimia hieman toisin. Mut eipä siinä, ajoivat hyvin asiansa kuitenkin. Roskis löytyi myös. Luumäen/Taavetin keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin 6km päässä Leipomo-Konditoria + lounaskahvila Satun Makiat ja lämmin suositus heidän maukkaille tuotteilleen ja palvelulleen.
Ihan kaikki ei kuitenkaan kohdillansa ollut. Sokkoväyliä oli useampia. Esim. heti 1-väylä heitettiin sokkona raunion yli takana olleeseen monttuun. 4-väylän heittopaikalla kannattaa katsoa heittosuunta tarkasti. Epähuomiossa viskasin kiekon 5-väylän koriin ja vasta tämän jälkeen rupesin ihmettelemään, jotta miten nämä väylät oikein menee, kun ei täsmää ollenkaan ja siinä ihmetellessä menikin sitten hyvä tovi ja aika paljon askeleita ennenkuin tajusi oman mokansa. 7-väylän heittopaikkaopaste ja todellisuus eivät vastanneet lainkaan toisiaan. Väylä ei käänny yhtään oikealle kuten opasteissa, vaan on aivan luotisuora eteenpäin. Varoituksena vielä sekin, että ainakin omalla pelikierroksella pienessä vesisaateessakin linnoituksella oli paljon lenkkeilijöitä, joten tarkkana saa jokaisella väylällä olla ja katsoa ettei ylläri jalkaparia jostain ilmesty eteen häiritsemään elämää.
Luumäki DiscGolfPark piti sisällään historiallisessa miljöössä osin linnakkeessa ja osin viereisessä metsässä miellyttäviä ja sopivan haasteellisia väyliä. Sokkoväylät ja 4-väylän erehtymisen mahdollisuus korista hieman tipautti arviointia. Voisi pelata kuitenkin ihan milloin vain uudestaankin. Ympäristö niin uniikki, sopii niin valtavan hyvin nautinnolliseen fribailuun.
4/5
Kouvolan kaupungissa Valkealan Opisto DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 739m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 22.8.2023.
Valkealan Opiston metsä/puistorata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat suht helppoja ja suoria heittää. Nättiä vesimaisemaa oli tarjolla parkkipaikalla sekä 1 ja 2-väylien kohdalla. Siirtymät kohtuulliset.
Radan rakenteet pääosin ihan hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja next tee -kyltit olivat kuten kuuluukin uudella radalla olla. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle 35km matkaa. Valkealan taajama palveluineen 17km päässä.
Mutta ei... ei luoja paratkoon millaista tuskaa oli tämän radan pelaaminen! 2-väylän jälkeen rata oli yhtä supermörriä ihan koko ajan, ihan joka ainoalla väylällä! Sivustat erityisesti peitteiset, mutta myös keskellä väylää kasvustoa käsittämätön määrä. Raivattavaa ja niitettävää oli ihan joka puolella mihin vain sattui päätänsä kääntämään. Kiekon todellakin pystyi hävittämään käytännössä aivan keskelle väylääkin mikä on jo aika surkeaa se. 5 ja 7-väylät jätin ihan suosiolla heittämättä sillä pahimmat viidakot löytyi juurikin tuolta, sen verran kiekkojani arvostan kuitenkin... Sokkoväyliä erityisesti 3 ja 5.
Vesi oli maisemallisesti hienosti läsnä alussa, mutta... 1-väylällä iso vaara heittää veteen, vaikka vesi hyvin vasemmalla näkyikin. Pienikin puukimmoke ja heippa sitten kiekko ja sitä rataa! Noh... 2-väylä... ehdottomasti hienoin radan väylistä, mutta... vaikka tiesit, että vesi on vasemmalla likellä, niin et näe heittopaikalta, että kuinka likellä se oikeasti on, et todellakaan! Kun en spotannut tarkemmin, niin monesta sentistä ei kiekon uintireissu jäänyt kiinni, kun kiekko kaikesta yrityksestä huolimatta lähti hieman liikaa vasemmalle kääntymään. Kauniita väyliähän nuo kaksi ekaa ovat, mutta... Heittopaikkojen nurmimatto hyväkuntoinen, mutta kovasti löysällä kaikilla heittopaikoilla.
Kaksi ekaa väylää oli nättejä, mutta vesi liian isona uhkana kummallakin väylällä. Loput sitten ihan toivotonta puskaa keskellä väylääkin, kiekkoja sai etsiä moneen otteeseen ja tuuri oli pelaajan puolella ettei yhtään lopulta kadonnut. Rakenteissa pieniä puutteita. Ei oikein mitään oikeasti hyvää sanottavaa tästä frisbeegolfradan hirvityksestä. Väyliä ei jaksanut kaiken ketutuksen lomassa edes kunnolla analysoida, mutta ne itsessään olivat ihan ok eli ei ratasuunnittelua ollut tämän radan pahin epäonnistuja... ei todellakaan!
0/5
Kouvolan kaupungissa Pilkanmaa frisbeegolf. Radalla pituutta 12-väylää, 750m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 21.8.2023.
Pilkanmaan metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kaunista vesimaisemaa oli tarjolla auton p-paikan suunnalla, mutta itse kierroksella vesi ei läsnä ole, joten ainakaan kiekon eksymisestä veteen ei pelkoa lainkaan ole koko kierroksen aikana. Väylät olivat vaihtelevia ja ihan heitettäviä. Ennakko-odotuksiin nähden pusikkomonstereitakin oli vähemmän mitä olin kuvitellut, joten kiekotkaan eivät jokaisella väylällä olleet vaarassa hukkua vaikka aiemmista kommenteista näin olisi saattanut päätelläkin. Mäntykangas/kuusimetsärata oli tuolta osin siis armollinen. 3-väylä oli tekninen mukava alamäkiväylä. 6-väylä pikkunätti alamäki, opaste tosin näytti väärin, ei missään nimessä suora väylä. 11-väylä myös pikkunätti alamäkiväylä oikealle hieman kaartuvana. Heittolinjat pääosin ihan ok. Siirtymät kohtuulliset.
Rakenteet pääosin oikein hyvät, kuten sopi varsin tuoreelta radalta odottaakin. Ratakartta, heittopaikkaopasteet ja korit (+ treeni x 1) suuntanuolineen erinomaisessa kunnossa. Löytökiekkolaatikkokin oli, mutta lukitsematon. P-paikalla venerannassa myös pieni uimaranta, grillipaikka puineen ja ulkohuussi. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle 14km. Lähin kauppa Sale Pilkanmaa 3km päässä.
Mutta ei... ei ihan kuitenkaan. 4-väylä heitettiin sokkona ja sekä vasemmalla että oikealla odotti ahnaat puskamonsterit. 12-väylä oli radan ehdottomasti surkein viritelmä. Sinällään ihan ok, 139m suoraa heittoa, mutta... puskaa oli niin paljon ja ihan julmetun korkeana ihan keskellä väylääkin ettei mitään rajaa. Heippa kiekot, jos vähänkin reilummin kiskaiset etkä kunnolla näe mihin laskeutuu! Raivaamista olisi ainakin näillä kahdella väylällä iso määrä ja koko radallakin pieni trimmaus ei olisi yhtään pahitteeksi. Rakenteista next tee -kylttejä oli muutama, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Heittopaikat olivat pelihetkellä elokuussa maapohjalla, mutta ilmeisesti syksyn mittaan ainakin suunnittelivat ylläpito tekonurmimattojen asennuksia.
Radalla oli hyviä ja vaihtelevia väyliä, erityisesti kolme mukavaa alamäkiväylää olivat hienoja. Kaksi totaalista ryteikköväylää kuitenkin pilasi paljon, samoin maapohjalla olleet heittopaikat. Kuitenkaan ei ollut ihan niin pahaa mörriä missään nimessä mitä muut kommentoijat ovat kertoneet. Kahdella väylällä iso raivausoperaatio ja muilla pientä siistimistä, niin helposti 1-2 pykälää voisi arviointia nostaa. Kasassa on Pilkanmaalla kuitenkin hyvä ja kehityskelpoinen radan aihio mitä pitäisi nykyisestä vielä runsaasti kehittää, niin voisi itsekin vierailla myöhemmin uudestaan.
2/5
Haminan kaupungissa Frisbeegolf Uusi-Summa. Radalla pituutta 18-väylää, 2016m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4240m. Pelattu 21.8.2023.
Uusi-Summan metsä/hiekkakuopparata sisälsi aika ajoin ihan reilujakin korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, vaikka välillä pitkät pätkät tasaistakin oli. Rata sijaitsi frisbeegolfin kannalta kenties kaikkein kivoimmassa maastossa eli mäntykangasmetsässä mikä yleensä takaa sen, että rata on kovienkin sateiden jäljiltä kuiva ja kiekot löytyy helposti. Pääosin siis tasaista väylää oli tarjolla, mutta välillä pääsi heittämään alas ja myös ylöspäin, väylät mukavan vaihtelevia ja heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. 4-väylällä mentiin nätillä tavalla lievään alamyötäiseen heittopaikan sijaitessa komeasti kalliolla. 5-väylä myös nätti kallioväylä, loivasti vasemmalle alas kaartuvana. 9-väylä hieno hiekkamonttuun heitettävä väylä. Siirtymät kohtuulliset, ainoastaan 12-13 hieman pidempi.
Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten vain pari vuotta vanhalta radalta voikin odottaa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen (+ treeni x 1) kuin uudet. Next tee -kylttejä oli ihan mukavasti ja oransseja täpliä puissa. Lisäopaste siirtymille 3-4 ja 12-13 olisi tosin ihan paikallaan. Radalla iso parkkipaikka mistä ei tila koskaan kesken lopu. Löytyi myös roskis. Kuntoportaat väylien 10 ja 12 heittopaikkojen likeltä. 1-väylän korin lähistöllä ulkokuntoiluun tarkoitettuja laitteita. Haminan keskustan palveluiden äärelle 6km matkaa. Lähin kauppa K-Market Uusi-Summa vain 1km päässä.
Puutteita Uusi-Summan radassakin valitettavasti oli. Sokkoväyliä missä korin sijainnista ei heittopaikalla ollut hajuakaan oli pitkäksikin radaksi aivan liikaa, mm. väylät 5, 6, 8 ja 12. Vitonenhan muutoin nätti väylä. Kutonen hiekkatietä pitkin kohden mutkaa eikä yhtään näe, jos sieltä jotain ihmistä tai ajoneuvoa päättääkin tulla tulilinjalle. 9-väyläkin oli sinällään upea väylä, mutta amatöörille aivan liian vaikea. Heittopaikan siirtäminen muutaman metrin lähemmäs montun reunaa muuttaisi sen suhteen tilannetta huomattavasti eikä väylä millään tavoin muuttuisi liian helpoksi pro-pelaajillekaan! 7-väylä liian likellä pyörätietä. Väylien 12-13 väliselle siirtymälle olisivat portaat enemmän kuin tarpeelliset. Ratakartta oli sinällään ihan ok, mutta maasto/suunnistuskartan päälle väsätty ratakartta ei ole koskaan oikein selkein mahdollinen, ei nytkään. Toivottavasti joskus tulee ihan kunnollinen kartta pelaajien käyttöön.
Uusi-Summa sisälsi paljon hienoja ja vaihtelevia väyliä. Muutamat rakenteiden ja erityisesti turvallisuuden puutteet pitävät huolen siitä ettei rata jaksa kurkottaa omien suosikkien joukkoon. Radan voisi kyllä pelata milloin vain uudelleen, mutta siltikin se viimeinen silaus ja viimeistely ja turvallisuus valitettavasti loisti poissaolollaan.
4/5
Kouvolan kaupungissa Ruhmaanharju DiscGolf. Radalla pituutta 18-väylää, 1922m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3640m. Pelattu 21.8.2023.
Ruhmaanharjun rata piti sisällään ihan kivasti paikka paikoin korkeuserojakin, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata sijaitsi mäntykangasmetsässä mikä on pelaamiseen ehkä kaikkein miellyttävin alusta, kiekot löytyy yleensä hyvin ja sateen jälkeenkin ei lammikoita pahemmin kiusana ole. Puita radalla oli ihan riittämiin, mutta heittolinjat oli rakennettu koko radan osalta hyvin selkeiksi, joten sen suhteen ei tarvinnut yhtään arpanoppaa heitellä. Metsäradaksi Jaalan radassa oli kuitenkin jopa harvinaisenkin hyvin tilaa heittää. 3-väylä nätti puiden ympäröimään loivaan alamäkeen ja kori oikealla. 9-väylä suorastaan upea hiekkakuopan ylitys. Kuopan toisella puolella korin läheisyydessä tuore laavu, korille menevät portaat olivat pelihetkellä vielä kesken, nyttemmin valmistuneet. 15-väylä mielenkiintoisen jyrkkä ylämäki alkuun. 18-väylä oli aika uniikki lopetus. Väylä kulki 84m loivasti alamäkeen oikealle hieman kaartuen, heittolinja joko juoksuhaudan kautta missä alhaalla korikin sijaitsi tai sitten vierestä, kumpi vain paremmin itselleen sopii. Siirtymät sopivan mittaisia.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten varsin tuoreelta radalta saattoi odottaakin. Ratakarttoja kaksi kappaletta, ensimmäinen ison p-paikan kohdalla ja toinen lyhyen siirtymän päässä 1-väylän kohdilla. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös kuin uusia. Next tee -kylttejäkin oli kiitettävästi, vaikka rata tiivis olikin. Roskiksia löytyi ympäri rataa kiitettävän paljon ja myös joitakin tuhkiksia oli laitettu mukaan. Alusta löytyi lukittu löytökiekkolaatikko. Penkkejäkin mukavasti taukojen pitoa varten. Suojattuja puita radalla oli myös erityisen paljon. 1-väylän jälkeen kulku oli ohjattu menemään DiscGolfPark-kävijälaskurin läpi. Jaalan keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin Cuppo-Celle nimisessä kahvilassa mihin radalta huikeat 400m matkaa! Lämpimät suosittelut paikan tuotteille ja asiakaspalvelulle!
Hyvää oli paljon, mutta aivan suosikkiosastolle ei päästy. Väylät 1-8 olivat liian samankaltaista puukujaa, suht suoraa heittoa ja tylsähköä, vaikka tilaa heittää olikin. 14-väylä oli radan heikoin, en oikein sen tarkoitusta mitenkään ymmärtänyt. 94m reippaaseen alamäkeen mikä kapeni alhaalla aivan liian kapeaksi puukujaksi ja vielä selvä mutka väylässä siihen päälle. Kyseinen väylä oli ainoa missä ihan kunnon ryteikköäkin mihin on mahdollista kiekkokin huonolla tuurilla hukkua.
Ruhmaanharjun radassa parasta oli laadukkaat ja monipuoliset rakenteet mihin aivan selkeästi oli panostettu ja oltiin koko ajan lisääkin rakentamassa, erinomaisen hyvä niin. Väylillä oli pääosin oikein hyvin tilaa heittää ja maasto miellyttävää, mutta... Etu-8 jopa tylsähköä puurtamista. Taka-10 paransi fiilistä jonkin verran. Vaikka rata hyvä olikin, niin siltikin odotuksiin nähden jopa hienoinen pettymys, tylsyys ei ikinä kiva...
4/5
Kajaanin kaupungissa Nakertajan lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 376m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1030m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023.
Nakertajan rata sisälsi hieman korkeuserojakin, mutta lyhyiden väyläpituuksien ja pienen väylämäärän johdosta hikikarpaloista ei suuren suurta harmistusta kantajalleen tullut. Väylät olivat hyvin suunniteltuja, suht helppoja, vaikka toki puitakin oli runsaasti pelissä mukana. 2-väylä oli nätti, tekninen puukuja kera kauniin kalliomaiseman. 3-väylä nätti tasamaan metsäväylä vasemmalle kaartuvana. Kiekot löytyy maastosta hyvin.
Rakenteissa kautta linjan paljon nuhjuisuutta, mutta ajoivat vielä nippa nappa asiansa, mutta vaatisivat hyvin laajalti päivitystä tähän päivään. Kartta ja heittopaikkaopasteet kovasti kuluneita ja osin sotkettuja, 5-väylältä opaste puuttui kokonaan. Heittopaikat nyt jotenkuten vielä menivät, mutta montulla olivat hyvin pitkälti kaikki kuitenkin. Korit parhaimmassa kunnossa, vaikka vandaalit olivat niitäkin kovasti yrittäneet nujertaa. Siirtymät sopivat. Kajaanin keskustan palvelut 5,5km päässä. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmille niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu!
No mutta... korjattavaakin aika paljon oli yllä olevien lisäksi. Pelit Nakertajassa alkoivat hämmennyksellä... taisi olla ensimmäinen kerta koskaan, kun heittopaikka oli juntattu rinteeseen ilman puusta rakennettua, korotettua heittopaikkaa. Kaltevuus ei nurmimatossa ihan älyttömän iso ollut, mutta kyllä sen huomasi. Lähinnä tuli huvittunut fiilis... 3-väylän kori ja 4-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan, sama tilanne myös 5 + 6 väylillä. 4-väylän pituus ei ollut edes villeissä unelmissakaan nähnyt 50m, ehkä sellainen 35m olisi lähempänä, kutosella myös samankaltainen tilanne.
Nakertajan rata oli mukava, nopeasti pelattava koululaisrata. Väylät itsessään erinomaisen hyviä ja monipuolisia, lyhyitä, muttei liian helppoja. Pieniä turvapuutteita, osa väylien mitoista aivan miten sattuu ja rakenteet kovasti kulahtaneet, noista heti pari pinnaa valitettavasti pois. Puutteista huolimatta voisi aivan hyvin joskus uudestaankin pelata.
3/5
Kajaanin kaupungissa Kätönlahti School DiscGolfPark. Radalla pituutta 6-väylää, 346m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023.
Kätönlahden rata ei pahemmin korkeuseroja sisällään pitänyt, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen puisto/metsäradan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helppoja, mutta siltikin puita oli sopivalla tavalla vaikeuttamassa satunnaisen frisbaajan elämää.
Rakenteet surkeassa jamassa. Ratakartta jotenkuten meni. Heittopaikat kulahtaneita ja heittopaikkaopasteet kuin pommin räjähdyksen jäljiltä jokainen ja 3-väylältä puuttui kokonaan. Koritkin olivat hieman sieltä ja sinnepäin, vitosella kokonaan nurin. Kajaanin keskustan palveluiden äärelle 3,5km. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmilla niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu!
Muidenkin käyttäjien raportoimat väylät 5 ja 6 edelleen aivan järkyttävässä kunnossa. Yli vyötärön tason ulottuvaa nokkosta, horsmaa, heinä ja mitäliepuskasupermegamörriä oli tarjolla koko väylän leveydeltä ja pituudelta. Kaatuneita puita nojaamassa toisiaan vasten ja korit pyörtyneet ilmeisesti kesän helteiden vaikutuksesta. 4-väylä yhtä arpomista todellisen heittolinjan puuttuessa. Rata hyvin hajanainen, pidemmät siirtymät 4-5 ja 6-P.
Kätönlahden koulun radalla kolme ekaa väylää oli ihan pelattavia. Neljännellä ei heittolinjasta mitään hajua. Kaksi vikaa väylää kertakaikkisen totaalisen pelikelvotonta viidakkoa! Surullista, todella surullista. Kätönlahden rata on ilmeisesti kokenut ilkivaltaa ja sen kautta kaupungin kiinnostus radan ylläpitämiseen on jäänyt 0-tasolle. Jos kuitenkin rata rakennetaan, niin sitä tulisi myös ylläpitää eikä päästää noin järkyttävään kuntoon mitä Kätönlahdessa on päästetty. Tämän radan pelastaminen edellyttäisi massiivista raivausurakkaa ja rakenteiden kokonaisvaltaista kunnostamista. Jos tällaiseen ei intoa ole, niin sitten mieluummin purkuun koko tekele! Tuollaisenaan ei palvele oikein ketään, edes koululaisia. Näitä ratojen surullisia kohtaloita näkee pelireissuilla aivan liikaa...
0/5
Kajaanin kaupungissa Vimpelinvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2137m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5320m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023.
Vimpelinvaaran metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät vaihtelevia, oli paljon ylämäkiä, mutta välillä mentiin myös alaspäinkin toki myös tasamaata unohtamatta. Väylät kulkivat paljon kuntopoluilla, mutta näkyvyys oli pääosin erittäin hyvä eikä riskiä osua kuntopolulla muihin liikkujiin juurikaan missään vaiheessa ollut. Heittolinjat oli koko ajan järkeviä eikä pääosin kiekkojen hukkumistakaan ollut tarvetta pelätä. 5-väylä oli mukava loiva alamäki. 12-väylä oli nätti 65m hieman alamäkeen vasemmalle kaartuen. Radan timantti oli kuitenkin ehdottomasti 15-väylä 72m upeasti puiden keskeltä alamäkeen! Siirtymät koko ajan järkevät, ei ylipitkiä marsseja tarvinnut suorittaa.
Radan rakenteissa petrattavaa. Heittopaikat ja korit nuolineen hyvät samoin lukittava löytökiekkolaatikko. Next tee -kylttejä oli korinuolien lisäksi jonkin verran, tosin aika moni niistä oli pyörtynyt ilmeisesti kesä helteiden aikana. Kajaanin keskustan palvelut 1,5km päässä. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmille niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu.
Rakenteissa oli paljon korjattavaa. Rataa on selvästi uudistettu, sillä vanha 18-väylä oli poistettu kokonaan ja 8-väylän jälkeen oli rakennettu kokonaan uusi väylä. Kun väliaikaisesta ratakartasta ei tajunnu ottaa kuvaa lähtiessä, niin heittopaikalla olevien opasteiden isojen puutteiden takia oli aikamoista arpapeliä, jotta miten väylät olisi pitänny oikeasti pelata. Myöskään fgr:lle ei oltu raaskittu uutta karttaa toimittaa. Oma moka osin ja toivottavasti tuo pikaisesti korjataan tai on jo nyttemmin korjattu. Radan uudistaminen tuo luonnollisesti monesti hetkellisesti vajausta opasteidenkin tasoon. 8-väylän pituus oli isosti pielessä, oli hyvän matkaa päälle 200m. Väylät 2, 3, ja 8 olivat kovasti tylsiä ja samankaltaisia ylämäkiväyliä joita oli oikeasti tosi tylsää viskoa.
Rata oli lopulta hyvä ja hyvin haastava. Etu-9 ei tosin paljoa radasta luvannut ja kyllästyminen pääsi kummasti valtaamaan mielialaa, sillä väylät toistivat pahasti itseään. Liian pitkät ylämäkiväylät ovat niin boring kuin olla ja saattaa vaikka tilaa niillä olikin harvinaisen paljon heittää kuitenkin. Taka-9 pelasti Vimpelinvaaran radan. Puolen välin jälkeen rata puhkesi täyteen kukkaansa ja väylät muuttuivat oikeasti mielenkiintoisiksi. Vaikka rata olikin hyvä ja sen voisi pelata uudestaankin, niin hienoinen pettymys kuitenkin ennakko-odotuksiin nähden.
4/5
Kärsämäen kunnassa Suomela DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1820m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 3.8.2023.
Suomelan rata sisälsi vain hyvin pieniä korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen, toki 18-väylää pitivät huolen siitä, että muutama hikipisarakin kulki matkassa mukana. Rata kulki pellolla ja metsikössä. Peltoväylillä oli reilusti tilaa heittää ja muutoinkin tekeminen oli helppoa ja esteetöntä mikä tietenkin miellytti tällaista ikuista amatööriä. Siirtymät olivat kohtuullisia, todella pitkiä ei ollut yhtään. 3-väylä oli ehkä mielenkiintoisin... aakeeta laakeeta peltoa hehtaarikaupalla, mutta hyvin likellä heittopaikkaa sähkölinjan puinen tolppa... niin... siihenhän ei kukaan osu tietenkään, eihän? Lähdössä miljöö erittäin kaunista kera Suomelan vanhojen rakennuksien ja maalaismaiseman.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten vasta avatulta, uudelta radalta voikin odottaa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvässä iskussa. Roskiskin löytyi, samoin taukopenkki. Suomelan alueella mm. majoitusta, kuntoportaat, tennis- ja lentopallokentät ja kahvila vastaanoton aukiolojen mukaan. Naapurissa Paakarin Pysäkillä tarjolla keitto- ja salaattilounasta sekä kahviopalveluita, lämmin suosittelu. Kärsämäen keskustan palvelut 1km päässä.
Mutta ei... ei yhtään edes sinnepäin. Suomelan pahin kompastuskivi oli ehdottomasti radan ylläpidon loistaminen täydellisesti poissaolollaan. Ei riitä, että rata perustetaan ja maksetaan laadukkaista rakenteista ihan sievoinen summa rahaa ja sitten luullaan ettei radalle tarvitse ikinä tehdä mitään. Heinä oli peltoväylillä todella pitkää ja vaihtoehtoja oli heittää tasan kaksi: 1) jättää väylät kokonaan välistä tai 2) heittää superlyhyitä varmisteluheittoja. Näistä kahdesta valitsin jälkimmäisen mikä on hyvin masentava tapa pelata sekin. Puskaa, pitkää supermegaheinämonsteria ja risukkoa ihan joka puolella rataa, kirjaimellisesti kaikkialla! Oli suoranainen ihme etten saanut hukattua radalla yhtään kiekkoa. Pellot olivat pahimmat, mutta metsässäkin puskamonstereita oli raivattavaksi asti ihan riittämiin.
Valtavan heinäongelman lisäksi toinen akuutti ongelma oli radan kehno turvallisuus. Pellon lisäksi rata kulki liian monin paikoin alueen valaistulla kuntoradalla. Hyvin vaarallisia sokkoväyliä oli aivan liikaa. Nyt ei kuntoilijoita ollut yhtään liikkeellä, mutta riskit silti aivan liian suuret osumiin, kun viskotaan pururadalla pitkiä väyliä kovilla heittonopeuksilla ilman, että on pienintäkään hajua ilman spottaamista, että tuleeko mutkan takaa joku vai ei. Esim. 11-väylä oli paha sokko, yksi vaarallisimmista. Lisäksi kombinaatio 7/14 oli aivan onnettoman surkea älynväyläys ratasuunnittelijalta. Saman kummun päältä toisissaan kiinni olevilta heittopaikoilta heitot kahteen eri suuntaan. Ensin 7-väylä alamäkeen kohden kuntoradan mutkaa ilman, että näet yhtään ketä siellä liikkuu. Sitten 14-väylä mikä ylhäältä kaunien näkymiensä ansiosta periaatteessa radan upein väylä, mutta... tietenkin heittolinjasta hieman vasemmalle matkailuautojen parkkialue. Jos heitto vähänkin tarttuu käteen, niin korkeuksista lähtee hyvin helposti feidaamaan vasurille ja voi tulla rumaa jälkeä. Ei mitään järjen hiventäkään noissa kahdessa väylässä! Heittolinjat monesti epäselvät mm. 17-väylä. Next tee -kylttejä oli korinuolien lisäksi muutamia, mutta niitä punaisia nuolia olisi voinut olla enemmänkin, esim. siirtymiä 9-10 ja 15-16 sai ihan huolella arpoa. Ojien ylittäviä pikkusiltoja oli muutamia, mutta huomattavan paljon enemmänkin niitä olisi mahtunut.
Koko rata täynnä masentavan paljon pusikkoa, risukkkoa ja supermegaheinämonsteria. Pelifiilis meni nollille heti alkuunsa. Väyläsuunnittelukin ontuvaa, mutta rakenteet sentään tuoreen radan ainoa valopilkku, vaikka esim. siltoja olisi voinut olla paljon enemmän. Nyt ei voi mitenkään puhua edes varteenotettavasta radasta, jos jokaisella väylällä on iso potentiaali hukata kiekko keskelle väylää tai reunojen supermonstereihin. En usko, että tätä surkeuden huipentumaa saadaan koskaan raivattua hyvään kuntoon.
Yli 300 rataa on tullut pelattua ja joukossa iso määrä DiscGolfPark-ratoja. Olemassa olevista DGP-radoista tämä Suomelan rata oli ehdottomasti kaikkein surkein mitä olen koskaan pelannut! Sotkamon Heinämäki DGP jäi nyt niukasti sijalle kaksi. Älkää pliis hankkiko markkinoiden laadukkaimpia rakenteita, jos radan raivaaminen/ylläpito ei yhtään kiinnosta! Surullista, hyvin surullista.
0/5
Nivalan kaupungissa Nivalan frisbeegolfrata PRO. Radalla pituutta 18-väylää, 1839m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m. Pelattu 3.8.2023.
Nivalan pro-rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kierros olisi ollut paljon kevyempi, mutta yhden kiekon pitkä etsiminen heinikosta toi ylimääräisiä askelia melkomoisen määrän. Rata sisälsi laajan kattauksen erilaisia nurmialustoja peltoa ja puistoa ja mahtui mukaan yksi ihan perinteinen metsäväyläkin kolmosella. Avointa heittotilaa oli paljon mikä itseään miellyttää aina isosti. Puistoalueilla nurmi ajettu lyhyeksi. Maisemat olivat hienot aakeilla nurmialueilla veden siintäessä taustalla.
Korinpaikkoja mietitty mukavasti mm. väylillä 4, 9, 14, ja 18. Tällaiset näpertelyt tuovat aina lisämielenkiintoa heittämiseen. Radan alkuväylillä erityisesti useampi mando ja syystä. Rata kulki hyvin ahtaalla alueella asutuksen rajaamana, mutta hyvällä suunnittelulla väylät olivat pääosin turvallisia heittää eikä isoa riskiä osua talojen pihoihin tai toisen väylän pelaajiin ollut. 6-väylä nätti koivukuja, mutta 10-väylä pisti vielä kauniimmaksi, aika kaponen kuja, mutta itteäs syyttää saat, jos tarkasti et heittää osaa! 8-väylän korin tuntumaan oli rakenneltu hieno pikkiriikkinen vesiputous.18-väylä oli komea radan lopetus mandoportillaan ja korotetulla korillaan. Siirtymät ihan kohtuulliset, ainoastaan 13 - 14 hieman pidempi.
Radan rakenteista pidetty hyvää huolta. Ratakartta, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Next tee -kylttejä oli jokunen, enemmälti ei välttämätöntä ollutkaan korinuolien ansiosta. Roskiskin löytyi lähdöstä. Pikkusiltoja matkan varrella myös oli. Rata kuuluu Kalliosaaren frisbeegolfkeskukseen ja lähtöpaikan tuntumassa hienoja frisbeegolfia tukevia palveluita. Löytyi pitkääkin pidempi kenttä, josta ei pituus kesken lopu vaikka olisi kuinka kova käsi viskomaan kauaslentoisimpia draivereita. Lisäksi kolme kerrosta korkea (3×3 koria) puttipyramidi ja merkinnät pyramidin edustalle metrin välein aika pitkälle eteenpäin, jotta tietää mistä pituudelta puttausta harjoittelee, hienoakin hienompi harkkapaikka puttaamiseen. Harkkakoreja ja heittoverkkokin löytyi. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla mille lämmin suositteluni.
Mutta ei... odotin tältä radalta paljon, paljon enemmän, mutta pari isompaa juttua ja muutama pienempi romutti fiiliksen aika totaalisesti. 7-väylä oli kovasti nätti lievään alamäkeen, mutta... avausheittoa tehtäessä en osannut yhtään hahmottaa, että millaista viidakkoa keskellä väylää tulisi olemaan! Etsin omaa kiekkoani satumaiset 30min ennenkuin löytyi, kun olin jo lopettamassa ja kiekko oli kuitenkin laskeutunut sillai kivasti ihan keskelle väylää, keskelle! Reilu 30m heittopaikalta korille päin alkaa iso heinämonsterialue missä heinä on paljon pidempää mitä voisi ensisilmäykseltä tosiaan odottaa. Aivan liian pitkää, todellakin! 8-väylä piti skipata kokonaan, kun tällaiselle amatöörille kiekon molskahtaminen lampeen olisi ollut todennäköisin vaihtoehto. Kun vaihtoehtoista heittopaikkaakaan ei oltu raaskittu laittaa sopivaan paikkaan, niin pisti lähinnä ärsyttämään moinen väylä.
Muitakin vikoja oli. Satuin pelaamaan radan juuri sellaiseen aikaan, kun pellot olivat pitkälti ajamatta ja heinä turhan pitkää, huonoimmat peltoväylät ylläpidon puutteiden takia olivat 7, 17 ja 18 missä saa tarkkana kiekkonsa kanssa todellakin olla. Peltoväylillä oli vaikeasti hahmotettavissa olevia "sala"ojia joiden leveys ei kovin kummoinen ollut, mutta niin vain niihin piskuisiin ojiin ja niitä peittäviin heiniin sai kahdesta kiekon tippumaan, onneksi löytyi. 12 ja 13-väylät yhdestä mandosta huolimatta aivan liian lähekkäin. 9-väylän heittolinja ja 15-väylän heittopaikka mandosta huolimatta liian lähekkäin. Vaikka väylät oli hyvällä suunnittelulla saatukin mahtumaan suht turvallisesti alueelle, niin hieman hajanainen fiilis radan pelaamisesta silti tuli. Väylistä 1-5 menivät samalla puolen tietä, sitten Kalliosaarentien ylitys ja väylät 6-18.
Väylät pääosin itsessään kivoja, hyvin suunnitteltuja. Paljon avointa heittotilaa puistossa/pellolla. Maisemat kauniit koko radan alueella mitä osaa aina itse arvostaa. MUTTA! Muutaman peltoväylän heinämonsterit veivät pelifiiliksen ikävästi pohjamutiin, kaiken "kruununa" ikävässä mielessä 7-väylän 30min kestänyt kiekon etsintä keskeltä väylää! 8-väylän vesiseikkailunkin jätin suosiolla välistä mikä sapettaa aina. Sääli, valtavan iso sääli. Nivalan pro-rata oli juuri sellainen rata mitä arvostan ja paremmalla ylläpidolla ja pienillä muutoksilla helposti ainakin kaksi tai jopa kolme pykälää korkeampi arviointi mahdollista.
2/5
Nivalan kaupungissa Pyssymäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1464m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4220m. Pelattu 3.8.2023.
Pyssymäen hiihtokeskus/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja joita oli myös pääosin järkevästi hyödynnetty radan suunnittelussa. Tarjolla oli niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasamaata tietenkään unohtamatta. Väylät oli suht lyhyitä, mutta kuitenkin sopivalla tavalla haastaviakin suurilta osin, joten niitä oli mukava pelata. Väylät kulkivat aika paljon kuntoradalla, mutta turvallisuus suurimmaksi osaksi kuitenkin ihan hyvällä mallilla. Onneksi myös metsään oli muutama väylä raaskittu rakentaa. Kauniita kivikoita oli mm. väylillä 6, 11, ja 16. Kivoin väylistä oli avoimen liidätyksen nro 18 nurmi/hiekkakentän yli ja kori vallin päällä. 2 ja 11-väylät myös kivoja alamäkeen.
Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, korit (+treeni), heittopaikat ja heittopaikkaopasteet löytyivät kuten kuuluukin. Lisäksi löytyi roskis, lukittava löytökiekkolaatikko ja pikkusiltoja ojien yli. Positiivinen erityismaininta myös radalle ohjaavasta kyltistä isomman tien risteyksen kohdalla. Rata sijaitsee urheilukeskuksen alueella missä frisbeegolfradan lisäksi myös maastopyöräreitti, kiintorastit, vaellusreitti, jokkisrata ja talvella latuja. Nivalan keskustan palveluiden äärelle 8km matkaa. Itseltä lämmin suosittelu taukopaikaksi Kahvila-Konditoria Häggmanin maistuvista tuotteista ja hyvästä palvelusta johtuen.
Olihan tuota korjattavaakin. Suurin ja massiivisin puute oli Pyssymäessä ihan ehdottomasti next tee -opastuksen puutteellisuus. Jossain paikoin oli muutama kyltti, mutta esim. siirtymät 5-6, 6-7, 10-11, 12-13 ja 13-14 olivat melkoista arvailua. 11-väylää taisin etsiä vartin! Vartin! Karttaa sai melkein koko radan matkalta lukea ja yrittää parhaansa mukaan tulkita ihan totaaliseen kyllästymiseen asti. 12-väylä heittolinja kivikasojen yli hyvin epäselvä, vähän sellaista silmät kiinni ja toivotaan, toivotaan. Heittolinjaa arpoessa saattaa ihan huomaamattaan heittää kiekon 13-väylän heittopaikalle mikä oli aivan liian likellä. Väylistä selvästi heikoin oli nro 10 mikä heitettiin täysin sokkona mäen päälle missä muita koreja ja heittopaikkoja ja kaiken kukkuraksi vielä oman kierroksenkin aikaan useampi lenkkeilijä. Ei noin, ei todellakaan tuollaiseen paikkaan väylää rakenneta!
Pyssymäen rata oli itse väylien puolesta oikein hyvä rata, ei liian vaikea, mutta haastetta kuitenkin riitti mukavasti. Useita sokkoväyliä, epäselviä heittolinjoja ja yksi hyvin vaarallinen väylä mukana. Next tee -kylttien puute kuitenkin radan suurin ongelma. Kartta oli aivan liian kovalla käytöllä koko kierroksen ajan. Kunnollisista opasteista ei saisi tuolla tavoin säästää kuten Pyssymäessä oli tehty. Sääli. Sinällään ihan hyvä rata, mutta puutteita turhan paljon. Yleensä mainitut puutteet tiputtavat arviointia vielä enemmän, nyt yleinen fiilis nosti kuitenkin mielialaa ihan mukavasti. Yllä mainitut puutteet korjaamalla helposti 1-2 pykälää korkeampi arviointi.
3/5
Lieksan kaupungissa Koli DiscGolf. Radalla pituutta 18-väylää, 1720m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Pelattu 26.7.2023.
Kolin rata sisälsi paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiertelee koko pituudeltaan rinnealueella, joten ylä- ja alamäkiä todellakin riitti. Alun ylämäkiväylien jälkeen voi sanoa, että rata on jopa hyvinkin aloittelijaystävällinen, sillä väylät olivat helpohkoja, suoria ja ehkä lopussa hieman vasemmalle kaartuvia. Puita ei paljoa kiusana ollut, mutta runsas määrä ylä ja alamäkiä ovat aina teknisesti haastavia heitettäviä, joten ihan helpolla ei kuitenkaan siltä osin päässyt.
Ei ole ison iso yllätys, että Kolin parhain puoli oli hyvien väylien ohella maailmankuulu kansallismaisema mikä allekirjoittanutta miellyttää aina suuresti. Viisi ensimmäistä väylä kivuttiin ylöspäin ja sitten lähdettiin tulemaan alas Ukko-Kolin päältä. Eniten mietitytti arvostelujen perusteella 3-väylä, mutta, vaikka itekin heitin siihen ihan tolkuttoman määrän heittoja, kun ylämäkitekniikka on hyvin kehno, niin siltikin väylä oli ihan pelattava eikä likimainkaan niin "pelottava" kuin on annettu täälläkin ymmärtää. Ehkä par5 voisi olla lähempänä totuutta suurimmalle osalle heittäjistä, jos jotain väylässä nyt muuttaa haluaisi.
Rata sisälsi koko ajan hyviä ja heitettäviä väyliä, mutta muutama poiminta kuitenkin. 8-väylä oli kiva alamäkiväylä, kunhan et ajattele valaisinpylvästä liikaa, etkä missään nimessä osu siihen... 9-väylä pikkunätti, suora, loiva ylä ja 12-väylä samanhenkinen myös. 10-väylä on suorastaan supervaikea alamäki jyrkkyytensä puolesta. Kuinkakohan monta kiekkoa on kadonnut vasemman tai oikean puolen metiköihin, jos kiekko hieman liikaa pääse nousemaan ja feidaamaan... 11-väylä pikkunätti ala, suora. 16-väylä myös mukava alamäki. Ja olihan noita muitakin hyviä tosiaan, tuossa vain muutama esimerkki.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten tuoreelta radalta odottaa sopiikin. Löytyi ratakartta, korit (treeni x 2), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit (ei 9-10 siirtymällä missä karttaa sai vilkuilla ainoan kerran). Roskiksia ja penkkejä oli ja varsinkin penkkejä olisi voinut olla paljon enemmänkin taukojen pitämiseen. Palveluista voin lämpimästi suositella Kolin Rinnetupaa radan lähtöpisteellä mistä maukasta syömistä tarjolla. 5-väylän jälkeen Ukko-Kolin huipulla lisää ravintoloita, majoitusmahdollisuutta ja Luontokeskus Ukko palveluineen. Kolin kylän kauppa ja ravintolapalvelut 4km päässä. Lieksan keskustan palveluiden äärelle 74km matkaa.
Pientä mietittävää Kolillakin kuitenkin riittää kaikesta upeudesta huolimatta. 4-väylä on radan heikoin väylä, sillä väylän heittolinja risteää polun kanssa missä kulki koko ajan ihmisiä milloin vain näköyhteys siihen paikkaan oli ja heittopaikalta et näe yhtään onko joku polkua pitkin tulossa. Vaatii oikeastaan ainoana Kolin väylänä hyvin tarkan spottaamisen, yksin heitettynä aika iso riski osua muihin liikkujiin. Kannattaa muistaa, että Kolin rinteet ovat todennäköisesti jonkin verran märät, vaikka olisi kuinka kuiva kesä tahansa. Nytkin viimeisimmistä sateista oli muutama päivä aikaa, mutta koko kesän jatkuneet runsaat sateet takasivat sen, että vedenpitävä kengät olivat kierroksella aivan ehdottomat! Märkyyttä ja mutaa todellakin riittää ihan koko radan mitalta.
Siirtymiin liittyykin sitten ne Kolin Akilleen kuuluisat kantapäät. Muutoin liki täydellinen rata, mutta... korkeuserot olivat niin valtavat, että monin paikoin siirtymät väylien välillä ja osin kulku väylälläkin oli aika hasardia laskeutumista vetisellä ja mutaisella ja erityisen jyrkällä polulla. Koko ajan oli sellainen fiilis, että jalka lähtee alta, vaikka hyvät vaelluskengät jalassa olikin. Mitään tukikaiteita tai portaita ei yhdessäkään kohtaa ollut. Itse en tämän antanut arvosteluun vaikuttaa, mutta kieltämättä tässä on hyvin iso mietinnän paikka radan ylläpitäjällä, että saisiko kulkemisen turvallisuutta jotenkin parannettua.
Kolin maisemat ovat lumoavat ja rata erinomaisen hyvin suunniteltu. Väylät aloittelijallekin suurimmaksi osaksi suhteellisen helppoja. 3-väylän jyrkkyyttä ja pituuttakaan ei kannata kenenkään säikähtää, kyllä sekin aikanaan loppuu, vaikkei heittäessä siltä tuntuisikaan... Rakenteet hyvässä kunnossa. Radan suurin haaste/ongelma olivat hyvin jyrkät ja mutaiset siirtymät, että onko niille jotain tehtävissä. Itse selvisin melkeinpä tuurilla ilman kaatumisia. Fyysisestä haastavuudesta kuitenkin iso plussa. Kolin uusin tulokas oli huippuhyvä ja radan voisi milloin tahansa pelata uudestaankin!
5/5 (suosikki-listalle)
Sotkamon kunnassa Heinämäki DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1408m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3270m. Pelattu 27.6.2023.
Heinämäen rata sijaitsi tasaisella alueella joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kierto oli suunniteltu fiksusti ja siirtymät olivat erityisen lyhyet koko radan ajan.
Radan rakenteet osin heikossa hapessa. Ratakartta löytyi, samoin korit. Kylätalolla jätepiste sekä katoksellinen tulisija puineen. Kylätalolla myös kahvila. Suurin yllätys oli kuitenkin, jotta pihassa oli runsaasti sähköauton latauspaikkoja! Näiden todellisesta tehosta ei tosin mitään tietoa. Sotkamon keskustan palveluiden äärelle 15km matkaa. Itse ruokailin ravintola Messissä jonka burgereille erityisen vahva suositus!
Mutta ei... ei yhtään edes sinnepäin! Väylistä ei tullut kirjattua yhtään mitään positiivista, kun kaikki orastava hyvä hautautui surkeaakin surkeamman ylläpidon alle! Heittopaikan virkaa toimittaneet nurmimatot oli lätkäisty koko radalla suoraan maahan kiinni ja osin olivat hyvinkin paljon kupruilla. Heittopaikkaopasteet olivat hieman sieltä ja sinnepäin... 14-väylältä puuttui kokonaan ja muuallakin paljolti vaihtamisen tarpeessa, kun aika kulahtaneita/runneltuja olivat. Next tee -kylttejä oli muutama, tosin ikivanhoja ja isosti vaihdon tarpeessa.
Pahin ongelma Heinämäella oli kirjaimellisesti heinä. Kaikkialla näytti siltä ettei radan perustamisen jälkeen metsässä kulkeville väylille oltu tehty yhtään mitään. Keskellä väylääkin oli paljon raivattavaa pusikkoa ja villiintynyttä puustoa oksineen mitkä haittasivat paljolti heittämistä. Heinä oli korkeaa koko radan alueella. Ja ei riittänyt, että heinä/puskamonsteria oli keskellä väylää, niin tietenkin sitä oli myös väylien kummallakin sivulla, ilman muuta. Peltoväylillä (1, 2, 3 ja 9) korkeaan heinään oli raaskittu raivata kapea väylä mitä pitkin olisi pitänyt kiekko heittää. Auta armias, jos kiekko sitten eksyi edes hieman sivummalle, niin adjö ja näkemiin hyvin palvellut kiekko! Kaikkein kamalin peltoväylistä oli ehdottomasti 17-väylä, itse etsin vasemman puolen megamonsterista kiekkoa yli 10min ja lopulta hyvän tuurin avustuksella löytyi. Yksin pelaaminen oli liki toivoton urakka. Heinää oli niin paljon joka puolella, että spotteri on aivan ehdoton olla mukana. Vain erittäin hyvällä tuurilla säilyin kiekkojen menetykseltä. Sekä pellolla että metsässä pitäisi suorittaa aivan mahdottoman iso raivausurakka. Ja olihan siellä vielä kutosen kori ja seiskan tee aivan liian likellä toisiaan.
Yleensä DGP-radat ylläpidetään hyvin, sillä hankintahinta laadukkaammilla rakenteilla on kuitenkin keskimääräistä korkeampi. Heinämäen rata oli tylsä, yksipuolinen, umpisurkeasti ylläpidetty ja siten erittäin pahasti pusikoitunut ja heinien valtaama radan tekele. Ehdottomasti yksi kaikkein huonoimista täyspitkistä DiscGolfPark-radoista mitä on koskaan tullut pelattua. Edes kertaluontoinen raivaus ei riitä, vaan rata vaatisi hurjan määrän niittoa koko kasvukauden ajan. Nyt radasta jäi niin sanoinkuvailemattoman huono fiilis, ettei tuollaiselle radalle voisi yhtään vähempää kiinnostaa enää koskaan palata uudestaan! Sääli, kylätalon alue muutoin hyvin kaunista.
0/5
Kuhmon kaupungissa Mammankaivon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää, 695m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1590m. Pelattu 27.6.2023.
Mammankaivon metsärata sisälsi jonkin verran korkeuserojakin, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan alue oli itselleen sitä kaikkein mieluisinta eli mäntykangasmetsää mistä kiekot aina löytyy helposti ja sateidenkin jälkeen kosteikoita ei löydy vaikka etsisi. Väylät olivat lyhyttä ja helppoa metsäneppailua missä kuitenkin puutkin hankaloittivat sopivalla tavalla satunnaisen fribailijan elämää. Väylät olivat aika suoria heittolinjoiltaan ja mukaan mahtui niin ylä kuin alamäkiäkin toki tasamaata unohtamatta. 9-väylä loivaan alamäkeen oli itselleen se kaikkein miellyttävin. Siirtymät olemattomat, ainoastaan 12-P paikka oli hieman pidempi.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa kauttaaltaan. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Lisäksi myös roskis ja taukopenkki lähtöpaikalta. 2-väylän kohdilla kuntoportaat. Kuhmon keskustan palvelut 1km päässä. Lämmin suositus Kaesan Kotileipomon kahville ja kahvileiville ja erityisesti oikein maukkaalle ruisleivälle!
Radan isoin puute oli se, että kori ja seuraavan väylän heittopaikka olivat oikeastaan koko radan ajan aivan liian lähekkäin, 8/9 väylillä etäisyys oli huikeat 1,5m. Tämä on radan turvallisuuden kannalta ainaa erittäin huono ratkaisu. Vaikka lyhyet siirtymät ovat ihan hyvä tavoite, niin liiaallisuuksiin ei pitäisi ikinä mennä. Rata olisi ollut helppo rakentaa niin, että välimatka olisi ollut vaikkapa 5-10m pidempi ihan joka väylällä, niin turvallisuuskin olisi kummasti parempi. Nyt ei ollut ketään muita heittäjiä, mutta ruuhkaisina aikoina tilanne hyvin ongelmallinen. Next tee -kylttejä ei ollut yhtä ainoaa kappaletta, mutta tiiviillä radalla se ei hirveästi haitannut.
Mammankaivon rata oli oikein mukava metsärata täynnä hyviä ja vaihtelevia ja helppoja väyliä, vaikka puutkin pelissä olivat mukana. Jos selkeät turvallisuuspuutteet korjattaisiin, niin helposti voisi nostaa arviointia yhdellä pykälällä.
3/5
Kuhmon kaupungissa Kalevalan liikuntakeskuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1476m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6040m. Pelattu 27.6.2023.
Kalevalan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata sisälsi paljon hyvin nättejä väyliä ja vaihtelevuuttakin väylissä löytyi. Vesimaisemaa oli taustalla paljon mikä miellytti omalta osaltaan silmää isosti. 17-väylä suosikkiväylä metsästä takaisin urheilukeskukselle alamäkeen. Tämä oli kivaa vaihtelua, kun aika paljon oli väyliä ylämäkeen.
Radan rakenteet tyydyttävässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikkaopasteet (13-väylällä kaatunut, 18-väylältä puuttui kokonaan) ja korit hyvässä iskussa. Vandaalit eivät onneksi olleet pahasti iskeneet, vaikka 7 vuotta vanhasta radasta kuitenkin kyse. Alueella urheilukenttiä ja tilaa reilusti esim. draiverien ulkoiluttamiseen. Alueella myös hotelli Kalevala missä majoituspalveluiden lisäksi käytössä vessat ja ruokapalveluita halukkailla myös tarjolla. Talvisotamuseo myös, jos aikatauluihin sopii semmoinen. Kuhmon keskustan palveluiden äärelle 3km matkaa. Lämmin suositus Kaesan Kotileipomon kahville ja kahvileiville ja erityisesti oikein maukkaalle ruisleivälle!
Mutta ei... ei ollenkaan. Mistäköhän sitä edes aloittaisi... Jos 18-väyläisellä radalla on kuusi ( !!! ) väylää mitkä jättää heittämättä, niin jotain pitää olla pahasti pielessä! Viisi väylää jäi veden takia heittämättä. Vaikka taustalla vesi on ihan jees, niin nyt kolmesti ylitettiin vesi sellaisilla heittopituuksilla ettei allekirjoittaneella ollut pienintäkään toivetta ylityksille. Kahdesti väylä kulki niin likellä vesirajaa, jotta pienelläkin puuosumalla tai ohi menneellä putilla kiekot olisivat olleet muisto vain. 15-väylä jäi heittämättä supermegaheinämonsterien takia. Heinää oli muuallakin, mm. 4 ja 5 vaatisivat akuuttia heinien niittämistä. Lisäksi nämä väylät olivat aivan liian lähekkäin. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja se näkyi, todellakin. Siirtymät 1-2, 6-7, 7-8, 9-10, 14-15 ja 17-18 olivat aivan mahdottomia navigoida ihan vain muutamia mainitakseni. Ja mikä ärsyttävintä, vaikka karttaakin tsekkailit, niin siltikin väylien löytämisessä oli haastetta, niitä opaskylttejä olisi todellakin tarvittu!!! Siirtymät olivat tosiaan monin paikoin liian pitkiä ja rata varsinkin 1-väylän sijoittelusta johtuen hyvin hajanainen. Karttaa sai lukea ihan ärsyyntymiseen asti ihan jatkuvasti. Kaiken opastesekoilun esiesiesi-isä ja kruunaamaton kuningas oli kyllä 15-väylän etsiminen. Kun olin etsinyt väylää 30 minuuttia, niin alkoi hermo jo kiristymään. Olin päättänyt sen väylän kuitenkin löytää... ja löytyihän se, keskeltä sellaista viidakkoa, jotta huh, huh, jäi tosiaan se väylä heittämättä. Sokkoväyliäkin oli tietenkin mukana, mm nro 14. Heittopaikoista 15-väylä oli maapohjalla, muut nippa nappa ok. Suurin osa kiinni suoraan maassa ja ikävästi kupruilla.
Kalevalan rata piti sisällään komeita maisemia ja muutamia ihan hyviä väyliäkin, mutta... Jos joutuu tekemään viisi skippiä veden ja yhden heinämonsterien takia, niin ollaan aivan karmaisevalla tavalla pielessä! Väylien pelattavuus ja turvallisuus aivan älyttömän surkea. Karttaa sai lukea koko ajan ja silti väylien löytyminen oli yhtä arpanopan heittämistä, juurikin 15-väylä tästä parhaimpana esimerkkinä. Opasteita pitäisi olla hurja määrä lisää. Potentiaalia alueella olisi, mutta tuollaisenaan todellakin aivan liian vaikea ja turvaton aloittelijalle. Dynamiittia vaan koko radalle ja oikeasti hyvä ratasuunnittelija aloittamaan suunnitelutyön aivan alusta, niin voisi olla edellytykset oikeinkin hyvälle radalle! Hieno ympäristö ei tätä umpisurkeaa radan kuvatusta pelastanut yhtään! Ei kiire koskaan uudestaan, vaikka Kuhmoon joskus muuttaisinkin...
0/5
Hankasalmen kunnassa Asema DiscGolf. Radalla pituutta 9-väylää, 741m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu poitsun kanssa 18.6.2023.
Rakenteet metsäradalla hyvässä kunnossa kuten tuoreelta radalta voi odottaakin. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. Siirtymät kohtuulliset, ainoastaan ysiltä p-paikalle pidempi. Hankasalmen keskusta palveluineen 11km päässä. Aina takuuvarma taukopaikka Hankasalmen Jari-Pekka 24h 8km päässä.
Voi, voi... kun rupesin raporttia näin kovasta takamatkasta tekemään, niin huomasin, ettei radasta juuri positiivista tullut mitään ylös kirjattua ja muutoinkin muistiinpanot aika puutteelliset. Noh... Väylät 1, 2, 4 ja 7 kulkivat kuntopolulla ja olivat sellaista hasardia, että huh-heijaa. Kuntopolulle ei väyliä pitäisi ikinä rakentaa, ellei näkyvyys satu olemaan aivan erinomaisen hyvä! Metsäväylät eivät paljoa helpotusta tuoneet, sillä pusikkoheinämegahirviömonsteria oli tarjolla ihan riittämiin koko radan alueella, jokaisella väylällä, väylien sivuilla, keskellä väylää, ihan joka puolella, erityisesti 3-väylä. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan ja karttaa sai ihan jatkuvasti lukea ja huolella arpoa, jotta minnekäs tässä nyt pitikään mennä.
Jep! Väylät huonoja ja vaarallisia. Karttaa sai tsekkailla kyllästymiseen asti. Pusikoita liikaa. Ahdistava rata!
1/5
Hankasalmen kunnassa Niemisjärvi frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 703m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu poitsun kanssa 18.6.2023.
Niemisjärven rata piti jonkin verran korkeuseroja sisällään, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät (1, 3, 4 ja 5) olivat radan parasta antia, oikeinkin heitettäviä väyliä. Lopussa vasemmalle jonkin verran kääntyviä väyliä oli suurin osa, osin jopa hieman yksipuoleista tekemistä kuitenkin. Yksikään väylä ei erityisesti mieleen jäänyt. Siirtymät järkevät, 3-4 ja 6-7 hieman pidemmät.
Rakenteet hyvässä iskussa kuten varsin tuoreelta radalta voikin odottaa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaiset. Next tee -kylttejä oli ympäri rataa mukavasti. 2-väylän heittopaikan luona tulipaikka. Ojien yli oli rakennettu pikkusiltoja useampaan kohtaan. Koulun pihalla leikkimahdollisuuksia lapsille. Hankasalmen keskustan palveluiden äärelle matkaa 19km. Aina takuuvarma taukopaikka Hankasalmen Jari-Pekka 24h radasta 16km päässä.
Mutta ei... ei pääse hyvien ratojen joukoon tämä mitenkään. Kuntoradalla kulki väylät 2, 6, 7, 8 ja 9. Hyvin vaarallisia sokkoratkaisuja oli tarjolla noilla väylillä ihan riittämiin. Väylien heittolinjat ja kuntoradan väylät ristesivät koko ajan niin, että kuntoradalla mahdollisesti liikkuvia tahtonut nähdä mitenkään. Nyt onneksi ei yhtään lenkkeilijää tai muuta liikkujaa tavattu. Vaikka kartassa p-paikka ja 1-väylä olivat aivan vierekkäin, niin käytännössä p-paikalta olisi voinut jonkilainen opaste olla alkuun. Rata oli kovin heinikkoinen ja semiryteikköinen koko ajan. Ihan pahinta mörriä ei olut tarjolla, mutta kyllä niiton puutteet silti häiritsivät ja vaikeuttivat kiekkojen löytymistä.
Niemisjärven radalla metsäväylät olivat ihan hyviä, vaikka heinät häiritsivätkin. Kuntoradan väylät surkeita viritelmiä, suorastaan todella vaarallisia muiden liikkujien kannalta. Tuollaisessa turvallisuus ja ylläpitotilassa olevalle radalle ei ole kiire koskaan tulla uudestaan!
2/5
Moikka Janina! "Lue lisää"-kohtaan on juuri lisätty maksutiedot. Klikkaile linkkiä auki ja, jos jotain kysyttävää ilmenee, niin laittele seuralle suoraan viestiä, niin varmasti mielellään auttavat! T: Marko Nygrén - fgr.fi/ylläpito
Laukaan kunnassa Leppäveden liikuntapuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 985m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2780m. Poitsun kanssa pelaamassa 18.6.2023.
Leppäveden rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta vähintään puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kaikki metsäväyliä, lyhyttä ja mukavaa sekä suht helppoa, vaikka puut käytännössä koko ajan pelissä ovatkin. Maasto frisbeegolfille kenties sitä parasta eli mäntykangasmetsää mistä kiekot kyllä helposti yleensä löytyy ja maasto säilyy sateidenkin jälkeen kuivana. Heittolinjat selkeät ja monesti sai valita jopa useastakin potentiaalisesta linjasta. 5-väylä nätti puukuja ylämäkeen. 10-väylää voisi kuvata parhaiten sanoilla jännä/kiva, mutta älä missään nimessä anna kiekkosi feidata oikealle rotkoon... 11-väylä todella hieno montun ylitys. 12-väylällä sama monttu ja vasemmalle rotkoon ei kannata itseään ja kiekkoaan navigoida. 14-väylä myös nätti lievänä alamyötäisenä. Siirtymät järkevät, kuitenkin esim. 18-P hieman pidempi.
Rakenteet tosi kehnossa jamassa. Ratakarttaa ei ole olemassa. Heittopaikat suht ok, mutta ainakin kaksi niistäkin keinuu kuin keinu. Heittopaikkaopasteet joko loistivat kokonaan poissaolollaan tai sitten puussa oli kiinni kulahtaneen vaalenneita ja vettyneitä muovin alla olevia paperinpalasia. Koreista osissa suuntanuolet ja osissa ei. Next tee -kylttejä sentään oli jonkin verran. Osa väylistä aika likellä toisiaan. P-paikalta aloitukseen kävelyä 100m hiekkatietä. 2-väylän kohdilla siinti uimarantakin kaukaisuudessa. Leppäveden taajaman keskukseen matkaa 1km. Laukaan keskustan palveluiden äärelle matkaa 13km. Pojan kanssa haettiin evästä K-Market Tiituksesta Leppäveden keskuksesta.
Leppäveden rata on monipuolinen kattaus erilaisia väyliä. Löytyy niin ylä, ala, tasa ja kaarteitakin vasemmalle ja oikealle. Heittolinjat selkeät. Itselle juurikin sopivan haastava ja miellyttävä lyhyine väylineen. Opastus oli lievästi ilmaistuna katastrofaalisen huono, juuri mitään ei löytynyt. Yleensä noin massiiviset puutteet johtaisivat arvioinnissa paljon suurempaan pudotukseen. Nyt rataa oli kuitenkin koko ajan kiva pelata, tykkäsin hyvin paljon!
4/5
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Kolho DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 915m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 15.6.2023.
Kolhon rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kaikki väylät menivät onneksi metsässä eikä pururadalle ollut yhtään väylää laitettu. Väylillä oli kivasti tilaa heittää, vaikka puita pelissä olikin ja väylät osin aika pitkiä. Väylät olivat aika tasaista väylämassaa, ei yhtään suosikkiväylää tai sellaista "wau" elämystä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet, paitsi 7-8 hieman pidempi.
Rakenteet mukavan hyvässä kunnossa. Ratakartta, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä iskussa. Reitin varrelta löytyi myös monta roskista. Isona plussana radan opastekyltti isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee. Vilppulan keskustan palveluiden äärelle 17km matkaa. Itse hain evästä K-Market Saarimäestä mihin radalta 2km matkaa.
Mitä parannettavaa? Ei hirveästi. Väylät voisivat toki olla monipuolisempia, mutta ihan hyvä noinkin. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja varsinkin 7-8 siirtymällä kyltitykselle olisi ollu iso tarve!
Kolhon metsäradalla oli erittäinkin mukavasti tilaa heittää, heittolinjat hyvin selkeät. Ratasuunnittelu järkevää eikä väyliä oltu viety purulle yhtään kappaletta. Väylät tosiaan myös hieman yksitoikkoisia, vaikka hyviä muutoin olivatkin. Jos rata olisi jatkunut samanlaisena yhtään pidemmälle, niin arvosanasta olisi ruvennut ropisemaan pisteitä pois kovalla kädellä. Nyt jaksoi hyvin pelata ja nauttia, oikein mukava, keskitasoa selvästi parempi rata!
4/5
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Parkkivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2052m ja AA1-luokitus. Pelattu 15.6.2023. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Rata oli pelihetkellä vielä 9-väyläinen, joten arviointi sen mukaan.
WAU! Upea rata! Parkkivuoren 9-väyläinen sisälsi hyvin paljon korkeuseroja pieneksi radaksi, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät pitkiä, vaihtelevia ja haastavia. Löytyi niin ala kuin ylämäkeäkin ja ihan tasaistakin unohtamatta. 3-väylä oli ihan ehdottomasti radan signerature ja aivan parhaita 9-väyläisen radan väyliä mitä on koskaan heittänyt, sopisi aivan minne tahansa pidemmälle kilparadallekin. Sopivan loiva ja riittävän tilava alamäkiliidätys, jossa vain tyytyväisyyden huokaisuja pääsi, kun väylän näki. 4-väylä oli hieno puukuja ja korin kohdilla nurmikenttä missä mahdollista ulkoiluttaa myös draivereita treenimielessä. 6-väylä pitkä ja raskas kuin mikä, mutta silti upea ylämäkiväylä vestornien siintäessä taustalla. 8-väylän alamäestä tykkäsin erityisesti myös. Siirtymät sopivan lyhyet.
Rakenteet ihan ok kunnossa ja osin muuttumassa, kun rataa oltiin laajentamassa. Löytyi kuitenkin ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1). Vähän aavistuksen nuhjuisuutta siellä täällä, muttei mitenkään häiritsevästi kuitenkaan. Roskis löytyi myös.
Next tee -kylttejä ei montaa ollut ja niitä voisi tiiviilläkin radalla olla vaikka ihan jokaisen korin jälkeen. 7-väylällä ei opastetaulua enää ollut. 1-väylä oli ehdottomasti radan kehnoin. Vähän sokkona sinnepäin ja oikealla odottaa puskat ja vasemmalla melkoinen rinne mihin itsekin sain yhteen kiven koloon piilotettua oman kiekon ja meni tovi, jos toinenkin ennenkuin löytyi juuri ennenkuin oli luovuttamassa etsintää.
Upean monipuolinen rata 9-väyläiseksi. Monta raskasta, mutta hyvin heitettävää ylämäkiväylää ja sitte ehdoton kruununjalokivi eli se 3-väylä alamäkeen! Hyvin hoidettua ja maisemallisesti kaunista aluetta. 1-väylän jälkeen odotukset eivät korkealla olleet, mutta niin vain tunkeutui kirkkaasti suosikkien listalle! Radalla menossa muutos 18-väyläiseksi ja sen testaaminen jäi nyt hamaan tulevaisuuteen. Erittäin hyvä fiilis kaikin puolin, voisi pelata milloin tahansa uudestaankin!
5/5 (suosikki-listalle)
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Vilpulan Sataman frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 227m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 850m. Pelattu 15.6.2023.
Vilppulan rata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helpohkoja vaikkakin puita oli hieman haittamaassa satunnaisen fribaajan elämää. Kun väyliäkin oli vain neljä ja siirtymät liki olemattomat, niin radan pelaa läpi erittäin nopeasti.
Rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen. Sataman alue hyvin kaunista vesimaisemineen. Alueelta löytyy lasten liikenne- ja leikkipuistot, uimaranta, jäätelökioski ja ravintola Isabella. Vilppulan keskustan palveluiden äärelle 1,5km. Itse kahvittelin Hilma ja Onni -nimisessä kahvilassa, jolle lämpimät suosittelut!
Mutta ei... miljöö enemmän kuin sopiva kivalle miniradalle, mutta... 1 ja 4-väylät umpeenkasvanutta pusikkoa, isoa niittotyötä vaatisi noiden väylien saaminen pelikuntoon. Kun kuitenkin radan väylistä puolet on liki pelikelvottomassa kunnossa, niin ei paljoa ylläpidon puutteet hymyilyttäneet... Turvallisuuttakaan ei paljoa oltu mietitty, sillä 2-väylän kori oli aivan liian likellä 3-väylän heittolinjaa.
Vilppulan sataman radan väylät itsessään ihan kivoja ja lyhyiksi hieman jopa haastetta saatu mukaan. Ylläpitoa ei kuitenkaan minkäänlaista! Supermegaultraheinämonsterit häiritsivät aivan liian paljon! Kiekon hävittäminen jopa suorastaan todennäköistä! Ylläpito vain kuntoon, niin jopa kolme pykälää voisi arviointia nostaa. Tuollaisenaan ei koskaan kiire uudestaan!
1/5
Mäntän rata oli virallisesti järjestyksessään allekirjoittaneen 300. pelattu rata Suomessa.
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Mäntän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 782m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1960m. Pelattu 15.6.2023.
Mäntän rata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt joten varsin kevyestä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Kaikki väylät metsässä olivat oikein mukavia ja pelattavia väyliä, ei liian vaikeita vaan enemmänkin suoraa heittoa korille, vaikka puita ja muuta maastoestettä toki pelissä olikin. 7-väylällä joskus ollut ratakartassakin näkyvä lampi oli täysin kuivanut, joten ei muodostanut pelaamisen riskiä. Siirtymät lyhyet.
Kaikki rakenteet aika kulahtaneita, toimivat vielä kohtuudella, mutta lähivuosina selvä nykyaikaan päivittämisen tarve. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit löytyi kuten kuuluukin. Radan varrella oli kiitettävän monta roskista ja taukopenkkiä. 8-väylän heittopaikan vieressä tulipaikka, mutta puita ei pelihetkellä ollut tarjolla. Mäntän kuntakeskuksen palvelut aivan vieressä. Hotelli Alexander saa vahvan suosittelu fribaturistilta, pieni hotelli, pieni huone ja hieman kuuma ilman ilmastointia, mutta ajoi hyvin asiansa, aamupalakin ihan riittävä.
Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta koko radalle. Toki rata oli tiivis, mutta varsinkin 6-7 välinen siirtymä oli aikamoista arvailua ja lisäopaste olisi ollut hyvä. 8-väylä radan huonoin, sillä sekä vasemmalla että oikealla oli odottamassa melkoista ryteikkömonsteria ja vaatisi isoa niittohommaa se väylä.
Mäntän rata piti sisällään tasaisen hyviä ja pelattavia väyliä, sopivan haasteellisia pituutensakin puolesta. Rakenteet kaipaisivat lähiaikoina kokonaisvaltaista uudistamista. Kokonaisuus ja fiilis pelatessa hyvää keskitasoa.
3/5
Juupajoen kunnassa Juupajoki School DiscGolfPark. Radalla pituutta 6-väylää, 380m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 860m. Pelattu 14.6.2023.
Juupajoen rata sijaitsi aivan tasamaalla, joten pääosin puistomaisissa olosuhteissa kulkeneella radalla ei pahemmin hiki päässyt satunnaista fribailijaa yllättämään. Väylät olivat avoimia ja suhteellisen esteetöntä heittämistä suoraan korille olikin tarjolla käytännössä joka väylällä. Tietysti rähmäkäpälä-osasto osaa arvostaa puiston reilua heittotilaakin, ei siin mittään. Puisto oli hyvin hoidettua. Kun lyhyisiin siirtymiin yhdisti lyhyet väyläpituudet ja väylien vähäisen määrän, niin radan pelaa läpi tosi nopeasti. 4-väylä oli mukava pieni metsäväylä. Suosikkiväylä oli kuitenkin heti 1-väylä mikä varsinkin auringon juuri laskiessa oli todella kaunis näky.
Rakenteet tyydyttävät. Ratakartta hyvässä kunnossa, samoin korit suuntanuolineen. Alusta löytyi penkit ja pöytä vaikka evästelyä varten. Myös roskis oli äärellänsä. Juupajoen keskustan palveluiden äärelle 2,5km matkaa.
Rakenteissa valitettavasti myös puutteita. Ainakin 1-väylän heittopaikalla revitelty ilmeisesti mopojen kanssa, kun sen verran ilkeitä jälkiä oli jäänyt. Myös heittopaikkojen opastekyltit olivat saaneet osansa vandalismista, joten paljon olisi niiden suhteen kunnostettavaa radalla. 5-väylän heittolinjaa en hahmottanut, en vaikka kuinka yritin miettiä... heittopaikan edessä todella korkeaa pajukkoa/pusikkoa ja takana kuntopolku. Ei mitään järjen hiventäkään tuollaisessa ratkaisussa! Tosin taisi heittopaikkakin olla eri paikassa mitä väylän opasteeseen/ratakarttaan oli laitettu. Pakko oli jättää väylä ihan suosiolla väliin vaarallisuutensa takia! 6-väyläkään ei vaarallisuutensa puolesta paljon vitosen jälkeen jäänyt. En hahmottanut kutosellakaan heittolinjaa lainkaan... tai noh... siitä oikealta tietenkin sokkona kuntopolkua pitkin ja sekä vasemmalla että myös erityisesti oikealla odottamassa hieman sivuun lipsahtanutta kiekkoa ilkeänoloiset risukkomonsterit. Ei taaskaan mitään järjen hiventäkään turvallisuuden kannalta!
Juupajoen radalla oli neljä oikein kivaa väylää minkä pelaamisen jälkeen arviointi oli pari pykälää korkeammalla, mutta vitosen ja kutosen vaarallisuus oli niin karmeaa katseltavaa, ettei oikein tiennyt mitä ajatella koko asiasta. Ei mikään kova kiirus tulla uudestaan.
2/5
Oriveden kaupungissa Orivesi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4790m. Pelattu 14.6.2023.
Oriveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsää ja kaunista kalliota oli paljon tarjolla. Paljon ylämäkiväyliä ja tasaistakin. 2-väylä oli kaunis kallioinen ylämäkiväylä mikä oli kaikista väylistä itselleen se kaikkein mieluisin. 5-väylä vaatimattomasti vain 159m koko ajan ylämäkeen... ihan kiva muutoin. 13-väylä hienon näköinen kallioylämäki. 12-väylä suht mukava, radan ainoita ees jotenkin alamäkeen meneviä väyliä. Siirtymät lyhyet paitsi 13-14 ja 16-17 hieman pidempiä.
Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen taattua dgp-laatua. Löytyi range-alue draiverien ulkoiluttamista varten, tulipaikka katoksineen ja puineen, hyväkuntoinen kuivakekäymälä sekä jokunen roskis. Oriveden keskustan palveluiden äärelle 3km matkaa. Itse ruokailin texmex ravintola Cantina Fiestassa, lämmin suosittelu palvelun ja ruoan laadunkin johdosta.
Korjattavaakin oli. Next tee -kylttejä oli joitakin, mutta runsaasti suuremmallekin määrälle olisi akuutti tarve. Arpomista sai harrastaa mm. 4-5 ja 16-17 siirtymillä. Lisäksi 5-6 siirtymä oli ongelmallinen. 5-väylän korinuoli näyttää suoraan 4-väylän heittolinjalle, parempi reitti läheisen hiekkapolun kautta missä taas ei ollut minkäänlaista opastetta. Noita korinuolia voi kierritellä kuka vain haluaa mihin tahansa asentoon tahtoo, joten liekö joskus näyttänytkin oikein, mene ja tiedä...
Oriveden radalla mentiin koko ajan puhtaasti metsän puolella missä ei sinällään mitään vikaa ole, mutta... tuolla väylien pituuden Koivu oli jostain syystä mitoittanut aivan liian pitkiksi. Jopa puuduttavaa ja hyvin tylsää heittämistä, kun nimenomaan metsäväylää venytetään jopa yli 200m mittaan. Hyvin harvoin toimiva ratkaisu. Nyt näitä liian pitkiä väyliä oli huikeat neljä eli 7, 8, 9 ja 15. Minua häiritsi myös se, että Orivedellä oli kyllä monta ihan hyvää ylämäkiväylää, mutta käytännössä yhtään kovin mukavaa alamäkiväylää ei oltu saatu mukaan, nro 12 oli ihan ok. Lisäksi radalla kaksi selkeästi vaarallista paikkaa missä heittolinja risteää kuntopolun kanssa sellaisessa kohdassa missä näkyväisyys 0-tasoa eli väylät 14 ja 17. Nuo väylät sulkisin samantien tai muokkaisin turvallisemmaksi, ei noin!
Alku lupaavaa ja ihan pelattavaa kallioista metsäväylää. Ylipitkät väylät olivat suurin yksittäinen syy minkä takia rata painui sinne ratojen harmaaseen keskikastiin. Ei ollut surkea, muttei säväyttänytkään lopulta mitenkään. Turvallisuudessa liikaa puutteita, samoin opastuksessa. Loppu oli erityisesti tylsää tekemistä, suoraa baanaa tai pieni käännös vasemmalle tai oikealle. Ja kyllähän tämä rata olisi kunnollisen alamäkiväylän ansainnut... ehkei sellaista ollut sitten vain mahdollista saada mukaan. Ei ihan maestro Pasi Koivun parasta taidonnäytettä ollut tämä. Keskitason rata, pelasi, muttei kiirus uudestaan.
3/5
Oriveden kaupungissa Västilän Voima frisbeegolf. Radalla pituutta 10-väylää, 941m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Pelattu 14.6.2023.
Västilän radalla ei pahemmin korkeuseroja ollut joten kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan pelaaminen. Tarjolla oli täysin pururadan varrella kulkeva rata ja pääosin hyvin suoraa väylää missä sitten kori aina vasemmalla tai oikealla. Potentiaaliset heittolinjat hyvin kapeat eli tarkkuutta vaaditaan paljon. Siirtymät lyhyet paitsi 1-2 ja erityisesti 6-7 hieman pidempi.
Rakenteet itsessään radan parasta antia. Kartta, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit Prodigyn tunnettua laatua. Pikkusiltoja oli rakennettu ojien yli. Västilän Voiman ylläpitämä kesäkioski parin kilometrin päässä. Oriveden keskustaan matkaa 28km. Itse ruokailin texmex ravintola Cantina Fiestassa, lämmin suosittelu palvelun ja ruoan laadunkin johdosta.
Mutta ei, ei ollenkaan, ei yhtään, edes sinnepäin. Mistäköhän sitä aloittaisi korjattavat puolet... Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan ja useampaan kertaan sai karttaa lukea ja suuntaa varmistella. Ratakartta oli priimaa, mutta melkoisen puskamonsterin keskellä, kuten suurin osa heittopaikoillakin olevista opasteista. 4-väylän heittolinjaa en hahmottanut ollenkaan. Heittopaikka osoitti suoraan sankkaan metsikköön missä linjaa ei ollut minkäänlaista. Vierestä kulki kaponen kuntorataväylä, mutta heittopaikan asennon takia lähinnä toivoton yrityskin sitä kautta. Siitä sitten silmät kiinni ja sinnepäin heitolla katsoo, jotta meneekö tuurilla puista läpi... jep.
Västilän radan teki surkeaksi ja ahdistavaksi koko radan jatkuneet valtavat ryteikköpuskaheinämegasuperjytkymonsterit. Heitäpä yhtään väylältä sivuun, niin olet vaikeuksissa ja vain hyvällä tuurilla selvisi itsekin ilman kiekonmenetyksiä. Kun koko rataa ei viitsinyt jättää heittämättä, niin valtavien ryteikköjen takia tuli heitettyä jarru päällä tavallistakin lyhyempiä heittoja. Surkeiden väylien esiesiesi-isä löytyi Västilän radan 7-väylältä. Pituutta 110m eli päästäkseen pitkälle pitäisi heittää myös suht kovaa... noh... hyvät pelaajat näin tekevät ja nostavat pirkun sitten koriin. Mutta... tällainen tavan talliainen, kun laittaa hieman voimaa enemmän, niin herkästi feidaa vasemmalle ja siellä oli odottelemassa koko väylän varrella niin pahat supermegakiekonsyöjämonsterit että harvoin tuollaisia onneksi näkee yhtään missään. Väylän jätin suosiolla pelaamatta.
Jep... kaksi asiaa mitä inhoan eniten frisbeegolfradoissa eli supermegaryteikköheinämonsterit ja pelkät pururataväylät, niin mitä olikaan täällä? Koko ajan. Noh... kolmatta hirvitystä eli vedenylitystä ei sentään sitten ollut yhtään kappaletta. Tosin vetistä ojaa löytyi kyllä mihin niihinkin olisi voinut kiekon saada katoamaan. Tämä oli kyllä yksi surkeimmista rataviritelmistä minkä olen koskaan pelannut. Prodigyn laaturakenteet ruostuvat Västilässä aivan kerta kaikkisen turhaan! Ei koskaan ikinä tuonne hirvitykseen enää takaisin!
0/5
Kuhmoisten kunnassa Kuhmoisten DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1853m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3820m. Pelattu 14.6.2023.
HUOM! Koululaisten koulupäivien aikana arkisin klo 8 -16 välillä väylät 9, 10, 12, 13 ja 14 ovat ehdottomassa heittokiellossa eli nuo väylät PITÄÄ jättää väliin! Muulloin rata normaalisti pelattavissa.
WAU! Tämä oli upea rata, aivan kerta kaikkiaan! Kuhmoisten rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Yli puolet väylistä (1-5 ja 13-18) kiertelivät kauniissa ja hyvin hoidetussa puistomaisemassa. Metsäväylät sisälsivät erityisesti korkeuseroja ylä- ja alamäkien muodossa. Väylät olivat todellakin hyvin vaihtelevia eikä helpolla missään vaiheessa päässyt. Tarkkaa heittämistä vaadittiin lukuisia kertoja, mutta silti väylät eivät olleet liian tukkoisia ja heittolinjatkin koko ajan hyvin selkeät. Siirtymät selkeät ja sopivan mittaiset.
Radan ehdottomasti upein väylä oli puistossa sijainnut 4-väylä. Upeaksi väylän teki erityisesti sen mahtava saari-alue, kaunis kuin mikä! Ja roikkuva kori aivan uniikki, mitä ei ole vielä muualla koskaan tullut vastaan. Oikea ratamestarin todellinen taidonnäyte koko väylä! 7-väylä nätti, tarkkaa heittoa vaativa vasemmalle kaartuva alamäkiväylä. 9-väylä haastava oikealle kaartuva alamäkiväylä, missä myös tarkkaa heittoa vaadittiin. 10-väylä melkoisen jyrkkä, mutta samalla mukava ylämäkiväylä. Jos tuo mäki ei hapota, niin ei sitten mikään... 13-väylä oli myös nätti rakennusten välistä, mutta heitetään sokkona ja vaatii ehdottomasti spottaamisen, vaikka heittäminen tuolla väylällä sallittukin vain kouluajan ulkopuolella. Hienoja väyliä oli muitakin mm. superpitkä vitonen.
Rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvässä hapessa. Ilahduttavaa oli, että radan varrelta löytyi myös paljon lepopenkkejä. Next tee -kylttejä oli muutamissa kohdin, mutta korinuolillakin pärjäsi hyvin suht tiiviillä radalla. Löytyi myös lukollinen löytökiekkolaatikko. Erityismaininta myös opasteista isommalta tieltä mitä näkee radoille tullessa aivan liian harvoin. Kuhmoisten keskusta palveluineen vain muutaman minuutin ajomatkan päässä. Superiso suositus Kesäkahvila Tassi, sijaitsee aivan vallattoman upean miljöön kauniissa rakennuksessa. Samalla alueella myös sisustus, lahjatavara, antiikkiliike Kapsäkki. Tassissa vierähtäisi pelkästään sisustuksen kauneutta ihastellessa tovi, jos toinenkin eikä kahvilan tuotteissa mitään valittamista ollut, ei todellakaan, eikä myöskään palvelussa! Ja hienoa vaihtelua ainaisen Juhla Mokan sijasta oli juoda kerrankin Löfbergin laadukasta kahvia.
Pieniä puutteita Kuhmoistenkin rata sisälsi. 2-väylän heittolinja ja 5-väylän heittopaikka liian likellä, jos heitto vähänkin karkaa kakkosella. Väylät 17 ja 18 aavistuksen liian likellä myös toisiaan. 11-väylä oli selvästi laadukkaan radan surkein viritelmä mikä kaipaisi pikaista uudelleen muokkausta ja selkeyttämistä. Väylä heitettiin ahtaasta rakosesta villiintyneiden pusikoiden ja pitkän heinän keskeltä päätyen lopulta puistoalueelle. Itellä ei heittopituus ja tarkkuus riitä likimainkaan suoraan puistoon asti, joten omaa kiekkoa sai etsiä väylän pusikoista tovin ja toisenkin ennenkuin löytyi. Harmillista, jotta yksi tuollainen rytöväylä on pitänyt muiden timanttien keskelle jättää!
Kuhmoisten rata oli timanttisen hieno elämys ja pelikierroksen jälkeen jäi suorastaan loistava fiilis, hymy oli hyvin herkässä! Kokonaisuus oli erityisen hyvin tasapainossa. Peltoväyliä oli mietitty pientä yksityiskohtaa myöten ja tilaa oli heittää kiekkoa ja paljon! Metsäväylätkin hyvin toteutettuja selkeillä heittolinjoilla. Korkeuseroja paljon mikä myös hieno juttu. Muutamia turvallisuuspuutteita oli ja surkea 11-väylä, mutta muutoin upealla radalla nuo eivät paljoa pelinautintoa himmentäneet! Tämä pienen ja piskuisen Kuhmoisten rata pääsi yllättämään positiivisesti ja tunkeutui omalla suosikkilistalle hyvin kirkkaasti! Tiedän, että rataa on jouduttu muokkaamaan viime vuosina paljonkin, mutta silti tuollaista timanttia... ei voi kuin tyytyväisenä huokailla... ❤
5/5 (suosikki-listalle)
Jämsän kaupungissa Myllymäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2105m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 13.6.2023.
Myllymäen rata sisälsi etu-9:n osalta hieman korkeuseroja, mutta taka-9 oli hyvin tasaista, joten mistään hikiliikunnasta radan pelaaminen ei käynyt, ei, vaikka väylät kohtalaisen pitkiä olivatkin. Väylät 2-3 olivat heti radan pisimmät ja tilaa oli heittää vaikka muille jakaa eikä pahemmin mitään esteitäkään amatöörin kiekon tiellä. Väylät olivat erinomaisen hyviä kokonaisuutena, oli vaihtelua, niin ylä kuin alamäkeäkin ja välissä sitä tasaistakin. Erityisesti pitää kiittää metsäväylien pelattavuutta, jotta, vaikka puut pelissä olivatkin, niin silti eivät ahdistaneet liikaa, tilaa ja väljyyttä oli kiitettävästi. Tämä on melkoisen tärkeää, kun metsässäkin liki 200m väyliä kaksi oli. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät ja mäntykangasmetsästäkin pahemminkin linjalta harhautuneet kiekot löytyvät yleensä vaivattomasti. Siirtymät muutoin ok, mutta pari pidempää oli eli 6-7 ja 12-13.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, jopa tavallista pidemmät heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja harkkakorit. Next tee -kylttejä muutamia. Roskiksia löytyi liki jokaiselta väylältä. Lukittava löytökiekkolaatikko, taukopenkkejä, portaita ja runsaasti suojattuja puita. 12-väylän vieressä tulipaikka ja katosta eväiden syömiseen. Erikoismaininta myös tienristeyksissä olevista opasteista radan suuntaan, niitä aivan liian harvoin näkee! Vieressä lyhyt am-rata pro-radan lämmittelyä varten sekä kenttätilaa reilusti ulkoiluttaa draivereita. Jämsän keskustaan matkaa 7km ja Jämsänkoskelle 3km. Lämmin suositus Jämsän keskustassa Ravintola Silkkitielle minkä kiinalainen ruoka oli oikein maistuvaa. Iso suositus myös fribaturistin majoituspaikalle Jämsän Kaipolassa. Lomaluhti tarjoili maatilalla todellisen budjettimatkailijan unelman pihapiirin luhtiaitassa. Palvelu ystävällista ja yöunet oikein makoisat.
Ihan ei kaikki Myllymäelläkään kuitenkaan ollut kunnossa. Kokonaisuus oli hieman epätasapainoinen. Etu-9 hyvä ja mielenkiintoinen, mutta taka-9 sitten aavistuksen tylsempi ja itseään toistavampi. Siirtymä väylien 16 ja 17 välillä vaarallinen, kun ihan huomaamatta astutkin keskelle 3-väylän heittolinjaa ja, kun pitkä väylä on, niin draiverit laitetaan siinä aika kovalla vauhdilla liikkeelle. Jonkinlainen varoituskyltti olisi tuossa kohdin ihan paikallaan tai väylien muokkaaminen niin, että siirtymä tuossa kohdin olisi järkevämpi. Samalla vilkaisulla saattoi aika ajoin nähdä monta koria ja heittopaikkaa, mutta onneksi kartan ja korinuolien avulla suunnistaminen oli lopulta vaivatonta.
Myllymäen rata oli kokonaisuutena ajatellen hyvä rata. Etu-9 oli mielenkiintoisempi avoimuuden ja vaihtelevuuden takia. Taka-9 oli hieman tylsempää tekemistä. Väylät kuitenkin metsässä erityisen väljiä, vaikka puita ihan riittävästi siltikin oli. Etu-9 oli viemässä kirkkaasti suosikkilistalle, mutta loppu tosiaan hieman latisti. Siltikin hieno rata, vaikkei aivan huipputasolle päästykään. Voisi aivan hyvin pelata joskus uudestaankin!
4/5
Jämsän kaupungissa Lamminsuon frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 10-väylää, 1034m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2950m. Pelattu 13.6.2023.
Lamminsuon rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja reitin varrella joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat 10-väyläiseksi suhteellisen pitkiä ja helpohkoja, tilaa oli heittää vaikka muille jakaa eikä esteetkään pääsääntöisesti satunnaisen heittelijän elämää haitanneet. Puistoradaksi hyvin turvallinen, sillä kulkuväylät näkyivät koko ajan riittävän pitkälle, jos joku satunnainen lenkkeilijä olisi sattunut mukaan kuvioon tulemaan. Puistoalue oli hyvin hoidettua ja nurmi lyhyttä. Vesikin oli maisemallisesti kauniisti läsnä, mutta kiekkojen eksymistä veteen ei kovin vakavasti tarvinnut kuitenkaan pelätä. Väylistä upein, suorastaan signature-väylä oli aivan ehdottomasti kutonen, missä kauniin kirkon vierestä heitettiin hyvällä näkyvyydellä reiluun alamäkeen radan pisin eli 156m pitkä väylä.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen + treenikori, roskis ja huilipenkkejä, kaikki kunnossa. Rata sijaitsi käytännössä Jämsän keskustassa, joten kaikki palvelut aivan äärellänsä. Lämmin suositus Ravintola Silkkitielle minkä kiinalainen ruoka oli oikein maistuvaa. Iso suositus myös fribaturistin majoituspaikalle Jämsän Kaipolassa. Lomaluhti tarjoili maatilalla todellisen budjettimatkailijan unelman pihapiirin luhtiaitassa. Palvelu ystävällistä ja yöunet oikein makoisat.
Kaikki ei Lamminsuolla kuitenkaan ollut ihan kohdillansa. Rata oli kovasti hajainen, hieman levällään kuin ne kuuluisat "Jokisen eväät". Siirtymät olivat pitkiä (2-3, 4-5, 6-7 ja 8-9) ja kun tähän liittää vielä sen ettei next tee -kylttejä ollut yhtä ainoa kappaletta raaskittu laittaa koko radalle, niin karttaa sai koko ajan lukea. Vaikka kevyt liikenne ei vaarassa ollutkaan hyvän näkyvyyden takia, niin siltikin puutteita turvallisuudessa. 1-väylän kori ja 2-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan, sama tilanne myös 7/8-väylillä. 10-väylällä huomio oikean puolen ojaan minne kohtalaisen helppo kiekkonsa viskaista, jos lähtee hieman "lapasesta".
Lamminsuolla oli tarjolla hyvin hoidettua ja kaunista puistofribailua. Vesi kauniisti läsnä, muttei kovin vaarallisesti vetämässä kiekkoja puoleensa. Paljon heittotilaa ja pääosin esteetöntä, rähmäkäpälä-osasto kiittää ja kumartaa! Turvallisuudessa, hajanaisuudessa ja opasteissa puutteita mitkä hieman tipauttavat arviointia. Hyvä rata kuitenkin kokonaisuutena minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin!
4/5
Jämsän kaupungissa Rantapirtin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 649m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 13.6.2023.
Rantapirtin puisto/metsäalueella kiertänyt rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Monella väylällä tilaa oli heittää vaikka muille jakaa, esim. 3-väylä oli avointa niittyaluetta 104m vailla yhtään estettä. Puut ja muut maastoesteet olivat kuitenkin usealla väylällä mukana tuomassa haastettakin välillä peliin. 2-väylä oli pensaiden yli heitettynä erikoisin, mutta johdatti samalla myös kaikkein hienoimpiin ja idyllisimpiin vesimaisemiin. Siirtymät kohtuullisen lyhyet.
Radan rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat olivat hieman siinä ja siinä, osa uusimisen tarpeessa. Korit olivat vanhimmat Discatcherit mitä on missään tullut vastaan, olikohan isännän mukaan jopa niin, että ovat ihan alkuperäiset korit 30-vuoden takaa. Kunto kuitenkin vielä suorastaan häikäisevän hyvä! Löytyi myös roskis. Alueelta löytyi myös tulipaikka puineen. Muutoinkin väylien varrella pieniä, hienoja yksityiskohtia veistoksien ja vanhojen esineiden muodossa. Rantapirtillä saatavilla monipuolisia palveluita mm. majoitusta ja erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Suosittelen lämpimästi myös tutustumaan kohtuuhintaisiin ravintolapalveluihin. Itse ostin varsin ison pitsapalan lisukesalaatin ja kahvin kanssa ja ei ollut moinen kuin 6,50e. Jämsän keskustan palveluiden äärelle 31km, Jämsänkoski hieman lähempänä.
Rantapirtin isäntä, Timo, oli vallan upea ja valloittava persoona. Hänestä huokui välittäminen ja ystävällisyys ja tuli kertoilemaan radan historiasta ennen kierrokselle lähtöä. Rata on rakennettu 30 vuotta sitten, kun ratoja ei vielä Suomessa paljoa ollut. Tarinan mukaan olisi jopa Jussi Meresmaan ensimmäinen suunnittelema frisbeegolfrata. Tarinoiden lomassa ei voinut välttyä huomaamasta Timon ja Jussin ystävyyttä, sen verran lämmöllä Timo Jussista puhui. Rataan ei olla perustamisen jälkeen kovin suuria muutoksia edes tehty, pientä hienosäätöä vain ja opastepuolen uusimisia.
Mutta ei... paljon oli huonoa, liian paljon. Isäntä myönsi itsekin ettei ole ehtinyt niittämään väyliä nyt vähään aikaan ja se kyllä kieltämättä näkyi. Kiekot onneksi löytyivät, mutta heinä oli turhan pitkää siitäkin huolimatta. Väylät olivat myös hieman tunkkaisia, vaikka heinät olisikin ollut niitettynä, varsinkin vitonen ja kutonen. Eikä oikein 2-väylän hienouskaan auennut Timon vakuutteluista huolimatta. Jotenkin hasardin oloinen väylä rakennuksien likellä, hieman sokkona ja vielä pensaikkojen yli. Toki maisemat paikkasivat paljon, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja muutamassa kohdin niitäkin olisi tarvinnut. Pihapiirin väylät vaativat ehdotonta spottausta, joten turvallisuus oli siltä osin vähän niin ja näin. Kaikkein onnettomin viritelmä oli kuitenkin viimeinen eli 9-väylä mikä heitettiin täysin sokkona pihatien yli. Vasemmalta näit kyllä tuleeko ketään, mutta oikealta pihasta ei mitään hajua tulijoista. Heti pois tuollaiset viritelmät!
Täytyy sanoa suoraan, että petyin aika isosti Rantapirtin rataan siihen verrattuna mitä ajattelin sen olevan. Miljöö oli todella kaunista ja fiilis oli kuin ulkoilmamuseossa olisi kävellyt. Kun pääsee pelaamaan suomalaisen frisbeegolfin ensimmäisiin ratoihin, niin onhan siinä oma tunnelmansa. Lisäksi Timo-isäntä upea tyyppi ja palvelut kohteessa erinomaiset kaikilta osin. Pelihetkellä rata kuitenkin huonolla hapellä, heinä pitkää. Rakenteissa omat puutteensa ja väylätkin varsinkin turvallisuuden kannalta onnettomia, varsinkin viimeinen 9-väylä. Rata on erittäin vaikea arvostella. Minkä tahansa muun radan kohdalla arviointi olisi ollut 1-2 pykälää alhaisempi, mutta nyt alueen historia ja kauneus pelasti tilannetta hieman. Pelkän radan pelattavuuden takia ei ole tarvetta uudelleen paikan päälle ajella.
3/5
Keuruun kaupungissa Pohjoislahden koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1460m. Pelattu 13.6.2023.
HUOM! Radalla sallittua käyttää VAIN puttereita!
Pohjoislahden metsärata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli mäntykangasmetsässä mukavia ja helppoja perusväyliä ilman mitään suurempia kikkailuja. Puitakin oli kuitenkin sopivasti pelissä, joten tarkkuutta jonkin verran metsässä aina vaaditaan. Kiekot löytyivät helposti ja heittolinjat koko ajan selkeät. Lyhyet siirtymät yhdistettynä kohtuullisiin väyläpituuksiin takasivat sen, että kiertäminen on joutuisaa ja itsekin valokuvaamisesta ja muistiinpanojen tekemisestä huolimatta kiersin radan puoleen tuntiin, suurin osa suoriutuisi paljon nopeammin. Väylät keskenään aika samankaltaisia, joten suosikkiväylää vaikea nimetä.
Radan rakenteet ihan kohtalaisessa kunnossa. Löytyi ratakartta, asialliset heittopaikat ja heittopaikkaopasteet sekä vanhat Seppo-korit, paitsi treenikorina uudempaa Prodigya. Next tee -kylttejäkin löytyi muutama. Koulun pihassa kierrätyspiste jota kannattaa hyödyntää omien mahdollisten roskien jatkosijoittamispaikkana. Koulun pihamaalla kesäkioski Sinisilmä joka auki kesäaikaan klo 13-19, säävaraus.
Pientä puutettakin radalla valitettavasti oli. Kun ajaa koulun p-paikalle, niin radan löytäminen hieman haasteellista, sillä yhtään ohjaavaa opastetta ei ole raaskittu laittaa. Radan alku löytyy kauimmaisen rakennuksen (kirjasto) ja jääkiekkokaukalon välistä kulkemalla kirjaston taakse. Väylät aina välistä hieman liian likellä toisiaan, varsinkin vitosen kori ja kutosen heittopaikka. Kartan mukaan väljyyttä on, mutta totuus on hieman toisenlainen. Ei iso ongelma kuitenkaan.
Pohjoislahden koulun rata on nopeasti kierrettävissä oleva mukavassa maastossa kulkeva kohtalaisen helppo 9-väyläinen metsärata. Väylät hieman samankaltaisia keskenään, jotain ratamestarin erikoisuutta olisi kieltämättä kaivannut. Lisäksi opasteet p-paikalta lähtöön olisivat kovastikin tarpeelliset! Muutoin koululaisradaksi jopa erinomaisen hyvää tasoa!
3/5
Nivalan kaupungissa Nivalan frisbeegolfrata AM. Radalla pituutta 9-väylää, 543m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 7.6.2023.
Nivalan am -rata sijaitsi hyvin hoidetulla puistoalueella eikä sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Lähes kaikilla väylillä heittäminen oli esteetöntä ja avointa, ainoastaan väylillä 4-6 oli hieman enemmän haastetta. Erittäin sopiva kokonaisuus hieman vaativuutta, mutta rähmäkäpäläosastolle anteeksiantavaa puistoa. Radan väylät 7, 8, 4, 5 ja 6 nimetty erikseen viereisen koulun mukaan Kyösti Kallion koulun frisbeegolfradaksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, tasapainoinen kattaus nättiä puistofribaa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet kiinni tekonurmipinnassa, korit numeroineen ja roskiksia myös. Rata kuuluu Kalliosaaren frisbeegolfkeskukseen ja lähtöpaikan tuntumassa hienoja frisbeegolfia tukevia palveluita. Löytyi pitkääkin pidempi kenttä, josta ei pituus kesken lopu vaikka olisi kuinka kova käsi viskomaan kauaslentoisimpia draivereita. Lisäksi kolme kerrosta korkea (3x3 koria) puttipyramidi ja merkinnät pyramidin edustalle metrin välein aika pitkälle eteenpäin, jotta tietää mistä pituudelta puttausta harjoittelee, hienoakin hienompi harkkapaikka puttaamiseen. Harkkakoreja ja heittoverkkokin löytyi. Kalliosaaren frisbeegolfkeskuksen pro-rata jää vielä seuraavan kertaan sitten. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Korjattavaa ei paljoa tällä radalla ollut, mutta jotain kuitenkin. Kyösti Kallion radan osalta opasteiden puuttuminen oli isompi juttu, sillä rata oli lyhyempi. Nytkin siirtymät 3-4 ja erityisesti 6-7 oli turhan pitkä ja olisi ehdottomasti kaivannut kaveriksi next tee -kyltityksen. Paremman opastuksen avulla olisi välttynyt hajanaisuuden fiiliksistä mikä nyt väkisinkin iski tajuntaan pelaamisen aikana.
Kalliosaaren frisbeegolfkeskus on upean monipuolinen lajin treenipaikka. Am radan väylistä suurin osa kulki nätissä puistomaisemassa missä puut eivät pahemmin elämää ahdistaneet. Väylien hajanaisuus ja opastuksen puutteellisuus laski tällä kertaa vain vähän arviota. Hieno rata minkä voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Nivalan kaupungissa Kyösti Kallion koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 240m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 900m. Pelattu 7.6.2023.
Kyösti Kallion rata sijaitsi tasaisella puistoalueella, joten korkeuseroja ei ollut yhtään ja hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja lähes esteetöntä heittämistä oli tarjolla viiden väylän verran. Rähmäkäpälän omaavalle allekirjoittaneelle oli lohdullista, jotta heittotilaa puistossa oli paljon, joten itse väylät olivat mukavia heittää. 4-väylä haasteellisin, kun jonkinmoisen mäntykujan läpi piti heittää.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja ISport Premium-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Draiverien ulkoiluttamiseen tarjolla iso kenttä ja Kalliosaaren fribakeskuksen palvelut myös vieressä. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja niitä todellakin olisi tarvittu! Koulun p-paikalta katsottuna ei ollut oikein mitään käsitystä, että mistä mikäkin väylä löytyy edes oikein karttaa katsomalla, minkäänlaista opastetta ei ollut yhtään minnekään. Muutoinkin rata oli todella hajanainen kokonaisuus, väyliä siellä, täällä ja tuolla. Outoa nimetä jo olemassa olevan radan osa väylistä vielä erikseen koulun radaksi (Nivala am - Kyösti Kallio). 6-väylän kohdilla tietenkin juuri pelaamisen aikaan jokin kuntopiiri. Paikalliselle väelle vinkkinä, jotta voisi järjestävän tahon kanssa koordinoida, jotta voisiko jumpat olla muualla, kun tilaa puistossa on vaikka muille jakaa. Huonoa tuuria toki, jos vain kerran viikossa siellä jokin juttu järkätään.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Kyösti Kallion koulun rata sisälsi nätillä puistoalueella kulkevat 5-väylää ja nurmikin lyhyeksi leikattua. Mukaan saatu myös pari ihan haastavaakin väylää. Aloitus oli hyvin sekava, kun halusi jostain löytää jonkun korin ja vieläpä jotenkin suunnitellun kiertojärjestyksen. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Opastepuolen kokonaisvaltainen surkeus kaatoi tämän radan, valitettavasti.
2/5
Nivalan kaupungissa Ahteen koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 190m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 910m. Pelattu 7.6.2023.
Ahteen rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla. Miniradaksi mukaan oli saatu poikkeuksellisen upeasti myös korkeuseroja, niin ylä kuin alamäkien muodossa. Kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja muutoinkin tiivis rata. Suoraa ja lähes esteetöntä heittämistä oli tarjolla neljän väylän verran, mutta samalla myös sopivasti haastetta. 3-väylä jopa haasteellinen ellet omaa tarkkaa heittoa, jos nimittäin lipsautat heiton liikaa erityisesti oikealle tai vasemmallekin, niin seuraavan heiton tekeminen saattaakin olla aika tuskaista. Maisemat korkeuserojen johdosta erinomaiset. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja ISport Premium-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Eväiden syömistä varten oli myös katosta ja kotakin tulisteluun, tosin puita ei ainakaan nyt ollut saatavilla. Kuntoportaatkin löytyi, jos haluaapi sellaista treeniä pelin lomassa harrastaa. Nivalan keskustan palvelut 5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä ja siirtymiltään lyhyellä radalla pärjäsi ilmankin. Pieniä väylä"puutteitakin" oli, on sitten makuasia voiko niitä oikeasti puutteiksi nimittää... 1-väylä oli hyvä hiekkakentällä ollut väylä, mutta heitettiin suoraan kohden maantietä eli ei kannata ladata aloittelijankaan ihan täysillä ettei vahingossa leijaile kiekko tielle asti. 2 ja 4-väylät aavistuksen verran liian lähekkäin. 4-väylä ihan mukava alamyötäiseen heitettynä. Tosin keskellä väylää meni kuntoportaat jotka saattaneet valmistua vasta radan perustamisen jälkeen. Hieman ärsyttävä maastoeste, mutta ylitettävissä helposti kuitenkin.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Ahteen koulun rata sijaitsi kauniissa maalaismaisemassa ja mukaan oli saatu hienolla tavalla korkeuseroja. Väylät olivat aika sumpussa, mutta korkeuserojen ja fiksun väyläsuunnittelun johdosta turvallisuusriskit olivat aika pienet. Vois sanoa melkeinpä, että miniradaksi jopa hämmentävän monipuolinen ja hieno kattaus erilaisia väyliä! Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Vaikka pikkiriikkisiä puutteita olikin, niin Nivalan kouluradoista ehdottomasti Järvikylän ohella mukavin ja monipuolisin. Voisi pelata milloin vain uudestaankin!
4/5
Nivalan kaupungissa Malilan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 180m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 770m. Pelattu 7.6.2023.
Malilan rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla eikä sisältänyt käytännössä lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja muutoinkin tiivis rata. Suoraa, esteetöntä ja helppoa heittämistä korille oli tarjolla neljän väylän verran. 1-väylän heittopaikka oli sijoitettu kauniille paikalle puun viereen. 2-väylällä oli tällä kertaa futismaali hieman määräämässä potentiaalista heittolinjaa. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 13km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Malilan koulun rata oli todella helppo ja lyhyt koululaisrata. Kokonaisuutena miellyttävää neppailua, 1-väylän heittopaikka komia. Mukavaa oli tällaisella radalla pelata, kun omistaa kohtalaisen suuret rähmäkäpälät. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet.
3/5
Nivalan kaupungissa Erkkilän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 173m ja D1-luokitus. "Pelattu" 7.6.2023.
Erkkilän koulun rata piti sisällään samantasoiset rakenteet kuin muillakin Nivalan pienillä kouluradoilla. Vesimaisemaa oli tarjolla ihan mukavasti taustalla. Rata oli kuitenkin pelikelvoton, sillä vain 4-väylä olisi ollut pelattavissa, muut olivat hautautuneet koulun rakennustyömään alle.
Nivalan kaupunki on mukavasti panostanut lajiin rakentamalla laajan kouluverkostonsa kouluille lyhyitä ratoja, joissa kuka tahansa voi matalalla kynnyksellä lähteä lajia kokeilemaan helpoilla väylillä. Surullista toki on se, että Nivalan kaupunki ei ollut tästä Erkkilän koulun työmaasta infonnut edes paikallista frisbeegolfseuraa joka olisi voinut heti tiedottaa radan tilanteesta. Kun koululle tuli ajeltua, niin merkitään rata pelatuksi, vaikken yhtään heittoa heittänytkään. Harmistus oli melkoinen, mutta elämä välillä on. Ainakaan vuonna 2023 ei kannata tuonne kenenkään mennä onneaan kokeilemaan! Surkeaa toimintaa Nivalan kaupungilta!
0/5
Nivalan kaupungissa Junttilan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 453m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1720m. Pelattu 7.6.2023.
Rata sisälsi vain marginaalisia korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi tämän puistomaisella peltoalueella (väylät 1-6) ja metsässä (väylät 7-9) kulkeneen radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymätkin lyhyet, joten radan kiertää 9-väyläiseksi suorastaan harvinaisen nopeasti. Vaikka väylät kulkevatkin aika pienellä alueella, niin turvallisuus vaikutti ihan hyvältä, siitä ratasuunnitteluun kunniamaininta. Avoimien peltoväylien lisäksi 7-väylä oli ehkä lyhyeänä kuusikujana visuaalisesti kaikkein hienoin. Suoraa, esteetöntä ja helppoa neppailua oli tarjolla 9-väylän verran.
Radan rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Ratakarttoja löytyi kaksi, ensin p-paikalta ja sieltä pienen kävelymatkan jälkeen 1-väylän kohdalta. Heittopaikat asialliset ja heittopaikkaopasteetkin löytyivät heittopaikan oikeaan etunurkkaan kiinnitettynä. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää eikä jättää roskia luontoon muiden kerättäväksi! Koulun pihalla myös pienemmille lapsille paljon leikkipaikkoja, löytyi myös kota. Nivalan keskustan palvelut 5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Vaan ei ihan kuitenkaan... Vanhat Seppo-korit olivat osittain hieman surkeita. Osa oli ihan jees, mutta useampi kuin yksi oli kokenut kovia ja saanut osumaa jostakin, joten pikaisen vaihdon tarpeessa olisivat. Pelto oli täynnä punaisia keppejä, jotka olivat aika hämmentäviä. Ensimmäinen ajatus oli, että liittyvät jotenkin frisbeegolfiin ja merkkaavat esim. kulkuväyliä, mutta ilmeisesti niin ei sitten lopulta ollutkaan. Hieman sekava ja hämäävä juttu, mutta kait niilläkin oma pointtinsa jonkin suhteen oli. Kiekot löytyivät vielä pellolla ihan hyvin, mutta kieltämättä niitto ei tekisi yhtään huonoa, sen verran heinä oli päässyt jo kasvamaan. 1-väylällä kannattaa olla varovainen, ettei viskaa kiekkoa vasemmalla ahnaasti odottavaan ojaan, sama vielä hankalampana 8-väylällä. Jännä ettei näitä kahta ojaa ollut merkitty lainkaan ratakarttaan. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa ollenkaan ja karttaa pitikin aina välillä lukea, mikä ei ole ollenkaan hyvä. Pelto oli opasteiden puolesta ok, mutta kutoselta seiskalle siirtymä ja kasilta ysille (vaikka minisiirtymä olikin) aiheuttivat päänvaivaa.
Junttilan koululla oli tarjolla kuusi väylää esteetöntä peltoneppailua mikä miellytti kovasti. Metsäväylillä oli hieman tarkempaa, mutta kivaa heittämistä. Rata oli ihan ok kokonaisuus, ei huono, muttei lopulta sitten loisteliaskaan. Sepot olivat aika surkeat ja punakepit aiheuttivat hämmennystä. Nämä kaksi korjaamalla helposti ainakin yhtä pykälää korkeampi arviointi.
3/5
Nivalan kaupungissa Välikylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 171m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 490m. Pelattu 7.6.2023.
Välikylän rata sijaitsi kauniissa maalaisympäristössä Välikylän koulun välittömässä läheisyydessä. Tällä kertaa radasta ei voi puhua ratana, sillä korit oli aseteltu mikä minnekin eikä ratakartan yksikään väylistä pitänyt paikkaansa. Lisäksi yksi heittopaikka oli otettu kokonaan pois ja makasi yhtä rakennusta vasten. Radan suunnittelija kertoi, että oppilaat ovat itse siirrelleet koreja luvattomasti ja myöskin kiinteät korit ovat koulun toimesta muuttaneet omatoimisesti jalallisiksi ja siirreltäviksi. Suunnittelija yrittää saadan tilanteen vakaantumaan ja väylät entisille paikoilleen koulun rehtorin kanssa.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Välikylän koulun rata sijaitsi erityisen mukavassa miljöössä, mutta rata oli valitettavasti tuhottu eikä sellaisenaan millään tavoin heittokelpoinen eikä käymisen arvoinen juuri nyt. Paikallinen fribaseura käynyt ennenkin korjaamassa siirreltyjä koreja, josko nyt pysyisivät sitten paikoillaan, kun seuraavan korjauksen tekevät... Jonkin tovin sekamelskaa ihmettelin ja kaksi heittoa avoimella heitin ja lähdin pois.
Melkoista surkeutta oli vain tarjolla!
0/5
Nivalan kaupungissa Järvikylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 190m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 560m. Pelattu 7.6.2023.
Järvikylän rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla ja sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja noin pieneksi miniradaksi. Toki kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja tiivis rata jossa korkeuseroista huolimatta ei kuitenkaan pahemmin hengästymään päässyt, kun yhden kerran kierti kaikki 4-väylää. Suoran ja esteettömän korille heittämisen vastapainona korkeuserot ja maastoesteet toivat mukavalla tavalla haastetta heittämiseen. 1-väylä oli kivannäköinen lyhyt ja loiva alamäkiväylä. 4-väylän heittopaikka puiden keskellä upea ja väylä muutoinkin mukava ylämäkiväylä. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 7km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. 4-väylän kori oli vinossa, lähes kaatunut eikä sitä omin voimin saanut korjattua.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Järvikylän koulun rata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja 4-väyläiseksi koululaisradaksi. Väylissä oli jopa ihan haastetta, vaikka radan nopeasti läpi kiertääkin. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet.
Mukava ja miellyttävä rata kaikin puolin. Pelikokemuksen kruunasi kaksi paikallista alakouluikäistä poikaa, jotka tulivat kierroksen jälkeen jutulle, siinä tuli heidän kanssaan pieni tovi haasteltua.
4/5
Nivalan kaupungissa Aittolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 175m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 760m. Pelattu 7.6.2023.
Aittolan rata sijaitsi metsäisessä maastossa sekä myös hiekalla ja sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja noin pieneksi miniradaksi. Toki kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja tiivis rata jossa korkeuseroista huolimatta ei kuitenkaan pahemmin hengästymään päässyt, kun yhden kerran kierti kaikki 4-väylää. Suoran ja esteettömän korille heittämisen vastapainona korkeuserot ja maastoesteet toivat mukavalla tavalla haastetta heittämiseen. 1-väylä oli oikein nätti vasemmalle kaartuva väylä tulipaikan vieressä. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 10km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. 2-väylällä on korkeuseroa, mutta mitallin kääntöpuoli on se, että oikealla korin tasalla on tulipaikka mikä kannattaa käydä varmistamassa ennen heittämistä ettei kukaan ole siellä paikalla, jos kiekko vähän oikealle sattuu karkaamaan. 3-väylä on sitte kaikkein hasardein väylä. Keskellä väylää on maastonmuodoista ja aluskasvillisuudesta johtuvaa peitteisyyttä. Tämä on ongelma, sillä heittohetkellä koulurakennuksen päätyyn oli parkkeerattu auto mitä ei näkynyt lainkaan kolmosen heittopaikalle. Tajusin kuitenkin spotata väylän ja piti heittää 15m safety-heitto peitteisemmän osuuden yli ettei vahingossakaan autoon osu!
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Aittolan koulun rata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja 4-väyläiseksi koululaisradaksi. Väylissä oli jopa ihan haastetta, vaikka radan nopeasti läpi kiertääkin. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Radalle voisi hyvin antaa yhden pykälän korkeammankin arvioinnin, mutta 2 ja 3 -väylien sokot ovat osin jopa vaarallisia ja pitää spotata erityisellä huolellisuudella.
3/5
Nivalan kaupungissa Haapalan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 183m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 810m. Pelattu 7.6.2023.
Haapalan rata sijaitsi puistomaisella nurmialueella ja hiekkakentällä eikä sisältänyt juurikaan korkeuseroja, joten hyvin keyvyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja esteetöntä heittoa korille oli tarjolla paljon, yhdellä väylällä kuitenkin hieman vasemmalle kaartumista mikä oli hyvä lisä. Väyläpituudet lyhyitä, väyliä vähän ja siirtymät olemattomat, joten radan kiertää muutamassa minuutissa läpi.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Ja onhan tuo Haapalan koulu todella kaunis puurakennus missä silmä lepää tovin, jos toisenkin. Nivalan keskustan palvelut 6km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. Väylistä ykkönen ja kakkonen olivat aivan liian lähekkäin. Nyt ei muita pelaajia ollut, mutta turvallisuuden kannalta silti kehno ratkaisu.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Haapalan koulun rata oli helppo ja nopeasti kierrettävä koululaisrata. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Kaksi väylää oli liian lähekkäin toisiaan. Radan pelasi kertaalleen läpi, mutta kiire ei ole uudestaan tulla.
2/5
Nivalan kaupungissa Karvoskylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 226m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 630m. Pelattu 7.6.2023.
Karvoskylän rata sijaitsi kuntopolun varrella eikä sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin keyvyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja esteetöntä heittoa korille oli tarjolla paljon, kahdella väylällä hienoista oikealle kaartumista kuitenkin mikä oli hyvä lisä. Väyläpituudet lyhyitä, väyliä vähän ja siirtymät olemattomat, joten radan kiertää muutamassa minuutissa läpi.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja laadukkaat korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 13km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni!
Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. Väylistä vitonen ja kakkonen olivat aivan liian lähekkäin. Nyt ei muita pelaajia ollut, mutta turvallisuuden kannalta silti kehno ratkaisu.
Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Karvoskylän koulun rata oli helppo ja nopeasti kierrettävä koululaisrata. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Kaksi väylää oli liian lähekkäin toisiaan. Radan pelasi kertaalleen läpi, mutta kiire ei ole uudestaan tulla.
2/5
Polvijärven kunnassa Polvijärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 735m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1770m. Pelattu 26.5.2023.
Polvijärven metsärata oli lähes pelkästään tasaista metsää ihan viimeisen väylän hienoista korkeuseroa lukuunottamatta, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät mukavia ja suht vaihtelevia, sellaista suht helppoa perustekemistä. Puuttui oikeastaan vain ne ylä ja alamäkiväylät mitä ei tasaisella radalla voi ollakaan. Kolmosella vesimaisema mukavasti läsnä, riski veteen heittämiseen kohtalaisen pieni väylän ja veden välisen puuston takia ellei ihan katastrofi nykäisyä satu tekemään. Ratamestarin pieni erikoisuus oli ilman muuta 6-väylän korinpaikka isossa traktorinrenkaassa. Siirtymät lyhyet.
Rakenteet suorastaan erinomaisessa kunnossa kuten tuoreelta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1) suuntanuolineen hyvät. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä korinuolien lisäksi osannut kaivatakaan. Vieressä urheilukenttä draiverien ulkoiluttamiseen, jos kentällä ei muita käyttäjiä. Uimaranta ja rantalentis sekä tulistelupaikka katoksineen 1-väylän vieressä myös. Polvijärven keskustan palvelut alle 1km päässä. Lämpimät suosittelut Kettusen Leipomon kahviolle 700m päässä.
Periaatteessa kyllä, mutta hieman myös ei. Mandojen iso määrä hieman mietitytty, mutta selvästi radan tilaajalta on tullut ratasuunnitteluun ukaasi, että viereistä urheilukenttää on suojeltava kiekoilta... mene ja tiedä... eikä toki 8-väylän triplamando noin muutoin mitenkään huono ollut. 4-väylän korilta lähdettäessä kannattaa katsoa tarkkaan ettei mene lähimpänä sijaitsevalle kutosen heittopaikalle. 6-väylän heittolinja ja 7-väylän heittopaikka ovat turhan likekkäin toisiinsa nähden ja vielä seiskalle meno takaisin väylää pitkin, ei oikein hyvä ratkaisu. Muutoinkin kokonaisuutena kutonen ei oikein sopinut radan profiiliin, hieman ylipitkä väylä. 9-väylän heittopaikkaratkaisu kaiteineen omanlaisensa pienen korkeuseron takia.
En tiedä... hieman kuin oltaisiin menty pieni jarru päällä koko ajan. Rataa oli sinällään mukava pelata ja väylätkään eivät liian vaikeita olleet. Rakenteet erinomaiset ja rataa tukevat palvelut myös. Ei mitenkään erityisen upea, muttei mitenkään huonokaan missään nimessä. Suunnittelijakin on todennut, jotta aika ahtaat raamit oli saanut suunnittelun pohjaksi ja se kieltämättä hieman tosiaan sitten näkyi. Puutteista huolimatta voisi pelata ihan hyvin joskus uudestaankin.
3/5
Sysmän kunnassa Ohrasaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 695m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1550m. Pelattu 19.5.2023.
Ohrasaaren metsärata sisälsi jonkinverran korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat suht pelattavia normaaleja metsäväyliä, ei mitään valtavan vaikeaa tekemistä oikeastaan missään vaiheessa. 4-väylän alkua komisti harvinaisen komea kelopuu. Siirtymät lyhyet. Väylät muuttuneet aiemmasta reilusti, erityisesti pituudet tippuneet.
Myös radan rakenteita on uudistettu. Uutukainen ratakartta oli odottamassa Ohrasaaren sillan jälkeen oikealla puolella. Heittopaikat (nurmimatto suoraan maassa) uudet, samoin heittopaikkaopasteet. Next tee -kylttejäkin oli mukavasti ja niiden virkaa toimittivat valkoiset nuolet. Roskis löytyy myös. Ohrasaaren monipuolinen ulkoilualue tarjoaa liikunnan mahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Alueelle tulo hyvin kaunis vesimaisemineen ja siltoineen. Sysmän keskustan lähin ruokakauppa K-Supermarket Suvituuli 800m päässä. Itse luonastin hotelli-ravintola Uotin maittavan ruoan ja ystävällisen palvelun äärellä 1,2km päässä.
Ei. Melko tunkkainen fiilis jäi. Raivaamista olisi ja todella paljon. Monta kertaa kiertäessä mietin, että, kun nyt oli jo puskaa ja pajukkoa ihan "kiitettävästi" väylillä, niin mitä mahtaa olla sitten, kun kasvukausi pääsee kunnolla vauhtiin?!? 5-väylä oli paras esimerkki raivauksen tarpeesta, kummankin sivustan viidakoista oli hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta päästä pois, jos niihin satuit kiekon heittämään. Samankaltaista monsteria oli kyllä tarjolla riittämiin muuallakin. 1-väylän heittolinja ja 2-väylän heittopaikka pahasti törmäyskurssilla, ei hyvä. 9-väylä oli tasaisen tunkkaisesta väylämassasta jopa piristävä poikkeus ylämäkeen heitettynä, mutta... ihan en heti hahmottanut heittolinjaa, jotta miten sinne kallion päälle oli tarkoitus päästä... joutaisi keskimmäinen iso koivu heti pois! Korit olivat ehdottomasti kaikkein suurimmat DIF (Do It Yourself) -korit mitä olen koskaan missään nähnyt. Jos nuo joskus poistuvat radalta, niin toivottavasti yksi päätyy edes jonnekin museoon ihmisten ihmeteltäväksi. Kieltämättä todellakin toivoo, että kehitys jatkuu ja koskee myös koreja.
Väylät ihan perusväyliä, sinällään ok. Mut raivattavaa olisi niin väylillä kuin niiden sivustoillakin todella runsaasti, jotta radasta saisi vähemmän tunkkaisen ja rennommin pelattavan jopa ilman jatkuvaa spottaamista. Toivotaan, että Sysmän kunta jaksaa kehittää rataa jatkossakin, nyt suunta on kuitenkin hyvä. Ohrasaaren alue on kuitenkin kaunis ja viihtyisä, joten se ansaitsisi vieläkin paremman radan juurikin mm. nykyaikaisilla koreilla varustettuna. Tärkeintä, että väyliä on lyhennetty ja yli 200m metsähorroreista on jo päästy eroon. Suunta on hyvä, mutta paljon on vielä tekemistä jäljellä!
2/5
Hartolan kunnassa Hartola DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 670m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Pelattu 19.5.2023.
Hartolan DGP sisälsi 1-väylällä kovastikin kipuamista, mutta muutoin olikin sitten paljon tasaisempaa eli kuitenkin jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli varustettu kohtalaisen lyhyillä pituuksilla, mutta kohtalaisen monipuolinen kattaus kuitenkin erilaisia väyliä oli tarjolla, pääosin kuitenkin aika helppoa perustekemistä. Hienoin väylä maisemallisesti oli vesitornin vieressä heitetty 2-väylä ja tietenkin myös 1-väylä mikä poikkesi muusta rataprofiilista hienosti edukseen. Siirtymät lyhyet paitsi kolmoselta neloselle pidempi ja erityisesti viimeiseltä ysiltä liian pitkä siirtymä takaisin parkkipaikalle.
Rakenteet mukavassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikoilla olevat opasteet (seiskalla kaatunut) ja korit suuntanuolineen ajoivat hyvin asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta sitä en kokenut ongelmaksi radan tiiveyden takia. Urheilukentän rakennuksesta löytyi jopa yllättäen auki oleva vessa. Oli myös roskista ja heti alussa hyvässä kunnossa olleet kuntoportaat joita oli hyvä laskeutua kolmoselta kohden nelosta. Hartolan keskusta kirjaimellisesti aivan vieressä. Itse evästelin 700m päässä sijainneessa Kotikahvilassa mille lämpimät suosittelut.
Mutta ei... alku lupasi hyvää ja fiilis oli suorastaan 5/5, mutta huono loppu pilasi pelifiiliksen aika lailla. 6-väylä oli jopa vaaralliseksi luokiteltava sokkoväylä suoraan keskellä kuntorataa, spottaus tärkeä! 8-väylän heittolinjassa riittikin sitten pähkäiltävää hetki, jos toinenkin. Pusikkoa oli ihan riittämiin, niin piti sitten viskasta jonnekin sinne, tänne ja ehkä vähän tuonnekin. 9-väylän heittosuunta oli kovasti epälooginen, kun yli 80 metrinen väylä oli suunnattu viimeisenä väylä poispäin parkkipaikasta.
Hartola DiscGolfPark oli kovasti ristiriitainen rata. Ensimmäiset viisi väylää siis oikein mukavaa tekemistä. Mutta sitten romahti fiilis kutosesta eteenpäin. Vain hyvästä alusta johtuen kohtuullinen arvosana, mutta muutoin ei kyllä ole kiire pelata koskaan uudestaan!
3/5
Hartolan kunnassa Hartolan KunkkuAreenan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 260m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 19.5.2023.
KunkkuAreenan puistorata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lähtökohdiltaan hyvin helppoja ja lyhyitä, lähes suoraa linjaa korille asti oli tarjolla jokaisella väylällä. Kokeneimmille holarinhakua liki jokaisella väylällä ja birdiet tälläiselle rähmäkäpälällekin sen verran otettavissa, jotta -4 sai radan pelattua. Siirtymät lähes olemattomat, joten rata on erittäin nopeasti pelattavissa läpi.
Kaksi ekaa väylää kulki tasaisella nurmella. Kolmas väylä lähti nurmelta ja päätyen pienen nousun jälkeen kummun päälle. Tuossa kohdin kannattaa olla aika tarkka heitto sillä vasemmalla korin vierustalla odottaa ahnas pusikkomonsteririnne mihin on helppo kiekkonsa viskaista ja sieltä poispääsy onkin sitten aika mielenkiintoinen projekti. Nelonen taas kummun päällä ja heittolinjana puolen metrin levyinen nurmikaistale ja vasemmalla sekä oikealla odottelemassa todelliset megapusikot. Pakko heittää melkein sellainen "toivotaan, toivotaan" hysse, jotta tuurilla sattuisi putoamaan pusikkomonsterin sijasta korin vierustalle. Vitonen heitettiin sitten pusikoiden takaa lievään alamäkeen. Siinä oli kyllä heittolinjassa miettimistä maastoesteiden takia. Vitonen ja kutonen aivan liian lähekkäin toisiaan. Kutonen oli ehdottomasti radan kaunein väylä, noustiin ensin kallion päälle ja sieltä viskaistiin kunnon alamäkeen, sopisi tuo väylä ihan mihin tahansa pidemmällekin radalle!
Rakenteista korit ihan hyvässä kunnossa olleet vanhat Sepot. Kyse puistoalueesta Hartolan yhtenäiskoulun ja monitoimihallin naapurissa, missä myös nuotiopaikka, lasten leikkipaikka ja roskis. Itse evästelin Kotikahvilassa Hartolan keskustassa mihin matkaa vain 1km eli keskustan palvelut todella lähellä rataa. 24h auki olevaan Jari-Pekkaankin matkaa vain 800m.
Rakenteet olivat KunkkuAreenan huonointa osaa. Heittopaikkoja ei oltu raaskittu rakentaa minkäänlaisia, vaan niiden virkaa toimitti nurmipohja. Heittopaikkaopasteina puutikut, joiden yläpää maalattu keltaiseksi. Ja kuinka ollaakaan niin niitä tikkujakaan ei löytynyt 3, 4 ja 6-väyliltä joiden heittopaikat sai itse päättää... siistiä or not! Sepot ihan kelvolliset muttei haittaisi yhtään vaikka vaihtaisivat nykyaikaisempiin, maastosta paremmin erottuviin koreihin. Ei varsinaista ratakarttaa missä olisi väylien pituudet myös mainittu. Alueen yleiskarttaan oli sentään raaskittu väylien sijainnit suuntaa antavasti raapustella.
Hartolan KunkkuAreenan rata oli tyypillinen esimerkki kunnan liikuntapaikasta jota kukaan ei oikein ole suunnitellut eikä rahallisesti koskaan halunnut panostaa ja jälki onkin sitten sen mukaista. Väylät 1, 2 ja erityisesti 6 olivat hyviä ja pelattavia väyliä. Vastapainona loput sitten onnetonta puskamonsteria ja frisbeegolfin todellisia irvikuvia. Alue sopii lajiin oikein mainiosti, mutta vaatisi kokonaisvaltaisen väylien uudelleen suunnittelun ja sijoittelun. Jos väylät 3-5 meinattaisiin pitää nykyisillä sijoillaan, niin pusikoiden raivausoperaatio olisi aika massiivinen mikä pitäisi tehdä. Rakenteet surkeassa jamassa ja vaatisivat päivitystä tämän vuosituhannen liikuntapaikkarakentamisen edes alimman tason kriteereitä vastaavaksi.
Kunnon ratarempalla KunkkuAreenasta saisi tasokkaan miniradan, tuollaista surkeutta katsomaan ei ole koskaan kiire uudestaan! Sääli, erittäin hyvä potentiaalia alueessa kuitenkin on.
2/5
Kuopion kaupungissa Karttulan esteetön frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 235m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 920m. Pelattu 7.5.2023.
Karttulan esteetän puistorata sijaitsi liki tasaisella maastolla koko ajan, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien pituudet olivat koko ajan 20-30m välillä ja tarjolla oli suoraa heittoa korille ilman minkäänlaisia esteitä. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät sijaitsivat kohtalaisen tiiviillä alueella, mutta lyhyistä väyläpituuksista johtuen todellista kiekkojen väärälle väylälle eksymisen vaaraa ei ollut olemassa. Visuaalisesti silmää mielytti eniten 2-väylän korin sijainti isohkon kiven vieressä, 3-väylän pieni puukuja ja kahden viimeisen väylien korien sijainti valtaisan kuusen ja männyn edustalla.
Rakenteista korit olivat kaikkein parasta. Koreissa numerointi, ainoastaan kahdella viimeisellä väylällä korinumerointi oli pielessä. Heittopaikkojen nurmimatot olivat pienet ja suoraan maahan laitetut, mutta toisaalta väyläpituudetkaan eivät pitkää vauhtia edellytä. Roskis löytyi myös. Vieressä 18-väyläinen Karttulan frisbeegolfrata. Ruokailuun Karttulan keskustasta löytyy ainakin pitseria Avokado ja kahvila/lounaspaikka/pubi Lankku pupi. Omat eväät hain radasta 800m päässä sijainneesta S-Market Karttulasta. Kuopion keskustaan matkaa 45,9km.
Mutta... aika hutasten tehty lopulta, viimeistelemätön. Radasta ei ollut erillistä karttaa eikä heittopaikoilla minkäänlaisia opasteita. Toki korissa oli numeroinnit, mutta silti. Se, että pyörätuolilla, rollaattoreilla ja muilla apuvälineillä liikkuville tehdään oma rata, niin se ei tarkoita sitä, että se voidaan tehdä vähän silmät kiinni ja sinnepäin. Opastus olisi ensimmäinen mikä kuntoon pitäisi laittaa, tulisi heti hieman ammattimaisemmin tehdyn radan vaikutelma pelaajalle. Pelialue ei ollut ihan täysin tasainen, mutta uskoisin sen pyörätuolilla juuri ja juuri menevän. Muutoin esteetön rata ansaitsisi kivituhka tms. tasaisen ja kovan alusmateriaalin. Nurmi voi olla varsinkin sateilla aika liukas pienten kallistusten takia.
Karttulan esteetön rata on lapsille ja liikuntarajoitteisille ihan kelpo frisbeegolfin harrastepaikka. Kuitenkin hieman valjusti toteutettu, joten en ollut ihan vakuuttunut. Toisin kuin aivan täyden kympin rata ja suosikkilistallekin päässyt Pitkäkosken esteetön frisbeegolfrata Miehikkälässä. Siitä radasta voisi jokainen esteetöntä rataa suunnitteleva ottaa oppia tai Lakiston radasta Espoossa.
3/5
Kuopion kaupungissa Karttulan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2294m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4460m. Pelattu 7.5.2023.
Toisinaan ihan mukavia korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoliikunnasta. Ihan hapotukseen asti ei tarvinnu kavuta, vaan sillai sopivasti, jotta punkerokaan ei ihan kuolemaa tehnyt. Siirtymät järkevät, ei kovin pitkiä eivätkä kulkeneet kertaakaan toisten väylien heittolinjojen kautta.
Mukana paljon erinomaisen hyviä väyliä. Ehkä kaikkein upein ratkaisu oli 6-väylä missä heitettiin alamäkeen ja hieman vasemmalle. 7-väylä heitettiin ylämäkeen ja kori kauniisti kallion päällä. 13-väylä oli nätti alamäkiväylä. 14-väylän ratkaisu oli aika uniikki, sillä alamäkiväylät ovat 99% yhdistelmä alamäki + vasen, mutta nyt oli alamäki + jyrkkä oikea, ihan ok. 18-väylä tiukka alamäkipilli. Ja lisätään vielä ainakin 1-väylän hyvin heitettävä ylämäkiväylä, niin johan noita hyviä väyliä tulikin lueteltua, eikä ylös tainnut tulla edes kaikkia hyviä laitettua. Väylät pääosin oikein hyviä, vaihtelevia ja pelattavia, mutta hieman kapean puoleisia. Ja mikä tärkeintä, niin onneksi väylät oli vedetty kokonaisuudessaan metikön puolelle eikä kuntorataa oltu lainkaan hyödynnetty!
Rakenteet suorastaan erinomaisessa kunnossa kuten tuoreelta radalta sopikin odottaa. Löytyi ratakartta, erinomaiset heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä oli erittäin hyvin kulkua helpottamaan, ainoastaan siirtymät 10-11 ja 11-12 olisivat kaivanneet kylttiä, vaikka matka ei pitkä toki ollut. Löytyi alusta myös roskis. 9-väylän jälkeen oli laavu polttopuineen sekä hyvässä hapessa ollut huussi mikä ei ainakaan nyt ollut lukossa. Muista ottaa omaa paperia huussikäyntiä varten mukaan! Väylien 6 ja 7 välisellä siirtymällä kaksi pikkusiltaa ja muutamissa paikoissa myös portaita. Vieressä sijaitsi esteetön 9-väyläinen 20-30m väyläpituuksilla ollut rata esim. ison radan lämmittelyyn. Ruokailuun Karttulan keskustasta löytyy ainakin pitseria Avokado ja kahvila/lounaspaikka/pubi Lankku pupi. Omat eväät hain radasta 800m päässä sijainneesta S-Market Karttulasta. Kuopion keskustaan matkaa 45,9km.
Olihan tuota fundeerattaviakin juttuja. Sokkoväyliä oli todella paljon, joten spottaus enemmän kuin tarpeellista. Niin... kieltämättä aika peitteiseen metikköön rata on vedetty ja, jos päädyt väylältä sivuun, niin aika vaikeaa on väylälle takaisin pääsy, se tuli moneen kertaan koettua. Väylällä todellakin kannattaa Karttulassa pysyä! Paljon risuja ja vaikka mitä, mutta siihen nähden oli suorastaan ihme ettei kiekkoa tarvinnut oikeastaan kertaakaan sen kummemmin etsiä. Radan pisimmät väylät olivat ne kaikkein vaikeimmat. Esim. 12-väylän heittologiikkaa en käsittänyt, ehkä pro-pelaajan osaamisella noissa väylissäkin on sitä jotain järkeä, en tiedä... Sanoisin, että radalla oli aivan liian pitkiä väyliä, kun suurimmaksi osaksi mentiin kuitenkin kohtalaisen ahtaassa pillissä. Lukittava löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki laavun lisäksi ois ihan jees myöskin.
En tiedä... vaikea sanoa sitäkin, jotta minkälainen rata on, kun kasvukausi pääsee vauhtiin. Nyt ei ollut pajukoista, horsmista ja heinistä yhtään haittaa. Muutoinkin rataa oli pääosin ihan kiva pelata. Radalla oli kuitenkin paljon todella hyviä väyliä. Radalla on ainakin iso mahdollisuus kehittyä jo pelkästään risukkoja ja peitteisyyttä raivaamalla. Tällaisenaan minusta jo paljon mainettaan parempi, tulevaisuudessa kenties jopa suosikki-listalle pääsisi tämä. Myönnän lähteneeni liikkeelle negatiivisen ennakkoasenteen kanssa, mutta koinkin yhden suurimmista yllätyksistä mitä pelattavuuteen ja fiilikseen tulee.
4/5
Ihan vain tarkentaakseni, jotta oletko varmasti pelannut Lakisto frisbeeparkin tässä? 18-väyläisen radan väylien yhteispituus huikeat 490m, joten ei siinä kovin paljoa draivereilla tee mitään eikä tarvitse amatöörinkään kovaa kiskoa menemään... :)
Joensuun kaupungissa Kiihtelysvaaran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 847m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2410m. Pelattu 30.10.2022.
Kiihtelysvaaran pääosin pururadalla kulkeneella radalla oli ihan kivasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Purulla kulkevasi radaksi Kiihtelysvaarassa oli heittotilaa oikeinkin mukavasti eli ihan ahtaassa rännissä ei yleensä edetty. Myös heittolinjat olivat järkevät. Väylistä erottui selvästi nro 6 missä valotolppa hyvin likellä heittopaikkaa. Kuitenkin valotolpan ja tukipuun välistä pystyy hyvin heittämään. Myöhemmin on sitten vielä toinenkin valotolppa heittolinjalla. Kieltämättä aika erikoinen paikka heittopaikalle, mutta väylän pelattavuus kuitenkin hyvä ja tasaisista väylistä minun suosikkini. Siirtymät väylien välillä lyhyet.
Kun kyse vasta ihan taannoin avatusta radasta, niin luonnollisesti radan rakenteet myös mainiossa kunnossa. Löytyi iso p-paikka Kiihtelysvaaran koulun pihasta, jonka reunustalla myös infokartta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet myös aivan äskettäin asennettuja. Obsidian Discs -korit suuntanuolineen myös laadukkaat. Lähin paikka evästelyyn, Sale Kiihtelysvaara, 1,5km päässä. Joensuun keskustan palvelujen äärelle 35km matkaa.
Mutta niin... ei hyvä rata. Kyseessä oli ikävän tyypillinen ratatyyppi missä kahdeksan väylää kulki orjallisesti pururadalla ja kori sitten jossain kaukaisuudessa vasemmalla tai oikealla. Vain 8-väylä meni metsän puolella. Ratatyyppi sisältää aina kohtuuttomia riskejä sen muille käyttäjille, vaikkakin Kiihtelysvaaran väyläturvallisuus ei nyt ihan pahimmastakaan päästä ollut. Rata oli erittäin epäsiisti ja 3-väylältä missä itsekin kiekkoani pitkän tovin etsin vasemman puolen risukoista, niin alkoi sellainen risukkomonstereiden kavalkadi, jotta harvoin näkee. Eräs pelaaja jonka päästin kierroksella ohitse harmitteli aivan samaa asiaa. Radalla pitäisi tehdä aika massiivinen raivausoperaatio, jotta pelaaminen olisi mielekkäämpää eikä kiekon hukkumista tarvitsisi koko ajan pelätä. Rata on kovasti tuore, niin ehkä sellainen operaatio on vielä tulossa. Arvioinnista epäsiisteyden takia lähtee ainakin yksi pinna pois. Next tee -kylttejä ei myöskään ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla edes tarvinnut, kun korissa kuitenkin suuntanuolet osoittivat ihan oikeaan suuntaan.
Alueelle tuskin on voinut rakentaa mielikuvituksellista ja vaihtelevaa rataa, kun budjetti ja/tai kaupungin päättäjien muut linjaukset eivät ole sallineet metsään väylien tekemistä. Tylsä rata orjallisesti pitkin pururataa. Vaikka tilaa olikin mukavasti pelata ja turvallisuus ihan kohtuullinen, niin kokemus ei kovin kummoinen ollut ja, kun samaan lisää sen risukkomonstereiden läsnäolon, niin... noh... kaikki jo ehkä sanottu siitä. Koululaisille ihan ok rata lajiin tutustumiseen, mutta kauempaa ei kannata vaivautua tuossa kunnossa olevalle radalle kuin ehkä vannoutuneimpien ratabongareiden.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Viherlandia DG. Radalla pituutta virallisesti 18-väylää (oikeasti 9-väylää ja kaksi eri layouttia), 1778m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5250m. Pelattu 20.10.2022.
Viherlandian puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten pituudesta huolimatta kohtalaisen kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät Viherlandiassa ovat kohtalaisen helppoa perustekemistä, lähes suoraa heittoa korille on tarjolla jokaisella väylällä. Hieman vaikeuskerrointa on saatu mukaan mandoilla ja korien sijoitteluilla. Puistoalueen maisema osin veden äärellä on kaunista ja puisto hyvin hoidettua. 7/16-väylät ehkä radan parasta antia, erottuivat edukseen ja myös 9/18-väylät, jotka poikkesivat hieman ahtaamman heittotilan vuoksi muista, hyvin avoimista väylistä. Siirtymät lyhyet.
Rakenteista ratakartta löytyy sekä hyvässä kunnossa olevat heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Löytyi myös treenialueita, jossa useampi harjoituskori. Roskis mukana pelissä myös. Kesäaikaan 1-väylän tuntumassa myös kesäkioski missä erilaista juotavaa ja pikkupurtavaa. Viherlandiassa tietenkin puutarha-alan tuotteita massiivinen määrä sekä myös kahvio käytettävissä. Lähin kauppa K-Market Äijälä vain 500m päässä. Jyväskylän keskustan palveluiden äärelle 5,5km matkaa. Itseltä vahva suositus Viikinkiravintola Haraldista, jossa tuli ruokailtua.
Mutta ei, ei, ei alkuunkaan! Suurin ongelma Viherlandian radassa on se, että se on kauneudestaan huolimatta supertylsä. Virallisesti radalla on 18-väylää, mutta käytännössä rata on 9-väyläinen ja sisältää kaksi layouttia mitkä ovat lähes identtisiä keskenään. Radalla on siis vain yhdeksän heittopaikkaa, josta jokaiselta avataan kaksi väylää. Väylät poikkeavat pääosin erittäin vähän toisistaan. Ratkaisu on siitäkin ongelmallinen, jotta, jos radalla on joskus ruuhkaa, niin rata ruuhkautuu normaaliin 18-väyläiseen verrattuna hurjan paljon helpommin, kun samoille heittopaikoille pyrkii suhteessa paljon enemmän heittäjiä.
Kun auton jättää parkkiin Vihderlandian pihaan, niin siinä saa sitten ensikertalainen arpoa tovin, jos toisenkin, jotta missä mahtaa olla ensimmäinen väylä, tämä siitäkin huolimatta, jotta karttaa tuli vilkuiltua. Lisäopaste tuossa suhteessa täysin välttämätön! Radan turvallisuuskin on vähän niin ja näin. Näkyväisyyttä on välillä ihan ok, mutta toisinaan, kun kevyen liikenteiden väylien yli pelataan tai niiden välittömässä läheisyydessä, niin ihmisosumien mahdollisuus on liian korkea. Samalta heittopaikalta heitettävät kaksi väylää ovat niin samanlaisia keskenään, jotta opastekylttiä saa lukea monesti hyvin tarkasti, jotta hahmottaa mihin koriin sitä on oikein heitettävä, sekaantumisen vaara on aika iso. Löytökiekkolaatikkoa ei löydy minkäänlaista, joskin tietysti puistoradalla kiekkoja ehkä hieman vähemmän katoaa, paitsi tietenkin talvella.
HUOM! Rata on maksullinen ja maksuohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.tallila.fi/liput/
Väylät avoimia ja helpohkoja pääosin. Kauniisti hoidettua puistoa. Kevyt liikenne vaarassa muutamalla väylällä eli turvallisuus radalla nitisee ja natisee liitoksistaan. Erittäin tylsä ja mielikuvitukseton tapa toteuttaa rata. Oltaisiin realistisia siitä kuinka monta väylää oikeasti tuolle alueelle mahtuu ja yhdeksän on hyvä lukema, ei keinotekoisesti yhtään enempää.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Keljonkankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2191m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4850m. Pelattu 20.10.2022.
Keljonkankaan metsä/peltorata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Ja WAU! Keljonkankaan rata pääsi kyllä yllättämään kovastikin hienoudellaan. Tarjolla oli toinen toistaan hienompia ja erilaisempia väyliä. Kaikki väylien fasileteetit olivat kunnossa. Löytyi tasamaata, ylämäkiä, alamäkiä, avointa tilaa paljon myös metsässä, vaikka puutkin olivat luonnollisesti pelissä mukana. Heittolinjat olivat koko ajan ymmärrettävät ja tilan tuntu oli jokapuolella niin hallitseva, että se suorastaan mykistytti ja silti rata oli turkasen vaikea ja kiehtova. Ratasuunnittelu ei alueella voisi paljon paremmin onnistua! Maisemat monin paikoin hienot, erityisesti kalliomaisema viehättää itseäni ja isosti viehättääkin ja sitä totisesti oli tarjolla! Siirtymät järkevän pituiset.
4-väylä hienon kallioinen ja kori ison kiven päällä. 5-väylä yksi Keljonkankaan komeimpia hienolla maisemalla, kallioista ja leveätä puukujaa 90m alamäkeen. 10-väylä jatkoi upeita kallioväyliä, lopussa pieni ylämäki. 11-väylä omalaatuisen hyvä, ensin koivukujaa muutama kymmenen metriä ja sitten terävä leikkaus vasemmalle ja kori aukean laidassa. 17-väylä ehkä kuitenkin Keljonkankaan signature-väylä. Ehkä parhaiten toteutettu ja komein 250m väylä mitä on heittänyt, yhtä heittämisen juhlaa! Ja olihan noita muitakin mitä ei edes näin jälkeenpäin kaikkia muista. Toinen toistaan parempia ja hienompia ratkaisuja ratasuunnittelijalta joka on onnistunut Keljonkankaalla aivan täydellisesti!
Korit laadukasta DiscGolfPark-tasoa ja löytyi kaksi vai oliko jopa kolme treenikoria. Heittopaikat ja heittopaikoilla olleet opasteet hyvässä hapessa. Löytyi roskis ja matkan varrelta portaita kulkua helpottamaan. Alussa myös laavu, tosin jäi tsekkaamatta oliko puita satunnaiselle tulistelijalle tarjolla. Lähin kauppa evästelyyn 1km päässä K-Market Kotiväylä. Jyväskylän keskustan monipuolisten palveluiden äärelle matkaa 8km. Ruokailu tällä reissulla keskustassa Viikinkiravintola Haraldissa, jota voin lämpimästi suositella!
Ihan pienen pientä fiksaamistakin olisi. Radan infokartta oli selvästi nuhjuinen, raihnainen ja peräisi vuodelta kuokka ja kirves tai kenties vieläkin kauempaa esihistoriasta. Kartan uusiminen tietenkin maksaa, mutta tuollainen ilmestys ei radasta heti alkumetreillä kovin positiivista kuvaa anna. Next tee -kylttejä oli, mutta aika niukasti, enemmänkin olisi monin paikoin voinut olla.
Keljonkankaan rata pomppasi aivan ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Onko Laajavuori vai tämä sitten Jyväskylän parasta rata, niin siitä voi olla montaakin mieltä, hyvin erityyppisiä ratoja molemmat. Kaunista maisemaa, avointa peltoa ja metsässäkin tilaa amatöörin viskoa epätarkkoja heittojaan. Kaunista kivikkoa ja kalliota tarjolla upealla tavalla. Monipuolisen haastavia väyliä, mutteivät amatöörillekään kuitenkaan liian vaikeita.
Tämä oli frisbeegolfkokemus parhaasta päästä, ihan milloin tahansa voisi Keljonkankaan radan pelata uudestaankin!
5/5
Reisjärven kunnassa Petäjämäen urheilukeskuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1488m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3770m. Pelattu 18.10.2022.
Petäjämäen rata oli maastoltaan vaihtelevaa ja korkeuseroja oli jonkinverran, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin lyhyitä ja suht helppoja pururata ja metsäväyliä. Sokkoväyliä oli tarjolla turhankin paljon, mutta onneksi kaikki niistä olivat kuitenkin suht turvallisia muiden pururadan käyttäjien kannalta. Väylät nro 15 ja 18 olivat kivoja heittää, kun tilaa oli aukealla runsaasti. 4-väylän kori oli hienosti valtavan kiven vieressä. Radan oikea signature-väylä, suoranainen timantti oli 11-väylä. 90m hienosti suoraan monttuun. Maisemia on ollut parempiakin, mutta Petäjämäen muutoin hieman harmaasta väylämassasta tämä ponnahti esiin aivan ainutkertaisella tavalla. Upea!
Rakenteet ihan kohtuullisessa kunnossa. Löytyi infokartta, upeat heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja roskis myös. 12-väylän heittopaikan vieressä tulipaikka puineen (1-väylän heittopaikalle ei pitkä matka). Kyse ulkoilukeskuksesta missä marraskuussa avautuva ensilumenlatu ja talvella muutakin latuverkostoa. Alueella päiväkoti ja viereisessä metsässä hienosti rakennettuja lasten leikkipaikkoja. Löytyy myös kuntoportaat treenaamista varten. Reisjärven keskustan palveluiden äärelle matkaa 4,5km.
Olihan sitä korjattavaakin. Rakenteissa päivittämisen tarvetta runsaasti. Väylillä 1-9 oli vanhat Amexpot (löytyi hyvin harvinaiset korinumerot) osin ruosteessa. Väylille 10-18 oli tosin ostettu jo uutuuttaan vielä kiiltelevät DGP-korit. Toivottavasti tuota kehitystyötä jatketaan tulevinakin vuosina. Next tee -kylttejä ei missään näkynyt ja niitä olisi kyllä useamman kerran tarvinnut vaikkei siirtymät nyt pisimmästä päästä kuitenkaan olleet. 13-väylän merkitystä ja tarkoitusta ja ajatusta en oikein ymmärtänyt vaikka hyvän tovin tuumailin. Tosi hasardi väylä ulkoilualueelle ja päiväkodille vievän tien yli ja kori vielä piilossa vasemmalla huonolla näkyväisyydellä. 14-väylä jaksoi myös kummastuttaa. Heittolinjan vasemmalla sivustalla rakennus, jossa lasisia ikkunoita. Jos kukaan ei ole vielä lasia niistä ikkunoista rikkonut, niin erittäin vahvasti ihmettelen kyllä! Suorastaan käsittämätöntä miten väylä siitä voi kulkea...
11-väylä todella upea timantti muutoin niin kovasti harmaiden ja osin jopa tylsien ja yllätyksettömien väylien joukossa. Tällaisia väyliä on mukava viskoa, kun pääseepi yllättämään ne hyvin isolla voimalla! Rata ei oikein lähtenyt missään vaiheessa "lentoon". Ei saanut sellaista wau-vaihdetta päälle missään vaiheessa. Varsinkin etuysillä olisi tarvinnut next tee -opasteita. Ei mitenkään erityisen huono missään nimessä, ihan pelattavia väyliä kuitenkin. Ei vain jaksanut Petäjämäki juurikaan innostaa tällä kertaa.
3/5
Reisjärven kunnassa Räisälänmäen frisbeegolfrata (tunnetaan myös nimellä Reisjärven kristillisen kansanopiston frisbeegolfrata). Radalla pituutta 16-väylää, 1220m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4050m. Pelattu 18.10.2022.
Räisälänmäen rata kulki likimain tasaisella peltoalueella lähes koko ajan, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen runsaista kilometreistä huolimatta. Väylät olivat pääosin hyvin helppoja, suoraa ja esteetöntä heittolinjaa oli tarjolla väylä toisensa jälkeen. Heittotilaa oli paljon mikä tietenkin tällaisella amatöörille sopi oikein mainiosti. Kaunista vesimaisemaa oli runsaasti tarjolla mikä sekin radan parhaita puolia avoimen heittotilan lisäksi. Oma suosikkiväylä nro 6 ja samalla veden takia myös haastavin väylä koko radalla. Hieno väylä oli myös viimeinen eli nro 16. Siirtymät lyhyet.
Radalla Prodiscuksen korit mitkä ihan hyvässä kunnossa. Teeopastet hyvät, tosin 4-väylältä oli se johonkin kadonnut. Kristillinen kansanopisto ei tarjoa alueellaan frisbeegolfradan lisäksi mitään palveluita mitkä olisivat kaikille avoimena. Reisjärven keskustan palveluiden äärelle 8km matkaa.
Jotta, mutta ei, ei, ei... Vesimaisema ja avoin heittotila olivat ihan kivoja, mutta aika monta asiaa olikin sitten huonosti. Heittopaikoista 1-väylä oli maapohjalla ja muissa oli tekonurmi. En tosin ole koskaan missään aiemmin nähnyt, että luonto olisi ottanut heittopaikat niin kokonaisvaltaisesti haltuunsa kuin Räisälänmäellä. Osa heittopaikoista oli niin nurmen, sammaleen ja erilaisen muun kasvillisuuden peitossa, että isosta nurmimatosta näkynyt kuin pieni pläntti. Ja kovasti kuprullakin olivat, joten ei niillä heittopaikoilla käytännössä tehnyt yhtään mitään. Suorastaan hämmentävä näkymä mikä vielä toistui monta monituista kertaa. Tämä jo kertoi kaiken olennaisen radan ylläpidon tasosta. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja tämä johti oman kartan jatkuvaan lukemiseen mikä oli kohtalaisen ärsyttävä asia. Infokarttaa ei tietenkään missään...
7-väylä piti skipata kokonaan, kun korin edustalla oli ilmeisesti opiston auto parkissa, kun porukkaa oli juuri lähtenyt kanooteilla soutelemaan. Opiston tarpeet toki ajavat ulkopuolisten käyttäjien edelle, mutta tuossakin, jos kuski olisi yhtään asiaa ajatellut, niin auto olisi ollut helppo parkkeerata hieman sivummalle. 8-väylän kori 80m väylän päätteeksi aivan asfaltoidun Räisälänmäentie vieressä, huh-hei! Spottaus välttämätön ja pitkäksi ei todellakaan kannata avausta tai lähestymistä heittää! 9-väylän heittolinjan oli vallannut niin totaalisesti opiston asuntoloiden työmaa ettei heittämiseen ollut mitään käytännön edellytyksiä, skippaus.
11-väylä aivan kiinni Kansaopistontiessä, joten heittäminen aika vaarallista ja hasardia aivan 8-väylän tapaan. 14-väylän kori oli siirtynyt eri paikkaan mitä fgr:n kartassa oli kerrottu. 15-väylän kanssa saikin sitten arpoa tovin ja toisen ja kolmannenkin. Aiemmalle paikalle oli tullut hevosaitaus. Kori löytyi vanhalta paikaltaan, mutta heittopaikan etsinnässä kului aikaa. Löytyi sitten lopulta aika likeltä 14-väylän heittopaikkaa veden ääreltä. Noh... heittolinjaksi arvoin linjan mikä menikin sitten suoraan 16-väylän heittopaikan editse.... jep. Loistava ratkaisu or NOT! Aika hasaradia pelaamista tällä(kin) väylällä. Kun ratakarttaa ei ole koko alueella eikä fgr:n kartta ajantasalla, niin aika turhauttavaa kyllä oli koko kierros. Lopulta ajantasalla oleva kartta löytyi äsken kansanopiston nettisivuilta.
Kaunis vesimaisema ja avoin heittotila eivät kauan jaksaneet rataa kannatella. Osin vaaralliset väylät, rakenteiden rappiotila ja opastuksen valtavat puutteet tekivät kokemuksesta lähinnä ärsyttävän. Rata pitäisi rakentaa ihan alusta loppuun kokonaan uusiksi väyläsuunnittelua ja rakenteita myöten, niin alueelle saisi kyllä erinomaisen hyvä radan. Alueen maasto ja maisemat luovat kyllä oikein hyvät puitteet uudelle radalle. Tuollaisenaan lähinnä jonkinmoinen vitsi ratana.
1/5
Haapajärven kaupungissa Haaga DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1513m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3070m. Rata pelattu 18.10.2022.
Haagan rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten hieman sai sykettäkin kohotettua rataa kiertäessä, ei mitään erityisen raskasta kuitenkaan. Lähes täysin pururadalla kulkeneet väylät olivat suht perustasoisia, helppoja puru/metsäväyliä vailla mitään erityisempiä kikkailuja. Väylät olivat sopivan mittaisia tällaiselle amatöörillekin joka heitti pelin ajoittaisesta takkuilusta huolimatta itselleen oikein mainion tuloksen. Radan parasta antia oli ehdottomasti kauniit kivet ja kalliot koko radan matkalla mitkä aina miellyttävät omaa silmää suuresti. Väylistä nro 4 oli ehkä suosikki pieneen alamäkeen heitettynä. Siirtymät olivat lyhyet, joten pelaaminen eteni joutuisasti.
Ratakartta, teeopasteet ja korit nuolineen (+ treeni x 1) hyvässä iskussa! Heittopaikat olivat vielä juuri ja juuri kelvolliset, mutta pitkään ei mene kun vaihdontarve alkaa olla ajankohtainen, sillä aika paljon kulahtuneisuutta oli. Löytyi myös roskis ja lukittava löytökiekkolaatikko. Erityismaininta opaskyltistä isommalta tieltä mitä ihan liian harvoin näkee. Haapajärven keskustan palveluiden äärelle matkaa 3km. Itse evästelin Kahvila Konditoria Häggmanissa mitä voin lämpimästi suositella tunnelman, palvelun ja tuotteiden osalta erittäin lämpimästi!
Mutta ei, ei oikein ollenkaan. En tykännyt. Väylät menivät suurimmaksi osaksi pururadalla, vaikka ratakartta hieman muuta yrittikin kertoa. Jos väylä menikin näennäisesti metsän puolella, niin ainoa järkevä heittolinja kulki kuitenkin pururadan kautta tai aivan siinä kiinni. Tylsin mahdollinen tapa toteuttaa rata, vaikka monesti tilaajan määrittelemänä ainoa mahdollinen tapa. Se, että tuollainen toteutustapa on tylsä (Haagassakin muutaman ensimmäisen väylän jälkeen oli nähnyt koko radan), niin myös yleensä erittäin vaarallinen, niin myös Haagassa! Liian monta monituista kertaa joutui yksin heittämään hieman "peloissaan" jotta kolahtaako sokkoväylillä vastaan tulevaan lenkkeilijään.
Pahimmat väylät olivat nro 9 ja 14 missä kori sellaisessa paikassa ettei mitään mahdollisuutta ennakoida korin takaa tulevaa ihmispoloista. Nuo ehkä pahimmat, mutta runsaasti vastaavia oli muitakin. Esim. suosikkiväylä nro 4 oli piristävä poikkeus harmaassa väylämassassa, mutta omalta osin myös hyvin vaarallinen. Jos kiskaiset kiekkoa hieman liian rivakasti, niin lentää helposti lenkkeilijän päälle, kun kori lähes pururadassa kiinni ja näkyväisyys huono kumpaankin suuntaan! Vain muutamissa kohdin näkyvyys joka suuntaan oli riittävän hyvä turvalliseen pelaamiseen. Spottaus tällä radalla ihan ehdoton! Next tee -kylttejä ei tainnut olla yhtään, mutta korinuolet ajoivat sen suhteen tiiviillä radalla ihan hyvin asiansa.
Haagan radalla on aloittelijalle oikein erinomaisen hyvän mittaiset väylät, kaunista kalliota/kivikkoa ja osa puruväylistäkin jopa ihan hyviä. Kuitenkin hyvin yksipuolinen, tylsä ja paikoin hyvinkin vaarallinen. Pelkästään purulla tai ihan siinä kiinni kulkevat väylät eivät minua saa edelleenkään syttymään juuri yhtään. Hyvistä elementeistä huolimatta ei lainkaan kiire uudestaan pelaamaan!
2/5
Haapajärven kaupungissa Laurikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 358m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 18.10.2022.
Laurikkalan hyvin hoidettu puistorata oli yhtä kumpua lukuunottamatta täysin tasaista, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja, lyhyitä, suoraa heittoa korille ilman esteitä oli tarjolla jokaisella väylällä ja samalla myös itseä miellyttänyttä avointa heittotilaakin runsaasti. Kun vielä siirtymät olivat lähes olemattomat, niin rata on erittäin nopea kiertää vaikka useammankin kerran. Tasaisesta väylämassasta poikkesi hieman edukseen viimeinen eli 6-väylä. Ensin heittolinjalla olivat ison maston harukset esteenä mikä pakotti kiertämään ne joko vasemmalta tai oikealta. Lisäksi kutosen kori oli pienen kummun päällä. Ihan hyvä idea tuo, mutta sateisella kelillä hieman ongelmallinen tulla alas varsin jyrkältä nyppylältä.
Rakenteista löytyi hyväkuntoinen ratakartta, myös teeopasteet ja korit hyvässä iskussa. Myös roskis löytyi. Taistonpuistossa myös liikennepuisto ja minigolfrata. Haapajärven keskustan palveluiden äärelle vain 800m matkaa. Itse evästelin keskustassa Kahvila Konditoria Häggmanissa. Suosittelen paikkaa lämpimästi, hieno tunnelma, tuotteet ja palvelu!
Puutteitakin oli. Heittopaikat olivat hieman onnettomat. Yritystä niiden kanssa on ollut, mutta hieman kupruilevat olivat kuitenkin, selkeästi uusimisen tarpeessa. Radan turvallisuus onneton. Väylät 1 ja 6 sekä 2 ja 5 aivan liian likellä toisiaan. Joka puolella väyliä on joko asuin tai muita kiinteistöjä, joten aika lähekkäin on väylät ollut suorastaan pakko rakentaa, kun alueella frisbeegolfrata on haluttu.
Laurikkalan rata on lyhyt puistorata mikä ei oikein jaksa säväyttää millään tavoin. Väylät ovat jopa liiankin helppoja ja myös turvallisuus huono. Rata on rakennettu mielestäni liian ahtaaseen tilaan, jotta se olisi oikein kunnollinen rata. Itse tykkään kyllä paljon avoimesta heittotilasta, mutta tänne ei silti ole valitettavasti kiire uudestaan tulla.
2/5
Mikkelin kaupungissa Heimari frisbeegolf. Radalla pituutta tällä hetkellä 13-väylää. Kiekon perässä tuli käveltyä 2950m. Pelattu 1.10.2022.
Tämän radan kanssa piti tovi jos toinenkin miettiä, että millaisen raportin kirjoitan. Päätin oikaista pois useamman eri asian mitä normaalisti näissä raporteissa kirjoitan. Noh... hotellin nurkilta löytyi sama ratakartta mitä fgr:llä. Siinä maininta 18-väyläisestä radasta. 1-väylän suuntaan matkatessa heti portaiden alapäässä kyltti missä tieto, että väylät 1, 13, 16, 17 ja 18 siirretään kesäkuun aikana toisille paikoille. Noh... vähän siinä sitten ihmettelemään, jotta onkohan muutokset tehty ja mistä rata mahtaa tällä hetkellä startata. Paikallisten pelaajien porukka ei ollut aiemmin tänä kesänä käyneet, mutta olettivat muutoksien jo tapahtuneen. Aloitus väylältä nro 2. Tästä eteenpäin oli pelattavissa yhteensä 13-väylää.
Myöhemmin paikalliselta fribaseuralta saadusta kartasta ilmeneviä väylämuutoksia ei oltu kuukausien aikana tehty tai ainakaan yksikään opaste ei niiden suuntaan ohjannut. Ymmärrän hyvin, että erityisesti ranta-alueen väylät halutaan siirtää muiden toimintojen alta pois, mutta juuri ne väylät olivat varmasti aiemmin radan kauneimmat. Fribaseuralta saadun tiedon mukaan Heimarin sisällä useampi johtohenkilö lähtenyt hotellilta lätkimään ja asiat aika pahasti levällään. Ei ihme, että fribaratakin on sitten jätetty aivan tuuliajolle.
Vaikka kaikki väylät olisivatkin olleet paikoillaan joko uusilla tai vanhoilla, niin en yhtään ymmärrä fgr:lläkin radan hehkutusta. Varsinkin metsäväylät tasaisen tylsää ratojen harmaata väylämassaa, ei yhtään mitään erikoista. Jos jo kesäkuussa on pitänyt tehdä isot muutokset ja ovat vielä tekemättä, niin kertoo radan ainakin hetkellisestä alennustilasta kaiken olennaisen. Muutama ok väylä mitkä jäljellä oli, niin ei yltänyt saavuttamaan mitään lähellekään positiivista kokemusta. Parasta radassa oli se, että vihdoin ja viimein 13-väylän jälkeen loppui. Ehkä Heimari joskus vielä petraa kasvojaan, mutta siihen mennessä kenenkään ei kannata tuonne vaivautua. Harjoitusratana toki jotenkuten menee ja aluehan on frisbeegolfiin ihan hyvä. Tarvitsisi aikamoisen kasvojenkohotuksen, jotta voisi harkita pelaavansa uudestaan. Surkea ja ahdistava pettymys kaikilta osin. Potentiaalia on vaikka muille jakaa tosiaan alueella, mutta arvostelu menee tämän hetkisen tilanteen mukaan.
Ai niin... jäihän Heimarista jotain mieleenkin. Yhdellä alkupään väylistä tehtiin tuttavuutta kyyn kanssa. Harvoin noita luikertelijoita tulee nähtyä.
0/5
Mikkelin kaupungissa Kaihun frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 20-väylää, 2295m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6190m. Pelattu 1.10.2022.
Kaihun metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat aivan huikeaa tykitystä jopa uniikkeja ylä/ala/tasamaan väyliä monenmoisella variaatiolla. Vaikka osa aika pitkiä ja vaativia olivatkin, niin heittolinjat kuitenkin aina helposti hahmotettavissa ja amatöörillekin mukavasti tilaa pelata. Siirtymät lyhyet. 1-väylä heti aivan uniikin hieno avaus U-muotoinen väylä missä ensin heitetään monttuun ja heti sieltä pois. 2-väylä pelaamassa olleiden paikallisten mukaan "kiekonsyöjä"-väylä, aika haastava alas vasemmalle kaartuva väylä. 6-väylä kapea, mutta hieno väylä montun yli. 8-väylällä vettä vaanimassa sekä vasemmalla että oikealla, mutta ihan törkeän kaunis saariväylä ja amatöörillekin lopulta aika turvallinen, kori hienosti kiven päällä. 9-väylä vielä kauniimpi ja yksi vaikeimmista veden takia. Onneksi vasemmalla riittävästi tilaa heittää varmistaen ettei oikealla oleva vesi kiekkoa saisi kiduksiinsa ahmaistua, kori tässäkin kivien päällä. 13-väylän korotettu korinpaikka hieno. 19-väylä yksi upeimmista hiekkamonttuväylistä mitä on koskaan pelannut, maisema hieno ja kori pitkällä oikealla montun reunan kaltevassa rinteessä. Vikalla eli 20-väylällä myös paljon tilaa, kun samaa monttua heitetään vaan toiseen suuntaan kuin edellisellä väylällä. Ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, 12 ja 16 olivat myös hienoa ja moni muukin.
Rakenteet huippuradan mukaisessa kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 3) oikein hyvät. Löytyi myös roskis ja taukopenkkejä sekä myös lukittava löytökiekkolaatikko. Next tee -kylttejäkin oli raaskittu maastoon laitella hyvin. 12-väylän vasemmalla sivustalla pitkä verkko suojaamassa ettei läheiselle tanssilavalle kiekot karkailisi liiaksi. Mikkelin keskusta laajoine palveluineen vain 3km päässä. Juurikin Hiihtomäen tanssilava radan varrella.
Vaikka upea rata olikin, niin joitakin asioita oli mitkä eivät näin amatööriä miellyttäneet. Rata on selkeästi ammattilaisille suunniteltukin, mutta sillä on varaa myös kehittyä entistä parempaan ja turvallisempaan suuntaan. 8-väylällä heittopaikan sijaitseminen kevyen liikenteen väylän tuntumassa hieman hasardi, pitää muistaa tarkasti katsoa ettei ole tule muita kulkijoita. Ja oliko edes pelkkä kevyen liikenteen väylä, sillä lähestyessämme ko. väylää, niin näytti yksi autokin siitä kulkevan... 10-väylä amatöörille täysin mahdoton heittää. Liian pitkä vesiylitys 50m heittokäden omaavalle eikä turvallisesti voinut kiertää oikean puolenkaan kautta. Ja mikä harmillisinta, niin edes vaihtoehtoista heittopaikkaa ei ollut missään tarjolla mikä pelastaisi paljon. Itse skippasin suosiolla väylän mikä ärsyttää aina ja isosti! 13-väylällä kannattaa olla tarkkana ja osin myös muuallakin, jotta ei kannata vasureilla sijaitseviin rinteisin lipsauttaa kiekkoa tai joutuu hakemaan kiekon hyvin mielenkiintoisista paikoisa ja kaukaa ja puiden seasta. Väylien 16-17 välinen siirtymä kulki 17-väylän kautta mikä ei turvallisuuden kannalta kovin järkevää. Väylät 19 ja 20 olivat todella hienoja, mutta aivan liian likellä toisiaan. Parhaimmat ammattilaiset saavat toki kiekon käyttäytymään hyvin ja heittävät heittonsa suoraan korille, mutta siltkin heität kummalla väylällä tahansa, niin toisen väylän pelaajat ovat isosti vaarassa, kun montun reunalta viskotaan alas/eteen aika kovalla kädellä ja riski harhautumisiin on kovasti paljon iso.
Kaihun yksi ja varmasti lähiaikoina poistuva ongelma on myös vielä se, että radalla on aiemmin ollut sekä am/pro layout. Tämä ilmenee edelleen opastuksen sekavuutena. Pelihetkellä fgr:llä oli vielä kartta missä nämä leiskat olivat voimissaan. Radan infokartta kertoi vain yhdestä leiskasta, mutta radalla oli vielä useammassakin kohdin am/pro opasteita. Tulikin sitten hieman typertynyt ja epätietoinen olo, jotta minneköhän tässä pitäisi seuraavaksi suunnistaa. Ongelmat opastuksessa enemmän takakympin riesaa. Esim. 12-väylän jälkeen oli aika orpo olo, jotta minnekäs nyt ja sitä orpoa oloa jatkui aika monta väylää. Selkeämpäähän se on, jotta on vain yksi leiska ja olen satavarma, että Kaihun ylläpitäjät laittavat tämän asian lähiaikoina kuntoon!
Kaihun rata tarjosi hienoja ja uniikkeja väyliä kerta toisensa jälkeen! Paljon korkeuseroja ylä ja alamäkiväylineen. Ratasuunnittelu ansaitsee arvosanan 10+. Vaikka yllä on esitetty muutamia puutteita ja asioita mistä en itse tykännyt mm. vesiväylä, opasteiden sekavuus ja turvallisuushaasteet, niin kaikesta huolimatta aivan timanttinen rata, jolla on varaa kehittyä jatkossa vieläkin paremmaksi. Voisi pelata aivan milloin tahansa uudestaankin!
5/5 ( suosikki-listalle )
Siikalatvan kunnassa Paskokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 510m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1050m. Pelattu 21.9.2022.
Paskokankaan rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät kulkevat metsässä ja hiekkakuopalla ja ovat hyviä, helpohkoja sekä hyvin pelattavia väyliä. Siirtymät lyhyet muutoinkin lyhyellä radalla, joten rata on nopea kiertää vaikka useammankin kerran. 2-väylä suosikki missä avoimella hiekanottoalueella paljon heittotilaa ja kori sijaitsee hiekkakuopan takavallin edessä. 3-väylä myös kiva väylä.
Heittopaikat oikein hyvässä kunnossa. Löytyy roskis ja uimarantakin aivan radan vierestä. Piippolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 4km missä mm. Shell ja ruokakauppoja. Suomen keskipisteeseen matkaa 11km.
Olihan tuota sitten kaikenlaista korjattavaakin. Korit olivat hieman niin ja näin. Fgr kertoo dgp, mutta joko ovat harvinaisen kuluneet sellaiset tai sitten ihan jotain muuta. Joka tapauksessa korien ketjut roikkuivat hieman liiankin kanssa. Heittopaikkaopasteet olivat periaatteessa ihan ok ja selkeät, mutta uusimistarve olisi aika selvä kuitenkin. Radan alussa rakennuksen seinässä oleva kartta on yksi surkeimmista mitä olen koskaan nähnyt, ei hyvä, ei yhtään! Väylät nro 2 ja 3 oli laitettu risteämään jostain syystä. Muutoinkin kori ja seuraava heittopaikka olivat turhan likellä toisiaan.
Paskokankaan rata on nimestään huolimatta kuitenkin aivan kelpo pikkurata jonka mielellään pelasi. Väylät parasta radassa. Kuitenkin turvallisuudessa ja erityisesti rakenteissa hyvin paljon petrattavaa. En tiedä onko maankäytön oikeuksien puolesta rataa mahdollista laajentaa, mutta alueelle sinällään mahtuisi vähintään 9-väyläinen ellei jopa 18-väyläinenkin rata. Ja koskaan, ei koskaan rataan saa suunnitella väyliä joiden heittolinjat risteävät keskenään oli tilanne sitten aivan millainen tahansa suunnittelijan pöydällä! Normaalisti puutteet tiputtaisivat vieläkin enemmän arvosanaa, mutta nyt fiilis oli hyvä koko ajan. Voisi pelata joskus uudestaankin.
3/5
Siikalatvan kunnassa Lehtomäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1605m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4390m. Pelattu 21.9.2022.
Lehtomäen metsä/puru/hiekkakuopparata piti sisällään paikoin ihan kivastikin korkeuseroja, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä perusväyliä vailla kovin isoja kikkailuja suuntaan tai toiseen. Siirtymät sopivan lyhyitä. 14-väylällä runsaasti tilaa heittää mitä tällainen amatööri osaa arvostaa. 16-väylä hieno montun yli vastarinteeseen. Radan ehdottomasti paras ja upein väylä oli radan lopetus eli 18-väylä. Heittopaikka kahden hyppyrimäen välissä ja heitto alas monttuun ja kori kumpareen päällä.
Rakenteet kohtuullisessa kuosissa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 2) hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis, varoituskylttejä radasta ja risuaidalla suojattu 15-väylän heittopaikka. Alueella talvella hiihtolatuja. Kuntoportaat löytyy myös. Pulkkilan keskustan palvelut ruokakauppoineen ja huoltoasemineen 2km päässä.
Aika paljon oli sitten korjattavaakin, valitettavasti. Alku oli outo, kun ensin itsekin ajoin p-paikalle mistä lähtikin 4-väylä. Oikea lähtöpiste on hieman kauempana hiihtomajan luona, mutta sinne olisi ilman muuta voinut olla selkeämpi opastus, niin olisi jäänyt turha säätäminen turistilta pois. 3-väylällä kannattaa varoa vasemmalla vaanivaa rinnettä ja kosteikkoa mitä ei opasteista pysty kunnolla hahmottamaan, kiekon katoamisen riski kohtalaisen iso. 4-väylä 50m käden omaavalle amatöörille täysin mahdoton ylittää. Onkiiko lammesta kukaan laillisesti kiekkoja? Myös dz-tee oli liian vaikeassa paikassa, joten hienoisesti raivosta kihisten koko väylä sitten piti jättää välistä!
Pururadalla kulkeneet väylät huonosti suunniteltuja ja jopa vaarallisia sokkoväyliä, kuten esim. nro 17. Spottaus monin paikoin ehdottoman välttämätön! Monesti heittopaikalta näkyi useampi kori ja vaikka heittopaikkaopasteet hyvät olivatkin, niin siltikin esim. kutosella pelasin 11-väylän koriin kunnes tajusin, jotta väylähän jatkuu vielä ihan reilusti. Hieman tuli sellainen fiilis, että liian pieneen tilaan oli ängetty väkiseltään liikaa väyliä. 15-väylän heittolinja kulkee kahden lammen välistä missä taas iso riski vippasta veteen kiekko. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, vaikka esim. 13 - 14 siirtymälle sellaista olisi ehdottomasti korinuolen lisäksi tarvinnut!
Puutelista oli tuossa pitkä, mutta Lehtomäen radalla oli oikein hienoja väyliä muutamia. Puutteet turvallisuudessa ja rakenteissa sekä veden läsnäolo ilkeäasti kahdella väylällä alensivat kokonaisarviointia. Ei mitenkään erityisen hieno, muttei puutteista huolimatta erityisen huonokaan. Perustason ok rata millä on varaa kehittyä aika hurjasti tulevaisuudessa.
3/5
Siikalatvan kunnassa Keinonkankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 838m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 21.9.2022.
Keinonkankaan rata sisälsi vain hyvin maltillisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. 5-väylän korin sijainti sivussa kuntoradalta rinteessä oli radan parasta antia. Siirtymät maltilliset, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi.
Rakenteista löytyi roskis ja taukopenkki. Edellämainitut olivat osa kaunista maauimalan aluetta missä myös tenniskenttä, lasten leikkipaikka, beach volley kenttä ja kuntoportaat. Rata starttasi tuolta alueelta. Rantsilan keskustan kaupat ja ruokapaikat 1,5km päässä. Siikalatvan kuntakeskukseen Pulkkilaan matkaa 33km.
Mutta niin... ihan suoraan yksi surkeimmista radoista mitä on koskaan tullut pelattua! Ei oikein mitään hyvää sanottavaa itse radasta, tuohon ylös sain puristettua edes jotain. Suurin osa väylistä kulki orjallisesti pururataa pitkin ja kori sitten jossain vasemmalla tai ehkä myös oikealla tai jossain... Kiekkojen hukkuminen hyvin mahdollista. Todella tylsiä ja täysin mielikuvituksettomia sekä osin supervaarallisia väyliä toinen toisensa perään. Ainoastaan yksi väylä eli nro 3 poikkesi purulta ja se heitettiinkin pellolle mistä tuskin koskaan on niitetty yhtään heinänkortta pois. Jep. Loistavaakin loistavampi väylä saada niin perhanasti punkkeja ja menettää niin kiekot kuin hermonsakin. 5-väylän heittolinja kulki liian likeltä 6-väylän heittopaikkaa. 6-väylä aivan liian pitkä radan profiiliin nähden mikä heitettiin täysin sokkona kovalla vauhdilla purua pitkin eikä kunnollinen spottaaminenkaan poista todellista vaaraa lenkkeilijöille joita omankin kierroksen aikana alueella jonkin verran liikkui. Kutonen ja seiska myös ihan toivottomia turvallisuuden kannalta... 🙁
Mut entäs ne rakenteet sitten? Niin... Ei löytynyt ratakarttaa ja 1-väylän löytyminen olikin sitten vähän arpanopan heittämistä. Fgr:n karta avulla sai tihrustettua viimein oikean suunnan. Heittopaikat olivat soralla ja syvillä montuilla, tietenkin. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, ei edes väylä numeroa missään. Mitäs sellaisilla nyt tekisikään kuten ei tietenkään myös next tee -kylteillä. Korit jotenkin kuosissaan, mutta pystytolpat täysin ruosteessa. Fgr väittää korien olevan dgp-tasoa, mutten itse ole aivan vakuuttunut. Noh... aivan ihan se ja sama mitkä tämän radan korit on, ei kovin paljoa vähempää voisi todellakaan kiinnostaa!
Tämä oli todella surullinen kokemus. Harvoin näkee minkään radan olevan näin kamalassa alennustilassa. Oikeastaan mitään hyvää ei ollut kuin hienot maauimalan maisemat. Supertylsiä ja huippuvaarallisia väyliä aivan liikaa. Rakenteet surkeaakin surkeammat. Rata pitäisi joko purkaa kokonaan pois tai suunnitella ja rakentaa alusta loppuun kaikkine yksityiskohtineen täysin uudestaan. Tuollaisenaan en voi suositella edes pahimmille vihamiehilleni!
0/5
Siikalatvan kunnassa Maksinharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2128m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5240m. Pelattu 21.9.2022.
Maksinharjun rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsässä kulkeneilla väylilläkin oli mukavasti heittotilaa mitä tällainen amatöörikin isosti arvostaa ja mukavasti oli sitten hiekkakuoppien väylillä entistä enemmän sitä tilaa kiekkoa viskoa. Heittolinjojen kanssa ei kovin paljoa tarvinnut arpoa. Kiekotkin löytyy mäntykankaisesta maastosta oikein mukavasti, mörrejä ei pahemmin pelätä täällä tarvinnut. Siirtymät lyhyet. 5-väylä mukava heittää metsän reunasta monttuun, tilaa oli ja reilusti. Kaunein väylä ehdottomasti kuitenkin nro 10 missä suora 80m heitto reiluun alamäkeen ja alhaalla saariväylä odottamassa, oikein nätti ja hyvin pelattava väylä!
Radan rakenteista oli pidetty pääosin hyvää huolta. Ratakartta, korit (treeni x 2), heittopaikat, heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa. Löytyi myös roskiksia ja lukittu löytökiekkolaatikko sekä lähtöalueelta siisti ja lukitsematon puucee. Itse evästelin Seo Kestilässä mihin radalta 1,5km matkaa. Sale Kestilä vain 1,0km päässä. Siikalatvan kuntakeskukseen Pulkkilaan matkaa 34km. Maksinharjulla hiihtomaja ja talvella latuja. Löytyy myös kuntoportaat.
Puutteitakin jonkin verran valitettavasti oli. Radan alkupuolella varsinkin kohtalaisen isosti vaarana osuminen muihin alueen kuntoradoilla liikkuviin, joten tarkka spottaaminen erityisen tärkeää! Next tee -kylttejä oli varsinkin, jos seuraava heittopaikka ei näkynyt edellisen väylän korilta. Välillä tuli fiilis, jotta enemmänkin olisi kylttejä voinut maastoon laitella lyhyistä siirtymistä huolimatta. 17-väylä oli sitten aika kummallinen ja hyvä ja vaarallinen samalla kertaa. Näkymä heittopaikalta ihan hieno ja heittotilaa mukavasti, mutta... heittolinja lähtee montun reunalta, kulkee montun yli ja kori sitten jyrkän montunseinämän päällä. Ihan ok, mutta... amatöörille, jos kiekko jääpi pahasti käteen kiinni, niin likellä vasemmalla odottavan hiihtomajan ikkunat isossa vaarassa. Hieman pidempikätiselle ongelma, jotta väylä heitetään täysin sokkona suhteessa väylän heittolinjan leikkaavaan kuntorataan. Heittopaikalta ei näe yhtään vasemmalle, jos joku kuntoilija kävelee alhaalla montussa kuntorataa pitkin. Superkovalla kädellä tavoitteleekin sitten kummun päälle ja pirkkua, joten heille nou hätä.
Maksinharjun paras puoli oli se, jotta heittotilaa oli runsaasti niin metsässä kuin hiekkakuopillakin. Pari montun reunalta alas monttuun heitettyä oikein hienoa väylää. Muutamat väylät venytetty jopa liiankin pitkiksi, ensin monttuun heitto ja sitten vielä rinnettä ylös. Vaikeuskerrointa toki tulee siinä, mutta jotenkin pelattavuus minusta kärsi näiden muutamien liian pitkien väylien takia. Perusmetsäväyliin olisi kaivannut jonkinmoista vilkkaampaa mielikuvitusta ratasuunnitteluun. Turvallisuus muutamissa kohdin hieman hakusessaan. Maksinharjun rata oli hyvä, mutta odotuksiin ja arviointeihin nähden jopa pettymys. Voisi pelata uudestaankin, mutta pitkästä matkasta ei tarve lähteä ajelemaan, mitään niin upean erikoista elämystä ei kuitenkaan ole tarjolla.
4/5
Mikkelin kaupungissa Suomenniemen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1692m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3710m. Pelattu 1.9.2022.
Suomenniemen rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten ihan jopa hien sai pintaan pelatessa ja siirtymillä tallustellessa. Pääosin purulla kulkenut rata sisälsi vähän kaikkea, pitkiä ja lyhyitä väyliä, ylä ja alamäkeä ja tasaistakin. Vaikka suurin osa väylistä menikin pururadalla, niin mukana oli myös metsäväyliä ja näiden kahden yhdistelmiä. Väylistä ehdottomasti paras nro 4 oli huikea alamäkiväylä vinosti vasemmalle alas ja aika jyrkästi vielä, ihan metsäväylien parhautta! Siirtymät olivat lyhyet. 12 ja 13 -väylillä tarjolla taustalla hienoa vesimaisemaa. Pahoja mörrejä ei ollut missään kohdin rataa.
Rakenteet hyvässä kunnossa koko radalla. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet kuin pakasta vedettyjä. DiscGolfPark koreja nuolineen reilusti ja ilmeisesti laajennuksen yhteydessä aika monelle väylälle oli laitettu Amexpon korit. P-paikka ruskean rakennuksen vieressä oikealla puolella tietä mistä 160m radan alkuun. Löytyi myös roskis ja taukopenkkejä. Next tee -kylttejä oli muutama, muutoin dgp-nuolet ohjasivat kulkua oikeaan suuntaan. Tiiviillä alueella ei pienet puutteet kyltityksessä hirveästi haitanneet. Kolmosen ja nelosen välisellä siirtymätaipaleella kävijälaskuri. Kutosen korille kulkua helpottamassa portaat. Suomenniemen keskustan palvelut 1km päässä, mm. Sale Suomenniemi eväiden ostoa varten.
Suomenniemen radan suurin ja melkeinpä ainoa kompastuskivi oli samalta heittopaikalta lähtevät väylät. Yksi heittopaikka ja kaksi väylää, 5/16 - 6/17 - 7/18 - 8/10. Ei voisi yhtään tylsempi ratkaisu olla toteuttaa rata. Jos maa omistusoikeuksien tai vastaavien kanssa on ongelmia tai alue liian pieni, niin jätetään laajennus mieluummin tekemättä. Fiilis on osa pelaamista ja ainakin itsellä fiilis hyvin olennaisella tavalla kärsii, jos tulet toistamiseen samalle heittopaikalle... "hei, tämähän on tullut jo nähtyä...". Tilannetta ei pelasta yhtään sekään, että väylät haaraantuvat hieman eri suuntiin. Tuollakin oli kaksi komboa käytännössä aivan samanlaisia nämä kaksi väylää keskenään. Ei voida puhua edes eri layouteista mitkä fiksusti toteutettuna ovat asia aivan erikseen ja yleensä erillisillä heittopaikoilla varustettuna joka tapauksessa. Suomenniemen radalla näitä komboja ei onneksi ollut kovin montaa, sillä esim. Jyväskylän Viherlandian tapaan toteutettu 18-väylää ja vain 9-heittopaikkaa tyylinen supersurkea ratkaisu hidastaa olennaisella tavalla pelaamista ruuhka-aikaan, kun heittopaikkoja on käytössä tavallista vähemmän. Hidaste se on kuitenkin pienikin hidaste, tosin ei liene Suomenniemen rata nyt niitä Suomen ruuhkaisimpia kuitenkaan. 8/10-heittopaikka liian likellä 7-väylän koria. Sokkoväyliä liian monta, esim. nro 12. Lopussa vielä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan sitä 18-väylän korilta pitääkään lähteä päästäkseen p-paikalle. Yhtään ohjaavaa opastetta ei tietenkään oltu raaskittu laittaa...
Rataa pelatessa tuli valtavan ristiriitainen fiilis. Toisaalta Suomenniemen rata on aivan ehdottomasti yksi parhaita lähes pelkästään pururadalle tehdyistä radoista. Väylät ovat leveitä, fiksusti suunniteltuja ja ennenkaikkea pääosin erittäinkin turvallisia mikä on ongelma 99% pelkästään purulla kulkevilla radoilla. Samat heittopaikat kuitenkin tylsistyttävät olennaisesti omaa heittokokemusta ja ovat aina erittäin huono tapa toteuttaa rata. Pitää todellakin toivoa, ettei kyseinen tapa rakentaa fribaratoja tulisi koskaan yleistymään. Helposti voisi antaa parikin pykälää korkeamman arvioinnin, jos...
2/5
Lemin kunnassa Kuukanniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 562m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1740m. Pelattu 1.9.2022.
Kuukanniemen metsä/puisto/peltorata sisälsi kohtuullisen vähän korkeuseroja, joten kovin kovasta kuntoilusta ei radan kiertäminen käy. Väylät hyvin lyhyitä ja suht helppoja perusväyliä ilman suurempia kikkailuja. Siirtymät väylältä toiselle lyhyet (9-P pidempi) ja polut raivattu maastoon esimerkillisen hyvin ja muutoinkin rataa hoidettu hyvin, nurmikot oli leikattu. Erityisen nopea kiertää. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Kuukanniemen rataa on vastikään uudistettu perusteellisesti radan turvattomuuden takia, aiemmin esim. 9-väylällä oli ollut 14 mando-nuolta. Nyt uudistuksen jälkeen vaaranpaikkoja ei talojen pihojen suhteen enää ollut ja esim. 8-väylän mando-nuoli oli käytännössä aivan turha.
Rakenteista korit parasta osaa radassa vieläpä jopa kera numeroiden mikä on aika harvinaista. Ratakarttakin löytyi 1-väylältä ja heittopaikat ihan hyvät. Evästelyyn Sale Kuukanniemi 1km päässä. Lemin keskustan palveluiden äärelle 12km matkaa.
Mutta sitten niin... kun rataa on uudistettu, niin ilmeisesti se on tehty valitettavasti kunnan omana työnä ilman asiantuntevan ratasuunnittelijan tai seura-aktiivin myötävaikutusta. 1-väylän löytäminen itsessään oli jo kovasti haasteellista. Koulun pihaan oli kieltomerkit, jotta kouluaikana pysäköinti kielletty. Tien varresta sitten löytyi kuitenkin muutama ihan laillinenkin paikka pysäköidä. 1-väylä löytyy koulun puolelta Juvolantietä aivan Harjutien risteyksen tuntumasta. Tuossakin kohden olisi ollut kovasti hienoa saada jokin ohjaava opaste käyttöön. Heittopaikkaopasteita ei ollut lainkaan. Ainoastaan pikkiriikkinen numerokyltti kiinni heittopaikan nurmimatossa, ei hyvä, ei yhtään! Kutosella itsessään ihan nätti lammen ylitys, muttei sopinut lainkaan radan profiiliin. Koululaisille ja vasta-alkajille suunnatussa radassa aivan puhtaasti täysin sopimaton vesieste. Itsekin skippasin väylän kokonaan, kun ei mitään tietoa kalastaako lammikosta joku kiekkoja rehellisin tarkoitusperin varustettuna. Ei edes vaihtoehtoista heittopaikkaa tehty. 1 ja 7-väylä heitettiin kumpainenkin sokkona alamäkeen vasemmalle kaartuvana, aika vaarallisia väyliä, kun koululaisia liikkui oman pelikierroksenkin aikana alueella ja tarkkana sai todellakin olla. Opaste seiskalta kasille ois hyvä. Nyt, kun tuli hiekkakentän laitaan seiskan korin jälkeen, niin oli vähän olo, jotta minnekäs sitä tästä nyt menis... Karttaa pitikin toistuvasti lukea, jotta radalla pystyi etenemään, vaikka tiiviillä alueella rata periaatteessa sijaitseekin.
Muutamia ihan kivoja väyliä ja radasta oli pidetty ihan hyvin huolta. Kuitenkin uudistus tehty amatöörimaisesti ja paljon jäänyt yllämainittuja ongelmakohtia. Ei mitenkään surkea rata, mutta paljon pitäisi parannuksia tulla, jotta voisi kiinnostaa miettimään radan uudelleen pelaamista.
2/5
Lemin kunnassa Monttupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 515m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1560m. Pelattu 1.9.2022.
Lemin rata sisälsi 9-väyläiseksi metsäradaksi ihan kivasti korkeuserojakin. Vaikkei nyt kova hiki päässytkään tulemaan, niin kivasti kapuamista siitä huolimatta. Monipuolisia väyliä tarjolla ja korkeuseroja oli ylä ja alamäkineen osattu hyvin ratasuunnittelussa hyödyntää. 2-väylä siisti lopussa ylämäkeen nouseva väylä. 6-väylä hieno liidätys montun yli. Suosikkiväylä kuitenkin nro 8 missä alamäki vasemmalle kaartuvana, korin likellä suojaverkko suojaamassa "piha"tietä ja p-paikkaa. Siirtymät lyhyitä ja rata nopea kiertää.
Radan rakenteet hyvässä iskussa, kuten vain muutaman vuoden vanhalta radalta sopii odottaakin. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen, kaikki priimaa. Löytyy roskis ja Monttupuiston laavu tulisteluun ja tauon pitoon puineen. 2-väylän jälkeen kuntoportaat. Lemin keskustan palveluiden äärelle 9,5km matkaa, Sale Kuukanniemi evästelyyn 6,0km päässä.
3-väylä... niin... olen miettinyt sanonko jotain hyvää tuosta väylästä, en sano, koska se on yksi surkeimmista väylistä mitä on ihan vähään aikaan tullut vastaan! Väylälle ei ole kakkoselta mitään opastetta, joten karttaa piti vilkaista, jotta missä mahtaa sijaita, ylös vallille ja vasemmalle. Heittäminen tapahtuu täysin sokkona samaa linjaa pitkin mitä olin juuri heittopaikalle kävellyt. Muutoinkin heittolinja sellainen ettei normipelaajalle ole mahdollista pysyä väylällä kuin erittäin hyvällä tuurilla. Suorastaan huippuvaarallinen väylä, itse poistaisin sen käytöstä välittömästi! 4-väylällä kannattaa katsoa kartasta tarkasti mihin koriin kiekkoa viskoo, itsekin melkein onnistuin viskomaan väärin. Mörriä tarjolla ikävästi ja spottaamisen tarve kolmosen tapaan oikeastaan välttämätön. 5-väylän sokkomutkan jälkeen oikealla ennen koria suurehko alue mikä kaipaisi kipeästi niittämistä ettei pedon kita ahmaise kiekkoja sisäänsä. 7-väylä muutoin oikein mainio, mutta heittolinja liian kapea. Ei tarvitsisi muuta kuin napsaista oikean laidan pikkukuusi pois, niin johan muuttuisi väylä paljon pelattavampaan kuntoon! Next tee -kylttejä ei tosiaan oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta. Korinuolet riittivätkin pitkälle, mutta erityisesti kakkoselta kolmoselle mentäessä olisi ollut opaste enemmän kuin paikallaan!
Monttupuisto oli kovasti ristiriitainen rata. Väylät 1, 2, 6 ja 8 olivat oikein hyviä ellei jopa upeita väyliä. Mutta sitten taas vastapainona 3, 4, 5 ja 7 raivausta ja fiksausta vaativia toisen ääripään väyliä. 3-väylä kokonaan uusiksi! Sääli... maasto on miellyttävää eli hyvä aihio on Monttupuistossa ehdottomasti olemassa! Kokonaisuus ei nyt vain ole ollenkaan tasapainossa, ääripäät olivat liian kaukana toisistaan, jotta rataa voisi kovin laadukkaana lopulta pitää.
3/5
Virolahden kunnassa Klamilan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1359m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4110m. Pelattu 31.8.2022.
Klamilan rata sisälsi ihan mukavasti korkeuseroja joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät ovat lyhyitä, mutta oikein pelattavia eikä mitään läpihuutojuttuja kokeneellekaan kiekon viskojalle. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin ja ala/ylämäkiä oli tasamaan lisäksi hyvin mukana. Rata kulki pääosin metsä/kalliomaastossa, mutta muutaman väylän verran myös purun puolella. Kivet ja kalliomaasto saavat oman pelifiiliksen aina hyväksi, jos vain väylät vähänkin kohtalaisesti edes on suunniteltu ja täällä sitä parhautta oli paljon tarjolla. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi.
Väylät olivat monissa kohdin hieman ristiriitaisia. Vaikka hyvin heitettäviä pääsääntöisin olivatkin ja vaihtelevia, niin paljon sellaista pientä muutettavaa kuitenkin oli monin paikoin. Suosikkiväylä ehkä nro 10 mikä oli hieno purulta kalliolle heitettävä 70m pitkä väylä, mutta... sekin oli lopulta sokkoväylä, tosin mitään varsinaista kuntopolkua ei väylän kanssa ristennyt, joten yksinkin sen uskaltaa heittää pienellä riskillä tietenkin. 8-väylällä heittopaikka oli laitettu hienosti sillan päälle, mutta sitten itse väylä oli raivaamaton eli kasvoi pusikkoa ja horsmaa aivan liian kanssa niin väylällä kuin ihan korin likelläkin. Periaatteessa erinomainen väylä, mutta... 15-väylä oli myöskin ihan hieno alamäkiväylä missä kori reilusti oikealla, mutta tuossakin kohdin keskellä olevia mäntyjä voisi madaltaa, jolloin väylä olisi aloittelijallekin paljon pelattavampi. Radan valmistuessa ne männyt ovat olleet paljon pienempiä ja nyt 8 vuoteen kukaan ei ole niille raaskinut tehdä mitään. 17-väylä oli myös nätti ylämäkiväylä ja erityisesti korin sijainti ison kallionlohkareen naapurissa oli upea!
Vaarallisin väylistä oli aivan ehdottomasti nro 2 missä heitettiin sokkona alamäkeen vasemmalle kaartavana pururataa pitkin. Tuollaisia ei pitäisi ikinä koskaan minnekään rakentaa! Toinen paha paikka oli väylien 10 ja 11 välisellä siirtymällä missä aivan yllättäen tullaankin keskelle 8-väylää. Miksi siirtymä tehty noin vaaralliseen paikkaan?
Rakenteet hyvässä kunnossa, vaikka jo 8 vuotta vanha rata onkin. Rataa lähestyttäessä hyvä infokyltti radan p-paikalle vasemmalle sataman suuntaan. Roskikset, ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Erityismaininta aivan ehdottomasti todella hyvistä ja kattavista next tee -kylteistä! Radan p-paikan vieressä Klamilan satamassa palvelee kesäisin kesäravintola ja kioski ja löytyy myös uimarantakin. Käyntiä kannattaa ehdottomasti harkita myös Klamilan Kujansuussa 1,5km päässä sijaitsevassa useiden, useiden vuosikymmenten takaista kyläpubin tunnelmaa huokuvassa paikassa. Itsekin kävin siellä evästelemässä kahvimukillisen ja kinkkusämpylän. Se olikin sellainen "äijä"-sämpylä... vaalea pitkä höttösämpylä, päällä reilu kerros voita tai ihan jotain muuta kuin kaikkein keveintä Keijua, juustoviipaleita ja ainakin kaksi kiloa kinkkuviipaleita. Pupun murkinat oli jätetty suosiolla sämpylän välistä kauppaan! Hieno paikka!
Klamilan frisbeegolfrata on hyvä ja monipuolinen metsärata, onneksi vain muutaman väylän kulkiessa purulla. Hienoa kalliomaastoa oli tarjolla useilla väylillä. Radan arvosanaa oli vaikea määrittää sillä turvallisuuteen ja pusikoiden raivaamiseen liittyviä puutteita oli siellä täällä. Normaalisti puutteet veisivät arvosanasta enemmän pois, mutta Klamilan rataa oli oikeasti kiva pelata ja voisi milloin tahansa tulla uudestaankin!
4/5
Virolahden kunnassa Harjun oppimiskeskuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1527m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3560m. Pelattu 31.8.2022.
Harjun metsä/puistoradalla oli korkeuseroja ihan mukavasti, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät aloittelijaystävällisiä eli ei mitään huippuvaikeita, vaihtelevuutta oli mukavasti. Alkupään kauniit puisto/peltoväylät 1-3 ja 7-8 oikeinkin mukavia heittää, kun tilaa oli kiekkoa huonommallakin tarkkuudella viskoa eteenpäin. Rata sijaitsi hienon opiskelijakampuksen vieressä ja alueella paljon hienoja rakennuksia, upea miljöö! Väylistä nro5 oli ehkä hienoin alamäkeen heitettynä. Laskeutuminen ei kovin jyrkkä ollut, mutta portaat olivat siinä hommassa kuitenkin mainio lisä. Siirtymät lyhyet.
Rakenteista heittopaikat ihan kelvolliset. Korit nuolineen hyvät ja next tee -kylttejä mukavasti. 8-väylän jälkeen Riihikorven laavu puineen käytössä sekä siisti puucee mikä ei ollut lukossa. Harjun oppilaitoksen kesäkahvila Kiessi auki kesäkuukausina, tarkemmin oppilaitoksen nettisivuilla ja facessa. Evästelyyn Sale Klamila 6,5km päässä ja samaisellä etäisyydellä myös Klamilan Kujansuu, tuo useiden, useiden vuosikymmenten takaista henkeä huokuva kyläbaari missä itsekin kahvilla kerä kinkkusämpylän kävin.
Mutta, ei, ei kuitenkaan, vaikka kaunista olikin. Radan 1-väylälle ei ohjannut laajalla piha-alueella yksikään opaste, vaikka viittoja muutoin piha-alueellakin piisasi melkein enemmän kuin laki sallii. 1-väylä löytyy tarkasti fgr:n GoogleMaps sijaintia seuraamalla. Ratakarttaa ei ole tehty ollenkaan, mitäs nyt sellasella tekis... Löytökiekkolaatikko löytyi, mutta lukitsemattomana. Heittopaikoilla olevista opasteista osa tuhottu ja osa todella kulahtaneita. 17-väylän heittolinja 18-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan.
Väylät 1-3 ja 7-8 olivat radan parasta antia kauniilla piha/peltoalueella. Loput väylät ihan pelattavia, mutta tylsähköjä metsäväyliä. Rataa vaivasi lähes koko ajan sellainen kokonaisvaltainen nuhjuisuus ja synkkyys. Opasteet olivat mitä olivat eli eivät olleet. Siistimistä vaativia väyliä jonkin verran. Mahtuisiko koulun ympäristöön piha-alueella/pellolle edes muutama neppiväylä mitkä toisivat enemmän mielenkiintoa rataan, kun kaikkein kaunein osa aluetta valjastettaisiin frisbeegolfin käyttöön paremmin? Väylien kokonaispituus putoaisi, muttei rata noinkaan oikein toimi kunnolla. Alueelle saisi paremmankin radan laadukkaammalla ratasuunnittelulla. Liian paljon puutteita, jotta alun kauneuskaan olisi pelastanut paljoa, valitettavasti.
2/5
Virolahden kunnassa Virojoen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1888m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4180m. Pelattu 31.8.2022.
Virojoen pääosin metsässä ja pari kertaa purulla käyvällä radalla korkeuseroja on mukavasti, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen. Radalla on kaksi layouttia, vanha a-rata ja taannoin päivitetty pidemmillä väyläpituuksilla oleva b-rata. Väylät ovat vaihtelevia, hyviä ja sopivan pitkiä. Kalliomaasto on itselle ihan timanttia, josta nauttii aina! Siirtymät lyhyet. Suosikkiväylä nro 17, jossa kaunista kalliota tarjolla. 18-väylä hieno lopetus radalle alamäkeen, kori reilusti oikealla.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja erinomaisen hyvät next tee -kyltit. Heittopaikat sekalaiset, mutta toimivat. A-leiskalla taisi kaikki olla betonia, kun b-leiskalle oli tehty tekonurmesta (paitsi 7 ja 18-väylä betonilla ja 11-väylä kalliolla). Roskis löytyi ja mukavasti taukopenkkejä. Löytyi myös kriittisiin paikkoihin tehtyjä siltoja ja portaita. Alussa myös Lapinvuoren laavu ja kuntoportaat. Virojoen keskustan palvelut vain 1,5km päässä radasta, esim. evästelyyn s-market. Vaalimaan rajanylityspaikan isoon ostoskeskukseen olisi ollut matkaa vain 9km. Siellä olisi ilman muuta pyörähtänyt, kun näin likelle itärajaa tuli, mutta tästä maailmantilanteesta johtuen menevät aika supistetuilla aukioloilla, joten ei viitsinyt niitä palveluita lähteä tsekkaamaan.
Mutta ei, ei, ei... Ihan hitsin hienoja väyliä kalliomaastossa osa, mutta... se turvallisuus, se turvallisuus! Täytyy sanoa, jotta tehty uudistus b-leiskan muodossa on ehkä yksi epäonnistuneimmista mitä on koskaan missään nähnyt. Esim. väylät 3, 7, 12, 13 ja 14 ihan hyviä väyliä, mutta b-leiskan heittopaikalta kiekkoa viskoessa ei mitään näköyhteyttä risteävälle kuntopolulle, joten suorastaan vaarallista oli yksin pelata, vaatii ehottomasti spottauksen! 9-väylän heittopaikka kohdassa missä viskotaan sitten väylän aloitus täysin sokkona, heittopaikka ehdottomasti kallion päälle! Heittolinjat olivat pääosin ihan ok, mutta b-leiskan 15-väylä oli huono, linja liian kapea, puiden raivaus enemmän kuin paikallaan. Maisematkaan eivät lopulta olleet ihan parhaimmasta päästä maastoonsa nähden. Surkeuden pelimerkit aseteltiin jo heti 1-väylällä mikä lyhyt, mutta keskellä väylää jo ahnasta monsteripusikkoa ja horsmikkoa enemmän kuin laki sallii. Kämänen, hoitamaton ja onnettoman surkea väylä!
Virojoen rataa oli harvinaisen ristiriitainen fiilis pelata. Toisaalta maasto ja osin väylätkin olivat oikein hyviä, mutta turvallisuus täysin retuperällä! Tehty leiskauudistus täysin epäonnistunut. Ammattimaisella ratasuunnittelulla tuosta alueesta saisi niin paljon enemmän irti ja oikeasti jopa 5/5 radan, sillä ainekset erittäin hyvään rataan ovat olemassa. Nyt kehno, erittäin kehno, ei kiire todellakaan uudestaan!
2/5
Miehikkälän kunnassa Pitkäkosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 141m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 980m. Pelattu 30.8.2022.
Esteetön lähivirkistysalue Pitkäkosken ELVI ja sen frisbeegolfrata on suorastaan häkellyttävän hieno ja jopa liikuttava kokemus. Pitkäkosken tasaisella hiekkakentällä sijaitseva rata ei sisällä lainkaan korkeuseroja kuten esteettömältä radalta odottaa saattaakin. Väylät ovat superlyhyitä, mutta järkevästi toteutetuilla mandoilla ja ob-kepityksillä on saatu väylillä pientä haastetta ja ennenkaikkea väylät on saatu hyvin mahtumaan kuitenkin varsin pienelle alueelle. Rata on tosiaan hyvin tiivis ja väylät ovat hyvin likellä toisiaan eikä siirtymiä käytännössä ole lainkaan.
Radan rakenteet tuoreella radalla erinomaisessa kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1) parasta a-ryhmää. Alueelta löytyy myös hieno tulipaikka puineen sekä esteetön, siistissä kunnossa ja auki oleva puucee. Evästelyyn paikkoja ei Pitkäkoskella ole, vaan pitänee mennä ihan Miehikkälän keskustaan 10km päähän.
Pitkäkosken rata on huikean upea esteetön minirata, joka sopii kirjaimellisesti kaikille! Kaunis miljöö, hienot väylät ja upeat rakenteet. Tällaisia oikeasti kaikille (myös pyörätuolilla tai muutoin liikkumisen kanssa haasteita omaavat henkilöt) sopivia esteettömiä ratoja Suomeen tarvittaisiin erittäin paljon lisää, jotta voitaisiin liikuntarajoitteisten kohdallakin puhua tasa-arvosta frisbeegolfin pelaamisen suhteen. Itsellä tämä oli vasta ensimmäinen mihin olen törmännyt. Espoossa on yksi hieman vastaava rata, mutta onko muualla? Aivan kirkkaasti suosikki-listalle niin selkeästi kuin mikään rata voi sinne kiilata. Aivan häkellyttävän upea!
5/5
Miehikkälän kunnassa Miehikkälän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1386m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3930m. Pelattu 30.8.2022.
Miehikkälän rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten sellaisesta mukavasta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin tarjolla oli lyhyehköä, helpohkoa, mutta mielenkiintoista ja vaihtelevaa väylätarjontaa ylä ja alamäkineen. Kalliomaisema miellyttää aina. Kiekot löytyy maastosta helposti ja heittolinjat selkeät koko ajan. Tarjolla oli myös kauniimman puolesta vesimaisemaa aina toisinaan. Siirtymät muutoin lyhyet, mutta 4 - 5 ja erityisesti 9 - 10 siirtymä oli turhankin pitkä.
Rakenteissa ei moitteen sijaa. Timanttina opaste radalle isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin missään näkee! Kartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + treeni x 1 ) hyvässä iskussa. Erityismaininta erittäin suuresta määrästä next tee -kylttejä, niin ei olisi tarvinnut olla yhtään enempää, erittäin hienoa työtä! Löytyi myös roskis ja lukittava löytökiekkolaatikko. 3-väylän jälkeen tulipaikka ja iso valokuvakehys kauniisti veden äärellä, uimarannalla auki oleva erittäin siis puucee, kuntoportaat ja roskis.
Radan p-paikalta näkymä Myllylammen tanssilavalle. Miehikkälän keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 1,6km. Itse evästelin Salpalinja-museon ruokalassa 1,2km päässä radasta. Oikein hyvää lounasta oli tarjolla. Olisi museon alueella ollut vaikka ja minkälaista nähtävää, jos olisi pääsymaksun maksanut niin sisä kuin ulkotiloihin, ehkä sitten seuraavalla kerralla...
Mitäpä parannettavaa? Siitä harvinainen rata, ettei oikein mitään. Makuasia, mutta minusta kuitenkin etuysi oli mielenkiintoisempi. Jotenkin takaysillä oli tylsempää vaikkakin helpohkoa puuränniä tarjolla, ihan heitettäviä nekin, mutta fiilis ei jaksanut lopussa oikein korkealle nousta. Mitäpä tuolle sitten tekisi? Monipuolistaisi väyliä? Ehkä.
Miehikkälän rata piti sisällään lyhyehköjä, mutta heittolinjoiltaan ja muutoinkin selkeää ja mukavaa tekemistä. Vaikka puita toki oli pelissä paljon mukana, niin keskimääräiseen metsärataan verrattuna missä liian paljon tahkotaan liian kapeaa ränniä 18-väylän verran, niin täällä löytyi siltä osin hienosti väljyyttä. Etuysi hyvä, takaysi ei niinkään. Normaalisti laskisi enemmän arvosanaa, mutta nyt vain vähän, kun niin moni asia oli kuitenkin hyvin.
4/5
Iitin kunnassa Iitti DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1599m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4010m. Pelattu 30.8.2022.
Iitti DGP:n väylät olivat pääosin metsässä kulkevia vaihtelevia ja helppoja perusväyliä ilman isompia kikkailuja. Puita oli kyllä monesti paljon pelissä, joten liian helppoa tekemistä ei ollut missään nimessä tarjolla. Väylissä ilmavuutta ja leveyttä sekä heittolinjat koko ajan selkeät, joten pelattavuus oli huippuluokkaa! Väylät 1-7 enemmän tasaista ja siitä eteenpäin sitten korkeuseroja ja maisemia matkassa mukana. Ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Parhaimmat väylät olivat nro 12 mikä heitettiin vasemmalle kaartuvana ylämäkeen ja nro 18 mikä oli jo maisemiltaankin hieno alamäkiväylä. 7-väylän korin jälkeen kummun päältä avautui ihan mukava maisema. Siirtymät lyhyet.
Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 2), ei moitteita. Next tee -kylttejä oli, mutta aikalailla oli niitä tuhottu, joten uusimisen tarpeessa olisivat ne. Löytyi roskiksia ja vikan väylän vierestä kuntoportaat. Isommalta tieltä opaste radalle päin mikä aivan liian harvinaista, iso plussa tästä! 11-väylän jälkeen tulipaikka puineen. Ysin triplamando ihan hieno, kun ei oltu sorruttu sen enempiin mando-kikkailuihin. Iitin/Kausalan keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin Kahvila Naapantuurassa 3km päässä radasta ja vieressä olisi ollut myös Kausalan ABC.
Rata oli niin hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus ettei ylös tullut kirjattua käytännössä juuri lainkaan puutteita. Ainoastaan 8-väylän heittolinja ei minulle avautunut, ei, vaikka kuinka sitä yritin tuumailla. Kovalla kädella viskotaan kaikkien puiden yli suoraan korille, mutta amatöörille ei linjaa ollut tarjolla oikein minkäänlaista. Tämä oli aika häiritsevää, kun nimenomaan heittolinjat muualla olivat selkeät koko ajan ja tilaa heitoille mukavasti. Järkevästi suunnitteltuja väyliä paitsi tämä yksi.
Väylät 1-7 jo hyviä, mutta 8-väylästä eteenpäin rata puhkesi kukkaansa. Kauniita, monipuolisia väyliä. Löytyi korkeuseroja ja maisemia. Ei pääse aivan suosikkilistalle, mutta silti erinomainen rata minkä voisi pelata milloin tahansa uudelleenkin.
5/5
Polvijärven kunnassa Huosiolampi DG. Radalla pituutta 18-väylää, 1672m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4090m. Pelattu 26.8.2022.
Huosiolammen rata sisälsi laajalla skaalalla hyvin erilaisia ja mukavia väyliä. Tarjolla oli paljon kaunista vesimaisemaa niin taustalla, väylän sivustalla ja yksi ylityskin oli. Metsässä kulkeneet väylät hienoja, erityisesti kasin alamäki oli nätti väylä eikä kutosen ylä ja seiskan alakaan paljoa perään jääneet. Tasaisten väylien vastapainoksi löytyi siis myös mukavasti korkeuserojakin. Nro 11 oli kaunis pellolle heitettävä väylä ja 18 pitkä ja avoin, jossa saa isokätinenkin viskoa aivan täysillä eikä korille asti pääse yhdellä heitolla mitenkään. Heittolinjat jokaisella väylällä selkeät, ei tarvinnut yhtään niitä arpomalla arpoa.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Alusta löytyy ratakartta, heittopaikat ovat laadukkaat ja löytyy heittopaikkaopasteetkin. Next tee -kylttejäkin on aivan riittämiin. Korit Prodigyn laatua. Korien sijainnit hienot, yhden kerran tyhjän puisen kaapelikelan päällä ja 10-väylällä ison traktorinrenkaan sisällä. 2-väylällä korin takaa levittäytyy upea vesimaisema kuten niin monessa muussakin kohdin rataa. 12-väylän heittopaikka rekan lavetilla... aivan jotain kertakaikkisen hienoa ratamestarin erikoisuutta! Pitkää vauhtia ei ole mahdollista ottaa, sillä lavetin päältä on jonkinmoinen pudotus alas. Samassa yhteydessä toiseen suuntaan penkkejä ja pöytä tauon pitoon ja hienon maiseman ihailuun. Roskiksia löytyy myös. Opasteet pihapiiristä (sisälsi paljon kauniita rakennuksia) p-paikalle hyvät.
Polvijärven keskustaan matkaa 9km. Voin lämpimästi suositella s-marketin vieressä olevaa Kettusen Leipomoa. Aivan mahtavan makuiset karjalanpiirakat ja muut suolaiset ja makeat leivoinnaiset suorastaan vaativat kaikkia ohikulkijoita poikkeamaan. Ja, jos ei kotiin jaksa mitään kantaa, niin nauttiipi laadukkaista tuotteista ja juomista ihan paikan päällä.
Rata on maksullinen ( 5e kertamaksu ja 70e kausikortti ), maksu onnistuu MobilePaylla. Rata sijaitsee yksityisellä alueella, joten toivotaan, että pelaajat kunnioittavat asukkaiden kotirauhaa riippumatta pelaamiseen varatusta ajankohdasta. Toivottavasti myös roskat jaksettaisiin viedä pois radalta.
Vaikka rata erinomaisen hyvä onkin, niin jotain fiksattavaa kuitenkin. Kakkonen ja kolmonen risteävät keskenään. Tuollainen ratkaisu on aina kovasti huono, varsinkin, jos radalla sattuisi ruuhkaa olemaan. Vitosen heittopaikka nelosen heittolinjan lähellä, turhan iso riski. 10-väylä on aivan kiinni lammessa ja kannattaa heittää aika kovasti oikean kautta, sillä riski saada kiekko uintireissulle vasemmalle on aika iso, onneksi tilaa on paljon oikealla ohittaa lammen reuna. Pro heittää tietenkin suoraan ja varmasti, mutta aloittelijalle siis aika haastava, jos vähänkin kiekko feidaa tai tarttuu käteen kiinni. 12-väylä on hieman ristiriitainen väylä. Heittopaikka rekan lavetilla on uniikin hieno, mutta... keskellä väylää on leveähkö ja suht syvä oja. Tilaa on kiertää kummaltakin puolelta todella reilusti, mutta niin vain itse oman midarini heitin keskelle tuota ojaa ja sinne jäi kadoksiin se kiekko, kannattaa amatöörin varoa. Lisäksi sitten 12-väylän kori on 13-väylän heittolinjalla eli jonkinmoista fiksaamista tuo väylä kaipaisi. 17-väylä on maisemallisesti erityisen hieno, mutta amatöörille, jonka maksimi heittopituus pyörii 50m kieppeillä, niin mahdotonta. En lähtenyt itse riskeeraamaan heittoa veden yli, vaan skippasin suosiolla koko väylän. Vasta myöhemmin selvisi, jotta siellä olisi ollut myös dz-heittopaikka veneen vieressä muutaman kymmenen metrin päässä korista. Tätä kohtaa on tarkoitus ylläpitäjän selkeyttää jatkoa varten. Tuollainen vedenylitys olisi närästänyt ja kovasti ilman vaihtoehtoista heittopaikkaa, mutta nyt fiilis oli hyvä, kaikentasoiset heittäjät oli hienosti huomioitu.
Jep! Tämä Huosiolammen rata oli täyden kympin arvoinen kokemus! Kaikesta näki, että isä ja poika ovat panostaneet rataan ihan huikean määrän työtunteja isolla ja lämpimällä fribasydämellä. Tuolla yhdistelmällä on saatu erittäin laadukas ja toimiva rata jota on harvinaisen iso nautinto pelata! Vesimaisema on kauniisti läsnä monella väylällä ja yhden kerran mennään jopa veden yli. Löytyy lisäksi myös metsäväyliä ylä ja alamäkineen. Radan tekoon on uhrattu ajatus ja toinenkin ja hienoja ratamestarin erikoisuuksiakin on paljon, mitkä sopivat rataan erinomaisesti! Korit puisen kaapelikelan päällä, traktorinrenkaan sisässä ja heittopaikka rekan lavetilla nyt vain muutamia timantteja mainitakseni. Radassa on muutamia kohtia mitä voisi harkita kehitettävän. Käydessäni erinomaisen keskustelun radan omistajien kanssa kierroksen jälkeen olen 100% vakuuttunut, että rata myös jatkossa kehittyy. Isännän mukaan nyt on saatu kasaan raakaversio, niin voipi vain kuvitella mitä nyt jo upea rata onkaan sitten tulevaisuudessa! Kun maamassoja oli siirrelty paljon, niin monin paikoin, jos vain intoa riittää, niin on mahdollista tehdä maisemointeja ja siistimisiä mitkä vaikuttavat pelifiilikseen positiivisesti. Taannoin radalle tuli Discmanian korien tilalle laadukkaammat Prodigyn korit ja jossain vaiheessa myöhemmin itsetehtyjen opasteiden sijalle pro-opasteet ehkä Prodigylta kunhan rata ensin rauhassa saa lopullisen muotonsa.
Tämä oli frisbeegolfkokemus aivan parhaasta päästä. Tällaisia yllätyksiä harvoin tulee vastaan. En nimittäin ihan tuollaista timanttia uskonut Polvijärveltä löytäväni... Huosiolampi menee kirkkaasti suosikkiratojen listalle ja häätyyttelee jo hyvin likellä Tahkovuoren ja Puijon kirkasta kärkikaksikkoa. Kovaan seuraan pääsi tämä rata!
5/5
Outokummun kaupungissa Pukkelon Erä ry:n frisbeegolfrata. Radalla pituutta 8-väylää, 490m ja C2-luokitus. Pelattu 26.8.2022.
Pukkelon rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ajoittain syke pääsi kohoamaan rinteitä kavutessa. Siirtymät kohtuulliset, ei tosi pitkiä yhtään. Maisemat monin paikoin oikein hyviä, maasto sopii hyvin frisbeegolfradalle. Ei yhtä suosikkiväylää.
Rakenteista pdga-hyväksytyt Vikingit parasta osaa, samoin heittopaikat rakennettu hyvin. Radan p-paikalle kannattaa suunnistaa fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla, sillä Tompsumontuntietä navisovellukset eivät välttämättä tunne. Radan p-paikka oikealla, tunnistaa punaisesta postilaatikosta p-alueella missä myös ratakarttoja lainattavaksi. Pukkelon Erän metsästysmaja pieni matka eteenpäin ja kääntyy pihatie vasemmalle. Majalla ulkohuussi ja tiloja istuskeluun ja eväiden syöntiin. Persoonallisen kaunis pallonmuotoinen kota aivan lumoavan hieno! Majan alueella myös kaksi treenikoria.
Mutta joo... miten tämän sitten mainitsisi järkevästi. Eihän tämä rata ollut, vielä... Pukkelon rata on hyvä aihio mukavassa maastossa, mutta kunnolliseksi radaksi on vielä matkaa ja paljon. 1-väylä on sellaisenaan hyvä väylä vaikka sokkona heitetäänkin, maisema p-paikalle hieno. 2-väylän maisemat hienot, kori n. 100m päässä alamäkeen ja vasemmalle punaisen aurauskepin kohdilla, vaatisi tosin aika paljon raivaamista pienten, kaadettujen puiden ja risujen takia. 3-väylä alkoi olla heittolinjoiltaan jo epäselvä ja kovasti ahdas. Väylät 4-8 olivatkin sitten aivan mahdottomia pelata! Jokaisella väylällä hieno heittopaikka, muttei minkäänlaista heittolinjaa korille. Heittopaikan edessä vain sankka mäntymetsikkö. Viisi väylää pitikin skipata, sillä heittämisessä siihen puuviidakkoon ei olisi ollut mitään järkeä! Heittopaikalta löysi aina korille punaisia keppejä seuraamalla. Väylät itsessään aivan järkeviä ja tosiaan hyvässä maastossa, mutta siihen maastoon pitäisi ne väylät tehdä ensin.
Next tee -kylttien virkaa toimittivat punaiset kepit. Vitoselta kutoselle siirryttäessä menee helposti 8-väylälle, joten erityisesti siihen tarvitsisi jatkossa lisäopastetta kuten myös toki koko radan osalle. Heittopaikoille ei opasteita, vaikka valmiina oli jo puiset telineet, joissa nyt pelkkiä mainoksia. Radan p-paikalle voisi olla ohjaavia opasteita jo aiemmista tienristeyksistä, niin tietäisi olevansa oikeilla jäljillä.
Maasto sopii Pukkelon radalla hyvin frisbeegolfiin. Radalta löytyy korkeuseroja mukavasti ja väylät itsessään ovat ihan hyviä. Kolme ensimmäistä väylää menee vielä jotenkin, mutta siitä eteenpäin väylät olivat ummessa niin pahoin, että piti skipata jokainen "väylä". Aihio on siis hyvä kuten myös siis korit ja heittopaikat, mutta vaatii ison työn väylien raivaamiseksi pelattavaan kuntoon. Opasteet tarvitsisi heittopaikoille jo olemassa oleviin puukehikoihin. Rata on juuri nyt aivan liian raakile, jotta sitä voisi oikein kenellekään suositella. Toivottavasti Pukkelon Erällä riittää jatkossa innostusta laittaa rata ansaitsemaansa kuntoon.
1/5
Kalajoen kaupungissa Tyngän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 672m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1580m. Pelattu 31.7.2022.
Tyngän rata sisälsi vain hyvin minimaalisia korkeuseroja, joten vain hyvin kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Helpohkoa ja pääosin lyhyttä metsäväylää tarjolla 9-väylän verran. Puita kuitenkin paljon pelissä ja vaikeuttamassa satunnaisen heittäjän elämää. Siirtymät lyhyet eli varsin nopea kiertää.
Rata varsin tuore ja kaikki rakenteet eivät edes olleet paikoillaan ja ne mitkä olivat, niin olivat uudenveroisessa kunnossa. Ratakartasta oli pelihetkellä paikalla vain kehikko. Heittopaikat poikkeuksellisen isot, heittopaikkaopasteet hyvät ja korit ( myös yksi treeni ) erinomaiset. Hyvät, tukevat sillat leveän ojan yli. Koulun alueelta löytyi myös roskista moneen lähtöön. Haketta oli siirtymäpätkille ajettu jonkin verran eikä varmasti olisi haitaksi vaikka sitä hommaa jatkaisi jatkossakin. Lähin evästelypaikka Kotieläinpiha Hulivili 4km päässä. Kalajoen keskustan palveluiden äärelle 10km.
Rata on varsin tuore, joten kaikki polut eivät ole vielä kunnolla tallaantuneet. Vaikkei next tee -kylttejä ollutkaan lainkaan, niin väylät löytyivät ihan kohtuudella. Pienet puiset tms. kyltit eivät kuitenkaan paljoa maksaisi, jos niitä jaksaisi joskus radalle rakennella. Kutoselta seiskalle sai pienen hetken siirtymää arpoa. 2/3-väylät olivat turhan lähekkäin ja viereiselle väylälle kiekon viskaaminen hyvin helppoa. Väylät hieman turhan samankaltaisia... suoraa metsäistä puukujaa oli tarjolla loputtomasti. Rata kaipaisi akuutisti pusikoiden raivaamista useammalla väylällä. Ihan älyttömän pahoja supermegamonstereita ei juurikaan ollut, mutta pelattavamman radasta saisi reunostoja harventamalla. 9-väylä oli kehno, sillä siellä raivaamista olisi eniten ja mörri ihan kaikkein pahinta, kiekon hukkaaminen hyvin helppoa ihan keskellekin väylää. Lisäksi 9-väylän kori ja 4-väylän heittopaikka liian likellä toisiaan. Väylistä huonoin ehdottomasti nelonen mikä oli aika törkyinen ja heittolinjojen puolestakin vähän niin ja näin. Raivausta vaatisi aika paljon, jotta olisi pelattavampi se.
Tyngän rata oli ihan kelvollinen perus metsärata koululaisille. Väylien sivustat aika peitteiset monella väylällä ja vaatisivat raivaamista. Kiekot onneksi kuitenkin löytyivät ihan mukavasti. Kunhan polut vahvistuu ja rata hieman vielä kehittyy, niin arviointi voisi silloin olla ihan hyvin yhtä pykälää korkeampikin.
3/5
Jyväskylän kaupungissa Ladun majan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 548m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1730m. Pelattu 9.8.2022.
Ladun majan rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, muttei syke missään vaiheessa kuitenkaan kovin korkeaksi päässyt kipuamaan. Rata sisälsi paljon lyhyitä ja suoria väyliä. Osassa väylistä oli hyvin onnistuttu hyödyntämään alueen korkeuserojakin. Väyläsuunnittelu itsessään ihan onnistunutta.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa kuten tuoreelle ja ilmeisen vähän pelatulle radalle saattoikin odottaa. Ratakartta persoonallisen pieni omalla pikku telineellään, mutta ihan toimiva kuitenkin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen erinomaisessa kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla missä korinuolet näyttivät aina oikean suunnan ei näille kylteille tarvetta ollutkaan. 2-väylän triplamando nätti. Löytyi myös tuhkis ja roskis, joten selvästi rakenteisiin oli panostettu. Edullista, mutta toimivaa. P-paikka 1-väylän vieressä erikseen merkitty ja muualle kuin sille pysäköinti alueen muun käytön takia ehdottomasti kielletty!
Jyväskylän keskustan monipuoliset palvelut vain 6km päässä, Keljon Prismalle vain 4km. Pojan kanssa syötiin keskustassa Maku Wok nimisessä kiinalaisessa ravintolassa. Palvelu oli aivan upeaa ja nuudeli/riisi annos erittäin hyvän makuista, voin suositella niin lämpimästi kuin mitään ravintolaa voi suositella!
Mutta, ei. Ei kerta kaikkiaan yhtään, ei ollenkaan. Vaikka rakenteet olivatkin huippua ja väyläsuunnittelu itsessään aivan jees, niin rata oli silti yksi huonoimmista mitä on koskaan tullut pelattua! Katsoit minne tahansa, niin korkeaa puskaa, pensasta ja heinää on aivan silmin kantamattomiin. Keskellä väyliä, niiden sivustoilla, ihan joka paikassa. En tiedä onko radan tekijät edes ymmärtäneet, jotta millaiseen paikkaan rata on tehty... hieman vaikuttaa siltä, että ei. Rataa on nimittäin aivan mahdoton ylläpitää, sillä se vaatii kasvukaudella niin julmetun määrän jatkuvaa siistimistä, jotta ihmettelen, jos siihen millään ylläpitävällä taholla riittää minkäänlaisia resursseja.
Some-keskusteluja seuranneena tiedän, että ylläpitäjät ovat tehneet paljon duunia, mutta urakka on vain yksinkertaisesti aivan liian suuri. Jos radalle mielii mennä, niin ehdottomasti ei yksin ja vaikka toinen olisikin spottamaassa, niin kiekko meinaa hukkua silti hyvinkin helposti. Hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Ensin heittolinja suorastaan huono ja olematon ja, jos kiskaiset sitten kiekon liian kovaan lentoon alamäkeen, niin lentää vyötärön korkuiseen pusikkoon heti korin takana... kyllä, pitkään meni kiekon etsimisessä sieltä, onneksi löytyi. 6-väylän vasen rinnemonsteri... noh... en edes sano. Kamala, hirveä, oikea supermegahyper. Sanoinpas. Väylät 1 ja 2 olivat edes jotenkin pelattavia spottauksen kanssa ja radan parasta osaa.
Jep. Pelkkä rakenteiden ja väyläsuunnittelun hyvyys ei Ladun Majan rataa pelasta. Monsterit ovat niin pahoja ja kokonaisvaltaisia ja tarpeeksi laadukas ylläpito käytännössä mahdotonta. Suoraselkäinen sekä ainut ja oikea päätös olisi laittaa rata kiinni, purkaa rakenteet ja siirtää ne jonnekin aivan toiseen paikkaan mitä voisi edes etäisesti pelattavaksi radaksi kutsua.
0/5
Muuramen kunnassa Muuratharju frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 635m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä1930m. Pelattu 9.8.2022.
Muuratharjun rata sisälsi mukavan paljon korkeuseroja, joten vaikka rata oli lyhyt väyläpituuksienkin puolesta, niin silti sai kuntoilla oikein mukavasti. Pääosin mäntykangasmetsää ja varsinkin alkupään väyliltä kiekkokin löytyy oikein hyvin. Yhtä väylää lukuunottamatta tosiaan hyvin lyhyitä väyliä, mutta silti vaihtelevia ja teknisiä, myös ylä/alamäkiväyliä. Siirtymien pituudet eivät mitenkään erityisen ongelmallisia. Oman hienoutensa siirtymiin toivat muutamissa kohdit isot kivet ja kalliot. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet mukavassa kunnossa kuten hyvin tuoreelta radalta saattoi odottaakin. Löytyy ratakartta, roskiksia, korit (treeni x 1), heittopaikat ja heittopaikkaopasteet kuin iskemättömät! Next tee -kyltteinä puihin kiinnitetyt siniset nuolet joita oli erittäin hyvin koko kierroksen ajan! Rata aidatun jalkapallokentän vieressä missä voipi draivereita ulkoiluttaa. Rata aivan Muuramen keskustan tuntumassa ja palveluiden äärelle vain 2km matkaa.
Mutta... olihan noita puutteita, paljon. Ensimmäiset kolme väylää antoivat olettaa radasta tulevan oikeasti mielenkiintoisen. Oli vasemmalle kaartavaa ylämäkiväylää ja alamäkiränniä ja kiekot löytyivät ja heittolinjat selkeät. Mutta... 4-väylä... en tiedä miten asian ilmaisisin nätisti. Aivan täydellisen sopimaton väylä kokonaisuutta ajatellen! Ylipitkä ja huonosti toteutettu, vaatisi aika reilusti puiden ja pusikoiden poistoa ihan väylän osaltakin, mutta erityisesti siistimistä myös reunostoilta. Törkyinen ja heittolinjoiltaan epäselvä väylä! Kakkosenkin heittolinja oli kovasti outo ja parin ohuen puun karsiminen oikealta tekisi väylästä paljon pelattavamman.
6-väylä sai ensin aikaan wau-efektin... upea väylä! Mutta... väylän reunustoilla jo jonkinmoista monsteria, mutta pahin löytyy korista katsottuna oikealta mihin heittämällä saa joko hyvästellä kiekon kokonaan tai sitten joutuu etsimään kiekkoa hyvin pitkään kuten itsellä kävi. Nopeasti haihtui se wau-efekti, todellakin... Kolme väylää myöhemmin tuli radan viimeinen väylä ja taas tuli wau... hieno lopetus radalle! Mutta... väylän profiiliin suhteutettuna korin edessä olevat puut vaikeuttivat kohtuuttomasti väylän pelaamista. Ihan ehdottomasti kori toiseen paikkaan tai useampi puu nurin siitä edestä! Taas sai wau-efekti siivet selkään ja lensi pois... 7-väylän kori ja 8-väylän tee vaarallisesti yhteneväisellä linjalla. Jos viskaiset vähän reilummin seiskalla, niin kiekko on erittäin helppo saada lentämään suoraan kasin heittopaikalle. Aivan ehdottomasti muutos tuohon! Vaarallinen!
Muuratharjun radassa oli paljon hyvää ja väylät olivat sinällään fiksusti suunniteltuja ja pieneksi radaksi jopa poikkeuksellisen vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Rakenteet myös erinomaisessa kunnossa! Mutta... puustoa olisi varaa yllä mainitun mukaisesti kaataa ja pensaikoita raivata hyvin monella väylällä, niin radasta saisi helposti oikeasti paljon, paljon pelattavamman ja oikeasti mielenkiintoisen radan. Rata on tuore, joten toivotaan, jotta rataa jaksetaan kehittää, sillä hommaa on vielä jäljellä todella paljon!
3/5
Kalajoen kaupungissa Pernun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 889m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2230m. Pelattu 30.7.2022.
Pernun rata kulki alusta loppuun asti hyvin tasaisessa metsämaastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat mukavia perusmetsäväyliä, jotka eivät pelaajaa helpolla päästäneet, sillä puita ja kapeaakin kujaa oli tarjolla ja väylien reilut pituudet toivat vielä omat haasteensa mukaan. Siirtymät väylien välillä lyhyet. Oma suosikki 3-väylä missä paljon avointa heittotilaa.
Radan rakenteet ovat selvästi kehityksen alla. Heittopaikat olivat aiemmin maapohjalla, mutta nyt oli rakenteilla hyvätasoiset lavetti + tekonurmiyhdistelmät, kahdella viimeisellä väylällä enää hieman kesken. Heittopaikkaopasteet olivat saaneet ilmeisesti myös vasta ihan äskettäin aivan uniikit ja upeat puiset kehikot, ei tuollaisia edes likelläkään ole tähän mennessä missään koskaan näkynyt. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat oikein hyvin asiansa. Auton sai hyvin parkkiin Pernun hiihtomajan p-paikalle ja radan alku tien toisella puolella. Hiihtomajalla katoksellinen tulipaikka. Himangan palvelut 15km ja Kalajoen palvelut 24km päässä.
Paljon oli puutteitakin tai sellaisia asioita mitä toivottavasti korjaillaan nyt, kun heittopaikat ja heittopaikkaopasteet on laitettu kuntoon. Kartta on tällä hetkellä todella huono ja epäselvä, käytännössä siitä tekeleestä ei ole kenellekään mitään iloa edes suuntaa antavasti. Kartan modernisointi toisi jo yksistään paljon jämäkkyyttä radalle.
Vitoselta kutoselle siirryttäessä oli ensin pikkusilta ja sitten toinen silta aika heikossa hapessa ja varsinkin jälkimmäinen tosi vaarallinen. Myös ysiväylän siirtymän silta oli paha, koska lankut olivat hyvin liukkaat ja kahlaaminen kuivin jaloin ei matalavartisilla kengillä onnistu. Kaikki nuo kolme siltaa voisi ottaa työn alle heti heittopaikkojen valmistuttua. Sanoisin, että ehdottomasti suurin turvallisuusriski ja puute nuo turvattomat sillat!
Vaikka monin paikoin seuraava väylä oli lähellä (monesti kori ja seuraava heittopaikka aivan liian lähekkäin), niin siltikin next tee - kylttejä olisi voinut olla, edes pidemmillä siirtymillä. Toki heittopaikkaopasteiden puukehikoiden mukaan oli helppo suunnistaa, mutta... yksi kyltti taisi koko radalla olla. Väylien pituudet olivat aivan selvästi useammallakin väylällä pielessä, useampaan kertaan tätä pojankin kanssa tuumailtiin. 1-väylä kulki Pernuntien suuntaisesti aivan likimain tiessä kiinni. Toki tie on aika hiljainen, mutta kolme autoa kuitenkin kolmen lähinnä tietä olevan väylän pelaamisen aikana tiellä kulki ohi. Ei ehkä ihan paras mahdollinen paikka väylälle.
Ja sitten se 9-väylä... voi voi... Joku pro-pelaaja saattaa pitää sitä ihan hyvänä väylä, kun heitetään jännän montun yli, mutta... ei, ei, ei. Jos heittopituus pyörii siellä 50m tietämissä kuten itsellä, niin ei kannata edes yrittää. Pienikin feidi vasemmalle tai oikealle, niin sieltä kosteikosta ja viidakosta on kiekkoa turha edes unelmoida saavansa takaisin! Lisäksi montun jälkeen korkeaa pensaikkoa ja kasvustoa keskellä väylää mihin kiekko montun ylityksen jälkeen saattaa stopata ja kimmota taaksepäin montun pohjalle. Tuo väylä joutaisi minun mielestäni aivan ehdottomasti pois! Itse skippasin ihan suosiolla.
Pernun rata oli kaikista puutteistaankin huolimatta ihan mukava ratakokonaisuus missä väylät sopivan haasteellisia. Heittopaikkaopasteiden telineet uniikin hienot. Rataa ollaan uudistamassa ja toivottavasti yllä lueteltuja puutteita laitetaan myös kuntoon. Erityisesti siltojen surkea kunto pudotti arvioinnista yksistään yhden pykälän pois. Voisi pelata uudestaankin.
3/5
Kalajoen kaupungissa Himangan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1230m. Pelattu 30.7.2022.
Himangan rata sijaitsee täysin tasaisessa maastossa puistomaisissa sekä metsänkaltaisissa olosuhteissa, missä ei korkeuseroja yhtään ole. Väylät ovat helppoja, suoraan korille heittämistä. Tosin loppupään metsäväylillä saatu puilla hieman vaikeuskerrointa mukaan. Siirtymät lyhyet, samoin väylät, joten rata erityisen nopea kiertää.
Rakenteista korit kelvolliset, mutta hieman vanhat Amexpot. Auto parkkiin kirjaston p-paikalle, jonka kulmilta rata starttaa. Himangan kirjasto ja Raumankarin koulu aivan vieressä. Lähin kauppa Himangan keskustassa, K-Market Himanka, evästelyä varten vain 400m päässä. Kalajoen keskustaan matkaa 29km.
Mutta... ei, ei, ei yhtään. Rakenteet surkeat. Heittopaikat maapohjalla eikä niitä oltu raaskittu mitenkään merkitä. Ei luonnollisestikaan myös heittopaikoilla olevia opasteita eikä next tee -kylttejä. Tai noh... parilla väylällä pikkiriikkinen numerotolppa ihan maan rajassa runtattu sinne kiinni. Yksi Amexpon kori "räjähtänyt", ketjut repsottaa. Ei myöskään ratakarttaa. 1 ja 2 -väylät aivan liian likellä toisiaan ja sama "tauti" vaivasi koko rataa. 9-väylän heittolinjaa en tajunnut, vaikka jonkin aikaa mietittiin pojan kanssa. Keskellä max. metrin levyinen aukon tapainen viritys, osupa sitten siihen oiken helkatin hyvällä tuurilla... Toinen vaihtoehto olisi toki heittää kevyenliikenteenväylän ja isomman tien kautta forella, mutta... ei. Yritä siinä sitten valita miten pelaat... Kaiken kruunuksi, kirsikkana kakun päällä, niin väylät nro 3 ja 5 eivät olleet rakennustyömään takia käytössä lainkaan. Korit lojuivat yhtä rakennusta vasten maassa.
Tuumailin pojallekin, jotta tämä Himangan rata on niin surkea, että se on jopa ihmeellisellä tavallaan hyvä, vaikkei hyvä olekaan. "Keksi ite väylät, heitä mistä tahdot ja ihan minne tahdot ja mistä satut korin löytämään" Aika selkee. Eihän tämä Himangan rata missään nimessä juuri tällä hetkellä mistään vakavasti otettavasta radasta käynyt rakenteiden massiivisten puutteiden ja myös turvallisuuspuutteiden takia. Frisbeegolfin harjoituspaikkana menee hyvin niin pitkään kuin rata nyt ylipäänsä jotenkin pystyssä pidetään. Toivottavasti Kalajoen kaupungilla riittää mielenkiintoa kunnostaa rata, sillä alueelle saa kyllä helposti mahtumaan 6-väyläisen radan, miksei nykyisen 9-väyläisenkin oikein hyvällä suunnittelulla.
1/5
Kalajoen kaupungissa Särkkäinportti frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2110m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5380m. Pelattu 30.7.2022.
Särkkäinportin rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, mutta ilman pahempia hengästymisiä kierroksesta kuitenkin selvisi. Väylistä suurin osa meni mäntykangasmetsässä mistä kiekot löytyivät oikein hyvin, vaikka olisi vähän sivummallekin harhautunut. Väylillä 13, 16 ja 17 tultiin hieman avoimempaan maastoon. Väylät olivat selkeitä ja miellyttäviä heittää metsän puolella. Siirtymät olivat muutoin lyhyet, mutta 8 - 9 ja 12 - 13 olivat hieman turhan pitkiä kuitenkin. Kasin ja ysin väylälle oli rakennettu täyteväylä 8B, mutta kaikkeen pisimpään siirtymään ei oltu tämmöistä ratkaisua tehty.
Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten vain muutaman vuoden vanhalta radalta sopii vielä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee -kyltit ja korit, kaikki hyvässä iskussa. Ratamestarin hienona erikoisena 14-väylän korin sijainti traktorinrenkaiden päällä. 1-väylän triplamando ihan onnistunut rakennelma. Kalajoen Hiekkasärkkien palvelut 5km ja Kalajoen keskustan palvelut 6km päässä.
Harmillisesti oli kuitenkin aika ratkaisevia puutteita, vaikka kiistatta kyllä oikein mukava rata olikin. Väylät vaativat välillä vähän liiankin tarkkaa heittämistä kuten kasilla. Paljon olisi karsimisen varaa puissa ilman, että radasta kuitenkaan tulisi liian helppo pro-pelaajillekaan. 13-väylän oikean puolen mörriin ei halua heittää, joten sieltä kannattaa pysyä pois. 16-väylän vasen mörri ja myös keskellä väylää kasvava pitkä heinä. Puhumattakaan sitten väylästä nro 17... voi, voi... Periaatteessa oikein kaunis ja mukava alamäkiväylä, mutta pelihetkellä käytännössä aivan heittokelvoton, korkeintaan tarkalla spottaamisella mahdollinen heittää, niin pitkää heinää ja puskaa väylän keskelläkin kasvoi. Väylien profiili oli hyvä metsässä ja osin sitä se oli avoimemmillakin väylillä, mutta heinien niittämättömyys toi mukanaan kitkerän sivumaun.
Särkkäinportin rata on oikein mukava rata missä metsäväylät erityisesti hyviä, joskin hieman karsimista vaativia. Muutoin tunkeutuisi pelattavuuden puolesta ihan täysien pisteiden radaksi, mutta ylläpidon laiminlyönti heinien ja mörrien osalta sekä muutamat turhan pitkät siirtymät verottavat arvioinnista hieman pois.
4/5
Kalajoen kaupungissa Aronpuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 822m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2040m. Pelattu 29.7.2022.
Aronpuiston rata sijaitsee tasaisella puistoalueella joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Puisto on nättiä ja hyvin hoidettua. Väylät helpohkoja perusväyliä missä hieman saatu vaikeuskerrointa puilla ja pensailla. Korit laadukkaat DisCatcherit (korinumeroista iso plussa), heittopaikat kyhätty betonista/tiilistä ja toimivat ihan kohtuudella, heittopaikkaopasteet riittävän hyvät mitä ovat vandalismilta säästyneet. Roskis löytyy myös. Kalajoen keskustan palvelut aivan vieressä, alle kilometri.
Mutta joo... pelkästään vilkaisu ratakarttaan kertoo radasta kaiken. Huhujen mukaan paikalliset harrastajat ovat radan suunnitelleet, mutta... en usko. Kukaan järjellinen ihminen ei suunnittelisi näin surkeaa ja turvallisuuden puolelta ala-arvoista rataa! Väylät kulkevat aivan yhdessä sumpussa, vaikka vain kaksi väylää varsinaisesti risteää keskenään. Vaikka olisit yksin pelaamassa, niin mahdoton hahmottaa ilman jatkuvaa kartan lukemista, jotta missä mikäkin väylä on ja mihin koriin kultakin väylältä on oikeasti heitettävä, ei meinaan ollut ihan helppo tehtävä tuo... eikä next tee -kylttejä minkäänlaisia. Ja vaikka ruuhkaa ei ollut, niin siltikin vaaratilanteita tuli ihan riittävästi. Eikä pelkästään muut pelaajat olleet vaarassa, vaan oli väyliä joiden avauksen vähänkin epäonnistuessa, niin osuminen p-paikoilla olleisiin autoihinkin hyvin mahdollista.
1-väylällä oli mielenkiintoinen heittolinja tai eihän sitä oikeastaan ollut... jollakin ihan törkeän korkealla lingolla niiden keskellä olleiden koivujen yli vai? Sitten oli se 2-väylä... harrastajan suunnittelema? Yksi surkeimmistä väylistä mitä olen vuosien mittaan koskaan pelannut. Mörrit olivat aika megalomaaniset muutoin siistillä puistoalueella. Sekä vasemmalla että oikealla odotti ahnaat monsterit valmiina syömään kiekkosi... vaatisi aika hurjaa raivausta ko. väylä. Lisäksi 2-väylää oli mahdoton pelata tällaisella 40-50m heittokädellä, kun juuri tuolla pituudella oli keskellä ( !!! ) väylää samanlaista mörriä kuin sivustoillakin... että näin. Sitten vain 20m vippaus hoidetulle alueelle ja siitä sitten uskalsi heittää kunnolla, tosin "pelko" edellä menneisiin fribaajiin osumisesta takoi koko ajan takaraivossa. Käsittämätön väylä...
Ratakartta oli sijoitettu varsin persoonalliseen paikkaan keskelle rataa. Yleensä se on 1-väylän kupeessa, muttei Aronpuistossa, ei tietenkään.
Jep! Tämä rata oli yksi huonoimpia ratoja mitä olen koskaan pelannut. Rata sijaitsee sinällään ihan kauniilla puistoalueella jolle saisi helposti hyvän 6-väyläisen nykyisenkaltaisilla väyläpituuksilla tai sitten lyhyempänä neppailuratana myös 9-väyläisen ja ennen kaikkea suunnittelijan pitäisi olla oikeasti lajista jotain tietävä, jotta radasta tulisi turvallinen niin muille heittäjille kuin ihmisten omaisuudellekin. Nyt kaunis miljöö ei paljoa auttanut, kun kaikki muu oli pielessä... paha mieli tulee tällaisen radan pelaamisesta!
0/5
Kalajoen kaupungissa Hiekkasärkät Frisbeegolf (Seikkailupuisto Pakka). Radalla pituutta 18-väylää, 1931m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4580m. Pelattu 29.7.2022.
WAU! Siis wau! Aivan upeaa maisemien ja väylien tykitystä, kerta kaikkiaan upea elämys! Alla niitä radan hyviä puolia ja perusteluita miksi Hiekkasärkkien rata on niin upea!
Hiekkasärkkien metsä/hiekkakuopparata sisälsi kohtalaisen paljon korkeuseroja koko radan osalta. Välillä oli tasaisempaa hiekalla heittämistä, mutta kavuta sai ja sykettä kohotella ihan reippaanlaisesti siis. Moni on pitänyt rataa erityisen raskaana juuri hiekan takia, mutta... ei minua ainakaan hiekalla kävely haitannut yhtään mitä sai kyllä ihan reilusti harrastaa. Kokonaisuutena ottaen ei mitenkään poikkeuksellisen raskas rata kuitenkaan.
Hiekkasärkkien rata haastaa pelaajaan monella tavalla. Ensimmäiset kahdeksan väylää ja kaksi viimeistä ovat hyvin teknisiä väyliä missä heittotarkkuus saa olla hyvä, kun mäntykujaa on tarjolla. Mutta se mäntykuja ei tarkoita ahdistavaa 1m levyistä aukkoa puuviidakossa vaan järkevästi tehtyjä väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin ja kaarrosta yleensä aina johonkin suuntaan. 9-väylästä alkaen heittotilaa on tarjolla rutkasti, mutta se tuuli... aika myräkkä oli oman pelikierroksen aikana ja kiekko käyttäytyi välillä aika mielenkiintoisesti. Siinäpä aika velho saat olla, jotta tuulisella säällä saat hyvän tuloksen rantaväylillä.
Vesi on Hiekkasärkkien paras elementti ihan joka ainoan asian suhteen, niin myös frisbeegolfissa. Maisemallisesti aivan älyttömän upeita väyliä rannan puolella kerta toisensa jälkeen. Ehdoton suosikki väylä nro 12 mikä väylänä kokonaisuutena, huikaisevat maisemat huomioiden yksi upeimmistä väylistä mitä on vuosien mittaan heittänyt. Heitetään korkealta hiekka/metsäkumpareelta muutaman puun välistä alas hiekalle taustalla meren velloessa kiivaana, väylien todellista timanttia! Metsäpuolen väylistä heti 1-väylä hieno ylämäkiväylä ja 2-väylä heti perään alamäkeen mukava heittää. 5-väylän heittopaikka sillan päällä.
Rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyy jopa kaksi ratakarttaa, korit nuolineen, kaksi treenikoria, erityisen isot heittopaikat ja hieman vandalisimia kokeneet heittopaikkaopasteet, mitkä vielä kuitenkin hyvin asiansa ajoivat sekä roskiksia. Hiekkasärkkien alue on käsittämättömän laaja vapaa-ajanpalveluihin keskittynyt matkailualue. Löytyy monentasoista majoitusta, paljon ravintoloita, ohjelmapalveluita, vuokrattavaa välineistöä, oma apsikin on (missä tosin alueen kaikkein kallein bensa!), vesipuisto, golfkenttä, leirintäalue, kesäteatteri, seikkailupuisto (köysiseikkailu, trampoliini, mega zipline, kuplafutis, jousiammunta, vapaapudotus, kiipeilyseinä ja vaikka mitä muuta) ja tietenkin se kilometrejä pitkä uimaranta särkkineen, aivan lumoavan upea paikka! Sekä paljon, paljon muuta. En itsekään käsittänyt Hiekkasärkkien laajuutta ennenkuin sinne autolla ajoi. Ihan varmasti takaisin joskus, jos tilaisuus siihen tarjoutuu! Kalajoen keskustaan matkaa 9km.
HUOM! Rata on maksullinen ja kertamaksu on 3e/pv/hlö ja maksu suoritetaan Seikkailupuisto Pakan kahvioon.
Vaikka rata tarjoaakin henkeäsalpaavia maisemia ja hyviä väyliä, niin paljon on varaa Hiekkasärkkien frisbeegolfradalla myös kehittyä. Radan turvallisuus on hieman siinä ja siinä mitä mieltä siitä olisi. Varsinkin sinällään ihan hyvä 1-väylä menee aivan köysiseikkailuradan vieressä ja harhaosumien vaara on aika suuri. Itse lyhentäisin avausväylää aika reilusti, niin poistaisi harhaosumien riskiä entisestään. Eikä 18-väyläkään ihan ongelmaton ole, kun kiekot tuppaa yleisimmin vasemmalle karkaamaan ja taas sama köysiseikkailualue on likellä. Ehkä selkein turvallisuuspuute on kuitenkin 15-väylän heittopaikka mikä sijaitsee liian likellä 14-väylän heittolinjaa. Kun nro 14 avataan ylhäältä puiden seasta, niin alhaalla olevaa 15 heittopaikkaa ei näe, mutta hieman liikaa feidaamaan lähtevä kiekko kopsahtaa helposti ihan väärään paikkaan. Kovin ongelmallinen väylä tuo nro 15, joten poistaisin itse sen joko kokonaan tai lyhentäisin sitä entisestään, niin tulisi paljon turvallisemmaksi. 16-väylän kori sijaitsee aivan liian likellä p-paikkaa. Vaikka korista olikin lähimpiin autoihin "jonkin verran" matkaa, niin hieman karannut heitto esim. tuulella menee helposti liian pitkäksi ja sitten kolisee. Aivan ehdottomasti 233m väyläpituus 20m lyhyemmäksi, niin siltikin pääsisi tykittämään vielä koko käden voimalla ja autot eivät olisi enää vaarassa!
Pientä säätämistä muutoinkin. Next tee -kylttejä kyllä oli, mutta ei tarpeeksi. Siirtymät olivat kohtuulliset mutta yksi superpitkä oli kasilta ysille. En tiedä olisiko tuohon väliin mahdollista jokin täyteväylä rakentaa, mutta tuollaisenaan siirtymä ei toimi. Vähin mitä tuossa voitaisiin fiksata, niin on kunnollinen next tee -opastus mitä ei koko tuolla pitkällä siirtymällä ollut lainkaan. Metsäväylät olivat teknisiä ja ihan mielekkäitä heittää, mutta pientä karsimista yksittäisten puiden kohdalla voisi tehdä useammallakin väylällä. Esim. 2-väylä oli jo tuollaisenaan hyvä, mutta pari puuta pois, niin olisi vielä hienompi ja pelattavampi, vaikeuden liikaa kärsimättä. Seiskalla kannattaa olla tarkkana, sillä itse olin heittämässä ensin vitosen korille, mutta onneksi poika oli tarkkana ja oikea kori tuli lopulta löydettyä.
Hiekkasärkkien rata pomppasi aivan ehdottomasti omien suosikkiratojen listalle upeiden maisemien ja mukavien väylien takia! Milloin tahansa muulloin noin huomattava määrä kehittämistä vaativia juttuja veisi arvioinnista ainakin pari pinnaa pois, mutta tämä rata piti pintansa, todellakin! Onpahan varaa vielä kehittyä astetta paremmaksi. Oikeaa ratojen aatelia ja, kun palvelutkin olivat kohdillansa, niin kyllähän tuo olisi kunnia pelata vielä joskus uudestaankin, ihan milloin vain, heti valmis olisin!
5/5 ( niin kirkkaasti kuin korkeimman arvosanan voi suosikki-listalle tunkeutuvalle radalle antaa )
Seinäjoen kaupungissa Törnävän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 11-väylää, 1048m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2770m. Pelattu 24.7.2022.
Törnävän rata sijaitsi tasaisella puistoalueella missä ei pahemmin korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin aika helppoa ja suorahkoa heittämistä, osin pitkienkin väylien muodossa. Vesi maisemallisesti kauniisti läsnä monilla väylillä ja onhan ne Törnävän sillat aika idyllisiä...
Mutta niin... tämä oli rata joka on melkein mahdoton tai ainakin äärimmäisen vaikea arvostella. Tykkään puistoradoista mitkä ovat avoimia ja heittotilaa on paljon ja maisemat kauniita, tätä oli Törnävällä ihan riittävästi tarjolla, mutta...
Provinssirock järjestetään alueella mikä tarkoitti nytkin, jotta 11 korista oli peräti 8kpl raahattu pois! Ja loistivat poissaolollaan siis vaikka festarin päättymisestä oli ehtinyt kulumaan jo kolme viikkoa. Paikallista facen fribapalstaa seuraamalla selvisi jälkikäteen, että korien palauttamisessa meni vielä viikko oman pelaamisen jälkeenkin eli neljä viikkoa siitä, kun festari oli ja meni. Paikallinen seura ei ehkä pysty vaikuttamaan siihen, jos kaupunki määrää koreista jotain, mutta onhan se aika absurdia, jotta korit ovat noin pitkään festarin päättymisen jälkeenkin poissa käytöstä kiivaimpaan fribasesonkiaikaan. Mitään festaria ei raivata kolmea viikkoa tai järjestelyissä on pahasti jotain vialla. Tästä aikamääreestä voisi paikallinen seura pyrkiä neuvottelemaan huojennuksia, samoin siitä, että kaupunki auttaisi korien siirtämisessä paikoilleen nopeammin kaupungin varastolta. Noh.. eipä mittään, ihan kivahan se oli pelata improvisoidusti kierros läpi ja osua kiekolla aina tuohon pieneen tolpan nysään.
Muutoinkaan rata ei kyllä oikein jaksanut vakuuttaa. Kartta oli vanha ja liekö ajantasainen, ainakin eri kuin fgr:llä. Korit (ne mitkä paikalla olivat) olivat rakenteiden paras osa, ihan hyvät. Se, että hiekkakentät oli merkitty ob-alueeksi, niin... tuota... anteeksi, miksi?!? Heittopaikat hieman nuhjuiset, mutta heittokelpoiset kuitenkin. Heittopaikalla olleet opasteet surkeat, suurin osa oli tuhottu. Next tee -kylttejä ei missään, eikä suht tiiviillä radallakaan seuraavan väylän löytäminen ollut mitenkään helppoa. Kun tähän yhdistyi heittopaikkaopasteiden surkeus, niin kartta sai koko ajan olla kädessä, jotta löysi väylät ja silti piti arpanoppaa koko ajan heitellä. No juu... ja olihan siellä ne kaksi isoa ob-hiekkakenttä aluetta missä lienee voida ulkoiluttaa draivereita ellei joku sitten vedä hernettä nenään siellä treenaamisesta. Radan turvallisuus oli myöskin hieman kyseenalainen. Alueella liikkui yllättävän paljon lenkkeilijöitä kävellen ja pyörillä ja varsinkin 7-väylä oli suorastaan surkea erittäin huonolla näkyväisyydellä, spottaaminen lähes välttämätön toimenpide. Ja olihan se aika mielenkiintoinen ratkaisu laittaa ratakartta rakennuksen päätyseinän yläosaan, jotta sitä tiiraillessa saapi vielä perusketutuksen päälle niskakivunkin kaupan tekijäisiksi.
Koreja puuttui ja opastusjärjestelmä surkea. Arviointi tehtävä juuri sen hetkisen tuntuman ja fiiliksen mukaan. Arvosana olisi hieman parempi, jos korit olisivat olleet paikallaan. Poisottaminen oli tiedossa, mutta, että neljä viikkoa festarin päättymisen jälkeen homehtuvat jossain varastolla, niin ei hyvää päivää ja yötä sentään! Alueelle sopisi hyvin hieman lyhyempi, 9-väyläinen rata, kunhan kaikki laitettaisiin alusta loppuun uusiksi ja pyrittäisiin oikeasti siihen, ettei radan käytttökatkos muodostuisi keskikesällä kohtuuttoman pitkäksi.
1/5
Seinäjoen kaupungissa Kaanaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 572m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 24.7.2022.
Rata sijaitsi aika tasaisella metsäalueella joten mitään pulssia kohottavaa hikiliikuntaa ei päässyt (joutunut) harrastamaan. Vaikka väylät olivatkin aika lyhyitä, niin silti tarjolla ei ollut puiden takia ihan helppoa tekemistä, kokonaisuutena ottaen mukavaa metsäväylää tarjolla oli. Maasto miellyttävää mäntykangasmetsää mistä kiekot löytyy helposti eikä pahoja mörrejäkään ollut tarjolla. Lyhyisiin väyliin yhdistyi lyhyet siirtymät, joten rata oli erityisen nopea kiertää. Ainoastaan ysiltä p-paikalle hieman pidempi siirtymä.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten vielä suht uudelta radalta voikin odottaa. Korit suuntanuolineen (treeni x 1), ratakartta, heittopaikat ja heittopaikoilla olleet opasteet priimaa. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä korinuolien rinnalle tarvinnutkaan. Alusta löytyi tulistelua varten tulipaikka ja puita sekä roskis. Autolle paljon parkkitilaa Niemistön koulun p-paikalle. Rata löytyy koulun vasempaa sivustaa eteenpäin kävellessä. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle 7km matkaa.
Suurin radan puute oli oikeastaan väylien yksipuoleisuus. Suht suoraa heittämistä pitkin kohtalaisen ahdasta mäntykujaa ja kori sitten aina hieman vasemmalla tai oikealla. Tarkkuutta vaativa tekninen rata, vaikka lyhyt olikin. Heittolinjat muutoin selkeät, mutta vitosella tekisin pienimuotoista raivaamista, niin muuttuisi väylä paljon pelattavammaksi. 2-väylän korille ei pieni hakekuorma tekisi huonoa, sillä sen verran märkää oli siinä.
Kaanaan rata piti sisällään miellyttävässä maastossa lyhyitä väyliä mitkä haastavia kapeiden heittolinjojen takia. Rakenteet hyvässä kunnossa. Ainoastaan väylien samankaltaisuus vaikutti hieman arviointiin, hieman enemmän olisi voinut väyläsuunnittelijalla olla mielikuvitusta. Tokikin pelatessa tuli väkisinkin mieleen, jotta oliko ukaasi ollut sitten suunnitteluunkin se, että puita kaadetaan niin vähän kuin mahdollista, mikä tietenkin rajoittaa väylien suunnittelua aika lailla, mene ja tiedä sitten... Yleensä väylien samankaltaisuus rokottaa arvosanaa paljon enemmän, mutta nyt radasta jäi kuitenkin hyvä fiilis päälimmäiseksi. Voisi pelata milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Seinäjoen kaupungissa Kainaston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 602m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1670m. Pelattu 24.7.2022.
Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, muttei mitään hikijumppaa kuitenkaan radan kiertäminen ollut. Väylät helppoja perusväyliä puistomaisissa olosuhteissa. Maisema ja ympäristö oli radalla kaunista kera hyppyrimäkien, kesäteatterin ja vanhojen rakennuksien. Ei suosikkiväylää.
Mutta niin... ei tuo rata ollut, ei mitenkään, ei edes kunnollinen harjoittelupaikka. Ympäristö on hyvä ja kaunis ja alueelle saisi helposti erinomaisen pikkuradan 6-9 väyläisenä. Kaikki pitäisi kuitenkin tehdä uusiksi. Jos rahat ovat tiukassa, niin panostaa koreihin ja tekee itse yksinkertaiset opasteet heittopaikoille, ratakartta ja next tee -kyltit myös. Halvallakin saa aikaiseksi paljon, jos vain käsityötaitoa on riittävästi. Niin... ei löytynyt lainkaan ratakarttaa. Maapohjalla ( seiskalla puulavetti ) olleita heittopaikkoja ei ollut merkitty millään tavoin. Korit olivat räjähtämispisteessä olleita halpiskoreja. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan.
Fgr:n kartalla löytyi myös joiltakin kadoksissa ollut 1-väylä hyppyrimäkien kupeesta ja väylä alamäkeen kohden pellonreunaa missä sitten kori kapean kujan päätteeksi. Heittohetkellä käytössä olleella kartalla ei tosin löytynyt lainkaan 3 ja 6-väylää. Osa väylistä rehotti yli vyötärölinjan ylittänyttä horsmaa ja heinää ja muuta kasvustoa eli ylläpitoa ei radalla ole tällä hetkellä minkäänlaista. Kiekot hukkuvat helposti, jos radalla heittää normaaleja heittoja. Itse ihan jostain kummallisesti periaatteesta heitin kaikki väylät läpi ja pahimmat monsterit heitin läpi 20m pituuksilla, niin näki vähän mihin kiekko laskeutuu horsmaviidakossa. Ankeat loppuväylät teatterin p-paikan suunnalla olivat yhdessä sumpussa ja peräti satumaiset 5-väylää ristesi keskenään... jep.
Pelikierroksen ollessa jo käynnissä, niin puhelimeen kilahti viesti aiempaan tiedusteluuni Kainaston nuorisoseuralta, jotta "Rata on olemassa, mutta ei ole ehditty niittämään. Peliohjeet löytyvät yhden rakennuksen seinästä" Noh... kierroksen jälkeen yhden rakennuksen seinästä löytyi kuin löytyikin uusittu ratakartta, jonka kanssa radan kiertäminen on hieman loogisempaa. Tuon uuden kartan (löytyy nyt päivitettynä fgr:ltä) avullakaan ei tosin löytynyt 3-väylää. Jos sellainen hyppyrimäkien alastulopenkan viidakossa jossain oli, niin onnea sen löytäjälle.
En tiedä... minua ei koskaan häiritse se, että rata on halvalla tehty, sillä ratoja kiertäessä on tullut heitettyä useita frisbeegolfratoja jotka on toteutettu edullisilla kustannuksilla, mutta ovat olleet oikein hyviä heittää. Riittävän laadukkaita korejakin saa suht edukkaasti, jos ei tosiaan halua panostaa laadukkaisiin dgp tai Prodigy -koreihin. Heittopaikat yksinkertaisimmillaan voi merkitä puukepillä minkä päässä joko maalattuna tai tussattuna heittopaikan numero, par-lukema ja väylän pituus, joskus nähnyt itse piirrettyjä pikkukarttojakin jotka ovat kertoneet hienosti heittosuunnan ko. väylälle. Next tee -kylteiksi riittää pienet nuolet puihin tai tikun päähän. Ratakartankin voi piirtää itse yksinkertaistettuna tai ottaa pohjan esim. GoogleMapsista.
Ei siis ongelmaa halpuudesta, mutta, jos rata on kerran tehty, niin pitäisi sen ylläpitoon laittaa edes jonkinlaista panostusta. Nyt nuo heinäviidakot olivat kohtalaisen järkyttäviä näin lievästi ilmaistuna. Toivotaan, että Kainaston nuorisoseuralla riittäisi aikaa, taloudellisia mahdollisuuksia ja intoa radan ylläpitoon ja kehittämiseen jatkossa, hyvä ympäristö on kuitenkin iso voimavara minkä avulla tämäkin rata olisi mahdollista saada uuteen loistoon. Nyt rataa ei valitettavasti voi oikein suositella kuin ehkä nippa nappa kaikkein fanaattisimmille ratabongareille ja ehkä perus heittotreeniin joihin voi kesäteatterin p-paikan ympärillä olevia koreja hyödyntää.
0/5
Isonkyrön kunnassa Ylipään frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1439m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2670m. Pelattu 24.7.2022.
Ylipään rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Suurin osa väylistä kulki pururadan myötäisesti, mutta jonkin verran mahtui joukkoon myös metsään poikkeava väyliä. Kalliot olivat vahvasti läsnä pelaamisen aikana. Väylät olivat kokonaisuutena ottaen kivoja, vaihtelevia, monipuolisia ja heittotilaa oli paljon sekä myös heittolinjat helposti hahmotettavissa. Siirtymät hyvin lyhyet mitkä yhdistettynä lyhyisiin väyläpituuksiin, niin rata on 18-väyläiseksi oikein nopea kiertää. Suosikkiväylä 9-väylä mikä oli kaunis kalliokuja. Muutoinkin kallioita oli hyödynnetty reitin varrella komeasti erityisesti korien paikkoina.
Radan rakenteet ihan riittävän hyvässä kunnossa. Alusta löytyy pieni jo hieman kulahtanut ratakartta. Heittopaikoista suurin osa hyvässä kunnossa, joukossa kuitenkin muutama laadultaan heikompikin heittopaikka. Korit laadukkaat Prodigyt. Treenikorikin näytti alusta löytyvän. Heittopaikkaopasteiden kulahtamisprosessi oli edennyt jo jonkin matkaa eteenpäin, mutta niistäkin sai kuitenkin oikein hyvin selvää. Radan alusta löytyi myös roskis sekä laavu tulistelua varten. Lähin evästelypaikka tien toisella puolella eli siis aivan naapurissa Grilli-Kahvio Karoliini. Isonkyrön keskustan palveluiden äärrelle matkaa 4,5km. Itse kävin evästä Isonkyrön S-Marketilta ja tankkasin pihalla olleesta kylmäasemasta.
Puutteitakin valitettavasti oli. 1/2-väylät olivat aivan liian lähekkäin, avoimessa maastossa väylältä toiselle heittäminen ja siten vaaratilanteet todellisia. Lisäksi 1-väylän oikealla sivustalla laavu, jotta, jos karkaa kiekko, niin... 5-väylän kori ja 6-väylän heittopaikka aivan liian lähekkäin. 7-väylä heittopaikka täysin 6-väylän heittolinjalla. Next tee -kylttejä ei ollut juuri lainkaan, vaikka lyhyillä siirtymillä varustettu rata ei niitä ihan välttämättä tarvitsekaan. Olisi kuitenkin pienet kyltit tai nuolet olla, ei olisi haitannut siltikään yhtään. Reitti 15-väylälle kulki 14-väylän kautta.
Ylipään rata oli yksi parhaista radoista, millä suurin osa väylistä kulki kuntopolulla ja vain osa metsässä. Yleensä saan näppyjä vastaavalla tavalla toteutetuista radoista, mut nyt rata oli täynnä heitettäviä ja mukavia väyliä. Ja plussana vielä sekin ettei mörrejä radalta löytynyt! Muutamat turvallisuuspuutteet aavistuksen laskevat radan arvosanaa. Kokonaisuutena ottaen kuitenkin tosi bueno!
4/5
Seinäjoen kaupungissa Käpälikön frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 429m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1270m. Pelattu 23.7.2022.
Käpälikön rata sisälsi vain hyvin marginaalisia korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helppoja perus puistoväyliä. Hieman oli puilla ja pensailla vaikeutta kuitenkin saatu mukaan. Rata sijaitsee todella kauniilla ja hyvin hoidetulla puistoalueella missä vesi on maisemallisesti kauniisti läsnä kuudella ensimmäisellä väylällä, loput kolme olivat sitten metsän puolella. Siirtymät lyhyet, paitsi 6-7 ja 9-P hieman pidempiä. Rata kuitenkin hyvin nopea kiertää. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet ihan hyvässä kunnossa. Ratakartta heti alussa kuten kuuluukin. Heittopaikat riittävän kokoista tekonurmea, joissakin paikoin hieman montulla, mutta eivät toisaalta väylätkään kovin pitkiä olleet, joten pitkille vauhdeille ei liene tarvettakaan. Korit nuolineen myös hyvät, muutamaa yksilöä voisi tosin suoristaa, kun hieman vinossa olivat. Auton sai parkkiin aivan radan lähtöpaikan viereen isolle p-paikalle. Vieressä luontotalo Käpälikkö. Kyrkösjärven uimaranta ja patikointipolut aivan äärellänsä. Seinäjoen keskussairaala vieressä. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle 4km matkaa, lähimmät kaupat jo hieman lähempänä.
Hieman oli kuitenkin puutteitakin. 2/3-väylät olivat liian lähekkäin minkä kruunasi mandonuoli mikä ohjasi heittämään 2-väylän lopussa olleiden pensaiden oikealta puolelta suoraan kohden kolmosen heittopaikkaa. Täysin absurdi ratkaisu turvallisuuden kannalta. Jälkeenpäin karttaa tarkemmin tutkimalla heittosuunta ja samalla mandonuoli olisi ilmeisesti pitänyt osoittaa puskien vasemmalle puolelle mikä olisi loogisempaa, mutta silloinkin kori ja seuraava tee olisivat edelleen aivan liian likellä toisiaan. Liekö joku vandaali ollut tuossa asialla, tiedä näitä sitten... Erityisesti kolmosella pienoinen vaara kiekon joutumisesta veteen, jos heitto kovasti epäonnistuu ja kaartaa vasemmalle.
Metsäväylistä en osannut päättää, että oliko 7-väylä kohtuullinen ratkaisu vai täysi pannukakku. Sinällään ihan hieno kyllä, mutta oikean reunan mutavesilieju oja ei oikein hyvältä näyttänyt ja niin oma kiekkokin sinne liejuun lensi, tietenkin. Onneksi vettä oli suht vähän, joten kiekon sai ongittua hyvin pois. Aivan väylän alussa oikealla oli enemmänkin vettä. Itse en olisi tuollaista väylää lähtenyt kikkailemaan radalle, kun metsää olisi ollut aivan riittävästi tehdä hieman järkevämpikin väylä. 8-väylän heittolinjaa en oikein pienen mietinnänkään jälkeen hahmottanut, joten siinä pieni raivausoperaatio olisi ihan paikallaan.
Käpälikön rata sijaitsi oikein kauniilla puistoalueella veden äärellä. Rakenteissa paljon pientä korjattavaa heittopaikkojen, korien, heittolinjojen ja väyläsuunnittelun osalta. Puutteista huolimatta kuitenkin tykkäsin pelata ja voisi tuon kauniiden maisemien radan joskus uudestaankin pelata!
4/5
Seinäjoen kaupungissa Halkosaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 960m ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1860m. Pelattu 23.7.2022.
Halkosaaren rata sijaitsi täysin tasaisella alueella, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata myötäilee 7 väylän osalta alueella kiertävää kuntopolkua, kaksi väylää tekee piston metsän puolelle. Väylät olivat pääosin periaatteessa aika helppoja väyliä, mutta kohtalasen pitkät väyläpituudet mutkittelevalla kuntopolulla pitivät huolen, että aika paljon duunia saapi tehdä, jos par-tulokseen mielii päästä. Sinällään vastaavia kuntopolku ratoja paljolti pelanneena, niin Halkosaaren rata oli jopa yllättävänkin pelattava, sillä väylät eivät olleet missään nimessä kapeimmasta päästä. Siirtymät olemattomat, sillä kori ja seuraa heittopaikka hyvinkin lähekkäin. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää mikä olisi erottunut edukseen harmaasta väylämassasta.
Rakenteet... niin, olihan niitä, jotain. Heti alusta löytyi Prodigyn ratakartan teline ilman karttaa. Kuinka kauan lie ollut siinä ja milloin kartta tuloillaan, toivottavasti joskus. Lisäksi yhdelläkään heittopaikalla ei ollut muuta kuin tyhjät Prodigyn telineet ilman opastauluja. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, vaikkakin niille ei koko ajan tarvetta ollutkaan. Karttaa sai lukea aina välillä että onko suunta oikea ja missä mikäkin väylä mahtaa olla, kun opasteita ei misään ollut siis minkäänlaisia. Heittopaikat olivat hyvät ja samoin myös korit. Tosin heittopaikoista moni sijaitsi aikamoisen viidakon keskellä. Ei roskista tai mitään muutakaan "ylimääräistä". 5-väylän korin lähistöllä laavu puineen. Kiekot eivät Halkosaaren metsämaastoon häviä, siitä positiivinen havainto.
Juuri pelihetkellä Halkosaaren radalla oli menossa puiden harvennusoperaatio minkä takia 5-väylä piti jättää kokonaan heittämättä metsäkoneen ja sen kuskin auton takia. Puuta olikin sitten hujan hajan siellä, täällä ja tuolla alueella, esim. nelosen heittopaikkaa käytettiin puunvarastointiin... niinpä. "Hieman" oli huono hetki mennä juuri tuolloin heittämään radalle.
Radan lähistön palveluista myös jotain. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle matkaa 13km. Kavereiden kanssa evästeltiin 12km päässä Seinäjoen Ideaparkissa.
Halkosaaren rata ei ollut juuri nyt mitenkään hyvä kokemus. Puita oltiin juuri kaatamassa ja rakenteet aivan rempallaan, osa pusikoiden vallassa. Toivottavasti puuttuva kartta ja väyläopasteet tulisivat mahdollisimman pian, siitähän ne tyhjät kehikot kielivät, eikö vain... Oli miten oli, niin tuollaisessa kunnossaan ei mitään kiirusta tulla pelaamaan rataa uudestaan. Viemällä aloitetut peliliikkeet loppuun ja puiden/risujen totaalisella raivaamisella ainakin yhtä pykälää parempi arvostelu olisi tullut.
2/5
Lapuan kaupungissa Frisbeegolf Simpsiö. Radalla pituutta 18-väylää, 2210m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4950m. Pelattu 22.7.2022.
Erityisesti alkupään väylillä, mutta myös muuallakin paljon korkeuseroja, joten oikein mainiosta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. 1-väylä oli avoimessa maastossa, mutta muutoin mentiin tiukasti metsän puolella. Löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasaista myös. Siirtymät kohtuulliset, ehkä keskimääräistä pidemmät kuitenkin. Siirtymätaipaleilla ja väylilläkin liikkuessa oli erityisen paljon kiviä, kallioita ja juurakoita, joten tukevapohjaiset kengät auttavat paljon liikkumisessa. Heittolinjat pääosin suht selkeät. Väylistä 1-3 ja 16 mielenkiintoisimmat. 2 ja 16-väylät hienoja vasemmalle kaartuvia alamäkiväyliä. 3-väylä otti ylöspäin kapuamisella luulot pois kosteana ja hautovana kesäpäivänä. 17-väylän heittopaikka kauniisti sijoitettu.
Radassa parasta erinomaisessa kunnossa olleet rakenteet. Ratakartta, heittopaikat ( poikkeuksellisen isot ), heittopaikoilla olevat opasteet, next tee -kyltit ( nuolet puissa, erinomaisen paljon! ), ja korit erittäin hyvät. Löytyi myös yksi treenikori, lukittava löytökiekkolaatikko, roskis sekä lähdöstä myös tuhkis. Draivereitakin kelpaa ulkoiluttaa viereisellä kentällä. Pahimpien paikkojen yli meni pieniä siltoja ja pitkoksia. Parkkipaikkaa arpoessa meni hetki, kun sellaista ei oltu tarkemmin merkattuna. Lääniä on kuitenkin riittävästi parkkeerata normialueelle aivan lähtöpaikan viereen. Lapuan keskustan palvelut ruokapaikkoineen vain 2km päässä, joten radan sijainti Lapualla hyvin keskeinen. Itse söin ruoan Shell Lapualla 6km päässä.
Rakenteissa ei siis mitään olennaista vikaa muuta kuin 18-väylältä parkkipaikalle puuttui kokonaan next tee -nuoli mitä löytyi koko ajan kiitettävän runsaasti. Puuttuvan opasteen takia tulikin sitten kierrettyä hieman ylimääräistä lopuksi. Vesisateessa. Väylistä vain neljä edellä mainittua säväyttivät, muutoin Simpsiön rata oli oikeasti aika tylsä. Liian samankaltaista metsäväylää oli tarjolla. Ei oikein mitään erityistä maisemallista arvoa tai ratamestarin pientäkin kikkailua tai mitään sellaista mikä olisi saanut wau-efektin laukeamaan. Lisäksi kakkonen ja muutama muukin väylä oli venytetty turhaan aivan liian pitkäksi, toimivamman väylän saisi lyhyemmillä väyläratkaisuilla. Nyt Simpsiön rata hautautuu valitettavasti tuikitavallisten ja hieman tylsähköjen metsäratojen harmaaseen massaan. Asiaa tarkemmin etukäteen tutkimatta, niin kuvitteli tulevansa laskettelukeskuksen alamäkiliidätyksiin ja hienoihin maisemmin, niin... Voisi ehkä pelata joskus uudestaankin, mutta kiirus ei todellakaan ole.
3/5
Lapuan kaupungissa Kiviristi frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 480m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1730m. Pelattu 22.7.2022.
Kiviristin rata sijaitsee puistoalueella missä ei ole lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen. Puistoalue on hyvin hoidettua lyhyttä nurmea joten kiekot löytyvät ilman ongelmia. Väylät ovat nättejä joskin kohtalaisen helppoja peruspuistoväyliä missä puita ja muita maastonmuotoja hyödyntämällä on saatu hieman vaikeuskerrointakin matkaan mukaan. Aloittelevan tason pelaaja arvostaa myös runsasta heittotilaa. Väylistä näyttävin on 4-väylän koivukuja lähellä tietä. Lyhyt väyläpituus takaa sen ettei kovin isoa riskiä tiellä kiekon viskaamisesta ole. Siirtymät ja väylät lyhyet, joten periaatteessa rata on hyvin nopea kiertää.
Aavistuksen maasta kohollaan olevat heittopaikat ihan hyvässä kunnossa. Korit myös hyväkuntoiset. Auto löytää hyvin parkkitilaa isoilta Sedun ja Lapuan lukion parkkipaikoilta joiden vieressä Lapuan keskustassa rata sijaitsee. Sijainnin ollessa radalla keskeinen, niin ruokapaikkoja löytyy runsaasti. Jos hieman fiinimmin haluaa syödä, niin Lapuanhoville suositus. Itse ruokalin Kiviristin pelin jälkeen Shell Lapualla minne 5km matkaa.
Ei. Ei valitettavasti kuitenkaan ihan. Rata oli periaatteessa siis nopea kiertää, mutta ekalla kerralla aikaa tuhlaantui tolkuttomasti arpomiseen, jotta missäköhän on seuraava väylä ja mihinköhän koriin se mahdetaan heittää. Tämä johtui siitä ettei alueella lainkaan ratakarttaa ja suurin osa heilttopaikoilla olevista opasteista tuhottu eikä next tee -kylttejä ollut missään. Karttaa sai koko ajan lukea ja yhden kerran varmistelin väylien sijaintia heittämässä olleelta junnuporukalta jotka hienosti asiassa auttoivatkin, lämmin kiitos heille. Myös eräs norjalaisseurue näytti heittelevän kiekkojansa ihan miten sattuu, kun opasteita ei näkynyt, ei kuulunut.
Turvallisuuskaan ei radalla ihan parhaissa kantimissa. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka liian lähekkäin. Myös kasi ja ysi aivan liian lähekkäin avoimella alueella. Kasin mandoa en ihan ymmärtänyt. Ilmeisesti sillä haettu turvallisuutta vieressä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. Tosin tälle väylälle erinomainen näköyhteys joka suuntaan. Päinvastoin tuo mando huonontaa olennaisesti kasin ja ysin turvallisuutta mitkä siis jo muutoinkin liian likellä ovat. Ei hyvä.
Kiviristin rata sijaitsee oikein nätillä puistoalueella ja on hyvä paikka aloittelijalle väylien helppouden ja runsaan heittotilan johdosta. Opasteiden olemattomuus ja turvallisuuspuutteet vievät arvosanaa kuitenkin selvästi alaspäin. Nyt, kun tietää radan kiertojärjestyksen, niin voisi tuollaisen radan uudestaankin pelata. Toivottavasti kuitenkin parannuksia saisi radan hallinnoija aikaiseksi.
2/5
Edellisen kerran käynyt heittämässä radalla vajaa neljä vuotta sitten, jolloin rata hyvin masentavassa ja vaarallisessa kunnossa. Nyt radan rakenteita oli hieman paranneltu viime syksyn ja tämän vuoden aikana mm. kaikki heittopaikat olivat parasta a-ryhmää. Myös ratakartta ja heittopaikoilla olevat opasteet olivat priimaa. Löytyi siltoja ja pikkuportaita ja alkuväylillä verkkoja mistä plussaa radan tekijöille. Väylätkään eivät ylittäneet kevyen liikenteen väyliä kovin montaa kertaa ja kaikkein vaarallisimmat väylät siltä osin oli poistettu. Osa rakenteista oli kuitenkin selvästi vielä rempallaan. Huhujen mukaan illmeisesti Puijon korit siirtyvät Peikkometsään ja Puijo saa uudet Prodigyn korit. Tämä olisi huikea parannus, sillä peitteisessä maastossa Amexpon korit ovat lähinnä vitsi, eivät näy yhtään minnekään. Väylien ja korien numerot eivät täsmää nyt lainkaan. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa vielä lainkaan, toivottavasti niitäkin olisi tuloillaan.
Peikkometsän radan suurin ongelma eivät kuitenkaan ole puutteelliset rakenteet, ne kehittyvät aikanaan ja hyvä niin. Puute on aivan tajuttoman surkea maasto radalle! Olin toiveikas, jotta supermegamörreistä olisi uudistuksessa päästy eroon, mutta tilanne on oikeasti mennyt vain surkeampaan suuntaan. Mörrit olivat isompia ja pahempia ja kiekkoa sai etsiä ihan koko ajan, kun ei heittotarkkuus riitä mörrien väistämiseen. Spottaus pakollista, muutoin hyvästele kiekkosi! Viisi ekaa väylää olivat mukavia metsäväyliä, vaikkakin hieman turvattomia, verkoista huolimatta. Nelosella on helppo saada ykkösellä heitettävistä kiekoista osuma, nytkin tuli kaksi peräkkäistä heittoa ihan likelle, ilman "fore"-huutoa. Supermegamörrit alkoivat kutoselta mikä oli aika karseaa katseltavaa, seiska meni vielä rimaa hipoen, mutta ysi oli jo sellainen megasuperhyperextralarge monsteri, ettei hyvää päivää sentään. Sellaista pusikkoa ja lampi oikealla sivustalla ettei pahemmasta väliä ja, jos karkaa vasemmalla, niin kympillä ylitettävä lampi kutsuu. Varmasti yksi surkeimmista väylistä koskaan minkä olen pelannut, kutosen ohella. Lista jatkuu pikkunätin veden ylityksen jälkeen 11 ja 13 väylillä joiden monsterit olivat vähintäänkin mielenkiintoiset. Ei 12 ja 14 myöskään ihan ongelmattomia olleet. Eli lyhyesti ja tiiviisti: väylät 6-14, surkeita, umpisurkeita!
En tiedä... Deep In The Forest ylläpitää jo nyt Suomen parasta rataa eli Puijoa ja tekee muutoinkin arvokasta työtä lajin eteen, joten olisi hyvä, että edes jonkinlaisesta tasosta pidettäisiin kiinni jokaisella radalla. Peikkometsän radalta on helppo pysyä jatkossakin poissa, vaikka ihan likellä asuukin. Uudistuksen jälkeenkin ja tuollaisessa pusikkomonsteritilanteessa huonompi kuin aiempi, aivan ehdottomasti! Ratoja on aivan turha pitää tuollaisessa ympäristössä ellei kaupunki tai seura ole valmis monstereita hillitsemään. Monsterit kuuluvat tietyllä tapaa pelaamiseen, mutta Peikkometsän monsterit ovat väylillä niin kokonaisvaltaisia ettei niiden väisteleminen ole mahdollista tällaiselle amatöörille kuin huikean hyvällä tuurilla.
1/5
Jämsän kaupungissa Myllymäen AM-rata. Radalla pituutta 9-väylää, 910m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 910m. Pelattu 29.6.2022.
Myllymäen am-rata kulki täysin tasaisessa metsämaastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Helppoja neppiväyliä hyvin lyhyillä väyläpituuksilla missä puut kuitenkin hieman heittäjän sielunmaisemaa häiritsivät. Lyhyistä väylistä ja olemattomista siirtymistä johtuen varmasti yksi nopeimpia olemassa olevia 9-väyläisiä kierrettäväksi. Ei mitään erityistä suosikkiväylää tasaisten väylien joukossa.
Rakenteista korit nuolineen parasta radalla. Rata sijaitsee Myllymäen pro-radan vieressä, joten siksikin radan läheisyydestä löytyi roskis ja lukittu löytökiekkolaatikko. Lisäksi puttiharjoitteluun oma alue sekä draiverien ulkoilutukseen reilusti kenttätilaa. Lähin kauppa evästelyyn Jämsänkosken keskustan muiden palveluiden äärelle S-Market Jämsänkoski 2km päässä. Jämsän keskustaan matkaa 9km.
Radan rakenteet muutoin alkeelliset. Ei omaa ratakarttaa. Heittopaikat pikkuiset betonilaatat mitkä toki neppiradalla riittävät varsinkin tällaiselle paikaltaan heittäjälle. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä tussattuna väylä nro. Osa tosin noistakin kaatuneina maassa lepäämässä. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei tosin kaivannut korinuolten kaveriksi.
Tätä frisbeegolfin suorituspaikkaa on vaikea arvioida varsinaisena ratana, sen verran alkeellisesti se oli toteutettu. Olisi hyvä, jos opastepuoli paranisi jatkossa huomattavasti ainakin ratakartan ja heittopaikoilla olevien opasteiden muodossa. Tämä toisi rataan vähän todellisemman ja vakavasti otettavamman radan tuntua, kun vieressä kuitenkin on "pesunkestävä" pro dgp. Menee varmasti hyvin pro-radan lämmittelynä kuka sellaista nyt sattuu tarvitsemaan ja tietysti aivan lajin ensikertalaisille, mutta muutoin radan anti ei mikään kovin kummoinen. Lyhyttä helppoa väylää, ei mitään erikoista ja sävähdyttävää miltään osin.
2/5
Jämsän kaupungissa Länkipohjan frisbeegolf. Pituutta radalla 10-väylää, 602m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2190m. Pelattu 29.6.2022.
Länkipohjan rata sisälsi pieniä korkeuseroja, muttei mitään raskasta kapuamista kuitenkaan missään vaiheessa. Väylät olivat seiskaa lukuunottamatta lähes neppiväylien mitoissa, mutta siltikään väylät eivät olleet mitään läpihuutojuttuja, vaan väylät hyvin suunnittelemalla oli saatu aina jotain jujua väylillä mukaan. Väylät kulkivat enimmäkseen metsässä, mutta kakkonen hieman avoimemmalla alueella. Hyvin suunnitellut väylät konkretisoituivat ykkösellä ja kolmosella mitkä olivat jo tunnelmaltaankin hienoa puukujaväyliä. Lisäksi huomasi heti ratamestarin erikoisena, että lukuisat korinpaikat oli mietitty tarkasti ja huolella, sen verran upeisiin paikkoihin koreja oli aseteltu. Erityisesti vitosväylän kori sijaitsi hienossa paikassa ja vastaavia oli siis muitakin. Tästä ison iso plussa!
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja riittävät, kuten uudelta radalta sopii odottaakin. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit oikein mallikkaat. Lisäksi löytyi roskista ja 2-väylän kohdilla kenttää draiverien ulkoilutukseen. Aivan uniikki idea mitä en ole koskaan aiemmin nähnyt oli matkan varrella parikin kuvakehystä missä sai itseään ja kanssapelaajiaan kuvauttaa radan nimen sisältävän kehyksen sisässä. Mainio yksityiskohta tuo valokuvauspaikka!
Rakenteita oli mietitty selvästi paljon, sillä radan varrelta löytyi useampi ja asiallinen varoitus/infokyltti radasta. Erityisesti mieltä lämmitti myös hakkeen ja radalla ajetun murskeen iso määrä, voisi sanoa, jotta harvoin näkee haketta noin paljon mikä auttanee radan pysymistä pelattavana hyvin paljon! Ja aina on plussaa radalle ohjaavat opasteet, nyt sellainen löytyi Längenmäentieltä. Turhan harvinaisia nuo ohjaavat opasteet ovat. Rata starttaa Längelmäen jäähallin vierestä. Lähin kauppa Sale Länkipohja vain 1km päässä. Jämsän keskustan palveluiden äärelle 26km matkaa. Itse ruokailin 24h auki olevassa Shell Jämsässä.
Mutta ei aivan... erittäin hyvää yritystä oli, mutta puutteitakin oli jonkin verran miksi rata ei ihan korkeinta arviointia mitenkään saa. Mielenkiintoisin oli ehkä radan kiertologiikka. P-paikan vierestä löytyi heti infotaulu, mutta rata ei startannutkaan siitä, vaan vasta aika pitkän siirtymän päästä. Infotaulun kohdilta löytyivät väylät 8-10. Sitten takaisin päin tullessa 7-8 siirtymä oli turhan pitkä. Ehkä rataa ei ole ollut mahdollista suunnitella rakennusten ja maaston takia järkevämmin, mutta kyllä tuo aika sekalaisen, hajanaisen ja valjun fiiliksen mukanaan toi kuitenkin. Next tee -kylttejä ei ollut kaikilla väylillä. Kun rakenteisiin oli muutoin kiitettävästi panostettu, niin next tee -opaste olisi voinut olla jokaisella väylällä vaikka siirtymät kuinka lyhyt olisi. Pahoja megamörrejä löytyi onneksi vain yksi kappale eli 2-väylän oikeasta sivustasta mihin itsekin kiekon sain viskattua ja hyvä tovi meni etsiessa, jotta mihin puskaan kiekko mahtoi sujahtaa... ihan ehdottomasti kaipaisi tuo kohta säännöllistä raivaamista!
Länkipohjan rata oli oikein mukava hyvänmielen rata missä ison erityismaininnan voi antaa poikkeuksellisen hyvästä haketuksesta ja sorapoluista. Korien paikkoja oli selvästi mietitty erityisen paljon ja se miellytti omaa silmää melkoisesti. Yksi paha megamörri, siirtymät, kierron epäloogisuus ja väylät missä 20m suoran jälkeen jyrkkä käännös mikä tekis heittämisestä "mielenkiintoista" eivät kuitenkaan peli iloa lopulta vieneet kovin paljoa pois. Rata oli kokemuksena lopulta niin hyvä, että sen voisi milloin tahansa pelata uudestaankin!
4/5
Jämsän kaupungissa Halli Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 811m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m. Pelattu 29.6.2022.
Hallin rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin aika lyhyitä väyliä, mut kolme pidempääkin oli joukossa. Ei mitään erityisen vaikeaa tekemistä, mutta puiden ja korien sijoitteluiden avulla saatu vaikeuttakin mukaan. Itse tykästyin 7-väylään, lyhyt ylämäkiväylä missä kori vasemmalla. Myös 6-väylä oli siisti mäntykujaa pitkin kuntoportaiden vierestä alamäkeen heitettävä väylä. Siirtymät lyhyet, joten kierto hyvin joutuisaa.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit kaikki ok. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskis ja nurmikenttä draiverien ulkoiluttamiseen. Next tee -kyltit hienon persoonalliset. Lähin kauppa K-Market Hokka 900m päässä radasta. Jämsän keskustan palveluiden äärelle matkaa 22km.
Puutteita oli kuitenkin hieman liikaa. Väylät nro 2 ja 5 olivat radan huonointa antia aivan ehdottomasti! Sellaista superhorsmamörriä ettei tosikaan. Jos omaat tarpeeksi pitkän käden, jotta saat heitettyä suorana korille, niin ei ongelmaa. Itse heitin kummankin väylän kuudella heitolla, kun en viitsinyt jättää heittämättä, mutta kiekon noutaminen rinteestä tiheääkin tiheämmän horsman keskeltä ei olisi voinut yhtään vähempää kiinnostaa. Kun rata profiloituu kuitenkin aloittelijoiden suuntaan vahvasti niin tuollaisilla väylillä ei tee kerrassaan yhtään mitään! Joko ahkeraa niittämistä tai väylät aivan jonnekin muualle!
Kutonen oli tosiaan nätti alamäkiväylä, mutta hilpeyttä lähinnä herätti ratamestarin erikoinen heittopaikan suhteen mikä osoitti aivan eri suuntaan kuin missä kori sijaitsi ja mikä oli väylän heittosuunta. Vähintään erikoinen ratkaisu, jota ei oikein jaksanut ymmärtää. 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka aivan liian lähekkäin. Lisäksi väylät nro 8 ja 9 aivan liian lähekkäin. En tiedä mikä ajatuskatkos on radan uudistajille tuolta osin käynyt, mutta, kun kasia viskotaan reiluhkoon alamäkeen, niin ysillä olijat ovat todellisessa vaarassa!
Hallin rata Jämsässä piti sisällään varsin kyseenalaisia väyliä. Nro 2 ja 5 heivaisin heti pois mahdottomina heittää. Muutoinkin yllä mainitut turvallisuuspuutteet liian isoja, jotta pelaamisesta voisi oikeasti nauttia. Moni asia oli hyvinkin ja selvällä uudelleen suunnittelulla tuonne saisi varmasti hyvän 9-väyläisen. Nykyisellään ei kiire uudestaan vaikka paikkakunnalla asuisikin.
2/5
Keuruun kaupungissa Iso Kirja - Iso Heitto frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2894m ja AAA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7760m. Pelattu 29.6.2022.
Iso Heitto kulkee pääosin tasaisessa puisto/peltomaastossa, mutta sisältää hieman myös korkeuseroja. Sinällään korkeuserot eivät tee radasta raskasta, mutta väylät ovat niin pitkiä, jotta erittäin lämpimän ja kostean kesäpäivän aikana hien sai kierroksella todellakin pintaan, kun kävelyäkin tuli lähes 8km.
Tämä pro-rata on kyllä täyttä timanttia, aivan kerta kaikkiaan! Väylät ovat toinen toistaan upeampia yksilöitä. Pääosin on tarjolla erittäin paljon heittotilaa avoimella pellolla ja puistossa todella pitkillä ja fiksusti rakennetuilla väylillä eikä kukaan pääse tämän kierroksen jälkeen sanomaan, jotta kun ei ole rataa missä pääsisi kunnolla tykittämään... Kyllä on! Keuruulla. Suht suorien linjojen ja avoimien väylien lisäksi löytyy huomattavankin teknistä tekemistä myös sitä kaipaaville. Väylä nro 4 on yksi kauneimmista väylistä mitä on tullut koskaan pelattua ja Ison Heiton selvä käyntikortti. Heittopaikka on valtaisan kauniissa "saaressa" ja sitten viskotaan veden yli, kenellä käsi riittää... minulla ei riittänyt, mutta onneksi am-tee pelasti väylän. Maltillisia korkeuseroja oli hyödynnetty taitavasti ja mukaan saatu erityisesti nättejä alamäkiväyliäkin. Näistä nro 11 oli erityisen hieno. Vasemman ojaa kannattaa välttää, sillä sinne kiekko on helppo saada katoamaan, sen verran vettä siellä oli. Tuolla väylällä oli lisäksi lasikuvun omaava valotolppa aivan keskellä heittolinjaa, aika mielenkiintoinen ratkaisu... kuka ensimmäisenä ehtii sen rikkomaan? 🙂 Siirtymät maltilliset.
Radan rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit (pro/am) sekä korit + treeni x 2 hyvässä iskussa! Radalta löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskis ja tuhkiksia. 7-väylällä suojaverkko suojaamassa 6-väylältä harhautuvia kiekkoja. Rata sijaitsee Ison Kirjan kristillisen kansanopiston käsittämättömän isolla 62 hehtaarin alueella. Tuonne alueelle mahtuu frisbeegolfradan lisäksi paljon majoituspalveluita, leirintäalue missä yli 300 sähköpaikkaa ja tilaa yli 1500 asuntovaunullekin. Löytyy kahviota, ravintoloita, uimarantaa (13-väylän jälkeen) ja laavu (7-väylän kohdilla). Ja vaikka mitä muuta... tonttia riittää kirjaimellisesti vaikka muille jakaa. Keuruun keskustan palveluiden äärelle 9km matkaa.
Radan pelaaminen maksaa sesonkiaikana 5e/hlö ja sen jälkeen 3e/hlö. Maksaminen onnistuu joko MobilePaylla tai SiCafeen tiskille. Kannattaa tsekata radan sivut osoitteessa: https://www.ikpalvelut.fi/frisbeegolf sillä rata on kesäisin muutamaan otteeseen suljettuna joko kisojen tai alueen runsaiden tapahtumien johdosta. Rata on niin hyvässä kunnossa ja hienosti toteutettu, että hyvin mielellään ratamaksun maksaa.
Pientä säätöä ja kehittämisen tarvettakin radalla kuitenkin kaiken hehkutuksen keskelläkin on. Ensimmäinen oli, jotta, kun kävi hoitamassa maksun SiCafeella, niin olikin vaikea löytää 1-väylälle. Iso aluekartta oli kyllä olemassa, mutta sen tulkitsemisen avuksi olisi hyvä, jotta alueella olisi enemmän opastusta oikeaan suuntaan. Ainakin juuri tuolta kahvilalta 1-väylälle pitäisi selkeät viitat olla.
Väylien lomassa kulkee paljon ojia ja niitä todellakin kannattaa välttää. Suurimmassa osassa on vettä ihan "kiitettävästi" ja aikamoista mörriä, joten muutoin mörrivapaalla radalla et todellakaan halua noihin ojiin joutua! 6-väylä oli ehkä radan huonoin väylä, jos sen heittää pro-teeltä. Joutuu heittämään sokkona rantaa kohden missä haasteena korkeat mörrimöykyt ja rannan vesi, jos sattuukin lähtemään heitto vähän liian kovalla voimalla. Väylästä saisi paljon pelattavamman, jos mörrit raivaisi säännöllisesti pois. 9-väylän pro-linja menee aivan rannassa kiinni, joten varsinkin tuulisella säällä voi olla aika riski heittää, sillä kiekko karkaa helposti veteen. Tässä(kin) tapauksessa am-tee on pelastava tekijä. Väylien 10 ja 14 risteäminen ei minun ymmärrystäni saa. Tilaa on hehtaarikaupalla suunnitella väyliä ja sitten pitää kaksi väylää suunnitella niin, jotta heittolinjat ovat ristissä. Toki heittopaikat ovat aivan vierekkäin lähes, mutta silti. Ei hyvä, ei yhtään. 14-väylälle kulkeminen suunniteltu huonosti, kun mennään useamman väylän läpi mikä ei sekään ole koskaan millään tavoin perusteltu ratkaisu.
Iso Heitto oli toinen AAA1 luokituksen rata minkä olen pelannut ja etukäteen mietin, jotta ovatkohan väylät täällä jo liiankin pitkiä, jotta säilyykö mielenkiinto yllä, kun käsi ei kuitenkaan riitä kuin n. 60m heittoihin tasamaalla. Tämä pelko osoittautui jälkikäteen ajateltuna aivan turhaksi, sillä rataa oli erittäin kiva pelata. Jossain vaiheessa tuli toki mieleen, jotta olisi voinut riittää am-leiskankin pelaaminen, mutta kuitenkin. Aloittelijalle hyvä vaihtoehto tuo am-leiska ja siltikin saa viskoa ihan tosissaan.
Iso Heitto on kokonaisuudessaa ainutlaatuisen upea rata käsittämättömän isolla 62 hehtaarin Ison Kirjan alueella. Pitkiä väyliä ja paljon heittotilaa, mutta myös teknisempiä väyliä tarjolla. Maisemat, palvelut ja radan rakenteet aivan ensiluokkaiset! Jos minkä tahansa muun radan kohdalla olisi noin paljon pieniä kuntoon laitettavia juttuja mitä tuossa yllä kirjoitin, niin arvosana laskisi kohisten, ei kuitenkaan Ison Heiton osalta. Tämä rata ampaisi omien suosikkiratojen listalla, aivan ehdottomasti. Upea kokemus! ❤
5/5 (suosikki-listalle)
Keuruun kaupungissa Haapamäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 692m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Pelattu 28.6.2022.
Haapamäen rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten rautaisen kovaa kuntoa ei radan kiertämiseen aivan tarvitse. Väylät olivat suht lyhyitä ja helpohkoja, mutta tyypillisen metsäradan tapaan tarjolla oli paljon myös elämää hankaloittavia puita. Ei suosikkiväylää. Vaikka alueella kulkikin kuntopolkuja, niin väylät onneksi pääosin metsän puolella.
Radan alussa infokartta hyvässä kunnossa. Samoin heittopaikat ja korit kunnossa. Positiivinen erityismaininta heittopaikkaopasteista mitkä oli selvästi lasten käsialaa. Piirrettyjä, mutta ajoivat erinomaisesti asiansa! Ei kaiken tarvitse olla aina niin kliinisen hienoa ja kallista... ❤
Palveluista on pakko mainostaa 1,5km päässä olevaa Haapamäen höyryveturipuistoa. Itse majoituin omalla reissullani vanhassa sinisessä yöjunavaunussa ja ei kustantanut paljoa, huoltorakennuksessa suihkut ja löytyi tulipaikkaa tulisteluun. Yhdessä junanvaunussa pitkillä aukioloilla auki oleva junakahvila jota pyörittää Keuruun keskustassakin sijaitseva Kahvila-Konditoria Satumaa. Alueella paljon höyryvetureita ja vanhoja junia ja lapsille juna-ajelua ja leikkipaikkaa sekä päärakennuksessa matkamuistomyymälää ja vaikka mitä muuta. Lämmin suosittelu tuolle paikalle! Haapamäen Salelle 1km ja Keuruun keskustan palveluiden äärelle 17,5km.
Mutta... se opastus ja ne siirtymät... voi itku ja hammasten kiristys. Pelifiiliksen vei lopullisesti kasilta ysille siirtyminen. Tolkuttoman pitkä siirtymä minkä opastus erittäin vaillinainen! Ensin oli yksi kyltti, mutta sitten tuli niin monta polkujen risteystä ettei enää tiennyt yhtään mihin piti mennä. Ratakarttaa lukemalla onneksi sai viimein epävarmoja suuntimia ja viimein 9-väylä löytyi aika monen kirosanan saattelemana. Ykköseltä kakkosellekin puuttui opaste kokonaan. Eli next tee -kylttejä oli, mutta niistä kaikkein tärkeimmistä paikoista tietenkin puuttuivat, luonnollisesti.
Aluskasvillisuus radalla osin pitkää ja sen ikävä ruumiillistuma 2-väylä missä kiekon hukkaaminen keskelle ( ! ) väylääkin mahdollista spottauksesta huolimatta. Sama tilanne seuraavalla eli 3-väylällä. Ja oli sitä kasvillisuutta muuallakin. Niittoa olisi hyvä tehdä, mutta ylläpito ei liene kovin aktiivista... Heittolinjat monissa kohdin aika epämääräiset, esim. kutosella ja kasilla. Ei haittaisi yhtään, jos rata käytäisiin heittolinjojenkin näkövinkkelistä kokonaan läpi ja karsittaisiin aika reilusti puita ja pusikoita, niin selkeytyisi pelaaminen aikalailla!
Haapamäen rata on tuikitavallinen metsärata joita valitettavasti löytyy 13 kappaletta tusinasta. Huomattavan paljon vaatisi yllämainittua ylläpitoa, viikatteen heiluttelua ja opasteiden tarkentamista, jotta jaksaisi rata innostaa.
2/5
Keuruun kaupungissa Koipikankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 807m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1710m. Pelattu 28.6.2022.
Pihlajaveden Koipikankaan rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten aika kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät pitkiä ja vaihtelevia. Kiekot löytyy maastosta hyvin, ainoastaan 6-väylän vasemmalla puolella olevaa rinnettä kannattaa varoa. Väylistä mukavin heittää oli viimeinen eli nro 9 missä oli tilaa paljon, kun heitettiin kentän yli. Siirtymät radalla todella lyhyet, sillä heittopaikka sijaitsi aina edellisen väylän korin vieressä. Rata oli näin ollen erittäin nopea kiertää vaikka väylillä jonkin verran pituutta olikin.
Parkkipaikka on yhteinen viereisen hautausmaan kanssa ja 1-väylän heittopaikka löytyy p-paikan läheisyydestä "Pihlajavesi Rispii" -kyltin vierestä. Heittopaikkaopasteet puiset nuolet missä ko. väylän numero, pituus ja par-lukema. Koipikankaan urheilukentällä, jonka ympärillä rata kiersi, mahdollisuus ulkoiluttaa draivereita. Penkkejäkin löytyi tauon pitoon ihan mukavasti. Alle kilometrin päässä Sahanrannan uimaranta lentopallokenttineen ja grillikotineen. Lähin evästelypaikka Kioski Kauppala kahden kilometrin päässä radasta. Keuruun keskustan palveluiden äärelle 24km.
Mutta ei... ei ollenkaan, ei yhtään. Ensin infokartta ja väylätiedot. Radan alussa infokartta missä esim. 9-väylän pituus oli satumaiset 275m. Tämä uudenoloisen näköinen kartta ei onneksi pitänyt kuitenkaan lähellekään paikkaansa. Vaikka nytkin väylien pituudet olivat aivan hurjan liian pitkiä maastoon nähden (väylät heitettiin koko ajan sokkona kiemurtelevaa kuntopolku uraa pitkin), niin, jos ratakartta olisi pitänyt paikkaansa, niin nyt surkeasti toimineet väylät olisivat olleet yksi kauhea katastrofi. Noh... väylätiedot olivat muutoinkin ihan sekaisin. Infokartta, fgr:n väylätiedot ja radan väylillä olleissa opasteissa olleet tiedot poikkesivat kaikki hyvin paljon toisistaan, ei mitään hajua mikä sitten oli oikeaa tietoa, ei ainakaan lähtöpaikan ratakartta siis. Heittopaikat maapohjalla. Korit Faith Power Group halpiskorit joista 2-väylän kori aivan rikkopoikki finaalissa ja moni muukin ihan elinkaarensa päässä. Korien suhteen positiivinen maininta korien numeroinneista.
Radan turvallisuus onneton. Väylän korin jälkeen heti vieressä seuraavan väylän heittopaikka mikä on aina turvallisuuden kannalta hyvin kehno ratkaisu. Väylien seuratessa orjallisesti kiemurtelevaa pururadan uraa, niin jokaisella väylällä olisi ollut välttämätöntä olla spotteri mukana, jotta väylien pelaamisessa tuollaisenaan olisi ollut mitään järkeä. Eikä sitä järkeä spotterinkaan kanssa paljoa olisi ollut.
Vaikka väylät ovat ainakin radan infokartan tiedoista lyhentyneet, niin siltikin ovat maastoonsa nähden aivan liian pitkiä edelleen. Heittopaikkojen ja korien sijainti vaarallinen, joten radan turvallisuus kokonaisvaltaisesti retuperällä. Rakenteet huonot. Oikein mikään ei ollut kunnossa Koipikankaalla.
Sääli, valtavan iso sääli, sillä Pihlajaveden asukkaat ansaitsisivat edes kohtuutasoisen lajin harrastuspaikan. Ratoja paljon kiertäneenä tiedän, jotta myös halvalla voi saada hyviä ratkaisuja aikaiseksi. Kaikki lähtee ratasuunnittelijasta jolla on edes hieman käsitystä radan yksityiskohtien suunnittelusta. Ammattisuunnittelija maksaa, mutta edullisesti tai ilmaiseksikin voi konsultoida paikallisen frisbeegolfseuran aktiiveja jotka yleensä mielellään auttavat rataprojekteissa. Koreihin kannattaa panostaa, mutta kohtuutasoisia korejakin saa kohtalaisen edukkaasti. Talkoilla sitten rakentamaan heittoalustat sekä heittopaikoille sijoitettavat opasteet. Roskis ja löytökiekkolaatikko olisivat radalle hyvä lisä. Ratakartta vastaamaan todellisuutta. Väylät paljon lyhyemmiksi tai sitten kunnollinen raivaus metsään. Alueelle olisi helppo saada mahtumaan erittäin hyvä ja laadukas pikkurata, kun unohdettaisiin kuntopolku ainakin osittain tai jopa kokonaan ja siirrettäisiin ainakin muutama väylä puita raivaten metsän puolelle.
0/5
Keuruun kaupungissa Ketvelniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 671m ja C3-luokitus. Pelattu 28.6.2022.
Ketvelniemen rata sijaitsi tasaisella alueella missä ei edes metsän puolella kovin kummoisia korkeuseroja ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-6 olivat selkeitä puistoväyliä missä oli tilaa reilusti kiekkoa viskoa ja kaunis vesimaisema taustalla. Nro 7-9 sitten hieman kaposempia metsäväyliä. Väylät olivat puistossakin periaatteessa kohtalaisen helppoja peruspuistoväyliä, mutta puita oli kuitenkin pelaajan elämää mutkistamassa ja samoin alkuväylien pituudet kerryttivät aloittelijan heittojen määrää. Metsässä väylät olivat lyhyitä, mutta fiksusti suunniteltuja eikä missään nimessä liian helppoa tekemistä. Väylistä nro 9 oli oma suosikki missä puukuja jonka päässä kori kauniisti kallion päällä vasemmalla. Siirtymät lyhyet paitsi kutoselta seiskalle aika pitkä. Rata kuitenkin hyvin tiivis ja sitä kautta myös nopea kiertää.
Radalta löytyi hyväkuntoinen ratakartta. Rata ei tänään ihan millissä ollut heinän osalta, mutta selvästi näkee, jotta nurmikkoa kuitenkin leikataan, toivottavasti jatkossakin riittävän usein. Nyt ei ollut pelkoa missään kohdin kiekkojen katoamisesta. Keuruun keskustan palvelut vain 2,5km päässä. Itse evästelin Kahvila-Konditoria Satumaassa minkä osalta voin lämpimästi suositella niin palvelun tasoa kuin tuotteiden laatuakin.
Rakenteissa kuitenkin paljon pieniä puutteita. Heittopaikat suoraan maassa kiinni ja osin aikalailla kupruilla oli nurmimatto. Toki paikaltaan heittävälle meni oikein hyvin, mutta vauhtia ottaville tilanne onkin jo hieman erilainen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja huojuivat ja heiluivat monissa kohdin, mutta napsivat kiekot kuitenkin aika hyvin. Teeopasteet olivat kaikki kunnossa, mutta... en ole koskaan aiemmin vastaavalla tavalla tehtyjä opasteita nähnyt. Opasteiden tekstit ja kuvat oli ikäänkuin kaiverrettu metallilaattaan. Periaatteessa ihan ok ratkaisu, mutta kaiverrukset eivät oikein kunnolla erottuneet kyltistä ja tekstejä sai aika huolella tihrustella ja vielä, kun aurinko heijasti materiaalista, niin itse laittaisin kyllä heittopaikkaopasteet kokonaan vaihtoon.
Next tee -opasteita ei ollut yhtään kappaletta ja erityisesti siirtymällä kutoselta seiskalle niitä olisi tarvinnut, muutoin ei ihan välttämättömät tiiviillä radalla. Sitten vasta seiskalla tajusin, että heittopaikkaopasteessa on kerrottu aina, jotta missä suunnassa seuraava väylä sijaitsee... aika huomaamaton oli se, vaikka lienee sama tapa ollut jokaisessa opasteessa. Selkeämpää olisi kyllä, kun olisi erilliset kyltit kulkusuuntaa kuvaamaan. Mandoja oli kohtalaisen paljon ja tiiviillä radalla ne voivat olla ihan perusteltujakin, tosin aika monta hyvin turhalta tuntunutta mandoakin oli joukossa mukana, esim. 6-väylällä.
Itse tykkään Ketvelniemen tyylisistä radoista erittäin paljon. On paljon heittotilaa, mutta hieman vaikeuttakin eli ei liian helppoa heittämistä kuitenkaan. Väylät olivat hienoja niin puistossa kuin metsän puolellakin. Vesi oli hyvin kaunis maisemallisesti taustalla. Jos rakenteet hienosäädettäisiin kuntoon, niin menisi helposti fgr:n suosikkiratalistalle. Yleensä yllä mainitut puutteet pudottavat omaa arvosanaakin paljon enemmän, mutta nyt pienet puutteet olivat aika toissijaisia. Tämä oli rata jonka pelaamisesta tuli hyvä mieli ja jonka voisi pelata koska tahansa uudelleenkin.
5/5
Keuruun kaupungissa Keurusselän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 2302m ja AA1-luokitus. Pelattu 28.6.2022.
Keurusselän rata sisälsi hyvin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kun pelihetkellä oli vielä todella kuuma heti aamusta ja ilmankosteus tapissaan ja valtavan paljon itikoitakin kiusaamassa, niin olihan nuo olosuhteet aika haastavat. Väylista 1-7 kulkivat puistomaisella alueella missä oli paljon heittotilaa, loput metsässä. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, että hyvinkin vaikeita, löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös ahdasta puuränniä ja tasamaan viskomista. Heittolinjat olivat pääosin kuitenkin selkeät. Vaativista olosuhteista (lämpötila, kosteus, itikat) väylien analysointi jäi tällä kertaa aika vähiin. Siirtymät väylien välillä olivat järkevät, ainoastaan kakkoselta kolmoselle oli hieman turhan pitkä ja reiluhko oli myös 14 - 15 välinen taival.
Väylistä kaunein ja samalla suosikki oli ehdottomasti nro 5 missä heitettiin mäntyjen keskeltä reiluun alamäkeen aukealle. Mielenkiintoinen oli myös nro 10 mäntykujaa ylämäkeen ja kori kauniisti kalliolla.
Rakenteet radalla oikein hyvässä kunnossa. Infokartta, teeopasteet, teet ja korit hyvässä hapessa. Next tee -kylttejä oli myös ihan mukavasti, mutta aavistuksen puissa olevat nuolet olivat monissa kohdin näkymättömissä, joten niiden suhteen radan voisi huolella perata läpi ja tuoda näkyvyyttä hivenen lisää. Radan alusta löytyi myös lukittu löytökiekkolaatikko. 5-väylän heittopaikan kohdilla oli tulipaikka puineen. Keuruun keskustan palveluiden äärelle matkaa 9km. Itse evästelin keskustassa Kahvila-Konditoria Satumaassa mistä voi lämpimät suosittelut antaa niin palvelun kuin tuotteidenkin osalta.
Kasassa oli oikein hyvän radan ainekset, mutta... ei ihan tunkeudu suosikkiratojen listalle. Eniten mietitytti, jotta monet väylät oli hieman teennäisesti venytetty liian pitkiksi ja sillä haettu kovaa lukemaa väylien yhteispituudeksi. Esim. 7-väylä (196m) olisi voinut olla selvästi lyhyempi eikä vikan väylän 217m ole mitenkään optimaalinen keskellä metsää kulkiessaan. Hieman väkisin tehdyn makuista siis. 14-väylä oli hieman hankala... meinasin itsekin ensin heittää pururadan suuntaisesti kunnes tajusin, että heitetäänkin suoraan metsään. Jos kuitenkin tuolla kohdin kiekko lipeää kädestä, niin vasemmalla on aika hurjaa mörriä tarjolla, joten tarkkana saa olla, jotta heittää tuon kuten kuuluukin, kartan ja opasteiden tarkempi luku toki kummasta auttaa. Viimeisen eli 18-väylän paluu p-paikalle kulki suoraan 1-väylän heittolinjan keskeltä mitä itsekään en tajunnut ennenkuin olin jo väylällä. Tuossa kohdin voisi olla opasteita, jotta virallinen poistumisreitti ei risteäisi 1-väylän kanssa.
Keurusselän frisbeegolfpuistossa oli tarjolla hyvin pitkiä ja vaikeita väyliä. Ihan ok ja hyvä rata pienillä puutteilla.
4/5
Jyväskylän kaupungissa Lohka DG. Radalla pituutta 6-väylää, 253m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1590m. Rata pelattu 27.5.2022.
Lohikosken rata sisälsi pieniä korkeuseroja, mutta lyhyen pituutensakin puolesta ei saanut sykettä kovin korkealle rasituksen puolesta nousemaan. Tarjolla oli lyhyttä ja helppo metsäväylää, mutta ei kuitenkaan liian helpossa muodossa. Vaikka kyse on selvästi koululaisten ja aloittelijoiden tarpeisiin spesifioitu rata, niin siltikin helpoille väylille oli saatu erinomaisella tavalla aina jotain pientä jujua mukaan maastonmuotojen tai puiden saattelemana. Hyvänä esimerkkinä tästä väylä nro 3 mikä oli hyvin lyhyt, mutta silti kori sellaisessa paikassa, jotta alle par-tuloksen heittäminen vaatii jo nappisuoritusta. Hyvästä väyläkokonaisuudesta ehdottomasti paras ja hienoin oli nro 4. Aivan uniikin hieno koripaikka puisen veneen keskellä, sanoinkuvailemattoman upea ratkaisu. Siirtymät hyvin lyhyet, ainoastaan vitoselta kutoselle hieman pidempi. Eli rata oli toisin sanoen hyvin nopea kiertää vaikka useamman kerran peräkkäin.
Rakenteet erinomaisessa kunnossa kuten uudelta radalta sopii odottaakin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet oikein mainiossa kunnossa. Korit laadukkaat ja oli myös treenikorikin ykkösväylän tuntumassa. Next tee -kyltit hyvin myös menossa mukana. Kun rata oli tosiaan spesifioitu pienille koululaisille, niin mukaan oli saatu mahtumaan mahtavia eläinhahmoja ja somisteita, joita ei haittaisi vaikka ilmaantuisi joskus vielä lisääkin. Sydämestäni toivon, että saavat olla rauhassa ilman ilkivaltaa. Jyväskylän keskustan palveluiden äärelle matkaa 4km. Lähin evästelypaikka K-Market Lohikoski vain 350m päässä radalta, Seppälän Prismallekin matkaa vain 1,5km. Itse evästelin reissullani ydinkeskustassa Ravintola Revolutionissa mahtavien burgereiden ja palvelun äärellä, lämpimät suosittelut paikalle!
Ihan suosikkiratojen joukkoon tämä Lohikosken hieno rata ei kuitenkaan jaksanut ponnistaa. Vaikka pitää olla erittäin tyytyväinen, jotta koulun vanhempainyhdistys ja Jyli ovat hienon kouluradan saaneet aikaiseksi, niin kyllähän tuolla pelatessa tuli väkisinkin mieleen, että ainakin kolme väylää olisi hyvin helppo ollut saada mukaan. Kutoselle mentäessä ja viimeistään ko. väylän metikössä hyvät paikat lisäväylille. Tietenkin taloudelliset resurssit sanelevat päätöksiä eikä tarkoituskaan ole rakentaa Seppälänkankaan jopa hieman tylsähköä lyhyiden väylien pitkää rataa. Toivotaan, että jossain vaiheessa rata voisi ihan hivenen laajentua, jos taloudelliset edellytykset sen sallisivat.
Toinen pieni miinus tuli noista mandoista mihin on muutkin huomiota kiinnittäneet. 1-väylän mandoja en ymmärtänyt oikeastaan lainkaan. Vaikka väylän kahdella sivustalla hiekkainen kevyenliikenteenväylä kulkikin, niin näkyväisyys oli kuitenkin erittäin hyvä ja riski erittäin pieni heittää kiekolla ohikulkijoiden päälle. Vitosen triplamando oli sitten... noh... naurettava. Ehkä tuossa oli tarkoitus suojella nelosen heittopaikkaa ja siellä kulkevia heittäjiä, mutta välissä sellaista pusikkoa, että kiekon eksyminen väärälle väylälle jo aika kaukaa haettua. Jos nyt kuitenkin halutaan toista väylää suojella, niin siltikin triplasti... eka mando oli kaikkein turhin, sillä kaksi seuraavaa kumosi sen merkityksen, ei kukaan heitä sellaista kiemuraa kiekon kanssa, jotta ekaa mandoa olisi tarvittu vitosella. Noh... nämä on näitä. Mandot on tarkoitettu joko suojelemaan toisen väylän heittäjiä, kevyttä liikennettä, taloja tms tai sitten ihan vaikeuttamaan hieman muutoin helpon maaston väyliä. Näistä mihinkään ei oikeastaan ollut tarvetta Lohikosken radalla. Mandoja, ob-tikutusta ja vastaavia käytetään radoilla aivan liikaa, kun suurimmaksi osaksi ne kuitenkin ovat relevantteja vain kisoissa, ei muutoin. Ja kyllä ne kiekot eksyvät vääriin paikkoihin mandoista huolimatta. Jätettäisiin vain tuonkaltaiset turhat kikkailut kokonaan pois.
Nuo puutteet nyt olivat kuitenkin hyvin pieniä ja kokonaisvaikutelma, oli, että WAU! Hieno ja upea rata! Kaikkein eniten miellytti se, että rata on suunniteltu puhtaasti koululaisille ja aloittelijoille ja väylä vaikeustasoineen ovat juuri sen lähtökohdan mukaisia. Somisteita oli kivasti ja niitä voisi tulla ajanoloon lisääkin. Lisäksi 4-väylä superupea! Kyllä tuon hienon radan voisi milloin tahansa heittää ihan ehdottomasti uudestaankin!
Oli tämänkertaisen Jyväskylän suunnan reissun (Kangasniemen rantarata, Seppälänkangas, Huhtasuo ja Lohka) ehdottomasti paras rata!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Huhtasuo DiscGolfPark. Radalla pituutta 10-väylää (käytännössä löytyi yhdeksän), 598m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2880m. Pelattu 27.5.2022.
Huhtasuon rata piti sisällään mukavalla tavalla korkeuseroja, joten kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Ylä- ja alamäkeä oli siis tarjolla koko radan osalta ja ihan ok, heitettäviä väyliä.
Heittopaikat, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Liikuntakeskuksen puolella oli kenttää isoissa määrin, joten draiverien ulkoiluttamiseen paljon, todella paljon tilaa. Rata Huhtasuon yhtenäiskoulun ja liikuntapuiston naapurissa. Jyväskylän keskusta laajoine palveluineen vain 5km päässä. Lähin kauppa Sale Huhtasuo 700m päässä radasta. Itse evästelin keskustassa ravintola Revolutionissa. Oli superlaadukasta hampurilaista ja muutakin ruokaa tarjolla ja hieno palvelu, niin ei voi kuin lämpimästi suositella.
Mutta... aika hurja pettymys. Ei jaksanut väyliäkään ja niiden pelattavuutta kunnolla analysoida, kun peittyi se toimenpide kaiken muun ketutuksen alle. Ensimmäinen ongelma mikä ei tietenkään ollut ylläpitävän tahon vika, oli se, että radan sijainti oli ihan hakusessaan. Auton navigaattorista ei ollut mitään iloa, joten GoogleMaps käyttöön. Noh... radan p-paikka on koulun vierustalle minne Maps ensin ohjasi. Kun sinne auton laittoi parkkiin, niin Maps käänsi sijainnin kohden liikuntapuistoa, joten sinne sitten. Noh... liikuntapuiston parkissa sijaintipiste näyttikin koulun suuntaan ja opasti kuitenkin reitiksi hieman yli 1km reitin, kun suoraan olisi päässyt muutamalla sadalla metrillä. Harvoin GoogleMaps pettää noin pahasti kuin nyt.
No mutta... kun koulun parkissa kävi pyörähtämässä, niin kaikelta etsimisen vaivalta olisi välttynyt, jos p-paikan vieressä olisi ollut jo infokartta tai opaste radan suuntaan, ei ollut minkäänlaista. Kun kierrosta lähti pelaamaan, niin selvisi pian ettei radan infokartta ja väylilla olevat opasteet vastanneet millään tavoin toisiaan. Koko ajan sai arpoa kartan kanssa, jotta millä väylällä oli menossa eikä siltikään ollut varmuutta, joka mitä väylä mahtoi olla juuri nyt menossa. Kun rata oli kierretty perstuntumalta, niin kasassa oli vain 9-väylää. Paikallisella some-palstalle kysymystä, jotta milloin vähentynyt yksi väylä radalta pois. Moni oli sitä mieltä, että 10-väylää on edelleenkin. Sitten alkoi tulla viestejä radan äskettäin pelanneilta, että moni muukin oli etsinyt sitä yhtä väylää pitkään ja hartaasti eikä edes kysymällä ollut löytynyt lainkaan. Ilmeisesti 2-väylä poistunut asuinrakennuksen tieltä kokonaan. Jännä miten radalta voi vain kadota mystisesti yksi väylä ja monen mielestä ei ole kadonnut. Kertoo vain siitä kuinka sekaisin rata tällä hetkellä on.
Sääli, ihan turkasen iso sääli! Sinällään muutoin ihan hyvän radan pelifiilis laski pakkaselle tuon opastepuolen alennustilan takia. Ei radasta jaksanut nauttia ollenkaan, kun ketutti sekavuus. Toki, jos rataa ollaan juuri nyt uudistamassa, niin tilanne toinen. Radan hoito ilmeisesti kaupungin vastuulla eikä paikallinen seuraväki ainakaan uudistuksista tiennyt. Opastus p-paikalta radalle sekä infokartta sekä heittopaikoilla olevat opasteet kuntoon, niin omakin arviointi nousisi monella pykälällä.
1/5
Jyväskylän kaupungissa Seppälänkankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1078m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2470m. Pelattu 27.5.2022. Poitsun kanssa pelaamassa.
Seppälänkankaan rata oli pääsääntöisesti hyvinkin tasaista metsämaastoa, muutamalla väylällä oli hieman nousunkin tapaista, mutta lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen kuitenkin. Harvoin tapaa 18-väyläistä rataa yhtä lyhyillä väyläpituuksilla, joten sikäli poikkeus totuttuun kaavaan. Väylät myös kohtalaisen helppoja profiililtaan, vaikkei kuitenkaan ihan läpihuutojuttuja. Puut pitivät huolen siitä, ettei ihan täydellistä ja pelkästään suoraa heittoa korille ollut sentään tarjolla. Väylistä miellyttävin ehkä nro 16, joka oli tekninen alamäkeen heitettävä puiden tiiviisti ympäröimä väylä. Nro 8 oli myös nätti, mutta veden ylitys tällaisilla heittopituuksilla ihan mahdotonta. Väylän pelasti vaihtoehtoinen heittopaikka mistä tulikin sitten kiekkoa liikkeelle laitettua.
Korit peräisin osin aiemmin puretulta Tuomiojärven radalta ja ajoivat asiansa vanhuudesta huolimatta ihan hyvin. Infokartta ja heittopaikat myös ihan hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä mukavasti koko radan osalta. Erityismaininta suojatuista puista mitä harvemmin missään näkee. Uskoisin, että kaupunki on sitä edellyttänyt, niin paljon niitä oli laitettu... Jyväskylän keskustaan runsaiden palveluiden äärelle n. 7km matkaa. Lähin kauppa evästelyyn taitaa olla Sale Huhtasuo 3km päässä radasta. Itse evästelin keskustassa ravintola Revolutionissa. Oli superlaadukasta hampurilaista ja muutakin ruokaa tarjolla ja hieno palvelu, niin ei voi kuin lämpimästi suositella.
Seppälänkankaan radalla oli hyvää yritystä tehdä hyvä rata, mutta... paljon vaatii tuore rata vielä kehittymistä, jotta olisi oikeasti hyvä rata. Perille asti voisi olla ihan erillinen opastekyltti, jotta sieltä hiekkatien päästä se löytyy... ja se hiekkatie... harvoin näkee niin monttuista peltoa mistä pitäisi pieni pätkä autolla ajella. Paikallisen seuran vastuullahan sen kunnossapito ei ole, mutta kaupungin suuntaan voisi vihjaista, että tietä voisi joskus käydä myös lanaamassa. Heittopaikalla olevia opasteita puuttui runsaasti, ainakin väyliltä 1, 2, 3, 13, 16 ja 18. Rappuja oli muutamassa kohden, mutta olivat jopa vaaralliset aivan ainutlaatuisen askelvälin ja kehnon kunnon takia. Ei oltu ainoita jotka portaita ihmettelivät. Paljon turvallisempaa oli laskeutua mäet ilman portaita. Mandoja radalla oli ihan liikaakin, sillä monien kohdalla tuli mietittyä, jotta mikäköhän tuonkin tarkoitus on mahtanut ratasuunnittelijan pöydällä olla... 4-väylän kori ja 5-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan.
Seppälänkankaan rata piti sisällään lyhyitä ja helpohkoja väyliä. Lopulta kuitenkin väylätkin olivat aika paljon toistensa kaltaisia, kapeaa ja hieman leveämpää puukujaa oli tarjolla sanoisinko melkeinpä kyllästymiseen asti. Maasto pelaamiseen oli hyvin miellyttävää. Rata ei ollut omaan makuun erityisen hyvä, muttei missään nimessä kovin huonokaan. Ratojen harmaaseen keskikastiin kuitenkin hukkuu "komeasti". Paljon kehittämisen varaa radalla kuitenkin on ja toivottavasti kehittyykin jatkossa, sillä puutteita oli hieman liikaa juuri nyt.
3/5
Kangasniemen kunnassa Kangasniemen rantarata. Radalla pituutta 9-väylää, 454m ja C1-luokitus. Pelattu 27.5.2022.
Kangasniemen rantarata sijaitsi täysin tasaisessa maastossa sataman alueella missä korkeuseroja ei ollut lainkaan, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat toistensa kopioita ja tarjolla oli lähes pelkästään täysin suoraa heittoa korille ilman suurempia esteitä ja variaatioita. Maisemallisesti vesi oli koko ajan läsnä ja miellytti sillä tavoin silmää kovasti. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet radan parasta antia. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä hapessa. Roskiksia löytyi heittopaikkaopasteen kanssa samasta tolpasta useammallakin väylällä mistä erityismaininta. Kangasniemen rantarata sijaitsee aivan kunnan ydinkeskustassa ja lähimpään ruokakauppaan ja ravintolaan kirjaimellisesti heikoillakin voimilla heitettynä vain kivenheitonmatka. Itse evästelin 2km päässä Kahvila Reissupannussa, josta erittäin lämpimät suosittelut.
Mutta ei... kohtalaisen onneton viritelmä, muuta ei todellakaan voi sanoa. Rata oli jopa suorastaan ärsyttävän hajanainen, kolmeen osaan jakautunut kokonaisuus missä liian pitkät siirtymät, vaikka terveet jalat omistikin. Karttaa sai lukea, jotta löysi kaikki väylät. Vaikka vesi kaunista maisemallisesti olikin niin väylillä 1, 3 ja 4 liian iso riski viskaista kiekko veteen, ei hyvä, ei yhtään. Rataturvallisuus retuperällä, sillä erityisesti väylät 5-8 aika hurjanlaisessa sumpussa keskenään. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta jos hiemankin muita pelaajia olisi ollut, niin toisiin pelaajiin osuminen vähänkin harhautuneen heiton jälkeen jopa hyvin todennäköistä. 4-väylä lyhentynyt hieman reilu 20m pituiseksi ja vielä kaikenkukkuraksi ilmeisesti avantouimareiden sauna oikealla puolella ja vesi odottamassa vasemmalla, niin aika hasardi väylä. Muutoinkin hyvin tylsä rata itseään pahasti toistavia väyliä täynnä.
Kangasniemen rantaradalla oli tarjolla hyvin kaunista vesi ja puistomaisemaa 9-väylän verran. Väylät kuitenkin hyvin tylsiä. Lisäksi radan turvallisuus heikoissa kantimissa koko radan ajan, koska väylät liian likellä toisiaan. Kolmella väylällä liian isot riskit viskaista kiekko komeasti Ahdin valtakuntaan! Ei hyvä, ei ollenkaan, en pelaisi uudestaan, vaikka paikkakunnalla asuisin.
2/5
Iitin kunnassa Perheniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 380m ja D2-luokitus. Pelattu 20.5.2022.
Vain maltillisia korkeuseroja sisältänyt Perheniemen radan kiertäminen kävi suht kevyestä ulkoilusta. Väylät mukailivat kapeaa kuntopolkua ja joukossa oli niin tasamaata kuin hienoista ylä- ja alamäkeäkin. Väylät olivat helpohkoja ja varsin heitettäviä väyliä, sillä ainakaan nyt kasvillisuus ei ollut niin korkeaa että se olisi heittämistä haitannut tai kiekot olisivat isossa vaarassa olleet kadota. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata erittäin nopea kiertää läpi. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Rakenteista parasta pdga-sertifioidut Eurodisc-korit. Alussa oli pieni ja haalistunut infokartta mistä sai kuitenkin radan kierron riittävästi selville. Iitin keskustan palveluiden äärelle matkaa 11km. Lähin evästelypaikka Pitseria & Cafe Rehtori vain 2,5km päässä. Perille löytää, kun kääntyy Perheniementieltä Leirinmäentielle Kustaa III:n muistomerkin infotienviittaa seuraten suoraan eteenpäin, älä käänny ekan käännökseen jälkeen heti oikealle. Hetken matkaa eteenpäin ja oikean käden puolelle jääpi keltainen omakotitalo aivan tien varressa ja rata kera muistomerkin sitten vasemmalla puolella.
Mutta... ei, ei ollenkaan. Paljon oli sitten niitä puutteita. Heittopaikat olivat vanerialustoja mihin oli laitettu nurmimatto päälle. Tätä rakennelmaa ei oltu ankkuroitu maahan kuitenkaan millään tavoin. Tämä tarkoitti, että oikeastaan jokainen heittopaikoista oli kiikkeriä ja se ken vauhtia olisi halunnut ottaa, niin ei tuollaisilla keinulaudoilla olisi ollut mitään asiaan sellaiseen toimenpiteeseen. Voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaaralliset viritelmät. Maapohja olisi tässä tapauksessa ollut parempi ratkaisu. Heittopaikalla ei ollut minkäänlaista opastetta ko. väylästä. Ei ollut myös next tee -kylttejä, vaikka tosin pitää todeta, jotta radan kierto oli selkä pururadan varrella eikä siltä osin näitä kylttejä niin tarvinnutkaan.
Oikeastaan koko radan väylät menivät ristiin mikä tarkoitti, että kori oli seuraavan väylä heittopaikkaan nähden joko aivan liian lähellä tai sitten väylää heitettäessä tulee vastaan seuraavan väylä heittopaikka ja vasta myöhemmin pelattavan väylän kori, kuten väylillä 5 ja 6. Väylien risteäminen on aina merkki radan huonosta suunnittelusta eikä niille mitään järkevää perustetta ole. Toki nyt ei ruuhkaa ollut ja tuskin muulloinkaan, mutta silti. Nelosen heittolinjaa ei ollut, sillä heittopaikan edessa kookas, poistoon joutava pajukko. Laavu vitosen hujakkeilla oli ihan jees, mutta tietenkin niin väylän tuntumassa, jotta, jos rilluttelemassa joku on, niin jääpä väylää heittämättä.
En tiedä... alue ja kapea kuntopolku soveltuu pienen kyläyhteisön radalle aivan erinomaisesti. Kuitenkin, jos vähäisiä rahoja aletaan sijoittamaan liikuntapaikkaan, niin olisi ihan jees, jos toteuttamista suunniteltaisiin sellaisten ihmisten toimesta, jotka lajista oikeasti jotain tietävät. Omilla pelireissuilla on tullut nähtyä runsaasti pienten kylien ratoja, jotka on toteutettu hyvin pienellä budjetilla ja ovat olleet silti oikein mainioita hyvän mielen ratoja pelattavaksi. Niukallakin budjetilla voi rakentaa siis priimaa, kun asiaan tosiaan paneutuu riittävästi. Frisbeegolf on niin iso laji, jotta joko omasta tai naapurikunnasta löytyy frisbeegolfseura jonka aktiiveilta voi pyytää aina konsultointiapua radan suunnitteluun ja toteutukseen. Monesti nämä aktiivit auttavat projektissa "rakkaudesta lajiin" -periaatteella eli eivät palveluksista yleensä veloita korvausta.
Perheniemessä heittopaikat olivat vaaralliset ja itse poistaisin ne välittömästi. Joko käytettäisiin pelkkää maapohjaa tai sitten puusta rakentamalla oikeat kehikot, nurmimatto päälle ja ankkurointi maahan. Heittopaikoilla käyvät opasteeksi yksinkertaisimmillaan puiset aidanseipäät tms johon on päähän maalattu väylä numero. Vaikeaa ei ole puusta, paperista ja laminointikalvosta askarrella myös opaste missä väylänumeron lisäksi olisi väylän pituus, par-lukema ja mahdollisesti myös pikkukuva kuvaamaan väylän heittosuuntaa. Next tee -opasteet ei ihan välttämättömtä ole Perheniemessä, mutta nekin on puutavaran ja maalin avulla yksinkertaista nikkaroida. Samoin infokartta olisi kohtalaisen yksinkertainen joko piirtää isompaan kokoon tai esim. Google Mapsin avulla askarrella jonkinlainen vedos kartasta. A3 kokoinen kartta hyvä, mutta selkeä A4-kokokin olisi ihan kelvollinen. Sitten vielä roskista ja taukopenkkiä ja jotain muuta pientä mihin rahkeet antavat myöten. Kaiken ei tarvitse olla hienoa ja kallista, ei ollenkaan. Tarkoituksenmukaista ja turvallista sen sijaan ehdottomasti kyllä!
Perheniemen rata on tiivis ja nopea kiertää. Alue sopii jopa yllättävänkin hyvin radan alustaksi. Rata pitäisi suunnitella kuitenkin rakenteita ja turvallisuutta ajatellen täysin uusiksi asiaan vihkiytyneen osaajan opastuksessa, niin alueesta saisi paljon enemmän irti. Toivottavasti Perheniemen kyläyhdistyksella riittää voimavaroja radan kehittämiseen tulevaisuudessa, niin olemassa olevasta radasta saisi oikein mainion pikkukylän frisbeegolfin harrastuspaikan.
1/5
Haminan kaupungissa Pyhällön frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 591m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1310m. Pelattu 19.5.2022.
Pyhällön rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, muttei kuitenkaan ylös alas ramppaamiseen tarvinnut tuolla itseään näännyttää. Paljon suht tasamaalla kulkevia perushelppoja yksinkertaisia, lyhyehköjä väyliä. Väyliä 4 ja 5 erittäin miellyttävä heittää, kun heittotilaa oli hyvin runsaasti. Rata oli erittäin nopea kiertää, sillä väylät olivat hyvin tiiviillä alueella ja siirtymät lyhyet. Liikaa sumpussa eivät kuitenkaan olleet, joten rataturvallisuus oli ihan mukavalla mallilla suuriman osan matkaa. Joukossa oli kuitenkin korkeuserojakin, varsinkin väylillä 5-7. Vitosen korinpaikka varsin kekseliäässä paikassa. 7-väylän korin kohdilla vanhan sahan rauniot, hieno oivallus suunnittelijalta viedä yksi kori keskelle raunioita.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen, ei valittamista. Draiverien ulkoilutukseen Pyhällön koululla pienehkö hiekkakenttä käytettävissä. Koulun leikkialueella mahdollisuus keinua ja tehdä muita tenavien juttuja vaikkapa äiskän kanssa, kun iskä kiertää rataa tai päinvastoin. Haminan keskustan palveluiden äärelle matkaa 23km. Itse evästelin aivan Haminan ydinkeskustassa oikeaa vanhan ajan tunnelmaa huokuvassa ja ystävällisen palvelun Konditoria Huovilassa. Kaikkein lähin kauppa, Sale Pyhältö, evästelyyn löytyy kuitenkin aivan radan vierestä n. 100m päästä.
Mutta... aina jotain, lähes aina, niin nytkin siis. Heittopaikat olivat periaatteessa ihan jees, mutta osa oli lätkäisty suoraan maahan mikä on aina kovasti huono ratkaisu. Lisäksi teet olivat kupruilla ja pienehköjä. Next tee -kylttejä ei ollut missään, vaikkakin tiiviillä radalla ei eksymisen vaaraa ollut millään väylällä. Ykkönen ja kolmonen heitettiin sokkona mikä ei tietenkään ihan optimaalinen ratkaisu ollut, spotteri pitäisi melkeinpä olla. Ainoa isompi turvallisuuspuute radalla oli se, että muutamassa kohdin edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikat olivat liian lähekkäin, esim. väylät 2/3 ja 3/4.
Vaikka pieniä puutteita radassa oli niin turvallisuuden kuin rakenteidenkin osalta, niin siltikin rata oli miellyttävä kokonaisuus. Tiivis ja nopea kiertää. Lyhyeen rataan oli saatu rakennettua yllättävänkin monipuolinen kattaus vaihtelevia väyliä ja itseä miellytti heittotilan runsaus erityisesti. Oikein mainio rata Pyhällön koululaisille, mutta myös kenelle tahansa lajin harrastajalle!
4/5
Haminan kaupungissa Neuskin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää, 1051m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2810m. Pelattu 19.5.2022.
Neuskin rata oli sekoitus aivan tasaista ja mukaviakin korkeuseroja, joten monipuolisuutta siltäkin osin löytyi. Väylät olivat oikein hyvin suunniteltuja ja vaihtelevan monipuolisia. Väylät 1, 2 ja 12 kulkivat kauniisti koivujen keskellä nurmialustalla. Ratamestarin special väylä oli ehdottomasti nro 8 missä alitettiin pieni silta. Siirtymät sopivan kompaktit koko ajan.
Rakenteista heittopaikkaopasteet olivat hyvässä kunnossa. Samoin heittopaikat, tosin yksi oli pelkkää kallioalustaa. Korit suuntanuolineen myös priimaa dgp-laatua. Ihailtavaa oli kuinka myös next tee -kylttejä oli säännöllisesti aivan riittävä määrä. Haminan keskustaan 10km matkaa, itse evästelin erittäin kauniissa ja tunnelmallisessa Konditoria Huovilassa aivan kauniin Haminan keskustan ytimessä. Radasta katsoen lähin kauppa 1,5km päässä, Sale Neuvoton.
Rakenteista isoin puute oli jottei ratakarttaa ollut lainkaan. P-paikalle voisi jotain opasteita olla, nyt tuli aika hämärästi ja yllättäen vastaan. P-paikalta 1-väylälle ei ollut mitään opastetta. Neuskilla ojamörrit vaanivat karanneita kiekkoja oikealla puolella mm. väylillä nro 10 ja 11.
Neuskin radasta on moneksi. Itse satuin radalle ennen kasvukauden täysimittaista starttia. Monipuolisia ja hyvin suunniteltuja väyliä oli oikein mukava pelata. Jos Neuskin rata on kasvukauden alettua vähänkään samanlainen mitä viime vuosina kuvattu, niin muutamaa viikkoa myöhemmin suoritettu vierailu olisi sujunut minullakin varmaankin ihan erilaisella fiiliksellä. Monella väylällä oli selvästi havaittavissa korkeahkoa pajukkoa ja muuta aluskasvillisuutta. Lisäksi monet nurmiväylät kasvavat nopealla vauhdilla umpeen. Vaikka Neuskin rata minusta onkin mainettaan parempi, niin hyvin haastellisellahan paikalla rata sijaitsee. Rata kaipaisi akuutisti perusteellista läpikäymistä risujen ja pajukoiden takia. Heinät kasvavat kovaa vauhtia useammalla väylällä ja niiden niittäminen tulisi tehdä useamman kerran kasvukauden aikana. Kaikilla väylillä ei ole minkäänlaista ongelmaa, mutta, kun heinän kasvun kannalta kriittisimmät väylät löytyvät heti alusta, niin turhautumisen rataa kohtaa ymmärtää täysin. Jos radan kerran perustaa, niin sitä tulisi myös ylläpitää säännöllisesti!
3/5
Kotkan kaupungissa Kumparepuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 1015m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 19.5.2022.
Kumparepuiston rata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten oikein mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pitkiä ja vaihtelevia. Väylät 1-5 menivät puistossa ja 6-9 metsän puolella. Puistoväylät olivat erityisesti upeita eikä metsän puolellakaan huonoja olleet. Erityisesti karsitun radan väylä nro 3 oli kyllä yksi upeimmista mitä on koskaan pelannu, aivan timanttisen hieno! Kannattaa kuitenkin varoa kolmosen vasenta supermörriä, jos satut hieman raisummin viskasemaan hutin ja kiekko karkaa... Siirtymät väylien välillä järkevät, ainoastaan ysiltä p-paikalle turhan pitkä.
Rakenteista positiivinen maininta, jotta roskiksia löytyi. 3-väylän vieressä suht matala näkötorni, josta hieman paremmat näkymät kuin ilman tornia. Kotkan keskustan palveluiden äärelle matkaa 12km. Lähin ruokapaikka, Otsolan pizzeria aivan puiston vieressä.
Mutta... rata on joskus ollut 12-väyläinen ja ilmeisesti turvallisuussyistä karsittu 9-väyläiseksi. Vieläkään se ei täysin turvallinen ole, sillä hienolla kolmosellakin saa tarkkana olla muiden liikkujien varalta varsinkin, jos kiekko yhtään karkaa. Vitosen korin kanssa spottaus välttämätön. Ykkösväylää vaikea hahmottaa heittopaikalta, jotta mihin sitä oikeastaan pitäisi heittää, korin sijainnista ei karttaakaan lukemalla ota oikein tolkkua. Vitonen sijaitsee aika ahtaassa rakosessa kumpareen ja ojan välissä. Ja se oja... sellaista raivaamatonta vesisupermegaryteikkömörriä, jotta sinne ET halua koskaan kiekkoasi heittää! Hyvin kehno väylä kokonaisuutena, radan selvästi heikoin!
Ja ne rakenteet... harvoin tuollaista surkeutta näkee! Infokartta vanha. Heittopaikat paikoin juuri ja juuri välttävät, mutta isosti kulahtaneet. Nelosen heittopaikka kuin räjähdyksen jäljiltä, täysin mahdotonta ottaa vauhtia, kun paikaltaankin heittäminen hyvin haasteellista. Heittopaikoilla ei monesti lainkaan opastetta kertomassa väylästä yhtään mitään. Ja, jos sellainen sattuikin löytymään, niin oli vanhan radan opaste mikä ei täsmännyt lainkaan nykyisen radan tietoihin. Korit alunperin dgp-tasoa, mutta nyt täysin ruosteessa. Next tee -opasteita ei minkäänlaisia, karttaa sai lukea aivan koko ajan! Vanhan radan rakenteita osin purettu, osin esillä mikä sekoitti erityisesti metsän puolella pelaamista hyvinkin paljon!
Puiston puolella erittäin hyvät maisemat ja erityisesti kolmonen aivan yhtä timanttia! Metsäväylät myös aivan kelvolliset. Rakenteet kuitenkin umpisurkeat! Jatkuva kartan lukeminen osaa olla pelin tuoksinnassa aika ärsyttävää puuhaa... Kumparepuistoon olisi mahdollista tehdä aivan huippuluokan 9-väylänen, mahdollisesti pidempikin rata, mutta se vaatisi täysin uuden suunnittelun ja useiden mörrien raivaamista tai väylien siirtämistä riittävän kauas niistä. Tarvittaisiin vain ammattilainen, esim. Pasi Koivu, asialle ja johan alkaisi tapahtua oikeita asioita...
1/5 ( ihan vain puistoväylien hienouden takia, muutoin aivan 0-tasoa )
Kärsämäen kunnassa Venetpalon hiihtomajan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 676m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1650m. Pelattu 26.4.2022.
Venetpalon rata kulki metsäisessä ja kallioisessa maastossa missä riitti oikein hyvin korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrostakin moneen suuntaan. Heittolinjat olivat kuitenkin koko ajan hyvin hahmotettavissa. Miljöö miellytti silmää suuresti, sillä männyt yhdistettynä runsaaseen määrään kallioita ovat kovasti hieno yhdistelmä. Siirtymät radalla olivat kohtuulliset, kovin pitkiä ei ollut yhtään. Suosikkiväylää vaikea nimetä upeasta maastosta ja vaihtelevista väylistä, mutta viimeisen eli 9-väylän alamäki miellytti itseään kovasti. Myös 1-väylä oli selkeä ylämäkeen heitettävä väylä. 3-väylän korin sijainti hieno.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat laadukkaita. Korit vanhat Sepot ja ison iso plussa korien numeroinnista mitä tapaa näkee aivan liian harvoin! Roskis löytyi. Hiihtomajan laavu puineen myös käytettävissä. Kärsämäen keskustan palveluiden äärelle matkaa 12km. Itse evästelin Paakarin Pysäkillä mille voi antaa lämpimät suosittelut niin ystävällisen palvelun, miljöön kuin maistuvien tuotteiden osalta.
Pienen pieniä puutteitakin oli. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Jos joutuu kerrankin vilkaisemaan karttaa, niin opastus on yleensä puutteellista ja nyt valitettavasti joutui karttaa tarkemmin lukemaan välillä. Seppo-korit olivat sinällään ihan hyvät ja ottivat kiekot hyvin vastaan, mutta kallioisessa maastossa erottuivat aivan liian heikosti ja korin sijaintia saikin tihrustella välillä ihan tosissaan, vaikkei väyläpituudet mitään kovia olleetkaan. 4-väylä on luotisuora väylä eikä missään nimessä vasemmalle kaartuva kuten heittopaikalla oleva opaste kertoo.
Venetpalon radalla väylät olivat hienoja ja vaihtelevia jopa upeissa mittasuhteissa 9-väyläiseksi radaksi. Kun mäntymetsä ja koko radan jatkunut kalliomaisema miellyttivät kovasti silmää kera reilujen korkeuserojen, niin kokemus oli erityisen hieno. Pienet puutteet karsivat hitusen arvosanaa, mutta rata on sen verran hieno kuitenkin, että milloin tahansa voisi pelata uudestaankin. Aivan selkeästi kaikkein paras kolmesta radasta Kärsämäellä!
4/5
Kärsämäen kunnassa Frosteruksen koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 711m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2160m. Pelattu 26.4.2022.
Rata sisälsi ihan mukavasti korkeuseroja, joten pientä sykkeen nousuakin sai aikaiseksi. Tarjolla oli perusmetsä/urheilukenttä väyliä missä osin oli hyvinkin tilaa heittää ja mukaan mahtui toki ahtaampaa puukujaakin, yleisesti aika suoraa väylää oli korille kuitenkin tarjolla. Siirtymät olivat lyhyet. Haastavin oli 5-väylä mikä heitettiin aika ahtaaseen rakoseen alamäkeen, en sanoisi kuitenkaan erityisen hienoksi sitä väylää. Vaikkei varsinaista suosikkia ollutkaan, niin miellyttävintä oli heittää 3-väylällä.
Rakenteet aivan riittävän hyvässä kunnossa. Infokartta ja heittopaikat hyvässä hapessa. Heittopaikkaopasteista ainoastaan 1-väylän opaste oli osin tuhottu, muut olivat vielä oikein hyviä. Korit olivat vanhemmat Amexpot, vaikka ennakkotiedoissa olikin dgp-korit. Löytyi myös roskis.
Rata sijaitsee Frosteruksen koulun vieressä ja alueella iso koulun urheilukenttä sekä myös pesäpallokenttä, joten mahdollisuudet draiverien ulkoitukseen treenin muodossa erinomaiset. Kärsämäen keskustan palvelut alle 1km päässä, joten sijainti radalle erinomainen! Itse evästelin Paakarin Pysäkillä mitä voi wanhan ajan tunnelmansa takia lämpimästi suositella!
Mutta ei siltikään, ei aivan... jotain tästä Frosteruksen radasta puuttui. Vaikka väylissä oli mukavasti korkeuseroja, niin eivät ne silti mitään ihmeellistä tarjonneet. Hieman hajuton ja väritön fiilis kierroksen jälkeen jäi. Rakenteista next tee -kylttejä oli, mutta aika moni oli myös kaatuillut. Päivittämisen tarvetta siis opastepuolella ihan akuutisti.
Frosteruksen koulun rata ei ollut varsinaisesti huono, muttei kyllä mitenkään erityisemmän hyväkään. Suoraa ja osin aika tarkkaa heittoa vaatii hyvän tuloksen saaminen. Koululaisten käyttöön ihan hyvä lisä monipuolistamaan kunnan liikuntatarjontaa. Erityismaininta kahdesta kentästä jotka kokonsa puolesta sopivat erinomaisesti heittotreeneihin! Vastaavia ratoja Suomessa on paljon. Sinne ratojen valtavan isoon keskikastiin painuu tämä Frosteruksen koulurata.
3/5
Kärsämäen kunnassa Saviselkä DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 846m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1780m. Pelattu 26.4.2022.
Tämä Saviselän rata ei käytännössä tarjonnut korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Maassa ollut lumi toki hieman raskautta kierrokseen toi. Väylät kulkivat onneksi pääosin metsän puolella ja vain osittain purulla. Siirtymät olivat sopivan lyhyet. Radalla ei varsinaista suosikkiväylää ollut.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten hyvin tuoreelta radalta saattoikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja next tee kyltit kuin korkkaamattomat, juuri pakasta vedetty.
Rata sijaitsee Saviselän koulun vieressä ja koulun pihalla runsaasti lapsille ja nuorille soveltuvia liikunta"härveleitä" ja pientä pelikenttää. Infokartan kohdillansa tulipaikka tulisteluun. Kärsämäen keskustan palveluiden äärelle n. 16km matkaa. Itse evästelin Paakarin Pysäkillä, erinomaisen hieno paikka, jolle voi antaa lämpimät suosittelut!
Mutta ei... aina ei DiscGolfPark ole ehdottoman laadun tae. Toki tilaaja määrittelee raamit, mutta nyt oli kyllä hyvin tylsä rata. Yllätyksetön, samankaltaisia puukujia tarjolla kyllästymiseen asti. Väylä kaartoi monesti aavistuksen jonnekin suuntaan, mutta idea oli aina sama. Paljon puuta ja aika ahdasta kujaa tarjolla, joten heittotarkkuus piti olla erinomainen. Itekin sain heitettyä aika hurjan määrän tällä radalla heittoja, kun tarkkuus on mitä on. Radalla pitää selkeästi vielä raivata risuja tms. sillä, vaikka lunta vielä aika runsaasti olikin, niin pienoinen törky paistoi aika selvästi läpi. Toki rata on uusi, joten toivottavasti aluetta siistitään selkeästi tulevana kesänä.
Harmi. 9-väylää itseään toistavaa metsäväylää. Rakenteet priimaa uudella radalla, muttei vain jaksanut säväyttää, ei kerrassaan yhtään! Mitä pidemmälle rata eteni, niin sitä tylsemmäksi pelifiilis kävi. Valitettavasti.
2/5
Pyhännän kunnassa Pyhäntä DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1711m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 26.4.2022.
Pyhäntä DGP kulki metsässä ja pelloilla ja sisälsi vain kohtalaisen maltillisia korkeuseroja, joten kovasta hikiliikunnasta radan kiertäminen ei varsinaisesti käynyt.
Radan parasta antia olivat hyvässä kunnossa olleet rakenteet. Infokartassa, heittopaikoissa, heittopaikkaopasteissa ja koreissa ei kuntonsa puolesta ollut minkäänlaista moitteen sijaa. Pieniä siltoja oli siellä täällä ojien yli. Lepopenkki löytyi 1-väylältä, mutta enemmänkin olisi kieltämättä mahtunut. Löytökiekkolaatikkokin oli, tosin en muistanut katsoa, jotta oliko lukittava vai ei. Rata sijaitsee Pyhännän koulukeskuksen vieressä, jonka urheilukentällä on hyvä ulkoiluttaa draivereita, tilaa on reilusti. Keskustan palveluiden äärelle 1km matkaa. Itse evästelin Pyhännän liikekeskuksessa Akselin ja Elinan Asemalla.
Tässä kohtaa kerron aina radan hyvistä puolista... noh... edellä oli pieni kehu rakenteiden kunnon suuntaan, mutta siihen se sitten jäikin. Mistä aloittaisi? Radan turvallisuus oli umpisurkea! Tämä johtui aika pitkälti siitä, että radalle oli raaskittu asentaa vain 12 koria. Tällaiset "säästin tonnin, tuli kunnan kirstunvartijalle hyvä mieli" -ratkaisut eivät yleensä toimi koskaan ja Pyhännällä tämän radan pelaaminen toi lähinnä erittäin pahan mielen. Samoille koreille menevät väylät olivat mielikuvituksettomia. Pahimpana esimerkkinä 8 ja 16 jotka olivat käytännössä täysin identtisiä, vierekkäin meneviä väyliä, keinotekoisista mahdoista huolimatta. Useimmilla jaettujen korien väylillä ei ollut näköyhteyttä lainkaan toiselle heittopaikalle. Yritä siinä sitten miettiä, jotta voitko heittää vai et. Jos olet yksin radalla, niin rimaa hipoen menee jotenkin, mutta, jos on vähänkin ruuhkaa, niin jaettujen korien ratkaisu on yksi huonoimmista mahdollisista tavoista toteuttaa frisbeegolfrata. Ja kuin kruununa, niin tietenkin 8 ja 16 sekä 9 ja 17 heitettiin samalta heittopaikalta.
Noh... turvallisuudesta edelleen. Pers edellä puuhun mentiin monella tapaa muutoinkin. 2-väylän heittolinjalla tulipaikka... turvallista... todellakin. 17-väylä heitettiin sokkona kumpareen yli 8-väylän linjaa myöten, ehkä kaikkein hasardein ja vaarallisin ratkaisu koko radalla! 1-väylä heitettiin kumpareen yli täysin sokkona koria näkemättä! Tuossa kohdin luulin ensin olevan lunta kasattuna, mutta jotain muuta siinä oli mitä ei lumen alta pystynyt ihan hahmottamaan. Väylät monin paikoin aivan liian sumpussa toisiinsa nähden. Esim. 1/2/9/12/17 väylillä joko kori tai heittopaikka sijaitsi vaarallisen likellä toisiaan. 11 ja 18 väylien heittopaikat vaarassa, kun 9-väylää kävi heittämään, välissä vain muutama hentoinen puu.
Opastus radalla oli surkea väylältä toiselle. Next tee -kylttejä oli turha tiirailla ja koreissakin oli nuolia vain muutamassa kohden. Karttaa sai lukea käytännössä aivan koko ajan.
Lähtökohtaisesti on hienoa, että 1500 asukkaan piskuisessa Pyhännän kunnassa on kaksi frisbeegolfrataa, mutta... tämän kyseisen radan olemassaoloa en jaksa ymmärtää, vaikka miten miettisin ja tuumailisin. Jaetut korit ovat aina surkea ratkaisu ja tällä radalla oli epäonnistuttu suoraan katastrofaalisen surkeasti. Väyläturvallisuus oli äärimmäisen huonolla tolalla, vaaranpaikkoja käsittämätön määrä. Väylät olivat tasapaksua, turvatonta pakkopullaa mitkä eivät saaneet hymyn tapaistakaan missään vaiheessa naamalla ilmestymään. Next tee -kylttejä olisi todellakin tarvittu!
Tämä oli ehdottomasti kaikkein surkein ja huonolaatuisin 18-väyläinen DiscGolfPark niin suunnitelultaan kuin toteutukseltaankin minkä olen koskaan pelannut. Arvostan dgp-suunnittelijoiden ammattitaitoa, mutta joskus sitä vain kokeneetkin suunnittelijat epäonnistuvat, harmillista toki Pyhännän kannalta. Ei koskaan uudestaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisin. Onneksi Autionranta oli sentään erittäin hyvä rata!
0/5
Pyhännän kunnassa Autionranta DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 607m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1360m. Pelattu 26.4.2022.
Tämä metsäinen ja hieman purullakin kulkenut rata kulki vain hieman korkeuseroja sisältäneessä maastossa, joten kovin korkealle ei pulssi päässyt kohoamaan eikä hiki valtoimenaan valumaan. Väylät olivat suht helppoja ja samankaltaisia, mutta kuitenkin tarkkaa heittoa vaativia puiden keskellä, heittolinjat pääosin kuitenkin ihan hyvin hahmotettavissa. Siirtymät olivat lyhyet ja rata sijaitsi tiiviillä alueella mikä oli nopea kiertää.
Maisemat olivat erittäin kauniit. Monella väylällä oli taustalla läsnä vanhoja museorakennuksia sekä Pyhännänjärven kauniit maisemat tekivät pelaamisesta nautinnollista. Viimeinen 9-väylä rantaa kohden oli kuin parasta belgialaista suklaata olisi syönyt (varo kuitenkin innoissasi kiskaisemasta avausta liian kovaa, ettei päädy veteen), samoin 7-väylän korin sijainti lähellä rantaa oli kaunis. Juuri sellaista maisemaa oli tarjolla koko radan osalta mikä saa allekirjoittaneen aina hyvälle tuulelle. Siltikin, että nyt oli radalla reilunlaisesti lunta, myrskytuuli ja tuli taivaan täydeltä osan ajasta räntää... 🙂
Radan rakenteet pääosin kunnossa. Infokartta, väyläopasteet ja korit erinomaiset. Löytyi myös roskista, vessaa ja tulipaikkaa pelaajien käyttöön. Kotiseutumuseo aivan vieressä ja kesäaikaan uimaranta vilvoitteluun ja nyt näytti avantouintipaikkakin olevan käytössä. Rannalla myös lapsille leikkipaikka. Pyhännän keskustan palvelut kilometrin päässä. Itse evästelin Pyhännän liikekeskuksella Akselin ja Elinan Asemalla.
Jotain korjattavaakin? Kyllä. Heittopaikat olivat kovasti kulahtaneet ja montuilla. Next tee -kylttejä oli, mutta olivat pyörtyilleet mystisesti. Lisäksi rata oli hieman yllätyksetön, aika paljon samanlaista tekemistä oli tarjolla 9-väylän verran.
Vaikka aluksi tulikin hieman yllätyksetön ja valju fiilis, niin tunnelma parani hurjasti pelin edetessä! Tarkkaa heittoa vaativalla radalla kauneusarvot olivat yllä esitetyn takia todellakin kohdallaan! Erittäin miellyttävä heittokokemus! Kun rakenteetkin pääosin olivat ihan hyvässä kunnossa, niin kokemus oli hyvin positiivinen. Voisi pelata radan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Kyrön koulun radan uudistaminen on paikallisilla aktiiveilla listalla. Seurataan tarkasti josko jo tänä vuonna tulisi positiivisia uutisia sieltä suunnalta kunnostuksen suhteen.
Vihiluodon rataa on muokattu elokuussa 2021. Tuolloin radalle tehtiin neljä väylää lisää ja samalla myös jokaiselle heittopaikalle laitettiin opaste. Nyt heittopaikat on siis merkitty asiallisesti ja väyläinfoa on jaossa tarpeeksi.
Mikkelin kaupungissa, Anttolan kaupunginosassa Hovin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 347m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 930m. Pelattu 21.11.2021.
Anttolanhovin rata sisälsi pieneksi radaksi yllättävästi korkeuseroja niin ylä kuin alamäkienkin muodossa, muttei kuitenkaan ihan hikiliikunnan puolelle päässyt menemään radan lyhyen pituudenkin johdosta. Väylät kulkivat koko ajan metsässä ja välillä oli joku väylä, jotta oli hieman niin ja näin, jotta olisiko hyvä moottorisahan kanssa käydä hommissa, mutta onneksi kuitenkin suurimmalta osin heittolinjat olivat helposti hahmotettavissa. Väylät perusmetsäväyliä, ei mitään erikoisia kikkailuja, mutta puut olivat kyllä kovastikin pelissä mukana, vaikkei pituudet mitään huippuja olleetkaan. Suosikkiväylä ehdottomasti pikkunätti 53m alamäki väylällä nro 4. Siirtymät hyvin lyhyet. Rata erittäin nopea kiertää.
Rakenteet vaihtelevassa kunnossa. Infokartta löytyi radan alusta. Heittopaikoista ykkösellä maapohja ja lopuilla betonilaattoja. Heittopaikkaopasteet hyvät jokaisella väylällä. Koreista ekalla vanha Seppo ja lopuilla sitten laadukkaat dgp-korit. Anttolanhovin hotelli/kylpylä vieressä. Ravintolan aukiolot hyvin rajoitetut, mutta hotellin vastaanotossa hyvä kahvio mistä saa erilaista suolaista ja makeaa syötävää sekä laadukasta pavuista jauhettavaa Löfbergin kahvia. Lähin kauppa Anttolassa n. 5km päässä. Mikkelin keskustaan 26km matkaa.
Next tee -kylttejä ei radalla ollut, mutta hyvin tiiviillä radalla niitä ei kaivannut, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 3-väylän heittopaikkaopaste ei vastannut lainkaan todellisuutta, eli kori heittopaikalta katsottuna vasemmalla, ei oikealla. 5-väylä viskattiin sokkona.
Anttolanhovin päärakennuksesta katsottuna tien toisella puolella metsikössä kulkeva frisbeegolfrata on mukavan pieni, perusmetsärata vailla erityisiä hienouksia. Sopii hyvin pienen matkailukohteen vapaa-ajan lajivalikoimaan ja radan voikin kiertää useamman kerran, jos yksi kerta on liian vähän. Hyvillä aukioloilla palveva hotellin vastaanotto 50 m päässä radasta evästelyyn. Pieniä puutteita siellä ja täällä ja kovin lyhyt rata, sellainen "ei huono, ei hyvä" -tyylillä. Voisi pelata uudestaankin, jos sattuisi hotellissa majoittumaan tai muutoin alueella liikkumaan. Pelkästään tämä radan takia ei kannata kaukaa tulla edes fribaturistien vaan yhdistää reissuun jokin muu Mikkelin useista radoista.
3/5
Mikkelin kaupungissa Siekkilän kaupunginosassa Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä. Radalla pituutta 32-väylää, 3067m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6930m. Pelattu 21.11.2021.
Tämä Suomen pisimpiin frisbeegolfratoihin kuuluva Siekkilän metsä/puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt. Kävi kuitenkin pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Väylät 1-21 enimmäkseen kohtalaisen helppoja ja reilummin heittotilaa tarjolla varsinkin aivan alkupään väylillä. Tien ylityksen jälkeen väylät 22-32 olivatkin sitten keskimitaltaan selvästi pidempiä ja teknisempää osaamista vaativia. Rata on kokonaan pelattuna todella pitkä ja osin jopa hieman puuduttavakin, mutta siitä hyvä, että jokainen voi kiertää mieluisensa lenkin. Joko helpomman alkupään tai vaikeamman loppupään tai molemmat, miten vain. Siirtymät hyvin lyhyitä paitsi tien ylityksen kohdalla 21 - 22 eikä sekään älyttömän pitkä kuitenkaan. Maasto juurikin sopivaa eikä kiekot kovin helpolla Siekkilässä huku, ellei sitten veteen... Suosikkiväylä? Hmm... vaikea nimetä, sillä varsinkin 21 ensimmäisen väylän kanssa oli iso liuta itselle juuri hyviä puistomaisia väyliä. Vaikuttavin ehkä kuitenkin nro 30 eli tasan 100m pitkä kapea kuusiränni. Myös viimeinen oli 32-väylä hieno loivasti alas vasemmalle kaartuva paljon liidätystilaa sisältänyt väylä. 7-väylän kori hienosti pienen kummun päällä.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, roskiksia, taukopenkkejä ja siltoja vesistöjen ylityksiin. Heittopaikat joko tekonurmea tai betonia. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös. Korit laadukasta dgp-tasoa ja peräti VIISI harkkakoria, eniten tähän asti koskaan missään! Next tee -kylttejä koko radan ajan riittävästi ja oikeissa paikoissa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 1 ja 2-väylien kohdilla radan ehdoton tunnusmerkki eli valtaisan iso DiscGolfPark-maalikori, aika vaikuttavan upea näky! Lähin kauppa 500m päässä ja Mikkelin keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 3km, itse kävin pojan kanssa tällä reissulla syömässä torin laidalla Amarillossa.
Mutta... 21-väylän jälkeen olin jo miettinyt, jotta tästä tulee yksi suosikkiradoista arvioinnilla 5/5. Ei tullut. Pienen pieniä yksityiskohtia tipahteli eteen oikeastaan melkein koko ajan sieltä täältä. Ensimmäisenä se vesi... sekä hyvässä että huonossa. Vesi oli mukana hyvin monella väylällä. Väylien 13 ja 19 korit sijaitsivat samalla alueella hyvin likekkäin. 13-väylän kori aivan vedessä kiinni, joten helposti lipsahtaa jokeen, josta kiekon noukkiminen saattaa onnistua jotenkin. 19-väylän kori myös aivan joessa kiinni, tosin väylä profiililtaan helpompi. Aloittelija voi heittää seiftin kummun eteen tai sillan luokse vasemmalle ja siitä sitten veden yli helpommin. Puttaamista helpottaa juuri siinä kohdassa suht matala vesi minkä ansiosta ainakin tällä kierroksella marraskuussa kiekon olisi saanut vedestä pois ilman isompia ongelmia. Kyseinen kahden korin vesialue siltoineen kaunis maisemallisesti, mutta pelillisesti olisin jättänyt rakentamatta kuitenkin. 14-väylä heitettiin kapean joen yli ja oli aika turvallinen aloittelijallekin, sillan kanssa kaunis yhdistelmä. 16-väylä kaikkein turvattomin, missä veteen heittäminen hyvin helppoa joko feidillä tai puukimmokkeella. Päästettiin ohi kahden lapsen ja äidin porukka ja sanoivat etteivät edes heitä ko. väylää veden takia. Muutamalla muullakin väylällä vesi vaanimassa pahasti harhautuvaa kiekkoa.
Hieman Siekkilässä tuli sellainen fiilis, jotta miksi ihmeessä alueelle on tehty noin pitkä rata? Onhan 32-väylää paperilla tosi vaikuttava, mutta käytännössä tarvitsisi paljon isomman alueen. Nyt väylät kulkivat turhan sumpussa. Turvallisuuden eteen oli tehty paljon risuaidoilla ja turvaverkoilla, mutta paljon olisi vieläkin tehtävää. Pahin ehdottomasti 4-väylän heittolinja menee likimain 6-väylän heittopaikan päältä tai hyvin likeltä, ei hyvä yhtään. Vastaavia sumppukohtia oli lukuisia muitakin. Väylät 23 ja 24 ristesivät keskenään... miksi ihmeessä? Maastoa katsomalla olisi ollut helppoa rakentaa väylät niin, että nyt vierekkäin olevat heittopaikat olisi sijoitettu erilleen eikä nykyistä risteämistä olisi tapahtunut. Toki näköyhteys viereiseen oli selkeä, mutta siltikin tuollainen on aina huonoakin huonompi ratkaisu. Radalla olisi kaivannut myös niitä korkeuseroja eli oikeastaan koko ajan odotti, jotta olisi tullut edes yksi väylä missä olisi saanut hieman kivuta tai laskeutua alaspäin. Tasainen ratakin on ihan jees, mutta...
Siekkilän rata oli kokonaisuudessaan hyvä rata jota oli mukava pelata. 32-väylää oli ehkä hieman puuduttava, kun väylät kuitenkin olivat tasamaalla ja aika samankaltaisia keskenään kuitenkin lopulta. Paljon miellyttävää tasamaata ja heittotilaa sisältäviä väyliä sekä paljon puitakin mihin osua. Ensimmäiset 21-väylää vedestä huolimatta selvästi kivempi kokonaisuus. Rakenteet hyvässä kunnossa, ehdoton ratamestarin erikoinen alun valtava dgp-kori. Korkeuserojakin olisi kyllä noin pitkällä radalla kaivannut. Kokonaisuutena arvioiden edes vesi ei ollut tällä kertaa musertavan iso puute, mutta pienistä puroista kertyi tällä kertaa jonkin verran voimakkaampaa virtaa eikä rata aivan suosikkiratojen listalle yllä, valitettavasti, vaikka alku lupaava olikin. Voisi kuitenkin koska tahansa pelata uudestaankin.
4/5
Vesikauhu on rankka tauti, siihen ei rokotuksetkaan auta. Noh... sen kanssa on oppinut elämään, mutta erityisesti Nilsiän kaltaisilla radoilla se kauhu pulpahtaa pintaan täydellä voimallaan. Paljon on merkitystä radan profiililla, jotta onko muutoin aloittelija vai ns. kilparata. Tällaisella höntsä-radalla tuollaiset vesimonsterit ovat lähinnä kuvottavia. Auts... pyrkii vesikauhu taas esille, joten lopetan Tapio täältä tähän.
Joensuussa Lykynlammen frisbeegolfradalla toista kertaa pelaamassa 31.10.2021. Kolme vuotta sitten olleesta ekasta kerrasta rata laajentunut, nyt 20-väylää.
Rata on edelleen ihan mukava rata ja puoleenväliin asti hapotusta tulee jyrkkien ylämäkien muodossa runsaasti. Sillä tavoin rata on kuitenkin epätasapainossa, jotta sitten toinen puolisko onkin täysin tasamaata eikä korkeuseroja ole yhtään. Radalla on paljon uniikkeja väyliä, alkaen jo 2-väylästä. Tämä väylä on varmasti monen suosikki tai sitten inhokki... ei pidä heittää kiekkoa niin, jotta rollaa oikean puolen rinnettä pitkälle alas... ei pidä. Ja tietenkin 16-väylä lienee edelleen Suomen pisin frisbeegolfväylä tai ainakin hyvin likellä sitä. Oikeastaan eka puolisko on juuri korkeuserojen takia mielenkiintoista ja toka puolisko sitten aika mielikuvituksetonta tasamaan viskomista. 16-väylän lisäksi toinenkin tismalleen samanlainen avoin väylä. Vaikka itse tykkääkin, jotta on paljon heittotilaa, niin jotenkin kävi aika tylsäksi silti...
Hirveän iso sääli oli, jotta Lykynlammen paras väylä aiemmin, nykyinen 3-väylä ei mennytkään enää vasemmalle mäen päälle... Sen mäen kipuamalla tiesi harrastaneensa liikuntaa, todellakin! Nyt tuo 3-väylä oli todella epäselvä... lähdin viskomaan sitä vasemmalle mäen päälle huomatakseni, jotta eihän siellä koria olekaan. Takaisin alas ja heittopaikalla ollut opaste näytti minusta juurikin vasemmalle mäen päälle... noh... tuumailujen jälkeen oikealta se kolmosen kori viimein löytyi. Hieman turhauttavaa kavuta sitten turhan takia eestaas ja vielä, kun vanhan radan heittopaikka oli kuitenkin jätetty hämäyksen vuoksi ylös paikoilleen. Paikalliset tämän tietätävät, mutta olisi kiva, jos asioita ajateltaisiin ensikertalaisen silmin eli laitettaisiin opastus niilt osin kuntoon.
Heittopaikoilla olleet opasteet monin paikoin huonoja, varsinkin ne mitkä oli lätkäisty ilmeisesti aiemman radan opasteen päälle. Punaisia next tee -nuolia oli, mutta muutamasta kohden puuttuivat ja karttaa oli pakko vilkuilla. Esim. siirtymät 8 - 9 ja 9 - 10 aiheuttivat hämmennystä, kun Lykyllä polkuja lähtee koko ajan suurin piirtein jokaiseen ilman suuntaan.
Kannatti käydä 6,8km talsimassa kiekon perässä. Lykynlammen rata on edelleen monipuolinen kattaus toinen toistaan vaativimpia väyliä. Väylät kuitenkin kovasti epätasapainossa rasittavuuden osalta ja osin myös hieman tylsiä loppupäästä. Rakenteet pääosin kunnossa, mutta parannettavaa niissäkin. Hienoinen pettymys oli kokonaisuudessaan tämä toinen pelikerta, mutta arvosana kolmen vuoden takaa pysyköön voimassa, nippa nappa rimaa hipoen, en käy laskemaan...
Kaikesta huolimatta voisi pelata vielä joskus tulevaisuudessakin.
4/5
Savonlinnan kaupungissa Kerimäen taajamassa Harjumajan Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1910m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4410m. Pelattu 29.10.2021.
Harjumajan metsä/kuntopolku rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, monipuolisia ja pitkiä. Siirtymät lyhyet ja kiekot löytyivät helposti maastosta. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Alusta löytyi infokartta ja lukittava löytökiekkolaatikko. Matkan varrella roskiksia ja taukopenkkejä. Heittopaikat olivat selvästi nähneet elämään paljon, mutta menivät vielä ihan kohtuudella. Heittopaikkaopasteet olivat aika pelkistetyt ja välillä hyvin liian paljon, korin sijainnin hahmottamisessa monesti isoja ongelmia. Vanhat Seppo-korit vielä ihan hyvässä kunnossa ja oli yksi treenikorikin. Rata starttasi hiekkakentän kulmilta missä tilaa ulkoiluttaa draivereita.
Puutteitakin oli sitten ja paljon olikin... Ensimmäisen neljän väylän jälkeen rata muuttui kuntopolkuradoille niin tyypilliseen tapaan pääosin tylsäksi ja mielikuvituksettomaksi pelaamiseksi. Radan turvalisuus paikoin todella huonoissa kantimissa. Kuntopoluilla meni paljon väyliä ja ilman tarkkaa spottausta jopa vaarallista heittää muiden kuntoilijoiden takia, tästä hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Erityisesti 7/8-väylät aivan liian likellä toisiaan, muitakin vastaavia oli. Jotenkin hieman tuntui, että oliko liian pienelle alueelle tungettu väkisin aivan liian paljon väyliä... 13-väylä oli oikea aloittelijan "painajainen". Sinällään ihan toimiva ja kauniskin sillan päältä lievään alamäkeen heitettävä väylä, mutta... oikealla sivustalla iso tie ja oikein epäonnistuneella ja käteen jääneellä kovalla kiskaisulla kiekko saattaakin lähte leijaamaan kohden tietä. Milläpä sitten niille tuhatta ja miljoonaa ohikiitäville autoille forea huudat?!? Ja sitten loppuun vielä se oikea turvattoman väylän ilmentymä, suoranainen kanta-isä mistä kaikki turvattomat väylät lähtevät liikenteeseen. Ensi katselulta oikein nätti alamäkeen sillan yli heitettävä väylä nro 16. Kun väylä lähti tutkimaan tarkemmin, niin huomasi, että sillan alla menee kaksi kulkuväylää, joista toinen 1-väylän heittolinja. Ylhäältä heittopaikalta et näe yhtään, jotta millainen liikenne sillan alla on ja ainakaan itellä ei käsi ja tarkkuus riitä sillan yli heittämiseen, joten vasemmallehan se kopsahti, ei onneksi osunut kehenkään. Itse siirtäisin tuon ko. väylän välittömästi muualle! Vaarallinen! 2/12 heittolinjat ristesivät keskenään. Vaikka heittopaikat olivatkin aivan vierekkäin, niin ei koskaan pitäisi tuollaiseen ratkaisuun päätyä!
Next tee -kylttejä oli, mutta... paljonkin lisää olisi mahtunut. Esim. 3 - 4, 6 - 7 ja 13 - 14 siirtymät olivat vaikeita. Vaikka siirtymä ei ollut pitkä, niin sai hapuilla korin sijaintia, kun ratkaisevaa next tee -kylttiä ei oltu raaskittu laittaa. Paikalliset varmasti tietävät sijainnit, mutta... Rata oli lisäksi täynnä tilanteita missä teeltä näkyi väärän väylän kori ja erehtyminen korista jopa erittäin todennäköistä, itsellekin kävi monta kertaa ja sadattelujen kera sitten suunnan muutos, kun ihan viime hetkellä korinumeroinnista tilanteen tajusi. Esim. 3-väylän kori ei suinkaan ole suoraan edessä harjun päällä (12-väylän kori), vaan oikealla sillan kupeessa, summittaiset heittopaikkaopasteet eivät tässä kohdin oikein apua antaneet. 11-väylän heittopaikalta näkyi koko ajan 1-väylän kori ja vasta ihan kohdilla tajusi heittäneensä aivan väärään paikkaan, kun oikea kori oli vasemmalla.
Mandot. Niin. En oikein tiedä miten ajatukset pukisin sanoiksi. Mandoilla haetaan toki yleensä kahta asiaa eli vaikeutusta väyliin ja turvallisuutta. Tiiviillä radalla tuo turvallisuusnäkökulma ehkä ihan jees, mutta... lähes jokaisen mandon kohdalla sai tuumailla, jotta miksiköhän tämä on tähän lätkäisty. Kaikkein hulppein mando-viritelmä oli 6-väylällä... Jos nyt nuolet oikein ymmärsin, niin niillä oli rajattu tikun ohut heittolinja. En tiedä miksi, kun vieressä oli metsää jossa ei minkäänlaista heittolinjaa puiden läpi yrittäessä olisi joka tapauksessa ollut. En tiedä... oliko Harjumajalla haettu jotain mandojen epävirallista ME-tulosta yhteismäärässä vai mistä, mutta aika pielessä kyllä oltiin ja pahasti!
Ei Harjumajan rata aivan pahimmasta päästä näistä kuntopolkuradoista ollut, vaikka itselle näistä näppyjä tuleekin, kun mennään "hieman" läpi siitä mistä aita on matalin. Väylissä oli jonkinmoista ideaa ja jopa kauneusarvoja, mutta... turvallisuus retuperällä, mandot lähinnä huvittivat, korien sijaintien hahmottaminen melkein legendaarisen vaikeaa monin paikoin.
Tämä oli viimeinen eli yhdeksäs Savonlinnan radoista mitä on nyt tullut pelattua ja pitää kyllä sanoa, että kaupungin ratatilanne on sanalla sanoen surkea verrattuna moneen muuhun vastaavankokoiseen tai paljon pienempäänkin pitäjään. Savonlinnasta ei löydy yhtään hyvän tason pitkää rataa ja kaiken surkeuden ilmentymä on Aholahden viritys mikä on yksi surkeimmista pitkistä radoista minkä on pelannut koskaan. Lisäksi kaupungin ratojen suunnittelijoiden mieltymys pelkästään pururadoille kulkeviin väyliin on aika hupaisaa... Noh... suunta on Savonlinnassa vain ylöspäin ja kehittymisen varaa on rutkasti, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olemassa olevat radat kehittyvät tai rakennetaan kokonaan uusia, oikeasti monipuolisia ja turvallisia ratoja kaupunkilaisten käyttöön.
Ei kiire uudestaan, ei todellakaan!
2/5
Savonlinnan Punkaharjulla Hotelli Kruunupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 430m ja C3-luokitus. Pelattu 29.10.2021.
Kruunupuiston osin metsä ja osin puistorata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helppoja, mutta oli puitakin pelissä mukana. Siirtymät hyvin lyhyet eli heti korin jälkeen oli merkitty seuraava heittopaikka. Ei yhtä suosikkiväylää.
Rakenteet onnettomat, hyvin onnettomat! Koko alueella ei kunnollista infokarttaa eikä opastetta radan alun suuntaan. Fgr:n kartalla 1-väylä löytyy suht vaivatta. Heittopaikat maapohjalla ja arpoa sai koko ajan, jotta mistä sitä pitääkin heittää. Heittopaikkaopasteita löytyi 9 kpl, mutta... opasteessa ei ollut metrilukemia tai par-lukemaa ja muutenkin kehnosti kiinnitetty, maassa lojui useampi... Korit valmistanut omametallipaja.com ja muutaman West Side Discs, ajoivat nippa nappa asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut ainuttakaan, tosin tiiviillä alueella ei ollut niin isoa tarvettakaan.
Ajoittain pilkahtanut vesimaisema oli hienoa, jotenkin olisi suonut sen olevan isommassa roolissa radan suunnittelussa. Kruunupuiston hienot rakennukset ja hyvin hoidettu piha-alue nurmikoineen miellytti myös. Kruunun ruoka- ja kylpyläpalvelut on käytettävissä ihan vieressä.
Mutta, ei. Ei tästä oikein kunnolliseksi radaksi ole, katsoi asiaa mistä näkövinkkelista tahansa. Rataturvallisuus kehnoissa kantimassa, sillä seuraava heittopaikka aina edellisen korin vieressä. Eihän tuolla mitään ruuhkia ollut ainakaan nyt, mutta silti. Vitoselta kutoselle mentäessä sai tovin tuumailla, jotta mikäköhän se noista kaikista heittopaikasta ja koreista on se seuraava jne. Väylät hieman sen oloiset, jotta suunniteluun ei niissä aikaa ole käytetty yhtään, vaikka kohtalaisen pelattaviakin osa oli.
Rata on helppo neppirata mikä ei suurta iloa saa tuntemaan. Miljöö on miellyttävää ja ympäristöön mahtuisi profiililtaan aivan erilainenkin ja paljon laadukkaampi rata kuin nyt. Rakenteet onnettomat, arpomista väylissä. Liian paljon oli puutteita, jotta tuollaisenaan olisi radalle koskaan tarvetta tulla pelaamaan uudestaan.
1/5
Kouvolan kaupungissa Korvenkylä DiscGolfPark. Pituutta radalla 11-väylää, 534m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 22.10.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa syysmyrskyn tuulessa ja tuiverruksessa, vettäkin niskaan tuli kuin saavista kaatamalla. Tämä pääosin metsässä kulkenut pikkurata sisälsi yllättävän mukavasti korkeuseroja, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien keskiarvo 48,5m, joten lyhyestä neppiradasta siis kyse. Väylät olivat helppoja, sillä tällainen taapertaja sai pelattua kierroksen par-tulokseen. Väylissä oli selkeät heittolinjat. Oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Hyvin kaunis ja monipuolinen kattaus pieneen kokoon pakattuna. Siirtymät lyhyet.
Rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten ihan taannoin avatulta radalta voikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja opasteet tuttua dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä ja selkeällä radalla niitä ei kaivannut, korinuolet ajoivat asiansa oikein hyvin. Löytyi myös roskis 1-väylän heittopaikalta. Lähimmät palvelut, mm. kaupat Anjalassa 8km päässä. Radan alueella sijaitsee Korvenkylän kesäteatteri, joten mahdolliset näytösajat kannattaa kesäisin selvittää etukäteen, koska saattaa asettaa omat rajoituksensa pelaamiseen.
Paljoa ei parannettavaa löytynyt, mutta... mutta... 9-väylän jälkeen oli suorastaan euforinen olo hienosta ja kauniista radasta. Sitten kaksi vikaa väylää hieman romuttivat tätä tunnetta. Radan loppu oli suunniteltu erilaiseksi ja kartan mukaan paljon toimivammaksi kuin mitä nyt jostain syystä oli toteutettu. Kartasta poiketen 10-väylä kaartuu ennen aitaa vasemmalle ja kori aidan vieressä, keskellä 11-väylän heittolinjaa. 11-väylä alkaakin sitten alueen nurkasta eikä kuten kartassa on piirretty. En tiedä... se, että laitetaan kaksi väylää risteämään, niin on aina huono ratkaisu, hyvin huono. Vaikkei tuolla nyt kovin isoa ruuhkaa tuskin koskaan ole, niin siltikin. Lisäksi väylät 5 ja 6 sijaitsivat aivan liian likellä toisiaan, kiekkojen harhautumisen riski vitoselta kutoselle erittäin iso!
Korvenkylän rata oli upea kokonaisuus helppoja ja erityisen lyhyitä väyliä. Korkeuseroja oli paljon ja kauneusarvot miljöössä kohdillaan. Tykkäsin todella paljon pelata! Tälle radalle on helppo antaa täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei aivan yllä lopun kahden väylän huonon ratkaisun ja parin liian likellä olleen väylän takia. Pienistä puutteista huolimatta tämän todellisen hyvän mielen radan voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
5/5
Kouvolan kaupungissa Käyrälampi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2150m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4620m. Pelattu 22.10.2021.
Syysmyrsky pauhasi ja vettä tuli kohtalainen määrä niskaan kierroksen aikana, mutta eipähän ollut aamusella radalla lainkaan ruuhkaa. Metsäradalla ei isoja korkeuseroja ollut, joten aika kevyttä ulkoilua lopulta oli radan kiertäminen. Väylät eivät mitään ihmeellistä elämystä tarjoilleet. Pitkää metsäränniä oli tarjolla alusta loppuun ja lopusta alkuun ja kori sitten yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Rata oli siltä osin suunniteltu hyvin, jotta väylät kulkivat kokonaan metsikössä eivätkä kuntopoluilla. Muutama spottaamista vaativa polun ylitys kuitenkin oli. Siirtymät lyhyet. Tasaisesta väylämassasta ehkä paras nro 12 loivaan alamyötäiseen heitetty väylä, puukuja tosin sekin...
Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit priimaa laatua. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä muutamia radan varrelta. 14-väylän jälkeen myös laavu tulistelua ja taukoja varten. Roskista olisi kaivannut, sillä ympäristö laavulla törkyinen. Next tee -kyltit puukeppejä joiden yläosa maalattu valkoiseksi. Ihan toimiva ratkaisu, mutta selkeämpikin olisi voinut olla, meni nimittäin muutama väylä ennenkuin tajusi viritysten olevan oikeita opasteita. Puurimoista tehtyjä heittopaikkojen suojia muutamalla väylällä. Varsinkin kesäaikaan radan välittömässä läheisyydessä paljon palveluita, kun Aquapark ja Käyrälammen leirintäalue ja uimaranta käytössä, myös Tykkimäen huvipuisto lähellä. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 5km.
Rakenteista ei isosti korjattavaa löytynyt, mutta 12-väylän heittopaikka pitäisi ehdottomasti suojata puuviritelmillä tai suojaverkolla! Pojan heitto 11-väylällä lipesi aika likelle ko. heittopaikkaa. Jo lähtökohtaisestikin liian likellä nämä väylät toisiaan ja sama sumppuisuus väylissä oli havaittavissa muuallakin. Hieman liian pienelle alueelle oli ahdettu liian paljon väyliä. Välillä näkyi samalla vilkaisulla iso määrä koreja ja heittopaikkoja, ei hyvä.
Mutta ne väylät... voi tuskan parahdus sentään! Käyrälammen rata oli tylsä, suorastaan supertylsä! Koko ajan odotti, jotta milloin rata puhkeaa kukkaansa ja milloin tulee oikeasti mielenkiintoisia väyliä. Nyt oli tarjolla suomalaisittain sitä kaikkein yleisintä ratatyyppiä eli metsäränniä 18-väylän verran ja tosiaan kori aina yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Muutamalla väylällä mandoilla oli saatu hieman eloa väyliin, mutta vain hieman. Kun olit yhden väylän pelannut, niin olit pelannut koko radan. Näitä Käyrälammen tapaisia ratoja on 13 kappaletta tusinassa. Voi sanoa, jotta aikalailla yhtä tuskaa oli pelaaminen eikä nautintoa paljoa saanut, itselleen ihan se kaikkein ärsyttävin ratatyyppi.
Jep! Odotukset olivat suuret, mutta Käyrälampi DiscGolfPark oli ison luokan pettymys. Rakenteet riittävän hyvässä kunnossa, mutta väylät tylsiä, toisiaan toistavia puukuja viritelmiä eli hyvin ahdistavia tällaiselle epätarkalle heittäjälle. Ei ole kiire mennä Käyskille pelaamaan uudestaan, ei koskaan!
2/5
Haminan kaupungissa Haminan jäähallin, Ruissalon liikuntahallin ja Vehkalahden koulun välittömässä läheisyydessa Ruissalon Frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1575m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4230m. Pelattu 21.10.2021.
Ruissalon metsä/puistorata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Vaikka alueella kulkeekin paljon kuntopolkuja ja talvisin hiihtolatuja, niin pitää kunniamaininta antaa radan suunnittelijoille, jotta lähes kaikki väylät sijaitsivat metsikön puolelta. Väylät olivat hyvin vaihtelevia ja haastavia ja, vaikka väyläpituudet keskimäärin suht lyhyitä olivatkin, niin mitään suoraa heittoa korille ei pääosin ollut tarjolla. Väylät 1-2 ja 15-18 olivat enemmän aukealla paikalla ja tilaa oli heittää mukavasti, loput sitten enemmän metsämäisissä olosuhteissa. Omaleimaista Ruissalon radalle olivat runsaat kalliot useilla väylillä. Nro 10 oli tästä hyvä esimerkki, erityisen hieno kallioinen jyrkkä ylämäkiväylä. 7-väylä kiva puiden välistä heitettävä lievä alamäkiväylä. Siirtymät ihan kohtuulliset, muutama pidempi mm. 2-3, 13-14 ja 15-16.
Mutta... ne rakenteet. Voi itkujen itku. Väylien puolesta radalle voisi antaa ainakin yhden pykälän korkeamman arvostelun, mutta rakenteet todellakin kaipaisivat paljon päivitystä. Hyvää rakenteissa oli numeroidut korit (mikä liian harvinaista!), mutta siihen se sitten jäikin. Lähin kauppa Sale Poitsila vain kilometrin päässä ja keskustan palvelut mm. ABC Kippari evästelyyn n. 4km päässä.
Infokartta oli pahasti kulahtanut auringonpaisteessa eikä siitä kunnolla ottanut mitään selvää, mutta oli kuitenkin... Heittopaikat pääosin ihan kohtuullisessa kunnossa olevaa tekonurmea. Jostain syystä kuitenkin 1-väylällä vain lautalaveria ja 18-väylällä kolmion muotoinen betonilaatta... huh! Heittopaikkaopasteet olivat osin ihan hyviä ja suht selkeitä, mutta... välillä riekaleina, välillä oli kyltti kokonaan maassa makaamassa ja välillä tolppa pystyssä, mutta opaste loisti poissaolollaan. Next tee -kylttejä oli, mutta... kyltit olivat aivan väärissä paikoissa ja karttaa sai lukea moneen otteeseen. Kyltttejä olisi pitänyt olla heti korilta lähtiessa eikä vasta jossain kaukana jonkin polun risteyksessä vähän ennen seuraavaa koria. Lisäksi esim. kakkoselta kolmoselle mennessä harhautui seuraamaan keltaisia nuoli mitkä osoittautuivat myöhemmin ilmeisesti jonkinlaisen pyöräilyreitin opasteiksi. Noissa kohdin useassa paikassa frisbeegolfradan opasteita ei näkynyt yhtään missään.
Muitakin puutteita oli. 5-väylän heittopaikkaa sai kummastella tovin, jos toisenkin. Pelikaverin kanssa heitettiin noppaa ja päädyttiin heittämään lopulta kallion päältä heittopaikkaopasteen vierestä, vaikka jonkinlainen heittopaikan tekele olikin muutamaa metriä taaempana. Itsessään väylä oli ihan kaunis kohden kuntoportaita heitettävä väylä. 15-väylän korin jälkeen nähtiin heti silta mistä oletettiin ylimenon tapahtuvan. Tämä siltä kulki kohtuu leveän ja syvän näköisen ojan yli ja silta näytti kyllä hyvin huteralta ja laholta, mutta yli mentiin. Tästä sitten lähdettiin etsimään 16-väylän heittopaikkaa, mutta sellaista ei meinannut löytyä. Kartan vilkaisu ja käännös takaisin, niin alkoi sitten löytymään. Ja oli sivummalla sitten parempikin silta. Oikea puuttuvien opasteiden malliesimerkki, jotta miten helposti sitä harhautuu väärälle polulle ihan vain, kun ei ole jaksettu opasteita tarpeeksi laittaa. Väylistä erityisesti 1 ja 2 sekä 6 ja 7 aivan liian likellä toisiaan. Ruuhkattomana aikana vielä menee, mutta ruuhkan aikaan turvattomia väyliä.
Rataa oli ihan kohtuullisen mukava heittää ja itse tykkäsin väylistä itse asiassa aika paljonkin. Näin pahat rakenteiden puutteet rokottavat arvosanaa yleensä paljon enemmän, mutta nyt vain pieni alenema niiden takia. Paljon olisi rakenteissa uudistettavaa, kuten yllä kuvasin. Ja räjäyttäkää oikeasti se 15-väylän korin jälkeinen laho silta oikeasti hornan tuuttiin! Aika hurja viritys!
3/5
Kotkan kaupungissa Petäjäsuon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4660m. Pelattu 21.10.2021.
Rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, syke ei päässyt isoihin lukemiin nousemaan kuin ehkä surkeiden heittojen ja yhden hukatun kiekon takia...
Tämä metsä/puistorata oli kyllä upea ylämys, aivan upeita ja monilta osin täysin uniikkeja väyliä toinen toisensa perään! Väylät vaihtelevia ja pitkiä, heittotekniikoita (jos niitä osaisi) saisi käyttää laidasta laitaan. Väylillä koko ajan selkeät heittolinjat ja paljon heittotilaa, vaikka toki puitakin oli ihan riittävästi häiritsemässä yhden satunnaisen frisbeegolffaajan elämää... Siirtymät pääosin hyvin lyhyet, ainoastaan 18 - 19 ja 19 - 20 teiden takia hieman pidemmät.
6-väylä ja 7-väylä valtavien voimalinjojen "hellässä syleilyssä" aukealla, hieno ja erilainen maisema tuokin. 7-väylällä kori hienosti ison kaapelikelan päällä jonne portaat, sellainen radoilla hyvin toivottava "ratamestarin erikoinen". 8-väylä hieno puukuja. 13-väylä hieno ja pitkä alavasen, toki sokkona joutuu heittämään, kun kaartuu jyrkästi vasemmalle, jolloin spottaaminen tärkeää. Mutta sitten... se 14-väylä... ei periaatteessa mikään älyttömän erikoinen, mutta... sijainti pienemmän tien ja moottoritien välissä aika uniikki. Rekkoja ja henkilöautoja pyyhki aika likeltä koko ajan ohi kovaa vauhtia. Väylä aukealla ja paljon heittotilaa. Vaikka motari aivan vieressä, niin vaaraa sinne heittämiselle ei meikäläisen tasoisellakaan tunarilla ole minkäänlaista. Kaikista pelaamistani väylistä tämä Petäjäsuon 14-väylä nousee ihan kärkikastiin. Väylät 15-18 joko kokonaan tai osin upeaa puisto/nurmi/peltoväylää. 15-väylän heittopaikka korkealla ja heitto alamäkeen hieno eikä väylät siitä eteenpäinkään tasoaan laskeneet. 17-väylällä upotin upouuden Mako3:n korin oikealle puolelle syvälle ojan pohjalle. Eihän se leveä oja ole, mutta sateiden jälkeen toki enemmän vettä ja huono tuuri kun käy kohillensa, niin sitten se vain käy. Kun ei löytynyt, niin ei löytynyt.
Rakenteetkin ensiluokkaisessa kunnossa. Löytyi infokartta, teet, teeopasteet, next tee-kyltit ja korit (kisa + treeni x 1). Roskiksia riittävästi ja rakennuksen seinässä luukku löytökiekkoja varten. Kotkan Prisma monipuoliseen evästelyyn vain 2,5km päässä. Kotkan keskustaan 11km.
Jos jotain parannettavaa rakenteista haluaa etsiä, niin taukopenkkejä olisi voinut edes joku kappale olla. Lisäksi rata oli tosiaan erityisen hyvin next tee -kylteillä vuorattu, joten karttaa ei pahemmin tarvinnut vilkuilla. Ainoastaan p-paikalta 1-väylälle osoittava next tee -kyltti osoitti väärään suuntaan, joten kaverin kanssa käveltiin ensin pieni matka harhaan.
Petäjäsuon rata oli upea ja monipuolinen rata. Rakenteet priimaa ja niin paljon upeita väyliä, että happi meinasi välillä loppua niitä ihastellessa. Ja ne upeiden väylien "ulkopuoliset" väylätkin olivat hyvin tehtyjä ja selkeitä, joten kokonaisuus oli aivan erinomainen! Voin erittäin lämpimästi suositella ja tulisin itsekin milloin tahansa uudestaan pelaamaan, jos vain lähempänä kotia rata olisi! Kirjaimellisesti heittämällä suosikkiratojen listalle!
5/5
Jyväskylän kaupungissa Kuokkalan yhteinäiskoulun naapurissa Kuokkalan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 538m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 9.10.2021.
Tämä metsä/puistorata (kummaksi nyt haluaakaan sanoa) ei sisältänyt käytännössä yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja vaikkei nyt ihan suoraa heittoa korille ollutkaan tarjolla, puut olivat vahvasti kuitenkin selkeilläkin väylillä pelissä mukana. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi. Rata tiiviillä alueella ja nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää mikä olisi tasaisesta väylämassasta poikennut edukseen.
Rakenteet sitten niin ja näin ja vähän sinnepäin. Oikeastaan mikään ei ollut oikein priimaa rakenteiden osalta. Infokartta oli, mutta pahasti töhritty. Heittopaikat olivat ihan ok ja kohtuullisessa kunnossa siihen nähden, että olivat suoraan maassa kiinni ja hitusen epätasaiset. Heittopaikkaopasteista suurin osa joko töhritty tai revitty riekaleiksi, jäljellä olleet ihan selkeät. Korit vanhat Sepot. Roskiksia tai penkkejä ei ollut radalla yhtään. Next tee -kylttejä oli vain 4 - 5 ja 8 - 9 siirtymillä. Mandoja muutamissa kohdin. Jyväskylän keskusta n. 4km päässä.
Kuten tiedossa hyvin on, niin Kuokkalan rata on mutainen, todella mutainen näin syksyisin. Kesällä ehkä pelattavampi siltä osin, jos ei ole vettä hetkeen satanut. Tietysti mutaisuutta ja vetisyyttä vastaan voi pukeutua kenkien ja vaatteiden puolesta ja likaiset vaatteet saa aina pestyä, mutta kyllä se kummasti vain pelifiiliksestä aika ison osan vie pois.
Sääli. Valtavan iso sääli. Kuokkalan rata on väyliltään ja sijainniltaan ihan mukava ja itselle sopivan helppo rata. Koko ajan läsnä oleva mutaisuus sadeaikana ja rakenteiden kokonaisvaltainen nuhjuisuus ei radasta kovin kummoista kuvaa valitettavasti antanut. Saisiko uudet opasteet olla pitkään ehjänä, niin on hyvä kysymys, mutta päivittämistä ja pikaista sellaista rata kyllä vaatisi! Nyt arviointi vallitsevan tilanteen mukaan, kun ei oikein muutakaan voi...
2/5
Äänekosken kaupungissa Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 837m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2080m. Pelattu 9.10.2021.
Tämä metsärata kulki käytännössä koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli suunniteltu hyvin ja niissä oli vaihtelevuutta ja pituutta. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Nätein maisema 4-väylällä missä laaja vesimaisema näkyi taustalla kauniisti. 4-väylällä myös pientä erikoisuutta, kun kori oli kallion päällä. Siirtymät lyhyet.
Rakenteista heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa.
Mutta, ei, ei, ei... ei. Opastusjärjestelmää ei minkäänlaista, ei mitään, missään. Paikallisen seuran facessa on kerrottu, jotta kartat ja opasteet on seurakunnalle annettu ja ne on luvattu maastoon laittaa, mutta... Kun infokarttaa ei ollut missään, niin pelkästään lähtöpaikan etsiminen oli silkkaa arpapeliä eikä pelihetkellä fgr:n sijaintikoordinaatit pitäneet lainkaan paikkaansa, alkupistettä tulikin hyvä tovi arvottua. Sitten vilkaisu fgr:n ratakarttaan ja sen avulla ison, oikealla puolella tietä sijaitsevan p-paikan (hieman ennen leirikeskusta) vierestä lähtö löytyi. Heittopaikoilla ei yhtään opastetta koko radalla eikä yhtään next tee -kylttiä myöskään ollut maastossa, joten karttaa sai lukea aivan koko ajan.
Radalla oli paljon risukasoja, mitkä ovat facen mukaan seisseet siellä ainakin kuukauden päivät. Jotain raivaamista oli siis tehty, mutta aika hurjasti olisi raivaamista vielä risujen puolesta vuorossa. Niin tehtyjen kasojen poisvientiä kuin uusien kasojen tekoa. Mitään supermegahirviömörrejä radalla ei ollut, mutta se risujen määrä... aivan mahdoton. Monelta väylältä voisi raaskia kaataa myös lisää puita niin selkeyttäisivät aika paljon pelaamista. Heittolinjat kuitenkin kohtuullisen selkeät. 7-väylälle mentäessä tarvitsisi rakentää pikkiriikkinen silta puron yli juuri ennen heittopaikkaa. Ei yhtään roskista, taukopenkkiä tai löytökiekkolaatikkoa.
Surullista... kovin surullista. En ole ikinä ymmärtänyt näitä ratoja jotka avataan ilman, että kaikki rakenteet on laitettu paikoilleen. Perussääntö uusille radoille on AINA, että ensin laitetaan kaikki rakenteet kuntoon ja ihan vihonviimeisenä lisätään korit paikoilleen. Hienosäätöjä voi tehdä niin pitkään kuin rata vain on pystyssä, mutta avaamisen hetkellä paketin pitäisi olla lähes valmis. Väylät Laajaniemen radalla ovat ihan mukavia ja vaihtelevia. Sitä kyllä mietin 4-väylän maisemien äärellä, että olisiko ollut mahdotonta rakentaa muutama väylä lähemmäksi rantaa kauniisiin maisemiin? Ehkei, mutta maisemat olisivat olleet ihan eri mitä nyt. Hieman tunkkaista ja epäsiistiä metsää oli nyt vain tarjolla.
1/5 (yllä mainittujen puutteiden korjaamisen jälkeen arviointi voisi hyvin olla tasoa 3-4/5)
Äänekosken kaupungissa Konginkankaan taajamassa Ellin rata -niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 872m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2320m. Pelattu 9.10.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt vain metsäränniä sisältänyt rata kävi ihan kivasta kuntoilusta, sopii huonompikuntoisillekin lätyn viskojille. Siirtymät lyhyitä. Heittolinjat kohtalaisen selkeät, mutta tarkkana saa suhteellisen tiheän puuston kanssa olla. Itellä ei tainnu montaa puuta jäädä kierroksella Konginkankaan metikössä ilman osumaa... Väylät suht yksinkertaisia ja ihan perushyviä metsäväyliä, ilman suurempia kikkailuja. Ei yhtä yksittäistä suosikkiväylää.
Äänekoskella panostetaan jokaisella radalla rakenteiden laatuun ja sen kyllä todellakin huomaa. Infokartta (voisi kylläkin väylätiedot olla aina merkittynä), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit täysin kunnossa. Radalla myös lukittava löytökiekkolaatikko, useammalla väylällä taukopenkkejä, next tee -kylttejä joka ainoalla väylällä, joten karttaa ei kertaakaan tarvinnut lukea. Ratamestarin erikoisuutena myös väyläkello 4-väylällä missä yhteyttä heittopaikalta korille ei ole. Konginkankaan keskustan palvelut, mm. Sale vain 1,5km päässä.
Mutta ei... ei ihan. Rata oli yllätyksetön, jopa tylsä. Väylät toistivat yhdeksän kertaa toisiaan, eikä yhdenkään kohdalla tullut sellaista wau-fiilistä. Väylillä heittolinjat pystyi siis hahmottomaan ihan mukavasti, mutta useammalla väylällä voisi kyllä puita jonkin verran kaataa. Tyypillistä oli, jotta väylän alku oli heittolinjan puolesta hyvin hahmotettavissa, mutta hyvän alun jälkeen lähempänä koria puut olivat vähän turhankin paljon sumpussa.
Ei huono, ei hyvä. Rakenteet huipputasoa, mutta radan tylsyys vei nyt valitettavasti voiton. Ei jaksanut tämä Niittylän Ellin testamenttivaroilla rakennettu rata innostaa, valitettavasti.
3/5
Kannonkosken kunnassa Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskuksen mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 15-väylää, 1074m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3050m. Pelattu 28.9.2021.
Piispalan pururata/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kiekot löytyivät radalla hyvin, sillä maasto erinomaisesti frisbeegolfiin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää. Siirtymät suorastaan olemattomat. Väylät olivat pääosin selkeitä ja helpohkoja perusväyliä. 8-väylä suosikki tasaisesta väylämassasta, mukava ja haastava alamäkiväylä. Rata-alueen kaunein kohta sijaitsi hieman syrjässä itse frisbeegolfradalta. 7-väylän jälkeen sivummalla oli valtava hiekkamonttu ja näkymä ylhäältä upea, siihen saisi rakennettua aivan timanttisen kovan ja upean liidätysväylän korkealta ylhäältä alas monttuun!
Radan lähtöpaikan eli 1-väylän löytää ajamalla Piispalan perimmäisimpään nurkkaan seuraamalla ”vastaanotto”, ”uimahalli – jäähalli” -kylttejä. Auto parkkiin isolle jää/uimahallin p-paikalle ja 1-väylä löytyy, kun katsoo oikealle kohden jäähallin päätyä ja kävelee hallin taakse, niin sieltä starttaa radan kiertäminen.
Korit olivat vanhat numeroidut Sepot, mutta ajoivat vielä ihan hyvin asiansa. Heittopaikoilla olleet opasteet olivat ihan kelvolliset, vaikkakin parhaat päivänsä jo nähneitä. Tosin nämäkin opasteet olivat monella väylällä suoraan nurmimaton edessä keskellä heittolinjaa, joten siltä osin jopa vaaralliset. Heittopaikat olivat nurmimattoa kaikki, mutta lätkäisty suoraan maahan kiinni mikä ei koskaan ole se paras ratkaisu millään tavalla.
Olihan Piispalassa kaikki vähän rempallaan tai sinnepäin, yritystä, muttei oikein hyvää sellaista. Infokarttaa ei ole lainkaan alueella eikä yksikään opaste ohjaa isolla Piispalan alueella radan alkuun. Sen takia ajo-ohje tuossa yllä. Next tee -kylttejä ei yhtään, mutta tiiviillä radalla eivät nyt aivan välttämättömiä olleetkaan. Tiiviys tarkoittikin Piispalassa sitten sitä, että useammassa kohdin kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin (esim. 8-9, 11-12 ja 13-14) ja siten radan turvallisuus kehno liian monin paikoin.
Rataa vaivasi suoranainen tylsyys, sillä parin väylän jälkeen olit nähnyt lähes koko radan, yhtään yllätystä ehkä kasin alamäkeä lukuunottamatta ei matkan varrella tullut vastaan. Rataa tehdessä on menty kirjaimellisesti siitä yli mistä aita on ollut matalin, eli pururadan varteen on isketty suoria tai pieniä kaarroksia sisältäviä väyliä ja kori sitten pururadan oikealla tai vasemmalla puolella aina aivan polun vieressä, boring... Yksi väylä oli sentään raaskittu vetää myös metsän puolelle eli nro 10, mutta... olikin sitten kaikkein huonoin väylä. Yhtään puuta ei oltu raaskittu tuon väylän kohdalla kaataa eikä heittolinjaa ollut minkäänlaista. Silmät kiinni ja luja kiskaisu vain sinnepäin... Ja ne par-lukemat... mitään virallista tapaa niitä määritellä ei liene olemassa ja se näkyi Piispalan radalla. Kaiken kruununa taikurin taikahatusta tempaistu väylä nro 13 - 98m ja par 5, helpohko perusväylä... jep.
Sääli... ihan valtaisan valtava sääli. Piispalan monipuolinen liikunta-alue ansaitsisi paljon paremman ja nykyaikaisemman radan. Alueella on suorastaan mykistävän paljon potentiaalia, se tuli todettua. Maasto on frisbeegolfiin kenties se kaikkein paras eli sateellakin kuiva mäntykangasmetsä mistä kiekot löytyy helposti, vaikka vähän karkaisikin sivummalle. Korkeuseroja Piispalasta löytyy ja sitten se todella upea monttu mikä suorastaan huutaa rakentamaan väylän sinne! Ei tarvitsisi kuin maestro Koivu tekemään laadukas vähintään 18-väyläinen DiscGolfPark, niin uskoisin noin upeaan ympäristöön tehtävän radan nousevan omien suosikkien joukkoon ihan kirjaimellisesti heittämällä! Nyt rata ei ole tosi surkea muttei missään nimessä hyväkään. Erittäin tylsä ja vaatisi radan kokonaisvaltaista parantamista, potentiaalia kyllä Piispalassa riittäisi tosiaan vaikka muille jakaa!
Tällaisessä kunnossa ei tarve ajaa Kannonkoskelle uudestaan rataa pelaamaan.
2/5
Pyhäjärven kaupungissa Honkavuoren hiihtokeskuksen mailla Honkavuori frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää, 1021m (?) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä ja uusittuja väyliä etsittyä peräti 7620m. Pelattu 28.9.2021.
Tätä rataa on tällä hetkellä erityisen vaikea arvioida. Radalla on juuri toteutettu pitkään suunnitelmissa ollut uudistus ja se kyllä näkyi. Väyliä on sama määrä kuin ennenkin, mutta ovat vaihtaneet kovasti paikkaansa, myös pituudet aivan erilaiset kuin aiemmin. Radalta ei löydy voimassa olevaa karttaa eikä yhdelläkään heittopaikalla ole heittopaikkaopasteita tai väylien välillä next tee -kylttejä. Tällä hetkellä en suosittele radan pelaamista, sillä itsekin olisin lähtenyt heti pois, jos en olisi tavannut kahta paikallista ja ystävällistä heittäjää, joiden ohjeilla sain radan kierrettyä, vaikka väylien etsimiseen kului silti turkasen paljon aikaa ja kilometrejä.
Noh... muutama sananen kuitenkin vielä. Kyse on 12-väyläisestä metsäradasta missä korkeuseroja on erittäin paljon, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen vaikkei harhailujakaan olisi. Maasto oli otettu mukavasti haltuun eli väylissä löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös tasamaalla heittelyä.
Radan rakenteista heittopaikat olivat uudistetut ja pääosin hyvää nurmimattoa paitsi 8-väylä lavetti oli kyllä melkoinen trampoliini, ei tiennyt oikein, jotta itkeäkö vaiko nauraa, valitsin lopulta jälkimmäisen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan kohtuulliset eli napsivat kiekkoja ihan mukavasti. Tosin korien numerointi ei vastannut ainakaan toistaiseksi lainkaan väylien numerointia. Kauniilla paikalla oli myös laavu ja näkötorni, josta hienot maisemat. Näkötornin vieressä oli myös 8-väylän heittopaikka ja ihan hieno alamäkiväylä oli edessä.
Uudet väylät olivat ihan järkevähkön oloisia, tosin pusikoiden raivaamista kaipaisi kipeästi useampikin väylistä. Ainoastaan 7-väylä oli jotain ihan täyttä kummallisuutta. Heittopaikka osoitti yhteen suuntaan mistä lähdin koria etsimään ja etsinkin hyvän tovin. Näin lähistöllä yhden korin ja jatkoin silti oikean korin etsimistä. Lopulta totesin, että se "yksi kori" olikin se oikea. Noh... heti teen jälkeen 90 asteen käännös vasemmalle ja vajaa 100m kohden laavua, ei voisi yhtään enempää pieleen mennä suunnittelu kuin tuolla kyseisellä väylällä.
Sääli. Oma vika oli, jotta menin pelaamaan muutostöiden takia vaillinaisella radalle, joten pitkää kävelymatkaa ei voi radan hallinnoijan piikkiin laittaa. Honkavuoren alueelle mahtuisi maastonsa puolesta vaikka useampikin täysimittainen ja erittäin laadukas frisbeegolfrata. Pitäisi vaan olla suunnittelupuolella taitoa kuten esim. DiscGolfPark tai Prodigy ratojen osalta lähes aina on. Ammattilainen saisi loihdittua täynnä parhautta olevan radan. Nyt arvio on huono, mutta edes alkeellisella opastinjärjestelmän laittamisella kuntoon ( infokartta, teeopasteet ja next tee -kyltit ) radalle voisi helposti antaa pari pykälää paremman arvioinnin. Erityisen hyväksi radasta tuosta ei ole vaikka opasteet kuntoon tulisivatkin joskus ensi kesän keskiviikkona. Ei ole kiire tulla uudestaan.
1/5
Nyt täynnä 200 pelattua rataa Suomessa! ❤
Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjärvi DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 647m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.9.2021.
Wau! Siis WAU! Tämä Pyhäjärven pieni puistorata pääsi yllättämään totaalisesti kauneudellaan ja tunkeutui aivan kirkkaasti omalle suosikkilistalle! Rata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä ja helppoja väyliä ja vain parilla väylällä oli puita oikeasti vaikeuttamassa ihmisen elämää. Nurmi oli lyhyttä ja puistomaisema veden äärellä lumoavan kaunista. Rata oli suunniteltu hienosti, sillä veden mittavasta läsnäolosta huolimatta väylät olivat turvallisia heittää, kiekkojen eksyminen veteen hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan seiskalla kannattaa hieman heiton poweria alentaa, ettei tule se "kuuluisa" "molskis ja loiskis"... Siirtymät lyhyet paitsi siltojen alituksen takia 2 - 3 ja 7 - 8 hieman pidempiä. Suosikkiväylä nro 3 missä sai kunnolla tykittää avoimella nurmialueella.
Radan rakenteet moitteettomassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 1) hyvät. Erityismaininta useasta roskiksesta matkan varrella. Alueella myös uimaranta ja ulkohuussi. Muutama pikkusilta ojien yli ja 5-väylän heittopaikan vieressä nätti puistonpenkki. 7-väylän jälkeen matala lintutorni lintujen tai maisemien tiirailuun. Rata aivan keskustassa, esim. S-Marketille 1,6km. Vahva suositus lisäksi Kahvila Karnevaalin suuntaan ( loistava palvelua ja maistuvat tuoteet ) ja matkaakin radalta vain 1,0km.
Kehitettävää, parannettavaa, moittimista? En keksi. Joku pilkunviilari sanois, jotta next tee -kylttejä ei ollut yhtään, mutta korinuolet ajoivat asiansa erinomaisesti muutoin niin tiiviillä radalla eikä erillisille kyltityksille ollut tarvetta. Löytökiekkolaatikkokin olisi tuolla ihan turha, sillä kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti.
Aivan upea ja kaunis, omaa silmää täydellisesti miellyttävä rata! Väylät helppoja kuin pisteenä siinä i:n päällä, niin heittotilaa paljon jokaisella väylälle ja sitä tällainen rähmäkäpälä osaa arvostaa. Mahtava fiilis! Voisi ihan milloin tahansa pelata uudestaankin!
5/5
Mikkelin kaupungin keskustassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin pihamaalla Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 283m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m (2 kierrosta). Pelattu 18.9.2021.
Rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata on mahdollista kiertää niin pyörätuolin kanssa kelaamalla kuin myös lastenvaunujen kanssa. Väylät olivat erittäin lyhyitä, mutta 1-väylää lukuunottamatta jokainen väylä oli rakennettu taitavasti niin, että aina oli jollain tavoin puusto tai muutoin maasto sillä tavoin edessä, ettei suora heitto korille ollut ihan itsestäänselvyys. Voisi sanoa melkein, että hämmästyttävän monipuolisesti sai erityyppisiä heittoja heittää noin lyhyeksi (väyläpituudet ja niiden määrä) radaksi. Rata sijaitsee kauniilla hyvin hoidetulla puistoaluella jossa siirtymät olemattomat ja kiekotkin löytyvät maastosta erittäin hyvin. Suosikkiväylä nro 3 mikä lyhyt vasemmalle kaartuva rystyväylä. Periaatteessa aika helppo sekin, mutta se pahuksen valtava puu siinä keskellä... Eikä kutonenkaan yhtään hullumpi väylä ollut.
Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Koreista havaintona, jotta ensimmäistä kertaa missään näin koreihin laitetut lukot estämään varkauksia. Löytyi alusta roskiskin. Suojaverkkoja suojaamassa p-paikan autoja ykköskoriin tehtäviltä harjoitusheitoilta sekä kolmosväylän vieressä olevaa asuintaloa. Löytyi mando, ob ja dz. Puihin oli laitettu suojapuita ja HUOM! Draivereilla pelaaminen kokonaan kielletty! Eli putterit ja midarit vain sallittuja! Mikkelin keskustan laajat palvelut kirjaimellisesti aivan vieressä.
Erityisesti väylät 2 ja 6 turhan likellä toisiaan tiiviillä puistoalueella. 4-väylä hyvin epäsiisti, törkyä keskellä väylää. Heittopaikat tekonurmimattoa mikä tosin hyvin kulunutta ja olisi aika isossa uusimisen tarpeessa!
Ihan viiden tähden radaksi tästä ei ole, mutta erinomainen minirata kuitenkin! Melkoista ratasuunnittelun taituruutta, että noin vähäinen väylämäärä pienillä metrimäärillä voikin sisältään noin hyviä ja oivaltavia väyliä! Pieniä puutteita siellä täällä, mutta isosti ne eivät pelikokemukseen kuitenkaan vaikuttaneet. Olisihan noita pelannut oikein mielellään vielä muutaman väylän lisääkin. Noh... hyvä noinkin. Voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Mikkelin kaupungissa Rantakylän kaupunginosassa Rantakylän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 637m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Pelattu 18.9.2021.
Rantakylän metsärata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja, joten kohtalaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli täynnä toinen toistaan hienompia väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin. Erityisesti viisi ensimmäistä väylää olivat huikeita ja neljä viimeistä sitten tavallisempaa perusväylää. Suosikkiväylä nro 5 mikä oli oikeasti upea timantti, oikein mahtava alamäkeen heitettävä metsäväylä. Eikä ykkönen ja kolmonen paljoa taakse jääneet. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät, vaikka tilaa joskus heitolle kohtalaisen vähän. Kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Siirtymät lyhyet paitsi 3 --> 4 ja 9 --> parkkipaikka.
Rakenteet radalla oiken mallikkaassa kunnossa. Löytyi hyvä infokartta, heittopaikat (pidempiä kuin monella pidempien väylien radalla), heittopaikkaopasteet (jotka uniikisti kiinni heittoalustassa), korit ja next tee -kyltit. Lisäksi roskis alussa ja runsaasti penkkejä, liekö oli ihan jokaisen heittopaikan yhteydessä! Vieressä nurmikenttä heittojen treenaamiseen. Rantakylän rata sijaitsee urheilualueella missä lisäksi mm. uimahalli. Rantakylän palvelut vieressä kauppoineen ja Mikkelin keskustaankin vain viitisen kilometriä.
Kehitettävää? Niin... ei kovinkaan paljoa. Oikeastaan ainoa mitä jäi kaipaamaan, niin löytökiekkolaatikkoa ei ollut minkäänlaista. Kun viisi ekaa väylää oli huikeaa upeiden väylien tykitystä, niin kolmelle vikallekin toivoisi ehkä jotain pientä jujua, ratamestarin erikoisuutta, niin rata olisi entistä loisteliaampi kokonaisuus.
Täytyy kyllä sanoa, jotta Rantakylän frisbeegolfpuisto oli ehdottomasti yksi parhaimmista 9-väyläisistä mitä olen tähän mennessä pelannut! Upeita ja monipuolisia väyliä useita, rakenteet kunnossa, palvelut lähellä. Kyllä se vain niin on, jotta tämä Rantakylän rata saa täydet viisi tähteä ja fgr:llä painan "merkitse suosikkiradaksi" -painiketta.
Milloin tahansa voisi todellakin pelata uudestaan!
5/5
Mikkelin kaupungissa Haukivuoren taajamassa Rantokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1466m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4260m. Pelattu 18.9.2021.
Täysimittaiseksi ihan äskettäin kasvanut Rantokankaan metsä/kuntorata-rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joiden johdosta liikunta nosti jopa sykettä ihan kivasti vaikkei ihan tappomäkiä matkan varrella ollutkaan. Väylistä nro 16 oli kaikkein komein. Väylän heittopaikka sijaitsi hyppyrimäen vieressä ja alas mentiin aika jyrkässä kulmassa, korille matkaa 134m. Vaikeutta lisäsi keskellä väylää menevä kapeahko joki. Oma heitto epäonnistui aika kovasti ja lähti kaartamaan oikealle pois varsinaiselta hyppyrimäen alastulorinteeltä missä odotti niitettyä heinää, mutta kaikki heinä oli silti rinteessä ja pitkää heinämössöä koko alamäen osalta. Lisäksi tämän jälkeen alkoi oikealla hurja metsämörri. Eli kaunis väylä, mutta tulee syömään ison määrän kiekkoja, jos et pysy tarkasti väylällä. Nro 15 kori oli samaisen hyppyrimäen edustalla ja hieno ratkaisu niin. Lisäksi nro 17 mukava avoimella nurmikolla. Onneksi joukkoon oli saatu jonkin verran myös puhtaita metsäväyliä kuntoradan väylien lisäksi. Siirtymät lyhyet paitsi 11 - 12 selvästi pidempi.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis lähtöpaikalta. Next tee -kylttejä oli mukavasti eikä karttaa tarvinnut missään kohdin vilkuilla. Siellä missä kylttejä ei ollut, niin seuraavan väylän heittopaikka oli käytännössä nähtävillä edelliseltä korilta. Haukivuoren palvelut kauppoineen muutaman kilometrin päässä.
Mutta... se mutta isolla M-kirjaimella! Kun rata alkaa oikealla kuntoradalle tehtyjen, tarkkaa heittämistä vaativien väylien tykityksellä, niin mielenkiinto rataa kohtaan lopahtaa hyvin, hyvin, hyvin nopeasti. Tarkoissa heitoissa ei ole mitään vikaa, mutta sitten maasto pitäisi olla sivustoilla jotenkin järkevää. Rantokankaalla oli niin paljon ja niin laajoja supermegahirviömörrejä, jotta oli suoranainen ihme, että kaikki kiekot löytyivät yhden väylän puuhun ylös jäänyttä kiekkoa lukuunottamatta. Sekä oikeat että vasemmat sivustot kasvoivat niin hurjaa pusikkoa ja tiheää puustoa liian monin paikoin, jotta, jos niihin heitit, niin poispääseminen vaati sellaisia ihmetekoja mihin ei tavallinen fribaaja kykene. Spottaus käytännössä täysin välttämätöntä.
Heittolinjat välillä hieman niin ja näin. Erityisesti 11-väylä ruumiillisti tämän suunnitelun heikkouden. Vaikka edessä olikin vain pikkiriikkisiä puita, niin ne pienetkin oksat tekivät sen, jotta potentiaalinen heitto-aukko oli vain muutamia kymmeniä senttejä. Niin... tai heitä armotonta hysseä, jos osaat. Kyllä. 11-väylän lisäksi myös muualla olisi puiden karsimisen tarvetta, niin selkeytyisi heittäminen aikalailla. Väylien järjestys hieman kummallinen. Väylien 4 -12 välillä oli väylät ripoteltu niin oudosti, jotta piti oikein miettiä mitä suunnittelija on hakenut näillä ratkaisuilla, kruununa vielä pitkä siirtyminen juurikin 11 - 12 välillä. Turvallisuus oli kuitenkin ihan ok, vaikka etukäteen kartasta katsomalla oli sekin noille väylillä hieman niin ja näin, sillä ihan niin sumpussa ei väylät olleet kuin ennakoin.
16-väylä on varmasti jatkossa juurikin sellainen mistä Rantokankaan rata tunnetaan ja muistetaan. Tosiaan komea väylä, mutta ne mörrit, ne kauheat megamörrit siellä oikealla ja se niitetty heinä koko väylällä. Ei riitä, että 1,5 metrinen heinä niitetään vain ihan heinän tyvestä viikatemaisesti jolloin jäljelle jäävä heinämäärä imee kiekot ahnaasti. Tuollainen korkealta jyrkästi alas heitettävä väylä on heiton kannalta muutoinkin amatöörille aina riski, kun äkkiä lähtee kiekko feidaamaan vasemmalle ja se taas ei toki radan tekijän vika ole. Kuin kruununa ontuvalle ratasuunnittelulle oli se kaikkien suunnitteluvirheiden äiti ja isoäiti eli kaksi väylää ristesi keskenään. Yhtään järkevää syytä en tähän 17 ja 18-väylien osalta jaksa keksiä. Väylät on aina rakennettavissa erilleen vaikka sitten lyhyempänä, eri paikassa tai sitten kokonaan poisjättäen. Toki Rantokankaalla näiden väylien näkyväisyys oli hyvä, mutta tuollaiseen ratkaisuun ei pitäisi silti koskaan päätyä, ei koskaan!
Rantokankaan rata ei sytyttänyt, ei oikein yhtään. 15-väylän korinpaikka oli hieno ja nro 16 myös upea väylä, vaikka itseltä sujuikin kehnosti. Muutoin liikaa supermegahirviömonsterimörrejä sivustoilla lähes koko radan osalta yhdistettynä mielikuvituksettomiin kuntorataväyliin. Rata miellyttää varmasti joitakin, mutta minulla ei ole kiire mennä koskaan uudestaan pelaamaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisinkin.
2/5
Käyty pelaamassa rata maalaistalon isännän kanssa 31.8.2021. Rataa on hiljalleen paranneltu. Nyt löytyy heittopaikoilta opasteet missä väylän numero, par-lukema ja väylän pituus, jatkossa tulee myös pikkukuvat kuvaamaan heittosuuntaa. Radalle on tehty myös järkeviin paikkoihin mandoja, löytyy next tee -kyltit ja muutamalla väylämuutoksella rata on entisestään vaihtelevampi ja mielekkäämpi pelata. Koreja on ehostettu ja ovat kyllä parasta diy-laatua. Isännän mukaan radan kehittämistä jatketaan pienin askelin tulevinakin vuosina.
Vaikka lehmien ääntä ei tällä kertaa kuulunutkaan, niin kokemus oli vähintään yhtä erinomainen kuin pari vuottakin sitten. Se, että radan kehittämiseenkin riittää vielä paukkuja, niin on upea asia radalla mikä on 100% isännän ja hänen poikansa käsialaa. Vuonna 2020 vanhan radan viereen on rakennettu täysin erillinen "Mikkalan maalaistalo Forest" -rata mikä on hyvätasoinen 9-väyläinen metsärata.
Käykäähän pelaamassa! Ei maksa mitään muuta kuin paikalle saapumisen vaivan!
Kaavin kunnassa Mikkalan maalaistalo Forest -rata. Radalla pituutta 9-väylää, 800m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu 31.8.2021.
Rata sijaitsee "Mikkalan maalaistalo" -nimisen radan naapurissa saman maalaistalon pihapiirissä. Kun Ahvenisentietä ajetaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin näkyy tien oikealla puolella teiden risteyksessä pieni punainen aitta, josta Forest rata starttaa. Vanhalle, mutta edelleen käytössä olevalle radalle löytää, kun kääntyy samasta risteyksestä vasemmalle, ohittaa isomman punaisen rakennuksen ja lähtö seuraavan, pienemmän punaisen rakennuksen takaa.
Mikkalan maalaistalo Forest -rata ei sisällä käytännössä juuri ollenkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Rata kulkee käytännössä koko ajan metsässä tullen parin väylän ajaksi peltoaukean (vanha piha-alue) kohdalla avoimemmalle alueelle. Väylien suunnittelussa on käytetty paljon harkintaa ja niihin on saatu paljon pituutta ja haastellisuutta. Heittolinjat ovat koko ajan hyvin selkeät, ehkä ainoastaan ysiltä olisi varaa ottaa lähin koivu pois, jotta heittolinja olisi vielä hieman selkeämpi. Siirtymät ovat lyhyet, suorastaan olemattomat, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyvät heittojen jälkeen maastosta erityisen helposti.
Rakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Numeroidut korit ovat ilmeisestikin dgp:t, vaikkei niissä tekstejä näykään. Hieman näyttivät, jotta olisi maalattu yläpanta uudelleen jolloin viralliset tekstit peittyneet. Heittopaikoilla oli kenties parhaimmat "tee se itse" -tason opasteet mitä olen koskaan nähnyt. Hyvin ja selkeästi tehdyssä opasteessa oli kaikki olennainen eli väylän numero, par-lukema, väylän pituus ja selkeä ja informatiivinen piirros heittolinjasta. Upea suoritus! Vaikka siirtymät olivatkin hyvin lyhyet, niin rata oli niin hyvin next tee -kyltitetty ettei eksymisen vaaraa ollut missään kohdassa. Löytyi myös mandot, ob:t ja dz:t.
Puutteitakin oli... heittopaikat olivat maapohjalla mikä tietysti noinkin pitkillä väylillä ei ole ihan se paras ratkaisu. Alueen ominaispiirteiden takia sinne ei toistaiseksi ole kuitenkaan mahdollista rakentaa "oikeita" heittopaikkoja. Infokartta puuttuu myös kokonaan. Talon isäntä on kehittämässä tätäkin puolta, jotta ainakin alkuun tulisi selkeämpi kyltitys radan alkamiskohtaan. Kartta olisi tässä alati jatkuvassa kehitystyössä yksi tärkeä osa.
Tämä Mikkalan uusi rata oli hyvä kokemus. Radan suunnittelija on tiennyt miten hyvä ja monipuolinen rata tehdään. Rataa oli hyvin miellyttävä heittää. Se mikä tämän radan arvoa nostaa kokonaisuutena yhdessä viereisen, vanhan radan kanssa on se, jotta talon isäntä on käyttänyt radan rakentamiseen vain omia euroja, tehnyt vanhan radat koritkin alusta loppuun itse. Budjetti ei ole tälläkään radalla ollut ihan mahdottoman kova, kun on ollut taitoa tehdä paljon itse. Forest-rata on täydellinen osoitus siitä miten pienelläkin budjetilla saa hyvin laadukasta jälkeä aikaiseksi, kun on vain taitoa ja viitseliäisyyttää näpräillä radan rakenteiden parissa. Talon isännän kanssa pitkään pelireissulla taas jutelleena ja radan tiedot ylösottaneena, niin olen vakuuttunut, jotta tämäkin rata kehittyy koko ajan entistä paremmaksi pienen pienien yksityiskohtien kautta. Sen verran järkeviä ja hyviä suunnitelmia hänellä oli radan suhteen.
Ei voi kuin hattua nostaa ja kunnioitus antaa, näitä ratoja, tällaisessa upeassa ympäristössä tarvitaan paljon lisää! Tämän voisi milloin tahansa pelata uudestaankin!
4/5
Sulkavan kunnassa Lohilahden kylällä koulun naapurissa Lohilahti Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 630m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 20.8.2021.
Tämä pururadalla koko ajan kulkenut Lohilahden rata sisälsi pieniä korkeuseroja erityisesti ensimmäisellä väylällä, mutta mistään hikiliikunnasta ei radan kiertämisessä ollut kyse. Väylät olivat helpohkoja ja lyhyitä väyliä. Heittolinjat olivat selkeät koko ajan. Siirtymät olivat olemattomat, joten rata on hyvin nopea kiertää.
Rakenteista löytyi hyvässä kunnossa oleva infokartta, teeopasteet ja Amexpon korit. Naapurissa Kahvila-Ravintola Majakka ja Kyläkauppa evästelyä varten.
Mutta... se mutta. Rata oli kovasti yllätyksetön, jokainen väylä oli pururadan varrella. Selkeä heittolinja tarkoitti kapeaa ja välillä tosi kapeaa ränniä 9-väylän ajan ja kori sitten kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella. Tosi tarkka sihti sai kyllä olla, jos meinasi väylällä pysyä. Ja, kun heittää minun tarkkuudella, niin sivustojen mörreistä sai etsiä kiekkoja useammalla väylällä. Voisi sanoa, jotta jopa ahdistavaa yksipuoleisuutta oli tarjolla 9-väylää, kun olit yhden väylän heittänyt, olit heittänyt koko radan.
Heittopaikat olivat soralla ja pahasti kuopalla, joten vauhtia ei ole mahdollista ottaa lainkaan. Myöskään puita ei oltu raaskittu kaataa radan perustamisvaiheessa yhtään kappaletta ja kapealla ränniradalla "pienelle" karsimiselle olisi todellakin tarvetta! Ratasuunnittelu muutoinkin aika ontuvaa, sillä radan viimeinen eli 9-väylä oli kaukana lähtöpisteestä mikä on lähtökohtaisesti aina huonon suunnittelun merkki.
Koululaisille tämä Lohilahden rata on ihan ok ja siinä kontekstissa ajaa asian joten kuten. Rata on tehty selvästi aika pienellä budjetilla mikä ei sinällään ole ongelma, mutta radasta se on tehnyt Lohilahdessa tylsän ja yksipuolisen. Puiden kaatoa vaatisi akuutisti ja vaikka edes 2-3 väylän vientiä kokonaan metsän puolelle, sillä tilaa olisi. Eli, jos rataa haluaisi joskus kehittää ja löytäisi siihen rahotuksen, niin ratasuunnittelu kokonaan uusiksi ja heittopaikat paremmiksi, niin alkaisi näyttämään ja tuntumaan ihan kunnon radaltakin. Sijainti kuitenkin koulun yhteydessä erinomainen. Ei ole tarpeen tulla pelaamaan tätä uudestaan, vaikka samoilla suunnilla liikkuisikin.
2/5
Jos olet painanut "merkitse pelatuksi" -linkkiä, niin näkyy kyllä listauksessa. Yleensä lisää viimeisimmän pelatun radan alimmaiseksi, mutta joskus järjestelmä jostain syystä heittää radan listauksessa jonnekin satunnaiseen välikköön. Eli käy joko koko siun 107 pelattua rataa läpi tai käytä hakua, niin pitäisi jostain kohtaa listausta löytyä.
Rautjärven kunnassa Kekäleniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 428m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1420m. Pelattu 22.8.2021.
Kekäleniemen rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja ja lyhyitä, joten radan kiertäminen erittäin nopeaa. Vaikkei väylät teknisiä ja vaikeita olleetkaan, niin kauniita ne todellakin olivat sanan varsinaisessa merkityksessään! Maalaismaisemaa oli tarjolla jokaisella väylällä peltoineen, rakennuksineen ja metsineen ja rata oli tehty aivan selkeästi kauneusarvot edellä. Tasaisen mukavista väylistä on mahdoton nimetä suosikkiväylää. Kolmoselta neloselle siirtymät kenties kaunein missään hienoa koivukujaa pitkin.
Lähtö maitolaiturilta minkä seinässä myös infokartta. Heittopaikkoina pienet tekonurmimaton palaset. Korit laadukkaat Prodiscukset. Löytyi myös roskis ja seiskalta lepopenkkikin.
Mutta... korjattavaakin oli ja aikalailla vielä. Radalle ei ollut kunnollista p-paikkaa, mutta tuskin koskaan mitää isoa ruuhkaakaan taitaa tuolla olla. Yhtään heittopaikkaopastetta ei oltu raaskittu laittaa eikä myöskään next tee-kylttiä. Kun heittopaikatkin oli tosiaan merkitty vain oransseilla aurauskepin pätkillä, niin sai aika huolella arpoa, että mikä väylä oli kyseessä ja minne päin piti väylältä lähteä, kartta oli kovassa, aivan liian kovassa käytössä!
Väylien 2 ja 7 heittolinjat risteävät ja kakkonen, kutonen sekä seiska heitetään vielä Kekäleniementien yli tai sitä vahvasti sivuten. Tuskin kovin paljon autoja liikkuu, muttei silti mikään ihanteellinen ratkaisu kuitenkaan. Kolmosella ja kutosella sama heittopaikka.
Rata oli äärimmäisen kaunis ja omaa silmää maalaismaisema miellytti kovasti. Pahin puute radalla oli ilman muuta opastuksen kokonaisvaltainen puuttuminen. Kyse on selvästi kyläyhdistyksen halvalla budjetilla toteuttamasta radasta, josta on kaikki ylimääräinen karsittu pois mikä vain voisi kustannuksia aiheuttaa. Tämä on ihan ok, mutta esim. heittopaikkojen merkitsemiseen riittäisi maahan isketyt puutolpat jonka päissä voisi olla vanerista kyltti, jossa maalattu väylän nro, par-lukema ja pituus, ihan vain kaikkein yksinkertaisimmillaan toteutettuna eikä maksaisi paljon mitään. Samaan kategoriaan menisi myös next tee -kyltit, hyvin pienellä rahasummalla saisi talkoilemalla tosi tarkoituksenmukaista opastusta aikaiseksi. Lisäksi tien yli heittäminen vaikka kuin hiljaisen sellaisen, niin on kummallinen ratkaisu.
Radassa olisi paljon kehitettävää ja vaikka maisema miellytti erittäin paljon, niin siltikin radalle ei voi kovin korkeaa arviointia antaa. Yllä mainitut puutteet, jos laitettaisiin erityisesti opastuksen suhteen kuntoon, niin heti nousisi arviointi 1-2 pykälää. Nyt ei ole kiire uudestaan mennä pelaamaan.
2/5
Parikkalan kunnassa Leijona Frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää, 445m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 22.8.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen puisto/metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta radan pituuteen suhteutettuna. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helpohkoja, mutta aina oli jokin puska, puu tai maastonmuoto muutoin tuomassa heittoon haastetta. Pienessä paketissa oikein mukava ja monipuolinen kattaus selkeillä heittolinjoilla varustettuja väyliä. Radan kiertää hyvin nopeasti läpi, sillä siirtymät olemattomat. Tasaiset puistoväylätkin ihan hyviä, mutta kolme timanttistakin väylää löytyi. Nro 5 oli hyvin kaunis alamäkiväylä läpi erittäin komeiden mäntyjen. Nro 6 myös nätti alamäki. Ja se paras oikeastaan sitten nro 8... alamäkiväylä ja nätti puu keskellä väylää, yksi kauneimpia väyliä mitä olen koskaan heittänyt!
Rata aivan uusi, joten rakenteet pääosin hyvässä hapessa. Löytyy infotaulu, roskis, teeopasteet ja korit.
Periaatteessa hyvä, mutta jotain uupui kuitenkin ihan sillä käytännön tasolla. Nro 5 ja 6 hienoja alamäkiväyliä, mutta reunustoilla jäätävät superhypermegamonsteri ryteiköt sekä vasemmalla että oikealla. Nro 3 ja 4 on laitettu aivan turhaan risteämään keskenään. Nro 4 heitettiin sokkona sillä tavoin, että kori oli näkymättömissä ja sen korin vieressä sitten seuraavan väylän heittopaikka... huh! Seiska ja ysi liian likellä toisiaan. Heittopaikat soralla ja pahasti kuopalla! Vitoselta kutoselle siirtyminen vitosen heittolinjaa pitkin... hups!
Leijona Frisbeegolf Parikkalassa oli monella tapaa oikein mukava frisbeegolfrata. Puistoväylät jo hyviä, mutta alamäet täyttä timanttia! Tarvitsisi tehdä "vain" kaksi "pientä" asiaa eli 1) Pusikoiden niittäminen alamäkiväyliltä sekä 2) Heittopaikat kokonaan uusiksi eli tekonurmi kehiin. Näiden muutosten jälkeen arvosana hipoisi vahvasti jo täyttä viittä tähteä.
3/5
Paiholan radalla toisen kerran pelaamassa frisbeegolfia 22.8.2021. Rata laajentunut 18-väyläiseksi. 1525m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3810m.
Voihan huokaus sentään... 9-väyläisenä rata oli yhtä timanttia maisemien ja väylien monipuolisuuden takia ja kiilasikin kaikista radoista ykköseksi, mikä oli vuosi sitten uskomaton suoritus pienen pohjois-karjalalaisen kylän pikkuradalta.
Nyt rata oli menettänyt sielunsa, sen tiiviin tykityksen unohtumattomia väyliä. Osa uusista väylistä ihan jees, mutta kokonaisuus hajanaisempi ja osa väylistä oikeasti aika ahdistavan teennäisiä. Toki aiemmat hyvät väylät olivat kokonaisuudessaan jäljellä.
Alun lisänepit olivat hyvä ratkaisu ja oikeastaan ihan radan puoliväliin meni kaikki hyvin. Siirtymä kasiltä ysille pitkä. Alkoi väylät jotka kyllä pelasi, mutta puihin oltu raaskittu lainkaan koskea. Next tee -kylttejä olis kaivannut esim. 8-9 ja 16-17 siirtymille. Väylän nro 11 tarkoitusta tuli hyvä tovi mietittyä... alkoi olla jo aivan liian vaikeaa tekemistä aloittelijalle, kun katsoi vasemmalla ollutta alamörriä mihin ei kiekkoa halunnut heittää, mutta... sama toistui jo 9-väyläisellä radalla olleella muutoin kauniilla 15-väylällä. Vasemmalla ollut supermegamörrimonsteri oli jotain aika järkyttävää... omaa kiekkoakin sai etsiä erittäin pitkän tovin. Onneksi heti väylä 11 ketutuksen jälkeen tuli aina upea nro 12, upeaakin upeampi väylä! Siitä sitte palattiin teennäisten lisäväylien osastolle mitkä eivät radan profiiliin sopineet lainkaan.
Rata on edelleen ihan mukava ja hyvä, mutta... ei tästä ole enää suosikkiradaksi, ei edes viiden tähden radaksi. Valitettavasti radan laajennus on pilannut osaltaan aika uniikin kokonaisuuden. Radan voisi pelata joskus uudestaankin, muttei enää jaksa hehkuttaa. Harmittaa, mutta minkäs teet. On aika Tahkovuoren radan nousta jälleen ykkössijalle omalla listalla, hyvä niin!
4/5
Joensuun kaupungissa Enon taajamassa Vallisärkän alueella Enon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 803m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2050m. Pelattu 21.8.2021.
Enon radalla ei korkeuseroja hirveästi ollut, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat jopa kohtalaisen pitkiä, mutta kuitenkin aika suoria ja profiililtaan muutoinkin helpohkoja. Heittolinjat olivat selkeät ja puita toki oli pelissä kun mäntykangasmetsässä mentiin. Alue ihanteellinen frisbeegolfiin sillä kiekot löytyvät matalasta varvikosta erittäin hyvin. Siirtymät lyhyet. Itseä miellytti eniten 1-väylä mikä heitettiin komeasti vinorinteeseen, eikä ylös tai alas, kuten yleensä. Vasemmalle ei kannata kiekon antaa feidata tai sitten voipi kiekko 1-väylällä olla aika jännässäkin paikassa...
Rakenteet priimaa laatua, kuten uudelta radalta voi yleensä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (yksi treenaukseen) laadukkaita. Rata lähtee liikkeelle Kaltimon Kierron yhdeltä taukopaikalta Vallisärkillä, joten senkin kautta alueen varustelutaso hyvä. Löytyy kuivikekäymälä, laavu + puita kaikkien halukkaiden käyttöön ja roskis. Vieressä myös Enon kuntoportaat treenaamista varten. Enon keskustan palvelut parin kilometrin päässä.
Radalla kiinnitti huomiota, jotta puita oli radan tieltä kaadettu hyvin vähän tai, jos lainkaan. Siihen nähden saatu kasaan erinomaiset väylät. Tosin samaan hengenvetoon pitää todeta, että väylät olisivat voineet olla kyllä paljon monipuolisempiakin. Korkeuseroja oli hyödynnetty käsittämättömän vähän sillä Vallisärkkien alueella mäkiä todellakin riittää! Nyt rata meni melkein tasaisissa merkeissä koko ajan, liki ainoat kapuamiset tulivat 1-väylällä, jos satuit kiekon eksyttämään vasemmalle rinnettä alas. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta tiiviillä radalla niille ei tällä kertaa tarvetta ollutkaan.
Rata oli jo tällaisenaan pienistä puutteista huolimatta kuitenkin hyvä ellei jopa erinomainenkin. Mukavia ja kohtuupituisia väyliä tarjolla 9 kappaletta. Arvostan isosti maastoa mistä kiekot löytyy helposti. Hieman monipuolisuutta väyliin ja korkeuserot rohkeammin käyttöön. Ja mikä tärkeintä, niin ihan selvästi tuoksahtaa jossain vaiheessa 18-väyläiseltä radalta, tilaa olisi vaikka muille jakaa! Nuo asiat kuntoon, niin voisi antaa täydet viisi tähteä. Milloin tahansa voisi radan pelata uudestaan!
4/5
Tohmajärven kunnassa Tikkalan kylällä koulun ja päiväkodin alueella aivan 6-tien vieressä Tikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 535m ja C2-luokitus. Pelattu 20.8.2021.
Tikkalan metsässä/kuntoradalla sijaitseva rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja, mutta huonompikuntoisempikin pärjää mainiosti radan ilman pulssin nousemista vaarallisen korkealle. Väylät ovat helppoja, mutta tarjoavat mukavaa perustason tekemistä koko 9-väylän ajan, heittolinjat selkeät paitsi 8-väylän alussa. Puut ovat kuitenkin koko ajan jotenkin mukana, ihan aakeetalaakeeta heittotilaa ei ole yhdelläkään väylällä. Siirtymät myös lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Suosikkiväyliä kaksi ensimmäistä jotka heitettiin loivaan alamäkeen kumpikin.
Kun rata on uusi, niin rakenteet pääosin oikein hyvässä kunnossa, kuten kuuluukin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet erinomaiset! Vanhat Seppo-korit ajavat asiansa vielä ihan hyvin. Uskoisin, että korit on kiikutettu kahdelta lakkautetulta keskustan radalta.
Mutta... aika paljon olisi tällä Tikkalan radalla mahdollisuus kehittyä, jos Tohmajärven kunnalla vain intoa suinkin riittäisi. Pahiten pielessä on opastus... next tee -kylttejä olisi tarvinnut käytännössä lähes jokaiselle väylälle, mm. siirtymät 1-2, 3-4, 5-6 ja 8-9 mystisiä, karttaa sai olla koko ajan vilkuilemassa, jopa harvinaisen kovaa arpomista siltä osin. Radan ollessa uusi ei polkujakaan ole riittävästi vielä muodostunut suuntien hahmottamiseen.
Toinen ison iso miinus soralla olevista heittopaikoista, jotka olivat jokaisella väylällä pahasti kuopalla, surullista lähinnä. Varsinkin 1 ja 2-väylien jyrkimpiin kohtiin portaat olisivat enemmän kuin paikallaan. 3-väylän oikeaa sivusta kannattaa oikeasti varoa, kiekon kadottaminen sinne mörrimöykkyyn hyvin helppoa, muutoin onneksi kiekot löytyvät oikein hyvin. Ratasuunnittelun kannalta kukkanen väylien sijainnissa, sillä ensimmäisen ja viimeisen väylän tulisi sijaita aika likekkäin, nyt vikalta väylältä oli turhan pitkä siirtymä lähtöön. Toinen hieman pidempi siirtymä oli kolmoselta neloselle. Löytökiekoille ei laatikkoa ollut minkäänlaista.
Tikkalan frisbeegolfrata oli oikein mukava hyvänmielen rata. Väylät helppoja ja sopii hyvin juurikin koulun yhteyteen. Radan helppoutta ja osin hyvin sujunutta kierrosta kuvaa oma tulos ( -2 ) mihin en pääse likimainkaan koskaan vaikka olisi kuinka helppoa tahansa. Rata on selvästi rakennettu pienellä budjetilla ja koreja tuotu muualta. Heittopaikoissa säästäminen on hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja ehottomasti pitäisi vaihtaa tekonurmeen tms! Ja vielä sitten ne next tee -kyltit kiireesti radalle, niin voisi antaa radalle helposti 1-2 pykälää korkeamman arvioinnin.
On hieno juttu, että Tohmajärvelle on saatu kaksi uutta rataa, mutta kumpainenkin vaatisi paljon jatkokehittämistä, jotta kasvaisivat oikeiden ratojen joukkoon. Varsinkin Tikkalan potentiaali on kyllä iso, joten toivotaan tsemppiä kunnan budjetin laatijoille, jotta rahaa liikenisi myös jatkossa radoille riittävästi.
3/5
Tohmajärven kunnassa Maiju Lassilan yhtenäiskoulun vieressä Tohmajärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1456m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3980m. Pelattu 20.8.2021.
Tohmajärven osin metsikössä ja osin pururadalla sijainnut rata sisälsi hieman korkeuseroja, muttei hengästymään päässyt missään vaiheessa kuitenkaan. Siirtymät järkeviä ja suht lyhyitä, joten kohtalaisen nopeasti rata on kierrettävissä. Väylät pääosin suht lyhyitä ja helpohkoja vaikkei ihan mitään superhelppoa ilman esteitä suoraan korille heittämistä kuitenkaan. Väylistä nro 11 erottui pikkunättinä väylänä edukseen ja myös nro 18 puistoväylänä miellytti myös.
Olemassa olevat rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten aivan uudelta radalta sopikin odottaa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen ( + yksi harkkakori ) priimaa laatua! Ja kunniamaininta heittopaikoista jotka oli rakennettu väylä pituuden mukaan, pidempi pitkillä väylillä ja lyhyempi lyhyemmillä väylillä, oikein hyvä ja yllättävän harvinainen ratkaisu.
Mutta ei... raakile, hyvin monessa suhteessa. Paljon puuttui sellaisia rakenteita, joita 18-väyläisellä aina odottaisi olevan. Taukopenkkejä ei yhtään koko radalla! Ei yhtään roskista, eikä myöskään minkäänlaista löytökiekkolaatikkoa. Monin paikoin olisi kaivannu pikkusiltoja ojien yli sekä portaita pahimpiin paikkoihin. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta niitäkin olisi kaivannut, arpoa sai mm. siirtymää väylien 10-11 ja 13-14 välillä. Lisäopastusta olisi voinut olla muuallakin. Osin toki asiaan vaikutti se, että uudella radalla ei ollut polut vielä tallaantuneet.
Sokkoväyliä oli tietenkin muutamia ja tarkkaa spottaamista vaatii, kun alueelle liikkuu kuitenkin runsaasti muitakin kuin frisbeegolfin pelaajia. Kakkosen kori näkymättömissä montussa ja olin jo heittänyt avaukseni kohden kasin koria, kunnes huomasin erheeni. Rinne kakkosen korin ympäristössä varsinkin sateella turhan liukas jyrkkyyden takia, portaat olisivat enemmän kuin tervetulleet! Viimeisen eli 18-väylän heittopaikkaopaste ei vastaa todellisuutta.
Tohmajärven uuden frisbeegolfradan ehdottomasti suurin puute oli kuitenkin alati läsnä olevat supermegamonsterimörrit liian monilla väylillä, mm. 9, 10, 11 ja 12 vain muutamia mainitakseni. Yksin heittäjälle aika orpoa, kun spottaaminen toivotonta. Itselläkin kului ihan "kiitettävästi" aikaa kiekkojen turhauttavaan etsintään. Kun rata on rakennettu aluskasvillisuuden kannalta ongelmalliseen paikkaan missä pahimmat puskat on muutoinkin raivaamatta, niin on vaikea tai jopa täysin mahdoton uskoa, että Tohmajärven kunnalla riittäisi minkäänlaisia resursseja radan riittävään ylläpitoon. Radalla pitäisi tehdä aika hurja raivausurakka väylien varsilla ja sen jälkeenkin säännöllistä niittoa... ei onnistu, ei mitenkään.
Jep! Raakile tosiaan, niin kovin monessa suhteessa. Pitkälle radalle välttämättömiä rakenteita puuttuu paljon, niitä lisäämälläkin arvosana nousisi itsellä vain yhden pykälän. Radan ryteikköisyys ei vain valitettavasti tule poistumaan, vaikka kuinka hyvää tahtoa kunnalla olisikin. Toivottavasti toki olen väärässä. Ei ole minkäänlaista kiirettä palata tuonne uudestaan!
2/5
Sulkavan kunnassa koulun, liikuntahallin ja moninaisten muidenkin liikuntapaikkojen sekä keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Sulkavan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1427m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2510m. Pelattu 20.8.2021.
Rata sisälsi jonkinlaisia korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Syke ei kuitenkaan ihan mahottoman kovaksi missään vaiheessa päässyt nousemaan. Siirtymät väylältä toiselle olivat hyvin lyhyet, joten radan kiertää hyvinkin nopeasti. Radan väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja ja allekirjoittanutta miellytti kovasti, että peräti 8 väylää ( 1-3 ja 14-18 ) kiersi tavalla tai toisella puistomaisissa ympäristöissä mikä on heittotilan kannalta hieno juttu. Lisäksi maisemat olivat kyllä kohdillaan Sulkavan radalla. Hienoin kaikista väylistä oli ilman muuta nro 15 missä heitettiin puistossa reiluun alamäkeen yli 100m viskasu ja kori vielä kiven päällä kera portaiden.
Rakenteista infokartta, teeopasteet ja Seppo-korit hyvässä iskussa. Roskiksia ja penkkejä löytyi riittävästi. Keskustan kaupat ja muut palvelut mm. evästelyyn tosiaan ihan vieressä. Itseltä lämpimät suosittelut Kahvila-Puoti Alina, oikein ihana palvelu ja maistuvat tuotteet... ja ne vessan tapetit, kerta kaikkiaan! 🙂
Mutta... ei. Teet olivat pikkuriikkisiä betonilaattoja, joista ei ollut mitään hyötyä vauhdinotossa. Täyttävät kyllä 1-tason ratakriteerin, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla juuri kaivannutkaan.
Kaikkein suurin puute Sulkavan radalla oli kuitenkin se, että aivan liian usein väylät olivat liian lähekkäin toisiaan tai sitten kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin. Jopa niin, että heitetään avaus sokkona kohden koria ylämäkeen ja seuraava heittopaikka korin vieressä näkymättömissä, jotta milläs sitten spottailet, jos yksin heität... Jep! Sumputus oli välillä aika hurjaa, pahimmat kohdat väylillä 10-11-12 ja 15-16, mutta myös muualla liikaa lähekkäisyyttä oli runsain mitoin tarjolla. Lisäksi rataa ylläpitävä taho ei ole suostunut omien tietojeni mukaan tekemään yhteistyötä fgr:n tietojen päivittämiseksi ajantasalle. Toimintaa, jos ei voi kuin peukkua alaspäin näyttää...
Väylät olivat mukavia heittää Sulkavan radalla. Olivat itselle eli aloittelijalle sopivia pituutensa ja profiilinsa puolesta. Tokikaan eivät olleet liian helppoja, vaan jonkinmoista haastetta oli aina mukana. Maasto oli kivaa ja vaikka välillä pieniä mörrejä olikin, niin kohtuullisesti kiekot kuitenkin aina löytyivät. Turvallisuuspuutteet kuitenkin turhan kovat lähes koko radan osalta. Hiljaisena aikana vielä jotenkuten menee, mutta hieman enemmän porukan aikaan saattaa aika ikäviä osumia kiekoista tulla. Lisäksi heittopaikat kaipaisivat kiiruusti parantamista ja modernisointia!
Voisi tämän radan ehkä joskus pelata uudestaankin, kaikista puutteistakin huolimatta.
3/5
Savitaipaleen kunnassa Heituinlahden kylällä Heituinlahden nuorisoseuran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 907m ja BB3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2250m. Pelattu 11.8.2021.
Rata ei isoja korkeuseroja sisältänyt, joten hikiliikunnan puolelle ei kierroksella päästy. Radan parasta antia olivat korit mitkä olivat Kärkkäisen kopiot Innova Sport pdga-koreista, toimivat kuitenkin ihan mukavasti. P-paikan vieressä hiljainen hiekkakenttä mukavasti pituusheittojen treenailuun. SEO-huoltoasema pitkillä aukioloilla muutaman sadan metrin päässä evästelyä varten.
Mutta… surkea mikä surkea, ihan kirjaimellisesti! Rata kiemurteli paikallista kuntopolkua. Tarjolla oli paikoin superkapeaa puuränniä missä ei ollut minkäänlaista ideaa heittolinjoista, yhtään ainoaa puuta ei oltu kaadettu radan tekemisen yhteydessä. Väylät olivat yli 100m mittaisia ja kapeuteen yhdistettynä täysin toivottomia pelata. Lisäksi sivustoilla vaani sellaisia supermegamörrimöykkyjä, että alussa ketutti, sitten potutti ja lopuksi jaksoi enää naurattaa radan surkeus.
Tarjolla oli 9-väylää pääosin sokkoväyliä. Sanomattakin lienee selvää, ettei yhtään suosikkiväylää tällä radalla ollut. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet edes jonkinmoiset. Infokarttaa ei ollut eikä myöskään next tee -kylttejä. Väyläsuunnittelun surkeutta kuvastaa myös par-lukemien vetäminen siitä kuuluisasta taikurin taikahatusta.
Pitää sanoa, jotta Heituinlahden rata pääsee yhdessä asiassa ykköseksi Suomen frisbeegolfratojen joukossa. Olisin suorastaan järkyttynyt, jos radan väylä nro 7 EI olisi Suomen pisin par 2, hulppeat 80m ( juurikin superkapeaa, mutkaista puuränniä ja megamörrit kummallakin puolella ). Kertokaa, jos joku menee edelle tässä suhteessa…
Jep! Tämä Heituinlahden rata oli kieltämättä ehdottomasti yksi surkeimmista mitä olen koskaan pelannut! Paikkansa tämä kuitenkin ansaitsee fgr:n listauksessa, sillä mukaan tarvitaan kaikentasoisia ratoja. Ehkä joku muu oivaltaa tämän radan tarkoituksen minua paremmin. Olen itsekin pelannut lukuisia hyvinkin niukan budjetin ratoja mitkä ovat kuitenkin olleet ihan suht pelattavia. Tämä mahdollistuu sillä, että radan suunnittelee henkilö joka oikeasti ymmärtää jotain frisbeegolfista. Ei tarvitse kallista ammattisuunnittelijaa, vaan lähialueen frisbeegolfseurasta joku koordinoimaan rataprojektia alusta loppuun ja lopusta alkuun, tekevät nuo pääsääntöisesti aivan ilmaiseksi. Jos budjetti ei veny valmiisiin rakenteisiin, niin koreja saa hyvin halvalla ihan kohtuutasoisia ja esim. opasteet on erittäin helppo tehdä talkootyöllä ja likellä 0-budjettia. Heittopaikkoihin kannattaisi aina panostaa, ettei koskaan olisi maapohja. Jos ei halua rakentaa heitto”laatikoita”, niin pohjustustyö kannattaa kuitenkin tehdä huolella eikä vain lätkäistä mattoa muhkuraiseen maahan. Ratakarttakin jossain muodossa olisi aivan ehdoton.
Noh… toivotaan, että Heituinlahden asukkaat saavat kylälleen paremman frisbeegolfradan joskus tulevaisuudessa. Sen he olisivat ansainneet! Tässä kunnossa rataa voi nippa nappa suositella vain kaikkein vannoutuneimmille ratabongareille.
1/5
Savitaipaleen kunnassa aivan keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Savitaipaleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 835m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2330m. Pelattu 11.8.2021.
Metsässä/pururadalla kulkeneella radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat radan pituuten nähden mukavan vaihtelevia ja erilaisia. Heittolinjat koko ajan selkeät. Ehdoton suosikkiväylä heti nro 1, missä alas monttuun viskastiin kiekkoa. Myös kakkonen oli aika uniikki väylä millaisia harvoin näkee eli ensin mentiin alamäkeen ja siitä kivuttiin vielä jyrkästi ylämäkeen pitkä pätkä. Siirtymät lyhyet, kasilta ysille pidempi.
Rakenteet hyvässä ellei jopa erinomaisessa kunnossa. Infokartta, korit nuolineen, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko ja roskis, ei valittamista. Frisbeegolfrata sijaitsee liikuntakeskuksen alueella missä runsaasti muitakin urheilun suorituspaikkoja, esim. draivien ja oikeasti pitkien sellaisten harjoitteluun keinonurmikenttä ja lisää pituutta heittotreeniin saa, jos alkaa viskomaan jo p-paikalta ihan kuinka ison heittokäden nyt sattuukin omistamaan. Savitaipaleen keskustan palvelut tosiaan vieressä mm. evästelyä varten.
Mutta... oli sitä huonojakin kohta mitkä kaipaisivat kipeästi kehittämistä. 7-väylä oli yksi teennäisimmistä mando-kikkailuista mitä on koskaan tullut vastaan. Ei sopinut radalle yhtään, ei ollenkaan, lähinnä pisti ärsyttämään. Kaiken lisäksi mandoa ei sitten ollut merkitty mitenkään radalle, vaikka kartassa sellainen olikin. 3-väylä olisi ollut ihan hieno, mutta... miksi ihmeessä muutoin siistillä radalla oli yksi todellinen ryteikköväylä missä heittolinjatkin olivat hieman niin ja näin ja spottaaminen aivan välttämätöntä kiekon hukkumisen välttämiseksi! Vaarallisin viritelmä oli ehdottomasti kuitenkin, kun 4-väylältä lähti kulkemaan kohden vitosta. Tämä reitti kulki keskeltä 9-väylän heittolinjaa. Ensikertalaiselle oli mahdoton huomata katveessa olevaa 9-väylän heittopaikkaa missä heittäjiä olikin ja onneksi huutivat varoitushuutoja, niin tajusi pysähtyä odottamaan heidän heittojaan. Muutamassa kohdin mentiin aika jyrkästi alaspäin ja niihin kohtiin kaipaisi kipeästi portaita, sillä sateen jäljiltä liukkaalla vaaranpaikkoja siltä osin aivan liikaa!
Savitaipaleen rataa oli oikein mukava pelata. 9-väyläiseksi harvinaisen monipuolinen rata. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja korkeuseroista tykkään aina. Kuten yllä todettua, niin puutteitakin oli aikalailla. Ne olisi mahdollista helposti laittaa kuntoon, niin tästä tulisi yksi parhaista ellei likimain paras 9-väylänen mitä on koskaan pelannut. Nyt ei ihan korkeinta arvosanaa voi valitettavasti antaa.
4/5
Mäntyharjun kunnassa Nurmaan kylässä WHD Gård DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2158m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6720m. Pelattu 11.8.2021.
Radan korkeuserot eivät ihan kovimmasta päästä olleet, mutta saivat sykkeen kuitenkin aika ajoin hieman nousemaan. Väylät olivat pitkiä ja monipuolisia. Ensimmäiset 7 väylää kulkivat puistossa ja loput sitten metsässä. Vesimaisema oli kauniisti läsnä radalla monessakin kohtaa. Heittolinjat olivat aina selkeät koko radalla ja erityisen hienoa oli ensimmäiset väylät missä todellakin oli paljon tilaa heittämiseen. Siirtymät pääosin lyhyet, ainoastaan 7 - 8 ja 17 - 18 hieman pidemmät. Suosikkiväylä ehdottomasti nro 1, aivan upean hieno aloitus puiden keskeltä alamäkeen, ihan täyttä timanttia!
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvää dgp-laatua. WHD:n alueella paljon palveluja. Ainakin kesäaikaan auki oleva WoiKiska tarjosi jonkin verran ostettavaa. Kun oman käynnin aikana alueen ravintola aukesi vasta klo 15.00, niin olisi toivonut, että WoiKiskassa olisi ollut myös oikeasti sämpylää tms. suolaista syötävää tarjolla, valikoima siltä osin kehno. Alueella myös majoitusmahdollisuus, Woikosken automuseo, Kauneushoitola, Hevospalvelukeskus sekä paljon muita aktiviteetteja.
Mutta... voi itku ja hammasten kiristys. Ei, ei, ei. Ensimmäiseksi tuli mieleen kierroksen jälkeen, jotta kenelle tämä rata on oikein suunniteltu? Radan väylät ovat niin pitkiä ja vaikeita varsinkin metsäpuolella, jotta aloittelija ei radasta saa kovin kummoista kokemusta irti. Radalla on lisäksi kaksi vesiväylää, joista kummatkin ovat niin vaikeita ylityksiä, että 95% ei ylitä niitä lainkaan. Nro 17 vaihtehtoinen heittopaikka ei paljoa lohduta, kun kori sijaitsee todellisessa rolleririnteessä mistä kiekolle saa helposti sanoa heippa, veteen meni ja molskis! Nro 14 oli aika uniikki veden ylitys, kun mentiin yli vetolossin avulla. Aivan liian vaikea väylä tällaiselle pelaajalle, skippaaminen lähinnä harmitti, vaikka vetolossi siis kiva olikin. Kauniitahan nuo veden ylitykset olivat, mutta... Muutoin ekan seitsemän väylä hienouden jälkeen rata vajosi syvälle. Siinä missä ekoilla väylillä ei ollut minkäänlaista pelkoa kiekkojen katoamisesta, niin loppupään väylät vaativat monin paikoin todella tarkkaa spottaamista, sillä heinä ja pusikkomonsterit alkoivat heti ekalla metsäväyllällä ( nro 8 ). Moni väylä heitettiin sokkona missä korille ei ollut mitään toiveita nähdä heittopaikalta.
Rakenteissakin oli selvää petraamista. Koko kierroksen aikana radalla ei ollut yhtään penkkiä taukojen pitämiseen. Heittopaikatkin olivat periaatteessa ihan ok, mutta laatikot olivat jo hieman pettäneet eli kehikon puureuna oli paljon ylempänä kuin nurmimatto, kun pitäisi ehdottomasti samalla tasolla. Yritä siinä sitten pidempää vauhtia ottaa, kun olet turvallasi maassa ennenkuin ehdit "firsbeegolf" sanoa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja se olis kohtalaisen iso puute! Vaikka siirtymät järkeviä olivatkin, niin silti opasteita olisi moneen paikkaan kaivannut, esim. siirtymät 7 - 8, 14 - 15 ja 17 - 18 olivat liian huonosti opastettuja ja arpoa sai. 13-väylällä kannattaa varoa korin edustalla olevaa lampea vaikkei se nyt kovin syvä tainnut ollakaan.
Radan pelaaminen maksoi 10e/hlö/pv. Olenko yleisesti ottaen valmis maksamaan pelikierroksesta 10e? Kyllä. Olenko valmis maksamaan sen uudelleen WHD:ssä? En. Maksan mielelläni sellaisen radan pelaamisesta mikä on hyvä ja monipuolinen ja siitä oikeasti pidetään huolta. Suurin osa maksuista on tasan 5e. Tällä hetkellä 10e tai yli ratoja on vielä vähän. Jos maksu on noinkin korkea, niin pelielämykseen pitäisi sisältyä jotain erityisen hyvää. Väylillä ei saa olla sellaisia heinämonstereita mitä täällä oli. Rakenteissa ei saa olla tavattuja puutteita. Vesiväylät täysin turhia ja suurimmalle osalle liian vaikeita, pelkka kauneus ei pitkälle riitä.
Noh... ehkä tällekin radalle on oma käyttäjäkuntansa, jotka oikeasti saavat radasta jotain irtikin. Minä en saanut riittävästi. Muutaman väylän maisemat ja puistopuolen heittotila eivät riittäneet kovin tasapainoiseen elämykseen. Periaatteessa joskus voisi pelata uudelleenkin, muttei kiire ole kyllä lainkaan.
3/5
Mäntyharjun kunnassa aivan ydinkestussa kaikkien kunnan palveluiden äärellä Mäntyharju DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 539m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä puhdas puistorata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja periaatteessa aika helppoja, mutta... monesti oli kuitenkin puita ja pensaita hankaloittamassa pelaajan haaveunia liian hyvästä tuloksesta. Siirtymät hyvin lyhyet, erittäin nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat (iso betonilaatta), heittopaikkaopasteet ja korit kunnossa. Vieressä olevien Mäntyharjun keskustan palveluiden ohella vieressä ( 200m ) myös ravintola Kurkiniemi. Hieno miljöö veden äärellä, vanha rakennus, hyvää ruokaa ja aivan erinomaisen hieno palvelu, voin lämpimästi suositella ruokapaikaksi kierroksen jälkeen!
Rakenteiden suhteen ei paljoa parannettavaa. Väylistä 6 ja 7 liian lähekkäin toisiaan, varsinkin, kun kutonen pakko kiertää seiskan kautta. Alueella pelaaminen vaatii huolellista spottaamista. Vaikka näkyväisyys oli kohtuullinen, niin liikkujia oli ainakin oman kierroksen aikana runsaasti, joten tarkkana sai siis olla.
Tämän Mäntyharjun radan paras ja huonoin osa oli vesi. Rata sijaitsi äärettömän kauniissa ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Vesi on elementtinä maisemallisesti hyvin kaunista. Mutta... Kyseessä on selvästi aloittelijoille suunnattu rata, mutta... Kaksi ( !! ) väylää (6 ja 9) kulkee niin pitkän matkaa veden kautta, jottei aloittelijalla ole mitään mahdollisuuksia viskaista veden yli kiekkoja, eikä myöskään vähän pidemmälle ehtineellä. Onneksi molemmat väylät pystyi hyvin kiertämään maateitse. Varsinaisten vesien ylityksien lisäksi myös väylillä 1, 4 ja 5 kiekon saaminen veteen isolla mahdollisuudella mahdollista myös. Jos aloittelijaradalla on viisi eli yli puolet väylistä potentiaalisia kiekon hukkumisväyliä, niin se on todella erittäin paljon liikaa!
Mäntyharju DiscGolfPark herätti poikkeuksellisen ristiriitaisia tunteita eikä arvosteleminenkaan ollut millään tavoin helppoa. Vesimaiseman kauneus ja mukavat väylät hävisivät minun papereissa radan profiiliin täysin sopimattomiin vesikikkailuihin. Muokkaisin itse radan täysin uusiksi joko väylien määrää muutaman vähentämällä ja/tai väylien sijainteja muokkaamalla niin ettei olisi mahdollisesti yhtään vesistönylitystä. Ihan paikan kauneuden takia voisi pelata joskus uudestaankin, mutta isoin varauksin kuitenkin...
3/5
Onko fgr:lle ilmoitettu jo uusitun radan väylätiedot, uusi ratakartta, mahdolliset muutokset koreihin, heittopaikkoihin, opasteisiin ja muihin radan tietoihin?
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa.
Mutta... ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla.
10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä... ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon.
Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen.
Juu ei... Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla.
2/5
Pertunmaan kunnassa Kuortin ulkoilualueella Kuortti DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 664m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2060m. Pelattu 10.8.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen Kuortin metsäradan pelaaminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät olivat vaihtelevia ja hienoja väyliä, joita oli oikein mukava heittää. Hiekkakuopan reunoja tultiin muutaman kerran selkeiden väylien muodossa ylös. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. Hienoin väylä ehdottomasti heti ensimmäinen missä heittettiin monttuun alas vasemmalle kaartaen ja vielä hyvät portaat helpottamassa laskeutumista.
Maasto sellaista, jotta kiekot löytyvät helposti. Rata oli selkeä ja hyvä kiertää, sillä siirtymät olivat lyhyet ( neloselta vitoselle pidempi ) eikä ratakarttaan tarvinnut turvautua. Kolmosväylän kruununa oli upeat kalliomaalaukset keskellä heittoväylää. Lopussa myös kaunis vesimaisema pelissä. Suomen toiseksi vanhin ABC-asema Kuortissa ihan kivenheiton matkan päässä evästelyä varten.
Rakenteet oikein mainiossa kunnossa. Infokartta, maahan asennetut nurmimatot, heittopaikkaopasteet, putsausharjat ( ! ), korit nuolineen, kaksi treenikoria sekä 6-väylän lepopenkki laadukkaat. Next tee -kylttejä löytyi muutama, ehkä lisääkin olisi mahtunut. Vieressä treenihiekkakenttä pituusheittojen hiomiseen.
Puutteita tästä radasta ei pahemmin löytänyt. Alussa olisi voinut olla roskis, tosin matkan varrella niitäkin taisi olla, en ihan tarkkaan muista. Oikeastaan ainoa jonkinasteinen puute oli se, että, kun kuitenkin kuljettiin metsässä/hiekkakuopalla, niin ekan väylän lisäksi ei rataan oltu saatu mahdutettua kunnollista alamäkiliidätystä, edes lyhyehköllä väyläpituudella varustettuna. Ylämäkeen mentiin kyllä hyvien väylien muodossa, mutta toiseenkin suuntaan olisi toivunut saavansa heittää. Puuttui ikäänkuin se kirsikka muutoin täydellisen kakun päältä.
Hieno ja monipuolinen rata missä rakenteet hyvässä kunnossa. Korkein arvosana on helppo antaa Kuortin radalle, mutta "suosikki"-painiketta en fgr:ssä paina. Tämä ihan vain siitä syystä, että se oikea liidätysväylä oli jätetty tekemättä ja se hitusen häiritsi. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, yksi parhaista 9-väyläisistä mitä on itse pelannut ja voisi Kuortin radan pelata ihan milloin tahansa uudestaankin.
5/5
Lieksan kaupungissa Loma-Kolin lähellä Kolin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 725m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2070m. Pelattu 23.7.2021.
Loma-Kolin rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten oikein hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin vaihtelevia eikä millään mittarilla mitattuna helppoja väyliä. Löytyi ylä- ja alamäkeä sekä kaarroksia moneen suuntaan. Monia mukavia väyliä, joista ehkä nro 3 oli miellyttävin, alas vasemmalle kaartuva puukujaväylä. Nro 7 oli myös aika mielenkiintoinen alamäkeen heitetty väylä, mutta samalla radan vaikein. Maasto erittäin miellyttävää kuivaa mäntykangasmetsää mistä pääosin kiekot löytyvät mukavasti, tosin kivien koloihin saattaa kiekko joskus sukeltaa... muutoin kivet/kalliot maisemallisesti erittäin hyvät.
Rata löytyy hyvin fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla. P-paikka kolmelle autolle on n. 100 ennen radan alkua oikealla puolella tietä. Alussa pikkiriikkinen ratakartta. Heittopaikkaopasteet kohtalaisessa kunnossa, tosin heittosuuntaa kuvaavia pikkukuvia olisi kyllä kovasti kaivannut. Seppo-korit hyvässä kunnossa.
Mutta... radassa oli paljon hyvää visuaalisesti ja väyläsuunnittelun puolella, mutta ikävästi sitten niitä huonojakin puolia. Heittopaikat kivituhkaa ja isosti montulla. Väylien turvallisuus retuperällä. Liian monet väylät liian lähekkäin. Esim. 2 ja 3 sekä 6 ja 7 korit ja heittopaikat aivan liian likellä toisiinsa nähden. Ja vaikka tilaa olisi ollut jopa muillekin jaettavaksi, niin tietenkin nro 5 ja 7 oli laitettu risteämään keskenään... auts! Next tee -kylttejä ei yhtään kappaletta ja heittopaikkoja saikin aika huolella etsiä ja arpoa. Seiskan kori isosti vääntynyt, miten lie noin päässytkin käymään... Useammalla väylällä hienoista karsimisen tarvetta, sillä runsas kasvillisuus piti huolen siitä, että heittolinjoja piti vähän turhankin paljon tuumailla, erityisesti nro 8 ongelmallinen. Sokkoväyliä liikaa.
Loma-Kolin rata oli mukava, hyvin korkeuseroja sisältänyt rata. Väylät mukavia pelata ja visuaalinen vaikutelma hyvä kivikkoineen ja korkeuseroineen. Rakenteiden ja turvallisuuden puutteet olivat kuitenkin turhan isoja, jotta kokemus olisi noussut mitenkään kovin kummoiseksi kuitenkaan. Maastoon saisi rakenteet uusimalla ja paremmalla väyläsuunnittelulla helposti 5/5 kenties 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Jos maan omistuskysymykset eivät nouse esteeksi, niin tilaa tosiaan on, vaikka muille jakaa!
Rata oli ihan kiva keskitason kokemus. Voisi pelata joskus myöhemminkin, mutta kiire sellaisen uudelleenpelaamissuunnitelman oikeaan toteutukseen on aika kaukana todellisuudesta.
3/5
Lieksan kaupungissa Kolin kylällä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 5-väylää, 223m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1290m. Pelattu 23.7.2021.
Kolin kylän rata oli metsäisissä olosuhteissa täysin tasamaalla kiertävä lyhyt rata, joten erittäin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät eivät suunnittelunsa puolesta tarjonneet minkäänlaista vaikeutta, vaan hyvin helppoa pelaamista oli lähes jokainen väylä. Kaunein oli 3-väylä missä oikealle puolelle jäi kaunista maalaismaisemaa ja heinää seipäille nostettuna. Lisäksi 5-väylä oli ihan kaunis vasemmalle kaartava pikkunätti metsäväylä. Radan sijainti erinomainen, sillä Kolin Sale naapurissa sekä kylän ravintolapalvelut aivan äärellänsä myös. Alueella sijaitsi myös pikkiriikkinen laavu ja minigolfrata (mailojen vuokraus Kolin matkailuneuvonnasta tien toiselta puolelta). Kolin kansallispuiston palvelut myös alle 4 km päässä.
Alusta löytyi pieni ratakartta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät jokaiselta väylältä. Korit Discmanian halpiskorit (pdga-hyväksyntä), ketjut enimmäkseen ruosteessa, myös harjoituskorissa.
Mutta... ei, ei, ei. En ymmärrä tuon radan funktiota oikein millään tavalla. Ketä varten se on rakennettu? Oikeasti. Sellaista ryteikköä ja viidakkoa alusta loppuun ja lopusta alkuun, jotta ilman spottausta pärjää ainoastaan minimalististen väylien ansiosta, vaikka niidenkin viidakoihin on kiekko äärimmäisen helppo hukata! Väylät olisivat helppoja, mutta pusikot toivat omat haasteensa, eikä yhtään hyvällä tavalla sanottuna.
Rakenteet oli mitä oli. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja erityisesti siirtymä 2-3 oli täyttä arvailua ja karttaa piti siinä(kin) kohdin vilkaista. Vaikka tilaa olisi ollut runsaasti, niin luonnollisesti 1 ja 2-väylät oli laitettu risteämään keskenään. 5-väylältä siirtymä alkuun turhan pitkä mikä kuvastaa kaiken muun kanssa huonoa suunnittelutyötä.
En tiedä... tätä rataa pelatessa tuli lähinnä surullinen fiilis. Näitä ratoja on Suomessa aivan liikaa, joiden suunnitteluun ei käytetä henkilöitä jotka osaisivat järkeviä ratoja suunnitella. Ratoja, jotka innostuneisuuden alkuhuumassa rakennetaan ja paukutellaan henkseleitä, jotta tämöttinen saatiin ja sitten ei koskaan kertaakaan milloinkaan vaivauduta ylläpitämään rataa yhtään millään tavalla! Radalla oli kaksi kaunistakin väylää, jotka sitten hukkuivat tuohon viidakkoseikkailun karuuteen. Minkäänlaista ylläpitoa radalla ei siis ole.
Sääli, todella sääli. Kolin kylälle saisi edes alkeellisella suunnittelutaidolla erittäin hyvän ja kauniin 6-väyläisen tai jopa 9-väyläisen radan. Kun rataa vielä sitten ylläpidettäisiin säännöllisesti, niin palvelisi tämä pikkurata matkailijoitakin mukavasti, varsinkin, kun Loma-Kolilla on omansa ja Ukko-Kolilla tuore pro-tason rata.
Jep! Ei koskaan ikinä uudestaan, ei todellakaan! Tätä voi suositella vain vannoutuneimmille ratabongareille, ei yhtään kenellekään muulle!
1/5 ( ihan vain muutamista rakenteista ja kahdesta ok-väylästä ).
Luhangan kunnan (691 asukasta!) ainoa frisbeegolfrata Tammijärven koulun ja uimarannan vieressä. Pituutta radalla 6-väylää, 387m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 8.7.2021.
Korkeuseroja ei pahemmin ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen radan kiertäminen. Väylät lyhyitä ja helppoja, toki puut hieman mukana vaikeuttamassa fribaajan elämää, puttereilla ja midareilla pärjää oikein mainiosti! Rata sijaitsi pururadan tuntumassa, mutta kaikki väylät menivät kuitenkin metsän puolella. Ei suosikkiväylää. Siirtymät lyhyet.
Korit hyvässä kunnossa. Treenikorina oma, persoonallinen viritelmä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja infokartta erinomaisessa kunnossa. Uimaranta virkistäytymiseen ja huussi täysistuntoja varten.
Next tee -kylttejä ei ollenkaan. Periaatteessa next tee -kylttejä ei noin tiiviillä radalla tarvitsisi, mutta... ongelma oli ettei heittopaikkaopaste, väylät ja infokartta olleet monella väylällä synkassa ollenkaan, selkeimmin ilmeni väylällä nro 3. Nelosen pituus ei todellakaan lähelläkään 55m! Opasteet tehty ja sitten heittopaikkojen asennus vähän "hällä väliä" -tyylillä, niin ei se paljon muuta tarvitse. 1-väylän heittolinjalle lätkäisty puukasa. Ajattelematonta typeryyttä, mutta toisaalta tarjosi väylälle hieman enemmän vaikeutta kiertämisen takia. Nelonen ja vitonen turhan likellä toisiaan. 1 ja 2-väylien heittopaikat pusikoituneet, vaatisivat isoa siistimistä, sillä radasta tuli heti todella pusikoitunut fiilis ja vielä kun ykkösen mörrit olivat aika pahoja, niin ei paljoa luvannut. Siisteyden puolesta parani jatkossa, eikä esim. kiekkojen kadottamista tarvinnut enää ykkösen jälkeen pelätä kovin tosissaan. Myös väyliä oli selvästi niitetty edes hitusen.
Kyse koululaisille ihan hyvin soveltuvasta pikkuruisesta radasta mikä ei tarjoa oikein minkäänlaista haastetta vähän pidemmälle ehtineelle pelaajalle. Tämän radan pelaamista varten ei kannata kovin kaukaa vaivautua tulemaan, ellei sitten satu olemaan intohimoinen ratabongari.
2/5
Jyväskylän kaupungissa entisen Korpilahden kunnan keskustan palveluiden läheisyydessä Korpilahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 1541m ja A1-luokitus.
Korpilahden radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan liian helppoja väyliä. Miellyttävän monipuolisia ja heittolinjoiltaan selkeitä väyliä. Pääosin väylät oli onneksi vedetty metsän puolella ja vain muutamissa kohdin kulkivat pururadan uraa noudattaen. Suosikkiväyliä, jotka poikkesivat muista edukseen, oli erityisesti nro 9, nätti alas vasemmalle heitettävä väylä ja nro 10, jossa kivuttiin lopussa aika paljon ylöspäin. Siirtymät lyhyet. Kiekot löytyvät pääosin hyvin, sillä kasvillisuutta kuitenkin väylillä ja väylien sivustoilla maltillisesti.
Tienviitoista radan p-paikalle erityismaininta, sillä niitä näkee radoille mentäessä aivan liian harvoin! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen (Prodigyn korien yksi pinna maalattu valkoiseksi, loistova idea!) + treenikori hyvässä kunnossa. Löytyi taukopenkkejä ja roskiksia.
Puutteitakin oli. Infokartta ja fgr:ssä oleva kartta (sama versio) eivät täsmänneet väylien oikeisiin pituuksiin mitkä oli heittopaikkaopasteissa ilmeisestikin oikein. Ainakin väylillä 12 ja 17 oltiin aika pahasti pielessä ja taisi olla jotain muitakin epätarkkuuksia. Löytökiekoille oli kyllä laatikko, mutta lukitsematon... Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta niitä olisi mahtunut kovin moneen kohtaan lisääkin. Lisäksi kiinnitti huomiota mandojen määrä ja sijoittelu. Yleensä radoilla sorrutaan täysin turhiin mando-kikkailuihin joilla ei saavuteta yhtään mitään. Ehkä turvallisuutta on ajateltu, mutta monella väylällä tuumaili, jotta mitäköhän ihmettä tuolla mandolla juuri tällä väylällä suojellaan ja, jos sitä joutuu miettimään, niin silloin se lähes aina on täysin turha kikkailuhärpäke puussa! Onneksi höntsä-kierroksilla ei tarvitse mandojen mukaan mennä.
Yksi merkittävä huomio oli, jotta Korpilahden radalla oli jopa poikkeuksellisen suuri määrä oikealle kaartavia fore-väyliä, kun paaaaaaljon yleisempää on rystypuolen vasemmalle kaartuvat väylät. Ei varmasti sattumaa, vaan uskon ratasuunnittelijoiden tehneen tämän ihan tietoisesti. Tällaisella umpirysty heittäjälle tietenkin huono päätös, mutta monelle varmasti ihan mieluisaakin vaihtelua...
Korpilahden rataa oli ihan mukava pelata, väylät sopivan lyhyitä, haasteellisia ja vaihtelevia. Heittolinjat selkeitä. Kuitenkin hieman tylsä sitten lopulta. Vaikka väylät olivat mukavia heittää, niin ne toistivat aikalailla itseään eli koko rata oli nähty jo puolessa välissä. Oikein yksikään väylä ei tarjonnut todellista WAU-elämystä eikä löytynyt mitään ratamestarin yllätystä tai oivaltavuutta rakenteiden tai väyläsuunnittelun taholta. Rataa ilmeisesti päivitetty taannoin, kun infokartta ei vastannut todellisuutta. Olisi ihan kiva, jos kartta tehtäisiin samalla heittopaikkaopasteiden uusimisen kanssa ja toimitettaisiin myös fgr:lle. Kiusa se on nimittäin pienikin kiusa, valitettavasti...
Voisi ihan hyvin pelata joskus uudestaankin, jos sijaitsisi itsestään katsottuna hieman lähempänä. Likellekään suosikkiratoja ei kuitenkin em. puutteiden takia yllä.
4/5
Jyväskylän kaupungissa Tuomiojärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 659m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2140m. Pelattu 8.7.2021.
Tämä rata todellakin sisälsi paljon kapuamista, kapuamista ja vielä kertaalleen kapuamista, joten lyhyeksi radaksi käsittämättömän paljon korkeuseroja oli ja raskaasta liikunnasta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyitä, mutta hyvin haastavia. Monta kertaa heitettiin reiluun ylämäkeen ja välillä tultiin kunnolla alaskin. Isot kivet ja kalliot aiheuttivat omat haasteensa kulkemiselle.
P-paikalta oli vaikuttava laskeutuminen radalle, sillä maisemat olivat hulppeat ylhäältä harjun päältä. Rata sijaitsee tosiaan maisemallisesti äärimmäisen kauniilla paikalla harjumaastossa aivan Tuomiojärven uimarannan ja beachvolley-kenttien vieressä. Jyväskylän keskustan palvelut koko laajuudessaan aivan vieressä. Väylät olivat kaikki upeita eikä heikkoa kohtaa pahemmin löytynyt. Upeista väylistä hienoin oli saariväylä nro 4 mikä heitettiin reiluun alamäkeen. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet.
Korit nuolineen + treenikori hyvässä kunnossa. Heittopaikat olivat riittävän hyvässä kunnossa, vaikka koko oli kohtalaisen pieni. Heittopaikkaopasteet hyvät, kasilta puuttui. Roskis löytyi alusta myös.
Infokartta oli sotkettu, mutta sai siitä kuitenkin jotensakin selvää. Next tee -kylttejä ei ollut. Kiekotkin löytyvät maastosta pääosin hyvin, mutta kasilla saa olla tarkkana oikean laidan pusikoiden kanssa. Väylät olivat parissa kohtaa turhan likellä toisiaan, kaikkein hankalin tilanne 5/6 väylien osalta, mutta myös 8/3 olivat liian lähekkäin.
MUTTA! Rata puretaan ihan lähiaikoina. Syynä siihen, jotta teiniporukat ja kännissä heitelleet joukkiot viskoneet kiekkoja huolimattomasti myös kevyen liikenteen väylillä, josta tullut valituksia. Lisäksi kasvillisuus kuulemma kärsii liikaa kasvaneista kävijämääristä. Kasvillisuus kärsii ihan joka ainoalla radalla eikä havaintojen perusteella Tuomiojärven radalla ollut sen suhteen mitään erikoista. Liekö sitten jotain liito-oravan papanoita löytynyt alueelta vai mitä, sillä perustelu ei oikein ole kestävällä pohjalla. Lisäksi se, että pienen vähemmistön toilailujen takia koko rata suljetaan, niin on surullista. Idiooteista ei päästä koskaan täysin eroon millään radalla, joten onko se sitten ensimmäinen ratkaisu, että lopetetaan liikuntapaikka, jos joku örveltää? Maailman huonoin ratkaisu ja selitys! Jokainen kaupunki ansaitsisi ratoja myös kaupunkien keskustaan ja niiden välittömään läheisyyteen jolloin radat olisivat helposti saavutettavia myös niille joilla autoa ei ole. Ja, kun enemmän syrjässä oleville radoille ei joukkoliikennettäkään kunnolla kulje, Jyväskylässäkään.
Rata oli ihan yhtä timanttia, upeita väyliä toisensa perään. Ja ne maisemat... huh! Ihan ehdottomasti raskain 9-väylänen, jonka olen koskaan pelannut. Rakenteissa oli vähän puutteita ja samoin väyliä ihan hitusen liian likellä toisiaan. Monesti tuollaiset puutteet haukkaisivat arvioinnista osan pois, mutta tälle Tuomiojärven radalle voi reilusti antaan viisi tähteä ja painaa fgr:n "suosikkirata"-näppäintä. Todellinen surkeuksien surkeus, jotta noin hieno liikuntapaikka puretaan, surullista, todella surullista!
5/5
Savonlinnan kaupungissa Tanhuvaaran urheiluopiston monipuolisten liikuntapalveluiden äärellä Tanhuvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 8-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu 29.6.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa. Tanhuvaaran puistomainen rata oli täysin tasamaalla joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja perusväyliä. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut, mutta erikoisin oli urheilukentän juoksurataa pitkin heitetty 5-väylä ja kori oikealla katsomon takana, jänniä pomppuja luvassa, jos osuupi juoksurataan kiekko... Maisemat ja ympäristö hieno, vesi läsnä kauniisti. Kaikki väylät 1-8 pelattavissa, vaikkakin kunto yms. vaihteli aikalailla.
Ei tässä radassa ollut oikein enää virtaa frisbeegolfradaksi... ei ollenkaan. Ei ollut infokarttaa. Heittopaikat maapohjalla ja heittopaikkaopasteet vanhat ja ykköseltä sekä vitoselta sekin puuttui. Ykkösen löytäminenkin hieman haasteellista. Korit dgp:t, mutta ketjut jokaisella väylällä ruosteessa ja osa koreista vääntynyt. Nelosella heitettiin suoraan kohden saunarakennusta minkä edustalla kori oli... ei lainkaan turvallinen ratkaisu! 5-väylän heittopaikan sijainnista ei mitään käsitystä. Heitettiin lopulta kentän päädystä juoksuradan puolelta korin suuntaan. 8-väylä kasvanut umpeen ihan kokonaan, suosittelen jättämään välistä. 9-väylän heittopaikkaopaste oli paikoillaan, mutta itse väylää ei enää jalkapallon kuplahallin takia ole.
Aiemmin Tanhuvaaran henkilöstön kanssa jutelleena tiedän hyvin, että heillä on tiedossa radan rappiotila ja jollakin aikavälillä on tarkoitus uudistaa rataa olemassa olevien väylien osalta sekä mahdollisesti rakentaa lisää väyliä haastavampaan maastoon Moinsalmentien toiselle puolelle. Aika näyttää sitten, jotta miten noiden suunnitelmien kanssa käypi. Radan totaalista remonttia odotellessa radan pelaaminen ei liene oikein järkevää tai sitten pitää vain asennoitua siihen, että oikeastaan ihan kaikki on hieman rempallaan. Toki se rata siellä on, mutta...
2/5 ( ihan vain kauniista ympäristöstä, muutoin arvosana lähellä 0-tasoa )
Savonlinnan kaupungissa Kauvonniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1777m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5470m. Pelattu 29.6.2021.
Kauvonniemen frisbeegolfrata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiemurteli pururadan lähistöllä. Osa väylistä noudatti pururadan linjoja, mutta onneksi reilusti yli puolet väylistä oli rakennettu metsän puolelle kunnon metsäradan tavoin. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, jotta jopa vaativiakin ja laajalti erilaisia tekniikoita saisi käyttää ( jos osaisi ). Löytyi mukavia ylämäkiväyliä, mutta myös alamäkeäkin oli tarjolla, tasamaatakaan unohtamatta. Erityistä suosikkiväylää ei ollut. Siirtymät järkevät. Punkaharjun keskustan palvelut evästelyäkin ajatellen ykköskilometrien päässä.
Pikkiriikkinen infokartta löytyi alusta, samoin roskis. Seppo-korit (+yksi treeni) hyvässä iskussa ja erityismaininta korien numeroinnista mikä on oikeastaan aivan liian harvinaista nykyisin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa! Löytökiekoillekin oli lukittava laatikko.
Mutta... tätä rataa vaivasi se liian tuttu suomalaisen frisbeegolfradan ongelma. Heinää ja muuta kasvustoa on niin turkasen paljon keskellä kesää, kun ylläpitoa ei liene minkäänlaista. Tämä vaikuttaa pelaamisen motivaatioon ja järkevyyteen, ei jaksa innostua lainkaan ja spottaamiseen menee tolkuttomasti aikaa ja kilometrejä. Siltikin kiekot vaarassa kadota. Heinää ja ryteiköitä oli erityisesti väylillä 4, 11 ja 16, mutta myös muualla. Ei tämä ihan pahimmasta päästä ollut, mutta kuitenkin. 5-väylä oli oikein nätillä paikalla kallion päällä ja heitettiin alamäkeen, mutta väylän kauneuden huuhtoi pois pusikot joita sai tosissaan väistellä ja onneksi spottaaja oli vähän seuraamassa kiekkojen laskeutumispaikkoja. Ei yhtään taukopenkkiä.
Jep! Näitä ratoja on Suomessa kolmetoista tusinassa. Ei Kauvonniemen radassa mitään isompaa vikaa ollut kuin ne pitkät heinät ja pusikot. Kiitosta pitää antaa väylien viemisestä kunnolla metsän puolelle. Väylät olivat muutoinkin vaativia ja siten ihan mielekkäitä heittää. Rakenteetkin mukavassa kunnossa. Ei vain jaksanut sytyttää kunnolla...
3/5
Savonlinnan kaupungissa Tuunaansaaressa Taidekeskus Retretin, Punkaharjun Kesämaan ja muiden Punkaharjun matkailupalveluiden äärellä Tuunaansaaren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-väylää, 661m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2710m. Pelattu 29.6.2021.
Koko rata oli hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja perusväyliä, jotka eivät varsinkaan pro-tason pelaajile hirveämmin haastetta tarjoile. Väylät 1, 7 ja 8 erittäin kauniissa puistoympäristössä veden äärellä. Loput viisi väylää kiertivät läheisessä metsässä. Siirtymät lyhyet, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi. Ei erityistä suosikkiväylää.
Heittopaikkaopasteet hyvät. Lisäksi korit aina varmaa dgp-laatua.
Vaan, mutta, jotta, että... ei sinnepäinkään kaikesta ohimenevästä kauneudesta huolimatta! Ei infokarttaa lainkaan. Radan aloitus kummallinen, kun p-paikalta katsottuna lähin väylä olisikin 8-väylä. Heittopaikat maapohjalla. Asuntoautojen varominen 7 ja 8-väylillä. Nyt sijoittelu sellainen, että uskalsi juuri ja juuri heittää, mutta hyvin tarkkana sai olla ja ihan täydellä voimalla ei kannattanut viskaista.
Ja se suurin ongelma: villiviidakko, heinät, villiviidakko, pusikot ja villiviidakko ja mikä tärkeintä, niin VÄYLILLÄ! Jep! Korkeaa heinää oli siellä täällä ja tuolla eli käytännössä viidellä metsäradalla lähes jokaisella. 4-väylä oli kaikkien surkeiden väylien esi-isä ja ruumiillistuma. Väylä oli kasvanut täysin umpeen ja tarkalla spottauksella pelattiin väylä pojan kanssa lyhyillä heitoilla, mutta suosittelen ehdottomasti väliin jättämistä. Nelosen innoittamana jätettiin vitonen kokonaan heittämättä missä heinää ja pusikoita oli paljon niin väylällä kuin sivustoillakin. Kutosella odotti taas vasurilla sellainen ryteikkömonsteri mitä onneksi harvoin näkee... ihan mykistävä kohtaaminen oli se! Ei heitetty tuotakaan, vaan käveltiin pelkästään läpi.
Puistoväylät. Niin... 1-väylä heitettiin veden yli ja oma heittotaito ei ole niin varma, jotta olisin lammikon yli viskannut kiekon, vaan seifti-heitto veden reunalle ja siitä korille veden yli. Jos meinaa heittää suoraan korille, niin vaatii ehdottomasti spottauksen, sillä aivan korin takana tie mille kiekko herkästi karkaa. Seiskalla mahdoton tehtävä muille kuin pro-pelaajille päästä lammikkoa yli! Onneksi sentään lammen sivussa oli vaihtoehtoinen, tosin sen paremmin merkkaamaton heittopaikka. Kumman lie valitsin... Kasilla vaarana oikealla puolella lampi ja vasemmalla asuntovaunut.
Radan aloitus ja lopetusmaisemaa hallitseva lampi on hieno maisemallisilta arvoiltaan, mutta kolmen väylä pelattavuus meni sitten siihen! Minusta veden ylitykset tai vastaavanlainen korien sijainti ei kuulu minkäänlaisille radoille. Mutta aivan erityisesti ei vastaaville radoille, ei ollenkaan. Ne, jotka parhaiten tuollaiset väylät osaisivat heittää, niin eivät vaivaudu näin huonolle radalle. Täysin aloittelijoille tai vähemmän pelanneille sekä muutoin vain huonomman tekniikan omaavalle nuo kolme väylää tarjoavat vain mahdollisuuden epäonnistua ja hukata kiekkonsa lampeen.
Radalla olisi mahdollisuuksia hurjan paljon parempaankin. Kolme väylää lammen ympärillä vähän siinä ja siinä, että onko järkevä paikka. Tuunaansaari on joka kantilta veden ympäröimä, joten olisiko edes maisemallisesti mahdollista saada vesi järkevästi jotenkin mukaan luonnollisessa ympäristössään? Ehkä ei, mutta kuitenkin. Metsäväylien ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti! Aivan älytön surkeuden huipentuma, jos viidestä metsäväylästä vähintään kolme olisi viisainta jättää heittämättä ja väyliä yhteensä vain kahdeksan! Ei ole minkäänlainen tarve pelata koskaan uudestaan!
1/5 ( ykkönen vain ja ainoastaan komeista lampi-maisemista, muutoin lähellä 0-tasoa )
Savonlinnan kaupungissa Tervaslahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 488m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 28.6.2021.
Tämä puistoratamainen rata oli likimain pelkkää tasamaata, joten sen puolesta yhden kierroksen pelaaminen kävi erityisen kevyestä ulkoilusta. Väylät olivat avoimia eli tilaa oli pääsääntöisesti oikein mukavasti heittää ja heittolinjat siten suht selkeät. Avoimuudesta huolimatta väylät oli rakennettu niin, että lähes jokaisella väylällä oli jonkinlainen haaste puiden ja pensaiden muodossa eli lyhyille radoille tyypillistä "suora heitto korille" tyylistä pelaamista ei ollut tarjolla. Siirtymät mukavan lyhyet. Radan nurmikkokin vastikään ajettu eli erittäin lyhyttä. Suosikkiväylä viimeinen eli nro 6.
Pieni infokartta löytyi alusta ja samoin roskis. Heittopaikat olivat pieniä, mutta ajoivat ihan kohtuudella asiansa. Seppo-korit olivat ihan hyvässä kunnossa.
Mutta... puutteitakin oli. Heittopaikkaopaste löytyi pelkästään 6-väylältä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja niitä olisi tarvinnut yllättävän paljon tiiviilläkin radalla. Väylät 1 ja 2 liian lähellä toisiaan, sillä kakkosen heittopaikka aivan liian likellä ykkösen koria. Muut väylät riittävän kaukana toisistaan. Puistomaisessa ympäristössä kiekot löytyvät Tervaslahdessa hyvin, mutta... päästettiin ohitse pojan kanssa yksi pelaaja joka veti kolmosella avauksella sellaiseen mörriin oikealle ettei todellakaan pahemmasta väliä! Itsekin olin auttamassa kiekon etsinnässä saniaisten ja puskien seasta, mutta toivoton oli urakka. Eli väylällä kannattaa tuossa kohdin todellakin pysyä!
Jotenkin Tervaslahden radalla tuli hieman ristiriitainen fiilis. Tykkään puistoradoista missä on paljon tilaa heittää, kun oma heittotarkkuus on tosi alkeellisella tasolla. Mutta sitten... ei tuo rata silti oikein perinteisestä puistosta käynyt. Hieman kuin vietäisiin keskelle suurinta viljapeltoa puistopläntti, niin hieman teennäinen fiilis tuli radalla. Lisäksi rakenteet pahasti rupsahtaneet ja monilta osin pikaisen korjauksen tarpeessa! Sellaista perusmukavaa heittelemistä, muttei yhdelläkään väylällä minkäänlaista wau-efektiä kuitenkaan. Hieman siis sellainen väritön, hajuton ja mauton rata. Näitä on nähty Suomessa aivan tarpeeksi!
3/5
Savonlinnan kaupungissa Kalastajakylän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.6.2021.
Kalastajakylän rata kulki koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli paljon avointa heittotilaa, mutta siltikään väylät eivät olleet helppoja "suoraan korille" -väyliä, vaan väylille oli upotettu usein aina jokin juju vähintään puiden ja pensaikoiden muodossa. Kaunis vesimaisema koko ajan läsnä. Nurmi oli leikattu lyhyeksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaan useampi oikein kauniita ja paljon heittotilaa sisältäviä väyliä. Siirtymät lyhyet. Harhautuneet kiekot löytyy helposti.
Heittopaikat olivat hyväkuntoiset, tosin aika pienet tarkoitukseensa. Korit hyvässä iskussa. Roskiksia löytyi. Uintimahdollisuus aivan äärellänsä viereisellä uimarannalla. Lähimpään K-kauppaan matkaa 1 km ja apsille 3km, joten palvelut siltäkin osin ihan vieressä!
Rakenteissa oli myös puutteita. Heittopaikkaopaste puuttui ainakin väyliltä 1 ja 3. Tämä oli jo sikälikin kiusallista, jotta juurikin radan aloituksessa on hahmottamisongelmia. Eikä me oltu ainoat jotka ihmettelivät asiaa. Muutoinkin väylien järjestys ja lähtö/infokartan sijainti kummallinen. Kuvittelisi, jotta tuonnekin olisi saanut helposti suunniteltua radan joka alkaa ja loppuu aivan p-paikan kulmille, muttei näköjään sitten kuitenkaan. Next tee -kylttejä ei ollut ja muutamaan otteeseen saikin arvailla seuraavan väylän paikkaa, vaikka tiiviillä aluelle oltiinkin. Venelaiturien, uimarannan ja lasten leikkialueen johdosta alueella runsaasti muutakin käyttäjää, joten tarkkana heitoissa kaikilla väylillä.
Väylät olivat aivan liian lähekkäin eli liian pienelle alueelle oli väkisin ängetty aivan liikaa väyliä. Rauhallisena hetkenä ei ongelmaa, mutta vilkkaampana hetkenä turvallisuusriskit erittäin isot osua kiekolla niin kanssapelaajia kuin alueen muitakin käyttäjiä. Järkevämpää olisi karsia väylien määrää nykyisestä, jos aluetta ei ole mahdollista laajentaa. Turvallisuuden eteen oli tehty pieniä tekoja kuten 4-väylän korin takana verkko ettei vettä kohden heitettäessä kiekot niin helposti päätyisi veteen asti. Lisäksi 4-väylän turvallisuutta parannetta verkolla minkä pitäisi blokata 3-väylältä mahdollisesti harhautuneita kiekkoja.
Kalastajakylän rata oli aika erikoinen kokonaisuus. Radasta oli pidetty erityisen hyvää huolta, vesimaisema kaunista ja palvelut mukavan lähellä. Sitten nurja puoli oli rakenteiden kunto/puutteellisuus mikä harmitti pelatessa aikalailla. Jos turvallisuudessa ja rakenteissa olisi vastaavia puutteita monella muulla radalla, niin arvosana olisi selkeästi pienempi. Tämä rata kuitenkin lumosi hyvillä puolillaan ja tuli pelaamisesta oikein hyvä mieli. Voisin milloin tahansa tulla pelaamaan uudelleenkin!
4/5
Savonlinnan kaupungissa Aholahden hiihtokeskuksen mailla Aholahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 23-väylää, 2247m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7360m. Pelattu 28.6.2021.
Väylät kiertelivät hiihtokeskuksen mailla seuraten pururataa orjallisesti lähes koko kierroksen ajan. Korkeuseroja mukavasti, joten hyvästä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Siirtymät maltillisia. Väylistä paras nro 2 missä oivaltavuutta ja erilaisuutta pienoiseen alamäkeen ja vasemmalla sijaitsevaan koriin nähden. Lisäksi viimeinen eli 23-väylä ainoita missä oikeasti tilaa heittää reilusti eikä tarvinnut kiekon katoamista akuutisti pelätä. 6-väylän kori sijaitsi hienolla paikalla ison kiven päällä.
Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytökiekoille oli lukittava laatikko ja roskiksiakin löytyi.
Mutta... ei, ei sinnepäinkään! Ei alkuunkaan! Kaikkein pahin ja merkittävin ongelma radassa oli, jotta ihan lähestulkoon joka ainoalla väylällä sait pelätä, että heität kiekkosi jommallakummalla tai molemmilla puolilla ahnaasti odottaviin Mörri Möykkyihin. Kaiken veemäisyyden huipentuma oli 9-väylä ja vasemman puolen viidakko. Vaikka spottaus oli aivan kohdalla sekä omassa että pojan heitossa, niin kumpikin onnistui hukkaamaan siihen viidakkoon luottokiekkonsa. Ei löytynyt vaikka lähemmäs tunti uutterasti etsittiin! Pysy väylällä... aivan. Olisikin sellainen taito... Aivan järkyttävää viidakkoa muuallakin, joten sen alle hautautui muutoin väylien analysointi. Ei ihan helppoja väyliä pelillisesti. Ja aina on jotenkin äärettömän tylsä ratkaisu vetää väylät orjallisesti pururadan varrelle ja sitten kori vain oikealle tai vasemmalle puolelle rataa. Heittolinjat monesti ko. radoilla epäselvät, niin paikka paikoin nytkin. Spottaus osittain aivan turhaa, sillä kiekkoja häviää tällä radalla tarkasta seuraamisesta huolimatta!
Sitten niitä pienempiä ongelmia. Next tee -kylttejä olisi kaivannut lisää. Muutama oli, mutta liian usein sai karttaa lukea. Taukopenkkejä ei yhtä ainutta kappaletta koko kierroksen aikana. Väylistä 2 ja 3 liian lähekkäin. Kakkosen avaus on helppo viskata kolmosen heittopaikalle ja tässä kohdin spottaus ehdoton huonon näkyvyyden takia! Myös nro 14 ja 15 olivat toisiinsa nähden turhan likellä. 21-väylä jäi kokonaan heittämättä, kun oli niin likellä vettä, jotta, jos kiekko hiemankin feidaa vasurille, niin heippa kiekko samoin tein, sen verran rannassa väylä kulki. Epätoivoisen spottaamisen ja kiekkojen jatkuvat etsimisen takia kierroksella tuli käveltyä 7,4 km ja aikaakin kului lähes neljä tuntia.
En tiedä... heinää radoilla on ja mörreihinkin pitää tottua, mutta... Jotenkin toivoisi ettei ratoja rakennettaisi näin mahdottomiin paikkoihin, missä ei kyllä pelaamisen iloa ole mitenkään päin löydettävissä juurikin koko ajan läsnä olleiden viidakoiden takia.
Ei koskaan takaisin, ei vaikka sievoinen summa maksettaisiin!
1/5 ( ihan vain kohtuukuntoisista rakenteista, muutoin yksi huonoimmista koskaan pelaamistani pitkistä radoista )
Jyväskylän kaupungissa Vesalan Kurssikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan Ysi" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 675m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuil käveltyä 2000m. Pelattu 6.6.2021.
Tämä jyväskyläläinen rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet. Tarjolla on perus ok-väyliä, heittolinjat koko ajan selkeät. Tiukkaa puuränniä tarjolla monella väylällä, joten tarkat heittäjät kiittävät ja kumartavat. Ja sitten meikäläinen... kaivaa kiekkoja koko ajan puskasta tai jostain ihan muualta. Väylistä nro 1 ihan nätti pienen kentän kohdilta avaus kohden koivukujaa. Myös nro 5 pikkunätti mäntyränni.
Rakenteet olivat surkeimmasta päästä mitä 9-väyläisellä ja vielä uudella sellaisella on koskaan nähnyt. Ainoa maininnan arvoinen positiivinen asia oli korit ja nuolet mitkä olivat laadukas dgp-tasoa. Infokartta ei ollut. Heittopaikat oli tehty hieman niin ja näin. Ei ollut yksi tapaus, kun lavetti alla huojahteli ja tuli mieleen, jotta milloinkahaan hajoaa lopullisesti. Heittopaikkaopasteina puiset, tukin pätkistä tehdyt tolpat joiden päähän maalattu väylän nro. Vain kahdella heittopaikalla oli näkyvissä tolpassa myös par-lukema ja väylä pituus. Pikkukuvia heittosuunnan hahmottamisen avuksi ei myöskään ollut yhdelläkään väylällä. Ei löytynyt roskiksia, taukopenkkejä ( yksi alussa ), löytökiekkolaatikoita tai yhtään mitään muutakaan erityistä koko kierroksen aikana. Next tee -kyltteinä keltaisen nuolet. Ihan ok, mutta olisi niissä selvyyden vuoksia voinut lukea vaikka "next tee"... P-paikka yhteinen viereisen Vesalan Montun radan kanssa.
Ratasuunnittelu hieman niin ja näin. 2-väylällä iso riski vippasta kiekko veteen. Muutoinkin väylä kummallinen, sillä, jos suoralla heitolla yrität ja vähän kääntää oikealle, niin vesi kutsuu armotta. Vasemmalta lähestyttäessä hieman varman päälle, niin lyhtypylväät kupuineen vaaravyöhykkeellä. 3-väylä vaatisi ihan ehdottomasti rollerisuojauksen, sillä väylällä iso riski jotta kiekko rollaa veteen korin takaista rinnettä pitkin. 4-väylä taas oli vedetty suon viereen... suon. Jep! Itikka-aikaan paikka on 100% itikkamagneetti! Ei hyvä. Mutta viereiseen suohon helppo oma kiekkonsa vippasta ja sieltä ei sitä pois sitten enää saa. En ymmärrä miksi tuokin väylä on pitänyt rakentaa?
En tiedä... rata on varsin tuore, joten se ehkä vielä jollain tavoin kehittyy jatkossa. Opastusjärjestelmä oli surkea ja sitä kaikkein kipeimmin toivoisi korjattavan. Väylätkään ei kokonaisuutena mitään erityisen hohdokasta tekemistä tarjoilleet. Ei rata minun makuuni, ei ollenkaan...
2/5
Äänekosken kaupungissa Honkolan koulun vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 437m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1120m. Pelattu 6.6.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa. Honkolan koulun rata on hyvin tasaisessa maastossa, jossa korkeuseroja ei juurikaan ole, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Kyse on hyvin tiiviistä alueesta missä siirtymät ovat erittäin lyhyet ja GPS:n mukaan p-paikalta lähteneen ja sinne loppuneen kierroksen kesto oli vain vähän yli 1km mikä on todella vähän. Maasto on frisbeegolfiin erittäin hyvin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää mikä pysyy kuivana kovemmillakin sateilla. Lisäksi kiekot löytyy maastosta koko kesän erityisen hyvin. Väylät olivat suht helppoja ja lyhyitä sekä suoria perusväyliä ilman mitään erityisiä kikkailuja. Puut oli kuitenkin pelissä jokaisella väylällä, joten liian helppoa heittämistä ei missään nimessä ole luvassa. Väylät tasalaatuisia ja ehkäpä 1-väylä miellyttävin maisemiltaan.
Rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + yksi harkkakori myös ) olivat juurikin niin hyviä kuin tuoreelta radalta voikin odottaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta rata niin tiivis ettei niille ollut lainkaan tarvetta. 1-väylän korin ympäristössä laavu.
Puutteita? Yksi ( tai kaksi ). Täyteen arvosanaan tämä muutoin kiva rata ei yllä. Väylät sijaitsivat nimittäin aivan liian tiiviillä alueella. Jos radalla joskus sattuisi olemaan ryhmiä enemmänkin pelaamassa kerralla ja laavulla vielä porukkaa, niin osumien riski on turhan suuri. Nelosella heitto voi helposti feidata laavulla olijoiden päälle. Lähes jokainen väylä sijaitsee niin, jotta toisen väylän pelaajat ovat potentiaalisessa vaarassa. Kun rata on profiloitu koululaisille ja aloittelijoille enemmän, niin liian tiiviin paketin ongelmat vain korostuvat.
Se toinen puute... En ymmärrä miksi juuri 6-väylä on venytetty kaikkein pisimmäksi, kun sijaitsee kuitenkin radan hankalimmalla paikalla. Kiekon feidatessa liikaa oikealla, niin puista huolimatta läheinen koulurakennus on vaarassa saada osumaa. Turvallisuutta ei yhtään paranna mandon laittaminen. Paljon järkevämpää olis ollut rakentaa yksi pidempi väylä ihan mihin tahansa muuhun kohtaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti kaikki väylät nykyisellään ja 6-väylän pituudesta muutama kymmenen metriä pois.
Puutteista huolimatta kuitenkin oikein kelpo rata 6-väyläiseksi. Honkolan koulu itsessään hyvin kaunis ja ratakin miellyttävä kokonaisuus. Kuiva mäntykangasmetsä on ehkä se kaikkein kivoin ratatyyppi pelata, kun kuivaa on aina ja harhautuneet kiekot löytyvät aina. Voisi tämän radan pelata hyvin joskus uudestaankin.
4/5
Konneveden kunnassa, Lapunmäen koulun ja ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä Lapunmäki frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3120m. Pelattu 6.6.2021.
Tämä Konneveden uusi fribarata sisälsi hieman korkeuseroja, joten jokin sellainen hien esiaste pääsi liikkuessa syntymään. Rata kiersi kuntopolun reunastalla ja metsikössä. Väylät itsessään ihan ok tasoisia, ei mitään erityistä kekseliäisyyttä tosin, mallia "suoraa heittoa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla ja muista puiden läsnäolo!" Siirtymät lyhyet. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteista heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. 2-väylän aluksi kota joka luonnollisesti lukossa, ei siis kaikkien avoimesti käytettävissä. Vieressä kuntoportaat, jos haluaisi pienen porrastreenin vetäistä kesken kierroksen. Yksi roskis koko kierroksen aikana kodan vieressä, olisi mahtunut lisääkin. 5-väylän alussa laavu, mutta ei puita sielläkään käytössä. Konneveden keskustan palvelut aivan vieressä.
Mutta voi ahdistus ja tuskan parahdus sentään! Se, että kierroksella oli nyt noin miljardi itikkaa neliösentin alueella ja vaikka tehokkaimmat myrkyt oli hölvätty, niin sekään ei ole radan ylläpitäjän vika. "Hieman" vain häiritsi silti pelaamista... Harvoin, jos koskaan tuollaista invaasiota silti ollut. Noh... sitä sattuu.
Next tee -kylttejä ei ollut, mutta vaikka rata oli tiivis, niin silti opasteita olisi kaivannut. Fgr:n navipiste johdattaa ihan oikealle kantille aluetta, infokartta löytyy kaukalon vierestä kopin seinästä. Mutta... millainen kartta. Ei ole "olet tässä" -täplää eikä merkitty koulua eikä kaukaloa eikä muutakaan kiintopistettä mistä navigointi olisi ollut mahdollista, niin sitten ei auttanut muuta kuin lähteä tsekkaamaan lähialueita ja hyvän tovin etsimisen jälkeen hahmottui ykkösenkin heittopaikka. Miksi ei ole opasteita ykköselle? Miksi?!?
Radan kaikkein pahin ongelma oli ylivoimaisesti sivustojen tolkuttomat ryteiköt ja keskellä väylääkin oli jo kesäkuun alussa niin pitkää viidakkoa, jotta ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut. 2-väylä näkymä korilta alas ihan mukava, mutta heitto ylös... keskellä väylää mitä lie saniaisia tiheästi. Ja se 5-väylä... jep! Ihan kaunis alamäki, mutta... sellaiset monsterit kummallakin puolella, jotta heippa kiekot ilman tarkkaa spottaamista. Ja tämä ryteikköisyys ja valtavan korkea heinä toistui lähes jokaisella väylällä... ei riitä edes tarkka ja suora heitto, jotta kiekko on enemmän kuin helppo saada katoamaan! Kasin heittolinjassa ei oikein mitään järkeä.
Lapunmäen radan väylät itsessään tosiaan ihan simppeleitä perusväyliä joista ei sinällään moitittavaa paljoa löydy. Korkea heinä ja ryteiköt niin hallitsevia, jotta ei väylistä pystynyt nauttimaan yhtään. Opasteet niin ja näin ja kivahan se vaikka olisi tulistellakin, jos olisi puita ja paikat auki... Ei jatkoon, ei alkuunkaan!
2/5
Saarijärven kaupungissa Pylkonmäen kylällä Pylkönmäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 724m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1750m. Pelattu 26.5.2021.
Pylkonmäen koulukeskuksen vieressä sijaitseva metsä/kuntopolkurata. Väylien suunnittelu aika alkeellista, ei mitään sellaista mikä olisi positiivisesti erityisesti jäänyt mieleen. Siirtymät ok.
Rakenteista korit parhaimmat. Ekalla olisiko ollut jokin Amexpon malli ja lopuilla kahdeksalla dgp:t. Heittopaikat olivat ihan ok, tosi matot sen verran vanhat, ettei kovin kauan turvallista ole enää niillä heittää. Heittopaikkaopasteet ok, mutta hieman kulahtaneet ja seiskalla ei ollut lainkaan. Next tee -kylttejä ei lainkaan, karttaa sai useamman kerran vilkuilla ja arpanopat esiin kaivaa, kuten siirtymillä 4 - 5 ja 6 - 7.
Radalta ei ilmeisesti oltu raaskittu kaataa yhtään puuta rakennusvaiheessa, vaikka heittolinjojen ja väylien järkevän rakentamisen takia se olisikin ollut välttämätöntä. Rata oli vedetty aika onnettomaan paikkaan silläkin tavoin, että radan reunustoilla vaanivat lähes koko ajan ryteikkömonsterit joihin kiekko on hyvin helppo saada katoamaan. Sokkoväyliä liikaa. Märkää oli väylien reunustoilla ja muuallakin koko radan keston ajan.
Ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti pitkän aikaa. Lakoontuneista heinistä oli helposti pääteltävissä ettei väylien eteen ole tehty yhtään mitään vuosikausiin. Monella väylällä heinä oli jo toukokuussa pitkää ja ryteiköt/vesakot rehoittivat keskellä väylää ja tästä nro 6 tyyppiesimerkki mikä oli todellinen surkeuden huipentuma kuntonsa puolesta. Lähelle päästiin muutamalla muullakin väylällä.
Pylkönmäen rataa kiertäessä tuli lähinnä surullinen fiilis. Suomessa on ihan liikaa tällaisia Leader-rahoituksella tai vastaavalla EU-rahalla hätäisesti kyhättyjä ratoja. Ensin ollaan tosi innoissaan ja iloissaan, kun kylälle saadaan rata ja päästään koko perheen ja kylän voimalla harrastamaan! Koko budjetti kuitenkin jostain ihmeen syystä lähes aina käytetään koreihin. Kun huomataan ettei rahat riitä muuhun, niin jälki on sitten tuon näköistä kuin Pylkonmäellä. Halvassa radassa ei ole mitään pahaa, ja pienilläkin euromäärillä voidaan saada kasaan oikein hyvä rata, kun se vain suunnitellaan hyvin ja rakenteet tehdään järkevästi. Pylkonmäellekin saisi pikkurahalla hurjan paljon aikaiseksi lisää rakenteita, jos... se ylläpito. Fribarataa ei pitäisi ikinä rakentaa, jos samalla ei sitouduta pitkäaikaiseen ylläpitoon. Oli rata kallis tai halpa, niin ylläpitoa vaatii jokainen rata.
Tuohon surkeuteen ei todellakaan tarvitse uudestaan mennä! Rata sopii ehkä nippa nappa innokkaimmille ratabongareille ja kenties koululaisille. Tosin koululaisetkin ansaitsisivat parempaa, ihan ehottomasti!
1/5
Saarijärven kaupungissa Kusiaismäen hiihtokeskuksen ja hyppyrimäen vieressä Kusiaismäen frisbeegolfrata. Pelattu erikseen kaksi alueen rataa:
Blue-rata, 19-väylää, 1662m ja A1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 4080m.
Red-rata, 21-väylää, 2169m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 6160m. Molemmat radat pelattu 26.5.2021. Arvointi pohjautuu ensin pelattuun Blue-rataan, johon täydennyksenä red-radan juttuja.
Paljon korkeuseroja sisältäneen blue-radan kiertäminen kävi mukavasta kuntoilusta. Väylät kuntopolun reunustalla ja metikössä olivat vaihtelevia ja lyhyitä, ei oltu menty yli siitä mistä aita yleensä matalin eli, jotta olisi seurattu pelkkää kuntopolkua väylien osalta. Heittotilaa oli yleensä oikein mukavasti myös metikössä mitä tällainen epätarkka paikaltaan kiekon viskoja arvostaa isosti. Siirtymät lyhyet.
Heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit asianmukaiset. Penkkejä mukavasti ja erityismaininta rakenteiden puolesta tupakoitsijoita varten tehdyistä tuhkiksista, niin harvemmin radoilla kuitenkaan näkee.
Rakenteissa olisi jossain määrin petraamisen varaa. Hieman tuli blue-radalla sellainen fiilis, jotta rata on kasattu kokoon ylijäämätarpeista mitä on mistäkin kiinni saatu ja laitettu radalle. Korit olivat osittain dgp-laatua, mutta hyvin paljon oli myös omametallipaja.comin rakentamia koreja. Heittopaikat myös vaihtelivat tasoltaan melkoisesti. Välillä hätäisesti maahan sutaistuja mattotilkkuja, välillä ihan kelvollisia ja riittävän isoja heittopaikkoja ja välillä taas turhan kapeita pitkällä hapsulla varustettuja nurmimattoja. Kaikki korit ja heittopaikat ajoivat kuitenkin ihan asiansa, vaikka aika sekava vaikutelma siltä osin tulikin.
Infokartta löytyi blue-radan lähdöstä, mutta siitä ei ollut enää opastetta eteenpäin red-radalle mikä piti sitten paikalliselta alkuasukkaalta kysäistä. Löytökiekkolaatikko oli, muttei tietenkään lukittavaa mallia. Märkää oli monessa kohdin ja voisi ehkä hakkeen lisääminen pahimpiin paikkoihin auttaa. 8-väylän heittopaikka sillan päällä mikä hieman hämäävä ja siltä osin tuli käveltyä harhaan, kun ei tajunnut next tee -kyltin osoittavan juurikin sillalle.
Laskettelukeskuksen mailla kiertäneen Blue-radan vieressä hieman pidempi Red-rata joilla 8 yhteistä heittopaikkaa/väylää, joten kahdesta täysin erilaisesta radasta ei ole kyse. Blue-rata on hyvä kokonaisuus missä itse väylät ja korkeuserot ovat ehdottomasti radan parasta antia. Kuten yllä mainittua, niin radan rakenteissa kuitenkin reilusti parannettavaa ja se madaltaa hieman omaakin arvosanaa.
4/5 ( Blue-rata )
Red-rata sisälsi hurjasti korkeuseroja, joten rankasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia ja pidempiä kuin Blue-radalla. Siirtymät lyhyet, muutama pidempi joukossa, kuten 11 - 12. Koko Kusiaismäen ehdottomasti komein väylä oli heti 1-väylä minkä jyrkkä ylämäki otti heti alkuun luulot pois, mutta ylhäällä avautuivat sitten oikein komeat maisemat.
Heittopaikkaopasteet kunnossa ja heti ykkösellä varoitettiin hienosti reitillä olevista käärmeistä, onneksi yhtään ei näkynyt. Infokartta hyvä ja korit nuolineen Red-radalla lähes kokonaan dgp-tasoa suuntanuolineen. Heittopaikkojen taso vaihteli, välillä lavetit suorastaan heiluivat ja joustivat heittäjän alla...
Mutta... ei tämä Red-rata sytyttänyt tätä heittäjää. Next tee -kylttejä oli, mutta esim. ykköseltä kakkoselle sai sitten heitellä arpanoppaa moneen kertaan, jotta minne lie olisi pitänytkään mennä. Samat heittopaikat Blue-radan kanssa peräti kahdeksalla väylällä ja nämä väylätkin pääosin samanmittaisia. Penkkejä oli Blue-radan kanssa yhteisiä, muttei yhtään Red-radan omilla väylillä. 4-väylälle kuljettiin suoraan Blue 19:n läpi... jep! Lisäksi 20-väylä ristesi pahasti Blue 19:n kanssa ( näillä kahdella sama kori ) eikä heittopaikalta nähnyt sillalle oliko siellä heittäjiä eikä satunnainen turisti tajunnut sitä edes katsoa. 20-väylä oli vielä kaiken lisäksi kokonaan merkkaamatta opasteilla. 21-väylän löytämiseen kaivoin taas arpanopat esiin ja onneksi olivat nopat niin hyvässä iskussa, jotta muutaman heiton jälkeen alkoi tilanne onneksi hahmottumaan paremmin.
19-väylä oli tavallaan oikein hieno maisemiltaan juurikin, mutta... mietin vain, jotta onko jo liian jyrkkä ja vaikea alamäki edes pro-pelaajille... jotenkin tuntuu, että väylä on aivan turha, kun miettii kuinka jyrkkä, kapea ja pitkä se on. 14-väylältä siirtymä 15-väylälle oli oikea miinojen miina. Korinuoli näytti hieman harhaan ja seuraava next tee -kyltti rinteessä sijaitsevan polun varrella sen verran kaukana, jotta itse tallustelin hyvän tovin kuntopolkua eteenpäin, kunnes tajusin kävelleeni harhaan. Sadattelujen kera takaisin ja ihmettelemään huonoa opastusta.
Jep! Paikallinen alkuasukas sanoi, jotta vain 4-5 väylää on samoja Blue-radan kanssa. Jos olisin tiennyt, että peräti 8-väylää olikin samoja, niin en olisi enää Red-rataa lähtenyt Bluen jälkeen erikseen kiertämään. Red-rata ei tarjoa tällä hetkellä mitään järkevää elämystä kenellekään, yhtään pelaajaa en lenkillä nähnyt, kun Blue oli kerännyt pelaajia enemmänkin. Liekö Red vielä kehitysvaiheessa, kun puuttui penkkejä ja opasteet osin onnettomat, mene ja tiedä... Siirtymät olivat pelkillä Red-väylillä turhan pitkiä eikä väylät mitään kovin erikoista elämystä tarjonneet pidempien väyläpituuksien lisäksi. Jotenkin sellainen turhautunut fiilis tuli Red-rataa kiertäessä. Tulipahan kavuttua Kusiaismäen rinteitä yli 10 km edestä, joten voi sanoa kyllä, jotta kuntoiltua todellakin tuli ja onneksi Blue-rata oli hyvä.
2/5 ( Red-rata )
3/5 ( Kokonaisarvosana Blue + Red )
Saarijärven kaupungissa Ahvenlampi Campingin vieressä Ahvenlampi frisbeegolf. Radalla pituutta 23-väylää, 2074m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4810m. Pelattu 26.5.2021.
Tällä Ahvenlammen metsäradalla oli hieman korkeuseroja, mutta kovin raskaaksi kierros ei missään vaiheessa käynyt. Väylät olivat lyhyehköjä, mutta pääosin hyvin suunniteltuja, ei mitään helppoa heittoa korille pelkästään. Heittolinjat selkeät. Kuivasta mäntykangasmetsästä kiekot löytyvät mukavasti. Muutamia todella hyviä väyliä. Paras kaikista nro 18 monttuun heitettävä maisemaltaan upea väylä. Varoituksen sana isokätisille, jotta, jos heitätte vähän liian rivakasti ko. väylän, niin korin takana oleva ob-alue monttuineen on kivaa kiroilualuetta. 21-väylä myös hieno monttuun vasemmalle heitettävä väylä, tosin rollaussuoja olisi ihan jees.... 11-väylä mukava lievään alamäkeen heitettävä väylä. Myös 9-väylä ansaitsee erillisen maininnan vasemmalle ylämäkeen menevänä hieman erilaisena väylänä. Siirtymät järkevät, hieman pidempiä 6 - 7 ja 18 - 19.
Rakenteisiin on Ahvenlammella kyllä kiinnitetty paljon huomiota. Kaikki on ihan viimeisen päälle ja varmasti vielä jotain on lisääkin tulossa. Ensimmäisen maininnan ansaitsee ehdottomasti aivan kertakaikkisen upea lukittava löytökiekkolaatikko. Paikallisten aktiivien mukaan laatikko on vielä kaiken lisäksi saanut olla pitkään aivan rauhassa, ilman minkäänlaista ilkivaltaa. Kyllä tuo laatikko on Ahvenlammen radan se kaikkein paras juttu! Infokartta, roskikset (pulloille ja tölkeille omansa), runsaat penkit, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ( treeni x 2 ) ja next tee -kyltitykset aivan priimaa laatutyötä. Metritolppia harvinaisen paljon, ainakin väylillä 1, 3, 4, 5, 6, 8, 14, 15, 16 ja 17. Heittopaikkaopasteissa timanttisia ohjeita, kuten varoituksia hevosista, mutta myös varoituksia kielenkäytöstä hautausmaan läheisyydessä ainakin 8-väylällä. Se, jotta lukeeko pelaajat noita, niin on toinen asia, mutta idea aivan erinomainen!
Rata oli hyvä, mutta... minua harmitti väylien tunkeminen liian lähekkäin. A/B-radat olivat aivan liian lähekkäin. Tämän lisäksi ainakin väylät 10/14 ja 11/13 suorastaan vaarallisen lähellä toisiaan. Hieman tuli sellainen fiilis, että onko liian pienelle alueelle yritetty ihan väkisin tunkea liikaa väyliä. Joko väylät pitäisi levittää laajemmalle alueelle, jos maankäyttö antaisi siihen mahdollisuuden tai sitten väylien määrää voisi vähentää. Tässä tapauksessa(kaan) ei väylien määrän lisääminen tarkoita automaattisesti absoluuttisesti parempaa rataa lyhyempään nähden. Ainakin 4-väylällä ja 14-väylällä heittopaikkaopaste ei vastannut totuutta miten väylä oikeasti meni. Tiiviillä radalla tämä voi olla ongelma, kun ei oikein tiedä jotta mihin koriin sitä pitäisikään lopulta pelata...
Lähinnä nuo turvallisuuspuutteet pudottavat hieman arvosanaa. Muutoinkaan rata ei oikein lähtenyt "lentoon", vaikka toki erinomaisen hyviäkin väyliä joukossa oli. Rakenteisiin nähty vaiva oli kyllä häkellyttävää katsottavaa, toivottavasti tätä arvokasta työtä vaalitaan jatkossakin ja keksitään jotain uuttakin aiempien innovaatioiden rinnalle. Ihan voisi tämän radan pelata joskus uudestaankin.
4/5
Saarijärven kaupungissa Kylpylähotelli Summassaaren mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-9 väylää ilmeisesti ja metrejä jotakuinkin pauttiarallaa 615m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5120m. Pelattu 25.5.2021.
Ajattelin käydä heittämässä tämän radan nopeasti "pois alta", sillä ajattelin sen olevan hieman kehnohko ja lyhyt rata... nopeasti... Lähes kaksi tuntia "pelaamiseen" sai tuhraantumaan. Tai siis väylien turhauttavaan etsimiseen ja tarpomiseen pitkässä heinikossa ja pusikossa. Noh... olipahan omanlaisensa elämys.
Rakenteista ei yhtään mitään hyvää sanottavaa. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet välttävät, kun ylipäänsä löytyivät. Korit mallia "todella halpa" ja osin täysin kelvottomat. Ei infokarttaa minkäänlaista eikä next tee -kylttejä. Fgr:n kartta ei pidä paikkaansa edes suuntaa antavasti!
Väylät olivat pahasti metsittyneet ja niiden etsimiseen meni lähes kaksi tuntia ja satumaiset 5km 9-väyläisellä radalla... jep! Osin hyvän tuurin avulla kaikki heittopaikat kuitenkin löytyivät. Koreistakin löytyi 8 kpl, mutta 4-väylän kori kuntoportaiden vierustalla harjun päällä oli ilmeisesti lähtenyt "kävelemään", ei löytynyt sinnikkäästä etsimisestä huolimatta. Väylistä ei jaksa antaa mitään analyysiä tai noh... kolmonen oli sokkoa kohden kuntoportaita, ei turvallinen, mutta toki väylä oli yksi pienimmistä murheista Summassaaressa.
Kylpylähotelli Summassaari lopetti toimintansa varsin värikkäiden omistajakuvioiden jälkeen ja paikka oli kieltämättä aika kummitusmainen. Kaikista rakennuksista ja pihamaan rehevöitymisestä huomasi selvästi ettei liiketoimintaa ole ollut pitkiin aikoihin. Jos paikka joskus aukeaa kylpylä/majoitustoimintaan, niin aika valtava useiden miljoonien remontti alueella pitää tehdä. Rumat rakennukset olivat surkeaa katsottavaa rehevöityneen piha-alueen lisäksi.
Oikeasti mitään tosissaan otettavaa rataa ei Summassaaressa ole olemassa. Tätä kokonaisuutta voi suositella vain kaikkein innokkaimmille extreme ratabongareille, jos heillekään... noh... ehkä niille kaikkein fanaattisimmille. Sääli. Jos paikka joskus taas aukeaa, niin ympäristö itsessään on hienoa veden ja metsän äärellä. Kylpylän pihapiiriin, rantaan ja lähimetsään saisi helposti suunniteltua esim. 9-väyläisen laadukkaan DiscGolfParkin tai mahdollisesti jopa pidemmänkin.
0/5 ( Aivan ehdottomasti surkein "rata" mitä olen koskaan pelannut! )
Saarijärven kaupungissa, Kalmarin kylällä hienon kylätalon ja pallokentän vieressä Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 14-väylää, 1118m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3730m. Pelattu 25.5.2021.
Kalmarin rata sisälsi hieman korkeuseroja eli kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät olivat osin vaikeahkoja ja teknisiä väyliä, oli ahtaampaa ja monesti myös tilaa heittää paljonkin. Kiitettävän pitkiä ja monipuolisia väyliä joukossa. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät, mutta siltikin metsään painottuvalla radalla saa puusomiin todellakin varautua! Erittäin kaunista peltomaisemaa oli mukavasti tarjolla. Muutama todella hieno väylä joukossa. Paras ehkä nro 10 missä korkean montun reunalta heitettiin alas vasemmalle. Jos heitto yhtään karkasi oikealle, niin vastassa oli entistä syvempi monttu ja rinne mistä poispääseminen on sitten oma lukunsa. Nro 10 menisi hyvänä väylänä mihin tahansa vaativammallekin radalle! 11-väylällä ylitettiin vasemmalle kaartaen pieni monttu mikä tuokin väylä oli hieno. Radan aloitus nro 1 ja lopetus nro 14 olivat mukavia, tilavia väyliä nurmikentällä.
Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, jokaiselta väylältä löytyneet lepopenkit ja roskikset, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa.
Mutta sitten... niitä pieniä vikoja oli paljon. Alussa ei ollut infokarttaa, mutta opastaululla kuitenkin pikkukuvat kaikista väyläopasteista. Samaa koriin pelattiin väylät 1+2, 7+9, 5+11 ja 12+13. Eli 7 korin varaan oli rakennettu koko 14-väyläinen rata. Pienellä budjetilla edetessä ratkaisu voi teoriassa toimia ja, jos radalla ei ole kovin paljoa käyttöä. Mutta... en silti tykännyt, vähänkin enemmän pelaajia kerralla, niin ei toimi samat korit yhtään. Mielenkiintoinen ratkaisu oli myös jotta väylillä 5+12 oli sama heittopaikka, vielä niin hämäävästi jotta opastetta seuraten lähdin etsimään vitosen heittopaikkaa nuolen suuntaisesti ihan muualta vasta useamman sadan metrin päässä käännös takaisin, opasteen uudelleen luku ja tajusi juuri seisseensä vitosen heittopaikalla. Selvennystä opasteisiin tarvittaisiin. Seiskalta kasille mennessä täyttä arvailua, opasteita puuttui. Nro 9 sijaitsi liian likellä tietä, jotta, jos heitto jää käteen liiaksi kiinni, niin vaaran paikka monella tapaa. Kakkosella täysin turha mando. 10 --> 11 siirtymä kulki keskeltä kutosen heittolinjaa mikä vaarallista. Lisäksi 6 ja 11-väylät aivan liian lähekkäin toisiaan, vaikka näkyvyys hyvä.
Lisäksi fgr:n mukaan oli orientoitunut 10-väyläisen heittämiseen, joten yllätys olikin melkoinen, kun vastassa olikin 14-väyläinen rata. Tietojeni mukaan ylläpidosta on oltu yhteydessä kyläyhdistykseen, mutta siitäkin huolimatta tiedot on jätetty todella vajaiksi, en oikein jaksa ymmärtää...
Kalmarin nahjuksen radan eteen on nähty selvästi vaivaa ja siitä pitää kyläyhdistykselle tunnustusta antaa. Yritystä on ollut ja lepopenkit ja roskikset jokaisella heittopaikalla melkoista luksusta. Maisemat ja monet väylistä upeita. Yllä mainittuja vikoja oli kuitenkin paljon mitkä häiritsivät muutoin hyvää elämystä aikalailla. Paljon olisi tehtävää kyläyhdistyksellä radan eteen, jotta se olisi oikeasti hyvä rata kokonaisuutena eikä vain irrallisina, loistavina väylinä.
3/5
Karstulan kunnassa Karstula Frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää, 1857m ja AA2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4270m. Pelattu 25.5.2021.
Karstulan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiersi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä... välillä puistoa, välillä metsää ja välillä taas pururadan vartta. Hieno vesimaisemakin oli osin radalla läsnä. Kiekot löytyvät helposti. Väylät olivat vaihtelevia ja teknisiä ja tilaa oli pääsääntöisesti ilahduttavan paljon heittää. Siirtymät sopivia, ainoastaan 7 -- 8 ja 14 -- 15 hieman pidempiä. Siirtymistä kasille ysille mentäessä reitti oli varmasti yksi upeimmista mistä on radoilla koskaan kulkenut kallioiden välistä ylämäkeen. Väylistä suosikki nro 7 alamäkeen oikealle, puita haasteena. Samalla ko. väylä oli myös vaarallinen, sillä keskellä väylää meni kuntopolku ja puiden takia näkyväisyys nollassa, tarkka spottaaminen täysin välttämätöntä! Väylällä nro 10 kori oli nätisti kallion päällä ja nro 14 kori kallion edessä.
Radan rakenteet ja opasteet surkeassa jamassa. Isommalta tieltä oli opastetta, muttei kuitenkaan jostain syystä aivan perille asti mikä aiheutti hämmennystä. Infokartta roskiksineen tyydyttävä, ollut "väliaikainen" ilmeisesti jo aika pitkään. Surkuhupaisaa oli osaltaan sekin, jotta löytökiekkolaatikko oli lukitsematon... Heittopaikat olivat kuopalla parin ensimmäisen väylän osalta eikä loputkaan ihan priimaa olleet. Korit ihan hyväkuntoiset suuntanuolineen, mutta heti alussa mentiin pieleen siltäkin osin. Avauksessa on hyvin helppo heittää vitosen korille kuten itsekin tein. Vitosen kori nimittäin loistaa keltaisen dgp-värisenä, mutta ykkösen harmaa ilmestys ei näy avauksessa yhtään mihinkään. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolten takia ollut yhtään, virhe! Kylttejä olisi todellakin kaivannut ja karttaa sai tämän tästä vilkuilla esim. 5 -- 6, 7 -- 8 ja 14 -- 15 siirtymillä. Vähän yhdellä sun toisella väylällä oli vieläkin hyvin märkiä kohtia eli rata kaipaisi aika ison määrän haketta ja/tai pitkoksia.
Rakenteiden kehnouslista senkuin jatkuu... heittopaikkaopasteet olivat next tee puutoksien kanssa radan surkeinta antia! Eivät tahtoneet pitää paikkaansa, ei mitenkään. Opasteet ja alun kartta eivät täsmänneet juuri lainkaan. Useampi opaste oli räjähtäneen näköinen ja makasi maassa milloin missäkin asennossa. 18-väylän heittopaikan asento oli ihan jotain muuta koriin nähden kuin opaste antoi ymmärtää. Muutoinkin vika väylä oli hämmentävä... mikökähän heittolinja on tarkoitus korille valita... ei ymmärrä. Ja, kun oli kova hätä päästä tarpeilleen, niin olikin kiva huomata, että p-paikan vieressä vessa oli lukossa, luonnollisesti... Kaiken surkeuden ruumiillistuma on vielä sekin, että radan puuhamiehet eivät ole kuulemma oikein halunneet päivittää tietoja lainkaan fgr:lle vaikka niitä on lukuisia kertoja pyydetty. Aikaa on ollut kuitenkin ainakin jo 3 vuotta...
Tämä Karstulan rata on erinomaisen hyvä aihio. Äärettömän komea vesimaisema pitäisi saada radalle mukaan paljon nykyistä paremmin. Radasta löytyy siis niin puistoa, metsää kuin pururataakin, joten vaihtelevuutta maastossa on jo luontaisesti. Väylät ovat jo nyt itsessään hyviä ja miljöö siis kaunis. Lähes kaikki rakenteet ovat vain hyvin kehnolla tasolla ja erityisesti opastinjärjestelmä on yksi surkeimmista mitä on täyspitkällä radalla koskaan nähnyt. Ahkeralla työnteolla ja isoilla muutoksilla radasta olisi mahdollista saada nykyistä huomattavan paljon miellyttävämpi pelata, monessa suhteessa. Nyt ei ole todellakaan kiire tulla uudestaan pelaamaan!
2/5
Kyyjärven kunnassa Harsunkankaan ulkoilualueen mailla ja Kyyjärven keskustan ( mm. Shell HelmiSimpukka Kyyjärvi, Sale yms. ) välittömässä läheisyydessä Kyyjärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 22-väylää, 2463m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5130m. Pelattu 25.5.2021.
Siis WAU! Aivan upea rata, kerta kaikkiaan! Valtavan hiekkakuopan äärellä ja mäntymetiköissä kiemurteli rata mikä oli heitettävyyden juhlaa! Väylät olivat vaihtelevia ja haastavia, mutta metsikössäkin oli tilaa heittää oikein mukavasti, vaikka toki puuosumiakaan on käytännössä mahdoton välttää. Kiekot eivät kovin helposti hukkaan tällä radalla joudu. Korkeuseroja oli runsaasti, joten radan kiertäminen kävi oikein hyvästä kuntoilusta! Siirtymät kohtuulliset.
Radan parasta antia oli kyllä sen mykistävä kauneus! Aivan kerta kaikkiaan! Hiekkakuoppaväylät erityisesti, mutta myös metsikössä menevät väylät olivat kauniita. Ja se kruunu, kruunujen kruunu... 16-väylän heittopaikka sijaitsee kenties kaikkein upeimmalla ja kauneimmalla paikalla mitä olen koskaan nähnyt. Korkean hiekkamontun päältä pitkälle alas 204m. Ne maisemat aivan hulppeat, ei käsitä! Tuollaisia väyliä, kun pääsee heittämään, niin pyyhkiytyy tehokkaasti pois mahdolliset radan pienet puutteet ja oman pelinkin mahdollinen takeltelu ei enää harmita. Monesti hiekkakuopparatojen puute on se, ettei suunnittelijat tee sinne vastaavanlaisia upeita väyliä, vaikka tilaa olisikin. Nyt tuo ehdoton kultakruunu oli otettu mukaan... ei voi kuin ihailla ja kunnia antaa Spin18 kaksikolle täydellisestä ratasuunnittelusta!
Infokartta, heittopaikat ( kiitettävän isot ), lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja roskikset ( myös treeni x 1) hyvässä kunnossa. Löytyi myös huussi tarpeiden tekoa varten. Väylistä paras siis tuo yllämainittu, mutta moni muukin väylä hienoja. Näistä mainittaakoon esim. väylä nro 7 missä jonkinlaiseen laskettelu yms. alamäkeen heitettiin hieman vasemmalle kaartuva väylä kuntoportaiden ja puita sisältäneen laavun vieressä, hieno. Erityismainnan ansaitsee myös nro 15 missä heitettiin ison ja syvän kuopan yli joko suoraan tai oikealta kiertävänä. Jos kiekko päätyy montun pohjalle, niin sadattelujen jälkeen jyrkän nousun voi aloittaa paikalle olleen nousuköyden avulla.
Puutteitakin mahtui joukkoon mukaan. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolien takia ollut. Ainakin ykköseltä kakkoselle siirryttäessä olisi lisäopastusta kaivannut ja yksittäisissä muissakin kohdissa, muutoin korinuolet ajoivat kyllä hyvin asiansa. Taukopenkkien puute oli hieman harmillinen, niitä mahtuisi useammallekin väylälle. Muutama sokkoväyläkin mukaan mahtui, kuten nro 13. Heittopaikkaopasteissa oli hieman epätarkkuuksia sillä joskus on ollut radalla ilmeisesti jotkin kisat ja niiden jäljiltä oli tarralappuja lätkitty missä väylien numerot olivat erilaiset väylästä 12 eteenpäin. Väylän nro 17 heittolinja ei oikein hahmottunut pusikoiden takia. 21-väylän heittopaikkaopaste oli väärin, ei vastannut todellisuutta. Väylä on oikeasti suora 113m, ei oikealle kaartuva. Lisäksi kannattaa ottaa huomion lenkkipoluilla liikkuvat muut käyttäjät joita omalla pelikierroksella aamutuimaan oli kohtalaisen runsaasti liikkeellä.
Kokonaisuutena ottaen em. puutteet olivat kohtalaisen pieniä eivätkä nyt vaikuttaneet arviointiin. Rata oli niin kaunis ja kiva pelata kokonaisuudessaan, jotta puutteistakin huolimattaa saa korkeimman arvosanan ja ampaisee ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Aika hienoa, jotta nyt on saanut kokea peräjälkeen kaksi timanttista rataa, ensin Simpele ja nyt sitten tämä Kyyjärven rata. Saa nähdä mikä ihanuus tulee vastaan seuraavaksi...
5/5
Rautjärven kunnassa Asemanseudulla Rautjärvi Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 763m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 16.5.2021.
Rautjärven metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten lopulta ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja haasteellisia, ei yksitoikkoista lyhyttä suoraan korille tyyliä. Varsinaisesti mikään väylä ei erottunut edukseen, mutta nro 8:n kori sijaitsi kauniisti kivien keskellä. Siirtymät suht lyhyet paitsi infotaululta 1-väylälle selvästi pidempi.
Rakenteiden puolesta erityismaininta tienvarsiopasteista jotka ohjasivat useammasta risteyksestä eteenpäin. Ei ole tuo ihan tavallista herkkua radoilla. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja pääosin koritkin suuntanuolineen laadukkaat.
Mutta ei kuitenkaan... Radalla ei ole kunnon p-paikkaa, vaan auto pitää jättää hiekkatien varteen niin, jotta muut mahtuvat ohittamaan. Aika ison iso puute! Heittopaikat olivat suht isoja, mutta monesti suoraan maassa kiinni ja muhkuraiset. Infokartan kohdalla ei ollut mitään opastetta 1-väylän suuntaan ja sitä saikin sitten tovin etsiskellä... siirtymä muutaman sata metriä. 1-väylän vierestä löytyi myös roskis ja tietenkin luonnollisesti tulipaikka ilman puita... Next tee -kylttejä ei ollut, vaikka niitä olisi kipeästi kaivannutkin. Kutosen kori oli vielä nippanappa pelattavissa vaikka osumaa oli jostain ilmeisesti työkoneesta joskus saanut. Parilla väylällä kulku soisen maaston yli, joten märkää on varmuudella myös muutoin kuivaan aikaan! Vaatisi tosi paljon joko kuiviketta märkiin kohtiin tai sitten pitkoksi tai jopa ehkä väylien siirtoa uuteen paikkaan.
Kaiken kaikkiaan Rautjärven rata on hyvä aihio mitä pitäisi vain työstää eteenpäin. Väylät itsessään ovat tämän radan parasta antia eivätkä häpeä yhtään paremmillekaan radoille. Yllä mainitut rakenteelliset puutteet ovat kuitekin sen verran isoja ettei arvosana kovin korkealle pääse kipuamaan. Tuonne ei kyllä ole kiire uudestaan, varsinkin, kun Simpeleen timanttinen rata on suht likellä.
2/5
Ruokalahden keskustaajaman liikuntakeskuksen ja keskustan kauppojen/palveluiden sekä vesitornin vieressä Ruokolahti DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 16.5.2021.
Ruokolahden metsärata sisälsi todella paljon korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja monipuolisia fribaväyliä muutoinkin, mutta ylä- ja alamäet tekivät radasta hyvin omaleimaisen. Siirtymät väylien välillä kohtuulliset, kutoselta seiskalle hieman pidempi.
Väylistä heti ykkönen oli jyrkkään ylämäkeen hieno. 4-väylä mukava alamyötäiseen heitettynä. 6-väylä oli kirjaimellisesti 140m pelkkää nousua lähes korille asti... hapottava väylä ihan todella! 8-väylä upea alamäkeen vasemmalle kaartavana kuusitunneliin heitettävä väylä. Ykkönen loi pelimerkit vaativalle radalle, mutta kyllä 6-väylä oli raskaudessaan ehdoton suosikki! Ei tuollaisia väyliä näe koskaan noin lyhyillä radoilla, paitsi Ruokolahdella...
Opaskartta kunnossa. Heittopaikat isoja ja täydellisessä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen myös erinomaisessa kunnossa! Next tee -kylttejä oli korinuolista huolimatta mukavasti, joten opastus oli radalla täydellinen, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista.
Kovin paljoa ei korjaamisen tarvetta radalla ollut. P-paikka oli hieman hämäävä ensin, sillä opaskartan likellä p-paikat oli kaikki varattuja, mutta auto takaisin tulosuuntaan ja alempaa löytyi kyllä runsaasti tilaa. Radan ympäristössä on aivan taannoin tehty laajoja hakkuita, joten kokonaisia puunrunkoja sekä oksia oli radalla hidasteena isoja määriä. Lisäksi metsäkoneen jättämiin jälkiin oli kerääntynyt paljon vettä ja liejua, vaikka muutoin kuivaa olikin. Tuo "ongelma" korjaantunee ajan mittaan varmastikin sitten, toivotaan näin. Väylistä sen verran, että sokkoväyliä oli turhan paljon. Maasto on ehkä sokkojen kannalta hieman haasteellinen, mutta kuitenkin...
Ruokolahden DGP on ehdottomasti yksi parhaista 9-väyläisistä mitä olen koskaan pelannut. Ja varmuudella raskain 9-väyläinen ihan selkeästi! Pieniä vikoja oli, mutta ne korjaantunevat kyllä aikanaan sitten. Oikeastaan suurin "vika" oli se, että tuollaista rataa olisi heittänyt paljon pidempäänkin kuin vain 9-väylää...
4/5
Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman keskustassa kaikkien kauppojen ja kahviloiden äärellä sekä Simpeleen kartontitehtaan ja Tehtaanpuiston hellässä syleilyssä Simpeleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 2077m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 16.5.2021.
Väylät 1-5 ja 16-20 sijaitsevat kauniilla ja erittäin hyvin hoidetulla puistoalueella. Väylä 6-15 sijaitsevat metsäalueella ja tuovat hyvin mukanaan jonkinmoisia korkeuseroja. Puistoväylät ovat aika tasaisella alueella. Löytyy kaikenlaista väylää monipuolisesti, välillä mennään ylös, välillä kunnolla alas ja välillä ihan kunnon kallioidenkin yli kuten komealla 8-väylällä. Väyläsuunnitteluun on käytetty aikaa ja innovatiivisuutta ja paljon!
Vaikka puut ovat monin paikoin pelissä myös puistoväylillä, niin tilaa on runsaasti heittää, puista ei tule heti liian ahdistavaa tunnetta. 9-väylä on upea kiviröykkiöineen ja 11-väylä oma suosikki alamäkeen heittäen ja kauniin maisema johdosta. Väylät 16-20 ovat kaikki niin valtavan kauniissa miljöössä ja avointa tykitystä, että oksat pois! Siirtymät radalla lyhyet, paitsi 15 --> 16 hieman pidempi. Noinkin pitkäksi radaksi nopea kiertää tiiviyden takia.
Rakenteista on pakko mainita esimerkillisen hyvät opasteet useammasta tienristyksestä aina p-paikalle asti, harvinaista, mutta niin tärkeää herkkua kuitenkin! Infokartta, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja kisakorit suuntanuolineen, harkkakori sekä runsaat next tee -kyltit sekä taukopenkit aivan uutta vastaavassa kunnossa!
Korjattavaakin löytyi. Ekan viiden väylän jälkeen lähinnä ketutti ja potutti. Varsinkin väylät 1 ja 3 sekä väylät 3 ja 4 aivan liian lähekkäin toisiaan. Lisäksi väylät 2 ja 5 turhan likellä tietä, jotta, jos oikein kunnolla jää heitto käteen kiinni, niin sitten katsotaan, jotta minkälaisia vahinkoja tiellä liikkuviin autoihin tuli... Ite siirtäisin nuo viisi ekaa väylää kauemmaksi toisistaan, jotta olisivat turvallisempia. Paikka on turhan ahdas ja ehkä pari väylää voisi aivan suosiolla poistaa kokonaan, niin se toisi taas turvallisuuteen paljon enemmän pelivaraa. Loppupään puistoväylät olivat paljon parempia. Ainakin väylillä 11 ja 12 vaaditaan hyvää spottaamista puiston muiden käyttäjien sekä huonon näkyvyyden takia.
Tämä Simpeleen rata oli kyllä huikean hieno elämys! Heittäjälle joka arvostaa heittotilaa, niin sitä oli tarjolla puiston lisäksi myös metsäväylillä. Tarjolla oli myös hienoja maisemia ja erittäin hyvin hoidettua peliareenaa! Väylien 1-5 ketutuksen jälkeen en olisi mitenkään uskonut, että kuinka fiilis tulee nousemaan loppua kohden. Koskaan ei yhdenkään radan kanssa ole fiilis noussut lähes alimmasta mutakuopan syövereistä aivan huippuluokan fiilikseen noin lyhyessä ajassa! Aivan käsittämätön tunne! Normaalisti alkupään turvallisuuspuutteet saisivat antamaan hyvinkin kehnon arvosanan, mutta Simpeleen rata teki siitä poikkeuksen. Komea, upea ja aivan timanttinen rata minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin. Heittämällä suosikkiratojen listalle ( suosikit-painiketta tullut painettua 13 kertaa 159 pelatun radan aikana )!!!
5/5
HUOM! Kyse yksityisalueesta ja, jos alueella leiri yms. toimintaa, niin pelaaminen ei ole sallittua!
Parikkalan kunnassa Parikkalan seurakunnan Leirimajan mailla sijaitseva Parikkala DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu 16.5.2021.
Tämä koivumetikössä ja kuntopolun varrella sijaitseva rata ei juurikaan korkeuseroja sisällä. Ainoat nyppylät ylöspäin ovat kaksi korinpaikkaa mitkä sijaitsevat jyrkässä rinteessä eli kiekon noutamiseen korista joutuu hieman enemmän jättämään rinteeseen kaloreita kuin tasamaalla tallustellessaan. Väylät ovat hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten kiertäminen on erityisen nopeaa.
Väylät ovat tosiaan lyhyitä ja helpohkoja, vaikkakin toki puita on pelissä jokaisella väylällä. Loppua kohden väylät käyvät mielenkiintoisemmiksi. Nro 7 ja 8 korit sijaitsevat rinteessä mikä loi tasaisen harmaaseen väylämassaan mukavaa vaihtelua. Seiskalla taisin saada aikaiseksi elämäni pisimmän rollerin, kun putti kolahti korin alarautaan ja vieri rinnettä hurjan matkan toooooodella pitkälle. Noh... siinä sitten vain katseli sitä vierimistä ja vilkutti vain... huokaus.... Oma suosiväylä oli kuitenkin nro 9 mikä rakennusta kohden heitettynä oli kaikkein kaunein maisemallisesti.
Opaskartta ja roskis löytyy 1-väylän kohdilta. Heittopaikat ihan ok, tosin hieman kuopalla monilla väylillä, heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit ja suuntanuolet priimaa dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolten lisäksi tiiviillä radalla ei ollut tarvettakaan. Löytyi myös ok-kuntoinen huussi. Leirimaja hyvin kauniin Arkusjärven rannalla. Ja mikäs sen hienompaa ja kauniimpaa kuin istuskella Leirimajan laiturilla tai rannan katoksessa ja evästellä, ei hienompaa paikkaa vois oikein olla.
Parikkala DGP on hyvä kokonaisuus missä ei suurempia puutteita ole. Heittopaikat voisi uudistaa ja Jukankin mainitsemat risut on edelleenkin raivaamatta ja liekö lisääkin tullut, kun aika tuoretta tavaraa oli nyt maassa. Rata ei tarjoa pro-heittäjille mitään erikoista elämystä, mutta tällaiseksi seurakunnan rakennuttamaksi radaksi ajaa asiansa enemmän kuin hyvin.
3/5
Parikkalan kunnan Saaren taajamassa Saaren keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä ja Saaren koulun/kirjaston vieressä Saari DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli kuljettua 2160m. Pelattu 16.5.2021.
Saaren rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-5 kulkivat kauniissa kuusimetsässä ja olivat helppoja ja suht suoria perusväyliä missä par-tulokseen aika helppo päästä ja taitavimmat hakee birdie sikermää ihan tosissaan. Väylät 6-9 olivat sitten erillään alkupään väylistä ja olivat pidempiä ja teknisempiä väyliä joskin selvästi avoimempaa, vaikka puutkin olivat kyllä pelissä. Ei erityistä suosikkiväylää, sillä kokonaisuus oli se mikä miellytti suuresti. Maisemiltaan seiska ehkä hienoin.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen erittäin hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei pahemmin ollut, mutta korinuolien lisäksi niille ei kyllä tarvettakaan ollut. Radalla lyhyet siirtymät paitsi 5 - 6 ( kyltin mukaan 150m ). Kiekot löytyy radalta erityisen hyvin sopivan maaston johdosta. Väylät oli hoidettu esimerkillisen hyvin.
Oikeastaan ainoa pieni suunnittelun kukkanen oli siinä, kun vikalta eli 9-väylältä tosi pitkä siirtymä p-paikalle. Muutoin ei kyllä pahaa sanottavaa radasta löydy. Kuusimetsässä tosiaan omanlaisensa mukava tunnelma ja loppupään väylät hienoja ja pidempiä. Kaikki rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa. Tuon Saaren DGP:n voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Tohmajärven kunnan Värtsilän taajamassa Värtsilän Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1540m. Pelattu 14.5.2021.
Radan neljä ensimmäistä väylää kulkee hiekkakentän jokaisella sivustalla tasaisessa maastossa. Tilaa on heittää reilusti eikä puut kovin kovasti ahdistele. Neljä viimeistä väylää pelataan sitte kuntoradan vierustaa tai metsään tehtyjä väyliä ja korkeuserotkin tulevat peliin mukaan, tosin kohtalaisen lievinä kuitenkin. Siirtymät on lyhyet, joten rata on hyvin nopea pelata läpi. Suosikkiväylä ja radan ehdoton kruunu viimeinen eli nro 9! Kyseinen tasaisen osuuden jälkeen hiekkamonttua ylöspäin heitettävä väylä sopisi minne tahansa vaativammallekin radalle.
Opaskartta, roskis, huussi, teeopasteet ja Seppo-korit riittävän hyvässä kunnossa. Heittopaikat maa-alustalla eli hiekalla. Hiekkakenttä soveltuu myös erinomaisesti pitkienkin siivujen treenamiseen. 9-väylän kohdilla laavu puineen sekä roskis. Kannattaa etukäteen selvittää alueen palveluiden aukiolot. Värtsilässä ei ole omaa kauppaa ja Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä olevat kahviotkin menevät kiinni jo hyvin aikaiseen, ettei tule sitten yllätyksenä, jos on meinannut Venäjän rajan tuntumassa jotain evästellä.
Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan. Tiiviillä radalla ei välttämättä niin tarvis, mutta esim. siirtymä neloselta vitosella ensin hieman hämärä, vaikka hyvin likekkäin ovatkin väylät ne. Väylän nro 8 heittolinja jäi kyllä hieman arvailujen varaan, puita joutaisi pois hieman runsaamminkin.
Tien alittava tunneliväylä ( nro 5 ) oli kyllä yksi erikoisimmista mitä olen missään tavannut. Erikoisuutta on tavoiteltu ja aivan liian kanssa! Väylä ei ole mitenkään turvallinen, vaikka asfaltoitu tie nyt ei kaikkein vilkkain olisikaan. Täysin turhaa kikkailua ja erikoisuudentavoittelua.
Rataa tullaan hieman fiksaamaan kunnan toimesta tämän kesän aikana. Toivottavasti 5-väylä poistetaan ja muutoinkin hieman laitetaan paikkoja kuntoon. Ainakin heittopaikat voisi rakentaa nykyajan vaatimusten mukaan ja tehdä pientä harvennusta puustoon. Kun itse tykkää avoimista väylistä ja vielä, kun 9-väylä oli tosi hieno, niin hyvä fiilis oli pelata. Puutteet nakertavat kuitenkin arvosanaa aika selvästi. Voisi joskus kunnostuksen jälkeen mielenkiinnosta tulla katsomaankin, jotta mitä ovat saaneet aikaiseksi.
3/5
Kiteen kaupungissa Hutsin ulkoilualueen (urheilukenttä, uimahalli, urheilutalo, jäähalli ja hyppyrimäki) mailla Hutsin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 761m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 14.5.2021.
Rata sisälsi selkeitä korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli kaunista kuusimetsää sekä avoimempaa väylää urheilukentän reunamilla. Lyhyiden siirtymien ansiosta pelin eteneminen joutuisaa. Väylistä mukavin oli nro 4 missä heitettiin 75m alaviistoon vasemmalle. Nro 8 erottui myös joukosta, sillä se pelattiin vinorinteeseen. Tuollaista ratkaisua aniharvoin näkee, kun yleensä käytäntö jyrkemmässä paikassa on, jotta mennään joko ylös tai sitten alas.
Opaskartta, heittopaikat (rakennettu hyvin ja isoiksi), heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa.
Muutostarpeitakin olisi... Next tee -kyltit voisi uudistaa, sillä nyt niitä makoili milloin missäkin. Osa asiallisesti paikoillaan, mutta osa siis rikkinäisesti repsottaen ja kokonaan poissaollen. 7-väylästä ei oikein osannut hahmottaa, että mikä mahtoi heittolinja olla, moottorisahalle olisi kova tarve! Lisäksi infotaululta reitti 1-väylälle voisi olla viitoitettu. Vaikkei matka pitkä ollutkaan, niin hieman sai tuumailla, jotta "minnekäs sitä nyt menee"...
Kokonaisuutena ottaen taas sellainen "harmaan massan" rata. Ei oikeastaan mitään sellaista mikä olisi erottunut edukseen tai olisi saanut syttymään. Vika väylä nro 9 outo, sillä heittopaikka oli jostain syystä tyrkkästy lähelle hyppyrimäkien suuntaan menevää alikulkua. Pelkästään rystyä heittävälle aika vaikea, kun kaiteet sen verran likellä.
Näin. Pelasi kerran läpi, muttei ole kiire pelata uudestaan. Toivottavasti rata kehittyy jatkossa lähemmäksi täysimittaisuutta ja väylien oikeaa vaihtelua.
3/5
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden Urheilukentän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 14.5.2021.
Tämän pururadan linjoja noudatelleen ja välillä metsässä koukanneen radan kulkeminen ei ollut kovin raskasta, sillä korkeuseroja oli maltillisesti. Siirtymät oli hyvin lyhyet. Kesälahden keskustan palvelut n. 500m päässä, joten radan sijainti todella hyvä. Maisemat ylhäältä kohden urheilukenttää komeat.
Seppo-korit, heittopaikkaopasteet ja opaskartta + roskis hyvässä kuosissa. Rata kulkee urheilukentän ympärillä ja kentällä on erinomaisen hyvä harjoitella pidempiäkin siivuja, jos sillä ei muuta käyttöä ole.
Potentiaalia paikassa olisi, mutta, että, jotta... ei jaksanut nousta tämä rata rankingissa kovin korkealle. Heittopaikat olivat osin jopa vaarallisessa kunnossa olleet räjähtäneet nurmimattolaatikot, koko tosin ihan sopiva. Väyläopasteita paikasta toiseen ei ollut yhtään ja sen kyllä huomasi, karttaa sai muutaman kerran vilkaista. Heittopaikkaopasteet tosin kertoivat seuraavan heittopaika sijainnin. Osa väylistä aivan liian lähekkäin kuten 3 ja 4 sekä 6 ja 7. Sokkoväyliä turhan paljon, esim. nro 7.
Väylistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli nro 3. Montun reunalta heitettynä suoraan alas, niin näkymä oli absoluuttisen upea! Mutta... miksi ihmeessä rystyheiton linja oli puiden peittämä?!? Kämmenellä heitettynä tilaa olikin sitten vaikka muille jakaa. Oma käsi riitti tällä kertaa puiden ylitykseen, mutta väylästä saisi ihan timanttisen pienellä puiden karsimisella!
Alueessa olisi potentiaalia, jopa kenties 18-väyläiseen asti? Nyt ei tarjolla valitettavasti ollut mitään kovin ehjää ja kiinnostavaa kokonaisuutta. Rata oli tylsähkö kuntopolkua kiertävä viritys. Heitetään suoraan hetken matkaa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla... huokaus... Tarkkaa heittämistä vaadittiin monella väylällä missä oikealla tai vasemmalla odotti aika jyrkkä rinnemonsteri, joten pahimmillaan feidannut kiekko saattaa löytyä hyvinkin jännistä paikoista...
3/5
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 303m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 14.5.2021.
Tällä tasaisella puistoradalla ei korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät hyvin lyhyet, niin sellainen supernopeasti pelattava pikkurata. Sijainti Kesälahden ydinkeskustassa erinomainen. Yläkoulu naapurissa ja S-marketin pihalle luontevinta jättää auto mistä lyhyt matka 1-väylälle. Evästelypaikka siis vieressä.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta noin tiiviillä radalla ei niitä kylttejä kyllä kaivannutkaan. Alue on hyvin nättiä puistoaluetta missä on senkin kautta mukava pelata. Väylät ovat pääosin helppoja, lähes suoraan heitettäviä perusväyliä, ilman mitään suurempia kikkailuja. Väylät tasaisen hyviä, mutta kenties viimeinen 5-väylä paras tai sitten 1-väylän aloituspaikka nätti.
En oikein keksi radasta mitään erityistä korjattavaa. Puistoalueen muut käyttäjät kannattaa spotata mahdollisimman huolellisesti ettei tule ikäviä ihmisosumia. Rata sijaitsee kohtalaisen tiiviillä alueella. Monilla vastaavilla radoilla helmasynti on juurikin nuo liian sumppuun vedetyt väylät. Nyt väylät olivat siis hyvin erillään toisistaan mikä toi heti turvallisuutta pelaamiseen.
Kokonaisuutena oikein mainio rata erittäin hyvällä sijainnilla. Ei voinut kuin nauttia pelaamisesta. Olisi pelannut vielä muutaman väylän enemmänkin...
4/5
Savonlinnan kaupungin Savonrannan taajamassa Savonrannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1367m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2980m. Pelattu 14.5.2021.
Metsäradalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinlaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kierti lähes kokonaan orjallisesti kuntopolun reunustaa, muutama metsäpoikkeama oli joukossa. Väylät lyhyitä ja siirtymät lyhyimmät mitä 18-väyläisellä radalla on koskaan nähnyt, niin kiertäminen erityisen nopeaa.
Auto parkkiin kirjaston viereen ja kävely koulun pihamaalle mistä lähtö. Radan rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Alusta löytyy infokartta ja roskis. Heittopaikoista nro 1 oli heti riekaleinen ja maahan lätkäisty, ei luvannut hyvää. Kuitenkin jatkossa heittopaikat olivat ihan ok kunnossa, pieniä, mutta eivät väylätkään pitkiä olleet. Heittopaikkaopasteet olivat vanhoja ja osin hieman kulahtaneita, mutta ajoivat asiansa vielä ihan hyvin. Korit hyvässä kunnossa olleet Sepot. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niille ei ollut käyttöä. Jokunen taukopenkki, lisääkin olisi mahtunut. Suosikkiväyliä kaksi eli nro 9 ja nro 14 mitkä poikkesivat muista selvästi edukseen, kumpikin mukavia, alamäkeen heitettäviä väyliä.
Mutta... itelle tulee näppylöitä näistä radoista mitkä on orjallisesti vedetty kuntoradan varteen ja kori sitten vasemmalla tai oikealla kuntopolun jommallakummalla puolella. Väylät sinällään vaihtelevia ja erilaisia heittotyylejä saa käyttää, mutta... luvattoman paljon sokkoväyliä mitä yksinäisen heittäjän oli hieman kurjaa heitellä. Rata vedetty jostain käsittämättömästä syystä niin nippuun, että edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikka monesti aivan liian lähekkäin. Joissakin kohdin jopa vaarallista touhua, turvallisuuspuoli suunnittelussa aika pahasti unohduksissa. Opasteita olisi myös voinut olla paremmin kirjaston p-paikalle jo tiestöltä ja p-paikalta koulun pihaan myös.
Tylsä, todella tylsä. Pian tylsyyteen kuitenkin tottui ja lopputulemana kuitenkin ihan heitettävä ja nopeasti kierrettävä rata. Vaipuu vain valitettavasti frisbeegolfratojen niin valtaisaan harmaaseen massaan, että suurin osa väylistä jo unohtunut näin muutama päivä pelaamisen jälkeen. Turvallisuuspuutteet monilta osin liian massiiviset sekä radan toteutuksessa muutoinkin menty siitä mistä aita on matalin... Ei ole tarve ihan heti tulla uudestaan.
2/5
Moi! Kuulemasi huhut pitävät paikkaansa. Paikalliselta frisbeegolfseuralta saadun tiedon mukaan rata tosiaan päivittyy kevään aikana Multigolf-radaksi. Radan päivitystyöt alkavat heti, kun alueen nurmi kuivahtaa sen verran, jotta sinne voi työkoneilla mennä. Samassa yhteydessä uudistuu multigolf-konseptin mukaisesti myös kaikki väylä ja ratakartat. Julkaistaan ne fgr:llä heti, kun ovat vain suinkin saatavilla.
Moro! Miun oma viesti Frisbeegolf Kuopio -ryhmään 13.4.2021:
********************
"Muutaman päivän takaiseen Atrain-viestiin hieman täydennystä.
Lunta tosiaan sellaiset 0-40cm paikasta riippuen. Väylät ja siirtymät hyvin käveltävissä vaikka kiekko lentäisi sinne kuuluisaan Hornan tuuttiin... ?
Kahlaaminen siis hyvin helppo urakka ku edellisellä omalla kerralla oli lunta vielä 80cm. Märkää tosiaan on, joten kumisaapasta vaan jalkaan! Nastoja ei tarvinnu nyt, mutta lähimmän viikon aikana, jos heittää yöllä pakkaselle ja menee aikaseen aamulla pelaamaan, niin nastat voi hyvinkin tarpeelliset olla. Nyt liukkaimmat kohdat pääsi hyvin kiertämään. Heittopaikat lapioinnin ansiosta sulat, ihan muutamalla oli hitusen jäätä, mutta hyvin saa vauhdin otettua kuka niin tekeepi. P-paikka hyvässä kunnossa, joten perille voi hyvin ajaa autolla.
Jotta eiku pelaamaan vaan ja nauttimaan hienosta lajista!
********************
Ja tiedon päivitys toiselta käyttäjältä 17.4.2021:
Päivitys la 17.4. Viikossa vähentynyt 10cm. Väylät 2-6 sekä 12-14 lunta 15-30cm, muualla 0-15cm (about!) Pakkasyön jälkeen hanki kesti ja hyvä heittää. Heittopaikat kunnossa!
Hei! Isojoen kunnalta on yritetty saada radasta tarkempia tietoja, mutta hieman huonommalla menestyksellä. Radalla pitäisi olla tällä hetkellä tosiaan 12-väylää, mutta kolmen lisäväylän pituuksia tai sijaintia radalla ei ole ylläpidolle lukuisista pyynnöistä huolimatta toimitettu. Ainakin suunnitelmissa heillä on jollain tavoin uudistaa rataa vuoden 2021 aikana. Uutta ratakarttaa ei ole kunnan mukaan tulossa ennen tuota radan remonttia.
Käyty pelaamassa tänään. Lunta sellaiset 40 - 60cm ainakin, välillä oli likimainen vyötäröön asti upoksissa. Tarpoa sai hankien keskellä tosissaan ja kunto kasvoi kyllä kohisten. 12-väylän joutuu jättämään heittämättä hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin viikonloppuisin, sillä alueella runsaasti pulkkamäkiä. Kannattaa huomioida lumen tuoma hidaste pelaamiseen, sekä riittävän neste- ja eväsmäärän mukaan ottaminen!
Vuorelan frisbeegolfkenttä ( samoin kuin vieressä sijaitseva Kunnonpaikka DiscGolfPark ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa.
Kunnonpaikka DiscGolfPark ( samoin kuin vieressä sijaitseva Vuorelan frisbeegolfkenttä ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa.
Huuhanmetsä DiscGolfPark on Kuopion parhaiten talvella ylläpidetty frisbeegolfrata, jossa myöskin järjestetään talvikauden viikkokisoja. Lisätietoja Huuhanmetsän talviradasta osoitteesta: https://www.deepintheforest.fi/
Frisbee Päiväranta on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole. Fgr:n ratakartta on ehdoton varuste, sillä valitettavasti radan opasteet on kaikki tuhottu vandaalien toimesta eikä uusia ole tilalle tullut.
Pelaaminen onnistuu myös illalla, sillä varsinkin neljällä viimeisellä väylällä urheilualueen valot valaisevat hyvin myös vieressä kiertävää rataa. Taskulamppu kannattaa kuitenkin mukaan ottaa. Lisäksi tulee huomioida, että radan rinteissä on useammassa kohdin alueella hyvin suositut pulkkamäet, joten pelaamisen suhteen kannattaa käyttää isoa varovaisuutta siltäkin osin.
Varpaisjärven pelaaja-aktiiveilta saadun tiedon mukaan Varpaisjärvi DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Nerkoon kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan Nerkoo DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Lapinlahti DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Alueella kulkee hiihtolatuja, mutta kunnalta saadun tiedon mukaan eivät estä radan pelaamista, kunhan otetaan kaikki alueen liikkujat huomioon. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Hei! Radan hallinnoijalla on oikeus asettaa radan käyttämisen ehdoksi haluamansa suuruinen pelimaksu ja jokaisen radalla vierailevan tulee maksu suorittaa Nuorisokeskuksen vastaanottoon. Tällä tuetaan nuorisotyötä ja toimitaan samalla yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Moi! Luokituksien tarkemmat kriteerit löydät osoitteesta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/ ja tuolla lisäksi oikeasta reunasta vielä kaksi asiaa tarkentavaa linkkiä. Kuhmoisten radan kohdalla kyse on juuri tällä hetkellä vain par-lukeman pienuudesta ettei yllä aivan ylempään luokkaan.
Moro! Jos rata ei minua miellytä, niin se ei miellytä. Ennenkuin alkaa oma vastinettaan julkisesti näkyville laatimaan, niin olisi hyvä hetki vetää henkeä ja miettiä sanojaan uudestaan ettei tulisi yllä olevia ylilyöntejä. Minulta ei lisäksi ole mitenkään pois se, että moni myös on tykännyt tästä radasta, kukin tyylillään, tottakai.
Uuraisten kunnassa Hirvaskankaan kylällä koulun vieressä Hirvaskangas DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (529m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m.
Nelosväylän pientä kipuamista lukuunottamatta aika tasaista maastoa, joten kohtuullisesta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli kokonaisuutena helppo kera lyhyiden väylien, mutta jokaisella väylällä oli silti aina jokin oma jipponsa eli ihan suoraa heittoa korille ei ollut kuitenkaan tarjolla. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä ja tasamaata. Radan helppoutta kuvastaa se, että äärimmäisen harvoin, jos koskaan heitän 9-väyläistä par-tulokseen toisin kuin nyt. Epäonnistuneen avauksenkin jälkeen par on helpohko pelastaa kahdella seuraavalla heitolla. Toki oma peli sujui varsin hyvin kokonaisuudessaan, mutta kuitenkin.
Erikoisin ja samalla suosikkiväylä oli täysin kaikista poikkeava väylä nro 3 enkä tuollaista ole koskaan missään muuallakaan nähnyt. Vain 59m alamäkeen, mutta edessä pelkkää puustoa ja kori jossain siellä keskellä. Vähän mietin, jotta onko siinä jäänyt väylä kokonaan raivaamatta, mutta siitä se on puiden yli viskattava ja yritettävä kääntää korille. Joku voi pitää aika kummallisena väylänä, enkä kyllä yhtään ihmettele...
Siirtymät koko ajan lyhyet. Heittolinjat kolmosta lukuunottamatta helposti hahmotettavissa. Maisemat radalla upeat ylhäältä montun päältä katsoen koulun ja kiekkokaukalon suuntaan. ABC Hirvaskangas auki 24h ( 2min ajomatka radalta ) ja sieltä saa ruokatarpeita moneen lähtöön.
Rakenteet suht tuoreella radalla hyvässä iskussa edelleen. Löytyy ratakartta mikä lätkäisty tosin kummallisesti lukemista hankaloittavan kumpareen päälle, vaikka tilaa olisi ollut hehtaaritolkulla laittaa se muuallekin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit ( myös treeni ) nuolineen moitteettomat.
Mutta, että... ei. Radan suunnittelu hyvin puutteellista. Ensimmäinen puute väylät nro 1 ja 2, mitkä olivat liian likellä toisiaan. Hieman turvatonta heittää kakkosella, jos joku viskaa vielä ykkösen korille... lisäksi väylät 6-9 hirvittävässä sumpussa mitä ratakartta ei kokonaan kerro! Itseni viereen tipahti viereiseltä väylältä kiekko ja oma kiekkokin livahti väärällä väylälle, kun vähän feidasi liikaa. En oikein jaksa ymmärtää, jotta mitä suunnittelijat ovat tässä kohdin ajatelleet. Tilaa olisi ollut taas vaikka kuinka paljon... surullista. Hiekkakuopparatojen pitäisi saada aina kruununsa pitkällä liidätysväylällä. Täällä sellaista ei ollut, kun kuopan pohjalle ei menty lainkaan pelaamaan. Liekö sitten kaukalo ja hiekkakenttä jotenkin rajoittaneet? Huoltorakennukset? Vai kaukalon valaisinpylväät? Mene ja tiedä mikä on ollut syynä, mutta se tärkeä kruunu jäi valitettavasti nyt uupumaan.
Harmi, todella harmi. Ratasuunnittelua oli Hirvaskankaan radan selkeästi Akilleen kantapää. Tilaa olisi ollut toteuttaa paljon väljempi rata, mutta nyt lähes koko rata vedetty käsittämättömään sumppuun. Rata on kuitenkin maisemiltaan kaunis ja aloittelijoille mukava pelata, jossa voi helpohkosti sitä par-tulosta lähteä tavoittelemaan, vaikkei pro-tasolle heitoillaan yltäisikään, kuten allekirjoittanut. Kovasti vaikeaa antaa arvosanaa, kun vuoroin miettii tosi alhaista ja vuoroin kuitenkin puutteista välittämättä hyvin korkeaa... laitetaan riita puoliksi ja otetaan siitä välistä:
3/5
Jyväskylän kaupungissa Tikkakosken taajamassa luontopolun ja koirapuiston lähettyvillä Lounetjärven rannalla Tikkakosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (693m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Tämän metsäradan pelaaminen kävi lähinnä kevyestä ulkoilusta, sillä rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt yhtään. Radan väylät olivat lyhyitä, helpohkoja ja tasamaan heittelyä vailla mitään isompia jippoja tai erikoisuuksia. Toki puitakin oli runsaasti kuitenkin pelissä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Vesi hienosti maisemallisesti läsnä useammalla väylällä, kuitenkin väylät niin kaukana vesirajasta ettei edes aloittelijan heitto voi edes teoriassa lentää veteen. Tasaisesta väylämassasta erottui aivan omassa kastissaan edukseen nro 9 mikä oli hieno pieneen alamäkeen heitettävä tekninen väylä mikä sopisi ihan mille tahansa pro-tason radallekin.
Siirtymät kummalliset... itse radalla siirtymät olemattomat. P-paikalta useamman sadan metrin siirtymä alikulun alitse ekalle heittopaikalle. 1-väylän jälkeen pieni p-paikka mihin yhden pelaajaporukan auto juuri kurvasi, kun itse siitä ohi meni. Eli radalla kaksi p-paikkaa, vaikka opastus koirapuiston kulmilla olevalle p-paikalle, ainakin se on isompi. Hieman sekavaa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten kohtalaisen tuoreelta radalta sopii odottaakin. Löytyi infokartta, hyväkuntoiset heittopaikat ( suojana useammalla väylällä puukehikoita ), heittopaikkaopasteet, korit + treeni myös ok. Next tee -kyltit löytyi, vaikka tiiviillä radalla olisi ilmankin ehkä pärjännyt.
Mutta... ei vaan sytyttänyt ihan loppuun asti. Jotenkin tylsää ja osin sekavaakin oli tämän Tikkakosken radan toteutus. Rata kulki erittäin tiiviillä alueella ja väylät oli ahdettu liian sumppuun. Kun pitkiä väyliä ei ollut mahtunut mukaan, niin yksi on pitänyt väkisin kuitenkin runtata mukaan eli nro 8 mikä sitten teatraalisella mandolla olikin saatu venytettyä pitkiin mittoihin, ei, ei, ei! Ja mikä tarkoitus oli nelosen mandolla?!? Ilmeisesti suojella vitosen heittopaikkaa, mutta olivat jo joka tapauksessa liian lähekkäin nämä väylät, niin mando siltä osin turha. Ihan snadisti tuli vain mieleen, jotta pitäisikö rata lähtökohtaisesti tehdä kokonaan jonnekin muualle missä tilaa olisi ollut toteuttaa oikeasti laadukas ja lähes kaikilta ominaisuuksiltaan parempi rata.
Kasassa on ihan kohtuullisen nätti ja helpohko 10-väyläinen rata hienoissa vesimaisemissa. Jotenkin vain paikka on väärä tai rata liian pitkä alueelle. Keinotekoiset mando viritelmät eivät oikein ymmärrystä saa. Paljon pitää radan muuttua, jotta innostaisi uudelleen mennä pelaamaan.
2/5
Uuraisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä Uurainen DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (880m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Rata sisälsi reippaasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1, 2, 8 ja 9 sijaitsivat pellolla/puistossa missä paljon heittotilaa ja puut eivät rankaise heikompaakaan heittäjää. Loput väylät kiersivät sitten pururadan linjoja myötäillen. Heittolinjat olivat selkeät. Väylät kohtalaisen helppoja pidemmälle ehtineelle, vaikka väyläpituudet lähes 100m keskiarvolla. Väylissä ei mitään isoja oivalluksia vähän ylä/alamäkeä tai tasamaata 75-150m ja sitten kori kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella metikössä + tietenkin ne avoimet liidätykset. Suosikkiväylä ehdottomasti kakkonen missä hieno alamäkiliidätys. Kasilla jonkinmoinen ylämäki plus lopussa kaarros vasemmalle, mukava ja massasta poikkeava väylä.
Siirtymät olivat pääosin lyhyet, mutta yksi oli sitten oikea siirtymien siirtymä. Kutoselta seiskalla 100m merkkipaaluja sai ohitella lukemattomia määriä. Kartta ei auttanut yhtään, kun osa poluista oli leikkaantunut pois. Next tee -kylttejä oli tuolla siirtymällä kyllä, mutta silti oli aika arpomista suunnassa. Tämän siirtymän varrella oli myös laavu puineen tulistelua varten. Kyltitykset väylältä toisella muilta osin ihan ok.
Rakenteet olivat kiitettävän hyvässä kunnossa. Löytyi kentän kyltti isommalta tieltä ( !!! ), infokartta, heittopaikkoja, heittopaikkaopasteita, lukittava löytökiekkolaatikko, koreja suuntanuolineen, myös treenikori löytyy. Roskis oli ainakin lähdössä.
Suunnittelun pienestä heikkoudesta kertoo kasin ja ysin oleminen liian likekkäin. Vaikka kasi viskotaankin reippaaseen ylämäkeen, niin silti kiekkojen lipeäminen väärälle väylälle jopa todennäköistä.
Kaiken kaikkiaan oikein monipuolinen ja mukava kattaus väyliä. Tällaista teknisesti heikompaa heittäjää lämmitti kovasti mieltä avoimien väylien runsas määrä, jotka eivät rankaise kuten tiukat metsäpillit joissa linjalta eksyminen tietää monesti rutkasti lisäheittoja ihanien supermegamonsteri ryteikköjen ansiosta. Metsä/pururataväylätkin olivat mukavia heittää. Ei mitään huippuvaikeaa tai mieleenpainuvan erityistä, mutta mukavaa pelata kuitenkin. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
4/5
Joutsan kunnassa Leivonmäen kylällä Leivonmäen kansallispuiston ja Kurkiauran koulun läheisyydessä Leivonmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 6-väylää (431m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Rata pelattu 11.11.2020.
Leivonmäen rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli kaksi avoimempaa väylää eli nelonen ja kutonen mitkä heitettiin kahden eri urheilukentän kohdilla. Tai noh... ykkönen... olihan se pensaikon ja koivujen takaa avoimelle kentälle heittäminen aika metkaa. Järkevää? En olisi ihan vakuuttunut. Muut väylät sitten mukailivat kuntorataa. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyet.
Lähtöpaikka tosiaan koulun takana missä ratakartta hyvin esillä. Kaikki heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja mukavan informatiiviset.
Mutta, että... olihan tämä sellainen nollabudjetin rata mikä huokui oikeastaan ihan kaikesta. Nollabudjetin rata voi olla ihan kiva ja pelattava, mutta... Heittopaikat olivat maapohjalla. Korit olivat omametallipaja.comin valmistamia ja ketjut päästivät pahasti läpi, joten ei kehuja radan tärkein varuste saa ja osa koreista vielä vinossakin eli kohtalaisen huonossa hapessa. Next tee -kylttejä ei missään. Ainakin ykköseltä kakkoselle olisi voinut viitta olla. Nuo kyltitykset pystyy helposti tekemään myös sillä nollabudjetilla halutessaan, monimutkaisia viritelmiä ei vaadita. Kakkosella ja vitosella lähinnä järkyttävät ryteiköt odottivat niin vasemmalla kuin oikeallakin, joten ilman tarkkaa spottausta heippa kiekot ryteiköihin ja runsaasti vettä sisältäviin ojiin. Ryteiköt olivat valtavat näin syksylläkin, saati mitä ovat kesällä...
Rata oli sinällään loogisesti etenevä pikkunätti radan aihio. Väylät olivat sinällään ihan suht järkeviä ja hieman vaativiakin. Kahdella eri kentällä niiden ollessa vapaana mahdollista monipuoliseen draivereiden ulkoilutukseen treenin muodossa. Kakkonen ja vitonen vaatisivat aika hurjan raivausurakan, jotta väylistä saisi edes jotenkin järkevät pelata. Ykkösen heittopaikka on ihan jees, mutta pusikoita pitäisi edestä kuitenkin raivata. Lisäksi paremmat korit ja päällystetyt heittopaikat, niin radasta saisi oikein mainion pikkuradan mikä sopisi mainiosti koululaisten käyttöön Leivonmäen pienelle kylälle. Hieman kyllä epäilen, että ryteiköiden raivaamiseen intoa riittää, sillä homma on aika hurjan paljon...
Tuossa kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan!
1/5
Joutsan keskustan ja valtatie 4:n vieressä Huttula frisbeegolf. Radalla pituutta 5-väylää (298m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1100m. Rata pelattu 11.11.2020.
Huttulan rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät kulkivat tasaisella puistoalueella ja, kun siirtymiä ei pahemmin ollut, väyläpituudet ja rata lyhyet, niin yksi nopeimmista radoista mitä olen koskaan kiertänyt. Väylät olivat helpohkoja neppailuväyliä mitkä eivät pelillisesti juurikaan haastetta tarjoa, nelosella mando toi vähän haastetta. Kivoin väylä oli ehkä viimeinen missä heitettiin kohden huoltamorakennusta ja kori komeiden kuusien edustalla. Maisemallisesti myös kolmosväylä oli hieno veden äärellä. Muutoin vesi vain hienosti maisemallisesti läsnä, ehkä juurikin kolmosella kannattaa vähän varoa ettei kiskaise pahasti hutia vasemmalle jolloin toki vesi voi kiekkoa puoleensa kutsua. Heittolinjat koko ajan selkeät ja suurimmalta osalta hyvin avoimet, toki puitakin oli hieman pelissä. Sivuun harhautuneet kiekot löytyvät helposti.
Radan rakenteet riittävän hyvässä kunnossa. Varsinaista ratakarttaa ei ollut, mutta ykkösväylän heittopaikalla huoltoaseman kulmilla oli kuitenkin infotaulu missä väyläopasteista koottu "kartta" ja muuta infoa. Heittopaikat olivat pieniä ja parhaat päivänsä nähneitä, mutta ajoivat vielä ihan kohtuudella asiansa. Heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Korit suuntanuolineen olivat laadukasta dgp tasoa.
Radan sijainti suorastaan erinomainen nelostien varressa! Teboil Huttulassa voi evästellä tai piipahtaa myös Joutsan keskustassa aivan vieressä missä lisää palveluja.
HUOM! Radalla ei saa käyttää ollenkaan draivereita! Ainoastaan putterit ja midarit sallittuja.
Huttulan radassa ei oikeastan ollut mitään erityistä vikaa muuta kuin, että väyliä oli vain viisi. Väylät olivat aika likekkäin, mutta näkyväisyys hyvä kuitenkin. Aloittelijoille ja matkalaisille monipuoliseksi taukopaikaksi erinomainen ratkaisu! Pidemmällekin ehtineet saavat radalla hyvää lähipeli ja puttitreeniä. Rata oli todellinen hyvän mielen rata mitä oli erityisen mukavaa pelata! Milloin tahansa voisi mennä pelaamaan uudestaankin!
4/5
Joutsan yhtenäiskoulun, liikuntahallin ja urheilukentän läheisyydessä Joutsan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1644m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Rata pelattu 11.11.2020.
Joutsan lajissaan hyvin perinteinen metsärata ei kovin kummoisia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyen puoleisesta ulkoilusta lopulta kävi radan kiertäminen. Rataan mahtui hyvässä suhteessa niin metsä kuin puhtaita pururataväyliä. Onneksi ei oltu Joutsassa sorrottu ko. ratojen perisyntiin, jotta säästetään tonni ja laitetaan kaikki väylät kulkemaan pururataa pitkin, pointsit siitä! Väylät olivat enimmäkseen tasamaan tekemistä, pari ylämäkeen mennyttä väylää taisi olla ja alaspäin ei taidettu kunnolla mennä kuin kerran. Heittolinjat olivat koko ajan ihan hahmotettavissa. Tasaisen harmaasta väylämassasta ei oikein suosikkiväylää erottunut.
Väylät olivat kohtalaisen lyhyitä ja, kun siirtymätkin pääosin lyhyitä (hieman pidempi 4 - 5 ja 14 - 15), niin radan kiersi "normaalia" 18-väyläistä selkeästi nopeammin.
Radan rakenteet olivat hieman vaihtelevassa kunnossa. Infokarttoja löytyi kaksikin kappaletta hyväkuntoisena. Ensimmäinen oli yhtenäiskoulun parkkipaikan kupeessa urheilukentän päädyssä mistä luuli radan jo merkintöjen mukaan alkavankin. Tarkempi tarkastelu osoitti ettei ko. karttaan oltu kuitenkaan merkattu ko. kartan sijaintia, tämä oli jälkikäteen tussattu karttaan. Lähtöpaikka ja toinen infokartta löytyi kentän toisesta päädystä 400m päässä p-paikalta alikulun jälkeen. Auto tosin parkkiin koulun luokse, lähtöpaikalla ei parkkipaikkoja! Sekava viritys oli tuo karttasekoilu, kun yksi pieni, mutta merkittävä juttu oli unohtunut karttaan merkata.
Heittopaikat olivat nurmimattoa ja suurimmaksi osaksi suoraan maahan lätkäistynä ja tietenkin hyvin muhkuraisia. Osa oli sitten parempia ja tasaisempia lavetille nostettuna. Heittopaikkaopasteet olivat hyvässä iskussa. Kuten aiemmin jo todettua, niin korien suhteen ratkaisu oli mielenkiintoinen, kun osa oli dgp:tä ja osa prodigya, mutta ajoivat toki mainiosti asiansa. Dgp:ssä oli kori nuolet, muissa ei. Treenikorikin löytyi ennen alikulkua urheilukentän puolelta. Korien suhteen ratamestarin erikoisina nähtiin kahden korin sijoittelu puisen kaapelikelan päälle. Next tee -kylttejä oli periaatteessa ihan riittävästi, mutta ainakin 11 - 12 siirtymä oli oppailua, lisäksi kyltit kovasti kulahtaneet ja olisivat isossa uusimisen tarpeessa.
Kahdessa kohdin väylät menivät turhan likellä toisiaan. Nelonen ja seitsemäntoista olivat hankalat sillä neloselta tullut heitto eksyy helposti nro 17:n heittopaikalle mitä ei oltu mitenkään suojattu. Sitten nro 8 ja 9 suhteen suunnittelijalla on käynyt todellinen suunnittelumokien klassikko missä ysin heittopaikka on likimain keskellä kasin heittolinjaa, siltä osin kartta ei pidä aivan paikkaansa. ISO vaaran paikka tuollaisenaan! Ysin heittopaikka olisi helposti siirrettävissä muutaman metrin sivummalle tai sitten vahvasti suojattavissa, mutta tuollaisenaan ehdottomasti yksi vaarallisimmista ratkaisuista mitän olen tähän mennessä nähnyt! Lenkkeilijöiden takia spottaus erityisen tärkeää tällä radalla.
Joutsan rata oli kyllä erikoinen oman arvioinnin kannalta. Näitä ratoja löytyy 13 kappaletta tusinasta, sillä rata oli niin tyypillinen metsä/pururata rata kuin olla ja saattaa, voisi jopa sanoa tylsähköksi. Väylistä ei löytynyt mitään oivaltavaa erikoisuutta. Rakenteissa ja radan turvallisuudessa oli yllä mainittuja merkittäviä puutteita. Mutta... siltikin rataa oli mukava pelata. Vaativuutta oli lyhyistä väylistä huolimatta ja puutteetkaan eivät pelaamisen iloa tällä kertaa vieneet. Rata oli ehjä ja looginen kokonaisuus minkä voisi pelata aivan hyvin joskus uudestaankin. Normaalisti tuollaiset puutteet veisivät arvioinnista pari pykälää pois, nyt ei.
4/5
Petäjäveden kunnan keskustassa Kirkonkylän koulun naapurissa Kettulanvuoren ulkoilualueella Kettulanvuoren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 20-väylää (1893m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Petäjäveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin, sillä niin ylä kuin alamäkiäkin löytyi tasamaan lisäksi. Väylät olivat vaihtelevia, ei mitään helppoa tekemistä, vaikka yhteispituus ei kovin kova ollutkaan. Heittolinjat selkeät jokaisella väylällä ja heittotilaa usein ilahduttavan paljon. Siirtymät ok mittaiset, ainoastaan 1 > 2 pidempi. Väylistä osa meni puhtaasti metsässä ja osa seuraili sitten pururadan linjoja. Näiden väylien suhde oli kuitenkin hyvä eikä esim. pelkkiä pururataväyliä ollut liikaa, kuten liian monesti on tapana...
Suosikkiväyliä kolmekin kappaletta. Nro 2 oli pitkään aikaan jyrkin väylä mitä on ylöspäin kavunnut (hienot maisemat päältä). Nro 5 oli aika uniikki ja metka alamäkiväylä, oikeasti hieno. Hieno oli myös nro 18 lyhyt alamäkiväylä.
Rakenteista korit olivat parasta radan osaa, aivan priimakuntoiset! Teet olivat pääosin tarpeeksi isot, mutta kunto hieman vaihteli. Lukittu löytökiekkolaatikko löytyi likeltä 2-väylän heittopaikkaa. Löytyi myös jokunen roskis. 9-väylän jälkeen löytyi tulipaikka ilman puita ( !!! ) ja lukittu ( !!! ) huussi... jep! Se lukitus auttoikin kovasti ison hädän kourissa tuskaillutta heittäjää... Talvella rata ei käytössä hiihtolatujen takia.
Mutta, että, jotta... ei. Infokartta ei löytynyt sitkeän metsästämisen jälkeenkään. Fgr-linkki ohjaa pysäköimään koulun ja urheilukentän parkkiin missä eka väylä ja sieltä reilu siirtymä kakkoselle. Kohden kakkosta suunnistaessa löytyi se löytökiekkolaatikko ja oletettu paikka ratakartalle, missä ei kuitenkaan mitään ollut. Miksi ihmeessä rata"kartta" ja laatikko olivat tuolla, kun opastus on ihan jonnekin muualle, hyvin epälooginen startti radalle!
Kiukun pihinää ja puhinaa sai allekirjoittaneessa aikaiseksi opasteiden surkeus! Voi itku sentään... koulun parkista ei löytynyt karttaa, ei 1-väylän heittopaikkaopastetta, ei löytynyt mitään next tee -kylttiä kakkoselle mitä saikin sitten ihan huolella arvuutella, kun karttakaan ei siltä osin pitänyt paikkaansa. Heittopaikkaopasteet puuttuivat väyliltä 1, 2, 8, 10 ja 20 ja hyvin monella muullakin repsottivat melkein irti. Next tee -kylttejä ilmaantui alun sokkokävelyn jälkeen, mutta silti lukuisia väyliä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan on käveltävä, erityisesti väylät 2, 4 ja 19.
Opasteiden kokonaisvaltainen rappiotila oli kaikkein suurin puute Petäjäveden radalla! Vaikka alun katastrofin jälkeen tilanne hieman paranikin, niin silti taso oli surkea. Ja, jos alussa kettuuntuu surkeisiin opasteisiin, niin sitä tunnetta on vaikea korjata enää loppuväylillä. Hasardiväylien kuningas oli nelonen missä heitettiin sokkona ylämäkeen juuri siihen suuntaan mistä ko. väylälle kävellään, mikä lie ajatus moisessa?!? Kolmosella älä pliis heitä puttia tai lähestymistä korin taakse liian pitkäksi tai löytyy kiekko hyvin jännästä paikasta.
Opasteiden alennustila leimasi omaa pelikierrosta paljon. Ei infokarttaa ja kaikki muutkin mahdolliset opasteet hyvin puutteelliset, niin ei hirveästi naurattanut, ei. Jatkuva kartan lukeminen sai kettuuntumaan entistä enemmän kierrokseen. Tämä on sikäli harmi, sillä ei rata missään nimessä huono ollut ja korkeuseroja, hyviä maisemia ja hienoja väyliäkin riitti. Periaatteessa siis kasassa oli oikein hyvän radan ainekset ja opasteiden kuntoon laitto nostaisi omaa arviotakin parilla pykälällä. Tuossa kunnossa ei varmuudella uudestaan!
2/5
PS. Radan luokitus tipahtaa ylläpidon toimesta 2-tasolle. Ilmoitelkaa sitten, kun opasteet taas kukoistavat, niin tehdään muutos ylöspäin.
Multian kunnassa keskustan hiihtolatujen äärellä Multian frisbeegolfrata. Radalla mittaa 21-väylää (2538m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5800m.
Multian rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kohtalaisen kevyestä kierroksesta olisi siltä osin käynyt, mutta väylien yhteismitta oli kuitenkin kohtalaisen iso, joten hyvän kuntoliikunnan puolelle kuitenkin meni. Siirtymät lyhyitä, ainoastaan 15 - 16 hieman pidempi. Vaikka kohtalaisen tasaista olikin, niin silti pientä ylä- ja alamäkeä oli saatu kierrokseen mukaan. Ei niin tarkkaa heittäjää miellytti kovasti se, että metsäväylilläkin oli monesti runsaasti tilaa heittää ja heittolinjat olivat selkeät. Toki joukossa oli myös ahtaita metsäväyliäkin ja niiden vastakohtana sitten oikeasti avointa väylää myös, missä puut eivät olleet lähellä rankaisemassa.
Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vain osittain pururataa pitkin, toki ylityksiä oli sitten enemmän. Tämä hyvä, sillä pelkästään kuntopolkua seuraavat väylät ovat todella tylsiä heittää. Tällä hetkellä väylillä 1, 2, 4 ja 7 koreja oli siirretty talvilayouttia varten muutaman kymmenen metriä lähemmäs heittopaikkaa. Kesälayoutin väylä nro 20 eli nyt muutettu talvilayoutin nro 8 väyläksi. Kesälayoutin 8-väylä sijaitsi vieressä. Kun hiihtoladut tulevat alueelle, niin kesälayout poistuu käytöstä.
Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten juuri uudistetulta radalta saattaa odottaakin. Löytyi infokartta, heittopaikat isoja (varustettu harjoilla ja lapioilla), teeopasteet selkeät, next tee -kylttejä esimerkillisen paljon, vaikka seuraava väylä olisi ollut aivan vieressäkin. Korit huomiolippuinen laadukkaat dgp:t. Lähtöpaikalta löytyi tulipaikka ja huussi. Myös roskiksia oli, runsaasti pieniä tuhkiksia ja ojien yli mukavasti lankkuja monin paikoin.
Väylistä mielenkiintoisin oli nro 14, mikä oli 198m pitkä par5-väylä harjun päällä kulkien ja koko ajan vasemmalle kaartaen. Väylällä kannattaa pysyä tai muutoin löytää kiekkonsa ei niin kivasta paikasta. Ja niitä ei kivoja paikkoja löytyi... todellakin... 10 heiton edestä! Ratamestarin pieni erikoinen oli väylällä nro 3 missä kori hienosti kiven päällä.
Väylissä olisi riittänyt viilattavaakin. Nro 8 oli aika vaarallinen väylä alamäkeen ja mutkaan heitettynä, joten spottaus ihan ehdoton! Pitkä väylä kaartui voimakkaasti oikealle ja ojissa oli näin syksyllä todella paljon vettä ja muutoinkin väylä oli suurimmaksi osaksi melkoista mutavelliä, kuoriketta kuulemma on tulossa jossain vaiheessa. Nro 9 oli minusta tylsä ja turha hazard/ob-kikkailu, vaikka sillä näyttävyyttä olikin selvästi haettu. Nro 17 oli radan pisin eli 270m pitkä väylä. Yleensä nuo pitkät väylät ovat radan "kruunuja", mutta nyt vaipui normiväylän tasolle. Turhaa väylän venyttämistä ja turhan oloista ob-kikkailua myös. Nro 21 aika teennäinen väylä minkä heittopaikka postimerkin kokoinen tee ja opastetta ei missään. Lisäksi heittolinja viimeisellä menee 1-väylän heittopaikan ja tulipaikan välistä...
Ratamestarinkin kanssa tuli mukavasti rupateltua hetki kierroksen päätteeksi.
Multia rata oli oikein mainio 21-väyläinen haasteita sisältänyt rata, heittotilaa oli monin paikoin runsaasti mikä itseään erityisesti miellytti suuresti. Rakenteet lähes priimassa kunnossa. Vaikka väylissä olisi riittänyt viilattavaakin, niin silti niiden avoimuus ja vaihtelevuus loivat hyvän pelifiiliksen. Radalle voi antaa täydet viisi tähteä arvosteluksi. Nippa nappa ei pääse kuitenkaan 12 suosikkiradan joukkoon. Väyläpuutteiden lisäksi korkeuseroja oli turhankin vähän eikä maisemallisestikaan rata tarjonnut mitään erikoista, sitä perusmetsäväylää vaan. Voisi pelata hyvin joskus uudestaankin.
5/5
Hei! Karvian radan ratakartta on nyt päivitetty sekä myöskin fgr:n väylätiedot. Radalle on myöskin tänä kesänä laitettu väyläopasteita, joten rakenteissa on tapahtunut siten selkeää parannusta. 1-väylän opasteessa on pieni ratakartta siihen asti kunnes iso infokartta valmistuu.
Jyväskylän kaupungissa aivan ydinkeskustassa Harjun Stadionin vieressä Harju School DiscGolfPark. Radalla pituutta 5-väylää (294m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pelattu 24.10.2020.
Auto parkkiin Harjun stadioinin pääportin edustalle ja kävellen muutaman sadan metrin siirtymä ekalle väylälle. Puistorata oli lähes tasaista yhtä väylää lukuunottamatta joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten todella nopea kiertää läpi. Väylät periaatteessa hyvin helppoja ja lyhyitä neppiväyliä, mutta toki puut olivat omalta osaltaan vaikeuttamassa pelaamista. Heittolinjat hyvin selkeät ja harhautuneet kiekot löytyvät maastosta nopeasti. Suosikkiväylä nro 3 ylämäkeen heitettynä poikkesi hieman muutoin tylsästä väylämassasta.
Rakenteista korit hyväkuntoiset, samoin heittopaikkaopasteet. Rata sijaitsee lähempänä ydinkeskustaa kuin mikään aiemmin heittämäni rata, joten kaikki keskeisimmät Jyväskylän palvelut ovat kirjaimellisesti aivan vieressä. Voi sitten valita, että missä käy syömässä tai kahvilla pelireissun tuoksinnassa. Itse valitsin Stefans Steakhousen missä pihvi oli parasta lihaa mitä on koskaan syönyt ja palvelu aivan ensiluokkaista, vahva suositus! Keskeisen sijainnin ansiosta rata on myös helposti saavutettavissa ilman, että tarvitsee omistaa henkilöautoa kauemmas matkustamiseen.
Mutta... se mutta... ei ollut mikään kummoinen elämys Harjun rata. Rakenteista heittopaikat olivat jo aika kulahtaneet joskin jotenkuten ajoivat puutteista huolimatta vielä asiansa. 1-väylän heittopaikka sen verran montulla, että vesi seisoi aika isoissa määrin maton päällä. Infokartta oli totaalisesti sotkettu spray-maalilla eikä siitä ollut mitään hyötyä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään eikä koreissa nuolia, joten vaikka rata oli lyhyt, niin seuraavan väylän paikkaa sai aina arvailla.
Radalla oli käyntiaikaan todella ruuhkaista ja pelaajia oli jonoksi asti mikä itseään aina ärsyttää, jos seuraava porukka hengittää aina niskaan eikä ohittaminenkaan ollut mahdollista, sillä sitten olisi itse saanut hitaampana jättää heitot seuraavaksi kokonaan heittämättä, kun koko ajan olisi saanut jonkun laskea ohitseen. Lisäksi lenkkeilijöitä ja muita kulkijoita todella paljon keskeisestä sijainnista johtuen, joten useammalla väylällä sai hyvän tovin odotella sopivaa rakosta heittää. Erittäin tarkka spottaus siis välttämätöntä! Väylät osin liian lähekkäin toisiaan.
Rata ei turvallisuutensa puolesta ollut kyllä kovin hääppöinen. Mahdollisuus heittää lenkkeilijöiden päälle kiekko oli niin suuri varomisesta huolimatta, että hieman hirvitti heittää. Jotenkin tuntui, että liian tiiviillä ja pienellä alueella liian monta väylää. Hieman kahtaalainen juttu, jotta hyvä toki, että ratoja on myös noin likellä keskustaa, mutta isot ongelmat tuo sijainti sitten vain valitettavasti aiheuttaa.
Jos radan on välttämätöntä Harjulla olla, niin se kaipaisi pikaisesti kokonaisvaltaista rakenteiden uudistamista. Itse heivaisin radan jonnekin syrjemmälle turvallisempaan paikkaan, vaikka radan saavutettavuus kärsisikin. Nytkin infokartta oli jo sotkettu, joten säilyisikö uudistetut rakenteetkaan kunnossa... Nyt oli liian turvatonta ja kiireistä heittämistä mistä ei yhtään nauttinut. Tämä oli yhdeksäs rata Jyväskylässä ja kirkkaasti kehnoin fiilis jäi, huomioiden, että takana on kuitenkin myös Keski-Palokka ja Mankola koulujen radoista.
Ei kiire uudestaan, vaikka Jyväskylässä joskus asuisikin!
1/5
Muuramen kunnassa Vitapoliksen mailla Vitapoliksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää ja C2-luokitus. Radan väyläpituuksista ei mitään havaintoa. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 24.10.2020.
Tämä pääosin metsärata ei yhtä väylää lukuunottamatta juurikaan korkeuseroja tarjonnut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä, muttei kuitenkaan mitään helppoa tekemistä pelkästään, puut olivat monelle väylällä isossakin roolissa. Vitapoliksen parasta antia oli ehdottomasti hieno miljöö historiallisella vanhan keuhkoparantolan alueella. Päijänne oli kakkosväylällä hienosti maisemallisesti läsnä.
Mutta... ei, ei todellakaan! Tämä Vitapolis menee nippa nappa lähinnä lajiin liittyvänä harjoituspaikkana. Radasta ei valitettavasti voi millään kriteereillä mitattuna puhua, koska lähes kaikki keskeiset radan elementit käytännössä puuttuivat. Ei löytynyt alusta infokarttaa, heittopaikkoja ei oltu millään tavoin merkitty eikä next tee kylttejä ollut yhtään kappaletta ja niitä todellakin olisi tarvittu! Heittopaikat oli päällystetty nurmimatolla, mutta yhden ylimääräisen väylän kohdalla surkea ja vaarallinen ja vino laveriviritelmä ja muutoinkin kunnossa puutteita. Rakenteista korit saivat ainoana hyväksyvän arvosanan, laadukkaat dgp:t olivat.
Radalla on ollut aiemmin 9-väylää, mutta tosiaan 3 ja 4-väylät olivat poistuneet kahden uuden kerrostalon tieltä. Kartan mukaista 5-väylää ei ollut enää olemassa, vaan ilmeisesti olisiko Paatelan kulmilta ylämäkeen heitettävä ylimääräinen väylä uusi nro5? Pelkkää arvailua... 8-väylä täysin absurdi... ilmoitettu väyläpituus 55m, mutta todellisuudessa n. 120-150m nyt varovaisestikin arvioiden eikä väylällä ollut yhtään järkevää heittolinjaa heittopaikalta korille. Muutoinkin esim. ykkösen väyläpituutta ei ole tiedossa lainkaan, olisiko jotain 70m kieppeillä ollut... Fgr:llä olevaa karttaa sai lukea koko ajan, jotta pystyi suunnistamaan "radalla" eteenpäin. Päivitän fgr:n ratakartan omatoimisesti karvalakkimallina, jotta edes vähän paremmin vastaa todellisuutta.
"Rataa" kiertäessä tuli todella surullinen ja vihainenkin fiilis. Kun rata perustetaan ja unohdetaan aivan kokonaisvaltaisesti kaikenlainen ylläpito ja kehittäminen, niin jälki on juuri tuota mihin törmäsin. Puutteet rakenteissa, ilmoitetuissa väyläpituuksissa, kartassa ja ihan kaikessa muussakin mahdollisessa ketuttivat. Mieluummin purkaisi radan pois, kun antaisi tuollaisen alennustilan kenellekään näkyä! Mikä tahansa rata tarvitsee hyvän väyläsuunnittelun, toimivat rakenteet sekä erittäin paljon hellyyttä ja rakkautta. Vanha pois ja kokonaan uusi rata tilalle! Muurame olisi sen todellakin ansainnut... Ei todellakaan jatkoon! Pysykää poissa Vitapoliksen "radalta"!
0/5
Muuramen kunnassa hiihtokeskus Riihivuoren mailla Riihivuoren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää ( 1956m ) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6900m.
Huh-heijaa! Kyllä hapotti, ei voi muuta sanoa! Ehkei siltä osin ihan Laajiksen rinnalle päästy, mutta hyvin likelle kuitenkin. Korkeuseroja oli todellakin ja paljon, joten raskaasta hikiliikunnasta kävi Riihivuoren radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin vaihtelevia, löytyi jyrkkää ylämäkeä ja jyrkkää alamäkeä/liidätystä, mutta myös tasamaatakin. Heittolinjat olivat aina selkeät ja monesti oli reilusti sitä tilaa, mikä aina hyvä tällaiselle ei niin tarkalle heittäjälle. Toki niitä ahtaitakin väyliä oli monipuolisuuden nimissä hyvällä maulla saatu mukaan! Teknisesti vaativia väyliä löytyi kerta toisensa jälkeen eikä helppoja väyliä ollut tarjolla.
Suosikkiväyliä oli aika monta. Nro 8 oli upea ja yksi jyrkimpiä alamäkiä mitä on tullut viskottua. Nro 2 myös hieno alamäkiväylä. Nro 11 oli aika upea koivuränni, mutta tolkuttomaan ylämäkeen. Heittoja tuli aika paljon... Ja olihan se viimeinen eli 18-väylä aika mielenkiintoinen lopun montun kanssa. Siirtymät radalla olivat pääosin ok, muutama aika pitkäkin oli välissä, mutta tuollaisella radalla saa kuntotestiin varautuakin.
Henkeäsalpaavat maisemat olivat Riihivuoren upeinta antia taitavan väyläsuunnittelun ohella. Nytkin pelikierroksella meni aikaa jo yli 3 tuntia, mutta lämpimässä kesäsäässä kunnon eväiden kanssa maisemia ihaillen kesken kierroksen, niin aika saattaa helposti venyä paljon pidemmäksikin.
Radan rakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, kuten vastikään avatulta radalta voi odottaakin. Infokartta löytyi. Lisäksi heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit olivat hyvässä iskussa! Löytyi myös next tee -kylttejä, yksi taisi olla tosin kaatunut ja kakkoselta kolmoselle reittiä sai hieman arpoa. Hiihtokeskuksen palvelut äärellänsä, tosin kahvio ei ennakkotiedoista huolimatta ollut lainkaan auki. Muuramen keskustaan eväiden ostoon ei montaa kilometriä tullut.
Korjattavaa? Ei juurikaan. Rataa on äskettäisen avaamisensa jälkeen jo muutettu ja uskoisin ja nimenomaan toivoisin, että rataa edelleen muutettaisiin. Tällaisenaankin jo huippu, mutta jotain olisi kuitenkin tehtävissä. Siirtymistä osa oli jyrkkiä niin ala kuin ylämäkeenkin, joten useisiin paikkoihin olisi hyvä suunnitella portaita tai muita ratkaisuja. Lisäksi väylien keskelläkin oli välillä sellaisia kivimonstereita, että nilkat olivat vaarassa monta monituista kertaa. Kivimonstereita oli lisää runsaasti väylien sivuilla, mutta niitä ei tähän lasketa. Kivet ovat ihan mukavia maisemallisesti, mutta nyt oltiin turvallisuuden kanssa jo vähän niin ja näin useammallakin väylällä. Lukittavan löytökiekkolaatikon voisi myös lisätä, samoin taukopenkkejä lisää radan varrelle. Roskiksiakaan ei tainnut olla yhtään.
Märkää ja kuraista väylää riitti, kun tämän vuoden aikana rinteitä myllätty työkoneiden kanssa ja muutoinkin kosteutta viime aikoina ollut ihan riittämiin. Vedenpitävät (vaellus)kengät käytännössä välttämättömät. Sokkoväylien ja väylien sivustojen pusikko/heinikkomonsterien takia spottaaminen monin paikoin enemmän kuin tarpeellista...
Rata maksaa 5e/kerta. Riihivuoren radasta tuon maksun enemmän kuin mielellään maksaa, kun kaikki pelaa ja radasta pidetään hyvää huolta.
Rata oli siis maisemiltaan aivan huikea ja myös tosiaan väyläsuunnittelu oli erinomaisesti onnistunut löytämään radan parhaimmat puolet. Tarjolla on erinomainen rata pro-pelaajille, mutta kenelle vain joka tykkää itsensä haastamisesta ja kuntoilusta. Tämän voisi todellakin pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
5/5
Pyhtään kunnassa Huutjärven frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (2295m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5100m. Pelattu 15.10.2020.
Huutjärven hiekkakuopparata ei kovin isoja korkeuseroja ylämäkien muodossa sisältänyt, joten reippaasta ulkoilusta kävi, ihan kuntoilun puolelle ei 5km kävelystä huolimatta päästy. Pääosin väylät olivat aika tasaisia, mutta joitakin ylä- ja alamäkiäkin oli joukkoon kuitenkin saatu. Välillä oli oikein kunnolla tilaa liidättää kiekkoa ( nro 15 ja 16 ) mikä tällaiselle aloittelijalle hieno asia, ettei aina puut ahdistele joka väylällä. Väylät olivat monipuolisia ja teknisesti haastavia ja monesti pituuttakin riitti vaikka muille jakaa. Väylät sijaitsivat hyvin tiiviillä alueella, joten siirtymät olivat lyhyitä.
Radan ehdottomiin hyviin puoliin kuului maaston kuivuus myös rankkojen sateiden jäljiltä, vedenpitäville kengille harvoin tarvetta eikä mutavelliä tarvitse varoa yhdelläkään väylällä koko radalla. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät lisäksi ilman mitään ongelmia maastosta. Suosikkiväylä nro 13 mikä oli aika uniikki alamäkeen monttuun matalahkon kiven takaa heitettävä väylä ja kori edessä metsäsaarekkeen keskellä jonne johti kapeahko puuväylä.
Radan rakenteissa ei pahemmin huomautettavaa ollut. Löytyi infokartta, heittopaikat hyvässä kunnossa ja monin paikoin komeasti vähän isompien ja pienempienkin kivien ympäröimänä, heittopaikkaopasteet löytyi, mutta moninpaikoin joko vinossa tai maassa makaamassa, korit nuolineen (muutama korotettu kori) sekä treenikori hyvät. Next tee -opasteet olivat monenkirjavia, osa jo parhaat päivänsä nähneitä pieniä muovilärpäkkeitä. Löytyi lukittava löytökiekkolaatikko ja roskiksia. Positiivinen erityismaininta myös isommalta tieltä radalle ohjanneesta opaste-kyltistä.
Puutteita? Olihan niitäkin. Ensimmäinen havainto oli, jotta rata olikin 21-väyläinen, kun oli valmistautunut pelaamaan 18-väyläisen. Toivoisi, että tiedot toimitettaisiin viivettää myös fgr:lle. Väyläpituudet olivat monilla väylillä täysin pielessä. Yleisurheiluvalmentajana työskentelevä pelikumppanikin naureskeli, jotta ihan varmuudella ei ilmoitetut pituudet pitäneet paikkaansa. Epätarkkuuksia ainakin väylillä 4, 11, 12 ja 18. Kun rata oli tiivis, niin välillä sai arpoa, että minneköhän korille sitä pitää tällä kertaa heittää, kun useampi kori näkyvillä yhdellä silmäyksellä.
10-väylän korin paikka oli onneton. Muutoin tilaa heittää väylällä hyvin, mutta kori sijoitettu jostain syystä sankan puuryppään keskelle minkä läpi ei mitään linjaa kulkenut, moottorisahalle olisi tuossa kohden paljon töitä. Hieman arvelutti viimeinen väylä nro 21, joka aika likellä isompaa tietä, jonne kohtalaisen helppo heittää kiekko, jos oikein tarttuu käteen ja lähtee feidaamaan vasemmalle.
Väylät 15 ja 16 sijaitsivat hiekkakentällä mikä periaatteessa ihan hyvä ratkaisu, kun pääsee avoimesti heittämään. Mutta... sitten, jos kentällä onkin käyttöä, niin heittämättä jää ja pilaa siltä osin fiiliksen radasta heti. Näitä jalkapallo yms. kenttien ylittäviä väyliä näkee ihan liikaa. Mieluummin rata ilman liidätysväylää kuin muiden käyttäjien kannalta riskialttiilla alueella, jos siirtoa turvallisempaan paikkaan ei ole mahdollista tehdä. Minusta rata oli selkeästi liian tiiviillä alueella 21-väyläiseksi, pitkäksi radaksi. Väylät todella lähekkäin ja turvallisuus siltä osin vähän siinä ja siinä, pahoja puutteita ei kuitenkaan. Monissa kohdin yhdellä silmäyksellä näkee monta koria, ei hyvä.
Kaiken kaikkiaan oikein vaihteleva ja vaativa rata, jota oli ihan miellyttävä heittää. Tietojen päivittämättömyys fgr:ssä, pielessä olleet väyläpituudet ja muut pienet puutteet tipauttivat arvosanaa sen verran ettei ihan sinne suosikkiratojen joukkoon mitenkään pääse. Sääli... potentiaalia olisi ja hyvin pienillä muutoksilla radalle olisi helppo antaa täysi vitonen arvosanaksi. Kaikista puutteista huolimatta voisi pelata joskus uudestaankin.
4/5
Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa Sami Hyypiä Areenan vieressä Lassila Frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää (713m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Pelattu 14.10.2020.
Lassilan radan kiertäminen kävi puolittaisesta kuntoilusta, kun korkeuseroja oli jonkin verran, ei kuitenkaan mitään kovin raskasta, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät myös. Tarjolla siis lyhyttä neppailua, mutta yllättävänkin monipuolisessa paketissa, ei siis pelkkää helppoa "suoraan korille" heittämistä. Löytyi niin ylämäkeä, alamäkeä kuin myös tasamaata. Heittolinjat jotensakin hahmotettavissa, ehkä kakkosella sai hieman hakea, jotta mitenköhän korille oikein mahtaa päästä. Väylistä suosikki oli nro 5 nätti alamäkiliidätys, eikä myöskään nro 11 ja 12 huonoja olleet.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvät. Viereisen nurmikentän ollessa vapaana erityisen hyvä paikka pituusheittojen treenaamiseen.
Lukittu löytökiekkolaatikko ois hyvä olla olemassa myös. Lisäksi 12-väylällä tarvitsisi aika kipeästi portaat kulkuväylän jyrkkyyden ja liukkauden vuoksi. Näin syksyllä ainakin useampi väylä melkoista mutavelliä, joten vedenpitävät kengät ihan ehdottomat! En tiedä pystyykö asialle tekemään jotain, ellei isoja maamassoja ajettaisi väylille.
Turvallisuuspuutteita oli yksi eli, kun itse olin heittämässä väylän nro 2 heittopaikalla, niin vikalta eli 12-väylältä ylhäältä heitetyt kiekot napsahtelivat erittäin likelle. Periaatteessa 12-väylän heittosuunta on ihan muualla, mutta ylhäältä heitettäessä väärä linjavalinta, epäonnistunut heitto ja liikaa feidaava kiekko tekee äkkiä näiden kahden väylän kohtaamisesta aivan liian hankalan. Pikaisen muutoksen tekisin itse.
Tämä pikku neppailurata hyvin lyhyillä väyläpituuksilla oli fiksusti suunniteltu, erittäin monipuolinen ja haastava kokonaisuus mitä pelasi erittäin mielellään. Pieniä puutteita oli, mutta ne eivät isosti elämykseen vaikuttaneet. Harmi, jotta laadukasta rataa oli tarjolla vain 12-väylän verran... voisi hyvin pelata uudestaankin milloin vain.
4/5
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan keskustan ja urheilualueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1635m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4700m. Pelattu 14.10.2020.
Radalla oli korkeuseroja jonkin verran, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi tämän metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen. Siirymät lyhyet. Väylät olivat suht lyhyitä noin pitkäksi radaksi, mutta haastetta väylillä kuitenkin riitti ihan mukavasti. Löytyi alamäkeä, ylämäkeä, kapeaa ränniä ja avoimempaa liidätystäkin, ei mitään liian helppoa tekemistä. Heittolinjat oli helppo hahmottaa. Suosikkiväylä nro 8 missä heitettiin suoraan korille, mutta alamäkeen monttuun. Myös seiska oli kiva väylä monttuun viskattuna.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi kaksikin infokarttaa lähtöpaikalta, heittopaikat riittävän isoja, heittopaikkaopasteet ihan ok, joiltakin osin hieman kulahtaneita, Seppo-korit ajoivat hyvin asiansa ja oli myös treeni-korikin. Next tee -kylttejä oli riittävästi. Lukitsematon (!!!) löytökiekkolaatikko löytyi, samoin roskiksia ja 11-väylän kohdalla laavu tauon pitämistä varten. Isommalta tieltä olisi voinut jonkinlainen opaste olla radan suuntaan. Itsekin ajoin ensin radasta ohitse ja käännyin hetken päästä ympäri.
Rataa oli miellyttävä pelata senkin takia, jotta harhautuneet kiekot löytyy helposti eikä perinteisiä saniais/pusikkomonstereita ollut yhtään. Erityismaininta vielä monissa paikoin olleista ja kulkemista helpottaneista puuportaista.
Väyläturvallisuus pääosin ihan kunnossa eli väylät tarpeeksi kaukana toisistaan eikä yksikään väylä leikannut toisen väylän kanssa. Kuitenkin ainakin väylät nro 11 ja 12 olivat liian likellä toisiaan ja kiekkojen eksyminen väärälle väylälle jopa todennäköistä.
Väylistä nro 13 eikä kaikkein ristiriitaisin. Jokainen hiekkamonttu-rata ansaitsisi sen hienon liidätysväylän montun halki ja nro 13 pääsi aika likelle, muttei kuitenkaan. Niillä kahdella puulla heittopaikasta muutama metri eteenpäin on haettu tietenkin vaikeuskerrointa, mutta minusta niillä on pilattu kyseinen väylä. Jos itsellä olisi valta ollut, niin olisi laittanut heittopaikan montun reunalla ja raivannut näiden kahden puun jälkeistä montun osaa avoimemmaksi, niin väylästä olisi tullut paljon miellyttävämpi. Nyt nämä kaksi puuta tekivät siitä ahdistavan rännin, vaikka sen jälkeen avointa tilaa reilusti riittikin.
Rata ei ollut huono, muttei ihan täysosumakaan. Isoja asioita ei pielessä ollut, vaan tarjolla oli ehjä ja monipuolinen kokonaisuus joka haastaa heittäjän taidokkaisiin suorituksiin kohtuullisen lyhyillä väylillä. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
4/5
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan Selänpään kylällä Selänpään nuorisoseurantalon ja urheilukentän vieressä Selänpään Jäykät frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (592m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Selänpään radan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta, sillä korkeuseroja radalta löytyi. Kahden ensimmäisen ja avoimemman väylän jälkeen rata seurasi hyvin orjallisesti läheistä kuntopolkua. Matkan varrelta löytyi reilua ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaatakin. Siirtymät hyvin minimaaliset, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyivät maastosta hyvin.
Varmasti yhtä ainoaa puuta ei oltu radan takia kaadettu ja aika kapeassa rännissä koko ajan pelattiin. Korit löytyivät sitten kuntopolun vasemmasta tai oikeasta laidasta ihan polussa kiinni. Vaikka väylät olivat kapeita, niin ne olivat kuitenkin lopulta ihan pelattavia ja yllättävän toimivia, ei pelkästään tasamaalla suoraan korille heittämistä, vaan teknistä haastavuutta löytyi. Ei yhtään sellaista väylää minkä voisi erikseen suosikiksi nimetä. Maisemallisesti läheinen Likolampi oli hienosti välillä läsnä.
Radan rakenteet hyvin vaatimattomat. Ei löytynyt infokarttaa alueelta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä väylän numero, sinällään ihan jees, sillä ainakin tiesi mistä pitää aina seuraava väylä heittää. Korit Discmanian halpiskoreja mitkä olivat parhaat päivänsä jo muutamassa vuodessa nähneet. Koriosat olivat suurimmaksi osaksi osin hajalla ja vinossa. Noita koreja ei saisi kiinteästi edes ulkona säilyttää, kun eivät sitä kestä ja sen kyllä valitettavasti koreista huomaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei kyllä kaivannutkaan.
Varsinkin Likolammen puoleisilla väylillä sai tarkkana olla heittämisen kanssa, sillä kapeiden väylien haasteena oli vielä vasemman reunan jyrkkä rinne mikä äkkiä kiekkoja imaisee. Helppoa ei maasto tosin aina oikeallakaan puolella ollut.
Selänpään rata oli pieni ja vaatimaton ja todella pienen budjetin rata. Sinällään ihan toimivia väyliä, vaikka vähän ahtaitakin oli. Olisi kuitenkin kipeästi kaivannut parempia koreja, päällystettyjä heittopaikkoja ja parempia opasteita. Viereisellä hiekkakentällä hyvä treenailla draiverin kanssa heittämistä. Muutoin Selänpään rata on vähän kaukana kaikesta, kun palvelujakaan kylällä ei ole. Toki Valkealan keskustaan ei ole kuin 20km matkaa, mutta mielellään sitä euroja kylällekin jättäisi. Vaatimattomat rakenteet eivät sinällään haittaa, mutta olen pelannut yhtä pienellä budjetilla tehtyjä ratoja mitkä ovat olleet piirun verran parempia monilta osin.
Sellainen "pakollinen" bongattava rata mikä ei elämää suurempaa elämystä tarjonnut. Paljon pitäisi rakenteita korjata, niin voisi sitten harkita uudelleenkin pelaamista. Sitä odotellessa voi hyvin keskittyä muihin ja parempiin ratoihin.
2/5
Kouvolan kaupungin Anjalan taajamassa Anjalan kartanon ja Nuorisokeskus Anjalan mailla Ankkapurha DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (575m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
Ankkapurhan puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja, vaikka paljolti olikin periaatteessa tarjolla suoraa heittoa korille, niin väylillä oli myös vaihtelevuutta ja puut olivat monesti hyvin pelissä mukana eli haastettakin hieman riitti. Ei isoa suosikkiväylää, ehkä vitonen nousi esiin puisten katsomorakenteiden yli heittämisen takia ja tokihan kakkosen kori sijaitsi aivan mahtavan upealla paikalla kartanon takana.
Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten uudehkolta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit tarkkoine suuntanuolineen erinomaisessa iskussa. Kiekot löytyvät helposti maastosta eikä heittolinjojenkaan kanssa juuri arpoa tarvinnut. Siirtymät kohtalaisen lyhyet ja niiltä osin next tee-kylttien puutteen korvasi tiivis rata ja korien suuntanuolet. Vieressä kesäisin vanha kivinen makasiinikahvila, jossa todellakin tauolla kannattaa piipahtaa, lämpimät suosittelut!
Ankkapurhan radan ehdottomasti parasta antia on uskomaton miljöö joka pursuaa sellaista kouvolalaista ja suomalaistakin historiaa 1600-luvulta alkaen, jotta oksat pois! Rakennukset ovat vanhoja ja Anjalan kartano upea esimerkki aikakautensa kauniista rakennuskulttuurista. Kouvolan kartanoista kertovat näyttely on vielä vuoden päivät auki Kouvola-talon museossa ja siellä Anjalan kartanokin on vahvasti esillä. Kannattaa tutustua kartanoon kesällä myös sisältäpäin. Ankkapurhan koski ja muutoinkin Kymijoki maisemallisesti taustalla kauniisti läsnä muutamilla väylillä.
Mutta, jotta, että... miljööstä tulee paljon pisteitä, mutta... ei kuitenkaan pääse oikein niiden hyvien ratojen joukkoon. Väylistä nro 2 sijaitsi niin lähellä vettä, että riski kiekon vesihautaukselle hiemankin vasemmalle feidaavalla heitolla aivan liian suuri. Maisema kaunis, mutta väylä aivan liian likellä vettä! Nelonen ja vitonen aivan liian likellä toisiaan. Toki näkyväisyys ok, mutta neloselta helppo heittää vitosen väylälle ja siellä olevien heittäjien päälle. Lisäksi kolmen viimeisen väylän kohdalla oli joko loppunut tila kesken tai suunnittelijan mielikuvitus. Näin syksyllä ko. väylät eivät enää maisemallisesti tarjonneet isoa elämystä eikä tarjolla ollut mitään kevyttä puistoheittelyä kummempaa, jotenkin aneeminen lopetus muutoin ihan mukavalle radalle.
Jep! Sääli antaa näin kaunissa miljöössä olevalle radalle kohtalaisen alhainen arvio. Kakkosväylän vesiosumien ison iso riski ja viimeisten väylien tylsyys sekä osin väylien liian lähekkäin olo eivät oikein sytyttäneet. Voisihan tuon radan uudestaankin pelata, mutta kiire siihen ei kuitenkaan ole. Ei huono, ei hyvä.
3/5
Jyväskylän kaupungissa Mankolan yhtenäiskoulun mailla sijaitseva Mankolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää ja D2-luokitus. Rata pelattu 4.10.2020.
Radan kiertäminen oli todella nopeaa, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät lähes olemattomia. Maasto oli käytännössä lähes tasaista ja kulki kahden väylän osalta tekonurmikentän reunustalla ja neljän väylän osalta koivumetsikössä. Vaikka kyse oli selvästä neppailuradasta, niin siltikin jokaisella väylällä oli joku jujunsa, ihan pelkkää suoraa heittoa korille ei todellakaan ollut tarjolla. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä oikeastaan heti ykkönen mikä oli radalla ihan kaunis ja avoin avausväylä.
Moni asia oli kyllä totaalisen rempallaan. Radan väyläpituudet eivät ole tiedossa, mutta mikään väylä ei yltänyt kovin paljoa yli 50 metrin, joten lyhyitä olivat. Radalla oli niin hurjasti pelaajia, ettei suurinpiirtein väylämittojen ottamisestakaan tullut kierroksen aikana mitään. Rata sijaitsi tosiaan ison koulun ja vilkkaassa käytössä olevan tekonurmikentän vieressä, joten ajoittaista ruuhkaa voi olla. Lisäksi ainakin nyt yhdellä hyvin nuorella junnuporukalla rataetiketti täysin hukassa, kun heittivät avauksia, kun toiset olivat vielä korilla puttaamassa. Tästä piti näitä poikia aika topakasti huomauttaa. Sattuuhan noita, varsinkin noin pienille junnuille, mutta tarkkana radalla saa olla.
Ei ole lainkaan infokarttaa eikä heittopaikkoja ole mitenkään merkitty. Kun löysi oletetun ykkösväylän koulun ja tekonurmikentän välistä, niin löytää kyllä helposti loputkin. Heittopaikat tekonurmea, mutta laatikot pahasti pettäneet ja matot hyvin kulahtaneet, eivät aja enää lainkaan asiaansa. Rakenteiden puolesta parasta osaa oli laadukkaat dgp-korit nuolineen.
Rata kaipaisi kokonaisvaltaista päivittämistä kaikkien em. puutteiden osalta. Tällaisessa kunnossa menee ihan kohtuudella vielä koululaisille, sillä kokonaisuus kuitenkin ihan toimiva ja väylät tuollaisenaankin mukavia pelata. Kokonaisarviointi ei kuitenkaan isojen puutteiden takia kovin korkealle kipua. Tuollaisessa kunnossa ei kiire uudestaan, vaikka likellä asuisikin.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Vesangan päiväkotikoulun, lähiliikuntapaikan ja Vesankajärven naapurissa Vesanka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (561m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 4.10.2020.
Radalla oli pienehköjä korkeuseroja, mutta mitenkään kovasta hikikuntoilusta radan kiertäminen ei kuitenkaan käynyt. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vaikka väyläpituuksien puolesta olikin pieni neppailurata, niin siltikään väylät eivät olleet pelkkää helppoa tekemistä "suoraa heittoa korille" -tyyppisesti, vaan löytyi ylämäkeä ja alamäkeä sekä kaarrosta johonkin suuntaan. Heittolinjat selkeät. Kun lyhyisiin väyläpituuksiin yhdistää lyhyet siirtymät, niin nopeaa oli radan kiertäminen. Väylistä hienoin oli ehdottomasti nro 4 minkä kapea alamäkiränni kohden Vesankajärveä olisi kelvannut mille tahansa pro-tason radallekin.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit (osa hieman vinossa). 1-väylän jälkeen uutuuttaan hohkaava laavu ja myös uimaranta, erinomainen kombinaatio kesähelteillä, mutta myös milloin tahansa taukopaikaksi.
Mutta sitten... Laavu oli kyllä uusi ja hieno, mutta... se sijaitsi keskellä 2-väylän heittolinjaa ja, kun laavulla oli lapsiperhe tulistelemassa, niin väylä oli pakko jättää heittämättä. Aivan ehdottomasti väylän siirto jonnekin muualle! Ei paljoa yksi hätäisesti sutaistu mando auta, jos laavulla käyttäjiä. Ei yhtään next tee -kylttiä ja niitä todellakin olisi kaivannut! Siirtymät 5 - 6, 7 - 8 ja 8 - 9 olivat arvailua ja kartta oli pakko kaivaa esille. 8-väylä kulki sellaisessa saniaismonsterissa, jotta oksat pois! Nyt olivat jo kuihtumaan päin, mutta varsinkin kesällä spottaus tuolla väylällä ihan ehdoton tai muutoin heippa kiekko!
Tämä Vesangan rata oli kyllä yksi huonoimmista DGP:stä mitä on tullut pelattua. Radan kokonaisilme oli todella nuhjuinen, tuhruinen, ryteikköinen, harmaa, pusikkoa ja kasveja väylillä. Laavu keskellä heittolinjaa. Ratasuunnittelu ihan ok, mutta toteutus ei kovin tyylikästä. Ei koskaan uudestaan muuta kuin ehkä uimaan ja retkuilemaan, jos samalla suunnalla vielä liikkuisi.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan monttu" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020.
Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia.
Mutta voih... ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa... kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta... kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää.
Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 - 3 ja 12 - 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 - 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti... opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle...
Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie...
Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta...
Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin.
3/5
Lieksan kaupungissa ihan keskustan ja liikuntakeskuksen vieressä Lieksa DiscGolfPark. Radalla pituutta 7-väylää (862) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m.
Voi itku ja hammasten kiristys. Nyt en sano tästä radasta mitään positiivista tai pidän sen ihan minimissä. Radalta on poistettu käytännössä kaksi väylää seuraavasti: nro 3 (kori on, tee ei) ja nro 9 (tee on, kori ei). Kaupungin mukaan rataa ei enää ylläpidetä, ainoastaan nurmi leikataan. Paukut laitetaan Timitran rataa, mikä ei kummoinen ole.
Ei ole infokarttaa, heittopaikat mattoa mikä kuopilla ja kumpareilla, suorastaan vaaralliset. Heittopaikkaopasteet joko tuhottu tai pahasti kulahtaneet. Korit sentään kunnossa olevat dgp:t. Next tee -kylttejä ei löydy. Useat väylät aivan liian lähekkäin, esim 1/2, 6/7 ja 4/8.
Rata on jo alunperin suunniteltu ihan pieleen, turvalisuus täysin unohtaen. Rakenteet surkeat. Helppoa heittämistä, toki väylillä paljon pituutta ja puutkin pelissä. Rata pitäisi räjäyttää kerralla pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusi rata. Puisto on idyllisen kaunis ja hyvin hoidettu. Puistoon mahtuisikin helposti sellainen öpaut 12-väyläinen rata paljon paremmalla suunnittelulla ja huomattavasti lyhyemmillä väyläpituuksilla. En ymmärrä miten noin pitkiä väyliä onkin mahdutettu tuollaiseen puistorataan, liki käsittämätöntä!!! 5-väylä nyt on lisäksi kaikkien epäonnistuneiden väylien esikuva ympäristöönsä nähden.
Jep! Valtaisa sääli, että Lieksan kaupunki tietoisesti kuihduttaa yhden liikuntapaikkansa. Kun Timitran ratakin on tylsä, niin Lieksaan aivan ehdottomasti mahtuisi ko. paikalle laadukas puistorata. Sitä odotellessa tuonne ei ole todellakaan kiire uudestaan!!!
0/5
Lieksan kaupungissa Timitran hiihtokeskuksen mailla sijaitseva Lieksan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1821m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5000m. Rata pelattu 3.10.2020.
Radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät noudattelivat alusta loppuun ja lopusta alkuun hiihtolatujen pohjia. Oli ylämäkeä ja reilua alamäkeä, mutta myös tasaistakin löytyi. Suosikkiväylä mikä samalla radan kaunein eli nro 16, hieno ja lyhyt alamäkeen viskottava väylä. 17-väylällä heittotilaa runsaasti liidättää nurmikentällä. Latupohjat olivat leveitä, joten heittotilaa oli pääosin kohtuullisesti. Heittolinjoja ei tarvinnut arpoa. Siirtymät lyhyet.
Radan rakenteet hyvässä hapessa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyviä. Löytyi myös roskis, taukopenkkejä, lukitsematon löytökiekkolaatikko ja 1-väylän kohdilta laavu puineen. Ratamestarin erikoisena muutamalla heittopaikalla tyhjä, peltinen maustekurkku purkki tupakkia polttaville.
Mutta, että... puoleen väliin jaksoi kiinnostaa, kun väylät vaihtelevia ja tilavia. Lopussa oli fiilis, jotta hyvä, kun loppui. Ite en ole näiden pelkästään pururadoilla kulkevien "tein kuntopolulle radan, säästin tonnin" ratojen ystävä, en sinnepäinkään! Kiinnostus lopahti siis nopeasti, kun väylät toistivat itseään pahasti. Väylällä pysyminen äärettömän tärkeää, sillä väylien sivuilla niin paljon puuta ja pensasta, jotta kiekon eksyminen sinne tietää paljon lisäheittoja. Koreja osin latupohjien keskellä, joten rata tuskin talvella käytössä.
Radan turvallisuus kaikkein pahin puute. Kun rata on lätkäisty vain kuntopolun varteen, niin välillä sellaisia alamäkiä ja mutkia jotta spottaaminen lähes koko radan osalta täysin välttämätöntä. Yksin pelaaminen todellinen riski! Sokkoväyliä ihan älyttömästi. Väylä 14 näistä surullisin esimerkki vaarallisesta sokosta... miksi? miksi?
Summa summarum. Puitteet kunnossa ja vikat väylät piristäviä 15 väylän monotonisuuden jälkeen. Tuollainen ratakonsepti ei vain sytytä yhtään, väyläturvallisuus retuperällä. Ei todellakaan kiire takaisin!
2/5
Rääkkylän kunnassa keskustan ja koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä Rääkkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (680m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Rata pelattu 2.10.2020.
Tämä puistossa kiertänyt rata ei mainittavia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten erityisen nopea kiertää. Väylät helpohkoja ja suoraa heittoa korille oli monesti tarjolla. Kuitenkin kauniilla ykkösväylällä puita haasteena ja seiskalla voimakas oikealle kaarros, vaikka lyhyt väylä olikin. Löytyi useampi runsaasti heittotilaa sisältänyt väylä. Heittolinjat kaikilla väylillä selkeät. Kirkkain timantti oli väylä nro 5 mikä heitettiin kumpareen päältä kohden urheilukentän päätyä, upea väylä!
Infokartta löytyi nuorisotalon seinästä, hieman oli hakusessaan, mutta kartan avulla löytyi. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa jokaisella väylällä. Korit ilmeisesti vanhat Sepot, mutta ihan toimivat.
Heittopaikat olivat maapohjalla ja aika pahasti kuopalla. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla väylät kyllä löytyivät. Väylistä eritoten 4 ja 7 aivan liian lähekkäin. Nelosella oikealla sivustalla autot suht likellä, joten täysillä ei kannata harhaheittoa kiskaista. 9-väylä koulun pihassa ja itekin piti vartti ootella välitunnin loppumista. Tarkka spottaus välttämätöntä sillä koulu likellä ja usea väylä joko ylittää kevyen liikenteen väyliä tai kulkee hyvin likellä niitä.
Rata oli ihan mukava kokonaisuus ja erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla Rääkkylässä. Hyvin hoidetussa puistomiljöössä maisema-arvot kohdillaan. Rata kaipaisi kuitenkin rakenteiden puolesta päivitystä, ainakin päällystetyt heittopaikat nyt ensi alkuun. Radan turvallisuuttakin voisi tarkemmin miettiä. Kun Kihaus kuuluu toivottavasti vielä pitkään omiin työkuvioihin, niin ainakin silloin voisi radan uudelleenkin pelata.
3/5
Siilinjärven kunnassa "Tarinalaakso New Course" frisbeegolfrata. Pituutta radalla 19-väylää (2259m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Tämä metsä/hiekkakuopparata sisälsi paikka paikoin reiluja korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät järkeviä, joten siltä osin sujuvaa kiertämistä. Alkupään väylät olivat huikeaa väylien ilotulitusta, huikeita maisemia ja haastavia väyliä. Kakkosväylä täyttä timanttia montun pohjalla. Heittolinjat koko radan osalta pääosin ok, muutamassa kohdin piti hieman arpoa, jotta missä kori/linja sijaitsee. Kymppiväylällä TarinaGolfin naapurissa vasemmalla vesi maisemallisesti hienosti läsnä.
Rakenteet niin hyvässä kunnossa kuin vain voi reilu kolme kuukautta sitten avatulta radalta odottaakin. Infokartta, heittopaikat (isot), heittopaikkaopasteet ja korit (kisa ja treeni x 2) hyvässä iskussa! Löytyi alusta roskis ja erillinen pullo/tölkkiroskis. Löytyi paljon penkkejä, useampi väyläkello, yksi silta kivikon yli ja kakkoselta alas vievät portaat.
Mutta... voi itkujen itku. Odotukset tälle radalle olivat isot, koska viereinen Old Course on yksi omia lemppariratoja. Tämä uusi rata jää valovuosien päähän vanhasta, valitettavasti. Alku lupasi hyvää ja väylät olivat upeita. Sitten vain tapahtui se mitä metsäväyliltä ei haluaisi kohdata eli öpaut 15 väylää tiukkaa metsäränniä hieman eri variaatioilla ja lopussa sitten kori vasemmalla tai oikealla. Niin tylsää ja mielikuvituksetonta tekemistä, että harvoin harmittaa näin paljon. Kun vieressä on timantti, niin tällainen pudotus tasossa hämmentää. Haastetta riitti loppupäänkin väylillä, ei siinä mitään.
Muutoin huomioina esim. next tee -kyltit mitä oli sinällään ihan riittävästi, mutta maali ei ole pysynyt kylteissä, joten jo nyt tosi kulahtaneet. Isommalta tieltä voisi olla opasteita kummallekin radalle, sekä uudelle että vanhalle. Surullista oli katsoa sitä roskan määrää mitä löytyi radan varrelta, oli metallitölkkejä, eväsrasioita ja vaikka mitä pitkin poikin heittopaikkoja ja väyliä, törkyisintä pitkään aikaan. Radan hallinnoijan vika ei toki ole, jos roskat eivät löydä tietänsä roskiksiin, vaan ajattelemattomat heittäjät viskovat niitä minne sattuu.
Ehkä akuutein turvallisuuspuute oli alun heittoverkon sijainti. Poika viskaisi kovan heiton muutaman sentin yli verkosta ja kiekko lensi hakekasan yli kohden ykkösen koria minkä likeltä kiekko löytyi. Hakekasan takana yleensä autoja parkissa ja vielä tiekin, niin olisi toivottavaa, että verkko sijoitettaisiin jatkossa jonnekin muualle. Sinällään toki ajoi asiansa treenaamisen tukena.
En tiedä. Vuorelan Veikot on tehnyt korona-aikana valtaisan ison ja arvokkaan työn, jotta ovat saaneet radan avattua. Harmittaa sanoa oikeasti, että rata oli paha pettymys, missä alun iloittelun jälkeen oli tarjolla vain tylsyyttä ja itseään toistavia väyliä aivan liian kanssa. Jatkossa ei kyllä ole rataa kiire kokonaan kiertämään uudestaan. Alkupään hienot ja upeat timantit ( väylät 1-4 ) voisi ottaa uusiksi ennen tai jälkeen Old Coursen.
3/5
Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus.
Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin.
Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä.
Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty.
Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä.
Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin!
1/5
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus.
Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin.
Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä.
Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia.
Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon.
Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi...
3/5
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus.
Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen.
Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta.
Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut.
Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi.
Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan...
3/5
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus.
Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin...
Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa!
Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km.
Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen.
Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua!
Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään.
2/5
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus.
Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan!
Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä.
Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä.
Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua.
Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata!
4/5
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m.
Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä.
Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin.
Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen.
Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä.
Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään.
3/5
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut.
Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu.
Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö!
Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista.
Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok.
Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta.
3/5
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä.
Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä.
Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa!
Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin.
3/5
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus.
Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen.
Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis.
Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin.
Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen!
3/5
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus.
Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet.
Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki.
Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep!
Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti.
Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan!
1/5
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus.
Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä.
Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin!
Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan.
Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan.
1/5
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m.
Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää.
Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia.
Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon...
Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan.
Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan.
2/5
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna!
Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen.
Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan.
Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä.
Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata.
Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla!
5/5
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen.
Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä.
Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä.
Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut!
Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin.
Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää.
4/5
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla.
Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa.
Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta.
Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään.
Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut.
Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan.
Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua.
2/5
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi.
Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin.
Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä.
Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu?
Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle.
Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä.
Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta!
2/5
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut.
Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen.
Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun.
Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo.
Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta.
Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä.
Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata!
Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen.
Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua.
Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella.
Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää.
Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan.
Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!!
Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen.
Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle...
Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään!
5/5
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m.
Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite etin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista.
Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin.
Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin.
Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin!
4/5
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4.
Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi.
Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä.
Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata.
Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus...
4/5
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä.
Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu.
Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät.
Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois!
Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain?
Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon!
2/5
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa.
Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan.
Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin.
Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus.
Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää.
Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t.
Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin!
Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja.
Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin.
1/5
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m.
Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen.
Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut.
Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan.
Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit.
Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan.
Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut.
Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin!
Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen!
3/5
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m.
Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista.
Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä.
P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton.
Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa.
Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin!
4/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki.
Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama.
Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä.
HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan.
3/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa.
No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti!
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen.
Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka.
HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma.
Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän!
5/5
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää.
Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä.
Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen.
Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen.
Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan!
2/5
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m.
Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää.
Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä.
Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta?
Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan.
3/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa.
Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin.
Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen.
Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin.
Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa!
Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan!
4/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m.
Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut.
Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt!
Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa.
Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta.
Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan.
Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä!
Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle.
Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt.
4/5
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpito
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää.
Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä.
Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään.
Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille!
4/5
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia.
Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi.
Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia.
Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja.
Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla.
1/5
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m.
Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan!
Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet.
Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi.
Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut.
Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan.
Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain...
Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan!
5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m.
Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä.
Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna.
Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut.
Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se.
Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi.
3/5
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei ylläpito käy koskaan muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot".
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m.
Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen.
Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista!
Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä.
7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan.
En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun.
Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata.
1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa.
Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin.
Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa...
Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep.
Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin.
Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan.
Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen...
3/5
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m.
Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella.
Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä.
Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte.
Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä...
Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia...
3/5
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m.
Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää.
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen.
Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen.
Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan.
Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain!
5/5
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä.
Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta.
Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä.
Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä!
4/5
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat.
Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja.
Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi.
Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä.
Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin!
4/5
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa.
Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa.
Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa.
Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin!
5/5
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä.
Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä.
Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia.
Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon.
Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata!
4/5
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgp
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata.
Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan.
En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista.
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m.
No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa...
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä.
Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana.
Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin.
5/5
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus.
Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut.
Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia.
Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni.
Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut.
Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin!
5/5
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta.
Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla.
Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan.
3/5
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m.
Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet.
Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä.
Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla.
Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti.
Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin.
2/5
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä.
Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa.
Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja.
Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään.
Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan!
Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään...
0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana.
Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin.
Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten.
Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen.
2/5
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste.
Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin.
Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan.
3/5
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna.
Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa.
Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa.
Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito.
2/5
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä.
Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin.
Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän.
Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki!
Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli.
Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista...
Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen.
1/5
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää.
Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty.
HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä!
Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan!
2/5
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute!
En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan!
1/5
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa.
Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä.
Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin.
Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa!
4/5
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta.
Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti.
Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava.
Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä?
Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta!
5/5
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee.
Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli.
Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi.
Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa.
Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan!
3/5
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä.
Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin.
Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin.
Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä.
Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan!
4/5
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa.
Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen.
Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla.
3/5
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi.
Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön.
Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa.
Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan.
2/5
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen.
Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella.
Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen.
Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä.
Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun.
Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus...
Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa!
Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin.
Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla.
Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea!
Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt.
Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle.
Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan!
Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista.
Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä.
Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin!
5/5
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m.
Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista.
Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain...
Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan.
2/5
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis.
Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä.
Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan...
Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti!
5/5
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan.
Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta.
Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m.
Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi.
Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään!
Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti.
Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio.
2/5
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä.
Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan!
4/5
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m.
Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla.
Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla.
Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin!
4/5
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti.
Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä...
Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan.
3/5
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä.
Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään!
Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin.
3/5
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja.
Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle.
Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin.
3/5
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m.
Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin.
Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle.
1/5
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä.
Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä.
Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan!
4/5
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut.
Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia.
Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan.
Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa.
Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt.
Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan.
2/5
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m.
Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana.
Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan!
4/5
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa.
Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu.
Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn...
Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan!
2/5
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt.
Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita.
Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan.
3/5
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi.
Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla.
Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja.
3/5
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m.
Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää.
Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa.
Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan.
2/5
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus.
Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla!
Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää.
Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella!
4/5
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m.
Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu.
Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille!
Tällaista lisää!
4/5
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus.
Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä.
Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat.
Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista.
Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu...
Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings!
Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan!
3/5
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m.
Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään.
Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita.
Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään.
Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan!
4/5
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä...
Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta!
3/5
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus.
Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla.
Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin!
4/5
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m.
Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan.
Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja...
Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan.
2/5
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m.
Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat.
Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa.
Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu.
Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta...
Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin!
5/5
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m.
Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno.
Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat!
Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus.
Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä...
Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni.
Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa!
4/5
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus.
Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa.
Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä.
Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan.
3/5
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus.
P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan.
Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui...
Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton!
Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin.
Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan...
3/5
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus.
Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi.
Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää...
En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi.
Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan!
Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen.
1/5
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3.
Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat.
Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää.
Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää.
Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan!
4/5
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen.
Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti.
Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi.
Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta.
Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin.
4/5
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä.
Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja.
Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty.
Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny...
Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän.
Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia!
4/5
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus.
P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti.
Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut.
Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan.
3/5
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus.
Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen.
Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä.
Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan.
3/5
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus.
Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta.
Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta...
Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin.
Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin...
3/5
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen.
Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus.
Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia.
Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!!
Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa...
4/5
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus.
Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa.
Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa.
Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus**
Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan!
2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan.
Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen.
Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees...
Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus.
Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen.
Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta.
Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun.
Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut.
4/5
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus.
Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun!
Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono.
Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella.
3/5
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista.
Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus.
Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja.
Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa!
En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa...
Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta.
Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)!
2/5
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus.
Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin?
Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää.
Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon!
5/5
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia.
Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi.
Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina!
HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta!
Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti.
Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden.
4/5
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus.
Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5.
Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka.
Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan.
3/5
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia.
Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat.
Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen?
Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä...
4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia.
Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua.
Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat.
Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista.
Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta.
3/5
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna.
Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa.
Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa!
1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia.
Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää.
Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät...
Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu!
5/5
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus.
Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja.
Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin).
Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen.
2/5
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus.
Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen.
Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata!
3/5
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata.
Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä.
Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan.
Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa.
3/5
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun:
"Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää."
Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :)
Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa!
5/5
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi...
Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :)
3/5
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää.
Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä.
Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista.
Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan.
4/5
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää.
Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset!
Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän.
15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo...
5/5
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata.
Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille
Simolan frisbeegolfrata
Lappeenrannan kaupungissa Simolan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 434m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1330m. Pelattu 25.8.2023. Simolan metsärata sijaitsi maastossa missä kipuamista jonkin verran oli, joten ihan kivaa kuntoilua siltä osin. Väylät olivat oikeinkin mukavia ja haastavia eikä haitannut yhtään, että aika lyhyitä myös samalla. 7-väylä nätti lopetus puiden keskeltä alamäkeen, vaikkakin oikealla sivustalla oli odottelemassa turhankin ahnas ryteikkö-monsteri. Siirtymät lyhyet ja väyliä vähän, niin radan kiertää hyvinkin joutuisaan. Rakenteista löytyi kotikutoinen ratakartta, heittopaikkaopasteet (ei 5-väylällä) ja dgp-korit suuntanuolineen (7-väylällä Discmanian kori). Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 17km matkaa. Itse evästelin keskustassa Konditoria-Kahvila Aleksandrassa. Leipuska savulohitäytteellä oli kyllä maistuvin suolainen syöminen ikinä missään kahvilassa, ihan ehdottomasti lämmin suosittelu Aleksandralle kaikilta osiltaan! Puutteitakin valitettavasti oli. Kun ykkösen on pelannut, niin kannattaa kattoa tarkasti opasteista, että mihin suuntaan seuraavan väylän heittää. Kakkosen ja seiskan heittopaikat ovat kirjamellisesti aivan vierekkäin ja ajatuksissaan heitin ykkösen jälkeen yhden heiton seiskaa pitkin, kunnes tajusin virheen ja palasin heittämään väylät kuten kuuluikin. 5-väylä heitetään vaarallisesti sokkona kuntopolkua vastakarvaan näkyvyyden ollessa erittäin huono! Ja kuinka ollakaan, niin vasemmalla taas supermegaryteikköä. 7-väylälle kulku oli ohjattu 2-väylän heittolinjan kautta... ei hyvä. Heittopaikat maapohjalla. Simolan rata on lyhyt minirata missä väylät itsessään ihan hyvin suunniteltuja ja kivoja heittää. Liikaa oli kuitenkin ryteikköjä joiden siistimiseen vaadittaisiin aika iso voimanponnistus ja tahtotila hoitaa asia kuntoon. Turvallisuuspuutoksia myös jonkin verran ja heittopaikat maapohjalla. Edellä mainitut kuntoon, niin helposti 1-2 pykälää korkeampi arviointi. 2/5Mälkiän frisbeegolfrata
Lappeenrannan kaupungissa Mälkiän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 263m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1230m. Pelattu 24.8.2023. Mälkiän minimetsärataan oli saatu myös mukavasti korkeuseroja hyödyntämällä hienosti maastonmuotoja mikä oli erinomaisen hyvä asia. Tiiviillä metsäalueella nopeasti kierrettävä minirata missä väylät lyhyitä, mutta oikein hyvin suunniteltuja, puita ja pensaita oli antamassa pientä vaikeuskerrointa kuitenkin. Siirtymät lähes olemattomat. 5-väylä radan paras, mutta ehkä hieman ahtaassa rakosessa, sillä 4 ja 6-väylien pelaajat ovat pienessä vaarassa, kun kiekkoa alamäkeen viskotaan. Tuskin harvemmin tuolla ruuhkia on, mutta kuitenkin. Vesi on kauniisti maisemallisesti läsnä, mutta edes 2-väylällä ei ole vaaraa kanavaan viskasta kiekkoa, sen verran kaukana vedestä kuitenkin ollaan, ei, vaikka kuinka kiekko käteen pahasti jäisikin... Rakenteet ihan kelvolliset. Ratakartta löytyi kuten kuuluukin, samoin suht pienet ja maasta kohollaan olevat heittopaikat. Tosin ei tuota vauhtia 40m väylillä tarve kovin paljoa ole ottaakaan. Heittopaikoilla olevat opasteet myös hyvässä kunnossa. Lappeenrannan keskustan palvelut 8km päässä. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus -nimisessä kahvilassa, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja vanhoista ovista tehtyjä... kerrassaan hieno paikka! Puutteina voi todeta ainakin korit mitkä oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat kyllä kieltämättä hieman rimpula-osastoa, varsinkin ketjuja olisi voinut olla enemmänkin. 1-väylä heitettiin sokkona ja periaatteessa toki spottauksen tarve hyvin ilmeinen, mutta milloin sitten muita pelaajia tuolla on, niin en osaa sanoa. Ja olisihan se roskis voinut radalla olla... Mälkiän rata oli oikein mukava minirata mukavan jylhissä vesimaisemissa aivan Saimaan Kanavan vierustalla. Rakenteissa hiomista eli oli se yksi ikävä sokkoväylä, yksi väylä liian ahtaassa välikössä ja rimpulakorit, mutta silti jäi pelaamisesta hyvä mieli. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Lyytikkälän frisbeegolfrata
Lappeenrannan kaupungissa Lyytikkälän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1452m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4440m. Pelattu 24.8.2023. Lyytikkälän puisto/hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin suht lyhyttä, muttei missään nimessä liian helppoa väylää ollut tarjolla. Haastetta riitti monenmoista radan varrella. Kaikki väylät olivat jollakin tavoin erilaisia, joten radoille hyvin tyypillistä samankaltaisten väylien toistoa ei Lyytikkälässä päässyt tapahtumaan. 1-väylä oli tällaiselle rähmäkäpälälle mukava avaus, kun sai esteettä nurmikentällä heittää. 4-väylä myös hieno väylä triplamandoineen ja korin takana suojaverkko suojaamassa edellisen väylän heittäjiä. 9 ja 15-väylillä hienot korien paikat. 10-väylä heitettiin hiekkamontun yli. Helppo periaatteessa, mutta kun et pääse yli ja jätät rinteeseen, niin satunnaisen fribaturistin elämä kummasti vaikeutuu hetkessä. 16-väylä hieno väylä avoimella, puita ja puskia hieman esteenä. Siirtymät järkevät paitsi 5-6 mikä oli selvästi pidempi. Rata oli elokuussa selvästi kehittymässä ja juuri laajennettu 18-väyläiseksi. Tämä tarkoitti sitä, että rakenteet olivat kauttaaltaan aika rempallaan. Ratakartan tiedot eivät täsmänneet lainkaan fgr:n tai metrixin ilmoitettuihin lukemiin. Heittopaikat monin paikoin aika onnettomat, samoin heittopaikoilla olevat opasteet. Korit olivat periaatteessa ok dgp-laatua, mutta korien numeroinnit pielessä. Väylien löytäminen oli erittäin haasteellista, kun opasteita puuttui. Pelkästään metrillisesti pieni siirtymä ykköseltä kakkoselle olisi tarvinnut suuntanuolta, kun yhdellä silmäyksellä näit aukiolla aika monta koria ja väylää, niin arpanopalla sai ilman ratakarttaa heittää, että minne päin sitä oikein olisi pitänyt lähteä. Vitoselta kutosella löytäminen olikin sitten oma hieno lukunsa. Kun satoi vielä kaatamalla vettä, niin opasteiden puuttuessa ei tuollainen pitkä siirtymä kyllä verenpainetta ainakaan laskenut. Viimein, ilmeisesti hyvällä turistin tuurilla kuitenkin löysi tiensä eteenpäin. Hankalaa oli loppuarviointiakin tehdä, kun ei yhtään tiedä, jotta mikä rakenteiden puutteista lopulta kuntoon asti hoidetaan, nyt niitä oli aika massiivinen määrä + muut puutteet siihen päälle vielä. Hyviä asioita oli ehdottomasti se, että radan alusta löytyi lukittu löytökiekkolaatikko ja roskis. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle matkaa 16km. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus -nimisessä kahvilassa, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja vanhoista ovista tehtyjä... kerrassaan hieno paikka! Rakenteiden lisäksi muutakin puutosta oli. Ainakin väylät 3, 9 ja 15 heitettiin täysin sokkona kuntopolkua vastaan ja oli sitten tuurissaan, että tuliko sieltä mutkan takaa joku vastaan vai ei. Jos on pakko laittaa väylät risteämään, niin se on yleensä aina kehnon ratasuunnittelu merkki. En jaksa ymmärtää miksi tähän oli sorruttu 6/7-väylien kohdalla... 6-väylällä heitettiin suoraan korille tyyppisesti, mutta... heittopaikan edessä pieni lammikko mistä kiekon saa talteen ilman sukellusvarusteiden päällepukemista. Hetken päästä oikealla kuitenkin syvempi lampi, joten aika varmistellen saa heittonsa heittää, ettei kiekot häviä. Mitään tietoa ei ole, jotta kalastellaanko ylläpidon toimesta kiekkoja vai ei. 7-väylällä oli sitten vasemmalla tämä matala lammikko ja oikealla tämä syvempi tapaus ja kori taas suoraan edessä. Kummankin väylän heitin itse hyvin varmistellen ja kiekkoja en saanut uitettua. Hieman siinä ja siinä, että soveltuvatko moiset väylät mukaan ollenkaan... 14-väylällä saa olla tarkkana korin takana olevan syvän montun takia. Lyytikkälän radalla oli välillä suorastaan upeita väyliä, joita oli erittäin miellyttävää heittää. Osa kuitenkin sokkoja ja muille alueen käyttäjille vaarallisia. 6/7 väylien risteäminen ei minun ymmärrystäni saa. Rata oli selvästi muutosvaiheessa ja varma ei voinut olla, että mikä kaikki oikeasti korjaantuu, muutos toki yleensä ihan hyvä asia, ei siin mittään. Radan väylät kokonaisuudessaan kuitenkin harvinaisen vaihtelevia, ikävää ja puuduttavaa toistoa ei ollut lainkaan. Jos radan rakenteet laitetaan kehitysvaiheen lopuksi kuntoon ja muutamia muutoksia tehtäisiin, niin radan hyvän potentiaalinkin takia arviointi voisi olla parikin pykälää korkeampi. 2/5Nuijamaan frisbeegolfrata
Lappeenrannan kaupungissa Nuijamaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 744m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2280m. Pelattu 24.8.2023. Nuijamaan rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylistä paras oli 4-väylä mikä heitettiin mukavasti alamäkeen eikä kiekon hukkumista tarvinnut pelätä. Myös 8-väylä oli nätti alamäki. Siirtymät kohtuulliset. Rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Laadukkaat dgp-korit suuntanuolineen rakenteiden parasta a-ryhmää. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja samoin heittopaikat. Aluella ulkokuntosali ja laavu puineen fribaajienkin käytettävissä. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 26km matkaa. Itse kahvittelin keskustassa Kahvila Luovuus, jota voi lämpimästi suositella upeiden tuotteiden ja erinomaisen palvelun takia! Ja ne pöytälevyt minkä äärellä tuotteista nautti, niin aivan uniikin hienoja... kerrassaan hieno paikka! Mutta joo... ei napannut, ei yhtään, ei ollenkaan, ei alkuunkaan. Heti 1-väylä sisälsi sellaisen lupiinimonsteriviidakon keskellä väylää ja osin vasemmalla sivustalla, jotta en kiekkoja halunnut lähteä hukkaamaan, joten se jäi heti alkuun välistä. Eikä radan pelaaminen kovin suotuisissa merkeissä jatkunut tämänkään jälkeen. 2-väylä olikin sitten jotain ihan käsittämätöntä, ehkä yksi hasardeimmista ja pahimmista väylistä mitä olen koskaan nähnyt. Koko väylän mitalla ihan hirmuinen heinäviidakko ja vasemmalla sivustalla vielä puuryteikkömonsterit odottamassa poloisen heittäjän kiekkoja ja lisäksi vielä kori alaspäin viettävässä rinteessä. Ei todellakaan mitään järjen hiventäkään tuollaisessa väylän irvikuvassa! Skippi siis kahdelle väylälle peräjälkeen. Noh... sitten tuli 3-väylä. Heinän korkeus aleni parilla sentillä, mutta silti väylälle kiekon hukkuminen hyvin mahdollista. Irvokkainta oli ehkä, jotta kulkureitiksi pitkän heinän keskelle oli ihan taannoin selvästi yhden kerran ajettu ruohonleikkurilla kapea ura, jota pitkin sitten on ilmeisesti ajateltu, jotta pelaajat kävelevät. Ja ratakarttaakaan ei lähdössä ollut. Kolmas skipattu väylä oli sitten viimeinen eli 9-väylä. Tuo väylä oli sinällään ihan ok pulkkamäkeä pitkin alamäkeen heitettävä väylä missä ensin hiekkaa, mutta montun pohjaa lähestyttäessä taas sellainen superviidakko odottamassa isolla alueella, ettei mitään toiveita heittämiseen yksin. Siinä vaiheessa ei oikein tiennyt, että itkeäkö vaiko nauraa, valitsin jälkimmäisen pitkän harkinnan jälkeen. Nuijamaan radassa oli omanlaisensa tunnelma, sillä radalle ajaessa näkyi selvästi raja-asema auton ikkunasta ja lähimmillään oltiin vain muutaman sadan metrin päässä valtakunnan rajasta. Varsinkin tällaisinä sotaisina aikoina tunnelma ei ihan positiivisimmasta päästä kyllä ollut. Vaikea kuvitella, että rataa saataisiin joskus oikeasti pelattavaan kuntoon, sen verran hurjat monsterit siellä kasvoi keskellä väylää ja sivustoillakin. Kolme väylää (4, 6 ja 8 ), niin en sellaisia puskia havainnut mihin olisi pitänyt kiekkojen häviämistä pelätä. Radalla oli kaksi mörrivapaata alamäkeä mitkä olivatkin sitten hienoja väyliä. Muutkin väylät olisivat pääsääntöisesti olleet ihan ok, jos vain ylläpito ei olisi 100% loistanut poissaolollaan. 0/5Lauritsalan frisbeegolfpuisto
Lappeenrannan kaupungissa Lauritsalan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 7-väylää, 287m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1330m. Pelattu 23.8.2023. Lauritsalan lyhyt metsärata sisälsi vain maltillisia korkeuseroja, joten kovin kovasta hikiliikunnasta radan pelaaminen ei käynyt. Väylät olivat itsessään ihan kivoja, lyhyitä ja suht helppoja. Väylistä kivoin oli 3-väylä mikä heitettiin alamäkeen tekonurmikentän aidan kulmilta. Siirtymät kohtuulliset, tosin 2-3 ja 7-P hieman pidempiä. Rakenteet... niin, olihan niitä. Tosin kaikki oikeastaan hieman ja vähän enemmänkin rempallaan. Kelvollisessa kunnossa oli ainoastaan korit suuntanuolineen, vaikka niitäkin oli töhritty ja yritetty vahingoittaa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet löytyivät (ei 3-väylä), mutta töhritty ikävästi. Heittopaikat postimerkin kokoinen tekonurmimatto mikä yleensä kovasti muhkurainenkin vielä. Next tee -kylttejä ei ollut ja varsinkin siirtymä kakkoselta kolmoselle melkoista arpanopan heittämistä. Lappeenrannan keskustan palvelut 6km päässä. Itse kahvittelin kaverin kanssa 7km päässä linnoituksessa Lehmus Roasteryn Satamatie 6 -kahvilassa mille lämmin suosittelu niin miljöön kuin tuotteiden ja palvelunkin osalta. 4-väylä oli kohtalaisen mahdoton tai vähintäänkin persoonallinen heitettävä, kun korin edustalla olevan aidan takia heittolinja oli aika vaikeasti hahmotettavissa. Sokkoja olivat ainakin 5 ja 7. Valtaosa väylistä kulki lisäksi joko suoraan pururadalla tai poluilla varsinaisten pääkuntourien ulkopuolella, joten spotattavaa tällä radalla todella riittää. Turvallisuus kyllä aika kehnoissa kantimissa. Lauritsalan radassa oikeastaan melkein kaikki oli kovasti rempallaan. Turvallisuus oli sieltä ja sinnepäin ja rakenteet jopa surkeat. Sokkoja oli liikaa. Kokonaisuutena väylät kuitenkin ihan kivojakin ja pikkunättejä metsäväyliä kun unohtaa kaikki puutteet. Kohtuullisista väylistä sen verran plussaa ettei ihan 0-tasolle jääty. 2/5Suurlammen frisbeegolf
Taipalsaaren kunnassa Suurlammen frisbeegolf. Radalla pituutta 10-väylää, 787m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4320m. Pelattu 23.8.2023. Suurlammen metsässä ja kuntopoluilla kierrellyt rata sisälsi hyvin paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, vaikka vain 10-väyläisestä radasta olikin kyse. Väylät olivat pelattavia, vaihtelevia ja heittolinjat pääosin selkeät. Yleisesti monella väylällä oli tarjolla kaunista vesimaisemaa taustalla mikä itseäänkin aina kovasti miellyttää. 2-väylä hieno ja jyrkkä alamäkiväylä. Sääli, jotta ilmeisesti turvallisuussyistä väylästä ei ole voitu pidempää tehdä, erittäin hyvä toki noinkin! 3-väylä upea ja kaunis loiva alamäkiväylä. 10-väylä ehdottomasti radan näteimpiä väyliä, jyrkkä alamäki oikealle kaartuvana vettä kohden, turvallinen kuitenkin veden puolesta. Vasemmalla odottelee ahnas saniasviidakko, josta itsekin kiekkoa 30min etsin, kunnes löysin. Ehdottomasti kannattaa tuo viimeinen väylä spotata tarkasti! Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten varsin tuoreelta radalta voikin odottaa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet kuten kuuluukin. Koreista iso erityismaininta. Harvoin, jos oikeastaan koskaan näkee radoilla dgp-koreja missä korinumerointi! Taipalsaaren keskustan palveluiden äärelle 2km matkaa. Lappeenrannan keskusta 12km päässä. Puutteitakin oli, hieman liikaa... 4-väylä pelattavissa vain todellisille pro-pelaajille! Veden ylitys ei amatööriltä onnistu ja kiertoreitti se vasta hankala olikin! Metsään oli vedetty selvää väylää, mutta sinne yrittäessä vesi edelleen vasemmalla todella likellä. Joko ekalla tai toisella heitolla on mahdollista hakea likelle koria heittoa, mutta ongelma on se, että kori sijaitsee jyrkässä rinteessä jolloin rolleri kohden vettä on hyvin todennäköinen stoppipuista huolimatta ja heippa vaan kiekot sitten! Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa likellekään tarpeeksi, vaikka esim. 5-6 siirtymä hankala. Ja 7-väylää sai etsiä tovin, jos toisenkin, vaikka kaksi next tee -kylttiä oli. Rata oli hajanainen, kun siirtymät 4-5 ja 10-P olivat aivan liian pitkiä. Heittopaikat herättivät hieman hilpeyttä... sinällään ihan tukevat ja riittävän isot, mutta... hieman tuli sellainen hätävarjelun liioittelun maku, kun tekonurmilavat oli lätkäisty korkeiden betoniharkkojen päälle... korkeutta heittopaikoilla ihan liikaa, paljon matalemmatkin olisivat riittäneet varsinkin, kun maasto ei suurimmaksi osaksi edellyttänyt mitään toteutettuja erityisjärjestelyjä. Vähempi olisi tässä(kin) tapauksessa ollut todellakin parempi. Joku roskis tai taukopenkkikin olisi voinut olla. Suurlammen radalla oli erittäin hyviä ja kauniita väyliä ja vesimaisema miellytti maisemallisesti. Kuitenkin yksi amatöörille erittäin haasteellinen vedenylitys. Joidenkin siirtymien kanssa sai arpoa aivan liikaa. Ihan kelvollinen rata osittain, mutta omaan makuun puutteet olivat liian suuria ja laskivat arviointia selvästi. 3/5Sammonlahden frisbeegolfrata
Lappeenrannan kaupungissa Sammonlahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 376m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli väyliä etsiskeltyä kuumeisesti 1980m. Pelattu 23.8.2023. Sammonlahden rata sisälsi ihan mukavia korkeuseroja joten jopa jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät itsessään oikein mainioita, niiden suunnittelija selvästi osannut asiansa. Monipuolista tekemistä, niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasamaatakaan unohtamatta. 3-väylä nätti alamäkeen. 6-väylä hieno ylös oikealle. Siirtymät kohtuulliset. Rakenteista oikeastaan ainoa mistä voi jotain positiivista sanoa oli korit suuntanuolineen, ajoivat asiansa oikein hyvin. Lappeenrannan keskustan palveluiden äärelle 5km matkaa. Lähin kauppa K-Market Uus-Lavola mihin auto on helpointa jättää 200m päässä radasta. Itse evästelin Lappeenrannan Linnoituksessa Kahvila Majurskassa 6km päässä. Lämmin suosittelu paikalle jo pelkästään upean sisustuksen ja miljöön takia, eikä palvelussa ja tuotteissakaan todellakaan mitään vikaa ole! Koko linnoituksen alue kaunista aluetta, johon suosittelen tutustumaan ajan kanssa. Mutta... joo... ei. Rataa on vaikea, liki mahdoton löytää, kun minkäänlaista opastetta tai infotaulua ei ole missään. Lisäksi alun hahmottamista vaikeuttaa lähekkäiden olleiden väylien 1 ja 9 poistuminen jo aiemmin radalta. Fgr:n ratakartta on sen verran hyvä, että sillä löytää riittävän hyvin radalle ja myös väylät löytyvät sen avulla kohtuudella. Ratakartta tosiaan puuttuu kokonaan radan alusta. Heittopaikkojen pikkuopasteita oli parilla väylällä, mutta nekin olivat ottaneet osumaa kaikesta mahdollisesta. Heittopaikat olivat maapohjalla ja merkkinä vain maahan juntattu lankku, ei mitään muuta. 4-väylä olikin sellaista DIY kamaa, sai ihan ite päättää mistä heittää, ellei lankkua ollut piilotettu jonnekin puskan keskelle... Korien lisäksi ei mitään radan perusjuttuja, kaksi väylää poistettu. Rataa vaikea löytää, ratakarttaa vilkuilemalla urakka hieman helpottuu. Väylät itsessään oikein hyviä ja heitettäviä, ehkä pienoista trimmaamista kaipaisi väylät pienten puskien osalta, mutta radalla ei minkäänlaista ylläpitoa liene tällä hetkellä. Jos radalla toteutettaisiin täydellinen rakenteiden remontti ja väylien kevyt siistiminen, niin hyvin helposti ainakin kolme pykälää korkeampi arviointi. Nyt sopii paikallisille treeniradaksi ja kenties kaikkein ahkerimmille ratabongareille. Huono mikä huono! 1/5Merenlahden frisbeegolfrata
Taipalsaaren kunnassa Merenlahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 661m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 23.8.2023. Merenlahden radan väylät kulkivat aivan tasamaalla, mutta yhdellä pitkällä siirtymätaipaleella oli isompi mäki, joten jopa jonkimoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät itsessään pääosin ihan ok, kivoja, suht lyhyttä ja myös avointa, mutta haasteellistakin väylää oli tarjolla. 9-väylä nätti radan lopetusväylä. Radan rakenteista parasta osaa näyttelivät pdga hyväksytyt Viking Royal Basket korit korinumeroineen. Next tee -kylttejä mukavasti. Roskis ja taukopenkkejä löytyi myös. Löytökiekkolaatikkokin löytyi, tosin ilman lukkoa. Samoin lainattavien kiekkojen laatikko. Kylätalon mailta löytyi myös tulipaikka puineen, kuivikekäymälä ja nurmikenttä draiverien ulkoiluttamiseen. Taipalsaaren keskustaan 28km matkaa. Lappeenrannan keskustan palvelut 16km päässä. Mutta ei... ei ollenkaan. Rata hajanainen kuin mikä, sillä kahteen kertaan piti kävellä 250m siirtymät ( 1-2 ja 7-8 ). Ei toki mikään älytön matka, mutta toi heti hajanaisen fiiliksen. 2-väylän heittolinjaa en hahmottanut vaikka sitä siinä tovin, jos toisenkin tuumailin, raivaamista olisi paljon, sillä ilmeisesti oikean kautta olisi tarkoitus linjakin jostain löytyä. 4-väylän heittolinja lopulta tismalleen sama kuin 2-väylän ainoa edes vähänkin järkevä heittolinja. 4-väylän kori sekä väylien 5, 7 ja 2 heittopaikat kirjaimellisesti yhdessä sumpussa mikä hyvin vaarallinen ratkaisu. Nyt olin yksin heittämässä, mutta, jos joku muukin sattuisi radalla eksymään, niin... 6-väylän heittopaikka siirretty. Aiempi heittopaikka hyvä, mutta uusi ihan mahdoton, jos raivauksia ei tehdä. Uudella linjauksella amatöörille alle metrin levyinen rakonen mihin lottoamalla pitäisi osua. 7-väylän mando totaalisen turha. Väylän linjaus aivan mahdoton, sillä jyrkkä kaarre vasemmalle tulee liian nopeasti. Koko rata täynnä sokkoja ja vaarallisia ratkaisuja. 9-väylän heittolinja ja 1-väylän heittopaikka tulilinjalla toisiinsa nähden ja likellä vielä lasten leikkipaikka. Rakenteista karttaankin voisi panostaa. Kulahtanut A4-tulostus menee toki, mutta, jos vain resurssia riittäisi, niin kunnollinen ja isompi kartta olisi aina tyylikkäämpi. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja uudet, mutta keinulauta fiilistä pääsi väkisinkin syntymään, varsinkin 3-väylällä. Heittopaikoilla olevat opasteet olivat koko radan osalta kulahtaneet ja muutamalla väylällä suorastaan repeytyneet. Merenlahden rataa on kunnostettu pienen seuran uutteralla toiminnalla, mutta tietämys ja näkemys lajin järkevään rakentamiseen ei ole seurannut selvästikään matkassa riittävästi mukana. Muutama väylä oli ihan miellyttävää tekemistä ja avoimet väylät miellyttävät aina. Erityisesti väylät 2-7 sellaisessa sumpussa, että ihan hirvitti turvallisuuden kannalta. Rakenteissa ja väylissä muutoinkin paljon korjattavaa. Tuollaisessa kunnossa, vaikka uudistus tehty, niin valitettavasti hyvin kehno rataviritelmä. En pelaisi uudestaan, vaikka Taipalsaarelle muuttaisin. 1/5Lepolan frisbeegolfrata
Luumäen kunnassa Lepolan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 733m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1490m. Pelattu 22.8.2023. Wau! Aivan upea rata! Lepolan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Heti radalle saavuttua kiinnitti huomiota hienot maisemat, vesi oli hyvin kauniisti taustalla läsnä. Väylät eivät mene missään vaiheessa lähellekään vettä, joten kiekkojen hukkumisesta ei ole mitään pelkoa. Ensimmäisellä silmäyksellä huomio kiinnittyi kauniin vesimaiseman lisäksi alueen selkeyteen. Kuntopolkuja risteili alueella runsaasti suuntaan, jos toiseenkin, mutta siltikin näkyväisyys oli kaikilla väylillä suorastaan erinomainen, eikä isompaa riskiä osua satunnaiseen lenkkeilijään ole. Maasto on frisbeegolfiin erinomaisen hyvin sopivaa mäntykangasmetsää mikä takaa alustan kuivuuden sateillakin ja sen, että kiekot löytyvät mukavasti vaikka vähän linjalta sivuun heitto menisikin. Väylät olivat vaihtelevia ja vaativia, ylämäkiä neljä ja loput sitten joko alamäkiä tai tasamaata kauniissa miljöössä. 1 ja 3-väylä erityisesti hienoja alamäkiä. Siirtymät lyhyet. Radan rakenteet erinomaisen hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen olivat täydessä iskussa. Löytyi myös roskis ainakin 1-väylän heittopaikalta. Rannassa myös uimaranta ja rantalentiskenttä. Luumäen keskustan/Taavetin palveluiden äärelle matkaa 14km. Itse evästelin 10km päässä Leipomo-Konditoria + lounaskahvila Satun Makiat ja lämmin suositus heidän maukkaille tuotteilleen ja palvelulleen. Harvoin tulee eteen tilannetta, jotta ei oikein keksi mitään sellaista mitä Lepolassa olisi voinut tehdä toisin. Ehkä lukittava löytökiekkolaatikko voisi sellainen pieni ja tarpeellinen lisä olla, vaikka kiekot hyvin löytyykin. Pieni varoituksen sana 9-väylän osalta. Heittopaikalta ei hahmota millainen rinne oikealla puolella on vaanimassa korin takana, tiedän kirjaimellisesti, että kiekko voi tuossa kohdin vieriä aika mielenkiintoiseen paikkaan... Väylät 5-8 olivat aikalailla suoraa pelaamista korille ja, jos rataa jotenkin haluaisi kehittää, niin juurikin noita väyliä voisi osin vaikeuttaa. Tuollaisenaankin toki menivät erinomaisen hyvin. Lepolan rata pääsi kyllä yllättämään positiivisesti heti alkumetreiltä, aivan mahdottoman upea rata! Kaunista vesimaisemaa tarjolla runsaasti ja hyvin erilaisia ja haastavia väyliä. Puutteet olivat niin marginaalisia etteivät ne pelaamista haitanneet. Ihan milloin tahansa voisi tuon timantin pelata uudestaankin! 5/5 (suosikki-listalle)Luumäki DiscGolfPark
Luumäen kunnassa Luumäki DiscGolfPark. Radalla pituutta 10-väylää, 863m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3420m. Pelattu 22.8.2023. Luumäen metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat sopivan haasteellisia maaston ja puiden takia. Mukaan mahtui mukavasti niin ylä kuin alamäkeäkin, tokikaan tasamaata unohtamatta kauniissa ja historiallisessa ympäristössä. Väyläsuunnittelu siis varsin onnistunutta. Heittolinjat selkeät. 5-väylä radan pisin eikä puita häiritsemässä satunnaisen fribaajan elämää, joten kiekkoa sai viskoa aikalailla täysillä ilman pelkoa puuosumista. 6-väylä nätti alamäkipuukuja hieman vasemmalle kaartuvana. 10-väylä sijaitsi oikein nätillä paikalla ja heitettiin raunion päältä loivaan alamäkeen vasemmalle kaartuvana väylänä. Siirtymät muutoin radalla järkevät, mutta 10-väylältä takasin p-paikalle oli kyllä melkoinen megasiirtymä. Ilmeisesti liian ahdas rakonen rakennusten takia, ettei siihen ole ainakin yhtä väylä saanut lisää suunniteltua. Radan rakenteet oikein mallikkaassa kuosissa. Löytyi ratakartta, heittopaikat ja korit suuntanuolineen. Heittopaikoilla olevista opastekuvista erityismaininta, missään koskaan ikinä en ole pelatessani nähnyt noin isoja teesigneja. Joko painotalossa käynyt "pieni" vahinko tai sitten radan rakentaja on halunnut toimia hieman toisin. Mut eipä siinä, ajoivat hyvin asiansa kuitenkin. Roskis löytyi myös. Luumäen/Taavetin keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin 6km päässä Leipomo-Konditoria + lounaskahvila Satun Makiat ja lämmin suositus heidän maukkaille tuotteilleen ja palvelulleen. Ihan kaikki ei kuitenkaan kohdillansa ollut. Sokkoväyliä oli useampia. Esim. heti 1-väylä heitettiin sokkona raunion yli takana olleeseen monttuun. 4-väylän heittopaikalla kannattaa katsoa heittosuunta tarkasti. Epähuomiossa viskasin kiekon 5-väylän koriin ja vasta tämän jälkeen rupesin ihmettelemään, jotta miten nämä väylät oikein menee, kun ei täsmää ollenkaan ja siinä ihmetellessä menikin sitten hyvä tovi ja aika paljon askeleita ennenkuin tajusi oman mokansa. 7-väylän heittopaikkaopaste ja todellisuus eivät vastanneet lainkaan toisiaan. Väylä ei käänny yhtään oikealle kuten opasteissa, vaan on aivan luotisuora eteenpäin. Varoituksena vielä sekin, että ainakin omalla pelikierroksella pienessä vesisaateessakin linnoituksella oli paljon lenkkeilijöitä, joten tarkkana saa jokaisella väylällä olla ja katsoa ettei ylläri jalkaparia jostain ilmesty eteen häiritsemään elämää. Luumäki DiscGolfPark piti sisällään historiallisessa miljöössä osin linnakkeessa ja osin viereisessä metsässä miellyttäviä ja sopivan haasteellisia väyliä. Sokkoväylät ja 4-väylän erehtymisen mahdollisuus korista hieman tipautti arviointia. Voisi pelata kuitenkin ihan milloin vain uudestaankin. Ympäristö niin uniikki, sopii niin valtavan hyvin nautinnolliseen fribailuun. 4/5Valkealan Opisto DiscGolfPark
Kouvolan kaupungissa Valkealan Opisto DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 739m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 22.8.2023. Valkealan Opiston metsä/puistorata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat suht helppoja ja suoria heittää. Nättiä vesimaisemaa oli tarjolla parkkipaikalla sekä 1 ja 2-väylien kohdalla. Siirtymät kohtuulliset. Radan rakenteet pääosin ihan hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja next tee -kyltit olivat kuten kuuluukin uudella radalla olla. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle 35km matkaa. Valkealan taajama palveluineen 17km päässä. Mutta ei... ei luoja paratkoon millaista tuskaa oli tämän radan pelaaminen! 2-väylän jälkeen rata oli yhtä supermörriä ihan koko ajan, ihan joka ainoalla väylällä! Sivustat erityisesti peitteiset, mutta myös keskellä väylää kasvustoa käsittämätön määrä. Raivattavaa ja niitettävää oli ihan joka puolella mihin vain sattui päätänsä kääntämään. Kiekon todellakin pystyi hävittämään käytännössä aivan keskelle väylääkin mikä on jo aika surkeaa se. 5 ja 7-väylät jätin ihan suosiolla heittämättä sillä pahimmat viidakot löytyi juurikin tuolta, sen verran kiekkojani arvostan kuitenkin... Sokkoväyliä erityisesti 3 ja 5. Vesi oli maisemallisesti hienosti läsnä alussa, mutta... 1-väylällä iso vaara heittää veteen, vaikka vesi hyvin vasemmalla näkyikin. Pienikin puukimmoke ja heippa sitten kiekko ja sitä rataa! Noh... 2-väylä... ehdottomasti hienoin radan väylistä, mutta... vaikka tiesit, että vesi on vasemmalla likellä, niin et näe heittopaikalta, että kuinka likellä se oikeasti on, et todellakaan! Kun en spotannut tarkemmin, niin monesta sentistä ei kiekon uintireissu jäänyt kiinni, kun kiekko kaikesta yrityksestä huolimatta lähti hieman liikaa vasemmalle kääntymään. Kauniita väyliähän nuo kaksi ekaa ovat, mutta... Heittopaikkojen nurmimatto hyväkuntoinen, mutta kovasti löysällä kaikilla heittopaikoilla. Kaksi ekaa väylää oli nättejä, mutta vesi liian isona uhkana kummallakin väylällä. Loput sitten ihan toivotonta puskaa keskellä väylääkin, kiekkoja sai etsiä moneen otteeseen ja tuuri oli pelaajan puolella ettei yhtään lopulta kadonnut. Rakenteissa pieniä puutteita. Ei oikein mitään oikeasti hyvää sanottavaa tästä frisbeegolfradan hirvityksestä. Väyliä ei jaksanut kaiken ketutuksen lomassa edes kunnolla analysoida, mutta ne itsessään olivat ihan ok eli ei ratasuunnittelua ollut tämän radan pahin epäonnistuja... ei todellakaan! 0/5Pilkanmaa frisbeegolf
Kouvolan kaupungissa Pilkanmaa frisbeegolf. Radalla pituutta 12-väylää, 750m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 21.8.2023. Pilkanmaan metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kaunista vesimaisemaa oli tarjolla auton p-paikan suunnalla, mutta itse kierroksella vesi ei läsnä ole, joten ainakaan kiekon eksymisestä veteen ei pelkoa lainkaan ole koko kierroksen aikana. Väylät olivat vaihtelevia ja ihan heitettäviä. Ennakko-odotuksiin nähden pusikkomonstereitakin oli vähemmän mitä olin kuvitellut, joten kiekotkaan eivät jokaisella väylällä olleet vaarassa hukkua vaikka aiemmista kommenteista näin olisi saattanut päätelläkin. Mäntykangas/kuusimetsärata oli tuolta osin siis armollinen. 3-väylä oli tekninen mukava alamäkiväylä. 6-väylä pikkunätti alamäki, opaste tosin näytti väärin, ei missään nimessä suora väylä. 11-väylä myös pikkunätti alamäkiväylä oikealle hieman kaartuvana. Heittolinjat pääosin ihan ok. Siirtymät kohtuulliset. Rakenteet pääosin oikein hyvät, kuten sopi varsin tuoreelta radalta odottaakin. Ratakartta, heittopaikkaopasteet ja korit (+ treeni x 1) suuntanuolineen erinomaisessa kunnossa. Löytökiekkolaatikkokin oli, mutta lukitsematon. P-paikalla venerannassa myös pieni uimaranta, grillipaikka puineen ja ulkohuussi. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle 14km. Lähin kauppa Sale Pilkanmaa 3km päässä. Mutta ei... ei ihan kuitenkaan. 4-väylä heitettiin sokkona ja sekä vasemmalla että oikealla odotti ahnaat puskamonsterit. 12-väylä oli radan ehdottomasti surkein viritelmä. Sinällään ihan ok, 139m suoraa heittoa, mutta... puskaa oli niin paljon ja ihan julmetun korkeana ihan keskellä väylääkin ettei mitään rajaa. Heippa kiekot, jos vähänkin reilummin kiskaiset etkä kunnolla näe mihin laskeutuu! Raivaamista olisi ainakin näillä kahdella väylällä iso määrä ja koko radallakin pieni trimmaus ei olisi yhtään pahitteeksi. Rakenteista next tee -kylttejä oli muutama, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Heittopaikat olivat pelihetkellä elokuussa maapohjalla, mutta ilmeisesti syksyn mittaan ainakin suunnittelivat ylläpito tekonurmimattojen asennuksia. Radalla oli hyviä ja vaihtelevia väyliä, erityisesti kolme mukavaa alamäkiväylää olivat hienoja. Kaksi totaalista ryteikköväylää kuitenkin pilasi paljon, samoin maapohjalla olleet heittopaikat. Kuitenkaan ei ollut ihan niin pahaa mörriä missään nimessä mitä muut kommentoijat ovat kertoneet. Kahdella väylällä iso raivausoperaatio ja muilla pientä siistimistä, niin helposti 1-2 pykälää voisi arviointia nostaa. Kasassa on Pilkanmaalla kuitenkin hyvä ja kehityskelpoinen radan aihio mitä pitäisi nykyisestä vielä runsaasti kehittää, niin voisi itsekin vierailla myöhemmin uudestaan. 2/5Frisbeegolf Uusi-Summa
Haminan kaupungissa Frisbeegolf Uusi-Summa. Radalla pituutta 18-väylää, 2016m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4240m. Pelattu 21.8.2023. Uusi-Summan metsä/hiekkakuopparata sisälsi aika ajoin ihan reilujakin korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, vaikka välillä pitkät pätkät tasaistakin oli. Rata sijaitsi frisbeegolfin kannalta kenties kaikkein kivoimmassa maastossa eli mäntykangasmetsässä mikä yleensä takaa sen, että rata on kovienkin sateiden jäljiltä kuiva ja kiekot löytyy helposti. Pääosin siis tasaista väylää oli tarjolla, mutta välillä pääsi heittämään alas ja myös ylöspäin, väylät mukavan vaihtelevia ja heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. 4-väylällä mentiin nätillä tavalla lievään alamyötäiseen heittopaikan sijaitessa komeasti kalliolla. 5-väylä myös nätti kallioväylä, loivasti vasemmalle alas kaartuvana. 9-väylä hieno hiekkamonttuun heitettävä väylä. Siirtymät kohtuulliset, ainoastaan 12-13 hieman pidempi. Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten vain pari vuotta vanhalta radalta voikin odottaa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen (+ treeni x 1) kuin uudet. Next tee -kylttejä oli ihan mukavasti ja oransseja täpliä puissa. Lisäopaste siirtymille 3-4 ja 12-13 olisi tosin ihan paikallaan. Radalla iso parkkipaikka mistä ei tila koskaan kesken lopu. Löytyi myös roskis. Kuntoportaat väylien 10 ja 12 heittopaikkojen likeltä. 1-väylän korin lähistöllä ulkokuntoiluun tarkoitettuja laitteita. Haminan keskustan palveluiden äärelle 6km matkaa. Lähin kauppa K-Market Uusi-Summa vain 1km päässä. Puutteita Uusi-Summan radassakin valitettavasti oli. Sokkoväyliä missä korin sijainnista ei heittopaikalla ollut hajuakaan oli pitkäksikin radaksi aivan liikaa, mm. väylät 5, 6, 8 ja 12. Vitonenhan muutoin nätti väylä. Kutonen hiekkatietä pitkin kohden mutkaa eikä yhtään näe, jos sieltä jotain ihmistä tai ajoneuvoa päättääkin tulla tulilinjalle. 9-väyläkin oli sinällään upea väylä, mutta amatöörille aivan liian vaikea. Heittopaikan siirtäminen muutaman metrin lähemmäs montun reunaa muuttaisi sen suhteen tilannetta huomattavasti eikä väylä millään tavoin muuttuisi liian helpoksi pro-pelaajillekaan! 7-väylä liian likellä pyörätietä. Väylien 12-13 väliselle siirtymälle olisivat portaat enemmän kuin tarpeelliset. Ratakartta oli sinällään ihan ok, mutta maasto/suunnistuskartan päälle väsätty ratakartta ei ole koskaan oikein selkein mahdollinen, ei nytkään. Toivottavasti joskus tulee ihan kunnollinen kartta pelaajien käyttöön. Uusi-Summa sisälsi paljon hienoja ja vaihtelevia väyliä. Muutamat rakenteiden ja erityisesti turvallisuuden puutteet pitävät huolen siitä ettei rata jaksa kurkottaa omien suosikkien joukkoon. Radan voisi kyllä pelata milloin vain uudelleen, mutta siltikin se viimeinen silaus ja viimeistely ja turvallisuus valitettavasti loisti poissaolollaan. 4/5Ruhmaanharju DiscGolf
Kouvolan kaupungissa Ruhmaanharju DiscGolf. Radalla pituutta 18-väylää, 1922m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3640m. Pelattu 21.8.2023. Ruhmaanharjun rata piti sisällään ihan kivasti paikka paikoin korkeuserojakin, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata sijaitsi mäntykangasmetsässä mikä on pelaamiseen ehkä kaikkein miellyttävin alusta, kiekot löytyy yleensä hyvin ja sateen jälkeenkin ei lammikoita pahemmin kiusana ole. Puita radalla oli ihan riittämiin, mutta heittolinjat oli rakennettu koko radan osalta hyvin selkeiksi, joten sen suhteen ei tarvinnut yhtään arpanoppaa heitellä. Metsäradaksi Jaalan radassa oli kuitenkin jopa harvinaisenkin hyvin tilaa heittää. 3-väylä nätti puiden ympäröimään loivaan alamäkeen ja kori oikealla. 9-väylä suorastaan upea hiekkakuopan ylitys. Kuopan toisella puolella korin läheisyydessä tuore laavu, korille menevät portaat olivat pelihetkellä vielä kesken, nyttemmin valmistuneet. 15-väylä mielenkiintoisen jyrkkä ylämäki alkuun. 18-väylä oli aika uniikki lopetus. Väylä kulki 84m loivasti alamäkeen oikealle hieman kaartuen, heittolinja joko juoksuhaudan kautta missä alhaalla korikin sijaitsi tai sitten vierestä, kumpi vain paremmin itselleen sopii. Siirtymät sopivan mittaisia. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten varsin tuoreelta radalta saattoi odottaakin. Ratakarttoja kaksi kappaletta, ensimmäinen ison p-paikan kohdalla ja toinen lyhyen siirtymän päässä 1-väylän kohdilla. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös kuin uusia. Next tee -kylttejäkin oli kiitettävästi, vaikka rata tiivis olikin. Roskiksia löytyi ympäri rataa kiitettävän paljon ja myös joitakin tuhkiksia oli laitettu mukaan. Alusta löytyi lukittu löytökiekkolaatikko. Penkkejäkin mukavasti taukojen pitoa varten. Suojattuja puita radalla oli myös erityisen paljon. 1-väylän jälkeen kulku oli ohjattu menemään DiscGolfPark-kävijälaskurin läpi. Jaalan keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin Cuppo-Celle nimisessä kahvilassa mihin radalta huikeat 400m matkaa! Lämpimät suosittelut paikan tuotteille ja asiakaspalvelulle! Hyvää oli paljon, mutta aivan suosikkiosastolle ei päästy. Väylät 1-8 olivat liian samankaltaista puukujaa, suht suoraa heittoa ja tylsähköä, vaikka tilaa heittää olikin. 14-väylä oli radan heikoin, en oikein sen tarkoitusta mitenkään ymmärtänyt. 94m reippaaseen alamäkeen mikä kapeni alhaalla aivan liian kapeaksi puukujaksi ja vielä selvä mutka väylässä siihen päälle. Kyseinen väylä oli ainoa missä ihan kunnon ryteikköäkin mihin on mahdollista kiekkokin huonolla tuurilla hukkua. Ruhmaanharjun radassa parasta oli laadukkaat ja monipuoliset rakenteet mihin aivan selkeästi oli panostettu ja oltiin koko ajan lisääkin rakentamassa, erinomaisen hyvä niin. Väylillä oli pääosin oikein hyvin tilaa heittää ja maasto miellyttävää, mutta... Etu-8 jopa tylsähköä puurtamista. Taka-10 paransi fiilistä jonkin verran. Vaikka rata hyvä olikin, niin siltikin odotuksiin nähden jopa hienoinen pettymys, tylsyys ei ikinä kiva... 4/5Nakertajan lähiliikuntapaikka
Kajaanin kaupungissa Nakertajan lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 376m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1030m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023. Nakertajan rata sisälsi hieman korkeuserojakin, mutta lyhyiden väyläpituuksien ja pienen väylämäärän johdosta hikikarpaloista ei suuren suurta harmistusta kantajalleen tullut. Väylät olivat hyvin suunniteltuja, suht helppoja, vaikka toki puitakin oli runsaasti pelissä mukana. 2-väylä oli nätti, tekninen puukuja kera kauniin kalliomaiseman. 3-väylä nätti tasamaan metsäväylä vasemmalle kaartuvana. Kiekot löytyy maastosta hyvin. Rakenteissa kautta linjan paljon nuhjuisuutta, mutta ajoivat vielä nippa nappa asiansa, mutta vaatisivat hyvin laajalti päivitystä tähän päivään. Kartta ja heittopaikkaopasteet kovasti kuluneita ja osin sotkettuja, 5-väylältä opaste puuttui kokonaan. Heittopaikat nyt jotenkuten vielä menivät, mutta montulla olivat hyvin pitkälti kaikki kuitenkin. Korit parhaimmassa kunnossa, vaikka vandaalit olivat niitäkin kovasti yrittäneet nujertaa. Siirtymät sopivat. Kajaanin keskustan palvelut 5,5km päässä. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmille niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu! No mutta... korjattavaakin aika paljon oli yllä olevien lisäksi. Pelit Nakertajassa alkoivat hämmennyksellä... taisi olla ensimmäinen kerta koskaan, kun heittopaikka oli juntattu rinteeseen ilman puusta rakennettua, korotettua heittopaikkaa. Kaltevuus ei nurmimatossa ihan älyttömän iso ollut, mutta kyllä sen huomasi. Lähinnä tuli huvittunut fiilis... 3-väylän kori ja 4-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan, sama tilanne myös 5 + 6 väylillä. 4-väylän pituus ei ollut edes villeissä unelmissakaan nähnyt 50m, ehkä sellainen 35m olisi lähempänä, kutosella myös samankaltainen tilanne. Nakertajan rata oli mukava, nopeasti pelattava koululaisrata. Väylät itsessään erinomaisen hyviä ja monipuolisia, lyhyitä, muttei liian helppoja. Pieniä turvapuutteita, osa väylien mitoista aivan miten sattuu ja rakenteet kovasti kulahtaneet, noista heti pari pinnaa valitettavasti pois. Puutteista huolimatta voisi aivan hyvin joskus uudestaankin pelata. 3/5Kätönlahti School DiscGolfPark
Kajaanin kaupungissa Kätönlahti School DiscGolfPark. Radalla pituutta 6-väylää, 346m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023. Kätönlahden rata ei pahemmin korkeuseroja sisällään pitänyt, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen puisto/metsäradan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helppoja, mutta siltikin puita oli sopivalla tavalla vaikeuttamassa satunnaisen frisbaajan elämää. Rakenteet surkeassa jamassa. Ratakartta jotenkuten meni. Heittopaikat kulahtaneita ja heittopaikkaopasteet kuin pommin räjähdyksen jäljiltä jokainen ja 3-väylältä puuttui kokonaan. Koritkin olivat hieman sieltä ja sinnepäin, vitosella kokonaan nurin. Kajaanin keskustan palveluiden äärelle 3,5km. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmilla niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu! Muidenkin käyttäjien raportoimat väylät 5 ja 6 edelleen aivan järkyttävässä kunnossa. Yli vyötärön tason ulottuvaa nokkosta, horsmaa, heinä ja mitäliepuskasupermegamörriä oli tarjolla koko väylän leveydeltä ja pituudelta. Kaatuneita puita nojaamassa toisiaan vasten ja korit pyörtyneet ilmeisesti kesän helteiden vaikutuksesta. 4-väylä yhtä arpomista todellisen heittolinjan puuttuessa. Rata hyvin hajanainen, pidemmät siirtymät 4-5 ja 6-P. Kätönlahden koulun radalla kolme ekaa väylää oli ihan pelattavia. Neljännellä ei heittolinjasta mitään hajua. Kaksi vikaa väylää kertakaikkisen totaalisen pelikelvotonta viidakkoa! Surullista, todella surullista. Kätönlahden rata on ilmeisesti kokenut ilkivaltaa ja sen kautta kaupungin kiinnostus radan ylläpitämiseen on jäänyt 0-tasolle. Jos kuitenkin rata rakennetaan, niin sitä tulisi myös ylläpitää eikä päästää noin järkyttävään kuntoon mitä Kätönlahdessa on päästetty. Tämän radan pelastaminen edellyttäisi massiivista raivausurakkaa ja rakenteiden kokonaisvaltaista kunnostamista. Jos tällaiseen ei intoa ole, niin sitten mieluummin purkuun koko tekele! Tuollaisenaan ei palvele oikein ketään, edes koululaisia. Näitä ratojen surullisia kohtaloita näkee pelireissuilla aivan liikaa... 0/5Vimpelinvaara DiscGolfPark
Kajaanin kaupungissa Vimpelinvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2137m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5320m. Pelattu poitsun kanssa 9.8.2023. Vimpelinvaaran metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät vaihtelevia, oli paljon ylämäkiä, mutta välillä mentiin myös alaspäinkin toki myös tasamaata unohtamatta. Väylät kulkivat paljon kuntopoluilla, mutta näkyvyys oli pääosin erittäin hyvä eikä riskiä osua kuntopolulla muihin liikkujiin juurikaan missään vaiheessa ollut. Heittolinjat oli koko ajan järkeviä eikä pääosin kiekkojen hukkumistakaan ollut tarvetta pelätä. 5-väylä oli mukava loiva alamäki. 12-väylä oli nätti 65m hieman alamäkeen vasemmalle kaartuen. Radan timantti oli kuitenkin ehdottomasti 15-väylä 72m upeasti puiden keskeltä alamäkeen! Siirtymät koko ajan järkevät, ei ylipitkiä marsseja tarvinnut suorittaa. Radan rakenteissa petrattavaa. Heittopaikat ja korit nuolineen hyvät samoin lukittava löytökiekkolaatikko. Next tee -kylttejä oli korinuolien lisäksi jonkin verran, tosin aika moni niistä oli pyörtynyt ilmeisesti kesä helteiden aikana. Kajaanin keskustan palvelut 1,5km päässä. Pojan kanssa kahviteltiin Kajaanin juna-aseman vieressä Kahvila Onnikassa ja ruokailtiin ravintola Ranchissa, molemmille niin tuotteiden maistuvuuden kuin palvelunkin puolesta lämmin suosittelu. Rakenteissa oli paljon korjattavaa. Rataa on selvästi uudistettu, sillä vanha 18-väylä oli poistettu kokonaan ja 8-väylän jälkeen oli rakennettu kokonaan uusi väylä. Kun väliaikaisesta ratakartasta ei tajunnu ottaa kuvaa lähtiessä, niin heittopaikalla olevien opasteiden isojen puutteiden takia oli aikamoista arpapeliä, jotta miten väylät olisi pitänny oikeasti pelata. Myöskään fgr:lle ei oltu raaskittu uutta karttaa toimittaa. Oma moka osin ja toivottavasti tuo pikaisesti korjataan tai on jo nyttemmin korjattu. Radan uudistaminen tuo luonnollisesti monesti hetkellisesti vajausta opasteidenkin tasoon. 8-väylän pituus oli isosti pielessä, oli hyvän matkaa päälle 200m. Väylät 2, 3, ja 8 olivat kovasti tylsiä ja samankaltaisia ylämäkiväyliä joita oli oikeasti tosi tylsää viskoa. Rata oli lopulta hyvä ja hyvin haastava. Etu-9 ei tosin paljoa radasta luvannut ja kyllästyminen pääsi kummasti valtaamaan mielialaa, sillä väylät toistivat pahasti itseään. Liian pitkät ylämäkiväylät ovat niin boring kuin olla ja saattaa vaikka tilaa niillä olikin harvinaisen paljon heittää kuitenkin. Taka-9 pelasti Vimpelinvaaran radan. Puolen välin jälkeen rata puhkesi täyteen kukkaansa ja väylät muuttuivat oikeasti mielenkiintoisiksi. Vaikka rata olikin hyvä ja sen voisi pelata uudestaankin, niin hienoinen pettymys kuitenkin ennakko-odotuksiin nähden. 4/5Suomela DiscGolfPark
Kärsämäen kunnassa Suomela DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1820m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 3.8.2023. Suomelan rata sisälsi vain hyvin pieniä korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen, toki 18-väylää pitivät huolen siitä, että muutama hikipisarakin kulki matkassa mukana. Rata kulki pellolla ja metsikössä. Peltoväylillä oli reilusti tilaa heittää ja muutoinkin tekeminen oli helppoa ja esteetöntä mikä tietenkin miellytti tällaista ikuista amatööriä. Siirtymät olivat kohtuullisia, todella pitkiä ei ollut yhtään. 3-väylä oli ehkä mielenkiintoisin... aakeeta laakeeta peltoa hehtaarikaupalla, mutta hyvin likellä heittopaikkaa sähkölinjan puinen tolppa... niin... siihenhän ei kukaan osu tietenkään, eihän? Lähdössä miljöö erittäin kaunista kera Suomelan vanhojen rakennuksien ja maalaismaiseman. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten vasta avatulta, uudelta radalta voikin odottaa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvässä iskussa. Roskiskin löytyi, samoin taukopenkki. Suomelan alueella mm. majoitusta, kuntoportaat, tennis- ja lentopallokentät ja kahvila vastaanoton aukiolojen mukaan. Naapurissa Paakarin Pysäkillä tarjolla keitto- ja salaattilounasta sekä kahviopalveluita, lämmin suosittelu. Kärsämäen keskustan palvelut 1km päässä. Mutta ei... ei yhtään edes sinnepäin. Suomelan pahin kompastuskivi oli ehdottomasti radan ylläpidon loistaminen täydellisesti poissaolollaan. Ei riitä, että rata perustetaan ja maksetaan laadukkaista rakenteista ihan sievoinen summa rahaa ja sitten luullaan ettei radalle tarvitse ikinä tehdä mitään. Heinä oli peltoväylillä todella pitkää ja vaihtoehtoja oli heittää tasan kaksi: 1) jättää väylät kokonaan välistä tai 2) heittää superlyhyitä varmisteluheittoja. Näistä kahdesta valitsin jälkimmäisen mikä on hyvin masentava tapa pelata sekin. Puskaa, pitkää supermegaheinämonsteria ja risukkoa ihan joka puolella rataa, kirjaimellisesti kaikkialla! Oli suoranainen ihme etten saanut hukattua radalla yhtään kiekkoa. Pellot olivat pahimmat, mutta metsässäkin puskamonstereita oli raivattavaksi asti ihan riittämiin. Valtavan heinäongelman lisäksi toinen akuutti ongelma oli radan kehno turvallisuus. Pellon lisäksi rata kulki liian monin paikoin alueen valaistulla kuntoradalla. Hyvin vaarallisia sokkoväyliä oli aivan liikaa. Nyt ei kuntoilijoita ollut yhtään liikkeellä, mutta riskit silti aivan liian suuret osumiin, kun viskotaan pururadalla pitkiä väyliä kovilla heittonopeuksilla ilman, että on pienintäkään hajua ilman spottaamista, että tuleeko mutkan takaa joku vai ei. Esim. 11-väylä oli paha sokko, yksi vaarallisimmista. Lisäksi kombinaatio 7/14 oli aivan onnettoman surkea älynväyläys ratasuunnittelijalta. Saman kummun päältä toisissaan kiinni olevilta heittopaikoilta heitot kahteen eri suuntaan. Ensin 7-väylä alamäkeen kohden kuntoradan mutkaa ilman, että näet yhtään ketä siellä liikkuu. Sitten 14-väylä mikä ylhäältä kaunien näkymiensä ansiosta periaatteessa radan upein väylä, mutta... tietenkin heittolinjasta hieman vasemmalle matkailuautojen parkkialue. Jos heitto vähänkin tarttuu käteen, niin korkeuksista lähtee hyvin helposti feidaamaan vasurille ja voi tulla rumaa jälkeä. Ei mitään järjen hiventäkään noissa kahdessa väylässä! Heittolinjat monesti epäselvät mm. 17-väylä. Next tee -kylttejä oli korinuolien lisäksi muutamia, mutta niitä punaisia nuolia olisi voinut olla enemmänkin, esim. siirtymiä 9-10 ja 15-16 sai ihan huolella arpoa. Ojien ylittäviä pikkusiltoja oli muutamia, mutta huomattavan paljon enemmänkin niitä olisi mahtunut. Koko rata täynnä masentavan paljon pusikkoa, risukkkoa ja supermegaheinämonsteria. Pelifiilis meni nollille heti alkuunsa. Väyläsuunnittelukin ontuvaa, mutta rakenteet sentään tuoreen radan ainoa valopilkku, vaikka esim. siltoja olisi voinut olla paljon enemmän. Nyt ei voi mitenkään puhua edes varteenotettavasta radasta, jos jokaisella väylällä on iso potentiaali hukata kiekko keskelle väylää tai reunojen supermonstereihin. En usko, että tätä surkeuden huipentumaa saadaan koskaan raivattua hyvään kuntoon. Yli 300 rataa on tullut pelattua ja joukossa iso määrä DiscGolfPark-ratoja. Olemassa olevista DGP-radoista tämä Suomelan rata oli ehdottomasti kaikkein surkein mitä olen koskaan pelannut! Sotkamon Heinämäki DGP jäi nyt niukasti sijalle kaksi. Älkää pliis hankkiko markkinoiden laadukkaimpia rakenteita, jos radan raivaaminen/ylläpito ei yhtään kiinnosta! Surullista, hyvin surullista. 0/5Nivalan frisbeegolfrata PRO
Nivalan kaupungissa Nivalan frisbeegolfrata PRO. Radalla pituutta 18-väylää, 1839m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m. Pelattu 3.8.2023. Nivalan pro-rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kierros olisi ollut paljon kevyempi, mutta yhden kiekon pitkä etsiminen heinikosta toi ylimääräisiä askelia melkomoisen määrän. Rata sisälsi laajan kattauksen erilaisia nurmialustoja peltoa ja puistoa ja mahtui mukaan yksi ihan perinteinen metsäväyläkin kolmosella. Avointa heittotilaa oli paljon mikä itseään miellyttää aina isosti. Puistoalueilla nurmi ajettu lyhyeksi. Maisemat olivat hienot aakeilla nurmialueilla veden siintäessä taustalla. Korinpaikkoja mietitty mukavasti mm. väylillä 4, 9, 14, ja 18. Tällaiset näpertelyt tuovat aina lisämielenkiintoa heittämiseen. Radan alkuväylillä erityisesti useampi mando ja syystä. Rata kulki hyvin ahtaalla alueella asutuksen rajaamana, mutta hyvällä suunnittelulla väylät olivat pääosin turvallisia heittää eikä isoa riskiä osua talojen pihoihin tai toisen väylän pelaajiin ollut. 6-väylä nätti koivukuja, mutta 10-väylä pisti vielä kauniimmaksi, aika kaponen kuja, mutta itteäs syyttää saat, jos tarkasti et heittää osaa! 8-väylän korin tuntumaan oli rakenneltu hieno pikkiriikkinen vesiputous.18-väylä oli komea radan lopetus mandoportillaan ja korotetulla korillaan. Siirtymät ihan kohtuulliset, ainoastaan 13 - 14 hieman pidempi. Radan rakenteista pidetty hyvää huolta. Ratakartta, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Next tee -kylttejä oli jokunen, enemmälti ei välttämätöntä ollutkaan korinuolien ansiosta. Roskiskin löytyi lähdöstä. Pikkusiltoja matkan varrella myös oli. Rata kuuluu Kalliosaaren frisbeegolfkeskukseen ja lähtöpaikan tuntumassa hienoja frisbeegolfia tukevia palveluita. Löytyi pitkääkin pidempi kenttä, josta ei pituus kesken lopu vaikka olisi kuinka kova käsi viskomaan kauaslentoisimpia draivereita. Lisäksi kolme kerrosta korkea (3×3 koria) puttipyramidi ja merkinnät pyramidin edustalle metrin välein aika pitkälle eteenpäin, jotta tietää mistä pituudelta puttausta harjoittelee, hienoakin hienompi harkkapaikka puttaamiseen. Harkkakoreja ja heittoverkkokin löytyi. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla mille lämmin suositteluni. Mutta ei... odotin tältä radalta paljon, paljon enemmän, mutta pari isompaa juttua ja muutama pienempi romutti fiiliksen aika totaalisesti. 7-väylä oli kovasti nätti lievään alamäkeen, mutta... avausheittoa tehtäessä en osannut yhtään hahmottaa, että millaista viidakkoa keskellä väylää tulisi olemaan! Etsin omaa kiekkoani satumaiset 30min ennenkuin löytyi, kun olin jo lopettamassa ja kiekko oli kuitenkin laskeutunut sillai kivasti ihan keskelle väylää, keskelle! Reilu 30m heittopaikalta korille päin alkaa iso heinämonsterialue missä heinä on paljon pidempää mitä voisi ensisilmäykseltä tosiaan odottaa. Aivan liian pitkää, todellakin! 8-väylä piti skipata kokonaan, kun tällaiselle amatöörille kiekon molskahtaminen lampeen olisi ollut todennäköisin vaihtoehto. Kun vaihtoehtoista heittopaikkaakaan ei oltu raaskittu laittaa sopivaan paikkaan, niin pisti lähinnä ärsyttämään moinen väylä. Muitakin vikoja oli. Satuin pelaamaan radan juuri sellaiseen aikaan, kun pellot olivat pitkälti ajamatta ja heinä turhan pitkää, huonoimmat peltoväylät ylläpidon puutteiden takia olivat 7, 17 ja 18 missä saa tarkkana kiekkonsa kanssa todellakin olla. Peltoväylillä oli vaikeasti hahmotettavissa olevia "sala"ojia joiden leveys ei kovin kummoinen ollut, mutta niin vain niihin piskuisiin ojiin ja niitä peittäviin heiniin sai kahdesta kiekon tippumaan, onneksi löytyi. 12 ja 13-väylät yhdestä mandosta huolimatta aivan liian lähekkäin. 9-väylän heittolinja ja 15-väylän heittopaikka mandosta huolimatta liian lähekkäin. Vaikka väylät oli hyvällä suunnittelulla saatukin mahtumaan suht turvallisesti alueelle, niin hieman hajanainen fiilis radan pelaamisesta silti tuli. Väylistä 1-5 menivät samalla puolen tietä, sitten Kalliosaarentien ylitys ja väylät 6-18. Väylät pääosin itsessään kivoja, hyvin suunnitteltuja. Paljon avointa heittotilaa puistossa/pellolla. Maisemat kauniit koko radan alueella mitä osaa aina itse arvostaa. MUTTA! Muutaman peltoväylän heinämonsterit veivät pelifiiliksen ikävästi pohjamutiin, kaiken "kruununa" ikävässä mielessä 7-väylän 30min kestänyt kiekon etsintä keskeltä väylää! 8-väylän vesiseikkailunkin jätin suosiolla välistä mikä sapettaa aina. Sääli, valtavan iso sääli. Nivalan pro-rata oli juuri sellainen rata mitä arvostan ja paremmalla ylläpidolla ja pienillä muutoksilla helposti ainakin kaksi tai jopa kolme pykälää korkeampi arviointi mahdollista. 2/5Pyssymäen frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Pyssymäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1464m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4220m. Pelattu 3.8.2023. Pyssymäen hiihtokeskus/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja joita oli myös pääosin järkevästi hyödynnetty radan suunnittelussa. Tarjolla oli niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasamaata tietenkään unohtamatta. Väylät oli suht lyhyitä, mutta kuitenkin sopivalla tavalla haastaviakin suurilta osin, joten niitä oli mukava pelata. Väylät kulkivat aika paljon kuntoradalla, mutta turvallisuus suurimmaksi osaksi kuitenkin ihan hyvällä mallilla. Onneksi myös metsään oli muutama väylä raaskittu rakentaa. Kauniita kivikoita oli mm. väylillä 6, 11, ja 16. Kivoin väylistä oli avoimen liidätyksen nro 18 nurmi/hiekkakentän yli ja kori vallin päällä. 2 ja 11-väylät myös kivoja alamäkeen. Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, korit (+treeni), heittopaikat ja heittopaikkaopasteet löytyivät kuten kuuluukin. Lisäksi löytyi roskis, lukittava löytökiekkolaatikko ja pikkusiltoja ojien yli. Positiivinen erityismaininta myös radalle ohjaavasta kyltistä isomman tien risteyksen kohdalla. Rata sijaitsee urheilukeskuksen alueella missä frisbeegolfradan lisäksi myös maastopyöräreitti, kiintorastit, vaellusreitti, jokkisrata ja talvella latuja. Nivalan keskustan palveluiden äärelle 8km matkaa. Itseltä lämmin suosittelu taukopaikaksi Kahvila-Konditoria Häggmanin maistuvista tuotteista ja hyvästä palvelusta johtuen. Olihan tuota korjattavaakin. Suurin ja massiivisin puute oli Pyssymäessä ihan ehdottomasti next tee -opastuksen puutteellisuus. Jossain paikoin oli muutama kyltti, mutta esim. siirtymät 5-6, 6-7, 10-11, 12-13 ja 13-14 olivat melkoista arvailua. 11-väylää taisin etsiä vartin! Vartin! Karttaa sai melkein koko radan matkalta lukea ja yrittää parhaansa mukaan tulkita ihan totaaliseen kyllästymiseen asti. 12-väylä heittolinja kivikasojen yli hyvin epäselvä, vähän sellaista silmät kiinni ja toivotaan, toivotaan. Heittolinjaa arpoessa saattaa ihan huomaamattaan heittää kiekon 13-väylän heittopaikalle mikä oli aivan liian likellä. Väylistä selvästi heikoin oli nro 10 mikä heitettiin täysin sokkona mäen päälle missä muita koreja ja heittopaikkoja ja kaiken kukkuraksi vielä oman kierroksenkin aikaan useampi lenkkeilijä. Ei noin, ei todellakaan tuollaiseen paikkaan väylää rakenneta! Pyssymäen rata oli itse väylien puolesta oikein hyvä rata, ei liian vaikea, mutta haastetta kuitenkin riitti mukavasti. Useita sokkoväyliä, epäselviä heittolinjoja ja yksi hyvin vaarallinen väylä mukana. Next tee -kylttien puute kuitenkin radan suurin ongelma. Kartta oli aivan liian kovalla käytöllä koko kierroksen ajan. Kunnollisista opasteista ei saisi tuolla tavoin säästää kuten Pyssymäessä oli tehty. Sääli. Sinällään ihan hyvä rata, mutta puutteita turhan paljon. Yleensä mainitut puutteet tiputtavat arviointia vielä enemmän, nyt yleinen fiilis nosti kuitenkin mielialaa ihan mukavasti. Yllä mainitut puutteet korjaamalla helposti 1-2 pykälää korkeampi arviointi. 3/5Koliski Disc Golf
Lieksan kaupungissa Koli DiscGolf. Radalla pituutta 18-väylää, 1720m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Pelattu 26.7.2023. Kolin rata sisälsi paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiertelee koko pituudeltaan rinnealueella, joten ylä- ja alamäkiä todellakin riitti. Alun ylämäkiväylien jälkeen voi sanoa, että rata on jopa hyvinkin aloittelijaystävällinen, sillä väylät olivat helpohkoja, suoria ja ehkä lopussa hieman vasemmalle kaartuvia. Puita ei paljoa kiusana ollut, mutta runsas määrä ylä ja alamäkiä ovat aina teknisesti haastavia heitettäviä, joten ihan helpolla ei kuitenkaan siltä osin päässyt. Ei ole ison iso yllätys, että Kolin parhain puoli oli hyvien väylien ohella maailmankuulu kansallismaisema mikä allekirjoittanutta miellyttää aina suuresti. Viisi ensimmäistä väylä kivuttiin ylöspäin ja sitten lähdettiin tulemaan alas Ukko-Kolin päältä. Eniten mietitytti arvostelujen perusteella 3-väylä, mutta, vaikka itekin heitin siihen ihan tolkuttoman määrän heittoja, kun ylämäkitekniikka on hyvin kehno, niin siltikin väylä oli ihan pelattava eikä likimainkaan niin "pelottava" kuin on annettu täälläkin ymmärtää. Ehkä par5 voisi olla lähempänä totuutta suurimmalle osalle heittäjistä, jos jotain väylässä nyt muuttaa haluaisi. Rata sisälsi koko ajan hyviä ja heitettäviä väyliä, mutta muutama poiminta kuitenkin. 8-väylä oli kiva alamäkiväylä, kunhan et ajattele valaisinpylvästä liikaa, etkä missään nimessä osu siihen... 9-väylä pikkunätti, suora, loiva ylä ja 12-väylä samanhenkinen myös. 10-väylä on suorastaan supervaikea alamäki jyrkkyytensä puolesta. Kuinkakohan monta kiekkoa on kadonnut vasemman tai oikean puolen metiköihin, jos kiekko hieman liikaa pääse nousemaan ja feidaamaan... 11-väylä pikkunätti ala, suora. 16-väylä myös mukava alamäki. Ja olihan noita muitakin hyviä tosiaan, tuossa vain muutama esimerkki. Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten tuoreelta radalta odottaa sopiikin. Löytyi ratakartta, korit (treeni x 2), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit (ei 9-10 siirtymällä missä karttaa sai vilkuilla ainoan kerran). Roskiksia ja penkkejä oli ja varsinkin penkkejä olisi voinut olla paljon enemmänkin taukojen pitämiseen. Palveluista voin lämpimästi suositella Kolin Rinnetupaa radan lähtöpisteellä mistä maukasta syömistä tarjolla. 5-väylän jälkeen Ukko-Kolin huipulla lisää ravintoloita, majoitusmahdollisuutta ja Luontokeskus Ukko palveluineen. Kolin kylän kauppa ja ravintolapalvelut 4km päässä. Lieksan keskustan palveluiden äärelle 74km matkaa. Pientä mietittävää Kolillakin kuitenkin riittää kaikesta upeudesta huolimatta. 4-väylä on radan heikoin väylä, sillä väylän heittolinja risteää polun kanssa missä kulki koko ajan ihmisiä milloin vain näköyhteys siihen paikkaan oli ja heittopaikalta et näe yhtään onko joku polkua pitkin tulossa. Vaatii oikeastaan ainoana Kolin väylänä hyvin tarkan spottaamisen, yksin heitettynä aika iso riski osua muihin liikkujiin. Kannattaa muistaa, että Kolin rinteet ovat todennäköisesti jonkin verran märät, vaikka olisi kuinka kuiva kesä tahansa. Nytkin viimeisimmistä sateista oli muutama päivä aikaa, mutta koko kesän jatkuneet runsaat sateet takasivat sen, että vedenpitävä kengät olivat kierroksella aivan ehdottomat! Märkyyttä ja mutaa todellakin riittää ihan koko radan mitalta. Siirtymiin liittyykin sitten ne Kolin Akilleen kuuluisat kantapäät. Muutoin liki täydellinen rata, mutta... korkeuserot olivat niin valtavat, että monin paikoin siirtymät väylien välillä ja osin kulku väylälläkin oli aika hasardia laskeutumista vetisellä ja mutaisella ja erityisen jyrkällä polulla. Koko ajan oli sellainen fiilis, että jalka lähtee alta, vaikka hyvät vaelluskengät jalassa olikin. Mitään tukikaiteita tai portaita ei yhdessäkään kohtaa ollut. Itse en tämän antanut arvosteluun vaikuttaa, mutta kieltämättä tässä on hyvin iso mietinnän paikka radan ylläpitäjällä, että saisiko kulkemisen turvallisuutta jotenkin parannettua. Kolin maisemat ovat lumoavat ja rata erinomaisen hyvin suunniteltu. Väylät aloittelijallekin suurimmaksi osaksi suhteellisen helppoja. 3-väylän jyrkkyyttä ja pituuttakaan ei kannata kenenkään säikähtää, kyllä sekin aikanaan loppuu, vaikkei heittäessä siltä tuntuisikaan... Rakenteet hyvässä kunnossa. Radan suurin haaste/ongelma olivat hyvin jyrkät ja mutaiset siirtymät, että onko niille jotain tehtävissä. Itse selvisin melkeinpä tuurilla ilman kaatumisia. Fyysisestä haastavuudesta kuitenkin iso plussa. Kolin uusin tulokas oli huippuhyvä ja radan voisi milloin tahansa pelata uudestaankin! 5/5 (suosikki-listalle)Heinämäki DiscGolfPark
Sotkamon kunnassa Heinämäki DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1408m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3270m. Pelattu 27.6.2023. Heinämäen rata sijaitsi tasaisella alueella joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kierto oli suunniteltu fiksusti ja siirtymät olivat erityisen lyhyet koko radan ajan. Radan rakenteet osin heikossa hapessa. Ratakartta löytyi, samoin korit. Kylätalolla jätepiste sekä katoksellinen tulisija puineen. Kylätalolla myös kahvila. Suurin yllätys oli kuitenkin, jotta pihassa oli runsaasti sähköauton latauspaikkoja! Näiden todellisesta tehosta ei tosin mitään tietoa. Sotkamon keskustan palveluiden äärelle 15km matkaa. Itse ruokailin ravintola Messissä jonka burgereille erityisen vahva suositus! Mutta ei... ei yhtään edes sinnepäin! Väylistä ei tullut kirjattua yhtään mitään positiivista, kun kaikki orastava hyvä hautautui surkeaakin surkeamman ylläpidon alle! Heittopaikan virkaa toimittaneet nurmimatot oli lätkäisty koko radalla suoraan maahan kiinni ja osin olivat hyvinkin paljon kupruilla. Heittopaikkaopasteet olivat hieman sieltä ja sinnepäin... 14-väylältä puuttui kokonaan ja muuallakin paljolti vaihtamisen tarpeessa, kun aika kulahtaneita/runneltuja olivat. Next tee -kylttejä oli muutama, tosin ikivanhoja ja isosti vaihdon tarpeessa. Pahin ongelma Heinämäella oli kirjaimellisesti heinä. Kaikkialla näytti siltä ettei radan perustamisen jälkeen metsässä kulkeville väylille oltu tehty yhtään mitään. Keskellä väylääkin oli paljon raivattavaa pusikkoa ja villiintynyttä puustoa oksineen mitkä haittasivat paljolti heittämistä. Heinä oli korkeaa koko radan alueella. Ja ei riittänyt, että heinä/puskamonsteria oli keskellä väylää, niin tietenkin sitä oli myös väylien kummallakin sivulla, ilman muuta. Peltoväylillä (1, 2, 3 ja 9) korkeaan heinään oli raaskittu raivata kapea väylä mitä pitkin olisi pitänyt kiekko heittää. Auta armias, jos kiekko sitten eksyi edes hieman sivummalle, niin adjö ja näkemiin hyvin palvellut kiekko! Kaikkein kamalin peltoväylistä oli ehdottomasti 17-väylä, itse etsin vasemman puolen megamonsterista kiekkoa yli 10min ja lopulta hyvän tuurin avustuksella löytyi. Yksin pelaaminen oli liki toivoton urakka. Heinää oli niin paljon joka puolella, että spotteri on aivan ehdoton olla mukana. Vain erittäin hyvällä tuurilla säilyin kiekkojen menetykseltä. Sekä pellolla että metsässä pitäisi suorittaa aivan mahdottoman iso raivausurakka. Ja olihan siellä vielä kutosen kori ja seiskan tee aivan liian likellä toisiaan. Yleensä DGP-radat ylläpidetään hyvin, sillä hankintahinta laadukkaammilla rakenteilla on kuitenkin keskimääräistä korkeampi. Heinämäen rata oli tylsä, yksipuolinen, umpisurkeasti ylläpidetty ja siten erittäin pahasti pusikoitunut ja heinien valtaama radan tekele. Ehdottomasti yksi kaikkein huonoimista täyspitkistä DiscGolfPark-radoista mitä on koskaan tullut pelattua. Edes kertaluontoinen raivaus ei riitä, vaan rata vaatisi hurjan määrän niittoa koko kasvukauden ajan. Nyt radasta jäi niin sanoinkuvailemattoman huono fiilis, ettei tuollaiselle radalle voisi yhtään vähempää kiinnostaa enää koskaan palata uudestaan! Sääli, kylätalon alue muutoin hyvin kaunista. 0/5Mammankaivon frisbeegolfrata
Kuhmon kaupungissa Mammankaivon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää, 695m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1590m. Pelattu 27.6.2023. Mammankaivon metsärata sisälsi jonkin verran korkeuserojakin, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan alue oli itselleen sitä kaikkein mieluisinta eli mäntykangasmetsää mistä kiekot aina löytyy helposti ja sateidenkin jälkeen kosteikoita ei löydy vaikka etsisi. Väylät olivat lyhyttä ja helppoa metsäneppailua missä kuitenkin puutkin hankaloittivat sopivalla tavalla satunnaisen fribailijan elämää. Väylät olivat aika suoria heittolinjoiltaan ja mukaan mahtui niin ylä kuin alamäkiäkin toki tasamaata unohtamatta. 9-väylä loivaan alamäkeen oli itselleen se kaikkein miellyttävin. Siirtymät olemattomat, ainoastaan 12-P paikka oli hieman pidempi. Radan rakenteet hyvässä kunnossa kauttaaltaan. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Lisäksi myös roskis ja taukopenkki lähtöpaikalta. 2-väylän kohdilla kuntoportaat. Kuhmon keskustan palvelut 1km päässä. Lämmin suositus Kaesan Kotileipomon kahville ja kahvileiville ja erityisesti oikein maukkaalle ruisleivälle! Radan isoin puute oli se, että kori ja seuraavan väylän heittopaikka olivat oikeastaan koko radan ajan aivan liian lähekkäin, 8/9 väylillä etäisyys oli huikeat 1,5m. Tämä on radan turvallisuuden kannalta ainaa erittäin huono ratkaisu. Vaikka lyhyet siirtymät ovat ihan hyvä tavoite, niin liiaallisuuksiin ei pitäisi ikinä mennä. Rata olisi ollut helppo rakentaa niin, että välimatka olisi ollut vaikkapa 5-10m pidempi ihan joka väylällä, niin turvallisuuskin olisi kummasti parempi. Nyt ei ollut ketään muita heittäjiä, mutta ruuhkaisina aikoina tilanne hyvin ongelmallinen. Next tee -kylttejä ei ollut yhtä ainoaa kappaletta, mutta tiiviillä radalla se ei hirveästi haitannut. Mammankaivon rata oli oikein mukava metsärata täynnä hyviä ja vaihtelevia ja helppoja väyliä, vaikka puutkin pelissä olivat mukana. Jos selkeät turvallisuuspuutteet korjattaisiin, niin helposti voisi nostaa arviointia yhdellä pykälällä. 3/5Kalevalan liikuntakeskuksen rata
Kuhmon kaupungissa Kalevalan liikuntakeskuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1476m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6040m. Pelattu 27.6.2023. Kalevalan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata sisälsi paljon hyvin nättejä väyliä ja vaihtelevuuttakin väylissä löytyi. Vesimaisemaa oli taustalla paljon mikä miellytti omalta osaltaan silmää isosti. 17-väylä suosikkiväylä metsästä takaisin urheilukeskukselle alamäkeen. Tämä oli kivaa vaihtelua, kun aika paljon oli väyliä ylämäkeen. Radan rakenteet tyydyttävässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikkaopasteet (13-väylällä kaatunut, 18-väylältä puuttui kokonaan) ja korit hyvässä iskussa. Vandaalit eivät onneksi olleet pahasti iskeneet, vaikka 7 vuotta vanhasta radasta kuitenkin kyse. Alueella urheilukenttiä ja tilaa reilusti esim. draiverien ulkoiluttamiseen. Alueella myös hotelli Kalevala missä majoituspalveluiden lisäksi käytössä vessat ja ruokapalveluita halukkailla myös tarjolla. Talvisotamuseo myös, jos aikatauluihin sopii semmoinen. Kuhmon keskustan palveluiden äärelle 3km matkaa. Lämmin suositus Kaesan Kotileipomon kahville ja kahvileiville ja erityisesti oikein maukkaalle ruisleivälle! Mutta ei... ei ollenkaan. Mistäköhän sitä edes aloittaisi... Jos 18-väyläisellä radalla on kuusi ( !!! ) väylää mitkä jättää heittämättä, niin jotain pitää olla pahasti pielessä! Viisi väylää jäi veden takia heittämättä. Vaikka taustalla vesi on ihan jees, niin nyt kolmesti ylitettiin vesi sellaisilla heittopituuksilla ettei allekirjoittaneella ollut pienintäkään toivetta ylityksille. Kahdesti väylä kulki niin likellä vesirajaa, jotta pienelläkin puuosumalla tai ohi menneellä putilla kiekot olisivat olleet muisto vain. 15-väylä jäi heittämättä supermegaheinämonsterien takia. Heinää oli muuallakin, mm. 4 ja 5 vaatisivat akuuttia heinien niittämistä. Lisäksi nämä väylät olivat aivan liian lähekkäin. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja se näkyi, todellakin. Siirtymät 1-2, 6-7, 7-8, 9-10, 14-15 ja 17-18 olivat aivan mahdottomia navigoida ihan vain muutamia mainitakseni. Ja mikä ärsyttävintä, vaikka karttaakin tsekkailit, niin siltikin väylien löytämisessä oli haastetta, niitä opaskylttejä olisi todellakin tarvittu!!! Siirtymät olivat tosiaan monin paikoin liian pitkiä ja rata varsinkin 1-väylän sijoittelusta johtuen hyvin hajanainen. Karttaa sai lukea ihan ärsyyntymiseen asti ihan jatkuvasti. Kaiken opastesekoilun esiesiesi-isä ja kruunaamaton kuningas oli kyllä 15-väylän etsiminen. Kun olin etsinyt väylää 30 minuuttia, niin alkoi hermo jo kiristymään. Olin päättänyt sen väylän kuitenkin löytää... ja löytyihän se, keskeltä sellaista viidakkoa, jotta huh, huh, jäi tosiaan se väylä heittämättä. Sokkoväyliäkin oli tietenkin mukana, mm nro 14. Heittopaikoista 15-väylä oli maapohjalla, muut nippa nappa ok. Suurin osa kiinni suoraan maassa ja ikävästi kupruilla. Kalevalan rata piti sisällään komeita maisemia ja muutamia ihan hyviä väyliäkin, mutta... Jos joutuu tekemään viisi skippiä veden ja yhden heinämonsterien takia, niin ollaan aivan karmaisevalla tavalla pielessä! Väylien pelattavuus ja turvallisuus aivan älyttömän surkea. Karttaa sai lukea koko ajan ja silti väylien löytyminen oli yhtä arpanopan heittämistä, juurikin 15-väylä tästä parhaimpana esimerkkinä. Opasteita pitäisi olla hurja määrä lisää. Potentiaalia alueella olisi, mutta tuollaisenaan todellakin aivan liian vaikea ja turvaton aloittelijalle. Dynamiittia vaan koko radalle ja oikeasti hyvä ratasuunnittelija aloittamaan suunnitelutyön aivan alusta, niin voisi olla edellytykset oikeinkin hyvälle radalle! Hieno ympäristö ei tätä umpisurkeaa radan kuvatusta pelastanut yhtään! Ei kiire koskaan uudestaan, vaikka Kuhmoon joskus muuttaisinkin... 0/5Asema Disc Golf
Hankasalmen kunnassa Asema DiscGolf. Radalla pituutta 9-väylää, 741m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu poitsun kanssa 18.6.2023. Rakenteet metsäradalla hyvässä kunnossa kuten tuoreelta radalta voi odottaakin. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. Siirtymät kohtuulliset, ainoastaan ysiltä p-paikalle pidempi. Hankasalmen keskusta palveluineen 11km päässä. Aina takuuvarma taukopaikka Hankasalmen Jari-Pekka 24h 8km päässä. Voi, voi... kun rupesin raporttia näin kovasta takamatkasta tekemään, niin huomasin, ettei radasta juuri positiivista tullut mitään ylös kirjattua ja muutoinkin muistiinpanot aika puutteelliset. Noh... Väylät 1, 2, 4 ja 7 kulkivat kuntopolulla ja olivat sellaista hasardia, että huh-heijaa. Kuntopolulle ei väyliä pitäisi ikinä rakentaa, ellei näkyvyys satu olemaan aivan erinomaisen hyvä! Metsäväylät eivät paljoa helpotusta tuoneet, sillä pusikkoheinämegahirviömonsteria oli tarjolla ihan riittämiin koko radan alueella, jokaisella väylällä, väylien sivuilla, keskellä väylää, ihan joka puolella, erityisesti 3-väylä. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan ja karttaa sai ihan jatkuvasti lukea ja huolella arpoa, jotta minnekäs tässä nyt pitikään mennä. Jep! Väylät huonoja ja vaarallisia. Karttaa sai tsekkailla kyllästymiseen asti. Pusikoita liikaa. Ahdistava rata! 1/5Niemisjärvi frisbeegolf
Hankasalmen kunnassa Niemisjärvi frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 703m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu poitsun kanssa 18.6.2023. Niemisjärven rata piti jonkin verran korkeuseroja sisällään, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät (1, 3, 4 ja 5) olivat radan parasta antia, oikeinkin heitettäviä väyliä. Lopussa vasemmalle jonkin verran kääntyviä väyliä oli suurin osa, osin jopa hieman yksipuoleista tekemistä kuitenkin. Yksikään väylä ei erityisesti mieleen jäänyt. Siirtymät järkevät, 3-4 ja 6-7 hieman pidemmät. Rakenteet hyvässä iskussa kuten varsin tuoreelta radalta voikin odottaa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaiset. Next tee -kylttejä oli ympäri rataa mukavasti. 2-väylän heittopaikan luona tulipaikka. Ojien yli oli rakennettu pikkusiltoja useampaan kohtaan. Koulun pihalla leikkimahdollisuuksia lapsille. Hankasalmen keskustan palveluiden äärelle matkaa 19km. Aina takuuvarma taukopaikka Hankasalmen Jari-Pekka 24h radasta 16km päässä. Mutta ei... ei pääse hyvien ratojen joukoon tämä mitenkään. Kuntoradalla kulki väylät 2, 6, 7, 8 ja 9. Hyvin vaarallisia sokkoratkaisuja oli tarjolla noilla väylillä ihan riittämiin. Väylien heittolinjat ja kuntoradan väylät ristesivät koko ajan niin, että kuntoradalla mahdollisesti liikkuvia tahtonut nähdä mitenkään. Nyt onneksi ei yhtään lenkkeilijää tai muuta liikkujaa tavattu. Vaikka kartassa p-paikka ja 1-väylä olivat aivan vierekkäin, niin käytännössä p-paikalta olisi voinut jonkilainen opaste olla alkuun. Rata oli kovin heinikkoinen ja semiryteikköinen koko ajan. Ihan pahinta mörriä ei olut tarjolla, mutta kyllä niiton puutteet silti häiritsivät ja vaikeuttivat kiekkojen löytymistä. Niemisjärven radalla metsäväylät olivat ihan hyviä, vaikka heinät häiritsivätkin. Kuntoradan väylät surkeita viritelmiä, suorastaan todella vaarallisia muiden liikkujien kannalta. Tuollaisessa turvallisuus ja ylläpitotilassa olevalle radalle ei ole kiire koskaan tulla uudestaan! 2/5Luolavuoren frisbeegolfrata
Moikka Janina! "Lue lisää"-kohtaan on juuri lisätty maksutiedot. Klikkaile linkkiä auki ja, jos jotain kysyttävää ilmenee, niin laittele seuralle suoraan viestiä, niin varmasti mielellään auttavat! T: Marko Nygrén - fgr.fi/ylläpitoLeppäveden Liikuntapuisto
Laukaan kunnassa Leppäveden liikuntapuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 985m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2780m. Poitsun kanssa pelaamassa 18.6.2023. Leppäveden rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta vähintään puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kaikki metsäväyliä, lyhyttä ja mukavaa sekä suht helppoa, vaikka puut käytännössä koko ajan pelissä ovatkin. Maasto frisbeegolfille kenties sitä parasta eli mäntykangasmetsää mistä kiekot kyllä helposti yleensä löytyy ja maasto säilyy sateidenkin jälkeen kuivana. Heittolinjat selkeät ja monesti sai valita jopa useastakin potentiaalisesta linjasta. 5-väylä nätti puukuja ylämäkeen. 10-väylää voisi kuvata parhaiten sanoilla jännä/kiva, mutta älä missään nimessä anna kiekkosi feidata oikealle rotkoon... 11-väylä todella hieno montun ylitys. 12-väylällä sama monttu ja vasemmalle rotkoon ei kannata itseään ja kiekkoaan navigoida. 14-väylä myös nätti lievänä alamyötäisenä. Siirtymät järkevät, kuitenkin esim. 18-P hieman pidempi. Rakenteet tosi kehnossa jamassa. Ratakarttaa ei ole olemassa. Heittopaikat suht ok, mutta ainakin kaksi niistäkin keinuu kuin keinu. Heittopaikkaopasteet joko loistivat kokonaan poissaolollaan tai sitten puussa oli kiinni kulahtaneen vaalenneita ja vettyneitä muovin alla olevia paperinpalasia. Koreista osissa suuntanuolet ja osissa ei. Next tee -kylttejä sentään oli jonkin verran. Osa väylistä aika likellä toisiaan. P-paikalta aloitukseen kävelyä 100m hiekkatietä. 2-väylän kohdilla siinti uimarantakin kaukaisuudessa. Leppäveden taajaman keskukseen matkaa 1km. Laukaan keskustan palveluiden äärelle matkaa 13km. Pojan kanssa haettiin evästä K-Market Tiituksesta Leppäveden keskuksesta. Leppäveden rata on monipuolinen kattaus erilaisia väyliä. Löytyy niin ylä, ala, tasa ja kaarteitakin vasemmalle ja oikealle. Heittolinjat selkeät. Itselle juurikin sopivan haastava ja miellyttävä lyhyine väylineen. Opastus oli lievästi ilmaistuna katastrofaalisen huono, juuri mitään ei löytynyt. Yleensä noin massiiviset puutteet johtaisivat arvioinnissa paljon suurempaan pudotukseen. Nyt rataa oli kuitenkin koko ajan kiva pelata, tykkäsin hyvin paljon! 4/5Kolho DiscGolfPark
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Kolho DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 915m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 15.6.2023. Kolhon rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kaikki väylät menivät onneksi metsässä eikä pururadalle ollut yhtään väylää laitettu. Väylillä oli kivasti tilaa heittää, vaikka puita pelissä olikin ja väylät osin aika pitkiä. Väylät olivat aika tasaista väylämassaa, ei yhtään suosikkiväylää tai sellaista "wau" elämystä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet, paitsi 7-8 hieman pidempi. Rakenteet mukavan hyvässä kunnossa. Ratakartta, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä iskussa. Reitin varrelta löytyi myös monta roskista. Isona plussana radan opastekyltti isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee. Vilppulan keskustan palveluiden äärelle 17km matkaa. Itse hain evästä K-Market Saarimäestä mihin radalta 2km matkaa. Mitä parannettavaa? Ei hirveästi. Väylät voisivat toki olla monipuolisempia, mutta ihan hyvä noinkin. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja varsinkin 7-8 siirtymällä kyltitykselle olisi ollu iso tarve! Kolhon metsäradalla oli erittäinkin mukavasti tilaa heittää, heittolinjat hyvin selkeät. Ratasuunnittelu järkevää eikä väyliä oltu viety purulle yhtään kappaletta. Väylät tosiaan myös hieman yksitoikkoisia, vaikka hyviä muutoin olivatkin. Jos rata olisi jatkunut samanlaisena yhtään pidemmälle, niin arvosanasta olisi ruvennut ropisemaan pisteitä pois kovalla kädellä. Nyt jaksoi hyvin pelata ja nauttia, oikein mukava, keskitasoa selvästi parempi rata! 4/5Parkkivuori DiscGolfPark
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Parkkivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2052m ja AA1-luokitus. Pelattu 15.6.2023. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Rata oli pelihetkellä vielä 9-väyläinen, joten arviointi sen mukaan. WAU! Upea rata! Parkkivuoren 9-väyläinen sisälsi hyvin paljon korkeuseroja pieneksi radaksi, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät pitkiä, vaihtelevia ja haastavia. Löytyi niin ala kuin ylämäkeäkin ja ihan tasaistakin unohtamatta. 3-väylä oli ihan ehdottomasti radan signerature ja aivan parhaita 9-väyläisen radan väyliä mitä on koskaan heittänyt, sopisi aivan minne tahansa pidemmälle kilparadallekin. Sopivan loiva ja riittävän tilava alamäkiliidätys, jossa vain tyytyväisyyden huokaisuja pääsi, kun väylän näki. 4-väylä oli hieno puukuja ja korin kohdilla nurmikenttä missä mahdollista ulkoiluttaa myös draivereita treenimielessä. 6-väylä pitkä ja raskas kuin mikä, mutta silti upea ylämäkiväylä vestornien siintäessä taustalla. 8-väylän alamäestä tykkäsin erityisesti myös. Siirtymät sopivan lyhyet. Rakenteet ihan ok kunnossa ja osin muuttumassa, kun rataa oltiin laajentamassa. Löytyi kuitenkin ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1). Vähän aavistuksen nuhjuisuutta siellä täällä, muttei mitenkään häiritsevästi kuitenkaan. Roskis löytyi myös. Next tee -kylttejä ei montaa ollut ja niitä voisi tiiviilläkin radalla olla vaikka ihan jokaisen korin jälkeen. 7-väylällä ei opastetaulua enää ollut. 1-väylä oli ehdottomasti radan kehnoin. Vähän sokkona sinnepäin ja oikealla odottaa puskat ja vasemmalla melkoinen rinne mihin itsekin sain yhteen kiven koloon piilotettua oman kiekon ja meni tovi, jos toinenkin ennenkuin löytyi juuri ennenkuin oli luovuttamassa etsintää. Upean monipuolinen rata 9-väyläiseksi. Monta raskasta, mutta hyvin heitettävää ylämäkiväylää ja sitte ehdoton kruununjalokivi eli se 3-väylä alamäkeen! Hyvin hoidettua ja maisemallisesti kaunista aluetta. 1-väylän jälkeen odotukset eivät korkealla olleet, mutta niin vain tunkeutui kirkkaasti suosikkien listalle! Radalla menossa muutos 18-väyläiseksi ja sen testaaminen jäi nyt hamaan tulevaisuuteen. Erittäin hyvä fiilis kaikin puolin, voisi pelata milloin tahansa uudestaankin! 5/5 (suosikki-listalle)Vilppulan Satama
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Vilpulan Sataman frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 227m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 850m. Pelattu 15.6.2023. Vilppulan rata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helpohkoja vaikkakin puita oli hieman haittamaassa satunnaisen fribaajan elämää. Kun väyliäkin oli vain neljä ja siirtymät liki olemattomat, niin radan pelaa läpi erittäin nopeasti. Rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen. Sataman alue hyvin kaunista vesimaisemineen. Alueelta löytyy lasten liikenne- ja leikkipuistot, uimaranta, jäätelökioski ja ravintola Isabella. Vilppulan keskustan palveluiden äärelle 1,5km. Itse kahvittelin Hilma ja Onni -nimisessä kahvilassa, jolle lämpimät suosittelut! Mutta ei... miljöö enemmän kuin sopiva kivalle miniradalle, mutta... 1 ja 4-väylät umpeenkasvanutta pusikkoa, isoa niittotyötä vaatisi noiden väylien saaminen pelikuntoon. Kun kuitenkin radan väylistä puolet on liki pelikelvottomassa kunnossa, niin ei paljoa ylläpidon puutteet hymyilyttäneet... Turvallisuuttakaan ei paljoa oltu mietitty, sillä 2-väylän kori oli aivan liian likellä 3-väylän heittolinjaa. Vilppulan sataman radan väylät itsessään ihan kivoja ja lyhyiksi hieman jopa haastetta saatu mukaan. Ylläpitoa ei kuitenkaan minkäänlaista! Supermegaultraheinämonsterit häiritsivät aivan liian paljon! Kiekon hävittäminen jopa suorastaan todennäköistä! Ylläpito vain kuntoon, niin jopa kolme pykälää voisi arviointia nostaa. Tuollaisenaan ei koskaan kiire uudestaan! 1/5Mäntän frisbeegolfrata
Mäntän rata oli virallisesti järjestyksessään allekirjoittaneen 300. pelattu rata Suomessa. Mänttä-Vilppulan kaupungissa Mäntän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 782m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1960m. Pelattu 15.6.2023. Mäntän rata ei pahemmin korkeuseroja sisältänyt joten varsin kevyestä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Kaikki väylät metsässä olivat oikein mukavia ja pelattavia väyliä, ei liian vaikeita vaan enemmänkin suoraa heittoa korille, vaikka puita ja muuta maastoestettä toki pelissä olikin. 7-väylällä joskus ollut ratakartassakin näkyvä lampi oli täysin kuivanut, joten ei muodostanut pelaamisen riskiä. Siirtymät lyhyet. Kaikki rakenteet aika kulahtaneita, toimivat vielä kohtuudella, mutta lähivuosina selvä nykyaikaan päivittämisen tarve. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit löytyi kuten kuuluukin. Radan varrella oli kiitettävän monta roskista ja taukopenkkiä. 8-väylän heittopaikan vieressä tulipaikka, mutta puita ei pelihetkellä ollut tarjolla. Mäntän kuntakeskuksen palvelut aivan vieressä. Hotelli Alexander saa vahvan suosittelu fribaturistilta, pieni hotelli, pieni huone ja hieman kuuma ilman ilmastointia, mutta ajoi hyvin asiansa, aamupalakin ihan riittävä. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta koko radalle. Toki rata oli tiivis, mutta varsinkin 6-7 välinen siirtymä oli aikamoista arvailua ja lisäopaste olisi ollut hyvä. 8-väylä radan huonoin, sillä sekä vasemmalla että oikealla oli odottamassa melkoista ryteikkömonsteria ja vaatisi isoa niittohommaa se väylä. Mäntän rata piti sisällään tasaisen hyviä ja pelattavia väyliä, sopivan haasteellisia pituutensakin puolesta. Rakenteet kaipaisivat lähiaikoina kokonaisvaltaista uudistamista. Kokonaisuus ja fiilis pelatessa hyvää keskitasoa. 3/5Juupajoki School DiscGolfPark
Juupajoen kunnassa Juupajoki School DiscGolfPark. Radalla pituutta 6-väylää, 380m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 860m. Pelattu 14.6.2023. Juupajoen rata sijaitsi aivan tasamaalla, joten pääosin puistomaisissa olosuhteissa kulkeneella radalla ei pahemmin hiki päässyt satunnaista fribailijaa yllättämään. Väylät olivat avoimia ja suhteellisen esteetöntä heittämistä suoraan korille olikin tarjolla käytännössä joka väylällä. Tietysti rähmäkäpälä-osasto osaa arvostaa puiston reilua heittotilaakin, ei siin mittään. Puisto oli hyvin hoidettua. Kun lyhyisiin siirtymiin yhdisti lyhyet väyläpituudet ja väylien vähäisen määrän, niin radan pelaa läpi tosi nopeasti. 4-väylä oli mukava pieni metsäväylä. Suosikkiväylä oli kuitenkin heti 1-väylä mikä varsinkin auringon juuri laskiessa oli todella kaunis näky. Rakenteet tyydyttävät. Ratakartta hyvässä kunnossa, samoin korit suuntanuolineen. Alusta löytyi penkit ja pöytä vaikka evästelyä varten. Myös roskis oli äärellänsä. Juupajoen keskustan palveluiden äärelle 2,5km matkaa. Rakenteissa valitettavasti myös puutteita. Ainakin 1-väylän heittopaikalla revitelty ilmeisesti mopojen kanssa, kun sen verran ilkeitä jälkiä oli jäänyt. Myös heittopaikkojen opastekyltit olivat saaneet osansa vandalismista, joten paljon olisi niiden suhteen kunnostettavaa radalla. 5-väylän heittolinjaa en hahmottanut, en vaikka kuinka yritin miettiä... heittopaikan edessä todella korkeaa pajukkoa/pusikkoa ja takana kuntopolku. Ei mitään järjen hiventäkään tuollaisessa ratkaisussa! Tosin taisi heittopaikkakin olla eri paikassa mitä väylän opasteeseen/ratakarttaan oli laitettu. Pakko oli jättää väylä ihan suosiolla väliin vaarallisuutensa takia! 6-väyläkään ei vaarallisuutensa puolesta paljon vitosen jälkeen jäänyt. En hahmottanut kutosellakaan heittolinjaa lainkaan... tai noh... siitä oikealta tietenkin sokkona kuntopolkua pitkin ja sekä vasemmalla että myös erityisesti oikealla odottamassa hieman sivuun lipsahtanutta kiekkoa ilkeänoloiset risukkomonsterit. Ei taaskaan mitään järjen hiventäkään turvallisuuden kannalta! Juupajoen radalla oli neljä oikein kivaa väylää minkä pelaamisen jälkeen arviointi oli pari pykälää korkeammalla, mutta vitosen ja kutosen vaarallisuus oli niin karmeaa katseltavaa, ettei oikein tiennyt mitä ajatella koko asiasta. Ei mikään kova kiirus tulla uudestaan. 2/5Orivesi DiscGolfPark
Oriveden kaupungissa Orivesi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4790m. Pelattu 14.6.2023. Oriveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsää ja kaunista kalliota oli paljon tarjolla. Paljon ylämäkiväyliä ja tasaistakin. 2-väylä oli kaunis kallioinen ylämäkiväylä mikä oli kaikista väylistä itselleen se kaikkein mieluisin. 5-väylä vaatimattomasti vain 159m koko ajan ylämäkeen... ihan kiva muutoin. 13-väylä hienon näköinen kallioylämäki. 12-väylä suht mukava, radan ainoita ees jotenkin alamäkeen meneviä väyliä. Siirtymät lyhyet paitsi 13-14 ja 16-17 hieman pidempiä. Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen taattua dgp-laatua. Löytyi range-alue draiverien ulkoiluttamista varten, tulipaikka katoksineen ja puineen, hyväkuntoinen kuivakekäymälä sekä jokunen roskis. Oriveden keskustan palveluiden äärelle 3km matkaa. Itse ruokailin texmex ravintola Cantina Fiestassa, lämmin suosittelu palvelun ja ruoan laadunkin johdosta. Korjattavaakin oli. Next tee -kylttejä oli joitakin, mutta runsaasti suuremmallekin määrälle olisi akuutti tarve. Arpomista sai harrastaa mm. 4-5 ja 16-17 siirtymillä. Lisäksi 5-6 siirtymä oli ongelmallinen. 5-väylän korinuoli näyttää suoraan 4-väylän heittolinjalle, parempi reitti läheisen hiekkapolun kautta missä taas ei ollut minkäänlaista opastetta. Noita korinuolia voi kierritellä kuka vain haluaa mihin tahansa asentoon tahtoo, joten liekö joskus näyttänytkin oikein, mene ja tiedä... Oriveden radalla mentiin koko ajan puhtaasti metsän puolella missä ei sinällään mitään vikaa ole, mutta... tuolla väylien pituuden Koivu oli jostain syystä mitoittanut aivan liian pitkiksi. Jopa puuduttavaa ja hyvin tylsää heittämistä, kun nimenomaan metsäväylää venytetään jopa yli 200m mittaan. Hyvin harvoin toimiva ratkaisu. Nyt näitä liian pitkiä väyliä oli huikeat neljä eli 7, 8, 9 ja 15. Minua häiritsi myös se, että Orivedellä oli kyllä monta ihan hyvää ylämäkiväylää, mutta käytännössä yhtään kovin mukavaa alamäkiväylää ei oltu saatu mukaan, nro 12 oli ihan ok. Lisäksi radalla kaksi selkeästi vaarallista paikkaa missä heittolinja risteää kuntopolun kanssa sellaisessa kohdassa missä näkyväisyys 0-tasoa eli väylät 14 ja 17. Nuo väylät sulkisin samantien tai muokkaisin turvallisemmaksi, ei noin! Alku lupaavaa ja ihan pelattavaa kallioista metsäväylää. Ylipitkät väylät olivat suurin yksittäinen syy minkä takia rata painui sinne ratojen harmaaseen keskikastiin. Ei ollut surkea, muttei säväyttänytkään lopulta mitenkään. Turvallisuudessa liikaa puutteita, samoin opastuksessa. Loppu oli erityisesti tylsää tekemistä, suoraa baanaa tai pieni käännös vasemmalle tai oikealle. Ja kyllähän tämä rata olisi kunnollisen alamäkiväylän ansainnut... ehkei sellaista ollut sitten vain mahdollista saada mukaan. Ei ihan maestro Pasi Koivun parasta taidonnäytettä ollut tämä. Keskitason rata, pelasi, muttei kiirus uudestaan. 3/5Västilän Voima – frisbeegolf
Oriveden kaupungissa Västilän Voima frisbeegolf. Radalla pituutta 10-väylää, 941m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Pelattu 14.6.2023. Västilän radalla ei pahemmin korkeuseroja ollut joten kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan pelaaminen. Tarjolla oli täysin pururadan varrella kulkeva rata ja pääosin hyvin suoraa väylää missä sitten kori aina vasemmalla tai oikealla. Potentiaaliset heittolinjat hyvin kapeat eli tarkkuutta vaaditaan paljon. Siirtymät lyhyet paitsi 1-2 ja erityisesti 6-7 hieman pidempi. Rakenteet itsessään radan parasta antia. Kartta, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit Prodigyn tunnettua laatua. Pikkusiltoja oli rakennettu ojien yli. Västilän Voiman ylläpitämä kesäkioski parin kilometrin päässä. Oriveden keskustaan matkaa 28km. Itse ruokailin texmex ravintola Cantina Fiestassa, lämmin suosittelu palvelun ja ruoan laadunkin johdosta. Mutta ei, ei ollenkaan, ei yhtään, edes sinnepäin. Mistäköhän sitä aloittaisi korjattavat puolet... Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan ja useampaan kertaan sai karttaa lukea ja suuntaa varmistella. Ratakartta oli priimaa, mutta melkoisen puskamonsterin keskellä, kuten suurin osa heittopaikoillakin olevista opasteista. 4-väylän heittolinjaa en hahmottanut ollenkaan. Heittopaikka osoitti suoraan sankkaan metsikköön missä linjaa ei ollut minkäänlaista. Vierestä kulki kaponen kuntorataväylä, mutta heittopaikan asennon takia lähinnä toivoton yrityskin sitä kautta. Siitä sitten silmät kiinni ja sinnepäin heitolla katsoo, jotta meneekö tuurilla puista läpi... jep. Västilän radan teki surkeaksi ja ahdistavaksi koko radan jatkuneet valtavat ryteikköpuskaheinämegasuperjytkymonsterit. Heitäpä yhtään väylältä sivuun, niin olet vaikeuksissa ja vain hyvällä tuurilla selvisi itsekin ilman kiekonmenetyksiä. Kun koko rataa ei viitsinyt jättää heittämättä, niin valtavien ryteikköjen takia tuli heitettyä jarru päällä tavallistakin lyhyempiä heittoja. Surkeiden väylien esiesiesi-isä löytyi Västilän radan 7-väylältä. Pituutta 110m eli päästäkseen pitkälle pitäisi heittää myös suht kovaa... noh... hyvät pelaajat näin tekevät ja nostavat pirkun sitten koriin. Mutta... tällainen tavan talliainen, kun laittaa hieman voimaa enemmän, niin herkästi feidaa vasemmalle ja siellä oli odottelemassa koko väylän varrella niin pahat supermegakiekonsyöjämonsterit että harvoin tuollaisia onneksi näkee yhtään missään. Väylän jätin suosiolla pelaamatta. Jep... kaksi asiaa mitä inhoan eniten frisbeegolfradoissa eli supermegaryteikköheinämonsterit ja pelkät pururataväylät, niin mitä olikaan täällä? Koko ajan. Noh... kolmatta hirvitystä eli vedenylitystä ei sentään sitten ollut yhtään kappaletta. Tosin vetistä ojaa löytyi kyllä mihin niihinkin olisi voinut kiekon saada katoamaan. Tämä oli kyllä yksi surkeimmista rataviritelmistä minkä olen koskaan pelannut. Prodigyn laaturakenteet ruostuvat Västilässä aivan kerta kaikkisen turhaan! Ei koskaan ikinä tuonne hirvitykseen enää takaisin! 0/5Kuhmoisten DiscGolfPark
Kuhmoisten kunnassa Kuhmoisten DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1853m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3820m. Pelattu 14.6.2023. HUOM! Koululaisten koulupäivien aikana arkisin klo 8 -16 välillä väylät 9, 10, 12, 13 ja 14 ovat ehdottomassa heittokiellossa eli nuo väylät PITÄÄ jättää väliin! Muulloin rata normaalisti pelattavissa. WAU! Tämä oli upea rata, aivan kerta kaikkiaan! Kuhmoisten rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Yli puolet väylistä (1-5 ja 13-18) kiertelivät kauniissa ja hyvin hoidetussa puistomaisemassa. Metsäväylät sisälsivät erityisesti korkeuseroja ylä- ja alamäkien muodossa. Väylät olivat todellakin hyvin vaihtelevia eikä helpolla missään vaiheessa päässyt. Tarkkaa heittämistä vaadittiin lukuisia kertoja, mutta silti väylät eivät olleet liian tukkoisia ja heittolinjatkin koko ajan hyvin selkeät. Siirtymät selkeät ja sopivan mittaiset. Radan ehdottomasti upein väylä oli puistossa sijainnut 4-väylä. Upeaksi väylän teki erityisesti sen mahtava saari-alue, kaunis kuin mikä! Ja roikkuva kori aivan uniikki, mitä ei ole vielä muualla koskaan tullut vastaan. Oikea ratamestarin todellinen taidonnäyte koko väylä! 7-väylä nätti, tarkkaa heittoa vaativa vasemmalle kaartuva alamäkiväylä. 9-väylä haastava oikealle kaartuva alamäkiväylä, missä myös tarkkaa heittoa vaadittiin. 10-väylä melkoisen jyrkkä, mutta samalla mukava ylämäkiväylä. Jos tuo mäki ei hapota, niin ei sitten mikään... 13-väylä oli myös nätti rakennusten välistä, mutta heitetään sokkona ja vaatii ehdottomasti spottaamisen, vaikka heittäminen tuolla väylällä sallittukin vain kouluajan ulkopuolella. Hienoja väyliä oli muitakin mm. superpitkä vitonen. Rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvässä hapessa. Ilahduttavaa oli, että radan varrelta löytyi myös paljon lepopenkkejä. Next tee -kylttejä oli muutamissa kohdin, mutta korinuolillakin pärjäsi hyvin suht tiiviillä radalla. Löytyi myös lukollinen löytökiekkolaatikko. Erityismaininta myös opasteista isommalta tieltä mitä näkee radoille tullessa aivan liian harvoin. Kuhmoisten keskusta palveluineen vain muutaman minuutin ajomatkan päässä. Superiso suositus Kesäkahvila Tassi, sijaitsee aivan vallattoman upean miljöön kauniissa rakennuksessa. Samalla alueella myös sisustus, lahjatavara, antiikkiliike Kapsäkki. Tassissa vierähtäisi pelkästään sisustuksen kauneutta ihastellessa tovi, jos toinenkin eikä kahvilan tuotteissa mitään valittamista ollut, ei todellakaan, eikä myöskään palvelussa! Ja hienoa vaihtelua ainaisen Juhla Mokan sijasta oli juoda kerrankin Löfbergin laadukasta kahvia. Pieniä puutteita Kuhmoistenkin rata sisälsi. 2-väylän heittolinja ja 5-väylän heittopaikka liian likellä, jos heitto vähänkin karkaa kakkosella. Väylät 17 ja 18 aavistuksen liian likellä myös toisiaan. 11-väylä oli selvästi laadukkaan radan surkein viritelmä mikä kaipaisi pikaista uudelleen muokkausta ja selkeyttämistä. Väylä heitettiin ahtaasta rakosesta villiintyneiden pusikoiden ja pitkän heinän keskeltä päätyen lopulta puistoalueelle. Itellä ei heittopituus ja tarkkuus riitä likimainkaan suoraan puistoon asti, joten omaa kiekkoa sai etsiä väylän pusikoista tovin ja toisenkin ennenkuin löytyi. Harmillista, jotta yksi tuollainen rytöväylä on pitänyt muiden timanttien keskelle jättää! Kuhmoisten rata oli timanttisen hieno elämys ja pelikierroksen jälkeen jäi suorastaan loistava fiilis, hymy oli hyvin herkässä! Kokonaisuus oli erityisen hyvin tasapainossa. Peltoväyliä oli mietitty pientä yksityiskohtaa myöten ja tilaa oli heittää kiekkoa ja paljon! Metsäväylätkin hyvin toteutettuja selkeillä heittolinjoilla. Korkeuseroja paljon mikä myös hieno juttu. Muutamia turvallisuuspuutteita oli ja surkea 11-väylä, mutta muutoin upealla radalla nuo eivät paljoa pelinautintoa himmentäneet! Tämä pienen ja piskuisen Kuhmoisten rata pääsi yllättämään positiivisesti ja tunkeutui omalla suosikkilistalle hyvin kirkkaasti! Tiedän, että rataa on jouduttu muokkaamaan viime vuosina paljonkin, mutta silti tuollaista timanttia... ei voi kuin tyytyväisenä huokailla... ❤ 5/5 (suosikki-listalle)Myllymäen frisbeegolfrata, Jämsä
Jämsän kaupungissa Myllymäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2105m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 13.6.2023. Myllymäen rata sisälsi etu-9:n osalta hieman korkeuseroja, mutta taka-9 oli hyvin tasaista, joten mistään hikiliikunnasta radan pelaaminen ei käynyt, ei, vaikka väylät kohtalaisen pitkiä olivatkin. Väylät 2-3 olivat heti radan pisimmät ja tilaa oli heittää vaikka muille jakaa eikä pahemmin mitään esteitäkään amatöörin kiekon tiellä. Väylät olivat erinomaisen hyviä kokonaisuutena, oli vaihtelua, niin ylä kuin alamäkeäkin ja välissä sitä tasaistakin. Erityisesti pitää kiittää metsäväylien pelattavuutta, jotta, vaikka puut pelissä olivatkin, niin silti eivät ahdistaneet liikaa, tilaa ja väljyyttä oli kiitettävästi. Tämä on melkoisen tärkeää, kun metsässäkin liki 200m väyliä kaksi oli. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät ja mäntykangasmetsästäkin pahemminkin linjalta harhautuneet kiekot löytyvät yleensä vaivattomasti. Siirtymät muutoin ok, mutta pari pidempää oli eli 6-7 ja 12-13. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, jopa tavallista pidemmät heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja harkkakorit. Next tee -kylttejä muutamia. Roskiksia löytyi liki jokaiselta väylältä. Lukittava löytökiekkolaatikko, taukopenkkejä, portaita ja runsaasti suojattuja puita. 12-väylän vieressä tulipaikka ja katosta eväiden syömiseen. Erikoismaininta myös tienristeyksissä olevista opasteista radan suuntaan, niitä aivan liian harvoin näkee! Vieressä lyhyt am-rata pro-radan lämmittelyä varten sekä kenttätilaa reilusti ulkoiluttaa draivereita. Jämsän keskustaan matkaa 7km ja Jämsänkoskelle 3km. Lämmin suositus Jämsän keskustassa Ravintola Silkkitielle minkä kiinalainen ruoka oli oikein maistuvaa. Iso suositus myös fribaturistin majoituspaikalle Jämsän Kaipolassa. Lomaluhti tarjoili maatilalla todellisen budjettimatkailijan unelman pihapiirin luhtiaitassa. Palvelu ystävällista ja yöunet oikein makoisat. Ihan ei kaikki Myllymäelläkään kuitenkaan ollut kunnossa. Kokonaisuus oli hieman epätasapainoinen. Etu-9 hyvä ja mielenkiintoinen, mutta taka-9 sitten aavistuksen tylsempi ja itseään toistavampi. Siirtymä väylien 16 ja 17 välillä vaarallinen, kun ihan huomaamatta astutkin keskelle 3-väylän heittolinjaa ja, kun pitkä väylä on, niin draiverit laitetaan siinä aika kovalla vauhdilla liikkeelle. Jonkinlainen varoituskyltti olisi tuossa kohdin ihan paikallaan tai väylien muokkaaminen niin, että siirtymä tuossa kohdin olisi järkevämpi. Samalla vilkaisulla saattoi aika ajoin nähdä monta koria ja heittopaikkaa, mutta onneksi kartan ja korinuolien avulla suunnistaminen oli lopulta vaivatonta. Myllymäen rata oli kokonaisuutena ajatellen hyvä rata. Etu-9 oli mielenkiintoisempi avoimuuden ja vaihtelevuuden takia. Taka-9 oli hieman tylsempää tekemistä. Väylät kuitenkin metsässä erityisen väljiä, vaikka puita ihan riittävästi siltikin oli. Etu-9 oli viemässä kirkkaasti suosikkilistalle, mutta loppu tosiaan hieman latisti. Siltikin hieno rata, vaikkei aivan huipputasolle päästykään. Voisi aivan hyvin pelata joskus uudestaankin! 4/5Lamminsuon frisbeegolfpuisto
Jämsän kaupungissa Lamminsuon frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 10-väylää, 1034m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2950m. Pelattu 13.6.2023. Lamminsuon rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja reitin varrella joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat 10-väyläiseksi suhteellisen pitkiä ja helpohkoja, tilaa oli heittää vaikka muille jakaa eikä esteetkään pääsääntöisesti satunnaisen heittelijän elämää haitanneet. Puistoradaksi hyvin turvallinen, sillä kulkuväylät näkyivät koko ajan riittävän pitkälle, jos joku satunnainen lenkkeilijä olisi sattunut mukaan kuvioon tulemaan. Puistoalue oli hyvin hoidettua ja nurmi lyhyttä. Vesikin oli maisemallisesti kauniisti läsnä, mutta kiekkojen eksymistä veteen ei kovin vakavasti tarvinnut kuitenkaan pelätä. Väylistä upein, suorastaan signature-väylä oli aivan ehdottomasti kutonen, missä kauniin kirkon vierestä heitettiin hyvällä näkyvyydellä reiluun alamäkeen radan pisin eli 156m pitkä väylä. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen + treenikori, roskis ja huilipenkkejä, kaikki kunnossa. Rata sijaitsi käytännössä Jämsän keskustassa, joten kaikki palvelut aivan äärellänsä. Lämmin suositus Ravintola Silkkitielle minkä kiinalainen ruoka oli oikein maistuvaa. Iso suositus myös fribaturistin majoituspaikalle Jämsän Kaipolassa. Lomaluhti tarjoili maatilalla todellisen budjettimatkailijan unelman pihapiirin luhtiaitassa. Palvelu ystävällistä ja yöunet oikein makoisat. Kaikki ei Lamminsuolla kuitenkaan ollut ihan kohdillansa. Rata oli kovasti hajainen, hieman levällään kuin ne kuuluisat "Jokisen eväät". Siirtymät olivat pitkiä (2-3, 4-5, 6-7 ja 8-9) ja kun tähän liittää vielä sen ettei next tee -kylttejä ollut yhtä ainoa kappaletta raaskittu laittaa koko radalle, niin karttaa sai koko ajan lukea. Vaikka kevyt liikenne ei vaarassa ollutkaan hyvän näkyvyyden takia, niin siltikin puutteita turvallisuudessa. 1-väylän kori ja 2-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan, sama tilanne myös 7/8-väylillä. 10-väylällä huomio oikean puolen ojaan minne kohtalaisen helppo kiekkonsa viskaista, jos lähtee hieman "lapasesta". Lamminsuolla oli tarjolla hyvin hoidettua ja kaunista puistofribailua. Vesi kauniisti läsnä, muttei kovin vaarallisesti vetämässä kiekkoja puoleensa. Paljon heittotilaa ja pääosin esteetöntä, rähmäkäpälä-osasto kiittää ja kumartaa! Turvallisuudessa, hajanaisuudessa ja opasteissa puutteita mitkä hieman tipauttavat arviointia. Hyvä rata kuitenkin kokonaisuutena minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin! 4/5Rantapirtti
Jämsän kaupungissa Rantapirtin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 649m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 13.6.2023. Rantapirtin puisto/metsäalueella kiertänyt rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Monella väylällä tilaa oli heittää vaikka muille jakaa, esim. 3-väylä oli avointa niittyaluetta 104m vailla yhtään estettä. Puut ja muut maastoesteet olivat kuitenkin usealla väylällä mukana tuomassa haastettakin välillä peliin. 2-väylä oli pensaiden yli heitettynä erikoisin, mutta johdatti samalla myös kaikkein hienoimpiin ja idyllisimpiin vesimaisemiin. Siirtymät kohtuullisen lyhyet. Radan rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Ratakartta ja heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat olivat hieman siinä ja siinä, osa uusimisen tarpeessa. Korit olivat vanhimmat Discatcherit mitä on missään tullut vastaan, olikohan isännän mukaan jopa niin, että ovat ihan alkuperäiset korit 30-vuoden takaa. Kunto kuitenkin vielä suorastaan häikäisevän hyvä! Löytyi myös roskis. Alueelta löytyi myös tulipaikka puineen. Muutoinkin väylien varrella pieniä, hienoja yksityiskohtia veistoksien ja vanhojen esineiden muodossa. Rantapirtillä saatavilla monipuolisia palveluita mm. majoitusta ja erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Suosittelen lämpimästi myös tutustumaan kohtuuhintaisiin ravintolapalveluihin. Itse ostin varsin ison pitsapalan lisukesalaatin ja kahvin kanssa ja ei ollut moinen kuin 6,50e. Jämsän keskustan palveluiden äärelle 31km, Jämsänkoski hieman lähempänä. Rantapirtin isäntä, Timo, oli vallan upea ja valloittava persoona. Hänestä huokui välittäminen ja ystävällisyys ja tuli kertoilemaan radan historiasta ennen kierrokselle lähtöä. Rata on rakennettu 30 vuotta sitten, kun ratoja ei vielä Suomessa paljoa ollut. Tarinan mukaan olisi jopa Jussi Meresmaan ensimmäinen suunnittelema frisbeegolfrata. Tarinoiden lomassa ei voinut välttyä huomaamasta Timon ja Jussin ystävyyttä, sen verran lämmöllä Timo Jussista puhui. Rataan ei olla perustamisen jälkeen kovin suuria muutoksia edes tehty, pientä hienosäätöä vain ja opastepuolen uusimisia. Mutta ei... paljon oli huonoa, liian paljon. Isäntä myönsi itsekin ettei ole ehtinyt niittämään väyliä nyt vähään aikaan ja se kyllä kieltämättä näkyi. Kiekot onneksi löytyivät, mutta heinä oli turhan pitkää siitäkin huolimatta. Väylät olivat myös hieman tunkkaisia, vaikka heinät olisikin ollut niitettynä, varsinkin vitonen ja kutonen. Eikä oikein 2-väylän hienouskaan auennut Timon vakuutteluista huolimatta. Jotenkin hasardin oloinen väylä rakennuksien likellä, hieman sokkona ja vielä pensaikkojen yli. Toki maisemat paikkasivat paljon, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja muutamassa kohdin niitäkin olisi tarvinnut. Pihapiirin väylät vaativat ehdotonta spottausta, joten turvallisuus oli siltä osin vähän niin ja näin. Kaikkein onnettomin viritelmä oli kuitenkin viimeinen eli 9-väylä mikä heitettiin täysin sokkona pihatien yli. Vasemmalta näit kyllä tuleeko ketään, mutta oikealta pihasta ei mitään hajua tulijoista. Heti pois tuollaiset viritelmät! Täytyy sanoa suoraan, että petyin aika isosti Rantapirtin rataan siihen verrattuna mitä ajattelin sen olevan. Miljöö oli todella kaunista ja fiilis oli kuin ulkoilmamuseossa olisi kävellyt. Kun pääsee pelaamaan suomalaisen frisbeegolfin ensimmäisiin ratoihin, niin onhan siinä oma tunnelmansa. Lisäksi Timo-isäntä upea tyyppi ja palvelut kohteessa erinomaiset kaikilta osin. Pelihetkellä rata kuitenkin huonolla hapellä, heinä pitkää. Rakenteissa omat puutteensa ja väylätkin varsinkin turvallisuuden kannalta onnettomia, varsinkin viimeinen 9-väylä. Rata on erittäin vaikea arvostella. Minkä tahansa muun radan kohdalla arviointi olisi ollut 1-2 pykälää alhaisempi, mutta nyt alueen historia ja kauneus pelasti tilannetta hieman. Pelkän radan pelattavuuden takia ei ole tarvetta uudelleen paikan päälle ajella. 3/5Pohjoislahden koulun frisbeegolfrata
Keuruun kaupungissa Pohjoislahden koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1460m. Pelattu 13.6.2023. HUOM! Radalla sallittua käyttää VAIN puttereita! Pohjoislahden metsärata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli mäntykangasmetsässä mukavia ja helppoja perusväyliä ilman mitään suurempia kikkailuja. Puitakin oli kuitenkin sopivasti pelissä, joten tarkkuutta jonkin verran metsässä aina vaaditaan. Kiekot löytyivät helposti ja heittolinjat koko ajan selkeät. Lyhyet siirtymät yhdistettynä kohtuullisiin väyläpituuksiin takasivat sen, että kiertäminen on joutuisaa ja itsekin valokuvaamisesta ja muistiinpanojen tekemisestä huolimatta kiersin radan puoleen tuntiin, suurin osa suoriutuisi paljon nopeammin. Väylät keskenään aika samankaltaisia, joten suosikkiväylää vaikea nimetä. Radan rakenteet ihan kohtalaisessa kunnossa. Löytyi ratakartta, asialliset heittopaikat ja heittopaikkaopasteet sekä vanhat Seppo-korit, paitsi treenikorina uudempaa Prodigya. Next tee -kylttejäkin löytyi muutama. Koulun pihassa kierrätyspiste jota kannattaa hyödyntää omien mahdollisten roskien jatkosijoittamispaikkana. Koulun pihamaalla kesäkioski Sinisilmä joka auki kesäaikaan klo 13-19, säävaraus. Pientä puutettakin radalla valitettavasti oli. Kun ajaa koulun p-paikalle, niin radan löytäminen hieman haasteellista, sillä yhtään ohjaavaa opastetta ei ole raaskittu laittaa. Radan alku löytyy kauimmaisen rakennuksen (kirjasto) ja jääkiekkokaukalon välistä kulkemalla kirjaston taakse. Väylät aina välistä hieman liian likellä toisiaan, varsinkin vitosen kori ja kutosen heittopaikka. Kartan mukaan väljyyttä on, mutta totuus on hieman toisenlainen. Ei iso ongelma kuitenkaan. Pohjoislahden koulun rata on nopeasti kierrettävissä oleva mukavassa maastossa kulkeva kohtalaisen helppo 9-väyläinen metsärata. Väylät hieman samankaltaisia keskenään, jotain ratamestarin erikoisuutta olisi kieltämättä kaivannut. Lisäksi opasteet p-paikalta lähtöön olisivat kovastikin tarpeelliset! Muutoin koululaisradaksi jopa erinomaisen hyvää tasoa! 3/5Nivalan frisbeegolfrata AM
Nivalan kaupungissa Nivalan frisbeegolfrata AM. Radalla pituutta 9-väylää, 543m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 7.6.2023. Nivalan am -rata sijaitsi hyvin hoidetulla puistoalueella eikä sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Lähes kaikilla väylillä heittäminen oli esteetöntä ja avointa, ainoastaan väylillä 4-6 oli hieman enemmän haastetta. Erittäin sopiva kokonaisuus hieman vaativuutta, mutta rähmäkäpäläosastolle anteeksiantavaa puistoa. Radan väylät 7, 8, 4, 5 ja 6 nimetty erikseen viereisen koulun mukaan Kyösti Kallion koulun frisbeegolfradaksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, tasapainoinen kattaus nättiä puistofribaa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet kiinni tekonurmipinnassa, korit numeroineen ja roskiksia myös. Rata kuuluu Kalliosaaren frisbeegolfkeskukseen ja lähtöpaikan tuntumassa hienoja frisbeegolfia tukevia palveluita. Löytyi pitkääkin pidempi kenttä, josta ei pituus kesken lopu vaikka olisi kuinka kova käsi viskomaan kauaslentoisimpia draivereita. Lisäksi kolme kerrosta korkea (3x3 koria) puttipyramidi ja merkinnät pyramidin edustalle metrin välein aika pitkälle eteenpäin, jotta tietää mistä pituudelta puttausta harjoittelee, hienoakin hienompi harkkapaikka puttaamiseen. Harkkakoreja ja heittoverkkokin löytyi. Kalliosaaren frisbeegolfkeskuksen pro-rata jää vielä seuraavan kertaan sitten. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Korjattavaa ei paljoa tällä radalla ollut, mutta jotain kuitenkin. Kyösti Kallion radan osalta opasteiden puuttuminen oli isompi juttu, sillä rata oli lyhyempi. Nytkin siirtymät 3-4 ja erityisesti 6-7 oli turhan pitkä ja olisi ehdottomasti kaivannut kaveriksi next tee -kyltityksen. Paremman opastuksen avulla olisi välttynyt hajanaisuuden fiiliksistä mikä nyt väkisinkin iski tajuntaan pelaamisen aikana. Kalliosaaren frisbeegolfkeskus on upean monipuolinen lajin treenipaikka. Am radan väylistä suurin osa kulki nätissä puistomaisemassa missä puut eivät pahemmin elämää ahdistaneet. Väylien hajanaisuus ja opastuksen puutteellisuus laski tällä kertaa vain vähän arviota. Hieno rata minkä voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Kyösti Kallion koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Kyösti Kallion koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 240m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 900m. Pelattu 7.6.2023. Kyösti Kallion rata sijaitsi tasaisella puistoalueella, joten korkeuseroja ei ollut yhtään ja hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja lähes esteetöntä heittämistä oli tarjolla viiden väylän verran. Rähmäkäpälän omaavalle allekirjoittaneelle oli lohdullista, jotta heittotilaa puistossa oli paljon, joten itse väylät olivat mukavia heittää. 4-väylä haasteellisin, kun jonkinmoisen mäntykujan läpi piti heittää. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja ISport Premium-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Draiverien ulkoiluttamiseen tarjolla iso kenttä ja Kalliosaaren fribakeskuksen palvelut myös vieressä. Nivalan keskustan palvelut 1,5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja niitä todellakin olisi tarvittu! Koulun p-paikalta katsottuna ei ollut oikein mitään käsitystä, että mistä mikäkin väylä löytyy edes oikein karttaa katsomalla, minkäänlaista opastetta ei ollut yhtään minnekään. Muutoinkin rata oli todella hajanainen kokonaisuus, väyliä siellä, täällä ja tuolla. Outoa nimetä jo olemassa olevan radan osa väylistä vielä erikseen koulun radaksi (Nivala am - Kyösti Kallio). 6-väylän kohdilla tietenkin juuri pelaamisen aikaan jokin kuntopiiri. Paikalliselle väelle vinkkinä, jotta voisi järjestävän tahon kanssa koordinoida, jotta voisiko jumpat olla muualla, kun tilaa puistossa on vaikka muille jakaa. Huonoa tuuria toki, jos vain kerran viikossa siellä jokin juttu järkätään. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Kyösti Kallion koulun rata sisälsi nätillä puistoalueella kulkevat 5-väylää ja nurmikin lyhyeksi leikattua. Mukaan saatu myös pari ihan haastavaakin väylää. Aloitus oli hyvin sekava, kun halusi jostain löytää jonkun korin ja vieläpä jotenkin suunnitellun kiertojärjestyksen. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Opastepuolen kokonaisvaltainen surkeus kaatoi tämän radan, valitettavasti. 2/5Meilahti
Lisätietoa luokittelun perusteista: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/ https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/tarkemmat-frisbeegolfratojen-luokat/ https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/tasot/ https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/usein-kysyttya/ T: Marko Nygren, fgr.fi - ylläpitoAhteen koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Ahteen koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 190m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 910m. Pelattu 7.6.2023. Ahteen rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla. Miniradaksi mukaan oli saatu poikkeuksellisen upeasti myös korkeuseroja, niin ylä kuin alamäkien muodossa. Kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja muutoinkin tiivis rata. Suoraa ja lähes esteetöntä heittämistä oli tarjolla neljän väylän verran, mutta samalla myös sopivasti haastetta. 3-väylä jopa haasteellinen ellet omaa tarkkaa heittoa, jos nimittäin lipsautat heiton liikaa erityisesti oikealle tai vasemmallekin, niin seuraavan heiton tekeminen saattaakin olla aika tuskaista. Maisemat korkeuserojen johdosta erinomaiset. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja ISport Premium-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Eväiden syömistä varten oli myös katosta ja kotakin tulisteluun, tosin puita ei ainakaan nyt ollut saatavilla. Kuntoportaatkin löytyi, jos haluaapi sellaista treeniä pelin lomassa harrastaa. Nivalan keskustan palvelut 5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä ja siirtymiltään lyhyellä radalla pärjäsi ilmankin. Pieniä väylä"puutteitakin" oli, on sitten makuasia voiko niitä oikeasti puutteiksi nimittää... 1-väylä oli hyvä hiekkakentällä ollut väylä, mutta heitettiin suoraan kohden maantietä eli ei kannata ladata aloittelijankaan ihan täysillä ettei vahingossa leijaile kiekko tielle asti. 2 ja 4-väylät aavistuksen verran liian lähekkäin. 4-väylä ihan mukava alamyötäiseen heitettynä. Tosin keskellä väylää meni kuntoportaat jotka saattaneet valmistua vasta radan perustamisen jälkeen. Hieman ärsyttävä maastoeste, mutta ylitettävissä helposti kuitenkin. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Ahteen koulun rata sijaitsi kauniissa maalaismaisemassa ja mukaan oli saatu hienolla tavalla korkeuseroja. Väylät olivat aika sumpussa, mutta korkeuserojen ja fiksun väyläsuunnittelun johdosta turvallisuusriskit olivat aika pienet. Vois sanoa melkeinpä, että miniradaksi jopa hämmentävän monipuolinen ja hieno kattaus erilaisia väyliä! Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Vaikka pikkiriikkisiä puutteita olikin, niin Nivalan kouluradoista ehdottomasti Järvikylän ohella mukavin ja monipuolisin. Voisi pelata milloin vain uudestaankin! 4/5Malilan koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Malilan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 180m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 770m. Pelattu 7.6.2023. Malilan rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla eikä sisältänyt käytännössä lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja muutoinkin tiivis rata. Suoraa, esteetöntä ja helppoa heittämistä korille oli tarjolla neljän väylän verran. 1-väylän heittopaikka oli sijoitettu kauniille paikalle puun viereen. 2-väylällä oli tällä kertaa futismaali hieman määräämässä potentiaalista heittolinjaa. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 13km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Malilan koulun rata oli todella helppo ja lyhyt koululaisrata. Kokonaisuutena miellyttävää neppailua, 1-väylän heittopaikka komia. Mukavaa oli tällaisella radalla pelata, kun omistaa kohtalaisen suuret rähmäkäpälät. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. 3/5Erkkilän koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Erkkilän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 173m ja D1-luokitus. "Pelattu" 7.6.2023. Erkkilän koulun rata piti sisällään samantasoiset rakenteet kuin muillakin Nivalan pienillä kouluradoilla. Vesimaisemaa oli tarjolla ihan mukavasti taustalla. Rata oli kuitenkin pelikelvoton, sillä vain 4-väylä olisi ollut pelattavissa, muut olivat hautautuneet koulun rakennustyömään alle. Nivalan kaupunki on mukavasti panostanut lajiin rakentamalla laajan kouluverkostonsa kouluille lyhyitä ratoja, joissa kuka tahansa voi matalalla kynnyksellä lähteä lajia kokeilemaan helpoilla väylillä. Surullista toki on se, että Nivalan kaupunki ei ollut tästä Erkkilän koulun työmaasta infonnut edes paikallista frisbeegolfseuraa joka olisi voinut heti tiedottaa radan tilanteesta. Kun koululle tuli ajeltua, niin merkitään rata pelatuksi, vaikken yhtään heittoa heittänytkään. Harmistus oli melkoinen, mutta elämä välillä on. Ainakaan vuonna 2023 ei kannata tuonne kenenkään mennä onneaan kokeilemaan! Surkeaa toimintaa Nivalan kaupungilta! 0/5Junttilan koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Junttilan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 453m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1720m. Pelattu 7.6.2023. Rata sisälsi vain marginaalisia korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi tämän puistomaisella peltoalueella (väylät 1-6) ja metsässä (väylät 7-9) kulkeneen radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymätkin lyhyet, joten radan kiertää 9-väyläiseksi suorastaan harvinaisen nopeasti. Vaikka väylät kulkevatkin aika pienellä alueella, niin turvallisuus vaikutti ihan hyvältä, siitä ratasuunnitteluun kunniamaininta. Avoimien peltoväylien lisäksi 7-väylä oli ehkä lyhyeänä kuusikujana visuaalisesti kaikkein hienoin. Suoraa, esteetöntä ja helppoa neppailua oli tarjolla 9-väylän verran. Radan rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Ratakarttoja löytyi kaksi, ensin p-paikalta ja sieltä pienen kävelymatkan jälkeen 1-väylän kohdalta. Heittopaikat asialliset ja heittopaikkaopasteetkin löytyivät heittopaikan oikeaan etunurkkaan kiinnitettynä. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää eikä jättää roskia luontoon muiden kerättäväksi! Koulun pihalla myös pienemmille lapsille paljon leikkipaikkoja, löytyi myös kota. Nivalan keskustan palvelut 5km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Vaan ei ihan kuitenkaan... Vanhat Seppo-korit olivat osittain hieman surkeita. Osa oli ihan jees, mutta useampi kuin yksi oli kokenut kovia ja saanut osumaa jostakin, joten pikaisen vaihdon tarpeessa olisivat. Pelto oli täynnä punaisia keppejä, jotka olivat aika hämmentäviä. Ensimmäinen ajatus oli, että liittyvät jotenkin frisbeegolfiin ja merkkaavat esim. kulkuväyliä, mutta ilmeisesti niin ei sitten lopulta ollutkaan. Hieman sekava ja hämäävä juttu, mutta kait niilläkin oma pointtinsa jonkin suhteen oli. Kiekot löytyivät vielä pellolla ihan hyvin, mutta kieltämättä niitto ei tekisi yhtään huonoa, sen verran heinä oli päässyt jo kasvamaan. 1-väylällä kannattaa olla varovainen, ettei viskaa kiekkoa vasemmalla ahnaasti odottavaan ojaan, sama vielä hankalampana 8-väylällä. Jännä ettei näitä kahta ojaa ollut merkitty lainkaan ratakarttaan. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa ollenkaan ja karttaa pitikin aina välillä lukea, mikä ei ole ollenkaan hyvä. Pelto oli opasteiden puolesta ok, mutta kutoselta seiskalle siirtymä ja kasilta ysille (vaikka minisiirtymä olikin) aiheuttivat päänvaivaa. Junttilan koululla oli tarjolla kuusi väylää esteetöntä peltoneppailua mikä miellytti kovasti. Metsäväylillä oli hieman tarkempaa, mutta kivaa heittämistä. Rata oli ihan ok kokonaisuus, ei huono, muttei lopulta sitten loisteliaskaan. Sepot olivat aika surkeat ja punakepit aiheuttivat hämmennystä. Nämä kaksi korjaamalla helposti ainakin yhtä pykälää korkeampi arviointi. 3/5Välikylän koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Välikylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 171m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 490m. Pelattu 7.6.2023. Välikylän rata sijaitsi kauniissa maalaisympäristössä Välikylän koulun välittömässä läheisyydessä. Tällä kertaa radasta ei voi puhua ratana, sillä korit oli aseteltu mikä minnekin eikä ratakartan yksikään väylistä pitänyt paikkaansa. Lisäksi yksi heittopaikka oli otettu kokonaan pois ja makasi yhtä rakennusta vasten. Radan suunnittelija kertoi, että oppilaat ovat itse siirrelleet koreja luvattomasti ja myöskin kiinteät korit ovat koulun toimesta muuttaneet omatoimisesti jalallisiksi ja siirreltäviksi. Suunnittelija yrittää saadan tilanteen vakaantumaan ja väylät entisille paikoilleen koulun rehtorin kanssa. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Välikylän koulun rata sijaitsi erityisen mukavassa miljöössä, mutta rata oli valitettavasti tuhottu eikä sellaisenaan millään tavoin heittokelpoinen eikä käymisen arvoinen juuri nyt. Paikallinen fribaseura käynyt ennenkin korjaamassa siirreltyjä koreja, josko nyt pysyisivät sitten paikoillaan, kun seuraavan korjauksen tekevät... Jonkin tovin sekamelskaa ihmettelin ja kaksi heittoa avoimella heitin ja lähdin pois. Melkoista surkeutta oli vain tarjolla! 0/5Järvikylän koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Järvikylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 190m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 560m. Pelattu 7.6.2023. Järvikylän rata sijaitsi nurmialueella ja hiekalla ja sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja noin pieneksi miniradaksi. Toki kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja tiivis rata jossa korkeuseroista huolimatta ei kuitenkaan pahemmin hengästymään päässyt, kun yhden kerran kierti kaikki 4-väylää. Suoran ja esteettömän korille heittämisen vastapainona korkeuserot ja maastoesteet toivat mukavalla tavalla haastetta heittämiseen. 1-väylä oli kivannäköinen lyhyt ja loiva alamäkiväylä. 4-väylän heittopaikka puiden keskellä upea ja väylä muutoinkin mukava ylämäkiväylä. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 7km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. 4-väylän kori oli vinossa, lähes kaatunut eikä sitä omin voimin saanut korjattua. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Järvikylän koulun rata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja 4-väyläiseksi koululaisradaksi. Väylissä oli jopa ihan haastetta, vaikka radan nopeasti läpi kiertääkin. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Mukava ja miellyttävä rata kaikin puolin. Pelikokemuksen kruunasi kaksi paikallista alakouluikäistä poikaa, jotka tulivat kierroksen jälkeen jutulle, siinä tuli heidän kanssaan pieni tovi haasteltua. 4/5Lappi DiscGolfPark
Hei! Kiitoksia palautteesta. Sijaintitieto on nyt korjattu "rata kartalla" -painikkeen taakse. T: Marko Nygrén, fgr.fi - ylläpitoAittolan koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Aittolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 175m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 760m. Pelattu 7.6.2023. Aittolan rata sijaitsi metsäisessä maastossa sekä myös hiekalla ja sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja noin pieneksi miniradaksi. Toki kyseessä oli siirtymiltään lyhyt ja tiivis rata jossa korkeuseroista huolimatta ei kuitenkaan pahemmin hengästymään päässyt, kun yhden kerran kierti kaikki 4-väylää. Suoran ja esteettömän korille heittämisen vastapainona korkeuserot ja maastoesteet toivat mukavalla tavalla haastetta heittämiseen. 1-väylä oli oikein nätti vasemmalle kaartuva väylä tulipaikan vieressä. Radan kierti läpi muutamassa minuutissa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 10km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. 2-väylällä on korkeuseroa, mutta mitallin kääntöpuoli on se, että oikealla korin tasalla on tulipaikka mikä kannattaa käydä varmistamassa ennen heittämistä ettei kukaan ole siellä paikalla, jos kiekko vähän oikealle sattuu karkaamaan. 3-väylä on sitte kaikkein hasardein väylä. Keskellä väylää on maastonmuodoista ja aluskasvillisuudesta johtuvaa peitteisyyttä. Tämä on ongelma, sillä heittohetkellä koulurakennuksen päätyyn oli parkkeerattu auto mitä ei näkynyt lainkaan kolmosen heittopaikalle. Tajusin kuitenkin spotata väylän ja piti heittää 15m safety-heitto peitteisemmän osuuden yli ettei vahingossakaan autoon osu! Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Aittolan koulun rata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja 4-väyläiseksi koululaisradaksi. Väylissä oli jopa ihan haastetta, vaikka radan nopeasti läpi kiertääkin. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Radalle voisi hyvin antaa yhden pykälän korkeammankin arvioinnin, mutta 2 ja 3 -väylien sokot ovat osin jopa vaarallisia ja pitää spotata erityisellä huolellisuudella. 3/5Haapalan koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Haapalan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 4-väylää, 183m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 810m. Pelattu 7.6.2023. Haapalan rata sijaitsi puistomaisella nurmialueella ja hiekkakentällä eikä sisältänyt juurikaan korkeuseroja, joten hyvin keyvyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja esteetöntä heittoa korille oli tarjolla paljon, yhdellä väylällä kuitenkin hieman vasemmalle kaartumista mikä oli hyvä lisä. Väyläpituudet lyhyitä, väyliä vähän ja siirtymät olemattomat, joten radan kiertää muutamassa minuutissa läpi. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja Seppo-korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Ja onhan tuo Haapalan koulu todella kaunis puurakennus missä silmä lepää tovin, jos toisenkin. Nivalan keskustan palvelut 6km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. Väylistä ykkönen ja kakkonen olivat aivan liian lähekkäin. Nyt ei muita pelaajia ollut, mutta turvallisuuden kannalta silti kehno ratkaisu. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Haapalan koulun rata oli helppo ja nopeasti kierrettävä koululaisrata. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Kaksi väylää oli liian lähekkäin toisiaan. Radan pelasi kertaalleen läpi, mutta kiire ei ole uudestaan tulla. 2/5Karvoskylän koulun frisbeegolfrata
Nivalan kaupungissa Karvoskylän koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 226m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 630m. Pelattu 7.6.2023. Karvoskylän rata sijaitsi kuntopolun varrella eikä sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin keyvyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Suoraa ja esteetöntä heittoa korille oli tarjolla paljon, kahdella väylällä hienoista oikealle kaartumista kuitenkin mikä oli hyvä lisä. Väyläpituudet lyhyitä, väyliä vähän ja siirtymät olemattomat, joten radan kiertää muutamassa minuutissa läpi. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat ja laadukkaat korit numeroineen löytyivät kuten kuuluukin. Koulun kierrätyspistettä kannattaa myös hyödyntää ettei jätä roskia luontoon! Koulun pihapiirissä lapsille monipuolista tekemistä leikkipaikkojen muodossa. Nivalan keskustan palvelut 13km päässä, itse kävin aamukahvilla Kahvila-Konditoria Häggmanilla ja lounastamassa Hotelli-Ravintola Puustellissa ja kummallekin lämmin suositteluni! Heittopaikoilla olevia opasteita ei ollut muuta kuin väylän numerokyltti kiinni heittoalustassa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, mutta toki tiiviillä radalla pärjäsi ilmankin. Väylistä vitonen ja kakkonen olivat aivan liian lähekkäin. Nyt ei muita pelaajia ollut, mutta turvallisuuden kannalta silti kehno ratkaisu. Nivalan kaupunki on hienolla tavalla panostanut laajan kouluverkostonsa frisbeegolfratoihin rakentamalla pieniä suorituspaikkoja ison määrän. Lajiin tutustumisen kannalta erittäin positiivinen ratkaisu! Karvoskylän koulun rata oli helppo ja nopeasti kierrettävä koululaisrata. Heittopaikkaopasteita ei löytynyt mikä oli ikävää, sillä pienikin rata ansaitsisi kaikki radan perusrakenteet. Kaksi väylää oli liian lähekkäin toisiaan. Radan pelasi kertaalleen läpi, mutta kiire ei ole uudestaan tulla. 2/5Polvijärven frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Polvijärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 735m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1770m. Pelattu 26.5.2023. Polvijärven metsärata oli lähes pelkästään tasaista metsää ihan viimeisen väylän hienoista korkeuseroa lukuunottamatta, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät mukavia ja suht vaihtelevia, sellaista suht helppoa perustekemistä. Puuttui oikeastaan vain ne ylä ja alamäkiväylät mitä ei tasaisella radalla voi ollakaan. Kolmosella vesimaisema mukavasti läsnä, riski veteen heittämiseen kohtalaisen pieni väylän ja veden välisen puuston takia ellei ihan katastrofi nykäisyä satu tekemään. Ratamestarin pieni erikoisuus oli ilman muuta 6-väylän korinpaikka isossa traktorinrenkaassa. Siirtymät lyhyet. Rakenteet suorastaan erinomaisessa kunnossa kuten tuoreelta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1) suuntanuolineen hyvät. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä korinuolien lisäksi osannut kaivatakaan. Vieressä urheilukenttä draiverien ulkoiluttamiseen, jos kentällä ei muita käyttäjiä. Uimaranta ja rantalentis sekä tulistelupaikka katoksineen 1-väylän vieressä myös. Polvijärven keskustan palvelut alle 1km päässä. Lämpimät suosittelut Kettusen Leipomon kahviolle 700m päässä. Periaatteessa kyllä, mutta hieman myös ei. Mandojen iso määrä hieman mietitytty, mutta selvästi radan tilaajalta on tullut ratasuunnitteluun ukaasi, että viereistä urheilukenttää on suojeltava kiekoilta... mene ja tiedä... eikä toki 8-väylän triplamando noin muutoin mitenkään huono ollut. 4-väylän korilta lähdettäessä kannattaa katsoa tarkkaan ettei mene lähimpänä sijaitsevalle kutosen heittopaikalle. 6-väylän heittolinja ja 7-väylän heittopaikka ovat turhan likekkäin toisiinsa nähden ja vielä seiskalle meno takaisin väylää pitkin, ei oikein hyvä ratkaisu. Muutoinkin kokonaisuutena kutonen ei oikein sopinut radan profiiliin, hieman ylipitkä väylä. 9-väylän heittopaikkaratkaisu kaiteineen omanlaisensa pienen korkeuseron takia. En tiedä... hieman kuin oltaisiin menty pieni jarru päällä koko ajan. Rataa oli sinällään mukava pelata ja väylätkään eivät liian vaikeita olleet. Rakenteet erinomaiset ja rataa tukevat palvelut myös. Ei mitenkään erityisen upea, muttei mitenkään huonokaan missään nimessä. Suunnittelijakin on todennut, jotta aika ahtaat raamit oli saanut suunnittelun pohjaksi ja se kieltämättä hieman tosiaan sitten näkyi. Puutteista huolimatta voisi pelata ihan hyvin joskus uudestaankin. 3/5Ohrasaaren frisbeegolfrata
Sysmän kunnassa Ohrasaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 695m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1550m. Pelattu 19.5.2023. Ohrasaaren metsärata sisälsi jonkinverran korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat suht pelattavia normaaleja metsäväyliä, ei mitään valtavan vaikeaa tekemistä oikeastaan missään vaiheessa. 4-väylän alkua komisti harvinaisen komea kelopuu. Siirtymät lyhyet. Väylät muuttuneet aiemmasta reilusti, erityisesti pituudet tippuneet. Myös radan rakenteita on uudistettu. Uutukainen ratakartta oli odottamassa Ohrasaaren sillan jälkeen oikealla puolella. Heittopaikat (nurmimatto suoraan maassa) uudet, samoin heittopaikkaopasteet. Next tee -kylttejäkin oli mukavasti ja niiden virkaa toimittivat valkoiset nuolet. Roskis löytyy myös. Ohrasaaren monipuolinen ulkoilualue tarjoaa liikunnan mahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Alueelle tulo hyvin kaunis vesimaisemineen ja siltoineen. Sysmän keskustan lähin ruokakauppa K-Supermarket Suvituuli 800m päässä. Itse luonastin hotelli-ravintola Uotin maittavan ruoan ja ystävällisen palvelun äärellä 1,2km päässä. Ei. Melko tunkkainen fiilis jäi. Raivaamista olisi ja todella paljon. Monta kertaa kiertäessä mietin, että, kun nyt oli jo puskaa ja pajukkoa ihan "kiitettävästi" väylillä, niin mitä mahtaa olla sitten, kun kasvukausi pääsee kunnolla vauhtiin?!? 5-väylä oli paras esimerkki raivauksen tarpeesta, kummankin sivustan viidakoista oli hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta päästä pois, jos niihin satuit kiekon heittämään. Samankaltaista monsteria oli kyllä tarjolla riittämiin muuallakin. 1-väylän heittolinja ja 2-väylän heittopaikka pahasti törmäyskurssilla, ei hyvä. 9-väylä oli tasaisen tunkkaisesta väylämassasta jopa piristävä poikkeus ylämäkeen heitettynä, mutta... ihan en heti hahmottanut heittolinjaa, jotta miten sinne kallion päälle oli tarkoitus päästä... joutaisi keskimmäinen iso koivu heti pois! Korit olivat ehdottomasti kaikkein suurimmat DIF (Do It Yourself) -korit mitä olen koskaan missään nähnyt. Jos nuo joskus poistuvat radalta, niin toivottavasti yksi päätyy edes jonnekin museoon ihmisten ihmeteltäväksi. Kieltämättä todellakin toivoo, että kehitys jatkuu ja koskee myös koreja. Väylät ihan perusväyliä, sinällään ok. Mut raivattavaa olisi niin väylillä kuin niiden sivustoillakin todella runsaasti, jotta radasta saisi vähemmän tunkkaisen ja rennommin pelattavan jopa ilman jatkuvaa spottaamista. Toivotaan, että Sysmän kunta jaksaa kehittää rataa jatkossakin, nyt suunta on kuitenkin hyvä. Ohrasaaren alue on kuitenkin kaunis ja viihtyisä, joten se ansaitsisi vieläkin paremman radan juurikin mm. nykyaikaisilla koreilla varustettuna. Tärkeintä, että väyliä on lyhennetty ja yli 200m metsähorroreista on jo päästy eroon. Suunta on hyvä, mutta paljon on vielä tekemistä jäljellä! 2/5Hartola DiscGolfPark
Hartolan kunnassa Hartola DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 670m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Pelattu 19.5.2023. Hartolan DGP sisälsi 1-väylällä kovastikin kipuamista, mutta muutoin olikin sitten paljon tasaisempaa eli kuitenkin jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli varustettu kohtalaisen lyhyillä pituuksilla, mutta kohtalaisen monipuolinen kattaus kuitenkin erilaisia väyliä oli tarjolla, pääosin kuitenkin aika helppoa perustekemistä. Hienoin väylä maisemallisesti oli vesitornin vieressä heitetty 2-väylä ja tietenkin myös 1-väylä mikä poikkesi muusta rataprofiilista hienosti edukseen. Siirtymät lyhyet paitsi kolmoselta neloselle pidempi ja erityisesti viimeiseltä ysiltä liian pitkä siirtymä takaisin parkkipaikalle. Rakenteet mukavassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikoilla olevat opasteet (seiskalla kaatunut) ja korit suuntanuolineen ajoivat hyvin asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta sitä en kokenut ongelmaksi radan tiiveyden takia. Urheilukentän rakennuksesta löytyi jopa yllättäen auki oleva vessa. Oli myös roskista ja heti alussa hyvässä kunnossa olleet kuntoportaat joita oli hyvä laskeutua kolmoselta kohden nelosta. Hartolan keskusta kirjaimellisesti aivan vieressä. Itse evästelin 700m päässä sijainneessa Kotikahvilassa mille lämpimät suosittelut. Mutta ei... alku lupasi hyvää ja fiilis oli suorastaan 5/5, mutta huono loppu pilasi pelifiiliksen aika lailla. 6-väylä oli jopa vaaralliseksi luokiteltava sokkoväylä suoraan keskellä kuntorataa, spottaus tärkeä! 8-väylän heittolinjassa riittikin sitten pähkäiltävää hetki, jos toinenkin. Pusikkoa oli ihan riittämiin, niin piti sitten viskasta jonnekin sinne, tänne ja ehkä vähän tuonnekin. 9-väylän heittosuunta oli kovasti epälooginen, kun yli 80 metrinen väylä oli suunnattu viimeisenä väylä poispäin parkkipaikasta. Hartola DiscGolfPark oli kovasti ristiriitainen rata. Ensimmäiset viisi väylää siis oikein mukavaa tekemistä. Mutta sitten romahti fiilis kutosesta eteenpäin. Vain hyvästä alusta johtuen kohtuullinen arvosana, mutta muutoin ei kyllä ole kiire pelata koskaan uudestaan! 3/5Hartolan KunkkuAreenan frisbeegolfrata
Hartolan kunnassa Hartolan KunkkuAreenan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 260m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 19.5.2023. KunkkuAreenan puistorata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lähtökohdiltaan hyvin helppoja ja lyhyitä, lähes suoraa linjaa korille asti oli tarjolla jokaisella väylällä. Kokeneimmille holarinhakua liki jokaisella väylällä ja birdiet tälläiselle rähmäkäpälällekin sen verran otettavissa, jotta -4 sai radan pelattua. Siirtymät lähes olemattomat, joten rata on erittäin nopeasti pelattavissa läpi. Kaksi ekaa väylää kulki tasaisella nurmella. Kolmas väylä lähti nurmelta ja päätyen pienen nousun jälkeen kummun päälle. Tuossa kohdin kannattaa olla aika tarkka heitto sillä vasemmalla korin vierustalla odottaa ahnas pusikkomonsteririnne mihin on helppo kiekkonsa viskaista ja sieltä poispääsy onkin sitten aika mielenkiintoinen projekti. Nelonen taas kummun päällä ja heittolinjana puolen metrin levyinen nurmikaistale ja vasemmalla sekä oikealla odottelemassa todelliset megapusikot. Pakko heittää melkein sellainen "toivotaan, toivotaan" hysse, jotta tuurilla sattuisi putoamaan pusikkomonsterin sijasta korin vierustalle. Vitonen heitettiin sitten pusikoiden takaa lievään alamäkeen. Siinä oli kyllä heittolinjassa miettimistä maastoesteiden takia. Vitonen ja kutonen aivan liian lähekkäin toisiaan. Kutonen oli ehdottomasti radan kaunein väylä, noustiin ensin kallion päälle ja sieltä viskaistiin kunnon alamäkeen, sopisi tuo väylä ihan mihin tahansa pidemmällekin radalle! Rakenteista korit ihan hyvässä kunnossa olleet vanhat Sepot. Kyse puistoalueesta Hartolan yhtenäiskoulun ja monitoimihallin naapurissa, missä myös nuotiopaikka, lasten leikkipaikka ja roskis. Itse evästelin Kotikahvilassa Hartolan keskustassa mihin matkaa vain 1km eli keskustan palvelut todella lähellä rataa. 24h auki olevaan Jari-Pekkaankin matkaa vain 800m. Rakenteet olivat KunkkuAreenan huonointa osaa. Heittopaikkoja ei oltu raaskittu rakentaa minkäänlaisia, vaan niiden virkaa toimitti nurmipohja. Heittopaikkaopasteina puutikut, joiden yläpää maalattu keltaiseksi. Ja kuinka ollaakaan niin niitä tikkujakaan ei löytynyt 3, 4 ja 6-väyliltä joiden heittopaikat sai itse päättää... siistiä or not! Sepot ihan kelvolliset muttei haittaisi yhtään vaikka vaihtaisivat nykyaikaisempiin, maastosta paremmin erottuviin koreihin. Ei varsinaista ratakarttaa missä olisi väylien pituudet myös mainittu. Alueen yleiskarttaan oli sentään raaskittu väylien sijainnit suuntaa antavasti raapustella. Hartolan KunkkuAreenan rata oli tyypillinen esimerkki kunnan liikuntapaikasta jota kukaan ei oikein ole suunnitellut eikä rahallisesti koskaan halunnut panostaa ja jälki onkin sitten sen mukaista. Väylät 1, 2 ja erityisesti 6 olivat hyviä ja pelattavia väyliä. Vastapainona loput sitten onnetonta puskamonsteria ja frisbeegolfin todellisia irvikuvia. Alue sopii lajiin oikein mainiosti, mutta vaatisi kokonaisvaltaisen väylien uudelleen suunnittelun ja sijoittelun. Jos väylät 3-5 meinattaisiin pitää nykyisillä sijoillaan, niin pusikoiden raivausoperaatio olisi aika massiivinen mikä pitäisi tehdä. Rakenteet surkeassa jamassa ja vaatisivat päivitystä tämän vuosituhannen liikuntapaikkarakentamisen edes alimman tason kriteereitä vastaavaksi. Kunnon ratarempalla KunkkuAreenasta saisi tasokkaan miniradan, tuollaista surkeutta katsomaan ei ole koskaan kiire uudestaan! Sääli, erittäin hyvä potentiaalia alueessa kuitenkin on. 2/5Karttulan esteetön frisbeegolfrata
Kuopion kaupungissa Karttulan esteetön frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 235m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 920m. Pelattu 7.5.2023. Karttulan esteetän puistorata sijaitsi liki tasaisella maastolla koko ajan, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien pituudet olivat koko ajan 20-30m välillä ja tarjolla oli suoraa heittoa korille ilman minkäänlaisia esteitä. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät sijaitsivat kohtalaisen tiiviillä alueella, mutta lyhyistä väyläpituuksista johtuen todellista kiekkojen väärälle väylälle eksymisen vaaraa ei ollut olemassa. Visuaalisesti silmää mielytti eniten 2-väylän korin sijainti isohkon kiven vieressä, 3-väylän pieni puukuja ja kahden viimeisen väylien korien sijainti valtaisan kuusen ja männyn edustalla. Rakenteista korit olivat kaikkein parasta. Koreissa numerointi, ainoastaan kahdella viimeisellä väylällä korinumerointi oli pielessä. Heittopaikkojen nurmimatot olivat pienet ja suoraan maahan laitetut, mutta toisaalta väyläpituudetkaan eivät pitkää vauhtia edellytä. Roskis löytyi myös. Vieressä 18-väyläinen Karttulan frisbeegolfrata. Ruokailuun Karttulan keskustasta löytyy ainakin pitseria Avokado ja kahvila/lounaspaikka/pubi Lankku pupi. Omat eväät hain radasta 800m päässä sijainneesta S-Market Karttulasta. Kuopion keskustaan matkaa 45,9km. Mutta... aika hutasten tehty lopulta, viimeistelemätön. Radasta ei ollut erillistä karttaa eikä heittopaikoilla minkäänlaisia opasteita. Toki korissa oli numeroinnit, mutta silti. Se, että pyörätuolilla, rollaattoreilla ja muilla apuvälineillä liikkuville tehdään oma rata, niin se ei tarkoita sitä, että se voidaan tehdä vähän silmät kiinni ja sinnepäin. Opastus olisi ensimmäinen mikä kuntoon pitäisi laittaa, tulisi heti hieman ammattimaisemmin tehdyn radan vaikutelma pelaajalle. Pelialue ei ollut ihan täysin tasainen, mutta uskoisin sen pyörätuolilla juuri ja juuri menevän. Muutoin esteetön rata ansaitsisi kivituhka tms. tasaisen ja kovan alusmateriaalin. Nurmi voi olla varsinkin sateilla aika liukas pienten kallistusten takia. Karttulan esteetön rata on lapsille ja liikuntarajoitteisille ihan kelpo frisbeegolfin harrastepaikka. Kuitenkin hieman valjusti toteutettu, joten en ollut ihan vakuuttunut. Toisin kuin aivan täyden kympin rata ja suosikkilistallekin päässyt Pitkäkosken esteetön frisbeegolfrata Miehikkälässä. Siitä radasta voisi jokainen esteetöntä rataa suunnitteleva ottaa oppia tai Lakiston radasta Espoossa. 3/5Karttulan frisbeegolfrata
Kuopion kaupungissa Karttulan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2294m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4460m. Pelattu 7.5.2023. Toisinaan ihan mukavia korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoliikunnasta. Ihan hapotukseen asti ei tarvinnu kavuta, vaan sillai sopivasti, jotta punkerokaan ei ihan kuolemaa tehnyt. Siirtymät järkevät, ei kovin pitkiä eivätkä kulkeneet kertaakaan toisten väylien heittolinjojen kautta. Mukana paljon erinomaisen hyviä väyliä. Ehkä kaikkein upein ratkaisu oli 6-väylä missä heitettiin alamäkeen ja hieman vasemmalle. 7-väylä heitettiin ylämäkeen ja kori kauniisti kallion päällä. 13-väylä oli nätti alamäkiväylä. 14-väylän ratkaisu oli aika uniikki, sillä alamäkiväylät ovat 99% yhdistelmä alamäki + vasen, mutta nyt oli alamäki + jyrkkä oikea, ihan ok. 18-väylä tiukka alamäkipilli. Ja lisätään vielä ainakin 1-väylän hyvin heitettävä ylämäkiväylä, niin johan noita hyviä väyliä tulikin lueteltua, eikä ylös tainnut tulla edes kaikkia hyviä laitettua. Väylät pääosin oikein hyviä, vaihtelevia ja pelattavia, mutta hieman kapean puoleisia. Ja mikä tärkeintä, niin onneksi väylät oli vedetty kokonaisuudessaan metikön puolelle eikä kuntorataa oltu lainkaan hyödynnetty! Rakenteet suorastaan erinomaisessa kunnossa kuten tuoreelta radalta sopikin odottaa. Löytyi ratakartta, erinomaiset heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä oli erittäin hyvin kulkua helpottamaan, ainoastaan siirtymät 10-11 ja 11-12 olisivat kaivanneet kylttiä, vaikka matka ei pitkä toki ollut. Löytyi alusta myös roskis. 9-väylän jälkeen oli laavu polttopuineen sekä hyvässä hapessa ollut huussi mikä ei ainakaan nyt ollut lukossa. Muista ottaa omaa paperia huussikäyntiä varten mukaan! Väylien 6 ja 7 välisellä siirtymällä kaksi pikkusiltaa ja muutamissa paikoissa myös portaita. Vieressä sijaitsi esteetön 9-väyläinen 20-30m väyläpituuksilla ollut rata esim. ison radan lämmittelyyn. Ruokailuun Karttulan keskustasta löytyy ainakin pitseria Avokado ja kahvila/lounaspaikka/pubi Lankku pupi. Omat eväät hain radasta 800m päässä sijainneesta S-Market Karttulasta. Kuopion keskustaan matkaa 45,9km. Olihan tuota fundeerattaviakin juttuja. Sokkoväyliä oli todella paljon, joten spottaus enemmän kuin tarpeellista. Niin... kieltämättä aika peitteiseen metikköön rata on vedetty ja, jos päädyt väylältä sivuun, niin aika vaikeaa on väylälle takaisin pääsy, se tuli moneen kertaan koettua. Väylällä todellakin kannattaa Karttulassa pysyä! Paljon risuja ja vaikka mitä, mutta siihen nähden oli suorastaan ihme ettei kiekkoa tarvinnut oikeastaan kertaakaan sen kummemmin etsiä. Radan pisimmät väylät olivat ne kaikkein vaikeimmat. Esim. 12-väylän heittologiikkaa en käsittänyt, ehkä pro-pelaajan osaamisella noissa väylissäkin on sitä jotain järkeä, en tiedä... Sanoisin, että radalla oli aivan liian pitkiä väyliä, kun suurimmaksi osaksi mentiin kuitenkin kohtalaisen ahtaassa pillissä. Lukittava löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki laavun lisäksi ois ihan jees myöskin. En tiedä... vaikea sanoa sitäkin, jotta minkälainen rata on, kun kasvukausi pääsee vauhtiin. Nyt ei ollut pajukoista, horsmista ja heinistä yhtään haittaa. Muutoinkin rataa oli pääosin ihan kiva pelata. Radalla oli kuitenkin paljon todella hyviä väyliä. Radalla on ainakin iso mahdollisuus kehittyä jo pelkästään risukkoja ja peitteisyyttä raivaamalla. Tällaisenaan minusta jo paljon mainettaan parempi, tulevaisuudessa kenties jopa suosikki-listalle pääsisi tämä. Myönnän lähteneeni liikkeelle negatiivisen ennakkoasenteen kanssa, mutta koinkin yhden suurimmista yllätyksistä mitä pelattavuuteen ja fiilikseen tulee. 4/5Lakisto frisbeepark
Ihan vain tarkentaakseni, jotta oletko varmasti pelannut Lakisto frisbeeparkin tässä? 18-väyläisen radan väylien yhteispituus huikeat 490m, joten ei siinä kovin paljoa draivereilla tee mitään eikä tarvitse amatöörinkään kovaa kiskoa menemään... :)Kiihtelysvaaran frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Kiihtelysvaaran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 847m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2410m. Pelattu 30.10.2022. Kiihtelysvaaran pääosin pururadalla kulkeneella radalla oli ihan kivasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Purulla kulkevasi radaksi Kiihtelysvaarassa oli heittotilaa oikeinkin mukavasti eli ihan ahtaassa rännissä ei yleensä edetty. Myös heittolinjat olivat järkevät. Väylistä erottui selvästi nro 6 missä valotolppa hyvin likellä heittopaikkaa. Kuitenkin valotolpan ja tukipuun välistä pystyy hyvin heittämään. Myöhemmin on sitten vielä toinenkin valotolppa heittolinjalla. Kieltämättä aika erikoinen paikka heittopaikalle, mutta väylän pelattavuus kuitenkin hyvä ja tasaisista väylistä minun suosikkini. Siirtymät väylien välillä lyhyet. Kun kyse vasta ihan taannoin avatusta radasta, niin luonnollisesti radan rakenteet myös mainiossa kunnossa. Löytyi iso p-paikka Kiihtelysvaaran koulun pihasta, jonka reunustalla myös infokartta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet myös aivan äskettäin asennettuja. Obsidian Discs -korit suuntanuolineen myös laadukkaat. Lähin paikka evästelyyn, Sale Kiihtelysvaara, 1,5km päässä. Joensuun keskustan palvelujen äärelle 35km matkaa. Mutta niin... ei hyvä rata. Kyseessä oli ikävän tyypillinen ratatyyppi missä kahdeksan väylää kulki orjallisesti pururadalla ja kori sitten jossain kaukaisuudessa vasemmalla tai oikealla. Vain 8-väylä meni metsän puolella. Ratatyyppi sisältää aina kohtuuttomia riskejä sen muille käyttäjille, vaikkakin Kiihtelysvaaran väyläturvallisuus ei nyt ihan pahimmastakaan päästä ollut. Rata oli erittäin epäsiisti ja 3-väylältä missä itsekin kiekkoani pitkän tovin etsin vasemman puolen risukoista, niin alkoi sellainen risukkomonstereiden kavalkadi, jotta harvoin näkee. Eräs pelaaja jonka päästin kierroksella ohitse harmitteli aivan samaa asiaa. Radalla pitäisi tehdä aika massiivinen raivausoperaatio, jotta pelaaminen olisi mielekkäämpää eikä kiekon hukkumista tarvitsisi koko ajan pelätä. Rata on kovasti tuore, niin ehkä sellainen operaatio on vielä tulossa. Arvioinnista epäsiisteyden takia lähtee ainakin yksi pinna pois. Next tee -kylttejä ei myöskään ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla edes tarvinnut, kun korissa kuitenkin suuntanuolet osoittivat ihan oikeaan suuntaan. Alueelle tuskin on voinut rakentaa mielikuvituksellista ja vaihtelevaa rataa, kun budjetti ja/tai kaupungin päättäjien muut linjaukset eivät ole sallineet metsään väylien tekemistä. Tylsä rata orjallisesti pitkin pururataa. Vaikka tilaa olikin mukavasti pelata ja turvallisuus ihan kohtuullinen, niin kokemus ei kovin kummoinen ollut ja, kun samaan lisää sen risukkomonstereiden läsnäolon, niin... noh... kaikki jo ehkä sanottu siitä. Koululaisille ihan ok rata lajiin tutustumiseen, mutta kauempaa ei kannata vaivautua tuossa kunnossa olevalle radalle kuin ehkä vannoutuneimpien ratabongareiden. 2/5Viherlandia DG
Jyväskylän kaupungissa Viherlandia DG. Radalla pituutta virallisesti 18-väylää (oikeasti 9-väylää ja kaksi eri layouttia), 1778m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5250m. Pelattu 20.10.2022. Viherlandian puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten pituudesta huolimatta kohtalaisen kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät Viherlandiassa ovat kohtalaisen helppoa perustekemistä, lähes suoraa heittoa korille on tarjolla jokaisella väylällä. Hieman vaikeuskerrointa on saatu mukaan mandoilla ja korien sijoitteluilla. Puistoalueen maisema osin veden äärellä on kaunista ja puisto hyvin hoidettua. 7/16-väylät ehkä radan parasta antia, erottuivat edukseen ja myös 9/18-väylät, jotka poikkesivat hieman ahtaamman heittotilan vuoksi muista, hyvin avoimista väylistä. Siirtymät lyhyet. Rakenteista ratakartta löytyy sekä hyvässä kunnossa olevat heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit. Löytyi myös treenialueita, jossa useampi harjoituskori. Roskis mukana pelissä myös. Kesäaikaan 1-väylän tuntumassa myös kesäkioski missä erilaista juotavaa ja pikkupurtavaa. Viherlandiassa tietenkin puutarha-alan tuotteita massiivinen määrä sekä myös kahvio käytettävissä. Lähin kauppa K-Market Äijälä vain 500m päässä. Jyväskylän keskustan palveluiden äärelle 5,5km matkaa. Itseltä vahva suositus Viikinkiravintola Haraldista, jossa tuli ruokailtua. Mutta ei, ei, ei alkuunkaan! Suurin ongelma Viherlandian radassa on se, että se on kauneudestaan huolimatta supertylsä. Virallisesti radalla on 18-väylää, mutta käytännössä rata on 9-väyläinen ja sisältää kaksi layouttia mitkä ovat lähes identtisiä keskenään. Radalla on siis vain yhdeksän heittopaikkaa, josta jokaiselta avataan kaksi väylää. Väylät poikkeavat pääosin erittäin vähän toisistaan. Ratkaisu on siitäkin ongelmallinen, jotta, jos radalla on joskus ruuhkaa, niin rata ruuhkautuu normaaliin 18-väyläiseen verrattuna hurjan paljon helpommin, kun samoille heittopaikoille pyrkii suhteessa paljon enemmän heittäjiä. Kun auton jättää parkkiin Vihderlandian pihaan, niin siinä saa sitten ensikertalainen arpoa tovin, jos toisenkin, jotta missä mahtaa olla ensimmäinen väylä, tämä siitäkin huolimatta, jotta karttaa tuli vilkuiltua. Lisäopaste tuossa suhteessa täysin välttämätön! Radan turvallisuuskin on vähän niin ja näin. Näkyväisyyttä on välillä ihan ok, mutta toisinaan, kun kevyen liikenteiden väylien yli pelataan tai niiden välittömässä läheisyydessä, niin ihmisosumien mahdollisuus on liian korkea. Samalta heittopaikalta heitettävät kaksi väylää ovat niin samanlaisia keskenään, jotta opastekylttiä saa lukea monesti hyvin tarkasti, jotta hahmottaa mihin koriin sitä on oikein heitettävä, sekaantumisen vaara on aika iso. Löytökiekkolaatikkoa ei löydy minkäänlaista, joskin tietysti puistoradalla kiekkoja ehkä hieman vähemmän katoaa, paitsi tietenkin talvella. HUOM! Rata on maksullinen ja maksuohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.tallila.fi/liput/ Väylät avoimia ja helpohkoja pääosin. Kauniisti hoidettua puistoa. Kevyt liikenne vaarassa muutamalla väylällä eli turvallisuus radalla nitisee ja natisee liitoksistaan. Erittäin tylsä ja mielikuvitukseton tapa toteuttaa rata. Oltaisiin realistisia siitä kuinka monta väylää oikeasti tuolle alueelle mahtuu ja yhdeksän on hyvä lukema, ei keinotekoisesti yhtään enempää. 2/5Keljonkankaan frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Keljonkankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2191m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4850m. Pelattu 20.10.2022. Keljonkankaan metsä/peltorata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Ja WAU! Keljonkankaan rata pääsi kyllä yllättämään kovastikin hienoudellaan. Tarjolla oli toinen toistaan hienompia ja erilaisempia väyliä. Kaikki väylien fasileteetit olivat kunnossa. Löytyi tasamaata, ylämäkiä, alamäkiä, avointa tilaa paljon myös metsässä, vaikka puutkin olivat luonnollisesti pelissä mukana. Heittolinjat olivat koko ajan ymmärrettävät ja tilan tuntu oli jokapuolella niin hallitseva, että se suorastaan mykistytti ja silti rata oli turkasen vaikea ja kiehtova. Ratasuunnittelu ei alueella voisi paljon paremmin onnistua! Maisemat monin paikoin hienot, erityisesti kalliomaisema viehättää itseäni ja isosti viehättääkin ja sitä totisesti oli tarjolla! Siirtymät järkevän pituiset. 4-väylä hienon kallioinen ja kori ison kiven päällä. 5-väylä yksi Keljonkankaan komeimpia hienolla maisemalla, kallioista ja leveätä puukujaa 90m alamäkeen. 10-väylä jatkoi upeita kallioväyliä, lopussa pieni ylämäki. 11-väylä omalaatuisen hyvä, ensin koivukujaa muutama kymmenen metriä ja sitten terävä leikkaus vasemmalle ja kori aukean laidassa. 17-väylä ehkä kuitenkin Keljonkankaan signature-väylä. Ehkä parhaiten toteutettu ja komein 250m väylä mitä on heittänyt, yhtä heittämisen juhlaa! Ja olihan noita muitakin mitä ei edes näin jälkeenpäin kaikkia muista. Toinen toistaan parempia ja hienompia ratkaisuja ratasuunnittelijalta joka on onnistunut Keljonkankaalla aivan täydellisesti! Korit laadukasta DiscGolfPark-tasoa ja löytyi kaksi vai oliko jopa kolme treenikoria. Heittopaikat ja heittopaikoilla olleet opasteet hyvässä hapessa. Löytyi roskis ja matkan varrelta portaita kulkua helpottamaan. Alussa myös laavu, tosin jäi tsekkaamatta oliko puita satunnaiselle tulistelijalle tarjolla. Lähin kauppa evästelyyn 1km päässä K-Market Kotiväylä. Jyväskylän keskustan monipuolisten palveluiden äärelle matkaa 8km. Ruokailu tällä reissulla keskustassa Viikinkiravintola Haraldissa, jota voin lämpimästi suositella! Ihan pienen pientä fiksaamistakin olisi. Radan infokartta oli selvästi nuhjuinen, raihnainen ja peräisi vuodelta kuokka ja kirves tai kenties vieläkin kauempaa esihistoriasta. Kartan uusiminen tietenkin maksaa, mutta tuollainen ilmestys ei radasta heti alkumetreillä kovin positiivista kuvaa anna. Next tee -kylttejä oli, mutta aika niukasti, enemmänkin olisi monin paikoin voinut olla. Keljonkankaan rata pomppasi aivan ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Onko Laajavuori vai tämä sitten Jyväskylän parasta rata, niin siitä voi olla montaakin mieltä, hyvin erityyppisiä ratoja molemmat. Kaunista maisemaa, avointa peltoa ja metsässäkin tilaa amatöörin viskoa epätarkkoja heittojaan. Kaunista kivikkoa ja kalliota tarjolla upealla tavalla. Monipuolisen haastavia väyliä, mutteivät amatöörillekään kuitenkaan liian vaikeita. Tämä oli frisbeegolfkokemus parhaasta päästä, ihan milloin tahansa voisi Keljonkankaan radan pelata uudestaankin! 5/5Petäjämäen urheilukeskus
Reisjärven kunnassa Petäjämäen urheilukeskuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1488m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3770m. Pelattu 18.10.2022. Petäjämäen rata oli maastoltaan vaihtelevaa ja korkeuseroja oli jonkinverran, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin lyhyitä ja suht helppoja pururata ja metsäväyliä. Sokkoväyliä oli tarjolla turhankin paljon, mutta onneksi kaikki niistä olivat kuitenkin suht turvallisia muiden pururadan käyttäjien kannalta. Väylät nro 15 ja 18 olivat kivoja heittää, kun tilaa oli aukealla runsaasti. 4-väylän kori oli hienosti valtavan kiven vieressä. Radan oikea signature-väylä, suoranainen timantti oli 11-väylä. 90m hienosti suoraan monttuun. Maisemia on ollut parempiakin, mutta Petäjämäen muutoin hieman harmaasta väylämassasta tämä ponnahti esiin aivan ainutkertaisella tavalla. Upea! Rakenteet ihan kohtuullisessa kunnossa. Löytyi infokartta, upeat heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja roskis myös. 12-väylän heittopaikan vieressä tulipaikka puineen (1-väylän heittopaikalle ei pitkä matka). Kyse ulkoilukeskuksesta missä marraskuussa avautuva ensilumenlatu ja talvella muutakin latuverkostoa. Alueella päiväkoti ja viereisessä metsässä hienosti rakennettuja lasten leikkipaikkoja. Löytyy myös kuntoportaat treenaamista varten. Reisjärven keskustan palveluiden äärelle matkaa 4,5km. Olihan sitä korjattavaakin. Rakenteissa päivittämisen tarvetta runsaasti. Väylillä 1-9 oli vanhat Amexpot (löytyi hyvin harvinaiset korinumerot) osin ruosteessa. Väylille 10-18 oli tosin ostettu jo uutuuttaan vielä kiiltelevät DGP-korit. Toivottavasti tuota kehitystyötä jatketaan tulevinakin vuosina. Next tee -kylttejä ei missään näkynyt ja niitä olisi kyllä useamman kerran tarvinnut vaikkei siirtymät nyt pisimmästä päästä kuitenkaan olleet. 13-väylän merkitystä ja tarkoitusta ja ajatusta en oikein ymmärtänyt vaikka hyvän tovin tuumailin. Tosi hasardi väylä ulkoilualueelle ja päiväkodille vievän tien yli ja kori vielä piilossa vasemmalla huonolla näkyväisyydellä. 14-väylä jaksoi myös kummastuttaa. Heittolinjan vasemmalla sivustalla rakennus, jossa lasisia ikkunoita. Jos kukaan ei ole vielä lasia niistä ikkunoista rikkonut, niin erittäin vahvasti ihmettelen kyllä! Suorastaan käsittämätöntä miten väylä siitä voi kulkea... 11-väylä todella upea timantti muutoin niin kovasti harmaiden ja osin jopa tylsien ja yllätyksettömien väylien joukossa. Tällaisia väyliä on mukava viskoa, kun pääseepi yllättämään ne hyvin isolla voimalla! Rata ei oikein lähtenyt missään vaiheessa "lentoon". Ei saanut sellaista wau-vaihdetta päälle missään vaiheessa. Varsinkin etuysillä olisi tarvinnut next tee -opasteita. Ei mitenkään erityisen huono missään nimessä, ihan pelattavia väyliä kuitenkin. Ei vain jaksanut Petäjämäki juurikaan innostaa tällä kertaa. 3/5Räisälänmäen frisbeegolfrata
Reisjärven kunnassa Räisälänmäen frisbeegolfrata (tunnetaan myös nimellä Reisjärven kristillisen kansanopiston frisbeegolfrata). Radalla pituutta 16-väylää, 1220m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4050m. Pelattu 18.10.2022. Räisälänmäen rata kulki likimain tasaisella peltoalueella lähes koko ajan, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen runsaista kilometreistä huolimatta. Väylät olivat pääosin hyvin helppoja, suoraa ja esteetöntä heittolinjaa oli tarjolla väylä toisensa jälkeen. Heittotilaa oli paljon mikä tietenkin tällaisella amatöörille sopi oikein mainiosti. Kaunista vesimaisemaa oli runsaasti tarjolla mikä sekin radan parhaita puolia avoimen heittotilan lisäksi. Oma suosikkiväylä nro 6 ja samalla veden takia myös haastavin väylä koko radalla. Hieno väylä oli myös viimeinen eli nro 16. Siirtymät lyhyet. Radalla Prodiscuksen korit mitkä ihan hyvässä kunnossa. Teeopastet hyvät, tosin 4-väylältä oli se johonkin kadonnut. Kristillinen kansanopisto ei tarjoa alueellaan frisbeegolfradan lisäksi mitään palveluita mitkä olisivat kaikille avoimena. Reisjärven keskustan palveluiden äärelle 8km matkaa. Jotta, mutta ei, ei, ei... Vesimaisema ja avoin heittotila olivat ihan kivoja, mutta aika monta asiaa olikin sitten huonosti. Heittopaikoista 1-väylä oli maapohjalla ja muissa oli tekonurmi. En tosin ole koskaan missään aiemmin nähnyt, että luonto olisi ottanut heittopaikat niin kokonaisvaltaisesti haltuunsa kuin Räisälänmäellä. Osa heittopaikoista oli niin nurmen, sammaleen ja erilaisen muun kasvillisuuden peitossa, että isosta nurmimatosta näkynyt kuin pieni pläntti. Ja kovasti kuprullakin olivat, joten ei niillä heittopaikoilla käytännössä tehnyt yhtään mitään. Suorastaan hämmentävä näkymä mikä vielä toistui monta monituista kertaa. Tämä jo kertoi kaiken olennaisen radan ylläpidon tasosta. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta ja tämä johti oman kartan jatkuvaan lukemiseen mikä oli kohtalaisen ärsyttävä asia. Infokarttaa ei tietenkään missään... 7-väylä piti skipata kokonaan, kun korin edustalla oli ilmeisesti opiston auto parkissa, kun porukkaa oli juuri lähtenyt kanooteilla soutelemaan. Opiston tarpeet toki ajavat ulkopuolisten käyttäjien edelle, mutta tuossakin, jos kuski olisi yhtään asiaa ajatellut, niin auto olisi ollut helppo parkkeerata hieman sivummalle. 8-väylän kori 80m väylän päätteeksi aivan asfaltoidun Räisälänmäentie vieressä, huh-hei! Spottaus välttämätön ja pitkäksi ei todellakaan kannata avausta tai lähestymistä heittää! 9-väylän heittolinjan oli vallannut niin totaalisesti opiston asuntoloiden työmaa ettei heittämiseen ollut mitään käytännön edellytyksiä, skippaus. 11-väylä aivan kiinni Kansaopistontiessä, joten heittäminen aika vaarallista ja hasardia aivan 8-väylän tapaan. 14-väylän kori oli siirtynyt eri paikkaan mitä fgr:n kartassa oli kerrottu. 15-väylän kanssa saikin sitten arpoa tovin ja toisen ja kolmannenkin. Aiemmalle paikalle oli tullut hevosaitaus. Kori löytyi vanhalta paikaltaan, mutta heittopaikan etsinnässä kului aikaa. Löytyi sitten lopulta aika likeltä 14-väylän heittopaikkaa veden ääreltä. Noh... heittolinjaksi arvoin linjan mikä menikin sitten suoraan 16-väylän heittopaikan editse.... jep. Loistava ratkaisu or NOT! Aika hasaradia pelaamista tällä(kin) väylällä. Kun ratakarttaa ei ole koko alueella eikä fgr:n kartta ajantasalla, niin aika turhauttavaa kyllä oli koko kierros. Lopulta ajantasalla oleva kartta löytyi äsken kansanopiston nettisivuilta. Kaunis vesimaisema ja avoin heittotila eivät kauan jaksaneet rataa kannatella. Osin vaaralliset väylät, rakenteiden rappiotila ja opastuksen valtavat puutteet tekivät kokemuksesta lähinnä ärsyttävän. Rata pitäisi rakentaa ihan alusta loppuun kokonaan uusiksi väyläsuunnittelua ja rakenteita myöten, niin alueelle saisi kyllä erinomaisen hyvä radan. Alueen maasto ja maisemat luovat kyllä oikein hyvät puitteet uudelle radalle. Tuollaisenaan lähinnä jonkinmoinen vitsi ratana. 1/5Haaga DiscGolfPark
Haapajärven kaupungissa Haaga DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1513m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3070m. Rata pelattu 18.10.2022. Haagan rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten hieman sai sykettäkin kohotettua rataa kiertäessä, ei mitään erityisen raskasta kuitenkaan. Lähes täysin pururadalla kulkeneet väylät olivat suht perustasoisia, helppoja puru/metsäväyliä vailla mitään erityisempiä kikkailuja. Väylät olivat sopivan mittaisia tällaiselle amatöörillekin joka heitti pelin ajoittaisesta takkuilusta huolimatta itselleen oikein mainion tuloksen. Radan parasta antia oli ehdottomasti kauniit kivet ja kalliot koko radan matkalla mitkä aina miellyttävät omaa silmää suuresti. Väylistä nro 4 oli ehkä suosikki pieneen alamäkeen heitettynä. Siirtymät olivat lyhyet, joten pelaaminen eteni joutuisasti. Ratakartta, teeopasteet ja korit nuolineen (+ treeni x 1) hyvässä iskussa! Heittopaikat olivat vielä juuri ja juuri kelvolliset, mutta pitkään ei mene kun vaihdontarve alkaa olla ajankohtainen, sillä aika paljon kulahtuneisuutta oli. Löytyi myös roskis ja lukittava löytökiekkolaatikko. Erityismaininta opaskyltistä isommalta tieltä mitä ihan liian harvoin näkee. Haapajärven keskustan palveluiden äärelle matkaa 3km. Itse evästelin Kahvila Konditoria Häggmanissa mitä voin lämpimästi suositella tunnelman, palvelun ja tuotteiden osalta erittäin lämpimästi! Mutta ei, ei oikein ollenkaan. En tykännyt. Väylät menivät suurimmaksi osaksi pururadalla, vaikka ratakartta hieman muuta yrittikin kertoa. Jos väylä menikin näennäisesti metsän puolella, niin ainoa järkevä heittolinja kulki kuitenkin pururadan kautta tai aivan siinä kiinni. Tylsin mahdollinen tapa toteuttaa rata, vaikka monesti tilaajan määrittelemänä ainoa mahdollinen tapa. Se, että tuollainen toteutustapa on tylsä (Haagassakin muutaman ensimmäisen väylän jälkeen oli nähnyt koko radan), niin myös yleensä erittäin vaarallinen, niin myös Haagassa! Liian monta monituista kertaa joutui yksin heittämään hieman "peloissaan" jotta kolahtaako sokkoväylillä vastaan tulevaan lenkkeilijään. Pahimmat väylät olivat nro 9 ja 14 missä kori sellaisessa paikassa ettei mitään mahdollisuutta ennakoida korin takaa tulevaa ihmispoloista. Nuo ehkä pahimmat, mutta runsaasti vastaavia oli muitakin. Esim. suosikkiväylä nro 4 oli piristävä poikkeus harmaassa väylämassassa, mutta omalta osin myös hyvin vaarallinen. Jos kiskaiset kiekkoa hieman liian rivakasti, niin lentää helposti lenkkeilijän päälle, kun kori lähes pururadassa kiinni ja näkyväisyys huono kumpaankin suuntaan! Vain muutamissa kohdin näkyvyys joka suuntaan oli riittävän hyvä turvalliseen pelaamiseen. Spottaus tällä radalla ihan ehdoton! Next tee -kylttejä ei tainnut olla yhtään, mutta korinuolet ajoivat sen suhteen tiiviillä radalla ihan hyvin asiansa. Haagan radalla on aloittelijalle oikein erinomaisen hyvän mittaiset väylät, kaunista kalliota/kivikkoa ja osa puruväylistäkin jopa ihan hyviä. Kuitenkin hyvin yksipuolinen, tylsä ja paikoin hyvinkin vaarallinen. Pelkästään purulla tai ihan siinä kiinni kulkevat väylät eivät minua saa edelleenkään syttymään juuri yhtään. Hyvistä elementeistä huolimatta ei lainkaan kiire uudestaan pelaamaan! 2/5Laurikkala
Haapajärven kaupungissa Laurikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 358m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 18.10.2022. Laurikkalan hyvin hoidettu puistorata oli yhtä kumpua lukuunottamatta täysin tasaista, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja, lyhyitä, suoraa heittoa korille ilman esteitä oli tarjolla jokaisella väylällä ja samalla myös itseä miellyttänyttä avointa heittotilaakin runsaasti. Kun vielä siirtymät olivat lähes olemattomat, niin rata on erittäin nopea kiertää vaikka useammankin kerran. Tasaisesta väylämassasta poikkesi hieman edukseen viimeinen eli 6-väylä. Ensin heittolinjalla olivat ison maston harukset esteenä mikä pakotti kiertämään ne joko vasemmalta tai oikealta. Lisäksi kutosen kori oli pienen kummun päällä. Ihan hyvä idea tuo, mutta sateisella kelillä hieman ongelmallinen tulla alas varsin jyrkältä nyppylältä. Rakenteista löytyi hyväkuntoinen ratakartta, myös teeopasteet ja korit hyvässä iskussa. Myös roskis löytyi. Taistonpuistossa myös liikennepuisto ja minigolfrata. Haapajärven keskustan palveluiden äärelle vain 800m matkaa. Itse evästelin keskustassa Kahvila Konditoria Häggmanissa. Suosittelen paikkaa lämpimästi, hieno tunnelma, tuotteet ja palvelu! Puutteitakin oli. Heittopaikat olivat hieman onnettomat. Yritystä niiden kanssa on ollut, mutta hieman kupruilevat olivat kuitenkin, selkeästi uusimisen tarpeessa. Radan turvallisuus onneton. Väylät 1 ja 6 sekä 2 ja 5 aivan liian likellä toisiaan. Joka puolella väyliä on joko asuin tai muita kiinteistöjä, joten aika lähekkäin on väylät ollut suorastaan pakko rakentaa, kun alueella frisbeegolfrata on haluttu. Laurikkalan rata on lyhyt puistorata mikä ei oikein jaksa säväyttää millään tavoin. Väylät ovat jopa liiankin helppoja ja myös turvallisuus huono. Rata on rakennettu mielestäni liian ahtaaseen tilaan, jotta se olisi oikein kunnollinen rata. Itse tykkään kyllä paljon avoimesta heittotilasta, mutta tänne ei silti ole valitettavasti kiire uudestaan tulla. 2/5Heimari frisbeegolf
Mikkelin kaupungissa Heimari frisbeegolf. Radalla pituutta tällä hetkellä 13-väylää. Kiekon perässä tuli käveltyä 2950m. Pelattu 1.10.2022. Tämän radan kanssa piti tovi jos toinenkin miettiä, että millaisen raportin kirjoitan. Päätin oikaista pois useamman eri asian mitä normaalisti näissä raporteissa kirjoitan. Noh... hotellin nurkilta löytyi sama ratakartta mitä fgr:llä. Siinä maininta 18-väyläisestä radasta. 1-väylän suuntaan matkatessa heti portaiden alapäässä kyltti missä tieto, että väylät 1, 13, 16, 17 ja 18 siirretään kesäkuun aikana toisille paikoille. Noh... vähän siinä sitten ihmettelemään, jotta onkohan muutokset tehty ja mistä rata mahtaa tällä hetkellä startata. Paikallisten pelaajien porukka ei ollut aiemmin tänä kesänä käyneet, mutta olettivat muutoksien jo tapahtuneen. Aloitus väylältä nro 2. Tästä eteenpäin oli pelattavissa yhteensä 13-väylää. Myöhemmin paikalliselta fribaseuralta saadusta kartasta ilmeneviä väylämuutoksia ei oltu kuukausien aikana tehty tai ainakaan yksikään opaste ei niiden suuntaan ohjannut. Ymmärrän hyvin, että erityisesti ranta-alueen väylät halutaan siirtää muiden toimintojen alta pois, mutta juuri ne väylät olivat varmasti aiemmin radan kauneimmat. Fribaseuralta saadun tiedon mukaan Heimarin sisällä useampi johtohenkilö lähtenyt hotellilta lätkimään ja asiat aika pahasti levällään. Ei ihme, että fribaratakin on sitten jätetty aivan tuuliajolle. Vaikka kaikki väylät olisivatkin olleet paikoillaan joko uusilla tai vanhoilla, niin en yhtään ymmärrä fgr:lläkin radan hehkutusta. Varsinkin metsäväylät tasaisen tylsää ratojen harmaata väylämassaa, ei yhtään mitään erikoista. Jos jo kesäkuussa on pitänyt tehdä isot muutokset ja ovat vielä tekemättä, niin kertoo radan ainakin hetkellisestä alennustilasta kaiken olennaisen. Muutama ok väylä mitkä jäljellä oli, niin ei yltänyt saavuttamaan mitään lähellekään positiivista kokemusta. Parasta radassa oli se, että vihdoin ja viimein 13-väylän jälkeen loppui. Ehkä Heimari joskus vielä petraa kasvojaan, mutta siihen mennessä kenenkään ei kannata tuonne vaivautua. Harjoitusratana toki jotenkuten menee ja aluehan on frisbeegolfiin ihan hyvä. Tarvitsisi aikamoisen kasvojenkohotuksen, jotta voisi harkita pelaavansa uudestaan. Surkea ja ahdistava pettymys kaikilta osin. Potentiaalia on vaikka muille jakaa tosiaan alueella, mutta arvostelu menee tämän hetkisen tilanteen mukaan. Ai niin... jäihän Heimarista jotain mieleenkin. Yhdellä alkupään väylistä tehtiin tuttavuutta kyyn kanssa. Harvoin noita luikertelijoita tulee nähtyä. 0/5Kaihun frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungissa Kaihun frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 20-väylää, 2295m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6190m. Pelattu 1.10.2022. Kaihun metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat aivan huikeaa tykitystä jopa uniikkeja ylä/ala/tasamaan väyliä monenmoisella variaatiolla. Vaikka osa aika pitkiä ja vaativia olivatkin, niin heittolinjat kuitenkin aina helposti hahmotettavissa ja amatöörillekin mukavasti tilaa pelata. Siirtymät lyhyet. 1-väylä heti aivan uniikin hieno avaus U-muotoinen väylä missä ensin heitetään monttuun ja heti sieltä pois. 2-väylä pelaamassa olleiden paikallisten mukaan "kiekonsyöjä"-väylä, aika haastava alas vasemmalle kaartuva väylä. 6-väylä kapea, mutta hieno väylä montun yli. 8-väylällä vettä vaanimassa sekä vasemmalla että oikealla, mutta ihan törkeän kaunis saariväylä ja amatöörillekin lopulta aika turvallinen, kori hienosti kiven päällä. 9-väylä vielä kauniimpi ja yksi vaikeimmista veden takia. Onneksi vasemmalla riittävästi tilaa heittää varmistaen ettei oikealla oleva vesi kiekkoa saisi kiduksiinsa ahmaistua, kori tässäkin kivien päällä. 13-väylän korotettu korinpaikka hieno. 19-väylä yksi upeimmista hiekkamonttuväylistä mitä on koskaan pelannut, maisema hieno ja kori pitkällä oikealla montun reunan kaltevassa rinteessä. Vikalla eli 20-väylällä myös paljon tilaa, kun samaa monttua heitetään vaan toiseen suuntaan kuin edellisellä väylällä. Ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, 12 ja 16 olivat myös hienoa ja moni muukin. Rakenteet huippuradan mukaisessa kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 3) oikein hyvät. Löytyi myös roskis ja taukopenkkejä sekä myös lukittava löytökiekkolaatikko. Next tee -kylttejäkin oli raaskittu maastoon laitella hyvin. 12-väylän vasemmalla sivustalla pitkä verkko suojaamassa ettei läheiselle tanssilavalle kiekot karkailisi liiaksi. Mikkelin keskusta laajoine palveluineen vain 3km päässä. Juurikin Hiihtomäen tanssilava radan varrella. Vaikka upea rata olikin, niin joitakin asioita oli mitkä eivät näin amatööriä miellyttäneet. Rata on selkeästi ammattilaisille suunniteltukin, mutta sillä on varaa myös kehittyä entistä parempaan ja turvallisempaan suuntaan. 8-väylällä heittopaikan sijaitseminen kevyen liikenteen väylän tuntumassa hieman hasardi, pitää muistaa tarkasti katsoa ettei ole tule muita kulkijoita. Ja oliko edes pelkkä kevyen liikenteen väylä, sillä lähestyessämme ko. väylää, niin näytti yksi autokin siitä kulkevan... 10-väylä amatöörille täysin mahdoton heittää. Liian pitkä vesiylitys 50m heittokäden omaavalle eikä turvallisesti voinut kiertää oikean puolenkaan kautta. Ja mikä harmillisinta, niin edes vaihtoehtoista heittopaikkaa ei ollut missään tarjolla mikä pelastaisi paljon. Itse skippasin suosiolla väylän mikä ärsyttää aina ja isosti! 13-väylällä kannattaa olla tarkkana ja osin myös muuallakin, jotta ei kannata vasureilla sijaitseviin rinteisin lipsauttaa kiekkoa tai joutuu hakemaan kiekon hyvin mielenkiintoisista paikoisa ja kaukaa ja puiden seasta. Väylien 16-17 välinen siirtymä kulki 17-väylän kautta mikä ei turvallisuuden kannalta kovin järkevää. Väylät 19 ja 20 olivat todella hienoja, mutta aivan liian likellä toisiaan. Parhaimmat ammattilaiset saavat toki kiekon käyttäytymään hyvin ja heittävät heittonsa suoraan korille, mutta siltkin heität kummalla väylällä tahansa, niin toisen väylän pelaajat ovat isosti vaarassa, kun montun reunalta viskotaan alas/eteen aika kovalla kädellä ja riski harhautumisiin on kovasti paljon iso. Kaihun yksi ja varmasti lähiaikoina poistuva ongelma on myös vielä se, että radalla on aiemmin ollut sekä am/pro layout. Tämä ilmenee edelleen opastuksen sekavuutena. Pelihetkellä fgr:llä oli vielä kartta missä nämä leiskat olivat voimissaan. Radan infokartta kertoi vain yhdestä leiskasta, mutta radalla oli vielä useammassakin kohdin am/pro opasteita. Tulikin sitten hieman typertynyt ja epätietoinen olo, jotta minneköhän tässä pitäisi seuraavaksi suunnistaa. Ongelmat opastuksessa enemmän takakympin riesaa. Esim. 12-väylän jälkeen oli aika orpo olo, jotta minnekäs nyt ja sitä orpoa oloa jatkui aika monta väylää. Selkeämpäähän se on, jotta on vain yksi leiska ja olen satavarma, että Kaihun ylläpitäjät laittavat tämän asian lähiaikoina kuntoon! Kaihun rata tarjosi hienoja ja uniikkeja väyliä kerta toisensa jälkeen! Paljon korkeuseroja ylä ja alamäkiväylineen. Ratasuunnittelu ansaitsee arvosanan 10+. Vaikka yllä on esitetty muutamia puutteita ja asioita mistä en itse tykännyt mm. vesiväylä, opasteiden sekavuus ja turvallisuushaasteet, niin kaikesta huolimatta aivan timanttinen rata, jolla on varaa kehittyä jatkossa vieläkin paremmaksi. Voisi pelata aivan milloin tahansa uudestaankin! 5/5 ( suosikki-listalle )Paskokankaan frisbeegolfrata
Siikalatvan kunnassa Paskokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 510m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1050m. Pelattu 21.9.2022. Paskokankaan rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät kulkevat metsässä ja hiekkakuopalla ja ovat hyviä, helpohkoja sekä hyvin pelattavia väyliä. Siirtymät lyhyet muutoinkin lyhyellä radalla, joten rata on nopea kiertää vaikka useammankin kerran. 2-väylä suosikki missä avoimella hiekanottoalueella paljon heittotilaa ja kori sijaitsee hiekkakuopan takavallin edessä. 3-väylä myös kiva väylä. Heittopaikat oikein hyvässä kunnossa. Löytyy roskis ja uimarantakin aivan radan vierestä. Piippolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 4km missä mm. Shell ja ruokakauppoja. Suomen keskipisteeseen matkaa 11km. Olihan tuota sitten kaikenlaista korjattavaakin. Korit olivat hieman niin ja näin. Fgr kertoo dgp, mutta joko ovat harvinaisen kuluneet sellaiset tai sitten ihan jotain muuta. Joka tapauksessa korien ketjut roikkuivat hieman liiankin kanssa. Heittopaikkaopasteet olivat periaatteessa ihan ok ja selkeät, mutta uusimistarve olisi aika selvä kuitenkin. Radan alussa rakennuksen seinässä oleva kartta on yksi surkeimmista mitä olen koskaan nähnyt, ei hyvä, ei yhtään! Väylät nro 2 ja 3 oli laitettu risteämään jostain syystä. Muutoinkin kori ja seuraava heittopaikka olivat turhan likellä toisiaan. Paskokankaan rata on nimestään huolimatta kuitenkin aivan kelpo pikkurata jonka mielellään pelasi. Väylät parasta radassa. Kuitenkin turvallisuudessa ja erityisesti rakenteissa hyvin paljon petrattavaa. En tiedä onko maankäytön oikeuksien puolesta rataa mahdollista laajentaa, mutta alueelle sinällään mahtuisi vähintään 9-väyläinen ellei jopa 18-väyläinenkin rata. Ja koskaan, ei koskaan rataan saa suunnitella väyliä joiden heittolinjat risteävät keskenään oli tilanne sitten aivan millainen tahansa suunnittelijan pöydällä! Normaalisti puutteet tiputtaisivat vieläkin enemmän arvosanaa, mutta nyt fiilis oli hyvä koko ajan. Voisi pelata joskus uudestaankin. 3/5Lehtomäen frisbeegolfrata
Siikalatvan kunnassa Lehtomäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1605m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4390m. Pelattu 21.9.2022. Lehtomäen metsä/puru/hiekkakuopparata piti sisällään paikoin ihan kivastikin korkeuseroja, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä perusväyliä vailla kovin isoja kikkailuja suuntaan tai toiseen. Siirtymät sopivan lyhyitä. 14-väylällä runsaasti tilaa heittää mitä tällainen amatööri osaa arvostaa. 16-väylä hieno montun yli vastarinteeseen. Radan ehdottomasti paras ja upein väylä oli radan lopetus eli 18-väylä. Heittopaikka kahden hyppyrimäen välissä ja heitto alas monttuun ja kori kumpareen päällä. Rakenteet kohtuullisessa kuosissa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 2) hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis, varoituskylttejä radasta ja risuaidalla suojattu 15-väylän heittopaikka. Alueella talvella hiihtolatuja. Kuntoportaat löytyy myös. Pulkkilan keskustan palvelut ruokakauppoineen ja huoltoasemineen 2km päässä. Aika paljon oli sitten korjattavaakin, valitettavasti. Alku oli outo, kun ensin itsekin ajoin p-paikalle mistä lähtikin 4-väylä. Oikea lähtöpiste on hieman kauempana hiihtomajan luona, mutta sinne olisi ilman muuta voinut olla selkeämpi opastus, niin olisi jäänyt turha säätäminen turistilta pois. 3-väylällä kannattaa varoa vasemmalla vaanivaa rinnettä ja kosteikkoa mitä ei opasteista pysty kunnolla hahmottamaan, kiekon katoamisen riski kohtalaisen iso. 4-väylä 50m käden omaavalle amatöörille täysin mahdoton ylittää. Onkiiko lammesta kukaan laillisesti kiekkoja? Myös dz-tee oli liian vaikeassa paikassa, joten hienoisesti raivosta kihisten koko väylä sitten piti jättää välistä! Pururadalla kulkeneet väylät huonosti suunniteltuja ja jopa vaarallisia sokkoväyliä, kuten esim. nro 17. Spottaus monin paikoin ehdottoman välttämätön! Monesti heittopaikalta näkyi useampi kori ja vaikka heittopaikkaopasteet hyvät olivatkin, niin siltikin esim. kutosella pelasin 11-väylän koriin kunnes tajusin, jotta väylähän jatkuu vielä ihan reilusti. Hieman tuli sellainen fiilis, että liian pieneen tilaan oli ängetty väkiseltään liikaa väyliä. 15-väylän heittolinja kulkee kahden lammen välistä missä taas iso riski vippasta veteen kiekko. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, vaikka esim. 13 - 14 siirtymälle sellaista olisi ehdottomasti korinuolen lisäksi tarvinnut! Puutelista oli tuossa pitkä, mutta Lehtomäen radalla oli oikein hienoja väyliä muutamia. Puutteet turvallisuudessa ja rakenteissa sekä veden läsnäolo ilkeäasti kahdella väylällä alensivat kokonaisarviointia. Ei mitenkään erityisen hieno, muttei puutteista huolimatta erityisen huonokaan. Perustason ok rata millä on varaa kehittyä aika hurjasti tulevaisuudessa. 3/5Keinonkankaan frisbeegolfrata
Siikalatvan kunnassa Keinonkankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 838m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 21.9.2022. Keinonkankaan rata sisälsi vain hyvin maltillisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. 5-väylän korin sijainti sivussa kuntoradalta rinteessä oli radan parasta antia. Siirtymät maltilliset, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi. Rakenteista löytyi roskis ja taukopenkki. Edellämainitut olivat osa kaunista maauimalan aluetta missä myös tenniskenttä, lasten leikkipaikka, beach volley kenttä ja kuntoportaat. Rata starttasi tuolta alueelta. Rantsilan keskustan kaupat ja ruokapaikat 1,5km päässä. Siikalatvan kuntakeskukseen Pulkkilaan matkaa 33km. Mutta niin... ihan suoraan yksi surkeimmista radoista mitä on koskaan tullut pelattua! Ei oikein mitään hyvää sanottavaa itse radasta, tuohon ylös sain puristettua edes jotain. Suurin osa väylistä kulki orjallisesti pururataa pitkin ja kori sitten jossain vasemmalla tai ehkä myös oikealla tai jossain... Kiekkojen hukkuminen hyvin mahdollista. Todella tylsiä ja täysin mielikuvituksettomia sekä osin supervaarallisia väyliä toinen toisensa perään. Ainoastaan yksi väylä eli nro 3 poikkesi purulta ja se heitettiinkin pellolle mistä tuskin koskaan on niitetty yhtään heinänkortta pois. Jep. Loistavaakin loistavampi väylä saada niin perhanasti punkkeja ja menettää niin kiekot kuin hermonsakin. 5-väylän heittolinja kulki liian likeltä 6-väylän heittopaikkaa. 6-väylä aivan liian pitkä radan profiiliin nähden mikä heitettiin täysin sokkona kovalla vauhdilla purua pitkin eikä kunnollinen spottaaminenkaan poista todellista vaaraa lenkkeilijöille joita omankin kierroksen aikana alueella jonkin verran liikkui. Kutonen ja seiska myös ihan toivottomia turvallisuuden kannalta... 🙁 Mut entäs ne rakenteet sitten? Niin... Ei löytynyt ratakarttaa ja 1-väylän löytyminen olikin sitten vähän arpanopan heittämistä. Fgr:n karta avulla sai tihrustettua viimein oikean suunnan. Heittopaikat olivat soralla ja syvillä montuilla, tietenkin. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, ei edes väylä numeroa missään. Mitäs sellaisilla nyt tekisikään kuten ei tietenkään myös next tee -kylteillä. Korit jotenkin kuosissaan, mutta pystytolpat täysin ruosteessa. Fgr väittää korien olevan dgp-tasoa, mutten itse ole aivan vakuuttunut. Noh... aivan ihan se ja sama mitkä tämän radan korit on, ei kovin paljoa vähempää voisi todellakaan kiinnostaa! Tämä oli todella surullinen kokemus. Harvoin näkee minkään radan olevan näin kamalassa alennustilassa. Oikeastaan mitään hyvää ei ollut kuin hienot maauimalan maisemat. Supertylsiä ja huippuvaarallisia väyliä aivan liikaa. Rakenteet surkeaakin surkeammat. Rata pitäisi joko purkaa kokonaan pois tai suunnitella ja rakentaa alusta loppuun kaikkine yksityiskohtineen täysin uudestaan. Tuollaisenaan en voi suositella edes pahimmille vihamiehilleni! 0/5Maksinharjun frisbeegolfrata
Siikalatvan kunnassa Maksinharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2128m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5240m. Pelattu 21.9.2022. Maksinharjun rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja joten ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsässä kulkeneilla väylilläkin oli mukavasti heittotilaa mitä tällainen amatöörikin isosti arvostaa ja mukavasti oli sitten hiekkakuoppien väylillä entistä enemmän sitä tilaa kiekkoa viskoa. Heittolinjojen kanssa ei kovin paljoa tarvinnut arpoa. Kiekotkin löytyy mäntykankaisesta maastosta oikein mukavasti, mörrejä ei pahemmin pelätä täällä tarvinnut. Siirtymät lyhyet. 5-väylä mukava heittää metsän reunasta monttuun, tilaa oli ja reilusti. Kaunein väylä ehdottomasti kuitenkin nro 10 missä suora 80m heitto reiluun alamäkeen ja alhaalla saariväylä odottamassa, oikein nätti ja hyvin pelattava väylä! Radan rakenteista oli pidetty pääosin hyvää huolta. Ratakartta, korit (treeni x 2), heittopaikat, heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa. Löytyi myös roskiksia ja lukittu löytökiekkolaatikko sekä lähtöalueelta siisti ja lukitsematon puucee. Itse evästelin Seo Kestilässä mihin radalta 1,5km matkaa. Sale Kestilä vain 1,0km päässä. Siikalatvan kuntakeskukseen Pulkkilaan matkaa 34km. Maksinharjulla hiihtomaja ja talvella latuja. Löytyy myös kuntoportaat. Puutteitakin jonkin verran valitettavasti oli. Radan alkupuolella varsinkin kohtalaisen isosti vaarana osuminen muihin alueen kuntoradoilla liikkuviin, joten tarkka spottaaminen erityisen tärkeää! Next tee -kylttejä oli varsinkin, jos seuraava heittopaikka ei näkynyt edellisen väylän korilta. Välillä tuli fiilis, jotta enemmänkin olisi kylttejä voinut maastoon laitella lyhyistä siirtymistä huolimatta. 17-väylä oli sitten aika kummallinen ja hyvä ja vaarallinen samalla kertaa. Näkymä heittopaikalta ihan hieno ja heittotilaa mukavasti, mutta... heittolinja lähtee montun reunalta, kulkee montun yli ja kori sitten jyrkän montunseinämän päällä. Ihan ok, mutta... amatöörille, jos kiekko jääpi pahasti käteen kiinni, niin likellä vasemmalla odottavan hiihtomajan ikkunat isossa vaarassa. Hieman pidempikätiselle ongelma, jotta väylä heitetään täysin sokkona suhteessa väylän heittolinjan leikkaavaan kuntorataan. Heittopaikalta ei näe yhtään vasemmalle, jos joku kuntoilija kävelee alhaalla montussa kuntorataa pitkin. Superkovalla kädellä tavoitteleekin sitten kummun päälle ja pirkkua, joten heille nou hätä. Maksinharjun paras puoli oli se, jotta heittotilaa oli runsaasti niin metsässä kuin hiekkakuopillakin. Pari montun reunalta alas monttuun heitettyä oikein hienoa väylää. Muutamat väylät venytetty jopa liiankin pitkiksi, ensin monttuun heitto ja sitten vielä rinnettä ylös. Vaikeuskerrointa toki tulee siinä, mutta jotenkin pelattavuus minusta kärsi näiden muutamien liian pitkien väylien takia. Perusmetsäväyliin olisi kaivannut jonkinmoista vilkkaampaa mielikuvitusta ratasuunnitteluun. Turvallisuus muutamissa kohdin hieman hakusessaan. Maksinharjun rata oli hyvä, mutta odotuksiin ja arviointeihin nähden jopa pettymys. Voisi pelata uudestaankin, mutta pitkästä matkasta ei tarve lähteä ajelemaan, mitään niin upean erikoista elämystä ei kuitenkaan ole tarjolla. 4/5Suomenniemen frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungissa Suomenniemen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1692m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3710m. Pelattu 1.9.2022. Suomenniemen rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten ihan jopa hien sai pintaan pelatessa ja siirtymillä tallustellessa. Pääosin purulla kulkenut rata sisälsi vähän kaikkea, pitkiä ja lyhyitä väyliä, ylä ja alamäkeä ja tasaistakin. Vaikka suurin osa väylistä menikin pururadalla, niin mukana oli myös metsäväyliä ja näiden kahden yhdistelmiä. Väylistä ehdottomasti paras nro 4 oli huikea alamäkiväylä vinosti vasemmalle alas ja aika jyrkästi vielä, ihan metsäväylien parhautta! Siirtymät olivat lyhyet. 12 ja 13 -väylillä tarjolla taustalla hienoa vesimaisemaa. Pahoja mörrejä ei ollut missään kohdin rataa. Rakenteet hyvässä kunnossa koko radalla. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet kuin pakasta vedettyjä. DiscGolfPark koreja nuolineen reilusti ja ilmeisesti laajennuksen yhteydessä aika monelle väylälle oli laitettu Amexpon korit. P-paikka ruskean rakennuksen vieressä oikealla puolella tietä mistä 160m radan alkuun. Löytyi myös roskis ja taukopenkkejä. Next tee -kylttejä oli muutama, muutoin dgp-nuolet ohjasivat kulkua oikeaan suuntaan. Tiiviillä alueella ei pienet puutteet kyltityksessä hirveästi haitanneet. Kolmosen ja nelosen välisellä siirtymätaipaleella kävijälaskuri. Kutosen korille kulkua helpottamassa portaat. Suomenniemen keskustan palvelut 1km päässä, mm. Sale Suomenniemi eväiden ostoa varten. Suomenniemen radan suurin ja melkeinpä ainoa kompastuskivi oli samalta heittopaikalta lähtevät väylät. Yksi heittopaikka ja kaksi väylää, 5/16 - 6/17 - 7/18 - 8/10. Ei voisi yhtään tylsempi ratkaisu olla toteuttaa rata. Jos maa omistusoikeuksien tai vastaavien kanssa on ongelmia tai alue liian pieni, niin jätetään laajennus mieluummin tekemättä. Fiilis on osa pelaamista ja ainakin itsellä fiilis hyvin olennaisella tavalla kärsii, jos tulet toistamiseen samalle heittopaikalle... "hei, tämähän on tullut jo nähtyä...". Tilannetta ei pelasta yhtään sekään, että väylät haaraantuvat hieman eri suuntiin. Tuollakin oli kaksi komboa käytännössä aivan samanlaisia nämä kaksi väylää keskenään. Ei voida puhua edes eri layouteista mitkä fiksusti toteutettuna ovat asia aivan erikseen ja yleensä erillisillä heittopaikoilla varustettuna joka tapauksessa. Suomenniemen radalla näitä komboja ei onneksi ollut kovin montaa, sillä esim. Jyväskylän Viherlandian tapaan toteutettu 18-väylää ja vain 9-heittopaikkaa tyylinen supersurkea ratkaisu hidastaa olennaisella tavalla pelaamista ruuhka-aikaan, kun heittopaikkoja on käytössä tavallista vähemmän. Hidaste se on kuitenkin pienikin hidaste, tosin ei liene Suomenniemen rata nyt niitä Suomen ruuhkaisimpia kuitenkaan. 8/10-heittopaikka liian likellä 7-väylän koria. Sokkoväyliä liian monta, esim. nro 12. Lopussa vielä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan sitä 18-väylän korilta pitääkään lähteä päästäkseen p-paikalle. Yhtään ohjaavaa opastetta ei tietenkään oltu raaskittu laittaa... Rataa pelatessa tuli valtavan ristiriitainen fiilis. Toisaalta Suomenniemen rata on aivan ehdottomasti yksi parhaita lähes pelkästään pururadalle tehdyistä radoista. Väylät ovat leveitä, fiksusti suunniteltuja ja ennenkaikkea pääosin erittäinkin turvallisia mikä on ongelma 99% pelkästään purulla kulkevilla radoilla. Samat heittopaikat kuitenkin tylsistyttävät olennaisesti omaa heittokokemusta ja ovat aina erittäin huono tapa toteuttaa rata. Pitää todellakin toivoa, ettei kyseinen tapa rakentaa fribaratoja tulisi koskaan yleistymään. Helposti voisi antaa parikin pykälää korkeamman arvioinnin, jos... 2/5Kuukanniemen frisbeegolfrata
Lemin kunnassa Kuukanniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 562m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1740m. Pelattu 1.9.2022. Kuukanniemen metsä/puisto/peltorata sisälsi kohtuullisen vähän korkeuseroja, joten kovin kovasta kuntoilusta ei radan kiertäminen käy. Väylät hyvin lyhyitä ja suht helppoja perusväyliä ilman suurempia kikkailuja. Siirtymät väylältä toiselle lyhyet (9-P pidempi) ja polut raivattu maastoon esimerkillisen hyvin ja muutoinkin rataa hoidettu hyvin, nurmikot oli leikattu. Erityisen nopea kiertää. Ei varsinaista suosikkiväylää. Kuukanniemen rataa on vastikään uudistettu perusteellisesti radan turvattomuuden takia, aiemmin esim. 9-väylällä oli ollut 14 mando-nuolta. Nyt uudistuksen jälkeen vaaranpaikkoja ei talojen pihojen suhteen enää ollut ja esim. 8-väylän mando-nuoli oli käytännössä aivan turha. Rakenteista korit parasta osaa radassa vieläpä jopa kera numeroiden mikä on aika harvinaista. Ratakarttakin löytyi 1-väylältä ja heittopaikat ihan hyvät. Evästelyyn Sale Kuukanniemi 1km päässä. Lemin keskustan palveluiden äärelle 12km matkaa. Mutta sitten niin... kun rataa on uudistettu, niin ilmeisesti se on tehty valitettavasti kunnan omana työnä ilman asiantuntevan ratasuunnittelijan tai seura-aktiivin myötävaikutusta. 1-väylän löytäminen itsessään oli jo kovasti haasteellista. Koulun pihaan oli kieltomerkit, jotta kouluaikana pysäköinti kielletty. Tien varresta sitten löytyi kuitenkin muutama ihan laillinenkin paikka pysäköidä. 1-väylä löytyy koulun puolelta Juvolantietä aivan Harjutien risteyksen tuntumasta. Tuossakin kohden olisi ollut kovasti hienoa saada jokin ohjaava opaste käyttöön. Heittopaikkaopasteita ei ollut lainkaan. Ainoastaan pikkiriikkinen numerokyltti kiinni heittopaikan nurmimatossa, ei hyvä, ei yhtään! Kutosella itsessään ihan nätti lammen ylitys, muttei sopinut lainkaan radan profiiliin. Koululaisille ja vasta-alkajille suunnatussa radassa aivan puhtaasti täysin sopimaton vesieste. Itsekin skippasin väylän kokonaan, kun ei mitään tietoa kalastaako lammikosta joku kiekkoja rehellisin tarkoitusperin varustettuna. Ei edes vaihtoehtoista heittopaikkaa tehty. 1 ja 7-väylä heitettiin kumpainenkin sokkona alamäkeen vasemmalle kaartuvana, aika vaarallisia väyliä, kun koululaisia liikkui oman pelikierroksenkin aikana alueella ja tarkkana sai todellakin olla. Opaste seiskalta kasille ois hyvä. Nyt, kun tuli hiekkakentän laitaan seiskan korin jälkeen, niin oli vähän olo, jotta minnekäs sitä tästä nyt menis... Karttaa pitikin toistuvasti lukea, jotta radalla pystyi etenemään, vaikka tiiviillä alueella rata periaatteessa sijaitseekin. Muutamia ihan kivoja väyliä ja radasta oli pidetty ihan hyvin huolta. Kuitenkin uudistus tehty amatöörimaisesti ja paljon jäänyt yllämainittuja ongelmakohtia. Ei mitenkään surkea rata, mutta paljon pitäisi parannuksia tulla, jotta voisi kiinnostaa miettimään radan uudelleen pelaamista. 2/5Monttupuiston frisbeegolfrata
Lemin kunnassa Monttupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 515m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1560m. Pelattu 1.9.2022. Lemin rata sisälsi 9-väyläiseksi metsäradaksi ihan kivasti korkeuserojakin. Vaikkei nyt kova hiki päässytkään tulemaan, niin kivasti kapuamista siitä huolimatta. Monipuolisia väyliä tarjolla ja korkeuseroja oli ylä ja alamäkineen osattu hyvin ratasuunnittelussa hyödyntää. 2-väylä siisti lopussa ylämäkeen nouseva väylä. 6-väylä hieno liidätys montun yli. Suosikkiväylä kuitenkin nro 8 missä alamäki vasemmalle kaartuvana, korin likellä suojaverkko suojaamassa "piha"tietä ja p-paikkaa. Siirtymät lyhyitä ja rata nopea kiertää. Radan rakenteet hyvässä iskussa, kuten vain muutaman vuoden vanhalta radalta sopii odottaakin. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen, kaikki priimaa. Löytyy roskis ja Monttupuiston laavu tulisteluun ja tauon pitoon puineen. 2-väylän jälkeen kuntoportaat. Lemin keskustan palveluiden äärelle 9,5km matkaa, Sale Kuukanniemi evästelyyn 6,0km päässä. 3-väylä... niin... olen miettinyt sanonko jotain hyvää tuosta väylästä, en sano, koska se on yksi surkeimmista väylistä mitä on ihan vähään aikaan tullut vastaan! Väylälle ei ole kakkoselta mitään opastetta, joten karttaa piti vilkaista, jotta missä mahtaa sijaita, ylös vallille ja vasemmalle. Heittäminen tapahtuu täysin sokkona samaa linjaa pitkin mitä olin juuri heittopaikalle kävellyt. Muutoinkin heittolinja sellainen ettei normipelaajalle ole mahdollista pysyä väylällä kuin erittäin hyvällä tuurilla. Suorastaan huippuvaarallinen väylä, itse poistaisin sen käytöstä välittömästi! 4-väylällä kannattaa katsoa kartasta tarkasti mihin koriin kiekkoa viskoo, itsekin melkein onnistuin viskomaan väärin. Mörriä tarjolla ikävästi ja spottaamisen tarve kolmosen tapaan oikeastaan välttämätön. 5-väylän sokkomutkan jälkeen oikealla ennen koria suurehko alue mikä kaipaisi kipeästi niittämistä ettei pedon kita ahmaise kiekkoja sisäänsä. 7-väylä muutoin oikein mainio, mutta heittolinja liian kapea. Ei tarvitsisi muuta kuin napsaista oikean laidan pikkukuusi pois, niin johan muuttuisi väylä paljon pelattavampaan kuntoon! Next tee -kylttejä ei tosiaan oltu raaskittu laittaa yhtään kappaletta. Korinuolet riittivätkin pitkälle, mutta erityisesti kakkoselta kolmoselle mentäessä olisi ollut opaste enemmän kuin paikallaan! Monttupuisto oli kovasti ristiriitainen rata. Väylät 1, 2, 6 ja 8 olivat oikein hyviä ellei jopa upeita väyliä. Mutta sitten taas vastapainona 3, 4, 5 ja 7 raivausta ja fiksausta vaativia toisen ääripään väyliä. 3-väylä kokonaan uusiksi! Sääli... maasto on miellyttävää eli hyvä aihio on Monttupuistossa ehdottomasti olemassa! Kokonaisuus ei nyt vain ole ollenkaan tasapainossa, ääripäät olivat liian kaukana toisistaan, jotta rataa voisi kovin laadukkaana lopulta pitää. 3/5Klamilan frisbeegolfrata
Virolahden kunnassa Klamilan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1359m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4110m. Pelattu 31.8.2022. Klamilan rata sisälsi ihan mukavasti korkeuseroja joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät ovat lyhyitä, mutta oikein pelattavia eikä mitään läpihuutojuttuja kokeneellekaan kiekon viskojalle. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin ja ala/ylämäkiä oli tasamaan lisäksi hyvin mukana. Rata kulki pääosin metsä/kalliomaastossa, mutta muutaman väylän verran myös purun puolella. Kivet ja kalliomaasto saavat oman pelifiiliksen aina hyväksi, jos vain väylät vähänkin kohtalaisesti edes on suunniteltu ja täällä sitä parhautta oli paljon tarjolla. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat monissa kohdin hieman ristiriitaisia. Vaikka hyvin heitettäviä pääsääntöisin olivatkin ja vaihtelevia, niin paljon sellaista pientä muutettavaa kuitenkin oli monin paikoin. Suosikkiväylä ehkä nro 10 mikä oli hieno purulta kalliolle heitettävä 70m pitkä väylä, mutta... sekin oli lopulta sokkoväylä, tosin mitään varsinaista kuntopolkua ei väylän kanssa ristennyt, joten yksinkin sen uskaltaa heittää pienellä riskillä tietenkin. 8-väylällä heittopaikka oli laitettu hienosti sillan päälle, mutta sitten itse väylä oli raivaamaton eli kasvoi pusikkoa ja horsmaa aivan liian kanssa niin väylällä kuin ihan korin likelläkin. Periaatteessa erinomainen väylä, mutta... 15-väylä oli myöskin ihan hieno alamäkiväylä missä kori reilusti oikealla, mutta tuossakin kohdin keskellä olevia mäntyjä voisi madaltaa, jolloin väylä olisi aloittelijallekin paljon pelattavampi. Radan valmistuessa ne männyt ovat olleet paljon pienempiä ja nyt 8 vuoteen kukaan ei ole niille raaskinut tehdä mitään. 17-väylä oli myös nätti ylämäkiväylä ja erityisesti korin sijainti ison kallionlohkareen naapurissa oli upea! Vaarallisin väylistä oli aivan ehdottomasti nro 2 missä heitettiin sokkona alamäkeen vasemmalle kaartavana pururataa pitkin. Tuollaisia ei pitäisi ikinä koskaan minnekään rakentaa! Toinen paha paikka oli väylien 10 ja 11 välisellä siirtymällä missä aivan yllättäen tullaankin keskelle 8-väylää. Miksi siirtymä tehty noin vaaralliseen paikkaan? Rakenteet hyvässä kunnossa, vaikka jo 8 vuotta vanha rata onkin. Rataa lähestyttäessä hyvä infokyltti radan p-paikalle vasemmalle sataman suuntaan. Roskikset, ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Erityismaininta aivan ehdottomasti todella hyvistä ja kattavista next tee -kylteistä! Radan p-paikan vieressä Klamilan satamassa palvelee kesäisin kesäravintola ja kioski ja löytyy myös uimarantakin. Käyntiä kannattaa ehdottomasti harkita myös Klamilan Kujansuussa 1,5km päässä sijaitsevassa useiden, useiden vuosikymmenten takaista kyläpubin tunnelmaa huokuvassa paikassa. Itsekin kävin siellä evästelemässä kahvimukillisen ja kinkkusämpylän. Se olikin sellainen "äijä"-sämpylä... vaalea pitkä höttösämpylä, päällä reilu kerros voita tai ihan jotain muuta kuin kaikkein keveintä Keijua, juustoviipaleita ja ainakin kaksi kiloa kinkkuviipaleita. Pupun murkinat oli jätetty suosiolla sämpylän välistä kauppaan! Hieno paikka! Klamilan frisbeegolfrata on hyvä ja monipuolinen metsärata, onneksi vain muutaman väylän kulkiessa purulla. Hienoa kalliomaastoa oli tarjolla useilla väylillä. Radan arvosanaa oli vaikea määrittää sillä turvallisuuteen ja pusikoiden raivaamiseen liittyviä puutteita oli siellä täällä. Normaalisti puutteet veisivät arvosanasta enemmän pois, mutta Klamilan rataa oli oikeasti kiva pelata ja voisi milloin tahansa tulla uudestaankin! 4/5Harjun oppimiskeskuksen frisbeegolfpuisto
Virolahden kunnassa Harjun oppimiskeskuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1527m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3560m. Pelattu 31.8.2022. Harjun metsä/puistoradalla oli korkeuseroja ihan mukavasti, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Radan väylät aloittelijaystävällisiä eli ei mitään huippuvaikeita, vaihtelevuutta oli mukavasti. Alkupään kauniit puisto/peltoväylät 1-3 ja 7-8 oikeinkin mukavia heittää, kun tilaa oli kiekkoa huonommallakin tarkkuudella viskoa eteenpäin. Rata sijaitsi hienon opiskelijakampuksen vieressä ja alueella paljon hienoja rakennuksia, upea miljöö! Väylistä nro5 oli ehkä hienoin alamäkeen heitettynä. Laskeutuminen ei kovin jyrkkä ollut, mutta portaat olivat siinä hommassa kuitenkin mainio lisä. Siirtymät lyhyet. Rakenteista heittopaikat ihan kelvolliset. Korit nuolineen hyvät ja next tee -kylttejä mukavasti. 8-väylän jälkeen Riihikorven laavu puineen käytössä sekä siisti puucee mikä ei ollut lukossa. Harjun oppilaitoksen kesäkahvila Kiessi auki kesäkuukausina, tarkemmin oppilaitoksen nettisivuilla ja facessa. Evästelyyn Sale Klamila 6,5km päässä ja samaisellä etäisyydellä myös Klamilan Kujansuu, tuo useiden, useiden vuosikymmenten takaista henkeä huokuva kyläbaari missä itsekin kahvilla kerä kinkkusämpylän kävin. Mutta, ei, ei kuitenkaan, vaikka kaunista olikin. Radan 1-väylälle ei ohjannut laajalla piha-alueella yksikään opaste, vaikka viittoja muutoin piha-alueellakin piisasi melkein enemmän kuin laki sallii. 1-väylä löytyy tarkasti fgr:n GoogleMaps sijaintia seuraamalla. Ratakarttaa ei ole tehty ollenkaan, mitäs nyt sellasella tekis... Löytökiekkolaatikko löytyi, mutta lukitsemattomana. Heittopaikoilla olevista opasteista osa tuhottu ja osa todella kulahtaneita. 17-väylän heittolinja 18-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan. Väylät 1-3 ja 7-8 olivat radan parasta antia kauniilla piha/peltoalueella. Loput väylät ihan pelattavia, mutta tylsähköjä metsäväyliä. Rataa vaivasi lähes koko ajan sellainen kokonaisvaltainen nuhjuisuus ja synkkyys. Opasteet olivat mitä olivat eli eivät olleet. Siistimistä vaativia väyliä jonkin verran. Mahtuisiko koulun ympäristöön piha-alueella/pellolle edes muutama neppiväylä mitkä toisivat enemmän mielenkiintoa rataan, kun kaikkein kaunein osa aluetta valjastettaisiin frisbeegolfin käyttöön paremmin? Väylien kokonaispituus putoaisi, muttei rata noinkaan oikein toimi kunnolla. Alueelle saisi paremmankin radan laadukkaammalla ratasuunnittelulla. Liian paljon puutteita, jotta alun kauneuskaan olisi pelastanut paljoa, valitettavasti. 2/5Virojoen frisbeegolfrata
Virolahden kunnassa Virojoen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1888m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4180m. Pelattu 31.8.2022. Virojoen pääosin metsässä ja pari kertaa purulla käyvällä radalla korkeuseroja on mukavasti, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen. Radalla on kaksi layouttia, vanha a-rata ja taannoin päivitetty pidemmillä väyläpituuksilla oleva b-rata. Väylät ovat vaihtelevia, hyviä ja sopivan pitkiä. Kalliomaasto on itselle ihan timanttia, josta nauttii aina! Siirtymät lyhyet. Suosikkiväylä nro 17, jossa kaunista kalliota tarjolla. 18-väylä hieno lopetus radalle alamäkeen, kori reilusti oikealla. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi ratakartta, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen ja erinomaisen hyvät next tee -kyltit. Heittopaikat sekalaiset, mutta toimivat. A-leiskalla taisi kaikki olla betonia, kun b-leiskalle oli tehty tekonurmesta (paitsi 7 ja 18-väylä betonilla ja 11-väylä kalliolla). Roskis löytyi ja mukavasti taukopenkkejä. Löytyi myös kriittisiin paikkoihin tehtyjä siltoja ja portaita. Alussa myös Lapinvuoren laavu ja kuntoportaat. Virojoen keskustan palvelut vain 1,5km päässä radasta, esim. evästelyyn s-market. Vaalimaan rajanylityspaikan isoon ostoskeskukseen olisi ollut matkaa vain 9km. Siellä olisi ilman muuta pyörähtänyt, kun näin likelle itärajaa tuli, mutta tästä maailmantilanteesta johtuen menevät aika supistetuilla aukioloilla, joten ei viitsinyt niitä palveluita lähteä tsekkaamaan. Mutta ei, ei, ei... Ihan hitsin hienoja väyliä kalliomaastossa osa, mutta... se turvallisuus, se turvallisuus! Täytyy sanoa, jotta tehty uudistus b-leiskan muodossa on ehkä yksi epäonnistuneimmista mitä on koskaan missään nähnyt. Esim. väylät 3, 7, 12, 13 ja 14 ihan hyviä väyliä, mutta b-leiskan heittopaikalta kiekkoa viskoessa ei mitään näköyhteyttä risteävälle kuntopolulle, joten suorastaan vaarallista oli yksin pelata, vaatii ehottomasti spottauksen! 9-väylän heittopaikka kohdassa missä viskotaan sitten väylän aloitus täysin sokkona, heittopaikka ehdottomasti kallion päälle! Heittolinjat olivat pääosin ihan ok, mutta b-leiskan 15-väylä oli huono, linja liian kapea, puiden raivaus enemmän kuin paikallaan. Maisematkaan eivät lopulta olleet ihan parhaimmasta päästä maastoonsa nähden. Surkeuden pelimerkit aseteltiin jo heti 1-väylällä mikä lyhyt, mutta keskellä väylää jo ahnasta monsteripusikkoa ja horsmikkoa enemmän kuin laki sallii. Kämänen, hoitamaton ja onnettoman surkea väylä! Virojoen rataa oli harvinaisen ristiriitainen fiilis pelata. Toisaalta maasto ja osin väylätkin olivat oikein hyviä, mutta turvallisuus täysin retuperällä! Tehty leiskauudistus täysin epäonnistunut. Ammattimaisella ratasuunnittelulla tuosta alueesta saisi niin paljon enemmän irti ja oikeasti jopa 5/5 radan, sillä ainekset erittäin hyvään rataan ovat olemassa. Nyt kehno, erittäin kehno, ei kiire todellakaan uudestaan! 2/5Pitkäkosken frisbeegolfrata
Miehikkälän kunnassa Pitkäkosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 141m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 980m. Pelattu 30.8.2022. Esteetön lähivirkistysalue Pitkäkosken ELVI ja sen frisbeegolfrata on suorastaan häkellyttävän hieno ja jopa liikuttava kokemus. Pitkäkosken tasaisella hiekkakentällä sijaitseva rata ei sisällä lainkaan korkeuseroja kuten esteettömältä radalta odottaa saattaakin. Väylät ovat superlyhyitä, mutta järkevästi toteutetuilla mandoilla ja ob-kepityksillä on saatu väylillä pientä haastetta ja ennenkaikkea väylät on saatu hyvin mahtumaan kuitenkin varsin pienelle alueelle. Rata on tosiaan hyvin tiivis ja väylät ovat hyvin likellä toisiaan eikä siirtymiä käytännössä ole lainkaan. Radan rakenteet tuoreella radalla erinomaisessa kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (treeni x 1) parasta a-ryhmää. Alueelta löytyy myös hieno tulipaikka puineen sekä esteetön, siistissä kunnossa ja auki oleva puucee. Evästelyyn paikkoja ei Pitkäkoskella ole, vaan pitänee mennä ihan Miehikkälän keskustaan 10km päähän. Pitkäkosken rata on huikean upea esteetön minirata, joka sopii kirjaimellisesti kaikille! Kaunis miljöö, hienot väylät ja upeat rakenteet. Tällaisia oikeasti kaikille (myös pyörätuolilla tai muutoin liikkumisen kanssa haasteita omaavat henkilöt) sopivia esteettömiä ratoja Suomeen tarvittaisiin erittäin paljon lisää, jotta voitaisiin liikuntarajoitteisten kohdallakin puhua tasa-arvosta frisbeegolfin pelaamisen suhteen. Itsellä tämä oli vasta ensimmäinen mihin olen törmännyt. Espoossa on yksi hieman vastaava rata, mutta onko muualla? Aivan kirkkaasti suosikki-listalle niin selkeästi kuin mikään rata voi sinne kiilata. Aivan häkellyttävän upea! 5/5Miehikkälän frisbeegolfrata
Miehikkälän kunnassa Miehikkälän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1386m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3930m. Pelattu 30.8.2022. Miehikkälän rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten sellaisesta mukavasta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin tarjolla oli lyhyehköä, helpohkoa, mutta mielenkiintoista ja vaihtelevaa väylätarjontaa ylä ja alamäkineen. Kalliomaisema miellyttää aina. Kiekot löytyy maastosta helposti ja heittolinjat selkeät koko ajan. Tarjolla oli myös kauniimman puolesta vesimaisemaa aina toisinaan. Siirtymät muutoin lyhyet, mutta 4 - 5 ja erityisesti 9 - 10 siirtymä oli turhankin pitkä. Rakenteissa ei moitteen sijaa. Timanttina opaste radalle isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin missään näkee! Kartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + treeni x 1 ) hyvässä iskussa. Erityismaininta erittäin suuresta määrästä next tee -kylttejä, niin ei olisi tarvinnut olla yhtään enempää, erittäin hienoa työtä! Löytyi myös roskis ja lukittava löytökiekkolaatikko. 3-väylän jälkeen tulipaikka ja iso valokuvakehys kauniisti veden äärellä, uimarannalla auki oleva erittäin siis puucee, kuntoportaat ja roskis. Radan p-paikalta näkymä Myllylammen tanssilavalle. Miehikkälän keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 1,6km. Itse evästelin Salpalinja-museon ruokalassa 1,2km päässä radasta. Oikein hyvää lounasta oli tarjolla. Olisi museon alueella ollut vaikka ja minkälaista nähtävää, jos olisi pääsymaksun maksanut niin sisä kuin ulkotiloihin, ehkä sitten seuraavalla kerralla... Mitäpä parannettavaa? Siitä harvinainen rata, ettei oikein mitään. Makuasia, mutta minusta kuitenkin etuysi oli mielenkiintoisempi. Jotenkin takaysillä oli tylsempää vaikkakin helpohkoa puuränniä tarjolla, ihan heitettäviä nekin, mutta fiilis ei jaksanut lopussa oikein korkealle nousta. Mitäpä tuolle sitten tekisi? Monipuolistaisi väyliä? Ehkä. Miehikkälän rata piti sisällään lyhyehköjä, mutta heittolinjoiltaan ja muutoinkin selkeää ja mukavaa tekemistä. Vaikka puita toki oli pelissä paljon mukana, niin keskimääräiseen metsärataan verrattuna missä liian paljon tahkotaan liian kapeaa ränniä 18-väylän verran, niin täällä löytyi siltä osin hienosti väljyyttä. Etuysi hyvä, takaysi ei niinkään. Normaalisti laskisi enemmän arvosanaa, mutta nyt vain vähän, kun niin moni asia oli kuitenkin hyvin. 4/5Iitti DiscGolfPark
Iitin kunnassa Iitti DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1599m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4010m. Pelattu 30.8.2022. Iitti DGP:n väylät olivat pääosin metsässä kulkevia vaihtelevia ja helppoja perusväyliä ilman isompia kikkailuja. Puita oli kyllä monesti paljon pelissä, joten liian helppoa tekemistä ei ollut missään nimessä tarjolla. Väylissä ilmavuutta ja leveyttä sekä heittolinjat koko ajan selkeät, joten pelattavuus oli huippuluokkaa! Väylät 1-7 enemmän tasaista ja siitä eteenpäin sitten korkeuseroja ja maisemia matkassa mukana. Ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Parhaimmat väylät olivat nro 12 mikä heitettiin vasemmalle kaartuvana ylämäkeen ja nro 18 mikä oli jo maisemiltaankin hieno alamäkiväylä. 7-väylän korin jälkeen kummun päältä avautui ihan mukava maisema. Siirtymät lyhyet. Radan rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 2), ei moitteita. Next tee -kylttejä oli, mutta aikalailla oli niitä tuhottu, joten uusimisen tarpeessa olisivat ne. Löytyi roskiksia ja vikan väylän vierestä kuntoportaat. Isommalta tieltä opaste radalle päin mikä aivan liian harvinaista, iso plussa tästä! 11-väylän jälkeen tulipaikka puineen. Ysin triplamando ihan hieno, kun ei oltu sorruttu sen enempiin mando-kikkailuihin. Iitin/Kausalan keskustan palvelut aivan vieressä. Itse evästelin Kahvila Naapantuurassa 3km päässä radasta ja vieressä olisi ollut myös Kausalan ABC. Rata oli niin hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus ettei ylös tullut kirjattua käytännössä juuri lainkaan puutteita. Ainoastaan 8-väylän heittolinja ei minulle avautunut, ei, vaikka kuinka sitä yritin tuumailla. Kovalla kädella viskotaan kaikkien puiden yli suoraan korille, mutta amatöörille ei linjaa ollut tarjolla oikein minkäänlaista. Tämä oli aika häiritsevää, kun nimenomaan heittolinjat muualla olivat selkeät koko ajan ja tilaa heitoille mukavasti. Järkevästi suunnitteltuja väyliä paitsi tämä yksi. Väylät 1-7 jo hyviä, mutta 8-väylästä eteenpäin rata puhkesi kukkaansa. Kauniita, monipuolisia väyliä. Löytyi korkeuseroja ja maisemia. Ei pääse aivan suosikkilistalle, mutta silti erinomainen rata minkä voisi pelata milloin tahansa uudelleenkin. 5/5Huosiolampi DG
Polvijärven kunnassa Huosiolampi DG. Radalla pituutta 18-väylää, 1672m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4090m. Pelattu 26.8.2022. Huosiolammen rata sisälsi laajalla skaalalla hyvin erilaisia ja mukavia väyliä. Tarjolla oli paljon kaunista vesimaisemaa niin taustalla, väylän sivustalla ja yksi ylityskin oli. Metsässä kulkeneet väylät hienoja, erityisesti kasin alamäki oli nätti väylä eikä kutosen ylä ja seiskan alakaan paljoa perään jääneet. Tasaisten väylien vastapainoksi löytyi siis myös mukavasti korkeuserojakin. Nro 11 oli kaunis pellolle heitettävä väylä ja 18 pitkä ja avoin, jossa saa isokätinenkin viskoa aivan täysillä eikä korille asti pääse yhdellä heitolla mitenkään. Heittolinjat jokaisella väylällä selkeät, ei tarvinnut yhtään niitä arpomalla arpoa. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Alusta löytyy ratakartta, heittopaikat ovat laadukkaat ja löytyy heittopaikkaopasteetkin. Next tee -kylttejäkin on aivan riittämiin. Korit Prodigyn laatua. Korien sijainnit hienot, yhden kerran tyhjän puisen kaapelikelan päällä ja 10-väylällä ison traktorinrenkaan sisällä. 2-väylällä korin takaa levittäytyy upea vesimaisema kuten niin monessa muussakin kohdin rataa. 12-väylän heittopaikka rekan lavetilla... aivan jotain kertakaikkisen hienoa ratamestarin erikoisuutta! Pitkää vauhtia ei ole mahdollista ottaa, sillä lavetin päältä on jonkinmoinen pudotus alas. Samassa yhteydessä toiseen suuntaan penkkejä ja pöytä tauon pitoon ja hienon maiseman ihailuun. Roskiksia löytyy myös. Opasteet pihapiiristä (sisälsi paljon kauniita rakennuksia) p-paikalle hyvät. Polvijärven keskustaan matkaa 9km. Voin lämpimästi suositella s-marketin vieressä olevaa Kettusen Leipomoa. Aivan mahtavan makuiset karjalanpiirakat ja muut suolaiset ja makeat leivoinnaiset suorastaan vaativat kaikkia ohikulkijoita poikkeamaan. Ja, jos ei kotiin jaksa mitään kantaa, niin nauttiipi laadukkaista tuotteista ja juomista ihan paikan päällä. Rata on maksullinen ( 5e kertamaksu ja 70e kausikortti ), maksu onnistuu MobilePaylla. Rata sijaitsee yksityisellä alueella, joten toivotaan, että pelaajat kunnioittavat asukkaiden kotirauhaa riippumatta pelaamiseen varatusta ajankohdasta. Toivottavasti myös roskat jaksettaisiin viedä pois radalta. Vaikka rata erinomaisen hyvä onkin, niin jotain fiksattavaa kuitenkin. Kakkonen ja kolmonen risteävät keskenään. Tuollainen ratkaisu on aina kovasti huono, varsinkin, jos radalla sattuisi ruuhkaa olemaan. Vitosen heittopaikka nelosen heittolinjan lähellä, turhan iso riski. 10-väylä on aivan kiinni lammessa ja kannattaa heittää aika kovasti oikean kautta, sillä riski saada kiekko uintireissulle vasemmalle on aika iso, onneksi tilaa on paljon oikealla ohittaa lammen reuna. Pro heittää tietenkin suoraan ja varmasti, mutta aloittelijalle siis aika haastava, jos vähänkin kiekko feidaa tai tarttuu käteen kiinni. 12-väylä on hieman ristiriitainen väylä. Heittopaikka rekan lavetilla on uniikin hieno, mutta... keskellä väylää on leveähkö ja suht syvä oja. Tilaa on kiertää kummaltakin puolelta todella reilusti, mutta niin vain itse oman midarini heitin keskelle tuota ojaa ja sinne jäi kadoksiin se kiekko, kannattaa amatöörin varoa. Lisäksi sitten 12-väylän kori on 13-väylän heittolinjalla eli jonkinmoista fiksaamista tuo väylä kaipaisi. 17-väylä on maisemallisesti erityisen hieno, mutta amatöörille, jonka maksimi heittopituus pyörii 50m kieppeillä, niin mahdotonta. En lähtenyt itse riskeeraamaan heittoa veden yli, vaan skippasin suosiolla koko väylän. Vasta myöhemmin selvisi, jotta siellä olisi ollut myös dz-heittopaikka veneen vieressä muutaman kymmenen metrin päässä korista. Tätä kohtaa on tarkoitus ylläpitäjän selkeyttää jatkoa varten. Tuollainen vedenylitys olisi närästänyt ja kovasti ilman vaihtoehtoista heittopaikkaa, mutta nyt fiilis oli hyvä, kaikentasoiset heittäjät oli hienosti huomioitu. Jep! Tämä Huosiolammen rata oli täyden kympin arvoinen kokemus! Kaikesta näki, että isä ja poika ovat panostaneet rataan ihan huikean määrän työtunteja isolla ja lämpimällä fribasydämellä. Tuolla yhdistelmällä on saatu erittäin laadukas ja toimiva rata jota on harvinaisen iso nautinto pelata! Vesimaisema on kauniisti läsnä monella väylällä ja yhden kerran mennään jopa veden yli. Löytyy lisäksi myös metsäväyliä ylä ja alamäkineen. Radan tekoon on uhrattu ajatus ja toinenkin ja hienoja ratamestarin erikoisuuksiakin on paljon, mitkä sopivat rataan erinomaisesti! Korit puisen kaapelikelan päällä, traktorinrenkaan sisässä ja heittopaikka rekan lavetilla nyt vain muutamia timantteja mainitakseni. Radassa on muutamia kohtia mitä voisi harkita kehitettävän. Käydessäni erinomaisen keskustelun radan omistajien kanssa kierroksen jälkeen olen 100% vakuuttunut, että rata myös jatkossa kehittyy. Isännän mukaan nyt on saatu kasaan raakaversio, niin voipi vain kuvitella mitä nyt jo upea rata onkaan sitten tulevaisuudessa! Kun maamassoja oli siirrelty paljon, niin monin paikoin, jos vain intoa riittää, niin on mahdollista tehdä maisemointeja ja siistimisiä mitkä vaikuttavat pelifiilikseen positiivisesti. Taannoin radalle tuli Discmanian korien tilalle laadukkaammat Prodigyn korit ja jossain vaiheessa myöhemmin itsetehtyjen opasteiden sijalle pro-opasteet ehkä Prodigylta kunhan rata ensin rauhassa saa lopullisen muotonsa. Tämä oli frisbeegolfkokemus aivan parhaasta päästä. Tällaisia yllätyksiä harvoin tulee vastaan. En nimittäin ihan tuollaista timanttia uskonut Polvijärveltä löytäväni... Huosiolampi menee kirkkaasti suosikkiratojen listalle ja häätyyttelee jo hyvin likellä Tahkovuoren ja Puijon kirkasta kärkikaksikkoa. Kovaan seuraan pääsi tämä rata! 5/5Pukkelon Erä ry
Outokummun kaupungissa Pukkelon Erä ry:n frisbeegolfrata. Radalla pituutta 8-väylää, 490m ja C2-luokitus. Pelattu 26.8.2022. Pukkelon rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ajoittain syke pääsi kohoamaan rinteitä kavutessa. Siirtymät kohtuulliset, ei tosi pitkiä yhtään. Maisemat monin paikoin oikein hyviä, maasto sopii hyvin frisbeegolfradalle. Ei yhtä suosikkiväylää. Rakenteista pdga-hyväksytyt Vikingit parasta osaa, samoin heittopaikat rakennettu hyvin. Radan p-paikalle kannattaa suunnistaa fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla, sillä Tompsumontuntietä navisovellukset eivät välttämättä tunne. Radan p-paikka oikealla, tunnistaa punaisesta postilaatikosta p-alueella missä myös ratakarttoja lainattavaksi. Pukkelon Erän metsästysmaja pieni matka eteenpäin ja kääntyy pihatie vasemmalle. Majalla ulkohuussi ja tiloja istuskeluun ja eväiden syöntiin. Persoonallisen kaunis pallonmuotoinen kota aivan lumoavan hieno! Majan alueella myös kaksi treenikoria. Mutta joo... miten tämän sitten mainitsisi järkevästi. Eihän tämä rata ollut, vielä... Pukkelon rata on hyvä aihio mukavassa maastossa, mutta kunnolliseksi radaksi on vielä matkaa ja paljon. 1-väylä on sellaisenaan hyvä väylä vaikka sokkona heitetäänkin, maisema p-paikalle hieno. 2-väylän maisemat hienot, kori n. 100m päässä alamäkeen ja vasemmalle punaisen aurauskepin kohdilla, vaatisi tosin aika paljon raivaamista pienten, kaadettujen puiden ja risujen takia. 3-väylä alkoi olla heittolinjoiltaan jo epäselvä ja kovasti ahdas. Väylät 4-8 olivatkin sitten aivan mahdottomia pelata! Jokaisella väylällä hieno heittopaikka, muttei minkäänlaista heittolinjaa korille. Heittopaikan edessä vain sankka mäntymetsikkö. Viisi väylää pitikin skipata, sillä heittämisessä siihen puuviidakkoon ei olisi ollut mitään järkeä! Heittopaikalta löysi aina korille punaisia keppejä seuraamalla. Väylät itsessään aivan järkeviä ja tosiaan hyvässä maastossa, mutta siihen maastoon pitäisi ne väylät tehdä ensin. Next tee -kylttien virkaa toimittivat punaiset kepit. Vitoselta kutoselle siirryttäessä menee helposti 8-väylälle, joten erityisesti siihen tarvitsisi jatkossa lisäopastetta kuten myös toki koko radan osalle. Heittopaikoille ei opasteita, vaikka valmiina oli jo puiset telineet, joissa nyt pelkkiä mainoksia. Radan p-paikalle voisi olla ohjaavia opasteita jo aiemmista tienristeyksistä, niin tietäisi olevansa oikeilla jäljillä. Maasto sopii Pukkelon radalla hyvin frisbeegolfiin. Radalta löytyy korkeuseroja mukavasti ja väylät itsessään ovat ihan hyviä. Kolme ensimmäistä väylää menee vielä jotenkin, mutta siitä eteenpäin väylät olivat ummessa niin pahoin, että piti skipata jokainen "väylä". Aihio on siis hyvä kuten myös siis korit ja heittopaikat, mutta vaatii ison työn väylien raivaamiseksi pelattavaan kuntoon. Opasteet tarvitsisi heittopaikoille jo olemassa oleviin puukehikoihin. Rata on juuri nyt aivan liian raakile, jotta sitä voisi oikein kenellekään suositella. Toivottavasti Pukkelon Erällä riittää jatkossa innostusta laittaa rata ansaitsemaansa kuntoon. 1/5Tyngän frisbeegolfrata
Kalajoen kaupungissa Tyngän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 672m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1580m. Pelattu 31.7.2022. Tyngän rata sisälsi vain hyvin minimaalisia korkeuseroja, joten vain hyvin kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Helpohkoa ja pääosin lyhyttä metsäväylää tarjolla 9-väylän verran. Puita kuitenkin paljon pelissä ja vaikeuttamassa satunnaisen heittäjän elämää. Siirtymät lyhyet eli varsin nopea kiertää. Rata varsin tuore ja kaikki rakenteet eivät edes olleet paikoillaan ja ne mitkä olivat, niin olivat uudenveroisessa kunnossa. Ratakartasta oli pelihetkellä paikalla vain kehikko. Heittopaikat poikkeuksellisen isot, heittopaikkaopasteet hyvät ja korit ( myös yksi treeni ) erinomaiset. Hyvät, tukevat sillat leveän ojan yli. Koulun alueelta löytyi myös roskista moneen lähtöön. Haketta oli siirtymäpätkille ajettu jonkin verran eikä varmasti olisi haitaksi vaikka sitä hommaa jatkaisi jatkossakin. Lähin evästelypaikka Kotieläinpiha Hulivili 4km päässä. Kalajoen keskustan palveluiden äärelle 10km. Rata on varsin tuore, joten kaikki polut eivät ole vielä kunnolla tallaantuneet. Vaikkei next tee -kylttejä ollutkaan lainkaan, niin väylät löytyivät ihan kohtuudella. Pienet puiset tms. kyltit eivät kuitenkaan paljoa maksaisi, jos niitä jaksaisi joskus radalle rakennella. Kutoselta seiskalle sai pienen hetken siirtymää arpoa. 2/3-väylät olivat turhan lähekkäin ja viereiselle väylälle kiekon viskaaminen hyvin helppoa. Väylät hieman turhan samankaltaisia... suoraa metsäistä puukujaa oli tarjolla loputtomasti. Rata kaipaisi akuutisti pusikoiden raivaamista useammalla väylällä. Ihan älyttömän pahoja supermegamonstereita ei juurikaan ollut, mutta pelattavamman radasta saisi reunostoja harventamalla. 9-väylä oli kehno, sillä siellä raivaamista olisi eniten ja mörri ihan kaikkein pahinta, kiekon hukkaaminen hyvin helppoa ihan keskellekin väylää. Lisäksi 9-väylän kori ja 4-väylän heittopaikka liian likellä toisiaan. Väylistä huonoin ehdottomasti nelonen mikä oli aika törkyinen ja heittolinjojen puolestakin vähän niin ja näin. Raivausta vaatisi aika paljon, jotta olisi pelattavampi se. Tyngän rata oli ihan kelvollinen perus metsärata koululaisille. Väylien sivustat aika peitteiset monella väylällä ja vaatisivat raivaamista. Kiekot onneksi kuitenkin löytyivät ihan mukavasti. Kunhan polut vahvistuu ja rata hieman vielä kehittyy, niin arviointi voisi silloin olla ihan hyvin yhtä pykälää korkeampikin. 3/5Savela DiscGolfPark
https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/tarkemmat-frisbeegolfratojen-luokat/Polvijärven frisbeegolfrata
Muille pelaamista harkitseville olisi aika hyvää lisätietoa, että mikä se sinun sielua on satuttanut? Jotain ilmeisesti radassa on ollut vikana...Ladun majan frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Ladun majan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 548m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1730m. Pelattu 9.8.2022. Ladun majan rata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, muttei syke missään vaiheessa kuitenkaan kovin korkeaksi päässyt kipuamaan. Rata sisälsi paljon lyhyitä ja suoria väyliä. Osassa väylistä oli hyvin onnistuttu hyödyntämään alueen korkeuserojakin. Väyläsuunnittelu itsessään ihan onnistunutta. Radan rakenteet hyvässä kunnossa kuten tuoreelle ja ilmeisen vähän pelatulle radalle saattoikin odottaa. Ratakartta persoonallisen pieni omalla pikku telineellään, mutta ihan toimiva kuitenkin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen erinomaisessa kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla missä korinuolet näyttivät aina oikean suunnan ei näille kylteille tarvetta ollutkaan. 2-väylän triplamando nätti. Löytyi myös tuhkis ja roskis, joten selvästi rakenteisiin oli panostettu. Edullista, mutta toimivaa. P-paikka 1-väylän vieressä erikseen merkitty ja muualle kuin sille pysäköinti alueen muun käytön takia ehdottomasti kielletty! Jyväskylän keskustan monipuoliset palvelut vain 6km päässä, Keljon Prismalle vain 4km. Pojan kanssa syötiin keskustassa Maku Wok nimisessä kiinalaisessa ravintolassa. Palvelu oli aivan upeaa ja nuudeli/riisi annos erittäin hyvän makuista, voin suositella niin lämpimästi kuin mitään ravintolaa voi suositella! Mutta, ei. Ei kerta kaikkiaan yhtään, ei ollenkaan. Vaikka rakenteet olivatkin huippua ja väyläsuunnittelu itsessään aivan jees, niin rata oli silti yksi huonoimmista mitä on koskaan tullut pelattua! Katsoit minne tahansa, niin korkeaa puskaa, pensasta ja heinää on aivan silmin kantamattomiin. Keskellä väyliä, niiden sivustoilla, ihan joka paikassa. En tiedä onko radan tekijät edes ymmärtäneet, jotta millaiseen paikkaan rata on tehty... hieman vaikuttaa siltä, että ei. Rataa on nimittäin aivan mahdoton ylläpitää, sillä se vaatii kasvukaudella niin julmetun määrän jatkuvaa siistimistä, jotta ihmettelen, jos siihen millään ylläpitävällä taholla riittää minkäänlaisia resursseja. Some-keskusteluja seuranneena tiedän, että ylläpitäjät ovat tehneet paljon duunia, mutta urakka on vain yksinkertaisesti aivan liian suuri. Jos radalle mielii mennä, niin ehdottomasti ei yksin ja vaikka toinen olisikin spottamaassa, niin kiekko meinaa hukkua silti hyvinkin helposti. Hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Ensin heittolinja suorastaan huono ja olematon ja, jos kiskaiset sitten kiekon liian kovaan lentoon alamäkeen, niin lentää vyötärön korkuiseen pusikkoon heti korin takana... kyllä, pitkään meni kiekon etsimisessä sieltä, onneksi löytyi. 6-väylän vasen rinnemonsteri... noh... en edes sano. Kamala, hirveä, oikea supermegahyper. Sanoinpas. Väylät 1 ja 2 olivat edes jotenkin pelattavia spottauksen kanssa ja radan parasta osaa. Jep. Pelkkä rakenteiden ja väyläsuunnittelun hyvyys ei Ladun Majan rataa pelasta. Monsterit ovat niin pahoja ja kokonaisvaltaisia ja tarpeeksi laadukas ylläpito käytännössä mahdotonta. Suoraselkäinen sekä ainut ja oikea päätös olisi laittaa rata kiinni, purkaa rakenteet ja siirtää ne jonnekin aivan toiseen paikkaan mitä voisi edes etäisesti pelattavaksi radaksi kutsua. 0/5Muuratharju frisbeegolf
Muuramen kunnassa Muuratharju frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 635m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä1930m. Pelattu 9.8.2022. Muuratharjun rata sisälsi mukavan paljon korkeuseroja, joten vaikka rata oli lyhyt väyläpituuksienkin puolesta, niin silti sai kuntoilla oikein mukavasti. Pääosin mäntykangasmetsää ja varsinkin alkupään väyliltä kiekkokin löytyy oikein hyvin. Yhtä väylää lukuunottamatta tosiaan hyvin lyhyitä väyliä, mutta silti vaihtelevia ja teknisiä, myös ylä/alamäkiväyliä. Siirtymien pituudet eivät mitenkään erityisen ongelmallisia. Oman hienoutensa siirtymiin toivat muutamissa kohdit isot kivet ja kalliot. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Rakenteet mukavassa kunnossa kuten hyvin tuoreelta radalta saattoi odottaakin. Löytyy ratakartta, roskiksia, korit (treeni x 1), heittopaikat ja heittopaikkaopasteet kuin iskemättömät! Next tee -kyltteinä puihin kiinnitetyt siniset nuolet joita oli erittäin hyvin koko kierroksen ajan! Rata aidatun jalkapallokentän vieressä missä voipi draivereita ulkoiluttaa. Rata aivan Muuramen keskustan tuntumassa ja palveluiden äärelle vain 2km matkaa. Mutta... olihan noita puutteita, paljon. Ensimmäiset kolme väylää antoivat olettaa radasta tulevan oikeasti mielenkiintoisen. Oli vasemmalle kaartavaa ylämäkiväylää ja alamäkiränniä ja kiekot löytyivät ja heittolinjat selkeät. Mutta... 4-väylä... en tiedä miten asian ilmaisisin nätisti. Aivan täydellisen sopimaton väylä kokonaisuutta ajatellen! Ylipitkä ja huonosti toteutettu, vaatisi aika reilusti puiden ja pusikoiden poistoa ihan väylän osaltakin, mutta erityisesti siistimistä myös reunostoilta. Törkyinen ja heittolinjoiltaan epäselvä väylä! Kakkosenkin heittolinja oli kovasti outo ja parin ohuen puun karsiminen oikealta tekisi väylästä paljon pelattavamman. 6-väylä sai ensin aikaan wau-efektin... upea väylä! Mutta... väylän reunustoilla jo jonkinmoista monsteria, mutta pahin löytyy korista katsottuna oikealta mihin heittämällä saa joko hyvästellä kiekon kokonaan tai sitten joutuu etsimään kiekkoa hyvin pitkään kuten itsellä kävi. Nopeasti haihtui se wau-efekti, todellakin... Kolme väylää myöhemmin tuli radan viimeinen väylä ja taas tuli wau... hieno lopetus radalle! Mutta... väylän profiiliin suhteutettuna korin edessä olevat puut vaikeuttivat kohtuuttomasti väylän pelaamista. Ihan ehdottomasti kori toiseen paikkaan tai useampi puu nurin siitä edestä! Taas sai wau-efekti siivet selkään ja lensi pois... 7-väylän kori ja 8-väylän tee vaarallisesti yhteneväisellä linjalla. Jos viskaiset vähän reilummin seiskalla, niin kiekko on erittäin helppo saada lentämään suoraan kasin heittopaikalle. Aivan ehdottomasti muutos tuohon! Vaarallinen! Muuratharjun radassa oli paljon hyvää ja väylät olivat sinällään fiksusti suunniteltuja ja pieneksi radaksi jopa poikkeuksellisen vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Rakenteet myös erinomaisessa kunnossa! Mutta... puustoa olisi varaa yllä mainitun mukaisesti kaataa ja pensaikoita raivata hyvin monella väylällä, niin radasta saisi helposti oikeasti paljon, paljon pelattavamman ja oikeasti mielenkiintoisen radan. Rata on tuore, joten toivotaan, jotta rataa jaksetaan kehittää, sillä hommaa on vielä jäljellä todella paljon! 3/5Pernun frisbeegolfrata
Kalajoen kaupungissa Pernun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 889m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2230m. Pelattu 30.7.2022. Pernun rata kulki alusta loppuun asti hyvin tasaisessa metsämaastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat mukavia perusmetsäväyliä, jotka eivät pelaajaa helpolla päästäneet, sillä puita ja kapeaakin kujaa oli tarjolla ja väylien reilut pituudet toivat vielä omat haasteensa mukaan. Siirtymät väylien välillä lyhyet. Oma suosikki 3-väylä missä paljon avointa heittotilaa. Radan rakenteet ovat selvästi kehityksen alla. Heittopaikat olivat aiemmin maapohjalla, mutta nyt oli rakenteilla hyvätasoiset lavetti + tekonurmiyhdistelmät, kahdella viimeisellä väylällä enää hieman kesken. Heittopaikkaopasteet olivat saaneet ilmeisesti myös vasta ihan äskettäin aivan uniikit ja upeat puiset kehikot, ei tuollaisia edes likelläkään ole tähän mennessä missään koskaan näkynyt. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat oikein hyvin asiansa. Auton sai hyvin parkkiin Pernun hiihtomajan p-paikalle ja radan alku tien toisella puolella. Hiihtomajalla katoksellinen tulipaikka. Himangan palvelut 15km ja Kalajoen palvelut 24km päässä. Paljon oli puutteitakin tai sellaisia asioita mitä toivottavasti korjaillaan nyt, kun heittopaikat ja heittopaikkaopasteet on laitettu kuntoon. Kartta on tällä hetkellä todella huono ja epäselvä, käytännössä siitä tekeleestä ei ole kenellekään mitään iloa edes suuntaa antavasti. Kartan modernisointi toisi jo yksistään paljon jämäkkyyttä radalle. Vitoselta kutoselle siirryttäessä oli ensin pikkusilta ja sitten toinen silta aika heikossa hapessa ja varsinkin jälkimmäinen tosi vaarallinen. Myös ysiväylän siirtymän silta oli paha, koska lankut olivat hyvin liukkaat ja kahlaaminen kuivin jaloin ei matalavartisilla kengillä onnistu. Kaikki nuo kolme siltaa voisi ottaa työn alle heti heittopaikkojen valmistuttua. Sanoisin, että ehdottomasti suurin turvallisuusriski ja puute nuo turvattomat sillat! Vaikka monin paikoin seuraava väylä oli lähellä (monesti kori ja seuraava heittopaikka aivan liian lähekkäin), niin siltikin next tee - kylttejä olisi voinut olla, edes pidemmillä siirtymillä. Toki heittopaikkaopasteiden puukehikoiden mukaan oli helppo suunnistaa, mutta... yksi kyltti taisi koko radalla olla. Väylien pituudet olivat aivan selvästi useammallakin väylällä pielessä, useampaan kertaan tätä pojankin kanssa tuumailtiin. 1-väylä kulki Pernuntien suuntaisesti aivan likimain tiessä kiinni. Toki tie on aika hiljainen, mutta kolme autoa kuitenkin kolmen lähinnä tietä olevan väylän pelaamisen aikana tiellä kulki ohi. Ei ehkä ihan paras mahdollinen paikka väylälle. Ja sitten se 9-väylä... voi voi... Joku pro-pelaaja saattaa pitää sitä ihan hyvänä väylä, kun heitetään jännän montun yli, mutta... ei, ei, ei. Jos heittopituus pyörii siellä 50m tietämissä kuten itsellä, niin ei kannata edes yrittää. Pienikin feidi vasemmalle tai oikealle, niin sieltä kosteikosta ja viidakosta on kiekkoa turha edes unelmoida saavansa takaisin! Lisäksi montun jälkeen korkeaa pensaikkoa ja kasvustoa keskellä väylää mihin kiekko montun ylityksen jälkeen saattaa stopata ja kimmota taaksepäin montun pohjalle. Tuo väylä joutaisi minun mielestäni aivan ehdottomasti pois! Itse skippasin ihan suosiolla. Pernun rata oli kaikista puutteistaankin huolimatta ihan mukava ratakokonaisuus missä väylät sopivan haasteellisia. Heittopaikkaopasteiden telineet uniikin hienot. Rataa ollaan uudistamassa ja toivottavasti yllä lueteltuja puutteita laitetaan myös kuntoon. Erityisesti siltojen surkea kunto pudotti arvioinnista yksistään yhden pykälän pois. Voisi pelata uudestaankin. 3/5Himangan frisbeegolfrata
Kalajoen kaupungissa Himangan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1230m. Pelattu 30.7.2022. Himangan rata sijaitsee täysin tasaisessa maastossa puistomaisissa sekä metsänkaltaisissa olosuhteissa, missä ei korkeuseroja yhtään ole. Väylät ovat helppoja, suoraan korille heittämistä. Tosin loppupään metsäväylillä saatu puilla hieman vaikeuskerrointa mukaan. Siirtymät lyhyet, samoin väylät, joten rata erityisen nopea kiertää. Rakenteista korit kelvolliset, mutta hieman vanhat Amexpot. Auto parkkiin kirjaston p-paikalle, jonka kulmilta rata starttaa. Himangan kirjasto ja Raumankarin koulu aivan vieressä. Lähin kauppa Himangan keskustassa, K-Market Himanka, evästelyä varten vain 400m päässä. Kalajoen keskustaan matkaa 29km. Mutta... ei, ei, ei yhtään. Rakenteet surkeat. Heittopaikat maapohjalla eikä niitä oltu raaskittu mitenkään merkitä. Ei luonnollisestikaan myös heittopaikoilla olevia opasteita eikä next tee -kylttejä. Tai noh... parilla väylällä pikkiriikkinen numerotolppa ihan maan rajassa runtattu sinne kiinni. Yksi Amexpon kori "räjähtänyt", ketjut repsottaa. Ei myöskään ratakarttaa. 1 ja 2 -väylät aivan liian likellä toisiaan ja sama "tauti" vaivasi koko rataa. 9-väylän heittolinjaa en tajunnut, vaikka jonkin aikaa mietittiin pojan kanssa. Keskellä max. metrin levyinen aukon tapainen viritys, osupa sitten siihen oiken helkatin hyvällä tuurilla... Toinen vaihtoehto olisi toki heittää kevyenliikenteenväylän ja isomman tien kautta forella, mutta... ei. Yritä siinä sitten valita miten pelaat... Kaiken kruunuksi, kirsikkana kakun päällä, niin väylät nro 3 ja 5 eivät olleet rakennustyömään takia käytössä lainkaan. Korit lojuivat yhtä rakennusta vasten maassa. Tuumailin pojallekin, jotta tämä Himangan rata on niin surkea, että se on jopa ihmeellisellä tavallaan hyvä, vaikkei hyvä olekaan. "Keksi ite väylät, heitä mistä tahdot ja ihan minne tahdot ja mistä satut korin löytämään" Aika selkee. Eihän tämä Himangan rata missään nimessä juuri tällä hetkellä mistään vakavasti otettavasta radasta käynyt rakenteiden massiivisten puutteiden ja myös turvallisuuspuutteiden takia. Frisbeegolfin harjoituspaikkana menee hyvin niin pitkään kuin rata nyt ylipäänsä jotenkin pystyssä pidetään. Toivottavasti Kalajoen kaupungilla riittää mielenkiintoa kunnostaa rata, sillä alueelle saa kyllä helposti mahtumaan 6-väyläisen radan, miksei nykyisen 9-väyläisenkin oikein hyvällä suunnittelulla. 1/5Särkkäinportti
Kalajoen kaupungissa Särkkäinportti frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2110m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5380m. Pelattu 30.7.2022. Särkkäinportin rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, mutta ilman pahempia hengästymisiä kierroksesta kuitenkin selvisi. Väylistä suurin osa meni mäntykangasmetsässä mistä kiekot löytyivät oikein hyvin, vaikka olisi vähän sivummallekin harhautunut. Väylillä 13, 16 ja 17 tultiin hieman avoimempaan maastoon. Väylät olivat selkeitä ja miellyttäviä heittää metsän puolella. Siirtymät olivat muutoin lyhyet, mutta 8 - 9 ja 12 - 13 olivat hieman turhan pitkiä kuitenkin. Kasin ja ysin väylälle oli rakennettu täyteväylä 8B, mutta kaikkeen pisimpään siirtymään ei oltu tämmöistä ratkaisua tehty. Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten vain muutaman vuoden vanhalta radalta sopii vielä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee -kyltit ja korit, kaikki hyvässä iskussa. Ratamestarin hienona erikoisena 14-väylän korin sijainti traktorinrenkaiden päällä. 1-väylän triplamando ihan onnistunut rakennelma. Kalajoen Hiekkasärkkien palvelut 5km ja Kalajoen keskustan palvelut 6km päässä. Harmillisesti oli kuitenkin aika ratkaisevia puutteita, vaikka kiistatta kyllä oikein mukava rata olikin. Väylät vaativat välillä vähän liiankin tarkkaa heittämistä kuten kasilla. Paljon olisi karsimisen varaa puissa ilman, että radasta kuitenkaan tulisi liian helppo pro-pelaajillekaan. 13-väylän oikean puolen mörriin ei halua heittää, joten sieltä kannattaa pysyä pois. 16-väylän vasen mörri ja myös keskellä väylää kasvava pitkä heinä. Puhumattakaan sitten väylästä nro 17... voi, voi... Periaatteessa oikein kaunis ja mukava alamäkiväylä, mutta pelihetkellä käytännössä aivan heittokelvoton, korkeintaan tarkalla spottaamisella mahdollinen heittää, niin pitkää heinää ja puskaa väylän keskelläkin kasvoi. Väylien profiili oli hyvä metsässä ja osin sitä se oli avoimemmillakin väylillä, mutta heinien niittämättömyys toi mukanaan kitkerän sivumaun. Särkkäinportin rata on oikein mukava rata missä metsäväylät erityisesti hyviä, joskin hieman karsimista vaativia. Muutoin tunkeutuisi pelattavuuden puolesta ihan täysien pisteiden radaksi, mutta ylläpidon laiminlyönti heinien ja mörrien osalta sekä muutamat turhan pitkät siirtymät verottavat arvioinnista hieman pois. 4/5Aronpuiston frisbeegolfrata
Kalajoen kaupungissa Aronpuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 822m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2040m. Pelattu 29.7.2022. Aronpuiston rata sijaitsee tasaisella puistoalueella joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Puisto on nättiä ja hyvin hoidettua. Väylät helpohkoja perusväyliä missä hieman saatu vaikeuskerrointa puilla ja pensailla. Korit laadukkaat DisCatcherit (korinumeroista iso plussa), heittopaikat kyhätty betonista/tiilistä ja toimivat ihan kohtuudella, heittopaikkaopasteet riittävän hyvät mitä ovat vandalismilta säästyneet. Roskis löytyy myös. Kalajoen keskustan palvelut aivan vieressä, alle kilometri. Mutta joo... pelkästään vilkaisu ratakarttaan kertoo radasta kaiken. Huhujen mukaan paikalliset harrastajat ovat radan suunnitelleet, mutta... en usko. Kukaan järjellinen ihminen ei suunnittelisi näin surkeaa ja turvallisuuden puolelta ala-arvoista rataa! Väylät kulkevat aivan yhdessä sumpussa, vaikka vain kaksi väylää varsinaisesti risteää keskenään. Vaikka olisit yksin pelaamassa, niin mahdoton hahmottaa ilman jatkuvaa kartan lukemista, jotta missä mikäkin väylä on ja mihin koriin kultakin väylältä on oikeasti heitettävä, ei meinaan ollut ihan helppo tehtävä tuo... eikä next tee -kylttejä minkäänlaisia. Ja vaikka ruuhkaa ei ollut, niin siltikin vaaratilanteita tuli ihan riittävästi. Eikä pelkästään muut pelaajat olleet vaarassa, vaan oli väyliä joiden avauksen vähänkin epäonnistuessa, niin osuminen p-paikoilla olleisiin autoihinkin hyvin mahdollista. 1-väylällä oli mielenkiintoinen heittolinja tai eihän sitä oikeastaan ollut... jollakin ihan törkeän korkealla lingolla niiden keskellä olleiden koivujen yli vai? Sitten oli se 2-väylä... harrastajan suunnittelema? Yksi surkeimmistä väylistä mitä olen vuosien mittaan koskaan pelannut. Mörrit olivat aika megalomaaniset muutoin siistillä puistoalueella. Sekä vasemmalla että oikealla odotti ahnaat monsterit valmiina syömään kiekkosi... vaatisi aika hurjaa raivausta ko. väylä. Lisäksi 2-väylää oli mahdoton pelata tällaisella 40-50m heittokädellä, kun juuri tuolla pituudella oli keskellä ( !!! ) väylää samanlaista mörriä kuin sivustoillakin... että näin. Sitten vain 20m vippaus hoidetulle alueelle ja siitä sitten uskalsi heittää kunnolla, tosin "pelko" edellä menneisiin fribaajiin osumisesta takoi koko ajan takaraivossa. Käsittämätön väylä... Ratakartta oli sijoitettu varsin persoonalliseen paikkaan keskelle rataa. Yleensä se on 1-väylän kupeessa, muttei Aronpuistossa, ei tietenkään. Jep! Tämä rata oli yksi huonoimpia ratoja mitä olen koskaan pelannut. Rata sijaitsee sinällään ihan kauniilla puistoalueella jolle saisi helposti hyvän 6-väyläisen nykyisenkaltaisilla väyläpituuksilla tai sitten lyhyempänä neppailuratana myös 9-väyläisen ja ennen kaikkea suunnittelijan pitäisi olla oikeasti lajista jotain tietävä, jotta radasta tulisi turvallinen niin muille heittäjille kuin ihmisten omaisuudellekin. Nyt kaunis miljöö ei paljoa auttanut, kun kaikki muu oli pielessä... paha mieli tulee tällaisen radan pelaamisesta! 0/5Hiekkasärkät frisbeegolf (Seikkailupuisto Pakka)
Kalajoen kaupungissa Hiekkasärkät Frisbeegolf (Seikkailupuisto Pakka). Radalla pituutta 18-väylää, 1931m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4580m. Pelattu 29.7.2022. WAU! Siis wau! Aivan upeaa maisemien ja väylien tykitystä, kerta kaikkiaan upea elämys! Alla niitä radan hyviä puolia ja perusteluita miksi Hiekkasärkkien rata on niin upea! Hiekkasärkkien metsä/hiekkakuopparata sisälsi kohtalaisen paljon korkeuseroja koko radan osalta. Välillä oli tasaisempaa hiekalla heittämistä, mutta kavuta sai ja sykettä kohotella ihan reippaanlaisesti siis. Moni on pitänyt rataa erityisen raskaana juuri hiekan takia, mutta... ei minua ainakaan hiekalla kävely haitannut yhtään mitä sai kyllä ihan reilusti harrastaa. Kokonaisuutena ottaen ei mitenkään poikkeuksellisen raskas rata kuitenkaan. Hiekkasärkkien rata haastaa pelaajaan monella tavalla. Ensimmäiset kahdeksan väylää ja kaksi viimeistä ovat hyvin teknisiä väyliä missä heittotarkkuus saa olla hyvä, kun mäntykujaa on tarjolla. Mutta se mäntykuja ei tarkoita ahdistavaa 1m levyistä aukkoa puuviidakossa vaan järkevästi tehtyjä väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin ja kaarrosta yleensä aina johonkin suuntaan. 9-väylästä alkaen heittotilaa on tarjolla rutkasti, mutta se tuuli... aika myräkkä oli oman pelikierroksen aikana ja kiekko käyttäytyi välillä aika mielenkiintoisesti. Siinäpä aika velho saat olla, jotta tuulisella säällä saat hyvän tuloksen rantaväylillä. Vesi on Hiekkasärkkien paras elementti ihan joka ainoan asian suhteen, niin myös frisbeegolfissa. Maisemallisesti aivan älyttömän upeita väyliä rannan puolella kerta toisensa jälkeen. Ehdoton suosikki väylä nro 12 mikä väylänä kokonaisuutena, huikaisevat maisemat huomioiden yksi upeimmistä väylistä mitä on vuosien mittaan heittänyt. Heitetään korkealta hiekka/metsäkumpareelta muutaman puun välistä alas hiekalle taustalla meren velloessa kiivaana, väylien todellista timanttia! Metsäpuolen väylistä heti 1-väylä hieno ylämäkiväylä ja 2-väylä heti perään alamäkeen mukava heittää. 5-väylän heittopaikka sillan päällä. Rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyy jopa kaksi ratakarttaa, korit nuolineen, kaksi treenikoria, erityisen isot heittopaikat ja hieman vandalisimia kokeneet heittopaikkaopasteet, mitkä vielä kuitenkin hyvin asiansa ajoivat sekä roskiksia. Hiekkasärkkien alue on käsittämättömän laaja vapaa-ajanpalveluihin keskittynyt matkailualue. Löytyy monentasoista majoitusta, paljon ravintoloita, ohjelmapalveluita, vuokrattavaa välineistöä, oma apsikin on (missä tosin alueen kaikkein kallein bensa!), vesipuisto, golfkenttä, leirintäalue, kesäteatteri, seikkailupuisto (köysiseikkailu, trampoliini, mega zipline, kuplafutis, jousiammunta, vapaapudotus, kiipeilyseinä ja vaikka mitä muuta) ja tietenkin se kilometrejä pitkä uimaranta särkkineen, aivan lumoavan upea paikka! Sekä paljon, paljon muuta. En itsekään käsittänyt Hiekkasärkkien laajuutta ennenkuin sinne autolla ajoi. Ihan varmasti takaisin joskus, jos tilaisuus siihen tarjoutuu! Kalajoen keskustaan matkaa 9km. HUOM! Rata on maksullinen ja kertamaksu on 3e/pv/hlö ja maksu suoritetaan Seikkailupuisto Pakan kahvioon. Vaikka rata tarjoaakin henkeäsalpaavia maisemia ja hyviä väyliä, niin paljon on varaa Hiekkasärkkien frisbeegolfradalla myös kehittyä. Radan turvallisuus on hieman siinä ja siinä mitä mieltä siitä olisi. Varsinkin sinällään ihan hyvä 1-väylä menee aivan köysiseikkailuradan vieressä ja harhaosumien vaara on aika suuri. Itse lyhentäisin avausväylää aika reilusti, niin poistaisi harhaosumien riskiä entisestään. Eikä 18-väyläkään ihan ongelmaton ole, kun kiekot tuppaa yleisimmin vasemmalle karkaamaan ja taas sama köysiseikkailualue on likellä. Ehkä selkein turvallisuuspuute on kuitenkin 15-väylän heittopaikka mikä sijaitsee liian likellä 14-väylän heittolinjaa. Kun nro 14 avataan ylhäältä puiden seasta, niin alhaalla olevaa 15 heittopaikkaa ei näe, mutta hieman liikaa feidaamaan lähtevä kiekko kopsahtaa helposti ihan väärään paikkaan. Kovin ongelmallinen väylä tuo nro 15, joten poistaisin itse sen joko kokonaan tai lyhentäisin sitä entisestään, niin tulisi paljon turvallisemmaksi. 16-väylän kori sijaitsee aivan liian likellä p-paikkaa. Vaikka korista olikin lähimpiin autoihin "jonkin verran" matkaa, niin hieman karannut heitto esim. tuulella menee helposti liian pitkäksi ja sitten kolisee. Aivan ehdottomasti 233m väyläpituus 20m lyhyemmäksi, niin siltikin pääsisi tykittämään vielä koko käden voimalla ja autot eivät olisi enää vaarassa! Pientä säätämistä muutoinkin. Next tee -kylttejä kyllä oli, mutta ei tarpeeksi. Siirtymät olivat kohtuulliset mutta yksi superpitkä oli kasilta ysille. En tiedä olisiko tuohon väliin mahdollista jokin täyteväylä rakentaa, mutta tuollaisenaan siirtymä ei toimi. Vähin mitä tuossa voitaisiin fiksata, niin on kunnollinen next tee -opastus mitä ei koko tuolla pitkällä siirtymällä ollut lainkaan. Metsäväylät olivat teknisiä ja ihan mielekkäitä heittää, mutta pientä karsimista yksittäisten puiden kohdalla voisi tehdä useammallakin väylällä. Esim. 2-väylä oli jo tuollaisenaan hyvä, mutta pari puuta pois, niin olisi vielä hienompi ja pelattavampi, vaikeuden liikaa kärsimättä. Seiskalla kannattaa olla tarkkana, sillä itse olin heittämässä ensin vitosen korille, mutta onneksi poika oli tarkkana ja oikea kori tuli lopulta löydettyä. Hiekkasärkkien rata pomppasi aivan ehdottomasti omien suosikkiratojen listalle upeiden maisemien ja mukavien väylien takia! Milloin tahansa muulloin noin huomattava määrä kehittämistä vaativia juttuja veisi arvioinnista ainakin pari pinnaa pois, mutta tämä rata piti pintansa, todellakin! Onpahan varaa vielä kehittyä astetta paremmaksi. Oikeaa ratojen aatelia ja, kun palvelutkin olivat kohdillansa, niin kyllähän tuo olisi kunnia pelata vielä joskus uudestaankin, ihan milloin vain, heti valmis olisin! 5/5 ( niin kirkkaasti kuin korkeimman arvosanan voi suosikki-listalle tunkeutuvalle radalle antaa )Törnävän frisbeegolfrata
Seinäjoen kaupungissa Törnävän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 11-väylää, 1048m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2770m. Pelattu 24.7.2022. Törnävän rata sijaitsi tasaisella puistoalueella missä ei pahemmin korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin aika helppoa ja suorahkoa heittämistä, osin pitkienkin väylien muodossa. Vesi maisemallisesti kauniisti läsnä monilla väylillä ja onhan ne Törnävän sillat aika idyllisiä... Mutta niin... tämä oli rata joka on melkein mahdoton tai ainakin äärimmäisen vaikea arvostella. Tykkään puistoradoista mitkä ovat avoimia ja heittotilaa on paljon ja maisemat kauniita, tätä oli Törnävällä ihan riittävästi tarjolla, mutta... Provinssirock järjestetään alueella mikä tarkoitti nytkin, jotta 11 korista oli peräti 8kpl raahattu pois! Ja loistivat poissaolollaan siis vaikka festarin päättymisestä oli ehtinyt kulumaan jo kolme viikkoa. Paikallista facen fribapalstaa seuraamalla selvisi jälkikäteen, että korien palauttamisessa meni vielä viikko oman pelaamisen jälkeenkin eli neljä viikkoa siitä, kun festari oli ja meni. Paikallinen seura ei ehkä pysty vaikuttamaan siihen, jos kaupunki määrää koreista jotain, mutta onhan se aika absurdia, jotta korit ovat noin pitkään festarin päättymisen jälkeenkin poissa käytöstä kiivaimpaan fribasesonkiaikaan. Mitään festaria ei raivata kolmea viikkoa tai järjestelyissä on pahasti jotain vialla. Tästä aikamääreestä voisi paikallinen seura pyrkiä neuvottelemaan huojennuksia, samoin siitä, että kaupunki auttaisi korien siirtämisessä paikoilleen nopeammin kaupungin varastolta. Noh.. eipä mittään, ihan kivahan se oli pelata improvisoidusti kierros läpi ja osua kiekolla aina tuohon pieneen tolpan nysään. Muutoinkaan rata ei kyllä oikein jaksanut vakuuttaa. Kartta oli vanha ja liekö ajantasainen, ainakin eri kuin fgr:llä. Korit (ne mitkä paikalla olivat) olivat rakenteiden paras osa, ihan hyvät. Se, että hiekkakentät oli merkitty ob-alueeksi, niin... tuota... anteeksi, miksi?!? Heittopaikat hieman nuhjuiset, mutta heittokelpoiset kuitenkin. Heittopaikalla olleet opasteet surkeat, suurin osa oli tuhottu. Next tee -kylttejä ei missään, eikä suht tiiviillä radallakaan seuraavan väylän löytäminen ollut mitenkään helppoa. Kun tähän yhdistyi heittopaikkaopasteiden surkeus, niin kartta sai koko ajan olla kädessä, jotta löysi väylät ja silti piti arpanoppaa koko ajan heitellä. No juu... ja olihan siellä ne kaksi isoa ob-hiekkakenttä aluetta missä lienee voida ulkoiluttaa draivereita ellei joku sitten vedä hernettä nenään siellä treenaamisesta. Radan turvallisuus oli myöskin hieman kyseenalainen. Alueella liikkui yllättävän paljon lenkkeilijöitä kävellen ja pyörillä ja varsinkin 7-väylä oli suorastaan surkea erittäin huonolla näkyväisyydellä, spottaaminen lähes välttämätön toimenpide. Ja olihan se aika mielenkiintoinen ratkaisu laittaa ratakartta rakennuksen päätyseinän yläosaan, jotta sitä tiiraillessa saapi vielä perusketutuksen päälle niskakivunkin kaupan tekijäisiksi. Koreja puuttui ja opastusjärjestelmä surkea. Arviointi tehtävä juuri sen hetkisen tuntuman ja fiiliksen mukaan. Arvosana olisi hieman parempi, jos korit olisivat olleet paikallaan. Poisottaminen oli tiedossa, mutta, että neljä viikkoa festarin päättymisen jälkeen homehtuvat jossain varastolla, niin ei hyvää päivää ja yötä sentään! Alueelle sopisi hyvin hieman lyhyempi, 9-väyläinen rata, kunhan kaikki laitettaisiin alusta loppuun uusiksi ja pyrittäisiin oikeasti siihen, ettei radan käytttökatkos muodostuisi keskikesällä kohtuuttoman pitkäksi. 1/5Kaanaa DiscGolfPark
Seinäjoen kaupungissa Kaanaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 572m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 24.7.2022. Rata sijaitsi aika tasaisella metsäalueella joten mitään pulssia kohottavaa hikiliikuntaa ei päässyt (joutunut) harrastamaan. Vaikka väylät olivatkin aika lyhyitä, niin silti tarjolla ei ollut puiden takia ihan helppoa tekemistä, kokonaisuutena ottaen mukavaa metsäväylää tarjolla oli. Maasto miellyttävää mäntykangasmetsää mistä kiekot löytyy helposti eikä pahoja mörrejäkään ollut tarjolla. Lyhyisiin väyliin yhdistyi lyhyet siirtymät, joten rata oli erityisen nopea kiertää. Ainoastaan ysiltä p-paikalle hieman pidempi siirtymä. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten vielä suht uudelta radalta voikin odottaa. Korit suuntanuolineen (treeni x 1), ratakartta, heittopaikat ja heittopaikoilla olleet opasteet priimaa. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä korinuolien rinnalle tarvinnutkaan. Alusta löytyi tulistelua varten tulipaikka ja puita sekä roskis. Autolle paljon parkkitilaa Niemistön koulun p-paikalle. Rata löytyy koulun vasempaa sivustaa eteenpäin kävellessä. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle 7km matkaa. Suurin radan puute oli oikeastaan väylien yksipuoleisuus. Suht suoraa heittämistä pitkin kohtalaisen ahdasta mäntykujaa ja kori sitten aina hieman vasemmalla tai oikealla. Tarkkuutta vaativa tekninen rata, vaikka lyhyt olikin. Heittolinjat muutoin selkeät, mutta vitosella tekisin pienimuotoista raivaamista, niin muuttuisi väylä paljon pelattavammaksi. 2-väylän korille ei pieni hakekuorma tekisi huonoa, sillä sen verran märkää oli siinä. Kaanaan rata piti sisällään miellyttävässä maastossa lyhyitä väyliä mitkä haastavia kapeiden heittolinjojen takia. Rakenteet hyvässä kunnossa. Ainoastaan väylien samankaltaisuus vaikutti hieman arviointiin, hieman enemmän olisi voinut väyläsuunnittelijalla olla mielikuvitusta. Tokikin pelatessa tuli väkisinkin mieleen, jotta oliko ukaasi ollut sitten suunnitteluunkin se, että puita kaadetaan niin vähän kuin mahdollista, mikä tietenkin rajoittaa väylien suunnittelua aika lailla, mene ja tiedä sitten... Yleensä väylien samankaltaisuus rokottaa arvosanaa paljon enemmän, mutta nyt radasta jäi kuitenkin hyvä fiilis päälimmäiseksi. Voisi pelata milloin tahansa uudestaankin! 4/5Kainaston frisbeegolfrata
Seinäjoen kaupungissa Kainaston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 602m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1670m. Pelattu 24.7.2022. Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, muttei mitään hikijumppaa kuitenkaan radan kiertäminen ollut. Väylät helppoja perusväyliä puistomaisissa olosuhteissa. Maisema ja ympäristö oli radalla kaunista kera hyppyrimäkien, kesäteatterin ja vanhojen rakennuksien. Ei suosikkiväylää. Mutta niin... ei tuo rata ollut, ei mitenkään, ei edes kunnollinen harjoittelupaikka. Ympäristö on hyvä ja kaunis ja alueelle saisi helposti erinomaisen pikkuradan 6-9 väyläisenä. Kaikki pitäisi kuitenkin tehdä uusiksi. Jos rahat ovat tiukassa, niin panostaa koreihin ja tekee itse yksinkertaiset opasteet heittopaikoille, ratakartta ja next tee -kyltit myös. Halvallakin saa aikaiseksi paljon, jos vain käsityötaitoa on riittävästi. Niin... ei löytynyt lainkaan ratakarttaa. Maapohjalla ( seiskalla puulavetti ) olleita heittopaikkoja ei ollut merkitty millään tavoin. Korit olivat räjähtämispisteessä olleita halpiskoreja. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa lainkaan. Fgr:n kartalla löytyi myös joiltakin kadoksissa ollut 1-väylä hyppyrimäkien kupeesta ja väylä alamäkeen kohden pellonreunaa missä sitten kori kapean kujan päätteeksi. Heittohetkellä käytössä olleella kartalla ei tosin löytynyt lainkaan 3 ja 6-väylää. Osa väylistä rehotti yli vyötärölinjan ylittänyttä horsmaa ja heinää ja muuta kasvustoa eli ylläpitoa ei radalla ole tällä hetkellä minkäänlaista. Kiekot hukkuvat helposti, jos radalla heittää normaaleja heittoja. Itse ihan jostain kummallisesti periaatteesta heitin kaikki väylät läpi ja pahimmat monsterit heitin läpi 20m pituuksilla, niin näki vähän mihin kiekko laskeutuu horsmaviidakossa. Ankeat loppuväylät teatterin p-paikan suunnalla olivat yhdessä sumpussa ja peräti satumaiset 5-väylää ristesi keskenään... jep. Pelikierroksen ollessa jo käynnissä, niin puhelimeen kilahti viesti aiempaan tiedusteluuni Kainaston nuorisoseuralta, jotta "Rata on olemassa, mutta ei ole ehditty niittämään. Peliohjeet löytyvät yhden rakennuksen seinästä" Noh... kierroksen jälkeen yhden rakennuksen seinästä löytyi kuin löytyikin uusittu ratakartta, jonka kanssa radan kiertäminen on hieman loogisempaa. Tuon uuden kartan (löytyy nyt päivitettynä fgr:ltä) avullakaan ei tosin löytynyt 3-väylää. Jos sellainen hyppyrimäkien alastulopenkan viidakossa jossain oli, niin onnea sen löytäjälle. En tiedä... minua ei koskaan häiritse se, että rata on halvalla tehty, sillä ratoja kiertäessä on tullut heitettyä useita frisbeegolfratoja jotka on toteutettu edullisilla kustannuksilla, mutta ovat olleet oikein hyviä heittää. Riittävän laadukkaita korejakin saa suht edukkaasti, jos ei tosiaan halua panostaa laadukkaisiin dgp tai Prodigy -koreihin. Heittopaikat yksinkertaisimmillaan voi merkitä puukepillä minkä päässä joko maalattuna tai tussattuna heittopaikan numero, par-lukema ja väylän pituus, joskus nähnyt itse piirrettyjä pikkukarttojakin jotka ovat kertoneet hienosti heittosuunnan ko. väylälle. Next tee -kylteiksi riittää pienet nuolet puihin tai tikun päähän. Ratakartankin voi piirtää itse yksinkertaistettuna tai ottaa pohjan esim. GoogleMapsista. Ei siis ongelmaa halpuudesta, mutta, jos rata on kerran tehty, niin pitäisi sen ylläpitoon laittaa edes jonkinlaista panostusta. Nyt nuo heinäviidakot olivat kohtalaisen järkyttäviä näin lievästi ilmaistuna. Toivotaan, että Kainaston nuorisoseuralla riittäisi aikaa, taloudellisia mahdollisuuksia ja intoa radan ylläpitoon ja kehittämiseen jatkossa, hyvä ympäristö on kuitenkin iso voimavara minkä avulla tämäkin rata olisi mahdollista saada uuteen loistoon. Nyt rataa ei valitettavasti voi oikein suositella kuin ehkä nippa nappa kaikkein fanaattisimmille ratabongareille ja ehkä perus heittotreeniin joihin voi kesäteatterin p-paikan ympärillä olevia koreja hyödyntää. 0/5Ylipään frisbeegolfrata
Isonkyrön kunnassa Ylipään frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1439m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2670m. Pelattu 24.7.2022. Ylipään rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Suurin osa väylistä kulki pururadan myötäisesti, mutta jonkin verran mahtui joukkoon myös metsään poikkeava väyliä. Kalliot olivat vahvasti läsnä pelaamisen aikana. Väylät olivat kokonaisuutena ottaen kivoja, vaihtelevia, monipuolisia ja heittotilaa oli paljon sekä myös heittolinjat helposti hahmotettavissa. Siirtymät hyvin lyhyet mitkä yhdistettynä lyhyisiin väyläpituuksiin, niin rata on 18-väyläiseksi oikein nopea kiertää. Suosikkiväylä 9-väylä mikä oli kaunis kalliokuja. Muutoinkin kallioita oli hyödynnetty reitin varrella komeasti erityisesti korien paikkoina. Radan rakenteet ihan riittävän hyvässä kunnossa. Alusta löytyy pieni jo hieman kulahtanut ratakartta. Heittopaikoista suurin osa hyvässä kunnossa, joukossa kuitenkin muutama laadultaan heikompikin heittopaikka. Korit laadukkaat Prodigyt. Treenikorikin näytti alusta löytyvän. Heittopaikkaopasteiden kulahtamisprosessi oli edennyt jo jonkin matkaa eteenpäin, mutta niistäkin sai kuitenkin oikein hyvin selvää. Radan alusta löytyi myös roskis sekä laavu tulistelua varten. Lähin evästelypaikka tien toisella puolella eli siis aivan naapurissa Grilli-Kahvio Karoliini. Isonkyrön keskustan palveluiden äärrelle matkaa 4,5km. Itse kävin evästä Isonkyrön S-Marketilta ja tankkasin pihalla olleesta kylmäasemasta. Puutteitakin valitettavasti oli. 1/2-väylät olivat aivan liian lähekkäin, avoimessa maastossa väylältä toiselle heittäminen ja siten vaaratilanteet todellisia. Lisäksi 1-väylän oikealla sivustalla laavu, jotta, jos karkaa kiekko, niin... 5-väylän kori ja 6-väylän heittopaikka aivan liian lähekkäin. 7-väylä heittopaikka täysin 6-väylän heittolinjalla. Next tee -kylttejä ei ollut juuri lainkaan, vaikka lyhyillä siirtymillä varustettu rata ei niitä ihan välttämättä tarvitsekaan. Olisi kuitenkin pienet kyltit tai nuolet olla, ei olisi haitannut siltikään yhtään. Reitti 15-väylälle kulki 14-väylän kautta. Ylipään rata oli yksi parhaista radoista, millä suurin osa väylistä kulki kuntopolulla ja vain osa metsässä. Yleensä saan näppyjä vastaavalla tavalla toteutetuista radoista, mut nyt rata oli täynnä heitettäviä ja mukavia väyliä. Ja plussana vielä sekin ettei mörrejä radalta löytynyt! Muutamat turvallisuuspuutteet aavistuksen laskevat radan arvosanaa. Kokonaisuutena ottaen kuitenkin tosi bueno! 4/5Käpälikön frisbeegolf
Seinäjoen kaupungissa Käpälikön frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 429m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1270m. Pelattu 23.7.2022. Käpälikön rata sisälsi vain hyvin marginaalisia korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helppoja perus puistoväyliä. Hieman oli puilla ja pensailla vaikeutta kuitenkin saatu mukaan. Rata sijaitsee todella kauniilla ja hyvin hoidetulla puistoalueella missä vesi on maisemallisesti kauniisti läsnä kuudella ensimmäisellä väylällä, loput kolme olivat sitten metsän puolella. Siirtymät lyhyet, paitsi 6-7 ja 9-P hieman pidempiä. Rata kuitenkin hyvin nopea kiertää. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Rakenteet ihan hyvässä kunnossa. Ratakartta heti alussa kuten kuuluukin. Heittopaikat riittävän kokoista tekonurmea, joissakin paikoin hieman montulla, mutta eivät toisaalta väylätkään kovin pitkiä olleet, joten pitkille vauhdeille ei liene tarvettakaan. Korit nuolineen myös hyvät, muutamaa yksilöä voisi tosin suoristaa, kun hieman vinossa olivat. Auton sai parkkiin aivan radan lähtöpaikan viereen isolle p-paikalle. Vieressä luontotalo Käpälikkö. Kyrkösjärven uimaranta ja patikointipolut aivan äärellänsä. Seinäjoen keskussairaala vieressä. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle 4km matkaa, lähimmät kaupat jo hieman lähempänä. Hieman oli kuitenkin puutteitakin. 2/3-väylät olivat liian lähekkäin minkä kruunasi mandonuoli mikä ohjasi heittämään 2-väylän lopussa olleiden pensaiden oikealta puolelta suoraan kohden kolmosen heittopaikkaa. Täysin absurdi ratkaisu turvallisuuden kannalta. Jälkeenpäin karttaa tarkemmin tutkimalla heittosuunta ja samalla mandonuoli olisi ilmeisesti pitänyt osoittaa puskien vasemmalle puolelle mikä olisi loogisempaa, mutta silloinkin kori ja seuraava tee olisivat edelleen aivan liian likellä toisiaan. Liekö joku vandaali ollut tuossa asialla, tiedä näitä sitten... Erityisesti kolmosella pienoinen vaara kiekon joutumisesta veteen, jos heitto kovasti epäonnistuu ja kaartaa vasemmalle. Metsäväylistä en osannut päättää, että oliko 7-väylä kohtuullinen ratkaisu vai täysi pannukakku. Sinällään ihan hieno kyllä, mutta oikean reunan mutavesilieju oja ei oikein hyvältä näyttänyt ja niin oma kiekkokin sinne liejuun lensi, tietenkin. Onneksi vettä oli suht vähän, joten kiekon sai ongittua hyvin pois. Aivan väylän alussa oikealla oli enemmänkin vettä. Itse en olisi tuollaista väylää lähtenyt kikkailemaan radalle, kun metsää olisi ollut aivan riittävästi tehdä hieman järkevämpikin väylä. 8-väylän heittolinjaa en oikein pienen mietinnänkään jälkeen hahmottanut, joten siinä pieni raivausoperaatio olisi ihan paikallaan. Käpälikön rata sijaitsi oikein kauniilla puistoalueella veden äärellä. Rakenteissa paljon pientä korjattavaa heittopaikkojen, korien, heittolinjojen ja väyläsuunnittelun osalta. Puutteista huolimatta kuitenkin tykkäsin pelata ja voisi tuon kauniiden maisemien radan joskus uudestaankin pelata! 4/5Halkosaaren frisbeegolfrata
Seinäjoen kaupungissa Halkosaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 960m ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1860m. Pelattu 23.7.2022. Halkosaaren rata sijaitsi täysin tasaisella alueella, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata myötäilee 7 väylän osalta alueella kiertävää kuntopolkua, kaksi väylää tekee piston metsän puolelle. Väylät olivat pääosin periaatteessa aika helppoja väyliä, mutta kohtalasen pitkät väyläpituudet mutkittelevalla kuntopolulla pitivät huolen, että aika paljon duunia saapi tehdä, jos par-tulokseen mielii päästä. Sinällään vastaavia kuntopolku ratoja paljolti pelanneena, niin Halkosaaren rata oli jopa yllättävänkin pelattava, sillä väylät eivät olleet missään nimessä kapeimmasta päästä. Siirtymät olemattomat, sillä kori ja seuraa heittopaikka hyvinkin lähekkäin. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää mikä olisi erottunut edukseen harmaasta väylämassasta. Rakenteet... niin, olihan niitä, jotain. Heti alusta löytyi Prodigyn ratakartan teline ilman karttaa. Kuinka kauan lie ollut siinä ja milloin kartta tuloillaan, toivottavasti joskus. Lisäksi yhdelläkään heittopaikalla ei ollut muuta kuin tyhjät Prodigyn telineet ilman opastauluja. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan, vaikkakin niille ei koko ajan tarvetta ollutkaan. Karttaa sai lukea aina välillä että onko suunta oikea ja missä mikäkin väylä mahtaa olla, kun opasteita ei misään ollut siis minkäänlaisia. Heittopaikat olivat hyvät ja samoin myös korit. Tosin heittopaikoista moni sijaitsi aikamoisen viidakon keskellä. Ei roskista tai mitään muutakaan "ylimääräistä". 5-väylän korin lähistöllä laavu puineen. Kiekot eivät Halkosaaren metsämaastoon häviä, siitä positiivinen havainto. Juuri pelihetkellä Halkosaaren radalla oli menossa puiden harvennusoperaatio minkä takia 5-väylä piti jättää kokonaan heittämättä metsäkoneen ja sen kuskin auton takia. Puuta olikin sitten hujan hajan siellä, täällä ja tuolla alueella, esim. nelosen heittopaikkaa käytettiin puunvarastointiin... niinpä. "Hieman" oli huono hetki mennä juuri tuolloin heittämään radalle. Radan lähistön palveluista myös jotain. Seinäjoen keskustan palveluiden äärelle matkaa 13km. Kavereiden kanssa evästeltiin 12km päässä Seinäjoen Ideaparkissa. Halkosaaren rata ei ollut juuri nyt mitenkään hyvä kokemus. Puita oltiin juuri kaatamassa ja rakenteet aivan rempallaan, osa pusikoiden vallassa. Toivottavasti puuttuva kartta ja väyläopasteet tulisivat mahdollisimman pian, siitähän ne tyhjät kehikot kielivät, eikö vain... Oli miten oli, niin tuollaisessa kunnossaan ei mitään kiirusta tulla pelaamaan rataa uudestaan. Viemällä aloitetut peliliikkeet loppuun ja puiden/risujen totaalisella raivaamisella ainakin yhtä pykälää parempi arvostelu olisi tullut. 2/5Ikaalisten kylpylä
Kiitoksia tiedosta, selvittelen asiaa.Frisbeegolf Simpsiö
Lapuan kaupungissa Frisbeegolf Simpsiö. Radalla pituutta 18-väylää, 2210m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4950m. Pelattu 22.7.2022. Erityisesti alkupään väylillä, mutta myös muuallakin paljon korkeuseroja, joten oikein mainiosta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. 1-väylä oli avoimessa maastossa, mutta muutoin mentiin tiukasti metsän puolella. Löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja tasaista myös. Siirtymät kohtuulliset, ehkä keskimääräistä pidemmät kuitenkin. Siirtymätaipaleilla ja väylilläkin liikkuessa oli erityisen paljon kiviä, kallioita ja juurakoita, joten tukevapohjaiset kengät auttavat paljon liikkumisessa. Heittolinjat pääosin suht selkeät. Väylistä 1-3 ja 16 mielenkiintoisimmat. 2 ja 16-väylät hienoja vasemmalle kaartuvia alamäkiväyliä. 3-väylä otti ylöspäin kapuamisella luulot pois kosteana ja hautovana kesäpäivänä. 17-väylän heittopaikka kauniisti sijoitettu. Radassa parasta erinomaisessa kunnossa olleet rakenteet. Ratakartta, heittopaikat ( poikkeuksellisen isot ), heittopaikoilla olevat opasteet, next tee -kyltit ( nuolet puissa, erinomaisen paljon! ), ja korit erittäin hyvät. Löytyi myös yksi treenikori, lukittava löytökiekkolaatikko, roskis sekä lähdöstä myös tuhkis. Draivereitakin kelpaa ulkoiluttaa viereisellä kentällä. Pahimpien paikkojen yli meni pieniä siltoja ja pitkoksia. Parkkipaikkaa arpoessa meni hetki, kun sellaista ei oltu tarkemmin merkattuna. Lääniä on kuitenkin riittävästi parkkeerata normialueelle aivan lähtöpaikan viereen. Lapuan keskustan palvelut ruokapaikkoineen vain 2km päässä, joten radan sijainti Lapualla hyvin keskeinen. Itse söin ruoan Shell Lapualla 6km päässä. Rakenteissa ei siis mitään olennaista vikaa muuta kuin 18-väylältä parkkipaikalle puuttui kokonaan next tee -nuoli mitä löytyi koko ajan kiitettävän runsaasti. Puuttuvan opasteen takia tulikin sitten kierrettyä hieman ylimääräistä lopuksi. Vesisateessa. Väylistä vain neljä edellä mainittua säväyttivät, muutoin Simpsiön rata oli oikeasti aika tylsä. Liian samankaltaista metsäväylää oli tarjolla. Ei oikein mitään erityistä maisemallista arvoa tai ratamestarin pientäkin kikkailua tai mitään sellaista mikä olisi saanut wau-efektin laukeamaan. Lisäksi kakkonen ja muutama muukin väylä oli venytetty turhaan aivan liian pitkäksi, toimivamman väylän saisi lyhyemmillä väyläratkaisuilla. Nyt Simpsiön rata hautautuu valitettavasti tuikitavallisten ja hieman tylsähköjen metsäratojen harmaaseen massaan. Asiaa tarkemmin etukäteen tutkimatta, niin kuvitteli tulevansa laskettelukeskuksen alamäkiliidätyksiin ja hienoihin maisemmin, niin... Voisi ehkä pelata joskus uudestaankin, mutta kiirus ei todellakaan ole. 3/5Kiviristi frisbeegolf
Lapuan kaupungissa Kiviristi frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 480m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1730m. Pelattu 22.7.2022. Kiviristin rata sijaitsee puistoalueella missä ei ole lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen. Puistoalue on hyvin hoidettua lyhyttä nurmea joten kiekot löytyvät ilman ongelmia. Väylät ovat nättejä joskin kohtalaisen helppoja peruspuistoväyliä missä puita ja muita maastonmuotoja hyödyntämällä on saatu hieman vaikeuskerrointakin matkaan mukaan. Aloittelevan tason pelaaja arvostaa myös runsasta heittotilaa. Väylistä näyttävin on 4-väylän koivukuja lähellä tietä. Lyhyt väyläpituus takaa sen ettei kovin isoa riskiä tiellä kiekon viskaamisesta ole. Siirtymät ja väylät lyhyet, joten periaatteessa rata on hyvin nopea kiertää. Aavistuksen maasta kohollaan olevat heittopaikat ihan hyvässä kunnossa. Korit myös hyväkuntoiset. Auto löytää hyvin parkkitilaa isoilta Sedun ja Lapuan lukion parkkipaikoilta joiden vieressä Lapuan keskustassa rata sijaitsee. Sijainnin ollessa radalla keskeinen, niin ruokapaikkoja löytyy runsaasti. Jos hieman fiinimmin haluaa syödä, niin Lapuanhoville suositus. Itse ruokalin Kiviristin pelin jälkeen Shell Lapualla minne 5km matkaa. Ei. Ei valitettavasti kuitenkaan ihan. Rata oli periaatteessa siis nopea kiertää, mutta ekalla kerralla aikaa tuhlaantui tolkuttomasti arpomiseen, jotta missäköhän on seuraava väylä ja mihinköhän koriin se mahdetaan heittää. Tämä johtui siitä ettei alueella lainkaan ratakarttaa ja suurin osa heilttopaikoilla olevista opasteista tuhottu eikä next tee -kylttejä ollut missään. Karttaa sai koko ajan lukea ja yhden kerran varmistelin väylien sijaintia heittämässä olleelta junnuporukalta jotka hienosti asiassa auttoivatkin, lämmin kiitos heille. Myös eräs norjalaisseurue näytti heittelevän kiekkojansa ihan miten sattuu, kun opasteita ei näkynyt, ei kuulunut. Turvallisuuskaan ei radalla ihan parhaissa kantimissa. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka liian lähekkäin. Myös kasi ja ysi aivan liian lähekkäin avoimella alueella. Kasin mandoa en ihan ymmärtänyt. Ilmeisesti sillä haettu turvallisuutta vieressä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. Tosin tälle väylälle erinomainen näköyhteys joka suuntaan. Päinvastoin tuo mando huonontaa olennaisesti kasin ja ysin turvallisuutta mitkä siis jo muutoinkin liian likellä ovat. Ei hyvä. Kiviristin rata sijaitsee oikein nätillä puistoalueella ja on hyvä paikka aloittelijalle väylien helppouden ja runsaan heittotilan johdosta. Opasteiden olemattomuus ja turvallisuuspuutteet vievät arvosanaa kuitenkin selvästi alaspäin. Nyt, kun tietää radan kiertojärjestyksen, niin voisi tuollaisen radan uudestaankin pelata. Toivottavasti kuitenkin parannuksia saisi radan hallinnoija aikaiseksi. 2/5Peikkometsän frisbeegolfrata
Edellisen kerran käynyt heittämässä radalla vajaa neljä vuotta sitten, jolloin rata hyvin masentavassa ja vaarallisessa kunnossa. Nyt radan rakenteita oli hieman paranneltu viime syksyn ja tämän vuoden aikana mm. kaikki heittopaikat olivat parasta a-ryhmää. Myös ratakartta ja heittopaikoilla olevat opasteet olivat priimaa. Löytyi siltoja ja pikkuportaita ja alkuväylillä verkkoja mistä plussaa radan tekijöille. Väylätkään eivät ylittäneet kevyen liikenteen väyliä kovin montaa kertaa ja kaikkein vaarallisimmat väylät siltä osin oli poistettu. Osa rakenteista oli kuitenkin selvästi vielä rempallaan. Huhujen mukaan illmeisesti Puijon korit siirtyvät Peikkometsään ja Puijo saa uudet Prodigyn korit. Tämä olisi huikea parannus, sillä peitteisessä maastossa Amexpon korit ovat lähinnä vitsi, eivät näy yhtään minnekään. Väylien ja korien numerot eivät täsmää nyt lainkaan. Next tee -kylttejä ei oltu raaskittu laittaa vielä lainkaan, toivottavasti niitäkin olisi tuloillaan. Peikkometsän radan suurin ongelma eivät kuitenkaan ole puutteelliset rakenteet, ne kehittyvät aikanaan ja hyvä niin. Puute on aivan tajuttoman surkea maasto radalle! Olin toiveikas, jotta supermegamörreistä olisi uudistuksessa päästy eroon, mutta tilanne on oikeasti mennyt vain surkeampaan suuntaan. Mörrit olivat isompia ja pahempia ja kiekkoa sai etsiä ihan koko ajan, kun ei heittotarkkuus riitä mörrien väistämiseen. Spottaus pakollista, muutoin hyvästele kiekkosi! Viisi ekaa väylää olivat mukavia metsäväyliä, vaikkakin hieman turvattomia, verkoista huolimatta. Nelosella on helppo saada ykkösellä heitettävistä kiekoista osuma, nytkin tuli kaksi peräkkäistä heittoa ihan likelle, ilman "fore"-huutoa. Supermegamörrit alkoivat kutoselta mikä oli aika karseaa katseltavaa, seiska meni vielä rimaa hipoen, mutta ysi oli jo sellainen megasuperhyperextralarge monsteri, ettei hyvää päivää sentään. Sellaista pusikkoa ja lampi oikealla sivustalla ettei pahemmasta väliä ja, jos karkaa vasemmalla, niin kympillä ylitettävä lampi kutsuu. Varmasti yksi surkeimmista väylistä koskaan minkä olen pelannut, kutosen ohella. Lista jatkuu pikkunätin veden ylityksen jälkeen 11 ja 13 väylillä joiden monsterit olivat vähintäänkin mielenkiintoiset. Ei 12 ja 14 myöskään ihan ongelmattomia olleet. Eli lyhyesti ja tiiviisti: väylät 6-14, surkeita, umpisurkeita! En tiedä... Deep In The Forest ylläpitää jo nyt Suomen parasta rataa eli Puijoa ja tekee muutoinkin arvokasta työtä lajin eteen, joten olisi hyvä, että edes jonkinlaisesta tasosta pidettäisiin kiinni jokaisella radalla. Peikkometsän radalta on helppo pysyä jatkossakin poissa, vaikka ihan likellä asuukin. Uudistuksen jälkeenkin ja tuollaisessa pusikkomonsteritilanteessa huonompi kuin aiempi, aivan ehdottomasti! Ratoja on aivan turha pitää tuollaisessa ympäristössä ellei kaupunki tai seura ole valmis monstereita hillitsemään. Monsterit kuuluvat tietyllä tapaa pelaamiseen, mutta Peikkometsän monsterit ovat väylillä niin kokonaisvaltaisia ettei niiden väisteleminen ole mahdollista tällaiselle amatöörille kuin huikean hyvällä tuurilla. 1/5Myllymäen AM-rata, Jämsä
Jämsän kaupungissa Myllymäen AM-rata. Radalla pituutta 9-väylää, 910m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 910m. Pelattu 29.6.2022. Myllymäen am-rata kulki täysin tasaisessa metsämaastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Helppoja neppiväyliä hyvin lyhyillä väyläpituuksilla missä puut kuitenkin hieman heittäjän sielunmaisemaa häiritsivät. Lyhyistä väylistä ja olemattomista siirtymistä johtuen varmasti yksi nopeimpia olemassa olevia 9-väyläisiä kierrettäväksi. Ei mitään erityistä suosikkiväylää tasaisten väylien joukossa. Rakenteista korit nuolineen parasta radalla. Rata sijaitsee Myllymäen pro-radan vieressä, joten siksikin radan läheisyydestä löytyi roskis ja lukittu löytökiekkolaatikko. Lisäksi puttiharjoitteluun oma alue sekä draiverien ulkoilutukseen reilusti kenttätilaa. Lähin kauppa evästelyyn Jämsänkosken keskustan muiden palveluiden äärelle S-Market Jämsänkoski 2km päässä. Jämsän keskustaan matkaa 9km. Radan rakenteet muutoin alkeelliset. Ei omaa ratakarttaa. Heittopaikat pikkuiset betonilaatat mitkä toki neppiradalla riittävät varsinkin tällaiselle paikaltaan heittäjälle. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä tussattuna väylä nro. Osa tosin noistakin kaatuneina maassa lepäämässä. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei tosin kaivannut korinuolten kaveriksi. Tätä frisbeegolfin suorituspaikkaa on vaikea arvioida varsinaisena ratana, sen verran alkeellisesti se oli toteutettu. Olisi hyvä, jos opastepuoli paranisi jatkossa huomattavasti ainakin ratakartan ja heittopaikoilla olevien opasteiden muodossa. Tämä toisi rataan vähän todellisemman ja vakavasti otettavamman radan tuntua, kun vieressä kuitenkin on "pesunkestävä" pro dgp. Menee varmasti hyvin pro-radan lämmittelynä kuka sellaista nyt sattuu tarvitsemaan ja tietysti aivan lajin ensikertalaisille, mutta muutoin radan anti ei mikään kovin kummoinen. Lyhyttä helppoa väylää, ei mitään erikoista ja sävähdyttävää miltään osin. 2/5Länkipohjan frisbeegolf
Jämsän kaupungissa Länkipohjan frisbeegolf. Pituutta radalla 10-väylää, 602m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2190m. Pelattu 29.6.2022. Länkipohjan rata sisälsi pieniä korkeuseroja, muttei mitään raskasta kapuamista kuitenkaan missään vaiheessa. Väylät olivat seiskaa lukuunottamatta lähes neppiväylien mitoissa, mutta siltikään väylät eivät olleet mitään läpihuutojuttuja, vaan väylät hyvin suunnittelemalla oli saatu aina jotain jujua väylillä mukaan. Väylät kulkivat enimmäkseen metsässä, mutta kakkonen hieman avoimemmalla alueella. Hyvin suunnitellut väylät konkretisoituivat ykkösellä ja kolmosella mitkä olivat jo tunnelmaltaankin hienoa puukujaväyliä. Lisäksi huomasi heti ratamestarin erikoisena, että lukuisat korinpaikat oli mietitty tarkasti ja huolella, sen verran upeisiin paikkoihin koreja oli aseteltu. Erityisesti vitosväylän kori sijaitsi hienossa paikassa ja vastaavia oli siis muitakin. Tästä ison iso plussa! Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja riittävät, kuten uudelta radalta sopii odottaakin. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit oikein mallikkaat. Lisäksi löytyi roskista ja 2-väylän kohdilla kenttää draiverien ulkoilutukseen. Aivan uniikki idea mitä en ole koskaan aiemmin nähnyt oli matkan varrella parikin kuvakehystä missä sai itseään ja kanssapelaajiaan kuvauttaa radan nimen sisältävän kehyksen sisässä. Mainio yksityiskohta tuo valokuvauspaikka! Rakenteita oli mietitty selvästi paljon, sillä radan varrelta löytyi useampi ja asiallinen varoitus/infokyltti radasta. Erityisesti mieltä lämmitti myös hakkeen ja radalla ajetun murskeen iso määrä, voisi sanoa, jotta harvoin näkee haketta noin paljon mikä auttanee radan pysymistä pelattavana hyvin paljon! Ja aina on plussaa radalle ohjaavat opasteet, nyt sellainen löytyi Längenmäentieltä. Turhan harvinaisia nuo ohjaavat opasteet ovat. Rata starttaa Längelmäen jäähallin vierestä. Lähin kauppa Sale Länkipohja vain 1km päässä. Jämsän keskustan palveluiden äärelle 26km matkaa. Itse ruokailin 24h auki olevassa Shell Jämsässä. Mutta ei aivan... erittäin hyvää yritystä oli, mutta puutteitakin oli jonkin verran miksi rata ei ihan korkeinta arviointia mitenkään saa. Mielenkiintoisin oli ehkä radan kiertologiikka. P-paikan vierestä löytyi heti infotaulu, mutta rata ei startannutkaan siitä, vaan vasta aika pitkän siirtymän päästä. Infotaulun kohdilta löytyivät väylät 8-10. Sitten takaisin päin tullessa 7-8 siirtymä oli turhan pitkä. Ehkä rataa ei ole ollut mahdollista suunnitella rakennusten ja maaston takia järkevämmin, mutta kyllä tuo aika sekalaisen, hajanaisen ja valjun fiiliksen mukanaan toi kuitenkin. Next tee -kylttejä ei ollut kaikilla väylillä. Kun rakenteisiin oli muutoin kiitettävästi panostettu, niin next tee -opaste olisi voinut olla jokaisella väylällä vaikka siirtymät kuinka lyhyt olisi. Pahoja megamörrejä löytyi onneksi vain yksi kappale eli 2-väylän oikeasta sivustasta mihin itsekin kiekon sain viskattua ja hyvä tovi meni etsiessa, jotta mihin puskaan kiekko mahtoi sujahtaa... ihan ehdottomasti kaipaisi tuo kohta säännöllistä raivaamista! Länkipohjan rata oli oikein mukava hyvänmielen rata missä ison erityismaininnan voi antaa poikkeuksellisen hyvästä haketuksesta ja sorapoluista. Korien paikkoja oli selvästi mietitty erityisen paljon ja se miellytti omaa silmää melkoisesti. Yksi paha megamörri, siirtymät, kierron epäloogisuus ja väylät missä 20m suoran jälkeen jyrkkä käännös mikä tekis heittämisestä "mielenkiintoista" eivät kuitenkaan peli iloa lopulta vieneet kovin paljoa pois. Rata oli kokemuksena lopulta niin hyvä, että sen voisi milloin tahansa pelata uudestaankin! 4/5Halli frisbeegolf
Jämsän kaupungissa Halli Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 811m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m. Pelattu 29.6.2022. Hallin rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Pääosin aika lyhyitä väyliä, mut kolme pidempääkin oli joukossa. Ei mitään erityisen vaikeaa tekemistä, mutta puiden ja korien sijoitteluiden avulla saatu vaikeuttakin mukaan. Itse tykästyin 7-väylään, lyhyt ylämäkiväylä missä kori vasemmalla. Myös 6-väylä oli siisti mäntykujaa pitkin kuntoportaiden vierestä alamäkeen heitettävä väylä. Siirtymät lyhyet, joten kierto hyvin joutuisaa. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit kaikki ok. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskis ja nurmikenttä draiverien ulkoiluttamiseen. Next tee -kyltit hienon persoonalliset. Lähin kauppa K-Market Hokka 900m päässä radasta. Jämsän keskustan palveluiden äärelle matkaa 22km. Puutteita oli kuitenkin hieman liikaa. Väylät nro 2 ja 5 olivat radan huonointa antia aivan ehdottomasti! Sellaista superhorsmamörriä ettei tosikaan. Jos omaat tarpeeksi pitkän käden, jotta saat heitettyä suorana korille, niin ei ongelmaa. Itse heitin kummankin väylän kuudella heitolla, kun en viitsinyt jättää heittämättä, mutta kiekon noutaminen rinteestä tiheääkin tiheämmän horsman keskeltä ei olisi voinut yhtään vähempää kiinnostaa. Kun rata profiloituu kuitenkin aloittelijoiden suuntaan vahvasti niin tuollaisilla väylillä ei tee kerrassaan yhtään mitään! Joko ahkeraa niittämistä tai väylät aivan jonnekin muualle! Kutonen oli tosiaan nätti alamäkiväylä, mutta hilpeyttä lähinnä herätti ratamestarin erikoinen heittopaikan suhteen mikä osoitti aivan eri suuntaan kuin missä kori sijaitsi ja mikä oli väylän heittosuunta. Vähintään erikoinen ratkaisu, jota ei oikein jaksanut ymmärtää. 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka aivan liian lähekkäin. Lisäksi väylät nro 8 ja 9 aivan liian lähekkäin. En tiedä mikä ajatuskatkos on radan uudistajille tuolta osin käynyt, mutta, kun kasia viskotaan reiluhkoon alamäkeen, niin ysillä olijat ovat todellisessa vaarassa! Hallin rata Jämsässä piti sisällään varsin kyseenalaisia väyliä. Nro 2 ja 5 heivaisin heti pois mahdottomina heittää. Muutoinkin yllä mainitut turvallisuuspuutteet liian isoja, jotta pelaamisesta voisi oikeasti nauttia. Moni asia oli hyvinkin ja selvällä uudelleen suunnittelulla tuonne saisi varmasti hyvän 9-väyläisen. Nykyisellään ei kiire uudestaan vaikka paikkakunnalla asuisikin. 2/5Iso Kirja, ”Iso Heitto”
Keuruun kaupungissa Iso Kirja - Iso Heitto frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2894m ja AAA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7760m. Pelattu 29.6.2022. Iso Heitto kulkee pääosin tasaisessa puisto/peltomaastossa, mutta sisältää hieman myös korkeuseroja. Sinällään korkeuserot eivät tee radasta raskasta, mutta väylät ovat niin pitkiä, jotta erittäin lämpimän ja kostean kesäpäivän aikana hien sai kierroksella todellakin pintaan, kun kävelyäkin tuli lähes 8km. Tämä pro-rata on kyllä täyttä timanttia, aivan kerta kaikkiaan! Väylät ovat toinen toistaan upeampia yksilöitä. Pääosin on tarjolla erittäin paljon heittotilaa avoimella pellolla ja puistossa todella pitkillä ja fiksusti rakennetuilla väylillä eikä kukaan pääse tämän kierroksen jälkeen sanomaan, jotta kun ei ole rataa missä pääsisi kunnolla tykittämään... Kyllä on! Keuruulla. Suht suorien linjojen ja avoimien väylien lisäksi löytyy huomattavankin teknistä tekemistä myös sitä kaipaaville. Väylä nro 4 on yksi kauneimmista väylistä mitä on tullut koskaan pelattua ja Ison Heiton selvä käyntikortti. Heittopaikka on valtaisan kauniissa "saaressa" ja sitten viskotaan veden yli, kenellä käsi riittää... minulla ei riittänyt, mutta onneksi am-tee pelasti väylän. Maltillisia korkeuseroja oli hyödynnetty taitavasti ja mukaan saatu erityisesti nättejä alamäkiväyliäkin. Näistä nro 11 oli erityisen hieno. Vasemman ojaa kannattaa välttää, sillä sinne kiekko on helppo saada katoamaan, sen verran vettä siellä oli. Tuolla väylällä oli lisäksi lasikuvun omaava valotolppa aivan keskellä heittolinjaa, aika mielenkiintoinen ratkaisu... kuka ensimmäisenä ehtii sen rikkomaan? 🙂 Siirtymät maltilliset. Radan rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit (pro/am) sekä korit + treeni x 2 hyvässä iskussa! Radalta löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskis ja tuhkiksia. 7-väylällä suojaverkko suojaamassa 6-väylältä harhautuvia kiekkoja. Rata sijaitsee Ison Kirjan kristillisen kansanopiston käsittämättömän isolla 62 hehtaarin alueella. Tuonne alueelle mahtuu frisbeegolfradan lisäksi paljon majoituspalveluita, leirintäalue missä yli 300 sähköpaikkaa ja tilaa yli 1500 asuntovaunullekin. Löytyy kahviota, ravintoloita, uimarantaa (13-väylän jälkeen) ja laavu (7-väylän kohdilla). Ja vaikka mitä muuta... tonttia riittää kirjaimellisesti vaikka muille jakaa. Keuruun keskustan palveluiden äärelle 9km matkaa. Radan pelaaminen maksaa sesonkiaikana 5e/hlö ja sen jälkeen 3e/hlö. Maksaminen onnistuu joko MobilePaylla tai SiCafeen tiskille. Kannattaa tsekata radan sivut osoitteessa: https://www.ikpalvelut.fi/frisbeegolf sillä rata on kesäisin muutamaan otteeseen suljettuna joko kisojen tai alueen runsaiden tapahtumien johdosta. Rata on niin hyvässä kunnossa ja hienosti toteutettu, että hyvin mielellään ratamaksun maksaa. Pientä säätöä ja kehittämisen tarvettakin radalla kuitenkin kaiken hehkutuksen keskelläkin on. Ensimmäinen oli, jotta, kun kävi hoitamassa maksun SiCafeella, niin olikin vaikea löytää 1-väylälle. Iso aluekartta oli kyllä olemassa, mutta sen tulkitsemisen avuksi olisi hyvä, jotta alueella olisi enemmän opastusta oikeaan suuntaan. Ainakin juuri tuolta kahvilalta 1-väylälle pitäisi selkeät viitat olla. Väylien lomassa kulkee paljon ojia ja niitä todellakin kannattaa välttää. Suurimmassa osassa on vettä ihan "kiitettävästi" ja aikamoista mörriä, joten muutoin mörrivapaalla radalla et todellakaan halua noihin ojiin joutua! 6-väylä oli ehkä radan huonoin väylä, jos sen heittää pro-teeltä. Joutuu heittämään sokkona rantaa kohden missä haasteena korkeat mörrimöykyt ja rannan vesi, jos sattuukin lähtemään heitto vähän liian kovalla voimalla. Väylästä saisi paljon pelattavamman, jos mörrit raivaisi säännöllisesti pois. 9-väylän pro-linja menee aivan rannassa kiinni, joten varsinkin tuulisella säällä voi olla aika riski heittää, sillä kiekko karkaa helposti veteen. Tässä(kin) tapauksessa am-tee on pelastava tekijä. Väylien 10 ja 14 risteäminen ei minun ymmärrystäni saa. Tilaa on hehtaarikaupalla suunnitella väyliä ja sitten pitää kaksi väylää suunnitella niin, jotta heittolinjat ovat ristissä. Toki heittopaikat ovat aivan vierekkäin lähes, mutta silti. Ei hyvä, ei yhtään. 14-väylälle kulkeminen suunniteltu huonosti, kun mennään useamman väylän läpi mikä ei sekään ole koskaan millään tavoin perusteltu ratkaisu. Iso Heitto oli toinen AAA1 luokituksen rata minkä olen pelannut ja etukäteen mietin, jotta ovatkohan väylät täällä jo liiankin pitkiä, jotta säilyykö mielenkiinto yllä, kun käsi ei kuitenkaan riitä kuin n. 60m heittoihin tasamaalla. Tämä pelko osoittautui jälkikäteen ajateltuna aivan turhaksi, sillä rataa oli erittäin kiva pelata. Jossain vaiheessa tuli toki mieleen, jotta olisi voinut riittää am-leiskankin pelaaminen, mutta kuitenkin. Aloittelijalle hyvä vaihtoehto tuo am-leiska ja siltikin saa viskoa ihan tosissaan. Iso Heitto on kokonaisuudessaa ainutlaatuisen upea rata käsittämättömän isolla 62 hehtaarin Ison Kirjan alueella. Pitkiä väyliä ja paljon heittotilaa, mutta myös teknisempiä väyliä tarjolla. Maisemat, palvelut ja radan rakenteet aivan ensiluokkaiset! Jos minkä tahansa muun radan kohdalla olisi noin paljon pieniä kuntoon laitettavia juttuja mitä tuossa yllä kirjoitin, niin arvosana laskisi kohisten, ei kuitenkaan Ison Heiton osalta. Tämä rata ampaisi omien suosikkiratojen listalla, aivan ehdottomasti. Upea kokemus! ❤ 5/5 (suosikki-listalle)Haapamäen frisbeegolfrata
Keuruun kaupungissa Haapamäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 692m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Pelattu 28.6.2022. Haapamäen rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten rautaisen kovaa kuntoa ei radan kiertämiseen aivan tarvitse. Väylät olivat suht lyhyitä ja helpohkoja, mutta tyypillisen metsäradan tapaan tarjolla oli paljon myös elämää hankaloittavia puita. Ei suosikkiväylää. Vaikka alueella kulkikin kuntopolkuja, niin väylät onneksi pääosin metsän puolella. Radan alussa infokartta hyvässä kunnossa. Samoin heittopaikat ja korit kunnossa. Positiivinen erityismaininta heittopaikkaopasteista mitkä oli selvästi lasten käsialaa. Piirrettyjä, mutta ajoivat erinomaisesti asiansa! Ei kaiken tarvitse olla aina niin kliinisen hienoa ja kallista... ❤ Palveluista on pakko mainostaa 1,5km päässä olevaa Haapamäen höyryveturipuistoa. Itse majoituin omalla reissullani vanhassa sinisessä yöjunavaunussa ja ei kustantanut paljoa, huoltorakennuksessa suihkut ja löytyi tulipaikkaa tulisteluun. Yhdessä junanvaunussa pitkillä aukioloilla auki oleva junakahvila jota pyörittää Keuruun keskustassakin sijaitseva Kahvila-Konditoria Satumaa. Alueella paljon höyryvetureita ja vanhoja junia ja lapsille juna-ajelua ja leikkipaikkaa sekä päärakennuksessa matkamuistomyymälää ja vaikka mitä muuta. Lämmin suosittelu tuolle paikalle! Haapamäen Salelle 1km ja Keuruun keskustan palveluiden äärelle 17,5km. Mutta... se opastus ja ne siirtymät... voi itku ja hammasten kiristys. Pelifiiliksen vei lopullisesti kasilta ysille siirtyminen. Tolkuttoman pitkä siirtymä minkä opastus erittäin vaillinainen! Ensin oli yksi kyltti, mutta sitten tuli niin monta polkujen risteystä ettei enää tiennyt yhtään mihin piti mennä. Ratakarttaa lukemalla onneksi sai viimein epävarmoja suuntimia ja viimein 9-väylä löytyi aika monen kirosanan saattelemana. Ykköseltä kakkosellekin puuttui opaste kokonaan. Eli next tee -kylttejä oli, mutta niistä kaikkein tärkeimmistä paikoista tietenkin puuttuivat, luonnollisesti. Aluskasvillisuus radalla osin pitkää ja sen ikävä ruumiillistuma 2-väylä missä kiekon hukkaaminen keskelle ( ! ) väylääkin mahdollista spottauksesta huolimatta. Sama tilanne seuraavalla eli 3-väylällä. Ja oli sitä kasvillisuutta muuallakin. Niittoa olisi hyvä tehdä, mutta ylläpito ei liene kovin aktiivista... Heittolinjat monissa kohdin aika epämääräiset, esim. kutosella ja kasilla. Ei haittaisi yhtään, jos rata käytäisiin heittolinjojenkin näkövinkkelistä kokonaan läpi ja karsittaisiin aika reilusti puita ja pusikoita, niin selkeytyisi pelaaminen aikalailla! Haapamäen rata on tuikitavallinen metsärata joita valitettavasti löytyy 13 kappaletta tusinasta. Huomattavan paljon vaatisi yllämainittua ylläpitoa, viikatteen heiluttelua ja opasteiden tarkentamista, jotta jaksaisi rata innostaa. 2/5Pihlajavesi frisbeegolf
Keuruun kaupungissa Koipikankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 807m ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1710m. Pelattu 28.6.2022. Pihlajaveden Koipikankaan rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten aika kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät pitkiä ja vaihtelevia. Kiekot löytyy maastosta hyvin, ainoastaan 6-väylän vasemmalla puolella olevaa rinnettä kannattaa varoa. Väylistä mukavin heittää oli viimeinen eli nro 9 missä oli tilaa paljon, kun heitettiin kentän yli. Siirtymät radalla todella lyhyet, sillä heittopaikka sijaitsi aina edellisen väylän korin vieressä. Rata oli näin ollen erittäin nopea kiertää vaikka väylillä jonkin verran pituutta olikin. Parkkipaikka on yhteinen viereisen hautausmaan kanssa ja 1-väylän heittopaikka löytyy p-paikan läheisyydestä "Pihlajavesi Rispii" -kyltin vierestä. Heittopaikkaopasteet puiset nuolet missä ko. väylän numero, pituus ja par-lukema. Koipikankaan urheilukentällä, jonka ympärillä rata kiersi, mahdollisuus ulkoiluttaa draivereita. Penkkejäkin löytyi tauon pitoon ihan mukavasti. Alle kilometrin päässä Sahanrannan uimaranta lentopallokenttineen ja grillikotineen. Lähin evästelypaikka Kioski Kauppala kahden kilometrin päässä radasta. Keuruun keskustan palveluiden äärelle 24km. Mutta ei... ei ollenkaan, ei yhtään. Ensin infokartta ja väylätiedot. Radan alussa infokartta missä esim. 9-väylän pituus oli satumaiset 275m. Tämä uudenoloisen näköinen kartta ei onneksi pitänyt kuitenkaan lähellekään paikkaansa. Vaikka nytkin väylien pituudet olivat aivan hurjan liian pitkiä maastoon nähden (väylät heitettiin koko ajan sokkona kiemurtelevaa kuntopolku uraa pitkin), niin, jos ratakartta olisi pitänyt paikkaansa, niin nyt surkeasti toimineet väylät olisivat olleet yksi kauhea katastrofi. Noh... väylätiedot olivat muutoinkin ihan sekaisin. Infokartta, fgr:n väylätiedot ja radan väylillä olleissa opasteissa olleet tiedot poikkesivat kaikki hyvin paljon toisistaan, ei mitään hajua mikä sitten oli oikeaa tietoa, ei ainakaan lähtöpaikan ratakartta siis. Heittopaikat maapohjalla. Korit Faith Power Group halpiskorit joista 2-väylän kori aivan rikkopoikki finaalissa ja moni muukin ihan elinkaarensa päässä. Korien suhteen positiivinen maininta korien numeroinneista. Radan turvallisuus onneton. Väylän korin jälkeen heti vieressä seuraavan väylän heittopaikka mikä on aina turvallisuuden kannalta hyvin kehno ratkaisu. Väylien seuratessa orjallisesti kiemurtelevaa pururadan uraa, niin jokaisella väylällä olisi ollut välttämätöntä olla spotteri mukana, jotta väylien pelaamisessa tuollaisenaan olisi ollut mitään järkeä. Eikä sitä järkeä spotterinkaan kanssa paljoa olisi ollut. Vaikka väylät ovat ainakin radan infokartan tiedoista lyhentyneet, niin siltikin ovat maastoonsa nähden aivan liian pitkiä edelleen. Heittopaikkojen ja korien sijainti vaarallinen, joten radan turvallisuus kokonaisvaltaisesti retuperällä. Rakenteet huonot. Oikein mikään ei ollut kunnossa Koipikankaalla. Sääli, valtavan iso sääli, sillä Pihlajaveden asukkaat ansaitsisivat edes kohtuutasoisen lajin harrastuspaikan. Ratoja paljon kiertäneenä tiedän, jotta myös halvalla voi saada hyviä ratkaisuja aikaiseksi. Kaikki lähtee ratasuunnittelijasta jolla on edes hieman käsitystä radan yksityiskohtien suunnittelusta. Ammattisuunnittelija maksaa, mutta edullisesti tai ilmaiseksikin voi konsultoida paikallisen frisbeegolfseuran aktiiveja jotka yleensä mielellään auttavat rataprojekteissa. Koreihin kannattaa panostaa, mutta kohtuutasoisia korejakin saa kohtalaisen edukkaasti. Talkoilla sitten rakentamaan heittoalustat sekä heittopaikoille sijoitettavat opasteet. Roskis ja löytökiekkolaatikko olisivat radalle hyvä lisä. Ratakartta vastaamaan todellisuutta. Väylät paljon lyhyemmiksi tai sitten kunnollinen raivaus metsään. Alueelle olisi helppo saada mahtumaan erittäin hyvä ja laadukas pikkurata, kun unohdettaisiin kuntopolku ainakin osittain tai jopa kokonaan ja siirrettäisiin ainakin muutama väylä puita raivaten metsän puolelle. 0/5Ketvelniemen frisbeegolfrata
Keuruun kaupungissa Ketvelniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 671m ja C3-luokitus. Pelattu 28.6.2022. Ketvelniemen rata sijaitsi tasaisella alueella missä ei edes metsän puolella kovin kummoisia korkeuseroja ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-6 olivat selkeitä puistoväyliä missä oli tilaa reilusti kiekkoa viskoa ja kaunis vesimaisema taustalla. Nro 7-9 sitten hieman kaposempia metsäväyliä. Väylät olivat puistossakin periaatteessa kohtalaisen helppoja peruspuistoväyliä, mutta puita oli kuitenkin pelaajan elämää mutkistamassa ja samoin alkuväylien pituudet kerryttivät aloittelijan heittojen määrää. Metsässä väylät olivat lyhyitä, mutta fiksusti suunniteltuja eikä missään nimessä liian helppoa tekemistä. Väylistä nro 9 oli oma suosikki missä puukuja jonka päässä kori kauniisti kallion päällä vasemmalla. Siirtymät lyhyet paitsi kutoselta seiskalle aika pitkä. Rata kuitenkin hyvin tiivis ja sitä kautta myös nopea kiertää. Radalta löytyi hyväkuntoinen ratakartta. Rata ei tänään ihan millissä ollut heinän osalta, mutta selvästi näkee, jotta nurmikkoa kuitenkin leikataan, toivottavasti jatkossakin riittävän usein. Nyt ei ollut pelkoa missään kohdin kiekkojen katoamisesta. Keuruun keskustan palvelut vain 2,5km päässä. Itse evästelin Kahvila-Konditoria Satumaassa minkä osalta voin lämpimästi suositella niin palvelun tasoa kuin tuotteiden laatuakin. Rakenteissa kuitenkin paljon pieniä puutteita. Heittopaikat suoraan maassa kiinni ja osin aikalailla kupruilla oli nurmimatto. Toki paikaltaan heittävälle meni oikein hyvin, mutta vauhtia ottaville tilanne onkin jo hieman erilainen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja huojuivat ja heiluivat monissa kohdin, mutta napsivat kiekot kuitenkin aika hyvin. Teeopasteet olivat kaikki kunnossa, mutta... en ole koskaan aiemmin vastaavalla tavalla tehtyjä opasteita nähnyt. Opasteiden tekstit ja kuvat oli ikäänkuin kaiverrettu metallilaattaan. Periaatteessa ihan ok ratkaisu, mutta kaiverrukset eivät oikein kunnolla erottuneet kyltistä ja tekstejä sai aika huolella tihrustella ja vielä, kun aurinko heijasti materiaalista, niin itse laittaisin kyllä heittopaikkaopasteet kokonaan vaihtoon. Next tee -opasteita ei ollut yhtään kappaletta ja erityisesti siirtymällä kutoselta seiskalle niitä olisi tarvinnut, muutoin ei ihan välttämättömät tiiviillä radalla. Sitten vasta seiskalla tajusin, että heittopaikkaopasteessa on kerrottu aina, jotta missä suunnassa seuraava väylä sijaitsee... aika huomaamaton oli se, vaikka lienee sama tapa ollut jokaisessa opasteessa. Selkeämpää olisi kyllä, kun olisi erilliset kyltit kulkusuuntaa kuvaamaan. Mandoja oli kohtalaisen paljon ja tiiviillä radalla ne voivat olla ihan perusteltujakin, tosin aika monta hyvin turhalta tuntunutta mandoakin oli joukossa mukana, esim. 6-väylällä. Itse tykkään Ketvelniemen tyylisistä radoista erittäin paljon. On paljon heittotilaa, mutta hieman vaikeuttakin eli ei liian helppoa heittämistä kuitenkaan. Väylät olivat hienoja niin puistossa kuin metsän puolellakin. Vesi oli hyvin kaunis maisemallisesti taustalla. Jos rakenteet hienosäädettäisiin kuntoon, niin menisi helposti fgr:n suosikkiratalistalle. Yleensä yllä mainitut puutteet pudottavat omaa arvosanaakin paljon enemmän, mutta nyt pienet puutteet olivat aika toissijaisia. Tämä oli rata jonka pelaamisesta tuli hyvä mieli ja jonka voisi pelata koska tahansa uudelleenkin. 5/5Keurusselän frisbeegolfpuisto
Keuruun kaupungissa Keurusselän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 2302m ja AA1-luokitus. Pelattu 28.6.2022. Keurusselän rata sisälsi hyvin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kun pelihetkellä oli vielä todella kuuma heti aamusta ja ilmankosteus tapissaan ja valtavan paljon itikoitakin kiusaamassa, niin olihan nuo olosuhteet aika haastavat. Väylista 1-7 kulkivat puistomaisella alueella missä oli paljon heittotilaa, loput metsässä. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, että hyvinkin vaikeita, löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös ahdasta puuränniä ja tasamaan viskomista. Heittolinjat olivat pääosin kuitenkin selkeät. Vaativista olosuhteista (lämpötila, kosteus, itikat) väylien analysointi jäi tällä kertaa aika vähiin. Siirtymät väylien välillä olivat järkevät, ainoastaan kakkoselta kolmoselle oli hieman turhan pitkä ja reiluhko oli myös 14 - 15 välinen taival. Väylistä kaunein ja samalla suosikki oli ehdottomasti nro 5 missä heitettiin mäntyjen keskeltä reiluun alamäkeen aukealle. Mielenkiintoinen oli myös nro 10 mäntykujaa ylämäkeen ja kori kauniisti kalliolla. Rakenteet radalla oikein hyvässä kunnossa. Infokartta, teeopasteet, teet ja korit hyvässä hapessa. Next tee -kylttejä oli myös ihan mukavasti, mutta aavistuksen puissa olevat nuolet olivat monissa kohdin näkymättömissä, joten niiden suhteen radan voisi huolella perata läpi ja tuoda näkyvyyttä hivenen lisää. Radan alusta löytyi myös lukittu löytökiekkolaatikko. 5-väylän heittopaikan kohdilla oli tulipaikka puineen. Keuruun keskustan palveluiden äärelle matkaa 9km. Itse evästelin keskustassa Kahvila-Konditoria Satumaassa mistä voi lämpimät suosittelut antaa niin palvelun kuin tuotteidenkin osalta. Kasassa oli oikein hyvän radan ainekset, mutta... ei ihan tunkeudu suosikkiratojen listalle. Eniten mietitytti, jotta monet väylät oli hieman teennäisesti venytetty liian pitkiksi ja sillä haettu kovaa lukemaa väylien yhteispituudeksi. Esim. 7-väylä (196m) olisi voinut olla selvästi lyhyempi eikä vikan väylän 217m ole mitenkään optimaalinen keskellä metsää kulkiessaan. Hieman väkisin tehdyn makuista siis. 14-väylä oli hieman hankala... meinasin itsekin ensin heittää pururadan suuntaisesti kunnes tajusin, että heitetäänkin suoraan metsään. Jos kuitenkin tuolla kohdin kiekko lipeää kädestä, niin vasemmalla on aika hurjaa mörriä tarjolla, joten tarkkana saa olla, jotta heittää tuon kuten kuuluukin, kartan ja opasteiden tarkempi luku toki kummasta auttaa. Viimeisen eli 18-väylän paluu p-paikalle kulki suoraan 1-väylän heittolinjan keskeltä mitä itsekään en tajunnut ennenkuin olin jo väylällä. Tuossa kohdin voisi olla opasteita, jotta virallinen poistumisreitti ei risteäisi 1-väylän kanssa. Keurusselän frisbeegolfpuistossa oli tarjolla hyvin pitkiä ja vaikeita väyliä. Ihan ok ja hyvä rata pienillä puutteilla. 4/5Tirvan frisbeegolfrata
Miksi ei ylläpidettäisi? Ihan täysin on pelattavissa.Lohka DG
Jyväskylän kaupungissa Lohka DG. Radalla pituutta 6-väylää, 253m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1590m. Rata pelattu 27.5.2022. Lohikosken rata sisälsi pieniä korkeuseroja, mutta lyhyen pituutensakin puolesta ei saanut sykettä kovin korkealle rasituksen puolesta nousemaan. Tarjolla oli lyhyttä ja helppo metsäväylää, mutta ei kuitenkaan liian helpossa muodossa. Vaikka kyse on selvästi koululaisten ja aloittelijoiden tarpeisiin spesifioitu rata, niin siltikin helpoille väylille oli saatu erinomaisella tavalla aina jotain pientä jujua mukaan maastonmuotojen tai puiden saattelemana. Hyvänä esimerkkinä tästä väylä nro 3 mikä oli hyvin lyhyt, mutta silti kori sellaisessa paikassa, jotta alle par-tuloksen heittäminen vaatii jo nappisuoritusta. Hyvästä väyläkokonaisuudesta ehdottomasti paras ja hienoin oli nro 4. Aivan uniikin hieno koripaikka puisen veneen keskellä, sanoinkuvailemattoman upea ratkaisu. Siirtymät hyvin lyhyet, ainoastaan vitoselta kutoselle hieman pidempi. Eli rata oli toisin sanoen hyvin nopea kiertää vaikka useamman kerran peräkkäin. Rakenteet erinomaisessa kunnossa kuten uudelta radalta sopii odottaakin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet oikein mainiossa kunnossa. Korit laadukkaat ja oli myös treenikorikin ykkösväylän tuntumassa. Next tee -kyltit hyvin myös menossa mukana. Kun rata oli tosiaan spesifioitu pienille koululaisille, niin mukaan oli saatu mahtumaan mahtavia eläinhahmoja ja somisteita, joita ei haittaisi vaikka ilmaantuisi joskus vielä lisääkin. Sydämestäni toivon, että saavat olla rauhassa ilman ilkivaltaa. Jyväskylän keskustan palveluiden äärelle matkaa 4km. Lähin evästelypaikka K-Market Lohikoski vain 350m päässä radalta, Seppälän Prismallekin matkaa vain 1,5km. Itse evästelin reissullani ydinkeskustassa Ravintola Revolutionissa mahtavien burgereiden ja palvelun äärellä, lämpimät suosittelut paikalle! Ihan suosikkiratojen joukkoon tämä Lohikosken hieno rata ei kuitenkaan jaksanut ponnistaa. Vaikka pitää olla erittäin tyytyväinen, jotta koulun vanhempainyhdistys ja Jyli ovat hienon kouluradan saaneet aikaiseksi, niin kyllähän tuolla pelatessa tuli väkisinkin mieleen, että ainakin kolme väylää olisi hyvin helppo ollut saada mukaan. Kutoselle mentäessä ja viimeistään ko. väylän metikössä hyvät paikat lisäväylille. Tietenkin taloudelliset resurssit sanelevat päätöksiä eikä tarkoituskaan ole rakentaa Seppälänkankaan jopa hieman tylsähköä lyhyiden väylien pitkää rataa. Toivotaan, että jossain vaiheessa rata voisi ihan hivenen laajentua, jos taloudelliset edellytykset sen sallisivat. Toinen pieni miinus tuli noista mandoista mihin on muutkin huomiota kiinnittäneet. 1-väylän mandoja en ymmärtänyt oikeastaan lainkaan. Vaikka väylän kahdella sivustalla hiekkainen kevyenliikenteenväylä kulkikin, niin näkyväisyys oli kuitenkin erittäin hyvä ja riski erittäin pieni heittää kiekolla ohikulkijoiden päälle. Vitosen triplamando oli sitten... noh... naurettava. Ehkä tuossa oli tarkoitus suojella nelosen heittopaikkaa ja siellä kulkevia heittäjiä, mutta välissä sellaista pusikkoa, että kiekon eksyminen väärälle väylälle jo aika kaukaa haettua. Jos nyt kuitenkin halutaan toista väylää suojella, niin siltikin triplasti... eka mando oli kaikkein turhin, sillä kaksi seuraavaa kumosi sen merkityksen, ei kukaan heitä sellaista kiemuraa kiekon kanssa, jotta ekaa mandoa olisi tarvittu vitosella. Noh... nämä on näitä. Mandot on tarkoitettu joko suojelemaan toisen väylän heittäjiä, kevyttä liikennettä, taloja tms tai sitten ihan vaikeuttamaan hieman muutoin helpon maaston väyliä. Näistä mihinkään ei oikeastaan ollut tarvetta Lohikosken radalla. Mandoja, ob-tikutusta ja vastaavia käytetään radoilla aivan liikaa, kun suurimmaksi osaksi ne kuitenkin ovat relevantteja vain kisoissa, ei muutoin. Ja kyllä ne kiekot eksyvät vääriin paikkoihin mandoista huolimatta. Jätettäisiin vain tuonkaltaiset turhat kikkailut kokonaan pois. Nuo puutteet nyt olivat kuitenkin hyvin pieniä ja kokonaisvaikutelma, oli, että WAU! Hieno ja upea rata! Kaikkein eniten miellytti se, että rata on suunniteltu puhtaasti koululaisille ja aloittelijoille ja väylä vaikeustasoineen ovat juuri sen lähtökohdan mukaisia. Somisteita oli kivasti ja niitä voisi tulla ajanoloon lisääkin. Lisäksi 4-väylä superupea! Kyllä tuon hienon radan voisi milloin tahansa heittää ihan ehdottomasti uudestaankin! Oli tämänkertaisen Jyväskylän suunnan reissun (Kangasniemen rantarata, Seppälänkangas, Huhtasuo ja Lohka) ehdottomasti paras rata! 4/5Huhtasuo DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa Huhtasuo DiscGolfPark. Radalla pituutta 10-väylää (käytännössä löytyi yhdeksän), 598m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2880m. Pelattu 27.5.2022. Huhtasuon rata piti sisällään mukavalla tavalla korkeuseroja, joten kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Ylä- ja alamäkeä oli siis tarjolla koko radan osalta ja ihan ok, heitettäviä väyliä. Heittopaikat, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Liikuntakeskuksen puolella oli kenttää isoissa määrin, joten draiverien ulkoiluttamiseen paljon, todella paljon tilaa. Rata Huhtasuon yhtenäiskoulun ja liikuntapuiston naapurissa. Jyväskylän keskusta laajoine palveluineen vain 5km päässä. Lähin kauppa Sale Huhtasuo 700m päässä radasta. Itse evästelin keskustassa ravintola Revolutionissa. Oli superlaadukasta hampurilaista ja muutakin ruokaa tarjolla ja hieno palvelu, niin ei voi kuin lämpimästi suositella. Mutta... aika hurja pettymys. Ei jaksanut väyliäkään ja niiden pelattavuutta kunnolla analysoida, kun peittyi se toimenpide kaiken muun ketutuksen alle. Ensimmäinen ongelma mikä ei tietenkään ollut ylläpitävän tahon vika, oli se, että radan sijainti oli ihan hakusessaan. Auton navigaattorista ei ollut mitään iloa, joten GoogleMaps käyttöön. Noh... radan p-paikka on koulun vierustalle minne Maps ensin ohjasi. Kun sinne auton laittoi parkkiin, niin Maps käänsi sijainnin kohden liikuntapuistoa, joten sinne sitten. Noh... liikuntapuiston parkissa sijaintipiste näyttikin koulun suuntaan ja opasti kuitenkin reitiksi hieman yli 1km reitin, kun suoraan olisi päässyt muutamalla sadalla metrillä. Harvoin GoogleMaps pettää noin pahasti kuin nyt. No mutta... kun koulun parkissa kävi pyörähtämässä, niin kaikelta etsimisen vaivalta olisi välttynyt, jos p-paikan vieressä olisi ollut jo infokartta tai opaste radan suuntaan, ei ollut minkäänlaista. Kun kierrosta lähti pelaamaan, niin selvisi pian ettei radan infokartta ja väylilla olevat opasteet vastanneet millään tavoin toisiaan. Koko ajan sai arpoa kartan kanssa, jotta millä väylällä oli menossa eikä siltikään ollut varmuutta, joka mitä väylä mahtoi olla juuri nyt menossa. Kun rata oli kierretty perstuntumalta, niin kasassa oli vain 9-väylää. Paikallisella some-palstalle kysymystä, jotta milloin vähentynyt yksi väylä radalta pois. Moni oli sitä mieltä, että 10-väylää on edelleenkin. Sitten alkoi tulla viestejä radan äskettäin pelanneilta, että moni muukin oli etsinyt sitä yhtä väylää pitkään ja hartaasti eikä edes kysymällä ollut löytynyt lainkaan. Ilmeisesti 2-väylä poistunut asuinrakennuksen tieltä kokonaan. Jännä miten radalta voi vain kadota mystisesti yksi väylä ja monen mielestä ei ole kadonnut. Kertoo vain siitä kuinka sekaisin rata tällä hetkellä on. Sääli, ihan turkasen iso sääli! Sinällään muutoin ihan hyvän radan pelifiilis laski pakkaselle tuon opastepuolen alennustilan takia. Ei radasta jaksanut nauttia ollenkaan, kun ketutti sekavuus. Toki, jos rataa ollaan juuri nyt uudistamassa, niin tilanne toinen. Radan hoito ilmeisesti kaupungin vastuulla eikä paikallinen seuraväki ainakaan uudistuksista tiennyt. Opastus p-paikalta radalle sekä infokartta sekä heittopaikoilla olevat opasteet kuntoon, niin omakin arviointi nousisi monella pykälällä. 1/5Seppälänkankaan frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Seppälänkankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää, 1078m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2470m. Pelattu 27.5.2022. Poitsun kanssa pelaamassa. Seppälänkankaan rata oli pääsääntöisesti hyvinkin tasaista metsämaastoa, muutamalla väylällä oli hieman nousunkin tapaista, mutta lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen kuitenkin. Harvoin tapaa 18-väyläistä rataa yhtä lyhyillä väyläpituuksilla, joten sikäli poikkeus totuttuun kaavaan. Väylät myös kohtalaisen helppoja profiililtaan, vaikkei kuitenkaan ihan läpihuutojuttuja. Puut pitivät huolen siitä, ettei ihan täydellistä ja pelkästään suoraa heittoa korille ollut sentään tarjolla. Väylistä miellyttävin ehkä nro 16, joka oli tekninen alamäkeen heitettävä puiden tiiviisti ympäröimä väylä. Nro 8 oli myös nätti, mutta veden ylitys tällaisilla heittopituuksilla ihan mahdotonta. Väylän pelasti vaihtoehtoinen heittopaikka mistä tulikin sitten kiekkoa liikkeelle laitettua. Korit peräisin osin aiemmin puretulta Tuomiojärven radalta ja ajoivat asiansa vanhuudesta huolimatta ihan hyvin. Infokartta ja heittopaikat myös ihan hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä mukavasti koko radan osalta. Erityismaininta suojatuista puista mitä harvemmin missään näkee. Uskoisin, että kaupunki on sitä edellyttänyt, niin paljon niitä oli laitettu... Jyväskylän keskustaan runsaiden palveluiden äärelle n. 7km matkaa. Lähin kauppa evästelyyn taitaa olla Sale Huhtasuo 3km päässä radasta. Itse evästelin keskustassa ravintola Revolutionissa. Oli superlaadukasta hampurilaista ja muutakin ruokaa tarjolla ja hieno palvelu, niin ei voi kuin lämpimästi suositella. Seppälänkankaan radalla oli hyvää yritystä tehdä hyvä rata, mutta... paljon vaatii tuore rata vielä kehittymistä, jotta olisi oikeasti hyvä rata. Perille asti voisi olla ihan erillinen opastekyltti, jotta sieltä hiekkatien päästä se löytyy... ja se hiekkatie... harvoin näkee niin monttuista peltoa mistä pitäisi pieni pätkä autolla ajella. Paikallisen seuran vastuullahan sen kunnossapito ei ole, mutta kaupungin suuntaan voisi vihjaista, että tietä voisi joskus käydä myös lanaamassa. Heittopaikalla olevia opasteita puuttui runsaasti, ainakin väyliltä 1, 2, 3, 13, 16 ja 18. Rappuja oli muutamassa kohden, mutta olivat jopa vaaralliset aivan ainutlaatuisen askelvälin ja kehnon kunnon takia. Ei oltu ainoita jotka portaita ihmettelivät. Paljon turvallisempaa oli laskeutua mäet ilman portaita. Mandoja radalla oli ihan liikaakin, sillä monien kohdalla tuli mietittyä, jotta mikäköhän tuonkin tarkoitus on mahtanut ratasuunnittelijan pöydällä olla... 4-väylän kori ja 5-väylän heittopaikka aivan liian likellä toisiaan. Seppälänkankaan rata piti sisällään lyhyitä ja helpohkoja väyliä. Lopulta kuitenkin väylätkin olivat aika paljon toistensa kaltaisia, kapeaa ja hieman leveämpää puukujaa oli tarjolla sanoisinko melkeinpä kyllästymiseen asti. Maasto pelaamiseen oli hyvin miellyttävää. Rata ei ollut omaan makuun erityisen hyvä, muttei missään nimessä kovin huonokaan. Ratojen harmaaseen keskikastiin kuitenkin hukkuu "komeasti". Paljon kehittämisen varaa radalla kuitenkin on ja toivottavasti kehittyykin jatkossa, sillä puutteita oli hieman liikaa juuri nyt. 3/5Kangasniemen rantarata
Kangasniemen kunnassa Kangasniemen rantarata. Radalla pituutta 9-väylää, 454m ja C1-luokitus. Pelattu 27.5.2022. Kangasniemen rantarata sijaitsi täysin tasaisessa maastossa sataman alueella missä korkeuseroja ei ollut lainkaan, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat toistensa kopioita ja tarjolla oli lähes pelkästään täysin suoraa heittoa korille ilman suurempia esteitä ja variaatioita. Maisemallisesti vesi oli koko ajan läsnä ja miellytti sillä tavoin silmää kovasti. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää. Rakenteet radan parasta antia. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä hapessa. Roskiksia löytyi heittopaikkaopasteen kanssa samasta tolpasta useammallakin väylällä mistä erityismaininta. Kangasniemen rantarata sijaitsee aivan kunnan ydinkeskustassa ja lähimpään ruokakauppaan ja ravintolaan kirjaimellisesti heikoillakin voimilla heitettynä vain kivenheitonmatka. Itse evästelin 2km päässä Kahvila Reissupannussa, josta erittäin lämpimät suosittelut. Mutta ei... kohtalaisen onneton viritelmä, muuta ei todellakaan voi sanoa. Rata oli jopa suorastaan ärsyttävän hajanainen, kolmeen osaan jakautunut kokonaisuus missä liian pitkät siirtymät, vaikka terveet jalat omistikin. Karttaa sai lukea, jotta löysi kaikki väylät. Vaikka vesi kaunista maisemallisesti olikin niin väylillä 1, 3 ja 4 liian iso riski viskaista kiekko veteen, ei hyvä, ei yhtään. Rataturvallisuus retuperällä, sillä erityisesti väylät 5-8 aika hurjanlaisessa sumpussa keskenään. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta jos hiemankin muita pelaajia olisi ollut, niin toisiin pelaajiin osuminen vähänkin harhautuneen heiton jälkeen jopa hyvin todennäköistä. 4-väylä lyhentynyt hieman reilu 20m pituiseksi ja vielä kaikenkukkuraksi ilmeisesti avantouimareiden sauna oikealla puolella ja vesi odottamassa vasemmalla, niin aika hasardi väylä. Muutoinkin hyvin tylsä rata itseään pahasti toistavia väyliä täynnä. Kangasniemen rantaradalla oli tarjolla hyvin kaunista vesi ja puistomaisemaa 9-väylän verran. Väylät kuitenkin hyvin tylsiä. Lisäksi radan turvallisuus heikoissa kantimissa koko radan ajan, koska väylät liian likellä toisiaan. Kolmella väylällä liian isot riskit viskaista kiekko komeasti Ahdin valtakuntaan! Ei hyvä, ei ollenkaan, en pelaisi uudestaan, vaikka paikkakunnalla asuisin. 2/5Perheniemen frisbeegolfrata
Iitin kunnassa Perheniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 380m ja D2-luokitus. Pelattu 20.5.2022. Vain maltillisia korkeuseroja sisältänyt Perheniemen radan kiertäminen kävi suht kevyestä ulkoilusta. Väylät mukailivat kapeaa kuntopolkua ja joukossa oli niin tasamaata kuin hienoista ylä- ja alamäkeäkin. Väylät olivat helpohkoja ja varsin heitettäviä väyliä, sillä ainakaan nyt kasvillisuus ei ollut niin korkeaa että se olisi heittämistä haitannut tai kiekot olisivat isossa vaarassa olleet kadota. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata erittäin nopea kiertää läpi. Ei varsinaista suosikkiväylää. Rakenteista parasta pdga-sertifioidut Eurodisc-korit. Alussa oli pieni ja haalistunut infokartta mistä sai kuitenkin radan kierron riittävästi selville. Iitin keskustan palveluiden äärelle matkaa 11km. Lähin evästelypaikka Pitseria & Cafe Rehtori vain 2,5km päässä. Perille löytää, kun kääntyy Perheniementieltä Leirinmäentielle Kustaa III:n muistomerkin infotienviittaa seuraten suoraan eteenpäin, älä käänny ekan käännökseen jälkeen heti oikealle. Hetken matkaa eteenpäin ja oikean käden puolelle jääpi keltainen omakotitalo aivan tien varressa ja rata kera muistomerkin sitten vasemmalla puolella. Mutta... ei, ei ollenkaan. Paljon oli sitten niitä puutteita. Heittopaikat olivat vanerialustoja mihin oli laitettu nurmimatto päälle. Tätä rakennelmaa ei oltu ankkuroitu maahan kuitenkaan millään tavoin. Tämä tarkoitti, että oikeastaan jokainen heittopaikoista oli kiikkeriä ja se ken vauhtia olisi halunnut ottaa, niin ei tuollaisilla keinulaudoilla olisi ollut mitään asiaan sellaiseen toimenpiteeseen. Voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaaralliset viritelmät. Maapohja olisi tässä tapauksessa ollut parempi ratkaisu. Heittopaikalla ei ollut minkäänlaista opastetta ko. väylästä. Ei ollut myös next tee -kylttejä, vaikka tosin pitää todeta, jotta radan kierto oli selkä pururadan varrella eikä siltä osin näitä kylttejä niin tarvinnutkaan. Oikeastaan koko radan väylät menivät ristiin mikä tarkoitti, että kori oli seuraavan väylä heittopaikkaan nähden joko aivan liian lähellä tai sitten väylää heitettäessä tulee vastaan seuraavan väylä heittopaikka ja vasta myöhemmin pelattavan väylän kori, kuten väylillä 5 ja 6. Väylien risteäminen on aina merkki radan huonosta suunnittelusta eikä niille mitään järkevää perustetta ole. Toki nyt ei ruuhkaa ollut ja tuskin muulloinkaan, mutta silti. Nelosen heittolinjaa ei ollut, sillä heittopaikan edessa kookas, poistoon joutava pajukko. Laavu vitosen hujakkeilla oli ihan jees, mutta tietenkin niin väylän tuntumassa, jotta, jos rilluttelemassa joku on, niin jääpä väylää heittämättä. En tiedä... alue ja kapea kuntopolku soveltuu pienen kyläyhteisön radalle aivan erinomaisesti. Kuitenkin, jos vähäisiä rahoja aletaan sijoittamaan liikuntapaikkaan, niin olisi ihan jees, jos toteuttamista suunniteltaisiin sellaisten ihmisten toimesta, jotka lajista oikeasti jotain tietävät. Omilla pelireissuilla on tullut nähtyä runsaasti pienten kylien ratoja, jotka on toteutettu hyvin pienellä budjetilla ja ovat olleet silti oikein mainioita hyvän mielen ratoja pelattavaksi. Niukallakin budjetilla voi rakentaa siis priimaa, kun asiaan tosiaan paneutuu riittävästi. Frisbeegolf on niin iso laji, jotta joko omasta tai naapurikunnasta löytyy frisbeegolfseura jonka aktiiveilta voi pyytää aina konsultointiapua radan suunnitteluun ja toteutukseen. Monesti nämä aktiivit auttavat projektissa "rakkaudesta lajiin" -periaatteella eli eivät palveluksista yleensä veloita korvausta. Perheniemessä heittopaikat olivat vaaralliset ja itse poistaisin ne välittömästi. Joko käytettäisiin pelkkää maapohjaa tai sitten puusta rakentamalla oikeat kehikot, nurmimatto päälle ja ankkurointi maahan. Heittopaikoilla käyvät opasteeksi yksinkertaisimmillaan puiset aidanseipäät tms johon on päähän maalattu väylä numero. Vaikeaa ei ole puusta, paperista ja laminointikalvosta askarrella myös opaste missä väylänumeron lisäksi olisi väylän pituus, par-lukema ja mahdollisesti myös pikkukuva kuvaamaan väylän heittosuuntaa. Next tee -opasteet ei ihan välttämättömtä ole Perheniemessä, mutta nekin on puutavaran ja maalin avulla yksinkertaista nikkaroida. Samoin infokartta olisi kohtalaisen yksinkertainen joko piirtää isompaan kokoon tai esim. Google Mapsin avulla askarrella jonkinlainen vedos kartasta. A3 kokoinen kartta hyvä, mutta selkeä A4-kokokin olisi ihan kelvollinen. Sitten vielä roskista ja taukopenkkiä ja jotain muuta pientä mihin rahkeet antavat myöten. Kaiken ei tarvitse olla hienoa ja kallista, ei ollenkaan. Tarkoituksenmukaista ja turvallista sen sijaan ehdottomasti kyllä! Perheniemen rata on tiivis ja nopea kiertää. Alue sopii jopa yllättävänkin hyvin radan alustaksi. Rata pitäisi suunnitella kuitenkin rakenteita ja turvallisuutta ajatellen täysin uusiksi asiaan vihkiytyneen osaajan opastuksessa, niin alueesta saisi paljon enemmän irti. Toivottavasti Perheniemen kyläyhdistyksella riittää voimavaroja radan kehittämiseen tulevaisuudessa, niin olemassa olevasta radasta saisi oikein mainion pikkukylän frisbeegolfin harrastuspaikan. 1/5Pyhällön frisbeegolfrata
Haminan kaupungissa Pyhällön frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 591m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1310m. Pelattu 19.5.2022. Pyhällön rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, muttei kuitenkaan ylös alas ramppaamiseen tarvinnut tuolla itseään näännyttää. Paljon suht tasamaalla kulkevia perushelppoja yksinkertaisia, lyhyehköjä väyliä. Väyliä 4 ja 5 erittäin miellyttävä heittää, kun heittotilaa oli hyvin runsaasti. Rata oli erittäin nopea kiertää, sillä väylät olivat hyvin tiiviillä alueella ja siirtymät lyhyet. Liikaa sumpussa eivät kuitenkaan olleet, joten rataturvallisuus oli ihan mukavalla mallilla suuriman osan matkaa. Joukossa oli kuitenkin korkeuserojakin, varsinkin väylillä 5-7. Vitosen korinpaikka varsin kekseliäässä paikassa. 7-väylän korin kohdilla vanhan sahan rauniot, hieno oivallus suunnittelijalta viedä yksi kori keskelle raunioita. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen, ei valittamista. Draiverien ulkoilutukseen Pyhällön koululla pienehkö hiekkakenttä käytettävissä. Koulun leikkialueella mahdollisuus keinua ja tehdä muita tenavien juttuja vaikkapa äiskän kanssa, kun iskä kiertää rataa tai päinvastoin. Haminan keskustan palveluiden äärelle matkaa 23km. Itse evästelin aivan Haminan ydinkeskustassa oikeaa vanhan ajan tunnelmaa huokuvassa ja ystävällisen palvelun Konditoria Huovilassa. Kaikkein lähin kauppa, Sale Pyhältö, evästelyyn löytyy kuitenkin aivan radan vierestä n. 100m päästä. Mutta... aina jotain, lähes aina, niin nytkin siis. Heittopaikat olivat periaatteessa ihan jees, mutta osa oli lätkäisty suoraan maahan mikä on aina kovasti huono ratkaisu. Lisäksi teet olivat kupruilla ja pienehköjä. Next tee -kylttejä ei ollut missään, vaikkakin tiiviillä radalla ei eksymisen vaaraa ollut millään väylällä. Ykkönen ja kolmonen heitettiin sokkona mikä ei tietenkään ihan optimaalinen ratkaisu ollut, spotteri pitäisi melkeinpä olla. Ainoa isompi turvallisuuspuute radalla oli se, että muutamassa kohdin edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikat olivat liian lähekkäin, esim. väylät 2/3 ja 3/4. Vaikka pieniä puutteita radassa oli niin turvallisuuden kuin rakenteidenkin osalta, niin siltikin rata oli miellyttävä kokonaisuus. Tiivis ja nopea kiertää. Lyhyeen rataan oli saatu rakennettua yllättävänkin monipuolinen kattaus vaihtelevia väyliä ja itseä miellytti heittotilan runsaus erityisesti. Oikein mainio rata Pyhällön koululaisille, mutta myös kenelle tahansa lajin harrastajalle! 4/5Neuskin frisbeegolfrata
Haminan kaupungissa Neuskin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää, 1051m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2810m. Pelattu 19.5.2022. Neuskin rata oli sekoitus aivan tasaista ja mukaviakin korkeuseroja, joten monipuolisuutta siltäkin osin löytyi. Väylät olivat oikein hyvin suunniteltuja ja vaihtelevan monipuolisia. Väylät 1, 2 ja 12 kulkivat kauniisti koivujen keskellä nurmialustalla. Ratamestarin special väylä oli ehdottomasti nro 8 missä alitettiin pieni silta. Siirtymät sopivan kompaktit koko ajan. Rakenteista heittopaikkaopasteet olivat hyvässä kunnossa. Samoin heittopaikat, tosin yksi oli pelkkää kallioalustaa. Korit suuntanuolineen myös priimaa dgp-laatua. Ihailtavaa oli kuinka myös next tee -kylttejä oli säännöllisesti aivan riittävä määrä. Haminan keskustaan 10km matkaa, itse evästelin erittäin kauniissa ja tunnelmallisessa Konditoria Huovilassa aivan kauniin Haminan keskustan ytimessä. Radasta katsoen lähin kauppa 1,5km päässä, Sale Neuvoton. Rakenteista isoin puute oli jottei ratakarttaa ollut lainkaan. P-paikalle voisi jotain opasteita olla, nyt tuli aika hämärästi ja yllättäen vastaan. P-paikalta 1-väylälle ei ollut mitään opastetta. Neuskilla ojamörrit vaanivat karanneita kiekkoja oikealla puolella mm. väylillä nro 10 ja 11. Neuskin radasta on moneksi. Itse satuin radalle ennen kasvukauden täysimittaista starttia. Monipuolisia ja hyvin suunniteltuja väyliä oli oikein mukava pelata. Jos Neuskin rata on kasvukauden alettua vähänkään samanlainen mitä viime vuosina kuvattu, niin muutamaa viikkoa myöhemmin suoritettu vierailu olisi sujunut minullakin varmaankin ihan erilaisella fiiliksellä. Monella väylällä oli selvästi havaittavissa korkeahkoa pajukkoa ja muuta aluskasvillisuutta. Lisäksi monet nurmiväylät kasvavat nopealla vauhdilla umpeen. Vaikka Neuskin rata minusta onkin mainettaan parempi, niin hyvin haastellisellahan paikalla rata sijaitsee. Rata kaipaisi akuutisti perusteellista läpikäymistä risujen ja pajukoiden takia. Heinät kasvavat kovaa vauhtia useammalla väylällä ja niiden niittäminen tulisi tehdä useamman kerran kasvukauden aikana. Kaikilla väylillä ei ole minkäänlaista ongelmaa, mutta, kun heinän kasvun kannalta kriittisimmät väylät löytyvät heti alusta, niin turhautumisen rataa kohtaa ymmärtää täysin. Jos radan kerran perustaa, niin sitä tulisi myös ylläpitää säännöllisesti! 3/5Kumparepuisto
Kotkan kaupungissa Kumparepuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 1015m ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 19.5.2022. Kumparepuiston rata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten oikein mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pitkiä ja vaihtelevia. Väylät 1-5 menivät puistossa ja 6-9 metsän puolella. Puistoväylät olivat erityisesti upeita eikä metsän puolellakaan huonoja olleet. Erityisesti karsitun radan väylä nro 3 oli kyllä yksi upeimmista mitä on koskaan pelannu, aivan timanttisen hieno! Kannattaa kuitenkin varoa kolmosen vasenta supermörriä, jos satut hieman raisummin viskasemaan hutin ja kiekko karkaa... Siirtymät väylien välillä järkevät, ainoastaan ysiltä p-paikalle turhan pitkä. Rakenteista positiivinen maininta, jotta roskiksia löytyi. 3-väylän vieressä suht matala näkötorni, josta hieman paremmat näkymät kuin ilman tornia. Kotkan keskustan palveluiden äärelle matkaa 12km. Lähin ruokapaikka, Otsolan pizzeria aivan puiston vieressä. Mutta... rata on joskus ollut 12-väyläinen ja ilmeisesti turvallisuussyistä karsittu 9-väyläiseksi. Vieläkään se ei täysin turvallinen ole, sillä hienolla kolmosellakin saa tarkkana olla muiden liikkujien varalta varsinkin, jos kiekko yhtään karkaa. Vitosen korin kanssa spottaus välttämätön. Ykkösväylää vaikea hahmottaa heittopaikalta, jotta mihin sitä oikeastaan pitäisi heittää, korin sijainnista ei karttaakaan lukemalla ota oikein tolkkua. Vitonen sijaitsee aika ahtaassa rakosessa kumpareen ja ojan välissä. Ja se oja... sellaista raivaamatonta vesisupermegaryteikkömörriä, jotta sinne ET halua koskaan kiekkoasi heittää! Hyvin kehno väylä kokonaisuutena, radan selvästi heikoin! Ja ne rakenteet... harvoin tuollaista surkeutta näkee! Infokartta vanha. Heittopaikat paikoin juuri ja juuri välttävät, mutta isosti kulahtaneet. Nelosen heittopaikka kuin räjähdyksen jäljiltä, täysin mahdotonta ottaa vauhtia, kun paikaltaankin heittäminen hyvin haasteellista. Heittopaikoilla ei monesti lainkaan opastetta kertomassa väylästä yhtään mitään. Ja, jos sellainen sattuikin löytymään, niin oli vanhan radan opaste mikä ei täsmännyt lainkaan nykyisen radan tietoihin. Korit alunperin dgp-tasoa, mutta nyt täysin ruosteessa. Next tee -opasteita ei minkäänlaisia, karttaa sai lukea aivan koko ajan! Vanhan radan rakenteita osin purettu, osin esillä mikä sekoitti erityisesti metsän puolella pelaamista hyvinkin paljon! Puiston puolella erittäin hyvät maisemat ja erityisesti kolmonen aivan yhtä timanttia! Metsäväylät myös aivan kelvolliset. Rakenteet kuitenkin umpisurkeat! Jatkuva kartan lukeminen osaa olla pelin tuoksinnassa aika ärsyttävää puuhaa... Kumparepuistoon olisi mahdollista tehdä aivan huippuluokan 9-väylänen, mahdollisesti pidempikin rata, mutta se vaatisi täysin uuden suunnittelun ja useiden mörrien raivaamista tai väylien siirtämistä riittävän kauas niistä. Tarvittaisiin vain ammattilainen, esim. Pasi Koivu, asialle ja johan alkaisi tapahtua oikeita asioita... 1/5 ( ihan vain puistoväylien hienouden takia, muutoin aivan 0-tasoa )Venetpalon hiihtomajan frisbeegolfrata
Kärsämäen kunnassa Venetpalon hiihtomajan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 676m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1650m. Pelattu 26.4.2022. Venetpalon rata kulki metsäisessä ja kallioisessa maastossa missä riitti oikein hyvin korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrostakin moneen suuntaan. Heittolinjat olivat kuitenkin koko ajan hyvin hahmotettavissa. Miljöö miellytti silmää suuresti, sillä männyt yhdistettynä runsaaseen määrään kallioita ovat kovasti hieno yhdistelmä. Siirtymät radalla olivat kohtuulliset, kovin pitkiä ei ollut yhtään. Suosikkiväylää vaikea nimetä upeasta maastosta ja vaihtelevista väylistä, mutta viimeisen eli 9-väylän alamäki miellytti itseään kovasti. Myös 1-väylä oli selkeä ylämäkeen heitettävä väylä. 3-väylän korin sijainti hieno. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat laadukkaita. Korit vanhat Sepot ja ison iso plussa korien numeroinnista mitä tapaa näkee aivan liian harvoin! Roskis löytyi. Hiihtomajan laavu puineen myös käytettävissä. Kärsämäen keskustan palveluiden äärelle matkaa 12km. Itse evästelin Paakarin Pysäkillä mille voi antaa lämpimät suosittelut niin ystävällisen palvelun, miljöön kuin maistuvien tuotteiden osalta. Pienen pieniä puutteitakin oli. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Jos joutuu kerrankin vilkaisemaan karttaa, niin opastus on yleensä puutteellista ja nyt valitettavasti joutui karttaa tarkemmin lukemaan välillä. Seppo-korit olivat sinällään ihan hyvät ja ottivat kiekot hyvin vastaan, mutta kallioisessa maastossa erottuivat aivan liian heikosti ja korin sijaintia saikin tihrustella välillä ihan tosissaan, vaikkei väyläpituudet mitään kovia olleetkaan. 4-väylä on luotisuora väylä eikä missään nimessä vasemmalle kaartuva kuten heittopaikalla oleva opaste kertoo. Venetpalon radalla väylät olivat hienoja ja vaihtelevia jopa upeissa mittasuhteissa 9-väyläiseksi radaksi. Kun mäntymetsä ja koko radan jatkunut kalliomaisema miellyttivät kovasti silmää kera reilujen korkeuserojen, niin kokemus oli erityisen hieno. Pienet puutteet karsivat hitusen arvosanaa, mutta rata on sen verran hieno kuitenkin, että milloin tahansa voisi pelata uudestaankin. Aivan selkeästi kaikkein paras kolmesta radasta Kärsämäellä! 4/5Frosteruksen koulun frisbeegolfrata
Kärsämäen kunnassa Frosteruksen koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 711m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2160m. Pelattu 26.4.2022. Rata sisälsi ihan mukavasti korkeuseroja, joten pientä sykkeen nousuakin sai aikaiseksi. Tarjolla oli perusmetsä/urheilukenttä väyliä missä osin oli hyvinkin tilaa heittää ja mukaan mahtui toki ahtaampaa puukujaakin, yleisesti aika suoraa väylää oli korille kuitenkin tarjolla. Siirtymät olivat lyhyet. Haastavin oli 5-väylä mikä heitettiin aika ahtaaseen rakoseen alamäkeen, en sanoisi kuitenkaan erityisen hienoksi sitä väylää. Vaikkei varsinaista suosikkia ollutkaan, niin miellyttävintä oli heittää 3-väylällä. Rakenteet aivan riittävän hyvässä kunnossa. Infokartta ja heittopaikat hyvässä hapessa. Heittopaikkaopasteista ainoastaan 1-väylän opaste oli osin tuhottu, muut olivat vielä oikein hyviä. Korit olivat vanhemmat Amexpot, vaikka ennakkotiedoissa olikin dgp-korit. Löytyi myös roskis. Rata sijaitsee Frosteruksen koulun vieressä ja alueella iso koulun urheilukenttä sekä myös pesäpallokenttä, joten mahdollisuudet draiverien ulkoitukseen treenin muodossa erinomaiset. Kärsämäen keskustan palvelut alle 1km päässä, joten sijainti radalle erinomainen! Itse evästelin Paakarin Pysäkillä mitä voi wanhan ajan tunnelmansa takia lämpimästi suositella! Mutta ei siltikään, ei aivan... jotain tästä Frosteruksen radasta puuttui. Vaikka väylissä oli mukavasti korkeuseroja, niin eivät ne silti mitään ihmeellistä tarjonneet. Hieman hajuton ja väritön fiilis kierroksen jälkeen jäi. Rakenteista next tee -kylttejä oli, mutta aika moni oli myös kaatuillut. Päivittämisen tarvetta siis opastepuolella ihan akuutisti. Frosteruksen koulun rata ei ollut varsinaisesti huono, muttei kyllä mitenkään erityisemmän hyväkään. Suoraa ja osin aika tarkkaa heittoa vaatii hyvän tuloksen saaminen. Koululaisten käyttöön ihan hyvä lisä monipuolistamaan kunnan liikuntatarjontaa. Erityismaininta kahdesta kentästä jotka kokonsa puolesta sopivat erinomaisesti heittotreeneihin! Vastaavia ratoja Suomessa on paljon. Sinne ratojen valtavan isoon keskikastiin painuu tämä Frosteruksen koulurata. 3/5Saviselkä DiscGolfPark
Kärsämäen kunnassa Saviselkä DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 846m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1780m. Pelattu 26.4.2022. Tämä Saviselän rata ei käytännössä tarjonnut korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Maassa ollut lumi toki hieman raskautta kierrokseen toi. Väylät kulkivat onneksi pääosin metsän puolella ja vain osittain purulla. Siirtymät olivat sopivan lyhyet. Radalla ei varsinaista suosikkiväylää ollut. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten hyvin tuoreelta radalta saattoikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja next tee kyltit kuin korkkaamattomat, juuri pakasta vedetty. Rata sijaitsee Saviselän koulun vieressä ja koulun pihalla runsaasti lapsille ja nuorille soveltuvia liikunta"härveleitä" ja pientä pelikenttää. Infokartan kohdillansa tulipaikka tulisteluun. Kärsämäen keskustan palveluiden äärelle n. 16km matkaa. Itse evästelin Paakarin Pysäkillä, erinomaisen hieno paikka, jolle voi antaa lämpimät suosittelut! Mutta ei... aina ei DiscGolfPark ole ehdottoman laadun tae. Toki tilaaja määrittelee raamit, mutta nyt oli kyllä hyvin tylsä rata. Yllätyksetön, samankaltaisia puukujia tarjolla kyllästymiseen asti. Väylä kaartoi monesti aavistuksen jonnekin suuntaan, mutta idea oli aina sama. Paljon puuta ja aika ahdasta kujaa tarjolla, joten heittotarkkuus piti olla erinomainen. Itekin sain heitettyä aika hurjan määrän tällä radalla heittoja, kun tarkkuus on mitä on. Radalla pitää selkeästi vielä raivata risuja tms. sillä, vaikka lunta vielä aika runsaasti olikin, niin pienoinen törky paistoi aika selvästi läpi. Toki rata on uusi, joten toivottavasti aluetta siistitään selkeästi tulevana kesänä. Harmi. 9-väylää itseään toistavaa metsäväylää. Rakenteet priimaa uudella radalla, muttei vain jaksanut säväyttää, ei kerrassaan yhtään! Mitä pidemmälle rata eteni, niin sitä tylsemmäksi pelifiilis kävi. Valitettavasti. 2/5Pyhäntä DiscGolfPark
Pyhännän kunnassa Pyhäntä DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 1711m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4000m. Pelattu 26.4.2022. Pyhäntä DGP kulki metsässä ja pelloilla ja sisälsi vain kohtalaisen maltillisia korkeuseroja, joten kovasta hikiliikunnasta radan kiertäminen ei varsinaisesti käynyt. Radan parasta antia olivat hyvässä kunnossa olleet rakenteet. Infokartassa, heittopaikoissa, heittopaikkaopasteissa ja koreissa ei kuntonsa puolesta ollut minkäänlaista moitteen sijaa. Pieniä siltoja oli siellä täällä ojien yli. Lepopenkki löytyi 1-väylältä, mutta enemmänkin olisi kieltämättä mahtunut. Löytökiekkolaatikkokin oli, tosin en muistanut katsoa, jotta oliko lukittava vai ei. Rata sijaitsee Pyhännän koulukeskuksen vieressä, jonka urheilukentällä on hyvä ulkoiluttaa draivereita, tilaa on reilusti. Keskustan palveluiden äärelle 1km matkaa. Itse evästelin Pyhännän liikekeskuksessa Akselin ja Elinan Asemalla. Tässä kohtaa kerron aina radan hyvistä puolista... noh... edellä oli pieni kehu rakenteiden kunnon suuntaan, mutta siihen se sitten jäikin. Mistä aloittaisi? Radan turvallisuus oli umpisurkea! Tämä johtui aika pitkälti siitä, että radalle oli raaskittu asentaa vain 12 koria. Tällaiset "säästin tonnin, tuli kunnan kirstunvartijalle hyvä mieli" -ratkaisut eivät yleensä toimi koskaan ja Pyhännällä tämän radan pelaaminen toi lähinnä erittäin pahan mielen. Samoille koreille menevät väylät olivat mielikuvituksettomia. Pahimpana esimerkkinä 8 ja 16 jotka olivat käytännössä täysin identtisiä, vierekkäin meneviä väyliä, keinotekoisista mahdoista huolimatta. Useimmilla jaettujen korien väylillä ei ollut näköyhteyttä lainkaan toiselle heittopaikalle. Yritä siinä sitten miettiä, jotta voitko heittää vai et. Jos olet yksin radalla, niin rimaa hipoen menee jotenkin, mutta, jos on vähänkin ruuhkaa, niin jaettujen korien ratkaisu on yksi huonoimmista mahdollisista tavoista toteuttaa frisbeegolfrata. Ja kuin kruununa, niin tietenkin 8 ja 16 sekä 9 ja 17 heitettiin samalta heittopaikalta. Noh... turvallisuudesta edelleen. Pers edellä puuhun mentiin monella tapaa muutoinkin. 2-väylän heittolinjalla tulipaikka... turvallista... todellakin. 17-väylä heitettiin sokkona kumpareen yli 8-väylän linjaa myöten, ehkä kaikkein hasardein ja vaarallisin ratkaisu koko radalla! 1-väylä heitettiin kumpareen yli täysin sokkona koria näkemättä! Tuossa kohdin luulin ensin olevan lunta kasattuna, mutta jotain muuta siinä oli mitä ei lumen alta pystynyt ihan hahmottamaan. Väylät monin paikoin aivan liian sumpussa toisiinsa nähden. Esim. 1/2/9/12/17 väylillä joko kori tai heittopaikka sijaitsi vaarallisen likellä toisiaan. 11 ja 18 väylien heittopaikat vaarassa, kun 9-väylää kävi heittämään, välissä vain muutama hentoinen puu. Opastus radalla oli surkea väylältä toiselle. Next tee -kylttejä oli turha tiirailla ja koreissakin oli nuolia vain muutamassa kohden. Karttaa sai lukea käytännössä aivan koko ajan. Lähtökohtaisesti on hienoa, että 1500 asukkaan piskuisessa Pyhännän kunnassa on kaksi frisbeegolfrataa, mutta... tämän kyseisen radan olemassaoloa en jaksa ymmärtää, vaikka miten miettisin ja tuumailisin. Jaetut korit ovat aina surkea ratkaisu ja tällä radalla oli epäonnistuttu suoraan katastrofaalisen surkeasti. Väyläturvallisuus oli äärimmäisen huonolla tolalla, vaaranpaikkoja käsittämätön määrä. Väylät olivat tasapaksua, turvatonta pakkopullaa mitkä eivät saaneet hymyn tapaistakaan missään vaiheessa naamalla ilmestymään. Next tee -kylttejä olisi todellakin tarvittu! Tämä oli ehdottomasti kaikkein surkein ja huonolaatuisin 18-väyläinen DiscGolfPark niin suunnitelultaan kuin toteutukseltaankin minkä olen koskaan pelannut. Arvostan dgp-suunnittelijoiden ammattitaitoa, mutta joskus sitä vain kokeneetkin suunnittelijat epäonnistuvat, harmillista toki Pyhännän kannalta. Ei koskaan uudestaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisin. Onneksi Autionranta oli sentään erittäin hyvä rata! 0/5Autionranta DiscGolfPark
Pyhännän kunnassa Autionranta DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 607m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1360m. Pelattu 26.4.2022. Tämä metsäinen ja hieman purullakin kulkenut rata kulki vain hieman korkeuseroja sisältäneessä maastossa, joten kovin korkealle ei pulssi päässyt kohoamaan eikä hiki valtoimenaan valumaan. Väylät olivat suht helppoja ja samankaltaisia, mutta kuitenkin tarkkaa heittoa vaativia puiden keskellä, heittolinjat pääosin kuitenkin ihan hyvin hahmotettavissa. Siirtymät olivat lyhyet ja rata sijaitsi tiiviillä alueella mikä oli nopea kiertää. Maisemat olivat erittäin kauniit. Monella väylällä oli taustalla läsnä vanhoja museorakennuksia sekä Pyhännänjärven kauniit maisemat tekivät pelaamisesta nautinnollista. Viimeinen 9-väylä rantaa kohden oli kuin parasta belgialaista suklaata olisi syönyt (varo kuitenkin innoissasi kiskaisemasta avausta liian kovaa, ettei päädy veteen), samoin 7-väylän korin sijainti lähellä rantaa oli kaunis. Juuri sellaista maisemaa oli tarjolla koko radan osalta mikä saa allekirjoittaneen aina hyvälle tuulelle. Siltikin, että nyt oli radalla reilunlaisesti lunta, myrskytuuli ja tuli taivaan täydeltä osan ajasta räntää... 🙂 Radan rakenteet pääosin kunnossa. Infokartta, väyläopasteet ja korit erinomaiset. Löytyi myös roskista, vessaa ja tulipaikkaa pelaajien käyttöön. Kotiseutumuseo aivan vieressä ja kesäaikaan uimaranta vilvoitteluun ja nyt näytti avantouintipaikkakin olevan käytössä. Rannalla myös lapsille leikkipaikka. Pyhännän keskustan palvelut kilometrin päässä. Itse evästelin Pyhännän liikekeskuksella Akselin ja Elinan Asemalla. Jotain korjattavaakin? Kyllä. Heittopaikat olivat kovasti kulahtaneet ja montuilla. Next tee -kylttejä oli, mutta olivat pyörtyilleet mystisesti. Lisäksi rata oli hieman yllätyksetön, aika paljon samanlaista tekemistä oli tarjolla 9-väylän verran. Vaikka aluksi tulikin hieman yllätyksetön ja valju fiilis, niin tunnelma parani hurjasti pelin edetessä! Tarkkaa heittoa vaativalla radalla kauneusarvot olivat yllä esitetyn takia todellakin kohdallaan! Erittäin miellyttävä heittokokemus! Kun rakenteetkin pääosin olivat ihan hyvässä kunnossa, niin kokemus oli hyvin positiivinen. Voisi pelata radan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Kyrön frisbeegolfrata
Kyrön koulun radan uudistaminen on paikallisilla aktiiveilla listalla. Seurataan tarkasti josko jo tänä vuonna tulisi positiivisia uutisia sieltä suunnalta kunnostuksen suhteen.Oittaa frisbeegolf – Camping
https://www.facebook.com/oittaafrisbeegolfVihiluodon frisbeegolfrata
Vihiluodon rataa on muokattu elokuussa 2021. Tuolloin radalle tehtiin neljä väylää lisää ja samalla myös jokaiselle heittopaikalle laitettiin opaste. Nyt heittopaikat on siis merkitty asiallisesti ja väyläinfoa on jaossa tarpeeksi.Hovin frisbeegolfrata
Mikkelin kaupungissa, Anttolan kaupunginosassa Hovin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 347m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 930m. Pelattu 21.11.2021. Anttolanhovin rata sisälsi pieneksi radaksi yllättävästi korkeuseroja niin ylä kuin alamäkienkin muodossa, muttei kuitenkaan ihan hikiliikunnan puolelle päässyt menemään radan lyhyen pituudenkin johdosta. Väylät kulkivat koko ajan metsässä ja välillä oli joku väylä, jotta oli hieman niin ja näin, jotta olisiko hyvä moottorisahan kanssa käydä hommissa, mutta onneksi kuitenkin suurimmalta osin heittolinjat olivat helposti hahmotettavissa. Väylät perusmetsäväyliä, ei mitään erikoisia kikkailuja, mutta puut olivat kyllä kovastikin pelissä mukana, vaikkei pituudet mitään huippuja olleetkaan. Suosikkiväylä ehdottomasti pikkunätti 53m alamäki väylällä nro 4. Siirtymät hyvin lyhyet. Rata erittäin nopea kiertää. Rakenteet vaihtelevassa kunnossa. Infokartta löytyi radan alusta. Heittopaikoista ykkösellä maapohja ja lopuilla betonilaattoja. Heittopaikkaopasteet hyvät jokaisella väylällä. Koreista ekalla vanha Seppo ja lopuilla sitten laadukkaat dgp-korit. Anttolanhovin hotelli/kylpylä vieressä. Ravintolan aukiolot hyvin rajoitetut, mutta hotellin vastaanotossa hyvä kahvio mistä saa erilaista suolaista ja makeaa syötävää sekä laadukasta pavuista jauhettavaa Löfbergin kahvia. Lähin kauppa Anttolassa n. 5km päässä. Mikkelin keskustaan 26km matkaa. Next tee -kylttejä ei radalla ollut, mutta hyvin tiiviillä radalla niitä ei kaivannut, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 3-väylän heittopaikkaopaste ei vastannut lainkaan todellisuutta, eli kori heittopaikalta katsottuna vasemmalla, ei oikealla. 5-väylä viskattiin sokkona. Anttolanhovin päärakennuksesta katsottuna tien toisella puolella metsikössä kulkeva frisbeegolfrata on mukavan pieni, perusmetsärata vailla erityisiä hienouksia. Sopii hyvin pienen matkailukohteen vapaa-ajan lajivalikoimaan ja radan voikin kiertää useamman kerran, jos yksi kerta on liian vähän. Hyvillä aukioloilla palveva hotellin vastaanotto 50 m päässä radasta evästelyyn. Pieniä puutteita siellä ja täällä ja kovin lyhyt rata, sellainen "ei huono, ei hyvä" -tyylillä. Voisi pelata uudestaankin, jos sattuisi hotellissa majoittumaan tai muutoin alueella liikkumaan. Pelkästään tämä radan takia ei kannata kaukaa tulla edes fribaturistien vaan yhdistää reissuun jokin muu Mikkelin useista radoista. 3/5Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä
Mikkelin kaupungissa Siekkilän kaupunginosassa Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä. Radalla pituutta 32-väylää, 3067m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6930m. Pelattu 21.11.2021. Tämä Suomen pisimpiin frisbeegolfratoihin kuuluva Siekkilän metsä/puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt. Kävi kuitenkin pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Väylät 1-21 enimmäkseen kohtalaisen helppoja ja reilummin heittotilaa tarjolla varsinkin aivan alkupään väylillä. Tien ylityksen jälkeen väylät 22-32 olivatkin sitten keskimitaltaan selvästi pidempiä ja teknisempää osaamista vaativia. Rata on kokonaan pelattuna todella pitkä ja osin jopa hieman puuduttavakin, mutta siitä hyvä, että jokainen voi kiertää mieluisensa lenkin. Joko helpomman alkupään tai vaikeamman loppupään tai molemmat, miten vain. Siirtymät hyvin lyhyitä paitsi tien ylityksen kohdalla 21 - 22 eikä sekään älyttömän pitkä kuitenkaan. Maasto juurikin sopivaa eikä kiekot kovin helpolla Siekkilässä huku, ellei sitten veteen... Suosikkiväylä? Hmm... vaikea nimetä, sillä varsinkin 21 ensimmäisen väylän kanssa oli iso liuta itselle juuri hyviä puistomaisia väyliä. Vaikuttavin ehkä kuitenkin nro 30 eli tasan 100m pitkä kapea kuusiränni. Myös viimeinen oli 32-väylä hieno loivasti alas vasemmalle kaartuva paljon liidätystilaa sisältänyt väylä. 7-väylän kori hienosti pienen kummun päällä. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, roskiksia, taukopenkkejä ja siltoja vesistöjen ylityksiin. Heittopaikat joko tekonurmea tai betonia. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös. Korit laadukasta dgp-tasoa ja peräti VIISI harkkakoria, eniten tähän asti koskaan missään! Next tee -kylttejä koko radan ajan riittävästi ja oikeissa paikoissa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 1 ja 2-väylien kohdilla radan ehdoton tunnusmerkki eli valtaisan iso DiscGolfPark-maalikori, aika vaikuttavan upea näky! Lähin kauppa 500m päässä ja Mikkelin keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 3km, itse kävin pojan kanssa tällä reissulla syömässä torin laidalla Amarillossa. Mutta... 21-väylän jälkeen olin jo miettinyt, jotta tästä tulee yksi suosikkiradoista arvioinnilla 5/5. Ei tullut. Pienen pieniä yksityiskohtia tipahteli eteen oikeastaan melkein koko ajan sieltä täältä. Ensimmäisenä se vesi... sekä hyvässä että huonossa. Vesi oli mukana hyvin monella väylällä. Väylien 13 ja 19 korit sijaitsivat samalla alueella hyvin likekkäin. 13-väylän kori aivan vedessä kiinni, joten helposti lipsahtaa jokeen, josta kiekon noukkiminen saattaa onnistua jotenkin. 19-väylän kori myös aivan joessa kiinni, tosin väylä profiililtaan helpompi. Aloittelija voi heittää seiftin kummun eteen tai sillan luokse vasemmalle ja siitä sitten veden yli helpommin. Puttaamista helpottaa juuri siinä kohdassa suht matala vesi minkä ansiosta ainakin tällä kierroksella marraskuussa kiekon olisi saanut vedestä pois ilman isompia ongelmia. Kyseinen kahden korin vesialue siltoineen kaunis maisemallisesti, mutta pelillisesti olisin jättänyt rakentamatta kuitenkin. 14-väylä heitettiin kapean joen yli ja oli aika turvallinen aloittelijallekin, sillan kanssa kaunis yhdistelmä. 16-väylä kaikkein turvattomin, missä veteen heittäminen hyvin helppoa joko feidillä tai puukimmokkeella. Päästettiin ohi kahden lapsen ja äidin porukka ja sanoivat etteivät edes heitä ko. väylää veden takia. Muutamalla muullakin väylällä vesi vaanimassa pahasti harhautuvaa kiekkoa. Hieman Siekkilässä tuli sellainen fiilis, jotta miksi ihmeessä alueelle on tehty noin pitkä rata? Onhan 32-väylää paperilla tosi vaikuttava, mutta käytännössä tarvitsisi paljon isomman alueen. Nyt väylät kulkivat turhan sumpussa. Turvallisuuden eteen oli tehty paljon risuaidoilla ja turvaverkoilla, mutta paljon olisi vieläkin tehtävää. Pahin ehdottomasti 4-väylän heittolinja menee likimain 6-väylän heittopaikan päältä tai hyvin likeltä, ei hyvä yhtään. Vastaavia sumppukohtia oli lukuisia muitakin. Väylät 23 ja 24 ristesivät keskenään... miksi ihmeessä? Maastoa katsomalla olisi ollut helppoa rakentaa väylät niin, että nyt vierekkäin olevat heittopaikat olisi sijoitettu erilleen eikä nykyistä risteämistä olisi tapahtunut. Toki näköyhteys viereiseen oli selkeä, mutta siltikin tuollainen on aina huonoakin huonompi ratkaisu. Radalla olisi kaivannut myös niitä korkeuseroja eli oikeastaan koko ajan odotti, jotta olisi tullut edes yksi väylä missä olisi saanut hieman kivuta tai laskeutua alaspäin. Tasainen ratakin on ihan jees, mutta... Siekkilän rata oli kokonaisuudessaan hyvä rata jota oli mukava pelata. 32-väylää oli ehkä hieman puuduttava, kun väylät kuitenkin olivat tasamaalla ja aika samankaltaisia keskenään kuitenkin lopulta. Paljon miellyttävää tasamaata ja heittotilaa sisältäviä väyliä sekä paljon puitakin mihin osua. Ensimmäiset 21-väylää vedestä huolimatta selvästi kivempi kokonaisuus. Rakenteet hyvässä kunnossa, ehdoton ratamestarin erikoinen alun valtava dgp-kori. Korkeuserojakin olisi kyllä noin pitkällä radalla kaivannut. Kokonaisuutena arvioiden edes vesi ei ollut tällä kertaa musertavan iso puute, mutta pienistä puroista kertyi tällä kertaa jonkin verran voimakkaampaa virtaa eikä rata aivan suosikkiratojen listalle yllä, valitettavasti, vaikka alku lupaava olikin. Voisi kuitenkin koska tahansa pelata uudestaankin. 4/5Nilsiän frisbeegolfrata
Vesikauhu on rankka tauti, siihen ei rokotuksetkaan auta. Noh... sen kanssa on oppinut elämään, mutta erityisesti Nilsiän kaltaisilla radoilla se kauhu pulpahtaa pintaan täydellä voimallaan. Paljon on merkitystä radan profiililla, jotta onko muutoin aloittelija vai ns. kilparata. Tällaisella höntsä-radalla tuollaiset vesimonsterit ovat lähinnä kuvottavia. Auts... pyrkii vesikauhu taas esille, joten lopetan Tapio täältä tähän.Lykynlammen frisbeegolfrata
Joensuussa Lykynlammen frisbeegolfradalla toista kertaa pelaamassa 31.10.2021. Kolme vuotta sitten olleesta ekasta kerrasta rata laajentunut, nyt 20-väylää. Rata on edelleen ihan mukava rata ja puoleenväliin asti hapotusta tulee jyrkkien ylämäkien muodossa runsaasti. Sillä tavoin rata on kuitenkin epätasapainossa, jotta sitten toinen puolisko onkin täysin tasamaata eikä korkeuseroja ole yhtään. Radalla on paljon uniikkeja väyliä, alkaen jo 2-väylästä. Tämä väylä on varmasti monen suosikki tai sitten inhokki... ei pidä heittää kiekkoa niin, jotta rollaa oikean puolen rinnettä pitkälle alas... ei pidä. Ja tietenkin 16-väylä lienee edelleen Suomen pisin frisbeegolfväylä tai ainakin hyvin likellä sitä. Oikeastaan eka puolisko on juuri korkeuserojen takia mielenkiintoista ja toka puolisko sitten aika mielikuvituksetonta tasamaan viskomista. 16-väylän lisäksi toinenkin tismalleen samanlainen avoin väylä. Vaikka itse tykkääkin, jotta on paljon heittotilaa, niin jotenkin kävi aika tylsäksi silti... Hirveän iso sääli oli, jotta Lykynlammen paras väylä aiemmin, nykyinen 3-väylä ei mennytkään enää vasemmalle mäen päälle... Sen mäen kipuamalla tiesi harrastaneensa liikuntaa, todellakin! Nyt tuo 3-väylä oli todella epäselvä... lähdin viskomaan sitä vasemmalle mäen päälle huomatakseni, jotta eihän siellä koria olekaan. Takaisin alas ja heittopaikalla ollut opaste näytti minusta juurikin vasemmalle mäen päälle... noh... tuumailujen jälkeen oikealta se kolmosen kori viimein löytyi. Hieman turhauttavaa kavuta sitten turhan takia eestaas ja vielä, kun vanhan radan heittopaikka oli kuitenkin jätetty hämäyksen vuoksi ylös paikoilleen. Paikalliset tämän tietätävät, mutta olisi kiva, jos asioita ajateltaisiin ensikertalaisen silmin eli laitettaisiin opastus niilt osin kuntoon. Heittopaikoilla olleet opasteet monin paikoin huonoja, varsinkin ne mitkä oli lätkäisty ilmeisesti aiemman radan opasteen päälle. Punaisia next tee -nuolia oli, mutta muutamasta kohden puuttuivat ja karttaa oli pakko vilkuilla. Esim. siirtymät 8 - 9 ja 9 - 10 aiheuttivat hämmennystä, kun Lykyllä polkuja lähtee koko ajan suurin piirtein jokaiseen ilman suuntaan. Kannatti käydä 6,8km talsimassa kiekon perässä. Lykynlammen rata on edelleen monipuolinen kattaus toinen toistaan vaativimpia väyliä. Väylät kuitenkin kovasti epätasapainossa rasittavuuden osalta ja osin myös hieman tylsiä loppupäästä. Rakenteet pääosin kunnossa, mutta parannettavaa niissäkin. Hienoinen pettymys oli kokonaisuudessaan tämä toinen pelikerta, mutta arvosana kolmen vuoden takaa pysyköön voimassa, nippa nappa rimaa hipoen, en käy laskemaan... Kaikesta huolimatta voisi pelata vielä joskus tulevaisuudessakin. 4/5Harjumajan frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kerimäen taajamassa Harjumajan Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1910m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4410m. Pelattu 29.10.2021. Harjumajan metsä/kuntopolku rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, monipuolisia ja pitkiä. Siirtymät lyhyet ja kiekot löytyivät helposti maastosta. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Alusta löytyi infokartta ja lukittava löytökiekkolaatikko. Matkan varrella roskiksia ja taukopenkkejä. Heittopaikat olivat selvästi nähneet elämään paljon, mutta menivät vielä ihan kohtuudella. Heittopaikkaopasteet olivat aika pelkistetyt ja välillä hyvin liian paljon, korin sijainnin hahmottamisessa monesti isoja ongelmia. Vanhat Seppo-korit vielä ihan hyvässä kunnossa ja oli yksi treenikorikin. Rata starttasi hiekkakentän kulmilta missä tilaa ulkoiluttaa draivereita. Puutteitakin oli sitten ja paljon olikin... Ensimmäisen neljän väylän jälkeen rata muuttui kuntopolkuradoille niin tyypilliseen tapaan pääosin tylsäksi ja mielikuvituksettomaksi pelaamiseksi. Radan turvalisuus paikoin todella huonoissa kantimissa. Kuntopoluilla meni paljon väyliä ja ilman tarkkaa spottausta jopa vaarallista heittää muiden kuntoilijoiden takia, tästä hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Erityisesti 7/8-väylät aivan liian likellä toisiaan, muitakin vastaavia oli. Jotenkin hieman tuntui, että oliko liian pienelle alueelle tungettu väkisin aivan liian paljon väyliä... 13-väylä oli oikea aloittelijan "painajainen". Sinällään ihan toimiva ja kauniskin sillan päältä lievään alamäkeen heitettävä väylä, mutta... oikealla sivustalla iso tie ja oikein epäonnistuneella ja käteen jääneellä kovalla kiskaisulla kiekko saattaakin lähte leijaamaan kohden tietä. Milläpä sitten niille tuhatta ja miljoonaa ohikiitäville autoille forea huudat?!? Ja sitten loppuun vielä se oikea turvattoman väylän ilmentymä, suoranainen kanta-isä mistä kaikki turvattomat väylät lähtevät liikenteeseen. Ensi katselulta oikein nätti alamäkeen sillan yli heitettävä väylä nro 16. Kun väylä lähti tutkimaan tarkemmin, niin huomasi, että sillan alla menee kaksi kulkuväylää, joista toinen 1-väylän heittolinja. Ylhäältä heittopaikalta et näe yhtään, jotta millainen liikenne sillan alla on ja ainakaan itellä ei käsi ja tarkkuus riitä sillan yli heittämiseen, joten vasemmallehan se kopsahti, ei onneksi osunut kehenkään. Itse siirtäisin tuon ko. väylän välittömästi muualle! Vaarallinen! 2/12 heittolinjat ristesivät keskenään. Vaikka heittopaikat olivatkin aivan vierekkäin, niin ei koskaan pitäisi tuollaiseen ratkaisuun päätyä! Next tee -kylttejä oli, mutta... paljonkin lisää olisi mahtunut. Esim. 3 - 4, 6 - 7 ja 13 - 14 siirtymät olivat vaikeita. Vaikka siirtymä ei ollut pitkä, niin sai hapuilla korin sijaintia, kun ratkaisevaa next tee -kylttiä ei oltu raaskittu laittaa. Paikalliset varmasti tietävät sijainnit, mutta... Rata oli lisäksi täynnä tilanteita missä teeltä näkyi väärän väylän kori ja erehtyminen korista jopa erittäin todennäköistä, itsellekin kävi monta kertaa ja sadattelujen kera sitten suunnan muutos, kun ihan viime hetkellä korinumeroinnista tilanteen tajusi. Esim. 3-väylän kori ei suinkaan ole suoraan edessä harjun päällä (12-väylän kori), vaan oikealla sillan kupeessa, summittaiset heittopaikkaopasteet eivät tässä kohdin oikein apua antaneet. 11-väylän heittopaikalta näkyi koko ajan 1-väylän kori ja vasta ihan kohdilla tajusi heittäneensä aivan väärään paikkaan, kun oikea kori oli vasemmalla. Mandot. Niin. En oikein tiedä miten ajatukset pukisin sanoiksi. Mandoilla haetaan toki yleensä kahta asiaa eli vaikeutusta väyliin ja turvallisuutta. Tiiviillä radalla tuo turvallisuusnäkökulma ehkä ihan jees, mutta... lähes jokaisen mandon kohdalla sai tuumailla, jotta miksiköhän tämä on tähän lätkäisty. Kaikkein hulppein mando-viritelmä oli 6-väylällä... Jos nyt nuolet oikein ymmärsin, niin niillä oli rajattu tikun ohut heittolinja. En tiedä miksi, kun vieressä oli metsää jossa ei minkäänlaista heittolinjaa puiden läpi yrittäessä olisi joka tapauksessa ollut. En tiedä... oliko Harjumajalla haettu jotain mandojen epävirallista ME-tulosta yhteismäärässä vai mistä, mutta aika pielessä kyllä oltiin ja pahasti! Ei Harjumajan rata aivan pahimmasta päästä näistä kuntopolkuradoista ollut, vaikka itselle näistä näppyjä tuleekin, kun mennään "hieman" läpi siitä mistä aita on matalin. Väylissä oli jonkinmoista ideaa ja jopa kauneusarvoja, mutta... turvallisuus retuperällä, mandot lähinnä huvittivat, korien sijaintien hahmottaminen melkein legendaarisen vaikeaa monin paikoin. Tämä oli viimeinen eli yhdeksäs Savonlinnan radoista mitä on nyt tullut pelattua ja pitää kyllä sanoa, että kaupungin ratatilanne on sanalla sanoen surkea verrattuna moneen muuhun vastaavankokoiseen tai paljon pienempäänkin pitäjään. Savonlinnasta ei löydy yhtään hyvän tason pitkää rataa ja kaiken surkeuden ilmentymä on Aholahden viritys mikä on yksi surkeimmista pitkistä radoista minkä on pelannut koskaan. Lisäksi kaupungin ratojen suunnittelijoiden mieltymys pelkästään pururadoille kulkeviin väyliin on aika hupaisaa... Noh... suunta on Savonlinnassa vain ylöspäin ja kehittymisen varaa on rutkasti, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olemassa olevat radat kehittyvät tai rakennetaan kokonaan uusia, oikeasti monipuolisia ja turvallisia ratoja kaupunkilaisten käyttöön. Ei kiire uudestaan, ei todellakaan! 2/5Kruunupuiston frisbeegolfrata
Savonlinnan Punkaharjulla Hotelli Kruunupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 430m ja C3-luokitus. Pelattu 29.10.2021. Kruunupuiston osin metsä ja osin puistorata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helppoja, mutta oli puitakin pelissä mukana. Siirtymät hyvin lyhyet eli heti korin jälkeen oli merkitty seuraava heittopaikka. Ei yhtä suosikkiväylää. Rakenteet onnettomat, hyvin onnettomat! Koko alueella ei kunnollista infokarttaa eikä opastetta radan alun suuntaan. Fgr:n kartalla 1-väylä löytyy suht vaivatta. Heittopaikat maapohjalla ja arpoa sai koko ajan, jotta mistä sitä pitääkin heittää. Heittopaikkaopasteita löytyi 9 kpl, mutta... opasteessa ei ollut metrilukemia tai par-lukemaa ja muutenkin kehnosti kiinnitetty, maassa lojui useampi... Korit valmistanut omametallipaja.com ja muutaman West Side Discs, ajoivat nippa nappa asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut ainuttakaan, tosin tiiviillä alueella ei ollut niin isoa tarvettakaan. Ajoittain pilkahtanut vesimaisema oli hienoa, jotenkin olisi suonut sen olevan isommassa roolissa radan suunnittelussa. Kruunupuiston hienot rakennukset ja hyvin hoidettu piha-alue nurmikoineen miellytti myös. Kruunun ruoka- ja kylpyläpalvelut on käytettävissä ihan vieressä. Mutta, ei. Ei tästä oikein kunnolliseksi radaksi ole, katsoi asiaa mistä näkövinkkelista tahansa. Rataturvallisuus kehnoissa kantimassa, sillä seuraava heittopaikka aina edellisen korin vieressä. Eihän tuolla mitään ruuhkia ollut ainakaan nyt, mutta silti. Vitoselta kutoselle mentäessä sai tovin tuumailla, jotta mikäköhän se noista kaikista heittopaikasta ja koreista on se seuraava jne. Väylät hieman sen oloiset, jotta suunniteluun ei niissä aikaa ole käytetty yhtään, vaikka kohtalaisen pelattaviakin osa oli. Rata on helppo neppirata mikä ei suurta iloa saa tuntemaan. Miljöö on miellyttävää ja ympäristöön mahtuisi profiililtaan aivan erilainenkin ja paljon laadukkaampi rata kuin nyt. Rakenteet onnettomat, arpomista väylissä. Liian paljon oli puutteita, jotta tuollaisenaan olisi radalle koskaan tarvetta tulla pelaamaan uudestaan. 1/5Korvenkylä DiscGolfPark
Kouvolan kaupungissa Korvenkylä DiscGolfPark. Pituutta radalla 11-väylää, 534m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 22.10.2021. Poitsun kanssa pelaamassa syysmyrskyn tuulessa ja tuiverruksessa, vettäkin niskaan tuli kuin saavista kaatamalla. Tämä pääosin metsässä kulkenut pikkurata sisälsi yllättävän mukavasti korkeuseroja, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien keskiarvo 48,5m, joten lyhyestä neppiradasta siis kyse. Väylät olivat helppoja, sillä tällainen taapertaja sai pelattua kierroksen par-tulokseen. Väylissä oli selkeät heittolinjat. Oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Hyvin kaunis ja monipuolinen kattaus pieneen kokoon pakattuna. Siirtymät lyhyet. Rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten ihan taannoin avatulta radalta voikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja opasteet tuttua dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä ja selkeällä radalla niitä ei kaivannut, korinuolet ajoivat asiansa oikein hyvin. Löytyi myös roskis 1-väylän heittopaikalta. Lähimmät palvelut, mm. kaupat Anjalassa 8km päässä. Radan alueella sijaitsee Korvenkylän kesäteatteri, joten mahdolliset näytösajat kannattaa kesäisin selvittää etukäteen, koska saattaa asettaa omat rajoituksensa pelaamiseen. Paljoa ei parannettavaa löytynyt, mutta... mutta... 9-väylän jälkeen oli suorastaan euforinen olo hienosta ja kauniista radasta. Sitten kaksi vikaa väylää hieman romuttivat tätä tunnetta. Radan loppu oli suunniteltu erilaiseksi ja kartan mukaan paljon toimivammaksi kuin mitä nyt jostain syystä oli toteutettu. Kartasta poiketen 10-väylä kaartuu ennen aitaa vasemmalle ja kori aidan vieressä, keskellä 11-väylän heittolinjaa. 11-väylä alkaakin sitten alueen nurkasta eikä kuten kartassa on piirretty. En tiedä... se, että laitetaan kaksi väylää risteämään, niin on aina huono ratkaisu, hyvin huono. Vaikkei tuolla nyt kovin isoa ruuhkaa tuskin koskaan ole, niin siltikin. Lisäksi väylät 5 ja 6 sijaitsivat aivan liian likellä toisiaan, kiekkojen harhautumisen riski vitoselta kutoselle erittäin iso! Korvenkylän rata oli upea kokonaisuus helppoja ja erityisen lyhyitä väyliä. Korkeuseroja oli paljon ja kauneusarvot miljöössä kohdillaan. Tykkäsin todella paljon pelata! Tälle radalle on helppo antaa täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei aivan yllä lopun kahden väylän huonon ratkaisun ja parin liian likellä olleen väylän takia. Pienistä puutteista huolimatta tämän todellisen hyvän mielen radan voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 5/5Käyrälampi DiscGolfPark
Kouvolan kaupungissa Käyrälampi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2150m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4620m. Pelattu 22.10.2021. Syysmyrsky pauhasi ja vettä tuli kohtalainen määrä niskaan kierroksen aikana, mutta eipähän ollut aamusella radalla lainkaan ruuhkaa. Metsäradalla ei isoja korkeuseroja ollut, joten aika kevyttä ulkoilua lopulta oli radan kiertäminen. Väylät eivät mitään ihmeellistä elämystä tarjoilleet. Pitkää metsäränniä oli tarjolla alusta loppuun ja lopusta alkuun ja kori sitten yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Rata oli siltä osin suunniteltu hyvin, jotta väylät kulkivat kokonaan metsikössä eivätkä kuntopoluilla. Muutama spottaamista vaativa polun ylitys kuitenkin oli. Siirtymät lyhyet. Tasaisesta väylämassasta ehkä paras nro 12 loivaan alamyötäiseen heitetty väylä, puukuja tosin sekin... Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit priimaa laatua. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä muutamia radan varrelta. 14-väylän jälkeen myös laavu tulistelua ja taukoja varten. Roskista olisi kaivannut, sillä ympäristö laavulla törkyinen. Next tee -kyltit puukeppejä joiden yläosa maalattu valkoiseksi. Ihan toimiva ratkaisu, mutta selkeämpikin olisi voinut olla, meni nimittäin muutama väylä ennenkuin tajusi viritysten olevan oikeita opasteita. Puurimoista tehtyjä heittopaikkojen suojia muutamalla väylällä. Varsinkin kesäaikaan radan välittömässä läheisyydessä paljon palveluita, kun Aquapark ja Käyrälammen leirintäalue ja uimaranta käytössä, myös Tykkimäen huvipuisto lähellä. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 5km. Rakenteista ei isosti korjattavaa löytynyt, mutta 12-väylän heittopaikka pitäisi ehdottomasti suojata puuviritelmillä tai suojaverkolla! Pojan heitto 11-väylällä lipesi aika likelle ko. heittopaikkaa. Jo lähtökohtaisestikin liian likellä nämä väylät toisiaan ja sama sumppuisuus väylissä oli havaittavissa muuallakin. Hieman liian pienelle alueelle oli ahdettu liian paljon väyliä. Välillä näkyi samalla vilkaisulla iso määrä koreja ja heittopaikkoja, ei hyvä. Mutta ne väylät... voi tuskan parahdus sentään! Käyrälammen rata oli tylsä, suorastaan supertylsä! Koko ajan odotti, jotta milloin rata puhkeaa kukkaansa ja milloin tulee oikeasti mielenkiintoisia väyliä. Nyt oli tarjolla suomalaisittain sitä kaikkein yleisintä ratatyyppiä eli metsäränniä 18-väylän verran ja tosiaan kori aina yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Muutamalla väylällä mandoilla oli saatu hieman eloa väyliin, mutta vain hieman. Kun olit yhden väylän pelannut, niin olit pelannut koko radan. Näitä Käyrälammen tapaisia ratoja on 13 kappaletta tusinassa. Voi sanoa, jotta aikalailla yhtä tuskaa oli pelaaminen eikä nautintoa paljoa saanut, itselleen ihan se kaikkein ärsyttävin ratatyyppi. Jep! Odotukset olivat suuret, mutta Käyrälampi DiscGolfPark oli ison luokan pettymys. Rakenteet riittävän hyvässä kunnossa, mutta väylät tylsiä, toisiaan toistavia puukuja viritelmiä eli hyvin ahdistavia tällaiselle epätarkalle heittäjälle. Ei ole kiire mennä Käyskille pelaamaan uudestaan, ei koskaan! 2/5Ruissalon frisbeegolfpuisto
Haminan kaupungissa Haminan jäähallin, Ruissalon liikuntahallin ja Vehkalahden koulun välittömässä läheisyydessa Ruissalon Frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1575m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4230m. Pelattu 21.10.2021. Ruissalon metsä/puistorata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Vaikka alueella kulkeekin paljon kuntopolkuja ja talvisin hiihtolatuja, niin pitää kunniamaininta antaa radan suunnittelijoille, jotta lähes kaikki väylät sijaitsivat metsikön puolelta. Väylät olivat hyvin vaihtelevia ja haastavia ja, vaikka väyläpituudet keskimäärin suht lyhyitä olivatkin, niin mitään suoraa heittoa korille ei pääosin ollut tarjolla. Väylät 1-2 ja 15-18 olivat enemmän aukealla paikalla ja tilaa oli heittää mukavasti, loput sitten enemmän metsämäisissä olosuhteissa. Omaleimaista Ruissalon radalle olivat runsaat kalliot useilla väylillä. Nro 10 oli tästä hyvä esimerkki, erityisen hieno kallioinen jyrkkä ylämäkiväylä. 7-väylä kiva puiden välistä heitettävä lievä alamäkiväylä. Siirtymät ihan kohtuulliset, muutama pidempi mm. 2-3, 13-14 ja 15-16. Mutta... ne rakenteet. Voi itkujen itku. Väylien puolesta radalle voisi antaa ainakin yhden pykälän korkeamman arvostelun, mutta rakenteet todellakin kaipaisivat paljon päivitystä. Hyvää rakenteissa oli numeroidut korit (mikä liian harvinaista!), mutta siihen se sitten jäikin. Lähin kauppa Sale Poitsila vain kilometrin päässä ja keskustan palvelut mm. ABC Kippari evästelyyn n. 4km päässä. Infokartta oli pahasti kulahtanut auringonpaisteessa eikä siitä kunnolla ottanut mitään selvää, mutta oli kuitenkin... Heittopaikat pääosin ihan kohtuullisessa kunnossa olevaa tekonurmea. Jostain syystä kuitenkin 1-väylällä vain lautalaveria ja 18-väylällä kolmion muotoinen betonilaatta... huh! Heittopaikkaopasteet olivat osin ihan hyviä ja suht selkeitä, mutta... välillä riekaleina, välillä oli kyltti kokonaan maassa makaamassa ja välillä tolppa pystyssä, mutta opaste loisti poissaolollaan. Next tee -kylttejä oli, mutta... kyltit olivat aivan väärissä paikoissa ja karttaa sai lukea moneen otteeseen. Kyltttejä olisi pitänyt olla heti korilta lähtiessa eikä vasta jossain kaukana jonkin polun risteyksessä vähän ennen seuraavaa koria. Lisäksi esim. kakkoselta kolmoselle mennessä harhautui seuraamaan keltaisia nuoli mitkä osoittautuivat myöhemmin ilmeisesti jonkinlaisen pyöräilyreitin opasteiksi. Noissa kohdin useassa paikassa frisbeegolfradan opasteita ei näkynyt yhtään missään. Muitakin puutteita oli. 5-väylän heittopaikkaa sai kummastella tovin, jos toisenkin. Pelikaverin kanssa heitettiin noppaa ja päädyttiin heittämään lopulta kallion päältä heittopaikkaopasteen vierestä, vaikka jonkinlainen heittopaikan tekele olikin muutamaa metriä taaempana. Itsessään väylä oli ihan kaunis kohden kuntoportaita heitettävä väylä. 15-väylän korin jälkeen nähtiin heti silta mistä oletettiin ylimenon tapahtuvan. Tämä siltä kulki kohtuu leveän ja syvän näköisen ojan yli ja silta näytti kyllä hyvin huteralta ja laholta, mutta yli mentiin. Tästä sitten lähdettiin etsimään 16-väylän heittopaikkaa, mutta sellaista ei meinannut löytyä. Kartan vilkaisu ja käännös takaisin, niin alkoi sitten löytymään. Ja oli sivummalla sitten parempikin silta. Oikea puuttuvien opasteiden malliesimerkki, jotta miten helposti sitä harhautuu väärälle polulle ihan vain, kun ei ole jaksettu opasteita tarpeeksi laittaa. Väylistä erityisesti 1 ja 2 sekä 6 ja 7 aivan liian likellä toisiaan. Ruuhkattomana aikana vielä menee, mutta ruuhkan aikaan turvattomia väyliä. Rataa oli ihan kohtuullisen mukava heittää ja itse tykkäsin väylistä itse asiassa aika paljonkin. Näin pahat rakenteiden puutteet rokottavat arvosanaa yleensä paljon enemmän, mutta nyt vain pieni alenema niiden takia. Paljon olisi rakenteissa uudistettavaa, kuten yllä kuvasin. Ja räjäyttäkää oikeasti se 15-väylän korin jälkeinen laho silta oikeasti hornan tuuttiin! Aika hurja viritys! 3/5Petäjäsuon frisbeegolfrata
Kotkan kaupungissa Petäjäsuon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4660m. Pelattu 21.10.2021. Rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, syke ei päässyt isoihin lukemiin nousemaan kuin ehkä surkeiden heittojen ja yhden hukatun kiekon takia... Tämä metsä/puistorata oli kyllä upea ylämys, aivan upeita ja monilta osin täysin uniikkeja väyliä toinen toisensa perään! Väylät vaihtelevia ja pitkiä, heittotekniikoita (jos niitä osaisi) saisi käyttää laidasta laitaan. Väylillä koko ajan selkeät heittolinjat ja paljon heittotilaa, vaikka toki puitakin oli ihan riittävästi häiritsemässä yhden satunnaisen frisbeegolffaajan elämää... Siirtymät pääosin hyvin lyhyet, ainoastaan 18 - 19 ja 19 - 20 teiden takia hieman pidemmät. 6-väylä ja 7-väylä valtavien voimalinjojen "hellässä syleilyssä" aukealla, hieno ja erilainen maisema tuokin. 7-väylällä kori hienosti ison kaapelikelan päällä jonne portaat, sellainen radoilla hyvin toivottava "ratamestarin erikoinen". 8-väylä hieno puukuja. 13-väylä hieno ja pitkä alavasen, toki sokkona joutuu heittämään, kun kaartuu jyrkästi vasemmalle, jolloin spottaaminen tärkeää. Mutta sitten... se 14-väylä... ei periaatteessa mikään älyttömän erikoinen, mutta... sijainti pienemmän tien ja moottoritien välissä aika uniikki. Rekkoja ja henkilöautoja pyyhki aika likeltä koko ajan ohi kovaa vauhtia. Väylä aukealla ja paljon heittotilaa. Vaikka motari aivan vieressä, niin vaaraa sinne heittämiselle ei meikäläisen tasoisellakaan tunarilla ole minkäänlaista. Kaikista pelaamistani väylistä tämä Petäjäsuon 14-väylä nousee ihan kärkikastiin. Väylät 15-18 joko kokonaan tai osin upeaa puisto/nurmi/peltoväylää. 15-väylän heittopaikka korkealla ja heitto alamäkeen hieno eikä väylät siitä eteenpäinkään tasoaan laskeneet. 17-väylällä upotin upouuden Mako3:n korin oikealle puolelle syvälle ojan pohjalle. Eihän se leveä oja ole, mutta sateiden jälkeen toki enemmän vettä ja huono tuuri kun käy kohillensa, niin sitten se vain käy. Kun ei löytynyt, niin ei löytynyt. Rakenteetkin ensiluokkaisessa kunnossa. Löytyi infokartta, teet, teeopasteet, next tee-kyltit ja korit (kisa + treeni x 1). Roskiksia riittävästi ja rakennuksen seinässä luukku löytökiekkoja varten. Kotkan Prisma monipuoliseen evästelyyn vain 2,5km päässä. Kotkan keskustaan 11km. Jos jotain parannettavaa rakenteista haluaa etsiä, niin taukopenkkejä olisi voinut edes joku kappale olla. Lisäksi rata oli tosiaan erityisen hyvin next tee -kylteillä vuorattu, joten karttaa ei pahemmin tarvinnut vilkuilla. Ainoastaan p-paikalta 1-väylälle osoittava next tee -kyltti osoitti väärään suuntaan, joten kaverin kanssa käveltiin ensin pieni matka harhaan. Petäjäsuon rata oli upea ja monipuolinen rata. Rakenteet priimaa ja niin paljon upeita väyliä, että happi meinasi välillä loppua niitä ihastellessa. Ja ne upeiden väylien "ulkopuoliset" väylätkin olivat hyvin tehtyjä ja selkeitä, joten kokonaisuus oli aivan erinomainen! Voin erittäin lämpimästi suositella ja tulisin itsekin milloin tahansa uudestaan pelaamaan, jos vain lähempänä kotia rata olisi! Kirjaimellisesti heittämällä suosikkiratojen listalle! 5/5Yksityinen: Kuokkalan frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Kuokkalan yhteinäiskoulun naapurissa Kuokkalan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 538m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 9.10.2021. Tämä metsä/puistorata (kummaksi nyt haluaakaan sanoa) ei sisältänyt käytännössä yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja vaikkei nyt ihan suoraa heittoa korille ollutkaan tarjolla, puut olivat vahvasti kuitenkin selkeilläkin väylillä pelissä mukana. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi. Rata tiiviillä alueella ja nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää mikä olisi tasaisesta väylämassasta poikennut edukseen. Rakenteet sitten niin ja näin ja vähän sinnepäin. Oikeastaan mikään ei ollut oikein priimaa rakenteiden osalta. Infokartta oli, mutta pahasti töhritty. Heittopaikat olivat ihan ok ja kohtuullisessa kunnossa siihen nähden, että olivat suoraan maassa kiinni ja hitusen epätasaiset. Heittopaikkaopasteista suurin osa joko töhritty tai revitty riekaleiksi, jäljellä olleet ihan selkeät. Korit vanhat Sepot. Roskiksia tai penkkejä ei ollut radalla yhtään. Next tee -kylttejä oli vain 4 - 5 ja 8 - 9 siirtymillä. Mandoja muutamissa kohdin. Jyväskylän keskusta n. 4km päässä. Kuten tiedossa hyvin on, niin Kuokkalan rata on mutainen, todella mutainen näin syksyisin. Kesällä ehkä pelattavampi siltä osin, jos ei ole vettä hetkeen satanut. Tietysti mutaisuutta ja vetisyyttä vastaan voi pukeutua kenkien ja vaatteiden puolesta ja likaiset vaatteet saa aina pestyä, mutta kyllä se kummasti vain pelifiiliksestä aika ison osan vie pois. Sääli. Valtavan iso sääli. Kuokkalan rata on väyliltään ja sijainniltaan ihan mukava ja itselle sopivan helppo rata. Koko ajan läsnä oleva mutaisuus sadeaikana ja rakenteiden kokonaisvaltainen nuhjuisuus ei radasta kovin kummoista kuvaa valitettavasti antanut. Saisiko uudet opasteet olla pitkään ehjänä, niin on hyvä kysymys, mutta päivittämistä ja pikaista sellaista rata kyllä vaatisi! Nyt arviointi vallitsevan tilanteen mukaan, kun ei oikein muutakaan voi... 2/5Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 837m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2080m. Pelattu 9.10.2021. Tämä metsärata kulki käytännössä koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli suunniteltu hyvin ja niissä oli vaihtelevuutta ja pituutta. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Nätein maisema 4-väylällä missä laaja vesimaisema näkyi taustalla kauniisti. 4-väylällä myös pientä erikoisuutta, kun kori oli kallion päällä. Siirtymät lyhyet. Rakenteista heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Mutta, ei, ei, ei... ei. Opastusjärjestelmää ei minkäänlaista, ei mitään, missään. Paikallisen seuran facessa on kerrottu, jotta kartat ja opasteet on seurakunnalle annettu ja ne on luvattu maastoon laittaa, mutta... Kun infokarttaa ei ollut missään, niin pelkästään lähtöpaikan etsiminen oli silkkaa arpapeliä eikä pelihetkellä fgr:n sijaintikoordinaatit pitäneet lainkaan paikkaansa, alkupistettä tulikin hyvä tovi arvottua. Sitten vilkaisu fgr:n ratakarttaan ja sen avulla ison, oikealla puolella tietä sijaitsevan p-paikan (hieman ennen leirikeskusta) vierestä lähtö löytyi. Heittopaikoilla ei yhtään opastetta koko radalla eikä yhtään next tee -kylttiä myöskään ollut maastossa, joten karttaa sai lukea aivan koko ajan. Radalla oli paljon risukasoja, mitkä ovat facen mukaan seisseet siellä ainakin kuukauden päivät. Jotain raivaamista oli siis tehty, mutta aika hurjasti olisi raivaamista vielä risujen puolesta vuorossa. Niin tehtyjen kasojen poisvientiä kuin uusien kasojen tekoa. Mitään supermegahirviömörrejä radalla ei ollut, mutta se risujen määrä... aivan mahdoton. Monelta väylältä voisi raaskia kaataa myös lisää puita niin selkeyttäisivät aika paljon pelaamista. Heittolinjat kuitenkin kohtuullisen selkeät. 7-väylälle mentäessä tarvitsisi rakentää pikkiriikkinen silta puron yli juuri ennen heittopaikkaa. Ei yhtään roskista, taukopenkkiä tai löytökiekkolaatikkoa. Surullista... kovin surullista. En ole ikinä ymmärtänyt näitä ratoja jotka avataan ilman, että kaikki rakenteet on laitettu paikoilleen. Perussääntö uusille radoille on AINA, että ensin laitetaan kaikki rakenteet kuntoon ja ihan vihonviimeisenä lisätään korit paikoilleen. Hienosäätöjä voi tehdä niin pitkään kuin rata vain on pystyssä, mutta avaamisen hetkellä paketin pitäisi olla lähes valmis. Väylät Laajaniemen radalla ovat ihan mukavia ja vaihtelevia. Sitä kyllä mietin 4-väylän maisemien äärellä, että olisiko ollut mahdotonta rakentaa muutama väylä lähemmäksi rantaa kauniisiin maisemiin? Ehkei, mutta maisemat olisivat olleet ihan eri mitä nyt. Hieman tunkkaista ja epäsiistiä metsää oli nyt vain tarjolla. 1/5 (yllä mainittujen puutteiden korjaamisen jälkeen arviointi voisi hyvin olla tasoa 3-4/5)Ellin rata, Konginkangas
Äänekosken kaupungissa Konginkankaan taajamassa Ellin rata -niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 872m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2320m. Pelattu 9.10.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt vain metsäränniä sisältänyt rata kävi ihan kivasta kuntoilusta, sopii huonompikuntoisillekin lätyn viskojille. Siirtymät lyhyitä. Heittolinjat kohtalaisen selkeät, mutta tarkkana saa suhteellisen tiheän puuston kanssa olla. Itellä ei tainnu montaa puuta jäädä kierroksella Konginkankaan metikössä ilman osumaa... Väylät suht yksinkertaisia ja ihan perushyviä metsäväyliä, ilman suurempia kikkailuja. Ei yhtä yksittäistä suosikkiväylää. Äänekoskella panostetaan jokaisella radalla rakenteiden laatuun ja sen kyllä todellakin huomaa. Infokartta (voisi kylläkin väylätiedot olla aina merkittynä), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit täysin kunnossa. Radalla myös lukittava löytökiekkolaatikko, useammalla väylällä taukopenkkejä, next tee -kylttejä joka ainoalla väylällä, joten karttaa ei kertaakaan tarvinnut lukea. Ratamestarin erikoisuutena myös väyläkello 4-väylällä missä yhteyttä heittopaikalta korille ei ole. Konginkankaan keskustan palvelut, mm. Sale vain 1,5km päässä. Mutta ei... ei ihan. Rata oli yllätyksetön, jopa tylsä. Väylät toistivat yhdeksän kertaa toisiaan, eikä yhdenkään kohdalla tullut sellaista wau-fiilistä. Väylillä heittolinjat pystyi siis hahmottomaan ihan mukavasti, mutta useammalla väylällä voisi kyllä puita jonkin verran kaataa. Tyypillistä oli, jotta väylän alku oli heittolinjan puolesta hyvin hahmotettavissa, mutta hyvän alun jälkeen lähempänä koria puut olivat vähän turhankin paljon sumpussa. Ei huono, ei hyvä. Rakenteet huipputasoa, mutta radan tylsyys vei nyt valitettavasti voiton. Ei jaksanut tämä Niittylän Ellin testamenttivaroilla rakennettu rata innostaa, valitettavasti. 3/5Urheilupuisto
Ratakartta on nyt uudistetun radan mukainen. Tervemenoa pelaamaan! : )Piispala DiscGolf Kannonkoski
Kannonkosken kunnassa Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskuksen mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 15-väylää, 1074m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3050m. Pelattu 28.9.2021. Piispalan pururata/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kiekot löytyivät radalla hyvin, sillä maasto erinomaisesti frisbeegolfiin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää. Siirtymät suorastaan olemattomat. Väylät olivat pääosin selkeitä ja helpohkoja perusväyliä. 8-väylä suosikki tasaisesta väylämassasta, mukava ja haastava alamäkiväylä. Rata-alueen kaunein kohta sijaitsi hieman syrjässä itse frisbeegolfradalta. 7-väylän jälkeen sivummalla oli valtava hiekkamonttu ja näkymä ylhäältä upea, siihen saisi rakennettua aivan timanttisen kovan ja upean liidätysväylän korkealta ylhäältä alas monttuun! Radan lähtöpaikan eli 1-väylän löytää ajamalla Piispalan perimmäisimpään nurkkaan seuraamalla ”vastaanotto”, ”uimahalli – jäähalli” -kylttejä. Auto parkkiin isolle jää/uimahallin p-paikalle ja 1-väylä löytyy, kun katsoo oikealle kohden jäähallin päätyä ja kävelee hallin taakse, niin sieltä starttaa radan kiertäminen. Korit olivat vanhat numeroidut Sepot, mutta ajoivat vielä ihan hyvin asiansa. Heittopaikoilla olleet opasteet olivat ihan kelvolliset, vaikkakin parhaat päivänsä jo nähneitä. Tosin nämäkin opasteet olivat monella väylällä suoraan nurmimaton edessä keskellä heittolinjaa, joten siltä osin jopa vaaralliset. Heittopaikat olivat nurmimattoa kaikki, mutta lätkäisty suoraan maahan kiinni mikä ei koskaan ole se paras ratkaisu millään tavalla. Olihan Piispalassa kaikki vähän rempallaan tai sinnepäin, yritystä, muttei oikein hyvää sellaista. Infokarttaa ei ole lainkaan alueella eikä yksikään opaste ohjaa isolla Piispalan alueella radan alkuun. Sen takia ajo-ohje tuossa yllä. Next tee -kylttejä ei yhtään, mutta tiiviillä radalla eivät nyt aivan välttämättömiä olleetkaan. Tiiviys tarkoittikin Piispalassa sitten sitä, että useammassa kohdin kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin (esim. 8-9, 11-12 ja 13-14) ja siten radan turvallisuus kehno liian monin paikoin. Rataa vaivasi suoranainen tylsyys, sillä parin väylän jälkeen olit nähnyt lähes koko radan, yhtään yllätystä ehkä kasin alamäkeä lukuunottamatta ei matkan varrella tullut vastaan. Rataa tehdessä on menty kirjaimellisesti siitä yli mistä aita on ollut matalin, eli pururadan varteen on isketty suoria tai pieniä kaarroksia sisältäviä väyliä ja kori sitten pururadan oikealla tai vasemmalla puolella aina aivan polun vieressä, boring... Yksi väylä oli sentään raaskittu vetää myös metsän puolelle eli nro 10, mutta... olikin sitten kaikkein huonoin väylä. Yhtään puuta ei oltu raaskittu tuon väylän kohdalla kaataa eikä heittolinjaa ollut minkäänlaista. Silmät kiinni ja luja kiskaisu vain sinnepäin... Ja ne par-lukemat... mitään virallista tapaa niitä määritellä ei liene olemassa ja se näkyi Piispalan radalla. Kaiken kruununa taikurin taikahatusta tempaistu väylä nro 13 - 98m ja par 5, helpohko perusväylä... jep. Sääli... ihan valtaisan valtava sääli. Piispalan monipuolinen liikunta-alue ansaitsisi paljon paremman ja nykyaikaisemman radan. Alueella on suorastaan mykistävän paljon potentiaalia, se tuli todettua. Maasto on frisbeegolfiin kenties se kaikkein paras eli sateellakin kuiva mäntykangasmetsä mistä kiekot löytyy helposti, vaikka vähän karkaisikin sivummalle. Korkeuseroja Piispalasta löytyy ja sitten se todella upea monttu mikä suorastaan huutaa rakentamaan väylän sinne! Ei tarvitsisi kuin maestro Koivu tekemään laadukas vähintään 18-väyläinen DiscGolfPark, niin uskoisin noin upeaan ympäristöön tehtävän radan nousevan omien suosikkien joukkoon ihan kirjaimellisesti heittämällä! Nyt rata ei ole tosi surkea muttei missään nimessä hyväkään. Erittäin tylsä ja vaatisi radan kokonaisvaltaista parantamista, potentiaalia kyllä Piispalassa riittäisi tosiaan vaikka muille jakaa! Tällaisessä kunnossa ei tarve ajaa Kannonkoskelle uudestaan rataa pelaamaan. 2/5Honkavuori frisbeegolf
Pyhäjärven kaupungissa Honkavuoren hiihtokeskuksen mailla Honkavuori frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää, 1021m (?) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä ja uusittuja väyliä etsittyä peräti 7620m. Pelattu 28.9.2021. Tätä rataa on tällä hetkellä erityisen vaikea arvioida. Radalla on juuri toteutettu pitkään suunnitelmissa ollut uudistus ja se kyllä näkyi. Väyliä on sama määrä kuin ennenkin, mutta ovat vaihtaneet kovasti paikkaansa, myös pituudet aivan erilaiset kuin aiemmin. Radalta ei löydy voimassa olevaa karttaa eikä yhdelläkään heittopaikalla ole heittopaikkaopasteita tai väylien välillä next tee -kylttejä. Tällä hetkellä en suosittele radan pelaamista, sillä itsekin olisin lähtenyt heti pois, jos en olisi tavannut kahta paikallista ja ystävällistä heittäjää, joiden ohjeilla sain radan kierrettyä, vaikka väylien etsimiseen kului silti turkasen paljon aikaa ja kilometrejä. Noh... muutama sananen kuitenkin vielä. Kyse on 12-väyläisestä metsäradasta missä korkeuseroja on erittäin paljon, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen vaikkei harhailujakaan olisi. Maasto oli otettu mukavasti haltuun eli väylissä löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös tasamaalla heittelyä. Radan rakenteista heittopaikat olivat uudistetut ja pääosin hyvää nurmimattoa paitsi 8-väylä lavetti oli kyllä melkoinen trampoliini, ei tiennyt oikein, jotta itkeäkö vaiko nauraa, valitsin lopulta jälkimmäisen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan kohtuulliset eli napsivat kiekkoja ihan mukavasti. Tosin korien numerointi ei vastannut ainakaan toistaiseksi lainkaan väylien numerointia. Kauniilla paikalla oli myös laavu ja näkötorni, josta hienot maisemat. Näkötornin vieressä oli myös 8-väylän heittopaikka ja ihan hieno alamäkiväylä oli edessä. Uudet väylät olivat ihan järkevähkön oloisia, tosin pusikoiden raivaamista kaipaisi kipeästi useampikin väylistä. Ainoastaan 7-väylä oli jotain ihan täyttä kummallisuutta. Heittopaikka osoitti yhteen suuntaan mistä lähdin koria etsimään ja etsinkin hyvän tovin. Näin lähistöllä yhden korin ja jatkoin silti oikean korin etsimistä. Lopulta totesin, että se "yksi kori" olikin se oikea. Noh... heti teen jälkeen 90 asteen käännös vasemmalle ja vajaa 100m kohden laavua, ei voisi yhtään enempää pieleen mennä suunnittelu kuin tuolla kyseisellä väylällä. Sääli. Oma vika oli, jotta menin pelaamaan muutostöiden takia vaillinaisella radalle, joten pitkää kävelymatkaa ei voi radan hallinnoijan piikkiin laittaa. Honkavuoren alueelle mahtuisi maastonsa puolesta vaikka useampikin täysimittainen ja erittäin laadukas frisbeegolfrata. Pitäisi vaan olla suunnittelupuolella taitoa kuten esim. DiscGolfPark tai Prodigy ratojen osalta lähes aina on. Ammattilainen saisi loihdittua täynnä parhautta olevan radan. Nyt arvio on huono, mutta edes alkeellisella opastinjärjestelmän laittamisella kuntoon ( infokartta, teeopasteet ja next tee -kyltit ) radalle voisi helposti antaa pari pykälää paremman arvioinnin. Erityisen hyväksi radasta tuosta ei ole vaikka opasteet kuntoon tulisivatkin joskus ensi kesän keskiviikkona. Ei ole kiire tulla uudestaan. 1/5Pyhäjärvi DiscGolfPark
Nyt täynnä 200 pelattua rataa Suomessa! ❤ Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjärvi DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 647m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.9.2021. Wau! Siis WAU! Tämä Pyhäjärven pieni puistorata pääsi yllättämään totaalisesti kauneudellaan ja tunkeutui aivan kirkkaasti omalle suosikkilistalle! Rata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä ja helppoja väyliä ja vain parilla väylällä oli puita oikeasti vaikeuttamassa ihmisen elämää. Nurmi oli lyhyttä ja puistomaisema veden äärellä lumoavan kaunista. Rata oli suunniteltu hienosti, sillä veden mittavasta läsnäolosta huolimatta väylät olivat turvallisia heittää, kiekkojen eksyminen veteen hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan seiskalla kannattaa hieman heiton poweria alentaa, ettei tule se "kuuluisa" "molskis ja loiskis"... Siirtymät lyhyet paitsi siltojen alituksen takia 2 - 3 ja 7 - 8 hieman pidempiä. Suosikkiväylä nro 3 missä sai kunnolla tykittää avoimella nurmialueella. Radan rakenteet moitteettomassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 1) hyvät. Erityismaininta useasta roskiksesta matkan varrella. Alueella myös uimaranta ja ulkohuussi. Muutama pikkusilta ojien yli ja 5-väylän heittopaikan vieressä nätti puistonpenkki. 7-väylän jälkeen matala lintutorni lintujen tai maisemien tiirailuun. Rata aivan keskustassa, esim. S-Marketille 1,6km. Vahva suositus lisäksi Kahvila Karnevaalin suuntaan ( loistava palvelua ja maistuvat tuoteet ) ja matkaakin radalta vain 1,0km. Kehitettävää, parannettavaa, moittimista? En keksi. Joku pilkunviilari sanois, jotta next tee -kylttejä ei ollut yhtään, mutta korinuolet ajoivat asiansa erinomaisesti muutoin niin tiiviillä radalla eikä erillisille kyltityksille ollut tarvetta. Löytökiekkolaatikkokin olisi tuolla ihan turha, sillä kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Aivan upea ja kaunis, omaa silmää täydellisesti miellyttävä rata! Väylät helppoja kuin pisteenä siinä i:n päällä, niin heittotilaa paljon jokaisella väylälle ja sitä tällainen rähmäkäpälä osaa arvostaa. Mahtava fiilis! Voisi ihan milloin tahansa pelata uudestaankin! 5/5Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungin keskustassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin pihamaalla Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 283m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m (2 kierrosta). Pelattu 18.9.2021. Rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata on mahdollista kiertää niin pyörätuolin kanssa kelaamalla kuin myös lastenvaunujen kanssa. Väylät olivat erittäin lyhyitä, mutta 1-väylää lukuunottamatta jokainen väylä oli rakennettu taitavasti niin, että aina oli jollain tavoin puusto tai muutoin maasto sillä tavoin edessä, ettei suora heitto korille ollut ihan itsestäänselvyys. Voisi sanoa melkein, että hämmästyttävän monipuolisesti sai erityyppisiä heittoja heittää noin lyhyeksi (väyläpituudet ja niiden määrä) radaksi. Rata sijaitsee kauniilla hyvin hoidetulla puistoaluella jossa siirtymät olemattomat ja kiekotkin löytyvät maastosta erittäin hyvin. Suosikkiväylä nro 3 mikä lyhyt vasemmalle kaartuva rystyväylä. Periaatteessa aika helppo sekin, mutta se pahuksen valtava puu siinä keskellä... Eikä kutonenkaan yhtään hullumpi väylä ollut. Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Koreista havaintona, jotta ensimmäistä kertaa missään näin koreihin laitetut lukot estämään varkauksia. Löytyi alusta roskiskin. Suojaverkkoja suojaamassa p-paikan autoja ykköskoriin tehtäviltä harjoitusheitoilta sekä kolmosväylän vieressä olevaa asuintaloa. Löytyi mando, ob ja dz. Puihin oli laitettu suojapuita ja HUOM! Draivereilla pelaaminen kokonaan kielletty! Eli putterit ja midarit vain sallittuja! Mikkelin keskustan laajat palvelut kirjaimellisesti aivan vieressä. Erityisesti väylät 2 ja 6 turhan likellä toisiaan tiiviillä puistoalueella. 4-väylä hyvin epäsiisti, törkyä keskellä väylää. Heittopaikat tekonurmimattoa mikä tosin hyvin kulunutta ja olisi aika isossa uusimisen tarpeessa! Ihan viiden tähden radaksi tästä ei ole, mutta erinomainen minirata kuitenkin! Melkoista ratasuunnittelun taituruutta, että noin vähäinen väylämäärä pienillä metrimäärillä voikin sisältään noin hyviä ja oivaltavia väyliä! Pieniä puutteita siellä täällä, mutta isosti ne eivät pelikokemukseen kuitenkaan vaikuttaneet. Olisihan noita pelannut oikein mielellään vielä muutaman väylän lisääkin. Noh... hyvä noinkin. Voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Rantakylän frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungissa Rantakylän kaupunginosassa Rantakylän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 637m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Pelattu 18.9.2021. Rantakylän metsärata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja, joten kohtalaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli täynnä toinen toistaan hienompia väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin. Erityisesti viisi ensimmäistä väylää olivat huikeita ja neljä viimeistä sitten tavallisempaa perusväylää. Suosikkiväylä nro 5 mikä oli oikeasti upea timantti, oikein mahtava alamäkeen heitettävä metsäväylä. Eikä ykkönen ja kolmonen paljoa taakse jääneet. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät, vaikka tilaa joskus heitolle kohtalaisen vähän. Kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Siirtymät lyhyet paitsi 3 --> 4 ja 9 --> parkkipaikka. Rakenteet radalla oiken mallikkaassa kunnossa. Löytyi hyvä infokartta, heittopaikat (pidempiä kuin monella pidempien väylien radalla), heittopaikkaopasteet (jotka uniikisti kiinni heittoalustassa), korit ja next tee -kyltit. Lisäksi roskis alussa ja runsaasti penkkejä, liekö oli ihan jokaisen heittopaikan yhteydessä! Vieressä nurmikenttä heittojen treenaamiseen. Rantakylän rata sijaitsee urheilualueella missä lisäksi mm. uimahalli. Rantakylän palvelut vieressä kauppoineen ja Mikkelin keskustaankin vain viitisen kilometriä. Kehitettävää? Niin... ei kovinkaan paljoa. Oikeastaan ainoa mitä jäi kaipaamaan, niin löytökiekkolaatikkoa ei ollut minkäänlaista. Kun viisi ekaa väylää oli huikeaa upeiden väylien tykitystä, niin kolmelle vikallekin toivoisi ehkä jotain pientä jujua, ratamestarin erikoisuutta, niin rata olisi entistä loisteliaampi kokonaisuus. Täytyy kyllä sanoa, jotta Rantakylän frisbeegolfpuisto oli ehdottomasti yksi parhaimmista 9-väyläisistä mitä olen tähän mennessä pelannut! Upeita ja monipuolisia väyliä useita, rakenteet kunnossa, palvelut lähellä. Kyllä se vain niin on, jotta tämä Rantakylän rata saa täydet viisi tähteä ja fgr:llä painan "merkitse suosikkiradaksi" -painiketta. Milloin tahansa voisi todellakin pelata uudestaan! 5/5Rantokankaan frisbeegolfrata
Mikkelin kaupungissa Haukivuoren taajamassa Rantokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1466m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4260m. Pelattu 18.9.2021. Täysimittaiseksi ihan äskettäin kasvanut Rantokankaan metsä/kuntorata-rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joiden johdosta liikunta nosti jopa sykettä ihan kivasti vaikkei ihan tappomäkiä matkan varrella ollutkaan. Väylistä nro 16 oli kaikkein komein. Väylän heittopaikka sijaitsi hyppyrimäen vieressä ja alas mentiin aika jyrkässä kulmassa, korille matkaa 134m. Vaikeutta lisäsi keskellä väylää menevä kapeahko joki. Oma heitto epäonnistui aika kovasti ja lähti kaartamaan oikealle pois varsinaiselta hyppyrimäen alastulorinteeltä missä odotti niitettyä heinää, mutta kaikki heinä oli silti rinteessä ja pitkää heinämössöä koko alamäen osalta. Lisäksi tämän jälkeen alkoi oikealla hurja metsämörri. Eli kaunis väylä, mutta tulee syömään ison määrän kiekkoja, jos et pysy tarkasti väylällä. Nro 15 kori oli samaisen hyppyrimäen edustalla ja hieno ratkaisu niin. Lisäksi nro 17 mukava avoimella nurmikolla. Onneksi joukkoon oli saatu jonkin verran myös puhtaita metsäväyliä kuntoradan väylien lisäksi. Siirtymät lyhyet paitsi 11 - 12 selvästi pidempi. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis lähtöpaikalta. Next tee -kylttejä oli mukavasti eikä karttaa tarvinnut missään kohdin vilkuilla. Siellä missä kylttejä ei ollut, niin seuraavan väylän heittopaikka oli käytännössä nähtävillä edelliseltä korilta. Haukivuoren palvelut kauppoineen muutaman kilometrin päässä. Mutta... se mutta isolla M-kirjaimella! Kun rata alkaa oikealla kuntoradalle tehtyjen, tarkkaa heittämistä vaativien väylien tykityksellä, niin mielenkiinto rataa kohtaan lopahtaa hyvin, hyvin, hyvin nopeasti. Tarkoissa heitoissa ei ole mitään vikaa, mutta sitten maasto pitäisi olla sivustoilla jotenkin järkevää. Rantokankaalla oli niin paljon ja niin laajoja supermegahirviömörrejä, jotta oli suoranainen ihme, että kaikki kiekot löytyivät yhden väylän puuhun ylös jäänyttä kiekkoa lukuunottamatta. Sekä oikeat että vasemmat sivustot kasvoivat niin hurjaa pusikkoa ja tiheää puustoa liian monin paikoin, jotta, jos niihin heitit, niin poispääseminen vaati sellaisia ihmetekoja mihin ei tavallinen fribaaja kykene. Spottaus käytännössä täysin välttämätöntä. Heittolinjat välillä hieman niin ja näin. Erityisesti 11-väylä ruumiillisti tämän suunnitelun heikkouden. Vaikka edessä olikin vain pikkiriikkisiä puita, niin ne pienetkin oksat tekivät sen, jotta potentiaalinen heitto-aukko oli vain muutamia kymmeniä senttejä. Niin... tai heitä armotonta hysseä, jos osaat. Kyllä. 11-väylän lisäksi myös muualla olisi puiden karsimisen tarvetta, niin selkeytyisi heittäminen aikalailla. Väylien järjestys hieman kummallinen. Väylien 4 -12 välillä oli väylät ripoteltu niin oudosti, jotta piti oikein miettiä mitä suunnittelija on hakenut näillä ratkaisuilla, kruununa vielä pitkä siirtyminen juurikin 11 - 12 välillä. Turvallisuus oli kuitenkin ihan ok, vaikka etukäteen kartasta katsomalla oli sekin noille väylillä hieman niin ja näin, sillä ihan niin sumpussa ei väylät olleet kuin ennakoin. 16-väylä on varmasti jatkossa juurikin sellainen mistä Rantokankaan rata tunnetaan ja muistetaan. Tosiaan komea väylä, mutta ne mörrit, ne kauheat megamörrit siellä oikealla ja se niitetty heinä koko väylällä. Ei riitä, että 1,5 metrinen heinä niitetään vain ihan heinän tyvestä viikatemaisesti jolloin jäljelle jäävä heinämäärä imee kiekot ahnaasti. Tuollainen korkealta jyrkästi alas heitettävä väylä on heiton kannalta muutoinkin amatöörille aina riski, kun äkkiä lähtee kiekko feidaamaan vasemmalle ja se taas ei toki radan tekijän vika ole. Kuin kruununa ontuvalle ratasuunnittelulle oli se kaikkien suunnitteluvirheiden äiti ja isoäiti eli kaksi väylää ristesi keskenään. Yhtään järkevää syytä en tähän 17 ja 18-väylien osalta jaksa keksiä. Väylät on aina rakennettavissa erilleen vaikka sitten lyhyempänä, eri paikassa tai sitten kokonaan poisjättäen. Toki Rantokankaalla näiden väylien näkyväisyys oli hyvä, mutta tuollaiseen ratkaisuun ei pitäisi silti koskaan päätyä, ei koskaan! Rantokankaan rata ei sytyttänyt, ei oikein yhtään. 15-väylän korinpaikka oli hieno ja nro 16 myös upea väylä, vaikka itseltä sujuikin kehnosti. Muutoin liikaa supermegahirviömonsterimörrejä sivustoilla lähes koko radan osalta yhdistettynä mielikuvituksettomiin kuntorataväyliin. Rata miellyttää varmasti joitakin, mutta minulla ei ole kiire mennä koskaan uudestaan pelaamaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisinkin. 2/5Mikkalan maalaistalo
Käyty pelaamassa rata maalaistalon isännän kanssa 31.8.2021. Rataa on hiljalleen paranneltu. Nyt löytyy heittopaikoilta opasteet missä väylän numero, par-lukema ja väylän pituus, jatkossa tulee myös pikkukuvat kuvaamaan heittosuuntaa. Radalle on tehty myös järkeviin paikkoihin mandoja, löytyy next tee -kyltit ja muutamalla väylämuutoksella rata on entisestään vaihtelevampi ja mielekkäämpi pelata. Koreja on ehostettu ja ovat kyllä parasta diy-laatua. Isännän mukaan radan kehittämistä jatketaan pienin askelin tulevinakin vuosina. Vaikka lehmien ääntä ei tällä kertaa kuulunutkaan, niin kokemus oli vähintään yhtä erinomainen kuin pari vuottakin sitten. Se, että radan kehittämiseenkin riittää vielä paukkuja, niin on upea asia radalla mikä on 100% isännän ja hänen poikansa käsialaa. Vuonna 2020 vanhan radan viereen on rakennettu täysin erillinen "Mikkalan maalaistalo Forest" -rata mikä on hyvätasoinen 9-väyläinen metsärata. Käykäähän pelaamassa! Ei maksa mitään muuta kuin paikalle saapumisen vaivan!Mikkalan maalaistalo Forest
Kaavin kunnassa Mikkalan maalaistalo Forest -rata. Radalla pituutta 9-väylää, 800m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu 31.8.2021. Rata sijaitsee "Mikkalan maalaistalo" -nimisen radan naapurissa saman maalaistalon pihapiirissä. Kun Ahvenisentietä ajetaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin näkyy tien oikealla puolella teiden risteyksessä pieni punainen aitta, josta Forest rata starttaa. Vanhalle, mutta edelleen käytössä olevalle radalle löytää, kun kääntyy samasta risteyksestä vasemmalle, ohittaa isomman punaisen rakennuksen ja lähtö seuraavan, pienemmän punaisen rakennuksen takaa. Mikkalan maalaistalo Forest -rata ei sisällä käytännössä juuri ollenkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Rata kulkee käytännössä koko ajan metsässä tullen parin väylän ajaksi peltoaukean (vanha piha-alue) kohdalla avoimemmalle alueelle. Väylien suunnittelussa on käytetty paljon harkintaa ja niihin on saatu paljon pituutta ja haastellisuutta. Heittolinjat ovat koko ajan hyvin selkeät, ehkä ainoastaan ysiltä olisi varaa ottaa lähin koivu pois, jotta heittolinja olisi vielä hieman selkeämpi. Siirtymät ovat lyhyet, suorastaan olemattomat, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyvät heittojen jälkeen maastosta erityisen helposti. Rakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Numeroidut korit ovat ilmeisestikin dgp:t, vaikkei niissä tekstejä näykään. Hieman näyttivät, jotta olisi maalattu yläpanta uudelleen jolloin viralliset tekstit peittyneet. Heittopaikoilla oli kenties parhaimmat "tee se itse" -tason opasteet mitä olen koskaan nähnyt. Hyvin ja selkeästi tehdyssä opasteessa oli kaikki olennainen eli väylän numero, par-lukema, väylän pituus ja selkeä ja informatiivinen piirros heittolinjasta. Upea suoritus! Vaikka siirtymät olivatkin hyvin lyhyet, niin rata oli niin hyvin next tee -kyltitetty ettei eksymisen vaaraa ollut missään kohdassa. Löytyi myös mandot, ob:t ja dz:t. Puutteitakin oli... heittopaikat olivat maapohjalla mikä tietysti noinkin pitkillä väylillä ei ole ihan se paras ratkaisu. Alueen ominaispiirteiden takia sinne ei toistaiseksi ole kuitenkaan mahdollista rakentaa "oikeita" heittopaikkoja. Infokartta puuttuu myös kokonaan. Talon isäntä on kehittämässä tätäkin puolta, jotta ainakin alkuun tulisi selkeämpi kyltitys radan alkamiskohtaan. Kartta olisi tässä alati jatkuvassa kehitystyössä yksi tärkeä osa. Tämä Mikkalan uusi rata oli hyvä kokemus. Radan suunnittelija on tiennyt miten hyvä ja monipuolinen rata tehdään. Rataa oli hyvin miellyttävä heittää. Se mikä tämän radan arvoa nostaa kokonaisuutena yhdessä viereisen, vanhan radan kanssa on se, jotta talon isäntä on käyttänyt radan rakentamiseen vain omia euroja, tehnyt vanhan radat koritkin alusta loppuun itse. Budjetti ei ole tälläkään radalla ollut ihan mahdottoman kova, kun on ollut taitoa tehdä paljon itse. Forest-rata on täydellinen osoitus siitä miten pienelläkin budjetilla saa hyvin laadukasta jälkeä aikaiseksi, kun on vain taitoa ja viitseliäisyyttää näpräillä radan rakenteiden parissa. Talon isännän kanssa pitkään pelireissulla taas jutelleena ja radan tiedot ylösottaneena, niin olen vakuuttunut, jotta tämäkin rata kehittyy koko ajan entistä paremmaksi pienen pienien yksityiskohtien kautta. Sen verran järkeviä ja hyviä suunnitelmia hänellä oli radan suhteen. Ei voi kuin hattua nostaa ja kunnioitus antaa, näitä ratoja, tällaisessa upeassa ympäristössä tarvitaan paljon lisää! Tämän voisi milloin tahansa pelata uudestaankin! 4/5Lohilahti frisbeegolf
Sulkavan kunnassa Lohilahden kylällä koulun naapurissa Lohilahti Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 630m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 20.8.2021. Tämä pururadalla koko ajan kulkenut Lohilahden rata sisälsi pieniä korkeuseroja erityisesti ensimmäisellä väylällä, mutta mistään hikiliikunnasta ei radan kiertämisessä ollut kyse. Väylät olivat helpohkoja ja lyhyitä väyliä. Heittolinjat olivat selkeät koko ajan. Siirtymät olivat olemattomat, joten rata on hyvin nopea kiertää. Rakenteista löytyi hyvässä kunnossa oleva infokartta, teeopasteet ja Amexpon korit. Naapurissa Kahvila-Ravintola Majakka ja Kyläkauppa evästelyä varten. Mutta... se mutta. Rata oli kovasti yllätyksetön, jokainen väylä oli pururadan varrella. Selkeä heittolinja tarkoitti kapeaa ja välillä tosi kapeaa ränniä 9-väylän ajan ja kori sitten kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella. Tosi tarkka sihti sai kyllä olla, jos meinasi väylällä pysyä. Ja, kun heittää minun tarkkuudella, niin sivustojen mörreistä sai etsiä kiekkoja useammalla väylällä. Voisi sanoa, jotta jopa ahdistavaa yksipuoleisuutta oli tarjolla 9-väylää, kun olit yhden väylän heittänyt, olit heittänyt koko radan. Heittopaikat olivat soralla ja pahasti kuopalla, joten vauhtia ei ole mahdollista ottaa lainkaan. Myöskään puita ei oltu raaskittu kaataa radan perustamisvaiheessa yhtään kappaletta ja kapealla ränniradalla "pienelle" karsimiselle olisi todellakin tarvetta! Ratasuunnittelu muutoinkin aika ontuvaa, sillä radan viimeinen eli 9-väylä oli kaukana lähtöpisteestä mikä on lähtökohtaisesti aina huonon suunnittelun merkki. Koululaisille tämä Lohilahden rata on ihan ok ja siinä kontekstissa ajaa asian joten kuten. Rata on tehty selvästi aika pienellä budjetilla mikä ei sinällään ole ongelma, mutta radasta se on tehnyt Lohilahdessa tylsän ja yksipuolisen. Puiden kaatoa vaatisi akuutisti ja vaikka edes 2-3 väylän vientiä kokonaan metsän puolelle, sillä tilaa olisi. Eli, jos rataa haluaisi joskus kehittää ja löytäisi siihen rahotuksen, niin ratasuunnittelu kokonaan uusiksi ja heittopaikat paremmiksi, niin alkaisi näyttämään ja tuntumaan ihan kunnon radaltakin. Sijainti kuitenkin koulun yhteydessä erinomainen. Ei ole tarpeen tulla pelaamaan tätä uudestaan, vaikka samoilla suunnilla liikkuisikin. 2/5Rauma DiscGolfPark
Jos olet painanut "merkitse pelatuksi" -linkkiä, niin näkyy kyllä listauksessa. Yleensä lisää viimeisimmän pelatun radan alimmaiseksi, mutta joskus järjestelmä jostain syystä heittää radan listauksessa jonnekin satunnaiseen välikköön. Eli käy joko koko siun 107 pelattua rataa läpi tai käytä hakua, niin pitäisi jostain kohtaa listausta löytyä.Kekäleniemen frisbeegolfrata
Rautjärven kunnassa Kekäleniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 428m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1420m. Pelattu 22.8.2021. Kekäleniemen rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja ja lyhyitä, joten radan kiertäminen erittäin nopeaa. Vaikkei väylät teknisiä ja vaikeita olleetkaan, niin kauniita ne todellakin olivat sanan varsinaisessa merkityksessään! Maalaismaisemaa oli tarjolla jokaisella väylällä peltoineen, rakennuksineen ja metsineen ja rata oli tehty aivan selkeästi kauneusarvot edellä. Tasaisen mukavista väylistä on mahdoton nimetä suosikkiväylää. Kolmoselta neloselle siirtymät kenties kaunein missään hienoa koivukujaa pitkin. Lähtö maitolaiturilta minkä seinässä myös infokartta. Heittopaikkoina pienet tekonurmimaton palaset. Korit laadukkaat Prodiscukset. Löytyi myös roskis ja seiskalta lepopenkkikin. Mutta... korjattavaakin oli ja aikalailla vielä. Radalle ei ollut kunnollista p-paikkaa, mutta tuskin koskaan mitää isoa ruuhkaakaan taitaa tuolla olla. Yhtään heittopaikkaopastetta ei oltu raaskittu laittaa eikä myöskään next tee-kylttiä. Kun heittopaikatkin oli tosiaan merkitty vain oransseilla aurauskepin pätkillä, niin sai aika huolella arpoa, että mikä väylä oli kyseessä ja minne päin piti väylältä lähteä, kartta oli kovassa, aivan liian kovassa käytössä! Väylien 2 ja 7 heittolinjat risteävät ja kakkonen, kutonen sekä seiska heitetään vielä Kekäleniementien yli tai sitä vahvasti sivuten. Tuskin kovin paljon autoja liikkuu, muttei silti mikään ihanteellinen ratkaisu kuitenkaan. Kolmosella ja kutosella sama heittopaikka. Rata oli äärimmäisen kaunis ja omaa silmää maalaismaisema miellytti kovasti. Pahin puute radalla oli ilman muuta opastuksen kokonaisvaltainen puuttuminen. Kyse on selvästi kyläyhdistyksen halvalla budjetilla toteuttamasta radasta, josta on kaikki ylimääräinen karsittu pois mikä vain voisi kustannuksia aiheuttaa. Tämä on ihan ok, mutta esim. heittopaikkojen merkitsemiseen riittäisi maahan isketyt puutolpat jonka päissä voisi olla vanerista kyltti, jossa maalattu väylän nro, par-lukema ja pituus, ihan vain kaikkein yksinkertaisimmillaan toteutettuna eikä maksaisi paljon mitään. Samaan kategoriaan menisi myös next tee -kyltit, hyvin pienellä rahasummalla saisi talkoilemalla tosi tarkoituksenmukaista opastusta aikaiseksi. Lisäksi tien yli heittäminen vaikka kuin hiljaisen sellaisen, niin on kummallinen ratkaisu. Radassa olisi paljon kehitettävää ja vaikka maisema miellytti erittäin paljon, niin siltikin radalle ei voi kovin korkeaa arviointia antaa. Yllä mainitut puutteet, jos laitettaisiin erityisesti opastuksen suhteen kuntoon, niin heti nousisi arviointi 1-2 pykälää. Nyt ei ole kiire uudestaan mennä pelaamaan. 2/5Leijona frisbeegolf
Parikkalan kunnassa Leijona Frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää, 445m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 22.8.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen puisto/metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta radan pituuteen suhteutettuna. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helpohkoja, mutta aina oli jokin puska, puu tai maastonmuoto muutoin tuomassa heittoon haastetta. Pienessä paketissa oikein mukava ja monipuolinen kattaus selkeillä heittolinjoilla varustettuja väyliä. Radan kiertää hyvin nopeasti läpi, sillä siirtymät olemattomat. Tasaiset puistoväylätkin ihan hyviä, mutta kolme timanttistakin väylää löytyi. Nro 5 oli hyvin kaunis alamäkiväylä läpi erittäin komeiden mäntyjen. Nro 6 myös nätti alamäki. Ja se paras oikeastaan sitten nro 8... alamäkiväylä ja nätti puu keskellä väylää, yksi kauneimpia väyliä mitä olen koskaan heittänyt! Rata aivan uusi, joten rakenteet pääosin hyvässä hapessa. Löytyy infotaulu, roskis, teeopasteet ja korit. Periaatteessa hyvä, mutta jotain uupui kuitenkin ihan sillä käytännön tasolla. Nro 5 ja 6 hienoja alamäkiväyliä, mutta reunustoilla jäätävät superhypermegamonsteri ryteiköt sekä vasemmalla että oikealla. Nro 3 ja 4 on laitettu aivan turhaan risteämään keskenään. Nro 4 heitettiin sokkona sillä tavoin, että kori oli näkymättömissä ja sen korin vieressä sitten seuraavan väylän heittopaikka... huh! Seiska ja ysi liian likellä toisiaan. Heittopaikat soralla ja pahasti kuopalla! Vitoselta kutoselle siirtyminen vitosen heittolinjaa pitkin... hups! Leijona Frisbeegolf Parikkalassa oli monella tapaa oikein mukava frisbeegolfrata. Puistoväylät jo hyviä, mutta alamäet täyttä timanttia! Tarvitsisi tehdä "vain" kaksi "pientä" asiaa eli 1) Pusikoiden niittäminen alamäkiväyliltä sekä 2) Heittopaikat kokonaan uusiksi eli tekonurmi kehiin. Näiden muutosten jälkeen arvosana hipoisi vahvasti jo täyttä viittä tähteä. 3/5Paiholan frisbeegolfrata
Paiholan radalla toisen kerran pelaamassa frisbeegolfia 22.8.2021. Rata laajentunut 18-väyläiseksi. 1525m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3810m. Voihan huokaus sentään... 9-väyläisenä rata oli yhtä timanttia maisemien ja väylien monipuolisuuden takia ja kiilasikin kaikista radoista ykköseksi, mikä oli vuosi sitten uskomaton suoritus pienen pohjois-karjalalaisen kylän pikkuradalta. Nyt rata oli menettänyt sielunsa, sen tiiviin tykityksen unohtumattomia väyliä. Osa uusista väylistä ihan jees, mutta kokonaisuus hajanaisempi ja osa väylistä oikeasti aika ahdistavan teennäisiä. Toki aiemmat hyvät väylät olivat kokonaisuudessaan jäljellä. Alun lisänepit olivat hyvä ratkaisu ja oikeastaan ihan radan puoliväliin meni kaikki hyvin. Siirtymä kasiltä ysille pitkä. Alkoi väylät jotka kyllä pelasi, mutta puihin oltu raaskittu lainkaan koskea. Next tee -kylttejä olis kaivannut esim. 8-9 ja 16-17 siirtymille. Väylän nro 11 tarkoitusta tuli hyvä tovi mietittyä... alkoi olla jo aivan liian vaikeaa tekemistä aloittelijalle, kun katsoi vasemmalla ollutta alamörriä mihin ei kiekkoa halunnut heittää, mutta... sama toistui jo 9-väyläisellä radalla olleella muutoin kauniilla 15-väylällä. Vasemmalla ollut supermegamörrimonsteri oli jotain aika järkyttävää... omaa kiekkoakin sai etsiä erittäin pitkän tovin. Onneksi heti väylä 11 ketutuksen jälkeen tuli aina upea nro 12, upeaakin upeampi väylä! Siitä sitte palattiin teennäisten lisäväylien osastolle mitkä eivät radan profiiliin sopineet lainkaan. Rata on edelleen ihan mukava ja hyvä, mutta... ei tästä ole enää suosikkiradaksi, ei edes viiden tähden radaksi. Valitettavasti radan laajennus on pilannut osaltaan aika uniikin kokonaisuuden. Radan voisi pelata joskus uudestaankin, muttei enää jaksa hehkuttaa. Harmittaa, mutta minkäs teet. On aika Tahkovuoren radan nousta jälleen ykkössijalle omalla listalla, hyvä niin! 4/5Enon frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Enon taajamassa Vallisärkän alueella Enon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 803m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2050m. Pelattu 21.8.2021. Enon radalla ei korkeuseroja hirveästi ollut, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat jopa kohtalaisen pitkiä, mutta kuitenkin aika suoria ja profiililtaan muutoinkin helpohkoja. Heittolinjat olivat selkeät ja puita toki oli pelissä kun mäntykangasmetsässä mentiin. Alue ihanteellinen frisbeegolfiin sillä kiekot löytyvät matalasta varvikosta erittäin hyvin. Siirtymät lyhyet. Itseä miellytti eniten 1-väylä mikä heitettiin komeasti vinorinteeseen, eikä ylös tai alas, kuten yleensä. Vasemmalle ei kannata kiekon antaa feidata tai sitten voipi kiekko 1-väylällä olla aika jännässäkin paikassa... Rakenteet priimaa laatua, kuten uudelta radalta voi yleensä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (yksi treenaukseen) laadukkaita. Rata lähtee liikkeelle Kaltimon Kierron yhdeltä taukopaikalta Vallisärkillä, joten senkin kautta alueen varustelutaso hyvä. Löytyy kuivikekäymälä, laavu + puita kaikkien halukkaiden käyttöön ja roskis. Vieressä myös Enon kuntoportaat treenaamista varten. Enon keskustan palvelut parin kilometrin päässä. Radalla kiinnitti huomiota, jotta puita oli radan tieltä kaadettu hyvin vähän tai, jos lainkaan. Siihen nähden saatu kasaan erinomaiset väylät. Tosin samaan hengenvetoon pitää todeta, että väylät olisivat voineet olla kyllä paljon monipuolisempiakin. Korkeuseroja oli hyödynnetty käsittämättömän vähän sillä Vallisärkkien alueella mäkiä todellakin riittää! Nyt rata meni melkein tasaisissa merkeissä koko ajan, liki ainoat kapuamiset tulivat 1-väylällä, jos satuit kiekon eksyttämään vasemmalle rinnettä alas. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta tiiviillä radalla niille ei tällä kertaa tarvetta ollutkaan. Rata oli jo tällaisenaan pienistä puutteista huolimatta kuitenkin hyvä ellei jopa erinomainenkin. Mukavia ja kohtuupituisia väyliä tarjolla 9 kappaletta. Arvostan isosti maastoa mistä kiekot löytyy helposti. Hieman monipuolisuutta väyliin ja korkeuserot rohkeammin käyttöön. Ja mikä tärkeintä, niin ihan selvästi tuoksahtaa jossain vaiheessa 18-väyläiseltä radalta, tilaa olisi vaikka muille jakaa! Nuo asiat kuntoon, niin voisi antaa täydet viisi tähteä. Milloin tahansa voisi radan pelata uudestaan! 4/5Tikkalan frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnassa Tikkalan kylällä koulun ja päiväkodin alueella aivan 6-tien vieressä Tikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 535m ja C2-luokitus. Pelattu 20.8.2021. Tikkalan metsässä/kuntoradalla sijaitseva rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja, mutta huonompikuntoisempikin pärjää mainiosti radan ilman pulssin nousemista vaarallisen korkealle. Väylät ovat helppoja, mutta tarjoavat mukavaa perustason tekemistä koko 9-väylän ajan, heittolinjat selkeät paitsi 8-väylän alussa. Puut ovat kuitenkin koko ajan jotenkin mukana, ihan aakeetalaakeeta heittotilaa ei ole yhdelläkään väylällä. Siirtymät myös lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Suosikkiväyliä kaksi ensimmäistä jotka heitettiin loivaan alamäkeen kumpikin. Kun rata on uusi, niin rakenteet pääosin oikein hyvässä kunnossa, kuten kuuluukin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet erinomaiset! Vanhat Seppo-korit ajavat asiansa vielä ihan hyvin. Uskoisin, että korit on kiikutettu kahdelta lakkautetulta keskustan radalta. Mutta... aika paljon olisi tällä Tikkalan radalla mahdollisuus kehittyä, jos Tohmajärven kunnalla vain intoa suinkin riittäisi. Pahiten pielessä on opastus... next tee -kylttejä olisi tarvinnut käytännössä lähes jokaiselle väylälle, mm. siirtymät 1-2, 3-4, 5-6 ja 8-9 mystisiä, karttaa sai olla koko ajan vilkuilemassa, jopa harvinaisen kovaa arpomista siltä osin. Radan ollessa uusi ei polkujakaan ole riittävästi vielä muodostunut suuntien hahmottamiseen. Toinen ison iso miinus soralla olevista heittopaikoista, jotka olivat jokaisella väylällä pahasti kuopalla, surullista lähinnä. Varsinkin 1 ja 2-väylien jyrkimpiin kohtiin portaat olisivat enemmän kuin paikallaan. 3-väylän oikeaa sivusta kannattaa oikeasti varoa, kiekon kadottaminen sinne mörrimöykkyyn hyvin helppoa, muutoin onneksi kiekot löytyvät oikein hyvin. Ratasuunnittelun kannalta kukkanen väylien sijainnissa, sillä ensimmäisen ja viimeisen väylän tulisi sijaita aika likekkäin, nyt vikalta väylältä oli turhan pitkä siirtymä lähtöön. Toinen hieman pidempi siirtymä oli kolmoselta neloselle. Löytökiekoille ei laatikkoa ollut minkäänlaista. Tikkalan frisbeegolfrata oli oikein mukava hyvänmielen rata. Väylät helppoja ja sopii hyvin juurikin koulun yhteyteen. Radan helppoutta ja osin hyvin sujunutta kierrosta kuvaa oma tulos ( -2 ) mihin en pääse likimainkaan koskaan vaikka olisi kuinka helppoa tahansa. Rata on selvästi rakennettu pienellä budjetilla ja koreja tuotu muualta. Heittopaikoissa säästäminen on hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja ehottomasti pitäisi vaihtaa tekonurmeen tms! Ja vielä sitten ne next tee -kyltit kiireesti radalle, niin voisi antaa radalle helposti 1-2 pykälää korkeamman arvioinnin. On hieno juttu, että Tohmajärvelle on saatu kaksi uutta rataa, mutta kumpainenkin vaatisi paljon jatkokehittämistä, jotta kasvaisivat oikeiden ratojen joukkoon. Varsinkin Tikkalan potentiaali on kyllä iso, joten toivotaan tsemppiä kunnan budjetin laatijoille, jotta rahaa liikenisi myös jatkossa radoille riittävästi. 3/5Tohmajärven frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnassa Maiju Lassilan yhtenäiskoulun vieressä Tohmajärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1456m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3980m. Pelattu 20.8.2021. Tohmajärven osin metsikössä ja osin pururadalla sijainnut rata sisälsi hieman korkeuseroja, muttei hengästymään päässyt missään vaiheessa kuitenkaan. Siirtymät järkeviä ja suht lyhyitä, joten kohtalaisen nopeasti rata on kierrettävissä. Väylät pääosin suht lyhyitä ja helpohkoja vaikkei ihan mitään superhelppoa ilman esteitä suoraan korille heittämistä kuitenkaan. Väylistä nro 11 erottui pikkunättinä väylänä edukseen ja myös nro 18 puistoväylänä miellytti myös. Olemassa olevat rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten aivan uudelta radalta sopikin odottaa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen ( + yksi harkkakori ) priimaa laatua! Ja kunniamaininta heittopaikoista jotka oli rakennettu väylä pituuden mukaan, pidempi pitkillä väylillä ja lyhyempi lyhyemmillä väylillä, oikein hyvä ja yllättävän harvinainen ratkaisu. Mutta ei... raakile, hyvin monessa suhteessa. Paljon puuttui sellaisia rakenteita, joita 18-väyläisellä aina odottaisi olevan. Taukopenkkejä ei yhtään koko radalla! Ei yhtään roskista, eikä myöskään minkäänlaista löytökiekkolaatikkoa. Monin paikoin olisi kaivannu pikkusiltoja ojien yli sekä portaita pahimpiin paikkoihin. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta niitäkin olisi kaivannut, arpoa sai mm. siirtymää väylien 10-11 ja 13-14 välillä. Lisäopastusta olisi voinut olla muuallakin. Osin toki asiaan vaikutti se, että uudella radalla ei ollut polut vielä tallaantuneet. Sokkoväyliä oli tietenkin muutamia ja tarkkaa spottaamista vaatii, kun alueelle liikkuu kuitenkin runsaasti muitakin kuin frisbeegolfin pelaajia. Kakkosen kori näkymättömissä montussa ja olin jo heittänyt avaukseni kohden kasin koria, kunnes huomasin erheeni. Rinne kakkosen korin ympäristössä varsinkin sateella turhan liukas jyrkkyyden takia, portaat olisivat enemmän kuin tervetulleet! Viimeisen eli 18-väylän heittopaikkaopaste ei vastaa todellisuutta. Tohmajärven uuden frisbeegolfradan ehdottomasti suurin puute oli kuitenkin alati läsnä olevat supermegamonsterimörrit liian monilla väylillä, mm. 9, 10, 11 ja 12 vain muutamia mainitakseni. Yksin heittäjälle aika orpoa, kun spottaaminen toivotonta. Itselläkin kului ihan "kiitettävästi" aikaa kiekkojen turhauttavaan etsintään. Kun rata on rakennettu aluskasvillisuuden kannalta ongelmalliseen paikkaan missä pahimmat puskat on muutoinkin raivaamatta, niin on vaikea tai jopa täysin mahdoton uskoa, että Tohmajärven kunnalla riittäisi minkäänlaisia resursseja radan riittävään ylläpitoon. Radalla pitäisi tehdä aika hurja raivausurakka väylien varsilla ja sen jälkeenkin säännöllistä niittoa... ei onnistu, ei mitenkään. Jep! Raakile tosiaan, niin kovin monessa suhteessa. Pitkälle radalle välttämättömiä rakenteita puuttuu paljon, niitä lisäämälläkin arvosana nousisi itsellä vain yhden pykälän. Radan ryteikköisyys ei vain valitettavasti tule poistumaan, vaikka kuinka hyvää tahtoa kunnalla olisikin. Toivottavasti toki olen väärässä. Ei ole minkäänlaista kiirettä palata tuonne uudestaan! 2/5Sulkavan frisbeegolfrata
Sulkavan kunnassa koulun, liikuntahallin ja moninaisten muidenkin liikuntapaikkojen sekä keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Sulkavan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1427m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2510m. Pelattu 20.8.2021. Rata sisälsi jonkinlaisia korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Syke ei kuitenkaan ihan mahottoman kovaksi missään vaiheessa päässyt nousemaan. Siirtymät väylältä toiselle olivat hyvin lyhyet, joten radan kiertää hyvinkin nopeasti. Radan väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja ja allekirjoittanutta miellytti kovasti, että peräti 8 väylää ( 1-3 ja 14-18 ) kiersi tavalla tai toisella puistomaisissa ympäristöissä mikä on heittotilan kannalta hieno juttu. Lisäksi maisemat olivat kyllä kohdillaan Sulkavan radalla. Hienoin kaikista väylistä oli ilman muuta nro 15 missä heitettiin puistossa reiluun alamäkeen yli 100m viskasu ja kori vielä kiven päällä kera portaiden. Rakenteista infokartta, teeopasteet ja Seppo-korit hyvässä iskussa. Roskiksia ja penkkejä löytyi riittävästi. Keskustan kaupat ja muut palvelut mm. evästelyyn tosiaan ihan vieressä. Itseltä lämpimät suosittelut Kahvila-Puoti Alina, oikein ihana palvelu ja maistuvat tuotteet... ja ne vessan tapetit, kerta kaikkiaan! 🙂 Mutta... ei. Teet olivat pikkuriikkisiä betonilaattoja, joista ei ollut mitään hyötyä vauhdinotossa. Täyttävät kyllä 1-tason ratakriteerin, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla juuri kaivannutkaan. Kaikkein suurin puute Sulkavan radalla oli kuitenkin se, että aivan liian usein väylät olivat liian lähekkäin toisiaan tai sitten kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin. Jopa niin, että heitetään avaus sokkona kohden koria ylämäkeen ja seuraava heittopaikka korin vieressä näkymättömissä, jotta milläs sitten spottailet, jos yksin heität... Jep! Sumputus oli välillä aika hurjaa, pahimmat kohdat väylillä 10-11-12 ja 15-16, mutta myös muualla liikaa lähekkäisyyttä oli runsain mitoin tarjolla. Lisäksi rataa ylläpitävä taho ei ole suostunut omien tietojeni mukaan tekemään yhteistyötä fgr:n tietojen päivittämiseksi ajantasalle. Toimintaa, jos ei voi kuin peukkua alaspäin näyttää... Väylät olivat mukavia heittää Sulkavan radalla. Olivat itselle eli aloittelijalle sopivia pituutensa ja profiilinsa puolesta. Tokikaan eivät olleet liian helppoja, vaan jonkinmoista haastetta oli aina mukana. Maasto oli kivaa ja vaikka välillä pieniä mörrejä olikin, niin kohtuullisesti kiekot kuitenkin aina löytyivät. Turvallisuuspuutteet kuitenkin turhan kovat lähes koko radan osalta. Hiljaisena aikana vielä jotenkuten menee, mutta hieman enemmän porukan aikaan saattaa aika ikäviä osumia kiekoista tulla. Lisäksi heittopaikat kaipaisivat kiiruusti parantamista ja modernisointia! Voisi tämän radan ehkä joskus pelata uudestaankin, kaikista puutteistakin huolimatta. 3/5Heituinlahden Nuorisoseuran frisbeegolfrata
Savitaipaleen kunnassa Heituinlahden kylällä Heituinlahden nuorisoseuran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 907m ja BB3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2250m. Pelattu 11.8.2021. Rata ei isoja korkeuseroja sisältänyt, joten hikiliikunnan puolelle ei kierroksella päästy. Radan parasta antia olivat korit mitkä olivat Kärkkäisen kopiot Innova Sport pdga-koreista, toimivat kuitenkin ihan mukavasti. P-paikan vieressä hiljainen hiekkakenttä mukavasti pituusheittojen treenailuun. SEO-huoltoasema pitkillä aukioloilla muutaman sadan metrin päässä evästelyä varten. Mutta… surkea mikä surkea, ihan kirjaimellisesti! Rata kiemurteli paikallista kuntopolkua. Tarjolla oli paikoin superkapeaa puuränniä missä ei ollut minkäänlaista ideaa heittolinjoista, yhtään ainoaa puuta ei oltu kaadettu radan tekemisen yhteydessä. Väylät olivat yli 100m mittaisia ja kapeuteen yhdistettynä täysin toivottomia pelata. Lisäksi sivustoilla vaani sellaisia supermegamörrimöykkyjä, että alussa ketutti, sitten potutti ja lopuksi jaksoi enää naurattaa radan surkeus. Tarjolla oli 9-väylää pääosin sokkoväyliä. Sanomattakin lienee selvää, ettei yhtään suosikkiväylää tällä radalla ollut. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet edes jonkinmoiset. Infokarttaa ei ollut eikä myöskään next tee -kylttejä. Väyläsuunnittelun surkeutta kuvastaa myös par-lukemien vetäminen siitä kuuluisasta taikurin taikahatusta. Pitää sanoa, jotta Heituinlahden rata pääsee yhdessä asiassa ykköseksi Suomen frisbeegolfratojen joukossa. Olisin suorastaan järkyttynyt, jos radan väylä nro 7 EI olisi Suomen pisin par 2, hulppeat 80m ( juurikin superkapeaa, mutkaista puuränniä ja megamörrit kummallakin puolella ). Kertokaa, jos joku menee edelle tässä suhteessa… Jep! Tämä Heituinlahden rata oli kieltämättä ehdottomasti yksi surkeimmista mitä olen koskaan pelannut! Paikkansa tämä kuitenkin ansaitsee fgr:n listauksessa, sillä mukaan tarvitaan kaikentasoisia ratoja. Ehkä joku muu oivaltaa tämän radan tarkoituksen minua paremmin. Olen itsekin pelannut lukuisia hyvinkin niukan budjetin ratoja mitkä ovat kuitenkin olleet ihan suht pelattavia. Tämä mahdollistuu sillä, että radan suunnittelee henkilö joka oikeasti ymmärtää jotain frisbeegolfista. Ei tarvitse kallista ammattisuunnittelijaa, vaan lähialueen frisbeegolfseurasta joku koordinoimaan rataprojektia alusta loppuun ja lopusta alkuun, tekevät nuo pääsääntöisesti aivan ilmaiseksi. Jos budjetti ei veny valmiisiin rakenteisiin, niin koreja saa hyvin halvalla ihan kohtuutasoisia ja esim. opasteet on erittäin helppo tehdä talkootyöllä ja likellä 0-budjettia. Heittopaikkoihin kannattaisi aina panostaa, ettei koskaan olisi maapohja. Jos ei halua rakentaa heitto”laatikoita”, niin pohjustustyö kannattaa kuitenkin tehdä huolella eikä vain lätkäistä mattoa muhkuraiseen maahan. Ratakarttakin jossain muodossa olisi aivan ehdoton. Noh… toivotaan, että Heituinlahden asukkaat saavat kylälleen paremman frisbeegolfradan joskus tulevaisuudessa. Sen he olisivat ansainneet! Tässä kunnossa rataa voi nippa nappa suositella vain kaikkein vannoutuneimmille ratabongareille. 1/5Savitaipaleen frisbeegolfrata
Savitaipaleen kunnassa aivan keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Savitaipaleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 835m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2330m. Pelattu 11.8.2021. Metsässä/pururadalla kulkeneella radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat radan pituuten nähden mukavan vaihtelevia ja erilaisia. Heittolinjat koko ajan selkeät. Ehdoton suosikkiväylä heti nro 1, missä alas monttuun viskastiin kiekkoa. Myös kakkonen oli aika uniikki väylä millaisia harvoin näkee eli ensin mentiin alamäkeen ja siitä kivuttiin vielä jyrkästi ylämäkeen pitkä pätkä. Siirtymät lyhyet, kasilta ysille pidempi. Rakenteet hyvässä ellei jopa erinomaisessa kunnossa. Infokartta, korit nuolineen, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko ja roskis, ei valittamista. Frisbeegolfrata sijaitsee liikuntakeskuksen alueella missä runsaasti muitakin urheilun suorituspaikkoja, esim. draivien ja oikeasti pitkien sellaisten harjoitteluun keinonurmikenttä ja lisää pituutta heittotreeniin saa, jos alkaa viskomaan jo p-paikalta ihan kuinka ison heittokäden nyt sattuukin omistamaan. Savitaipaleen keskustan palvelut tosiaan vieressä mm. evästelyä varten. Mutta... oli sitä huonojakin kohta mitkä kaipaisivat kipeästi kehittämistä. 7-väylä oli yksi teennäisimmistä mando-kikkailuista mitä on koskaan tullut vastaan. Ei sopinut radalle yhtään, ei ollenkaan, lähinnä pisti ärsyttämään. Kaiken lisäksi mandoa ei sitten ollut merkitty mitenkään radalle, vaikka kartassa sellainen olikin. 3-väylä olisi ollut ihan hieno, mutta... miksi ihmeessä muutoin siistillä radalla oli yksi todellinen ryteikköväylä missä heittolinjatkin olivat hieman niin ja näin ja spottaaminen aivan välttämätöntä kiekon hukkumisen välttämiseksi! Vaarallisin viritelmä oli ehdottomasti kuitenkin, kun 4-väylältä lähti kulkemaan kohden vitosta. Tämä reitti kulki keskeltä 9-väylän heittolinjaa. Ensikertalaiselle oli mahdoton huomata katveessa olevaa 9-väylän heittopaikkaa missä heittäjiä olikin ja onneksi huutivat varoitushuutoja, niin tajusi pysähtyä odottamaan heidän heittojaan. Muutamassa kohdin mentiin aika jyrkästi alaspäin ja niihin kohtiin kaipaisi kipeästi portaita, sillä sateen jäljiltä liukkaalla vaaranpaikkoja siltä osin aivan liikaa! Savitaipaleen rataa oli oikein mukava pelata. 9-väyläiseksi harvinaisen monipuolinen rata. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja korkeuseroista tykkään aina. Kuten yllä todettua, niin puutteitakin oli aikalailla. Ne olisi mahdollista helposti laittaa kuntoon, niin tästä tulisi yksi parhaista ellei likimain paras 9-väylänen mitä on koskaan pelannut. Nyt ei ihan korkeinta arvosanaa voi valitettavasti antaa. 4/5Vattuvuori DiscGolfPark
Päivitetty ratakartta löytyy myös fgr:ltä. Väyläkuvaukset uudistetaan lähiaikoina.WHD Gård DiscGolfPark
Mäntyharjun kunnassa Nurmaan kylässä WHD Gård DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2158m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6720m. Pelattu 11.8.2021. Radan korkeuserot eivät ihan kovimmasta päästä olleet, mutta saivat sykkeen kuitenkin aika ajoin hieman nousemaan. Väylät olivat pitkiä ja monipuolisia. Ensimmäiset 7 väylää kulkivat puistossa ja loput sitten metsässä. Vesimaisema oli kauniisti läsnä radalla monessakin kohtaa. Heittolinjat olivat aina selkeät koko radalla ja erityisen hienoa oli ensimmäiset väylät missä todellakin oli paljon tilaa heittämiseen. Siirtymät pääosin lyhyet, ainoastaan 7 - 8 ja 17 - 18 hieman pidemmät. Suosikkiväylä ehdottomasti nro 1, aivan upean hieno aloitus puiden keskeltä alamäkeen, ihan täyttä timanttia! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvää dgp-laatua. WHD:n alueella paljon palveluja. Ainakin kesäaikaan auki oleva WoiKiska tarjosi jonkin verran ostettavaa. Kun oman käynnin aikana alueen ravintola aukesi vasta klo 15.00, niin olisi toivonut, että WoiKiskassa olisi ollut myös oikeasti sämpylää tms. suolaista syötävää tarjolla, valikoima siltä osin kehno. Alueella myös majoitusmahdollisuus, Woikosken automuseo, Kauneushoitola, Hevospalvelukeskus sekä paljon muita aktiviteetteja. Mutta... voi itku ja hammasten kiristys. Ei, ei, ei. Ensimmäiseksi tuli mieleen kierroksen jälkeen, jotta kenelle tämä rata on oikein suunniteltu? Radan väylät ovat niin pitkiä ja vaikeita varsinkin metsäpuolella, jotta aloittelija ei radasta saa kovin kummoista kokemusta irti. Radalla on lisäksi kaksi vesiväylää, joista kummatkin ovat niin vaikeita ylityksiä, että 95% ei ylitä niitä lainkaan. Nro 17 vaihtehtoinen heittopaikka ei paljoa lohduta, kun kori sijaitsee todellisessa rolleririnteessä mistä kiekolle saa helposti sanoa heippa, veteen meni ja molskis! Nro 14 oli aika uniikki veden ylitys, kun mentiin yli vetolossin avulla. Aivan liian vaikea väylä tällaiselle pelaajalle, skippaaminen lähinnä harmitti, vaikka vetolossi siis kiva olikin. Kauniitahan nuo veden ylitykset olivat, mutta... Muutoin ekan seitsemän väylä hienouden jälkeen rata vajosi syvälle. Siinä missä ekoilla väylillä ei ollut minkäänlaista pelkoa kiekkojen katoamisesta, niin loppupään väylät vaativat monin paikoin todella tarkkaa spottaamista, sillä heinä ja pusikkomonsterit alkoivat heti ekalla metsäväyllällä ( nro 8 ). Moni väylä heitettiin sokkona missä korille ei ollut mitään toiveita nähdä heittopaikalta. Rakenteissakin oli selvää petraamista. Koko kierroksen aikana radalla ei ollut yhtään penkkiä taukojen pitämiseen. Heittopaikatkin olivat periaatteessa ihan ok, mutta laatikot olivat jo hieman pettäneet eli kehikon puureuna oli paljon ylempänä kuin nurmimatto, kun pitäisi ehdottomasti samalla tasolla. Yritä siinä sitten pidempää vauhtia ottaa, kun olet turvallasi maassa ennenkuin ehdit "firsbeegolf" sanoa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja se olis kohtalaisen iso puute! Vaikka siirtymät järkeviä olivatkin, niin silti opasteita olisi moneen paikkaan kaivannut, esim. siirtymät 7 - 8, 14 - 15 ja 17 - 18 olivat liian huonosti opastettuja ja arpoa sai. 13-väylällä kannattaa varoa korin edustalla olevaa lampea vaikkei se nyt kovin syvä tainnut ollakaan. Radan pelaaminen maksoi 10e/hlö/pv. Olenko yleisesti ottaen valmis maksamaan pelikierroksesta 10e? Kyllä. Olenko valmis maksamaan sen uudelleen WHD:ssä? En. Maksan mielelläni sellaisen radan pelaamisesta mikä on hyvä ja monipuolinen ja siitä oikeasti pidetään huolta. Suurin osa maksuista on tasan 5e. Tällä hetkellä 10e tai yli ratoja on vielä vähän. Jos maksu on noinkin korkea, niin pelielämykseen pitäisi sisältyä jotain erityisen hyvää. Väylillä ei saa olla sellaisia heinämonstereita mitä täällä oli. Rakenteissa ei saa olla tavattuja puutteita. Vesiväylät täysin turhia ja suurimmalle osalle liian vaikeita, pelkka kauneus ei pitkälle riitä. Noh... ehkä tällekin radalle on oma käyttäjäkuntansa, jotka oikeasti saavat radasta jotain irtikin. Minä en saanut riittävästi. Muutaman väylän maisemat ja puistopuolen heittotila eivät riittäneet kovin tasapainoiseen elämykseen. Periaatteessa joskus voisi pelata uudelleenkin, muttei kiire ole kyllä lainkaan. 3/5Mäntyharju DiscGolfPark
Mäntyharjun kunnassa aivan ydinkestussa kaikkien kunnan palveluiden äärellä Mäntyharju DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 539m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 10.8.2021. Tämä puhdas puistorata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja periaatteessa aika helppoja, mutta... monesti oli kuitenkin puita ja pensaita hankaloittamassa pelaajan haaveunia liian hyvästä tuloksesta. Siirtymät hyvin lyhyet, erittäin nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat (iso betonilaatta), heittopaikkaopasteet ja korit kunnossa. Vieressä olevien Mäntyharjun keskustan palveluiden ohella vieressä ( 200m ) myös ravintola Kurkiniemi. Hieno miljöö veden äärellä, vanha rakennus, hyvää ruokaa ja aivan erinomaisen hieno palvelu, voin lämpimästi suositella ruokapaikaksi kierroksen jälkeen! Rakenteiden suhteen ei paljoa parannettavaa. Väylistä 6 ja 7 liian lähekkäin toisiaan, varsinkin, kun kutonen pakko kiertää seiskan kautta. Alueella pelaaminen vaatii huolellista spottaamista. Vaikka näkyväisyys oli kohtuullinen, niin liikkujia oli ainakin oman kierroksen aikana runsaasti, joten tarkkana sai siis olla. Tämän Mäntyharjun radan paras ja huonoin osa oli vesi. Rata sijaitsi äärettömän kauniissa ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Vesi on elementtinä maisemallisesti hyvin kaunista. Mutta... Kyseessä on selvästi aloittelijoille suunnattu rata, mutta... Kaksi ( !! ) väylää (6 ja 9) kulkee niin pitkän matkaa veden kautta, jottei aloittelijalla ole mitään mahdollisuuksia viskaista veden yli kiekkoja, eikä myöskään vähän pidemmälle ehtineellä. Onneksi molemmat väylät pystyi hyvin kiertämään maateitse. Varsinaisten vesien ylityksien lisäksi myös väylillä 1, 4 ja 5 kiekon saaminen veteen isolla mahdollisuudella mahdollista myös. Jos aloittelijaradalla on viisi eli yli puolet väylistä potentiaalisia kiekon hukkumisväyliä, niin se on todella erittäin paljon liikaa! Mäntyharju DiscGolfPark herätti poikkeuksellisen ristiriitaisia tunteita eikä arvosteleminenkaan ollut millään tavoin helppoa. Vesimaiseman kauneus ja mukavat väylät hävisivät minun papereissa radan profiiliin täysin sopimattomiin vesikikkailuihin. Muokkaisin itse radan täysin uusiksi joko väylien määrää muutaman vähentämällä ja/tai väylien sijainteja muokkaamalla niin ettei olisi mahdollisesti yhtään vesistönylitystä. Ihan paikan kauneuden takia voisi pelata joskus uudestaankin, mutta isoin varauksin kuitenkin... 3/5Kaskisten frisbeegolfrata
Onko fgr:lle ilmoitettu jo uusitun radan väylätiedot, uusi ratakartta, mahdolliset muutokset koreihin, heittopaikkoihin, opasteisiin ja muihin radan tietoihin?Pappilan frisbeegolfpuisto
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021. Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää. Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa. Mutta... ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla. 10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä... ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon. Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen. Juu ei... Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla. 2/5Kuortti DiscGolfPark
Pertunmaan kunnassa Kuortin ulkoilualueella Kuortti DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 664m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2060m. Pelattu 10.8.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen Kuortin metsäradan pelaaminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät olivat vaihtelevia ja hienoja väyliä, joita oli oikein mukava heittää. Hiekkakuopan reunoja tultiin muutaman kerran selkeiden väylien muodossa ylös. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. Hienoin väylä ehdottomasti heti ensimmäinen missä heittettiin monttuun alas vasemmalle kaartaen ja vielä hyvät portaat helpottamassa laskeutumista. Maasto sellaista, jotta kiekot löytyvät helposti. Rata oli selkeä ja hyvä kiertää, sillä siirtymät olivat lyhyet ( neloselta vitoselle pidempi ) eikä ratakarttaan tarvinnut turvautua. Kolmosväylän kruununa oli upeat kalliomaalaukset keskellä heittoväylää. Lopussa myös kaunis vesimaisema pelissä. Suomen toiseksi vanhin ABC-asema Kuortissa ihan kivenheiton matkan päässä evästelyä varten. Rakenteet oikein mainiossa kunnossa. Infokartta, maahan asennetut nurmimatot, heittopaikkaopasteet, putsausharjat ( ! ), korit nuolineen, kaksi treenikoria sekä 6-väylän lepopenkki laadukkaat. Next tee -kylttejä löytyi muutama, ehkä lisääkin olisi mahtunut. Vieressä treenihiekkakenttä pituusheittojen hiomiseen. Puutteita tästä radasta ei pahemmin löytänyt. Alussa olisi voinut olla roskis, tosin matkan varrella niitäkin taisi olla, en ihan tarkkaan muista. Oikeastaan ainoa jonkinasteinen puute oli se, että, kun kuitenkin kuljettiin metsässä/hiekkakuopalla, niin ekan väylän lisäksi ei rataan oltu saatu mahdutettua kunnollista alamäkiliidätystä, edes lyhyehköllä väyläpituudella varustettuna. Ylämäkeen mentiin kyllä hyvien väylien muodossa, mutta toiseenkin suuntaan olisi toivunut saavansa heittää. Puuttui ikäänkuin se kirsikka muutoin täydellisen kakun päältä. Hieno ja monipuolinen rata missä rakenteet hyvässä kunnossa. Korkein arvosana on helppo antaa Kuortin radalle, mutta "suosikki"-painiketta en fgr:ssä paina. Tämä ihan vain siitä syystä, että se oikea liidätysväylä oli jätetty tekemättä ja se hitusen häiritsi. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, yksi parhaista 9-väyläisistä mitä on itse pelannut ja voisi Kuortin radan pelata ihan milloin tahansa uudestaankin. 5/5Kolin frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Loma-Kolin lähellä Kolin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 725m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2070m. Pelattu 23.7.2021. Loma-Kolin rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten oikein hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin vaihtelevia eikä millään mittarilla mitattuna helppoja väyliä. Löytyi ylä- ja alamäkeä sekä kaarroksia moneen suuntaan. Monia mukavia väyliä, joista ehkä nro 3 oli miellyttävin, alas vasemmalle kaartuva puukujaväylä. Nro 7 oli myös aika mielenkiintoinen alamäkeen heitetty väylä, mutta samalla radan vaikein. Maasto erittäin miellyttävää kuivaa mäntykangasmetsää mistä pääosin kiekot löytyvät mukavasti, tosin kivien koloihin saattaa kiekko joskus sukeltaa... muutoin kivet/kalliot maisemallisesti erittäin hyvät. Rata löytyy hyvin fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla. P-paikka kolmelle autolle on n. 100 ennen radan alkua oikealla puolella tietä. Alussa pikkiriikkinen ratakartta. Heittopaikkaopasteet kohtalaisessa kunnossa, tosin heittosuuntaa kuvaavia pikkukuvia olisi kyllä kovasti kaivannut. Seppo-korit hyvässä kunnossa. Mutta... radassa oli paljon hyvää visuaalisesti ja väyläsuunnittelun puolella, mutta ikävästi sitten niitä huonojakin puolia. Heittopaikat kivituhkaa ja isosti montulla. Väylien turvallisuus retuperällä. Liian monet väylät liian lähekkäin. Esim. 2 ja 3 sekä 6 ja 7 korit ja heittopaikat aivan liian likellä toisiinsa nähden. Ja vaikka tilaa olisi ollut jopa muillekin jaettavaksi, niin tietenkin nro 5 ja 7 oli laitettu risteämään keskenään... auts! Next tee -kylttejä ei yhtään kappaletta ja heittopaikkoja saikin aika huolella etsiä ja arpoa. Seiskan kori isosti vääntynyt, miten lie noin päässytkin käymään... Useammalla väylällä hienoista karsimisen tarvetta, sillä runsas kasvillisuus piti huolen siitä, että heittolinjoja piti vähän turhankin paljon tuumailla, erityisesti nro 8 ongelmallinen. Sokkoväyliä liikaa. Loma-Kolin rata oli mukava, hyvin korkeuseroja sisältänyt rata. Väylät mukavia pelata ja visuaalinen vaikutelma hyvä kivikkoineen ja korkeuseroineen. Rakenteiden ja turvallisuuden puutteet olivat kuitenkin turhan isoja, jotta kokemus olisi noussut mitenkään kovin kummoiseksi kuitenkaan. Maastoon saisi rakenteet uusimalla ja paremmalla väyläsuunnittelulla helposti 5/5 kenties 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Jos maan omistuskysymykset eivät nouse esteeksi, niin tilaa tosiaan on, vaikka muille jakaa! Rata oli ihan kiva keskitason kokemus. Voisi pelata joskus myöhemminkin, mutta kiire sellaisen uudelleenpelaamissuunnitelman oikeaan toteutukseen on aika kaukana todellisuudesta. 3/5Kolin kylän frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Kolin kylällä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 5-väylää, 223m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1290m. Pelattu 23.7.2021. Kolin kylän rata oli metsäisissä olosuhteissa täysin tasamaalla kiertävä lyhyt rata, joten erittäin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät eivät suunnittelunsa puolesta tarjonneet minkäänlaista vaikeutta, vaan hyvin helppoa pelaamista oli lähes jokainen väylä. Kaunein oli 3-väylä missä oikealle puolelle jäi kaunista maalaismaisemaa ja heinää seipäille nostettuna. Lisäksi 5-väylä oli ihan kaunis vasemmalle kaartava pikkunätti metsäväylä. Radan sijainti erinomainen, sillä Kolin Sale naapurissa sekä kylän ravintolapalvelut aivan äärellänsä myös. Alueella sijaitsi myös pikkiriikkinen laavu ja minigolfrata (mailojen vuokraus Kolin matkailuneuvonnasta tien toiselta puolelta). Kolin kansallispuiston palvelut myös alle 4 km päässä. Alusta löytyi pieni ratakartta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät jokaiselta väylältä. Korit Discmanian halpiskorit (pdga-hyväksyntä), ketjut enimmäkseen ruosteessa, myös harjoituskorissa. Mutta... ei, ei, ei. En ymmärrä tuon radan funktiota oikein millään tavalla. Ketä varten se on rakennettu? Oikeasti. Sellaista ryteikköä ja viidakkoa alusta loppuun ja lopusta alkuun, jotta ilman spottausta pärjää ainoastaan minimalististen väylien ansiosta, vaikka niidenkin viidakoihin on kiekko äärimmäisen helppo hukata! Väylät olisivat helppoja, mutta pusikot toivat omat haasteensa, eikä yhtään hyvällä tavalla sanottuna. Rakenteet oli mitä oli. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja erityisesti siirtymä 2-3 oli täyttä arvailua ja karttaa piti siinä(kin) kohdin vilkaista. Vaikka tilaa olisi ollut runsaasti, niin luonnollisesti 1 ja 2-väylät oli laitettu risteämään keskenään. 5-väylältä siirtymä alkuun turhan pitkä mikä kuvastaa kaiken muun kanssa huonoa suunnittelutyötä. En tiedä... tätä rataa pelatessa tuli lähinnä surullinen fiilis. Näitä ratoja on Suomessa aivan liikaa, joiden suunnitteluun ei käytetä henkilöitä jotka osaisivat järkeviä ratoja suunnitella. Ratoja, jotka innostuneisuuden alkuhuumassa rakennetaan ja paukutellaan henkseleitä, jotta tämöttinen saatiin ja sitten ei koskaan kertaakaan milloinkaan vaivauduta ylläpitämään rataa yhtään millään tavalla! Radalla oli kaksi kaunistakin väylää, jotka sitten hukkuivat tuohon viidakkoseikkailun karuuteen. Minkäänlaista ylläpitoa radalla ei siis ole. Sääli, todella sääli. Kolin kylälle saisi edes alkeellisella suunnittelutaidolla erittäin hyvän ja kauniin 6-väyläisen tai jopa 9-väyläisen radan. Kun rataa vielä sitten ylläpidettäisiin säännöllisesti, niin palvelisi tämä pikkurata matkailijoitakin mukavasti, varsinkin, kun Loma-Kolilla on omansa ja Ukko-Kolilla tuore pro-tason rata. Jep! Ei koskaan ikinä uudestaan, ei todellakaan! Tätä voi suositella vain vannoutuneimmille ratabongareille, ei yhtään kenellekään muulle! 1/5 ( ihan vain muutamista rakenteista ja kahdesta ok-väylästä ).Ikaalisten kylpylä
Ratakartta on nyt fgr:llä.Luhangan frisbeegolfrata
Luhangan kunnan (691 asukasta!) ainoa frisbeegolfrata Tammijärven koulun ja uimarannan vieressä. Pituutta radalla 6-väylää, 387m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 8.7.2021. Korkeuseroja ei pahemmin ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen radan kiertäminen. Väylät lyhyitä ja helppoja, toki puut hieman mukana vaikeuttamassa fribaajan elämää, puttereilla ja midareilla pärjää oikein mainiosti! Rata sijaitsi pururadan tuntumassa, mutta kaikki väylät menivät kuitenkin metsän puolella. Ei suosikkiväylää. Siirtymät lyhyet. Korit hyvässä kunnossa. Treenikorina oma, persoonallinen viritelmä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja infokartta erinomaisessa kunnossa. Uimaranta virkistäytymiseen ja huussi täysistuntoja varten. Next tee -kylttejä ei ollenkaan. Periaatteessa next tee -kylttejä ei noin tiiviillä radalla tarvitsisi, mutta... ongelma oli ettei heittopaikkaopaste, väylät ja infokartta olleet monella väylällä synkassa ollenkaan, selkeimmin ilmeni väylällä nro 3. Nelosen pituus ei todellakaan lähelläkään 55m! Opasteet tehty ja sitten heittopaikkojen asennus vähän "hällä väliä" -tyylillä, niin ei se paljon muuta tarvitse. 1-väylän heittolinjalle lätkäisty puukasa. Ajattelematonta typeryyttä, mutta toisaalta tarjosi väylälle hieman enemmän vaikeutta kiertämisen takia. Nelonen ja vitonen turhan likellä toisiaan. 1 ja 2-väylien heittopaikat pusikoituneet, vaatisivat isoa siistimistä, sillä radasta tuli heti todella pusikoitunut fiilis ja vielä kun ykkösen mörrit olivat aika pahoja, niin ei paljoa luvannut. Siisteyden puolesta parani jatkossa, eikä esim. kiekkojen kadottamista tarvinnut enää ykkösen jälkeen pelätä kovin tosissaan. Myös väyliä oli selvästi niitetty edes hitusen. Kyse koululaisille ihan hyvin soveltuvasta pikkuruisesta radasta mikä ei tarjoa oikein minkäänlaista haastetta vähän pidemmälle ehtineelle pelaajalle. Tämän radan pelaamista varten ei kannata kovin kaukaa vaivautua tulemaan, ellei sitten satu olemaan intohimoinen ratabongari. 2/5Korpilahden frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa entisen Korpilahden kunnan keskustan palveluiden läheisyydessä Korpilahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 1541m ja A1-luokitus. Korpilahden radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan liian helppoja väyliä. Miellyttävän monipuolisia ja heittolinjoiltaan selkeitä väyliä. Pääosin väylät oli onneksi vedetty metsän puolella ja vain muutamissa kohdin kulkivat pururadan uraa noudattaen. Suosikkiväyliä, jotka poikkesivat muista edukseen, oli erityisesti nro 9, nätti alas vasemmalle heitettävä väylä ja nro 10, jossa kivuttiin lopussa aika paljon ylöspäin. Siirtymät lyhyet. Kiekot löytyvät pääosin hyvin, sillä kasvillisuutta kuitenkin väylillä ja väylien sivustoilla maltillisesti. Tienviitoista radan p-paikalle erityismaininta, sillä niitä näkee radoille mentäessä aivan liian harvoin! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen (Prodigyn korien yksi pinna maalattu valkoiseksi, loistova idea!) + treenikori hyvässä kunnossa. Löytyi taukopenkkejä ja roskiksia. Puutteitakin oli. Infokartta ja fgr:ssä oleva kartta (sama versio) eivät täsmänneet väylien oikeisiin pituuksiin mitkä oli heittopaikkaopasteissa ilmeisestikin oikein. Ainakin väylillä 12 ja 17 oltiin aika pahasti pielessä ja taisi olla jotain muitakin epätarkkuuksia. Löytökiekoille oli kyllä laatikko, mutta lukitsematon... Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta niitä olisi mahtunut kovin moneen kohtaan lisääkin. Lisäksi kiinnitti huomiota mandojen määrä ja sijoittelu. Yleensä radoilla sorrutaan täysin turhiin mando-kikkailuihin joilla ei saavuteta yhtään mitään. Ehkä turvallisuutta on ajateltu, mutta monella väylällä tuumaili, jotta mitäköhän ihmettä tuolla mandolla juuri tällä väylällä suojellaan ja, jos sitä joutuu miettimään, niin silloin se lähes aina on täysin turha kikkailuhärpäke puussa! Onneksi höntsä-kierroksilla ei tarvitse mandojen mukaan mennä. Yksi merkittävä huomio oli, jotta Korpilahden radalla oli jopa poikkeuksellisen suuri määrä oikealle kaartavia fore-väyliä, kun paaaaaaljon yleisempää on rystypuolen vasemmalle kaartuvat väylät. Ei varmasti sattumaa, vaan uskon ratasuunnittelijoiden tehneen tämän ihan tietoisesti. Tällaisella umpirysty heittäjälle tietenkin huono päätös, mutta monelle varmasti ihan mieluisaakin vaihtelua... Korpilahden rataa oli ihan mukava pelata, väylät sopivan lyhyitä, haasteellisia ja vaihtelevia. Heittolinjat selkeitä. Kuitenkin hieman tylsä sitten lopulta. Vaikka väylät olivat mukavia heittää, niin ne toistivat aikalailla itseään eli koko rata oli nähty jo puolessa välissä. Oikein yksikään väylä ei tarjonnut todellista WAU-elämystä eikä löytynyt mitään ratamestarin yllätystä tai oivaltavuutta rakenteiden tai väyläsuunnittelun taholta. Rataa ilmeisesti päivitetty taannoin, kun infokartta ei vastannut todellisuutta. Olisi ihan kiva, jos kartta tehtäisiin samalla heittopaikkaopasteiden uusimisen kanssa ja toimitettaisiin myös fgr:lle. Kiusa se on nimittäin pienikin kiusa, valitettavasti... Voisi ihan hyvin pelata joskus uudestaankin, jos sijaitsisi itsestään katsottuna hieman lähempänä. Likellekään suosikkiratoja ei kuitenkin em. puutteiden takia yllä. 4/5Yksityinen: Tuomiojärvi DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa Tuomiojärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 659m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2140m. Pelattu 8.7.2021. Tämä rata todellakin sisälsi paljon kapuamista, kapuamista ja vielä kertaalleen kapuamista, joten lyhyeksi radaksi käsittämättömän paljon korkeuseroja oli ja raskaasta liikunnasta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyitä, mutta hyvin haastavia. Monta kertaa heitettiin reiluun ylämäkeen ja välillä tultiin kunnolla alaskin. Isot kivet ja kalliot aiheuttivat omat haasteensa kulkemiselle. P-paikalta oli vaikuttava laskeutuminen radalle, sillä maisemat olivat hulppeat ylhäältä harjun päältä. Rata sijaitsee tosiaan maisemallisesti äärimmäisen kauniilla paikalla harjumaastossa aivan Tuomiojärven uimarannan ja beachvolley-kenttien vieressä. Jyväskylän keskustan palvelut koko laajuudessaan aivan vieressä. Väylät olivat kaikki upeita eikä heikkoa kohtaa pahemmin löytynyt. Upeista väylistä hienoin oli saariväylä nro 4 mikä heitettiin reiluun alamäkeen. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet. Korit nuolineen + treenikori hyvässä kunnossa. Heittopaikat olivat riittävän hyvässä kunnossa, vaikka koko oli kohtalaisen pieni. Heittopaikkaopasteet hyvät, kasilta puuttui. Roskis löytyi alusta myös. Infokartta oli sotkettu, mutta sai siitä kuitenkin jotensakin selvää. Next tee -kylttejä ei ollut. Kiekotkin löytyvät maastosta pääosin hyvin, mutta kasilla saa olla tarkkana oikean laidan pusikoiden kanssa. Väylät olivat parissa kohtaa turhan likellä toisiaan, kaikkein hankalin tilanne 5/6 väylien osalta, mutta myös 8/3 olivat liian lähekkäin. MUTTA! Rata puretaan ihan lähiaikoina. Syynä siihen, jotta teiniporukat ja kännissä heitelleet joukkiot viskoneet kiekkoja huolimattomasti myös kevyen liikenteen väylillä, josta tullut valituksia. Lisäksi kasvillisuus kuulemma kärsii liikaa kasvaneista kävijämääristä. Kasvillisuus kärsii ihan joka ainoalla radalla eikä havaintojen perusteella Tuomiojärven radalla ollut sen suhteen mitään erikoista. Liekö sitten jotain liito-oravan papanoita löytynyt alueelta vai mitä, sillä perustelu ei oikein ole kestävällä pohjalla. Lisäksi se, että pienen vähemmistön toilailujen takia koko rata suljetaan, niin on surullista. Idiooteista ei päästä koskaan täysin eroon millään radalla, joten onko se sitten ensimmäinen ratkaisu, että lopetetaan liikuntapaikka, jos joku örveltää? Maailman huonoin ratkaisu ja selitys! Jokainen kaupunki ansaitsisi ratoja myös kaupunkien keskustaan ja niiden välittömään läheisyyteen jolloin radat olisivat helposti saavutettavia myös niille joilla autoa ei ole. Ja, kun enemmän syrjässä oleville radoille ei joukkoliikennettäkään kunnolla kulje, Jyväskylässäkään. Rata oli ihan yhtä timanttia, upeita väyliä toisensa perään. Ja ne maisemat... huh! Ihan ehdottomasti raskain 9-väylänen, jonka olen koskaan pelannut. Rakenteissa oli vähän puutteita ja samoin väyliä ihan hitusen liian likellä toisiaan. Monesti tuollaiset puutteet haukkaisivat arvioinnista osan pois, mutta tälle Tuomiojärven radalle voi reilusti antaan viisi tähteä ja painaa fgr:n "suosikkirata"-näppäintä. Todellinen surkeuksien surkeus, jotta noin hieno liikuntapaikka puretaan, surullista, todella surullista! 5/5Tanhuvaara DiscGolfPark
Savonlinnan kaupungissa Tanhuvaaran urheiluopiston monipuolisten liikuntapalveluiden äärellä Tanhuvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 8-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu 29.6.2021. Poitsun kanssa pelaamassa. Tanhuvaaran puistomainen rata oli täysin tasamaalla joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja perusväyliä. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut, mutta erikoisin oli urheilukentän juoksurataa pitkin heitetty 5-väylä ja kori oikealla katsomon takana, jänniä pomppuja luvassa, jos osuupi juoksurataan kiekko... Maisemat ja ympäristö hieno, vesi läsnä kauniisti. Kaikki väylät 1-8 pelattavissa, vaikkakin kunto yms. vaihteli aikalailla. Ei tässä radassa ollut oikein enää virtaa frisbeegolfradaksi... ei ollenkaan. Ei ollut infokarttaa. Heittopaikat maapohjalla ja heittopaikkaopasteet vanhat ja ykköseltä sekä vitoselta sekin puuttui. Ykkösen löytäminenkin hieman haasteellista. Korit dgp:t, mutta ketjut jokaisella väylällä ruosteessa ja osa koreista vääntynyt. Nelosella heitettiin suoraan kohden saunarakennusta minkä edustalla kori oli... ei lainkaan turvallinen ratkaisu! 5-väylän heittopaikan sijainnista ei mitään käsitystä. Heitettiin lopulta kentän päädystä juoksuradan puolelta korin suuntaan. 8-väylä kasvanut umpeen ihan kokonaan, suosittelen jättämään välistä. 9-väylän heittopaikkaopaste oli paikoillaan, mutta itse väylää ei enää jalkapallon kuplahallin takia ole. Aiemmin Tanhuvaaran henkilöstön kanssa jutelleena tiedän hyvin, että heillä on tiedossa radan rappiotila ja jollakin aikavälillä on tarkoitus uudistaa rataa olemassa olevien väylien osalta sekä mahdollisesti rakentaa lisää väyliä haastavampaan maastoon Moinsalmentien toiselle puolelle. Aika näyttää sitten, jotta miten noiden suunnitelmien kanssa käypi. Radan totaalista remonttia odotellessa radan pelaaminen ei liene oikein järkevää tai sitten pitää vain asennoitua siihen, että oikeastaan ihan kaikki on hieman rempallaan. Toki se rata siellä on, mutta... 2/5 ( ihan vain kauniista ympäristöstä, muutoin arvosana lähellä 0-tasoa )Kauvonniemen frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kauvonniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1777m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5470m. Pelattu 29.6.2021. Kauvonniemen frisbeegolfrata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiemurteli pururadan lähistöllä. Osa väylistä noudatti pururadan linjoja, mutta onneksi reilusti yli puolet väylistä oli rakennettu metsän puolelle kunnon metsäradan tavoin. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, jotta jopa vaativiakin ja laajalti erilaisia tekniikoita saisi käyttää ( jos osaisi ). Löytyi mukavia ylämäkiväyliä, mutta myös alamäkeäkin oli tarjolla, tasamaatakaan unohtamatta. Erityistä suosikkiväylää ei ollut. Siirtymät järkevät. Punkaharjun keskustan palvelut evästelyäkin ajatellen ykköskilometrien päässä. Pikkiriikkinen infokartta löytyi alusta, samoin roskis. Seppo-korit (+yksi treeni) hyvässä iskussa ja erityismaininta korien numeroinnista mikä on oikeastaan aivan liian harvinaista nykyisin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa! Löytökiekoillekin oli lukittava laatikko. Mutta... tätä rataa vaivasi se liian tuttu suomalaisen frisbeegolfradan ongelma. Heinää ja muuta kasvustoa on niin turkasen paljon keskellä kesää, kun ylläpitoa ei liene minkäänlaista. Tämä vaikuttaa pelaamisen motivaatioon ja järkevyyteen, ei jaksa innostua lainkaan ja spottaamiseen menee tolkuttomasti aikaa ja kilometrejä. Siltikin kiekot vaarassa kadota. Heinää ja ryteiköitä oli erityisesti väylillä 4, 11 ja 16, mutta myös muualla. Ei tämä ihan pahimmasta päästä ollut, mutta kuitenkin. 5-väylä oli oikein nätillä paikalla kallion päällä ja heitettiin alamäkeen, mutta väylän kauneuden huuhtoi pois pusikot joita sai tosissaan väistellä ja onneksi spottaaja oli vähän seuraamassa kiekkojen laskeutumispaikkoja. Ei yhtään taukopenkkiä. Jep! Näitä ratoja on Suomessa kolmetoista tusinassa. Ei Kauvonniemen radassa mitään isompaa vikaa ollut kuin ne pitkät heinät ja pusikot. Kiitosta pitää antaa väylien viemisestä kunnolla metsän puolelle. Väylät olivat muutoinkin vaativia ja siten ihan mielekkäitä heittää. Rakenteetkin mukavassa kunnossa. Ei vain jaksanut sytyttää kunnolla... 3/5Tuunaansaaren frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Tuunaansaaressa Taidekeskus Retretin, Punkaharjun Kesämaan ja muiden Punkaharjun matkailupalveluiden äärellä Tuunaansaaren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-väylää, 661m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2710m. Pelattu 29.6.2021. Koko rata oli hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja perusväyliä, jotka eivät varsinkaan pro-tason pelaajile hirveämmin haastetta tarjoile. Väylät 1, 7 ja 8 erittäin kauniissa puistoympäristössä veden äärellä. Loput viisi väylää kiertivät läheisessä metsässä. Siirtymät lyhyet, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi. Ei erityistä suosikkiväylää. Heittopaikkaopasteet hyvät. Lisäksi korit aina varmaa dgp-laatua. Vaan, mutta, jotta, että... ei sinnepäinkään kaikesta ohimenevästä kauneudesta huolimatta! Ei infokarttaa lainkaan. Radan aloitus kummallinen, kun p-paikalta katsottuna lähin väylä olisikin 8-väylä. Heittopaikat maapohjalla. Asuntoautojen varominen 7 ja 8-väylillä. Nyt sijoittelu sellainen, että uskalsi juuri ja juuri heittää, mutta hyvin tarkkana sai olla ja ihan täydellä voimalla ei kannattanut viskaista. Ja se suurin ongelma: villiviidakko, heinät, villiviidakko, pusikot ja villiviidakko ja mikä tärkeintä, niin VÄYLILLÄ! Jep! Korkeaa heinää oli siellä täällä ja tuolla eli käytännössä viidellä metsäradalla lähes jokaisella. 4-väylä oli kaikkien surkeiden väylien esi-isä ja ruumiillistuma. Väylä oli kasvanut täysin umpeen ja tarkalla spottauksella pelattiin väylä pojan kanssa lyhyillä heitoilla, mutta suosittelen ehdottomasti väliin jättämistä. Nelosen innoittamana jätettiin vitonen kokonaan heittämättä missä heinää ja pusikoita oli paljon niin väylällä kuin sivustoillakin. Kutosella odotti taas vasurilla sellainen ryteikkömonsteri mitä onneksi harvoin näkee... ihan mykistävä kohtaaminen oli se! Ei heitetty tuotakaan, vaan käveltiin pelkästään läpi. Puistoväylät. Niin... 1-väylä heitettiin veden yli ja oma heittotaito ei ole niin varma, jotta olisin lammikon yli viskannut kiekon, vaan seifti-heitto veden reunalle ja siitä korille veden yli. Jos meinaa heittää suoraan korille, niin vaatii ehdottomasti spottauksen, sillä aivan korin takana tie mille kiekko herkästi karkaa. Seiskalla mahdoton tehtävä muille kuin pro-pelaajille päästä lammikkoa yli! Onneksi sentään lammen sivussa oli vaihtoehtoinen, tosin sen paremmin merkkaamaton heittopaikka. Kumman lie valitsin... Kasilla vaarana oikealla puolella lampi ja vasemmalla asuntovaunut. Radan aloitus ja lopetusmaisemaa hallitseva lampi on hieno maisemallisilta arvoiltaan, mutta kolmen väylä pelattavuus meni sitten siihen! Minusta veden ylitykset tai vastaavanlainen korien sijainti ei kuulu minkäänlaisille radoille. Mutta aivan erityisesti ei vastaaville radoille, ei ollenkaan. Ne, jotka parhaiten tuollaiset väylät osaisivat heittää, niin eivät vaivaudu näin huonolle radalle. Täysin aloittelijoille tai vähemmän pelanneille sekä muutoin vain huonomman tekniikan omaavalle nuo kolme väylää tarjoavat vain mahdollisuuden epäonnistua ja hukata kiekkonsa lampeen. Radalla olisi mahdollisuuksia hurjan paljon parempaankin. Kolme väylää lammen ympärillä vähän siinä ja siinä, että onko järkevä paikka. Tuunaansaari on joka kantilta veden ympäröimä, joten olisiko edes maisemallisesti mahdollista saada vesi järkevästi jotenkin mukaan luonnollisessa ympäristössään? Ehkä ei, mutta kuitenkin. Metsäväylien ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti! Aivan älytön surkeuden huipentuma, jos viidestä metsäväylästä vähintään kolme olisi viisainta jättää heittämättä ja väyliä yhteensä vain kahdeksan! Ei ole minkäänlainen tarve pelata koskaan uudestaan! 1/5 ( ykkönen vain ja ainoastaan komeista lampi-maisemista, muutoin lähellä 0-tasoa )Tervaslahden frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Tervaslahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 488m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 28.6.2021. Tämä puistoratamainen rata oli likimain pelkkää tasamaata, joten sen puolesta yhden kierroksen pelaaminen kävi erityisen kevyestä ulkoilusta. Väylät olivat avoimia eli tilaa oli pääsääntöisesti oikein mukavasti heittää ja heittolinjat siten suht selkeät. Avoimuudesta huolimatta väylät oli rakennettu niin, että lähes jokaisella väylällä oli jonkinlainen haaste puiden ja pensaiden muodossa eli lyhyille radoille tyypillistä "suora heitto korille" tyylistä pelaamista ei ollut tarjolla. Siirtymät mukavan lyhyet. Radan nurmikkokin vastikään ajettu eli erittäin lyhyttä. Suosikkiväylä viimeinen eli nro 6. Pieni infokartta löytyi alusta ja samoin roskis. Heittopaikat olivat pieniä, mutta ajoivat ihan kohtuudella asiansa. Seppo-korit olivat ihan hyvässä kunnossa. Mutta... puutteitakin oli. Heittopaikkaopaste löytyi pelkästään 6-väylältä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja niitä olisi tarvinnut yllättävän paljon tiiviilläkin radalla. Väylät 1 ja 2 liian lähellä toisiaan, sillä kakkosen heittopaikka aivan liian likellä ykkösen koria. Muut väylät riittävän kaukana toisistaan. Puistomaisessa ympäristössä kiekot löytyvät Tervaslahdessa hyvin, mutta... päästettiin ohitse pojan kanssa yksi pelaaja joka veti kolmosella avauksella sellaiseen mörriin oikealle ettei todellakaan pahemmasta väliä! Itsekin olin auttamassa kiekon etsinnässä saniaisten ja puskien seasta, mutta toivoton oli urakka. Eli väylällä kannattaa tuossa kohdin todellakin pysyä! Jotenkin Tervaslahden radalla tuli hieman ristiriitainen fiilis. Tykkään puistoradoista missä on paljon tilaa heittää, kun oma heittotarkkuus on tosi alkeellisella tasolla. Mutta sitten... ei tuo rata silti oikein perinteisestä puistosta käynyt. Hieman kuin vietäisiin keskelle suurinta viljapeltoa puistopläntti, niin hieman teennäinen fiilis tuli radalla. Lisäksi rakenteet pahasti rupsahtaneet ja monilta osin pikaisen korjauksen tarpeessa! Sellaista perusmukavaa heittelemistä, muttei yhdelläkään väylällä minkäänlaista wau-efektiä kuitenkaan. Hieman siis sellainen väritön, hajuton ja mauton rata. Näitä on nähty Suomessa aivan tarpeeksi! 3/5Kalastajakylän frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kalastajakylän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.6.2021. Kalastajakylän rata kulki koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli paljon avointa heittotilaa, mutta siltikään väylät eivät olleet helppoja "suoraan korille" -väyliä, vaan väylille oli upotettu usein aina jokin juju vähintään puiden ja pensaikoiden muodossa. Kaunis vesimaisema koko ajan läsnä. Nurmi oli leikattu lyhyeksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaan useampi oikein kauniita ja paljon heittotilaa sisältäviä väyliä. Siirtymät lyhyet. Harhautuneet kiekot löytyy helposti. Heittopaikat olivat hyväkuntoiset, tosin aika pienet tarkoitukseensa. Korit hyvässä iskussa. Roskiksia löytyi. Uintimahdollisuus aivan äärellänsä viereisellä uimarannalla. Lähimpään K-kauppaan matkaa 1 km ja apsille 3km, joten palvelut siltäkin osin ihan vieressä! Rakenteissa oli myös puutteita. Heittopaikkaopaste puuttui ainakin väyliltä 1 ja 3. Tämä oli jo sikälikin kiusallista, jotta juurikin radan aloituksessa on hahmottamisongelmia. Eikä me oltu ainoat jotka ihmettelivät asiaa. Muutoinkin väylien järjestys ja lähtö/infokartan sijainti kummallinen. Kuvittelisi, jotta tuonnekin olisi saanut helposti suunniteltua radan joka alkaa ja loppuu aivan p-paikan kulmille, muttei näköjään sitten kuitenkaan. Next tee -kylttejä ei ollut ja muutamaan otteeseen saikin arvailla seuraavan väylän paikkaa, vaikka tiiviillä aluelle oltiinkin. Venelaiturien, uimarannan ja lasten leikkialueen johdosta alueella runsaasti muutakin käyttäjää, joten tarkkana heitoissa kaikilla väylillä. Väylät olivat aivan liian lähekkäin eli liian pienelle alueelle oli väkisin ängetty aivan liikaa väyliä. Rauhallisena hetkenä ei ongelmaa, mutta vilkkaampana hetkenä turvallisuusriskit erittäin isot osua kiekolla niin kanssapelaajia kuin alueen muitakin käyttäjiä. Järkevämpää olisi karsia väylien määrää nykyisestä, jos aluetta ei ole mahdollista laajentaa. Turvallisuuden eteen oli tehty pieniä tekoja kuten 4-väylän korin takana verkko ettei vettä kohden heitettäessä kiekot niin helposti päätyisi veteen asti. Lisäksi 4-väylän turvallisuutta parannetta verkolla minkä pitäisi blokata 3-väylältä mahdollisesti harhautuneita kiekkoja. Kalastajakylän rata oli aika erikoinen kokonaisuus. Radasta oli pidetty erityisen hyvää huolta, vesimaisema kaunista ja palvelut mukavan lähellä. Sitten nurja puoli oli rakenteiden kunto/puutteellisuus mikä harmitti pelatessa aikalailla. Jos turvallisuudessa ja rakenteissa olisi vastaavia puutteita monella muulla radalla, niin arvosana olisi selkeästi pienempi. Tämä rata kuitenkin lumosi hyvillä puolillaan ja tuli pelaamisesta oikein hyvä mieli. Voisin milloin tahansa tulla pelaamaan uudelleenkin! 4/5Aholahden frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Aholahden hiihtokeskuksen mailla Aholahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 23-väylää, 2247m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7360m. Pelattu 28.6.2021. Väylät kiertelivät hiihtokeskuksen mailla seuraten pururataa orjallisesti lähes koko kierroksen ajan. Korkeuseroja mukavasti, joten hyvästä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Siirtymät maltillisia. Väylistä paras nro 2 missä oivaltavuutta ja erilaisuutta pienoiseen alamäkeen ja vasemmalla sijaitsevaan koriin nähden. Lisäksi viimeinen eli 23-väylä ainoita missä oikeasti tilaa heittää reilusti eikä tarvinnut kiekon katoamista akuutisti pelätä. 6-väylän kori sijaitsi hienolla paikalla ison kiven päällä. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytökiekoille oli lukittava laatikko ja roskiksiakin löytyi. Mutta... ei, ei sinnepäinkään! Ei alkuunkaan! Kaikkein pahin ja merkittävin ongelma radassa oli, jotta ihan lähestulkoon joka ainoalla väylällä sait pelätä, että heität kiekkosi jommallakummalla tai molemmilla puolilla ahnaasti odottaviin Mörri Möykkyihin. Kaiken veemäisyyden huipentuma oli 9-väylä ja vasemman puolen viidakko. Vaikka spottaus oli aivan kohdalla sekä omassa että pojan heitossa, niin kumpikin onnistui hukkaamaan siihen viidakkoon luottokiekkonsa. Ei löytynyt vaikka lähemmäs tunti uutterasti etsittiin! Pysy väylällä... aivan. Olisikin sellainen taito... Aivan järkyttävää viidakkoa muuallakin, joten sen alle hautautui muutoin väylien analysointi. Ei ihan helppoja väyliä pelillisesti. Ja aina on jotenkin äärettömän tylsä ratkaisu vetää väylät orjallisesti pururadan varrelle ja sitten kori vain oikealle tai vasemmalle puolelle rataa. Heittolinjat monesti ko. radoilla epäselvät, niin paikka paikoin nytkin. Spottaus osittain aivan turhaa, sillä kiekkoja häviää tällä radalla tarkasta seuraamisesta huolimatta! Sitten niitä pienempiä ongelmia. Next tee -kylttejä olisi kaivannut lisää. Muutama oli, mutta liian usein sai karttaa lukea. Taukopenkkejä ei yhtä ainutta kappaletta koko kierroksen aikana. Väylistä 2 ja 3 liian lähekkäin. Kakkosen avaus on helppo viskata kolmosen heittopaikalle ja tässä kohdin spottaus ehdoton huonon näkyvyyden takia! Myös nro 14 ja 15 olivat toisiinsa nähden turhan likellä. 21-väylä jäi kokonaan heittämättä, kun oli niin likellä vettä, jotta, jos kiekko hiemankin feidaa vasurille, niin heippa kiekko samoin tein, sen verran rannassa väylä kulki. Epätoivoisen spottaamisen ja kiekkojen jatkuvat etsimisen takia kierroksella tuli käveltyä 7,4 km ja aikaakin kului lähes neljä tuntia. En tiedä... heinää radoilla on ja mörreihinkin pitää tottua, mutta... Jotenkin toivoisi ettei ratoja rakennettaisi näin mahdottomiin paikkoihin, missä ei kyllä pelaamisen iloa ole mitenkään päin löydettävissä juurikin koko ajan läsnä olleiden viidakoiden takia. Ei koskaan takaisin, ei vaikka sievoinen summa maksettaisiin! 1/5 ( ihan vain kohtuukuntoisista rakenteista, muutoin yksi huonoimmista koskaan pelaamistani pitkistä radoista )Hyytiälän frisbeegolfrata
Moro! Kannattaapi lukaista aina myös nuo "lue lisää" -kohdat radan kuvauksesta, niissä on monesti lisätietoa ratojen tilanteesta, niin nytkin.Karijoen frisbeegolfrata
18-väyläinen rata on ollut väliaikaisessa käytössä palomiesten SM-kisojen aikaan, ei ole siis pysyvä ratkaisu.Vesalan Ysi
Jyväskylän kaupungissa Vesalan Kurssikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan Ysi" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 675m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuil käveltyä 2000m. Pelattu 6.6.2021. Tämä jyväskyläläinen rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet. Tarjolla on perus ok-väyliä, heittolinjat koko ajan selkeät. Tiukkaa puuränniä tarjolla monella väylällä, joten tarkat heittäjät kiittävät ja kumartavat. Ja sitten meikäläinen... kaivaa kiekkoja koko ajan puskasta tai jostain ihan muualta. Väylistä nro 1 ihan nätti pienen kentän kohdilta avaus kohden koivukujaa. Myös nro 5 pikkunätti mäntyränni. Rakenteet olivat surkeimmasta päästä mitä 9-väyläisellä ja vielä uudella sellaisella on koskaan nähnyt. Ainoa maininnan arvoinen positiivinen asia oli korit ja nuolet mitkä olivat laadukas dgp-tasoa. Infokartta ei ollut. Heittopaikat oli tehty hieman niin ja näin. Ei ollut yksi tapaus, kun lavetti alla huojahteli ja tuli mieleen, jotta milloinkahaan hajoaa lopullisesti. Heittopaikkaopasteina puiset, tukin pätkistä tehdyt tolpat joiden päähän maalattu väylän nro. Vain kahdella heittopaikalla oli näkyvissä tolpassa myös par-lukema ja väylä pituus. Pikkukuvia heittosuunnan hahmottamisen avuksi ei myöskään ollut yhdelläkään väylällä. Ei löytynyt roskiksia, taukopenkkejä ( yksi alussa ), löytökiekkolaatikoita tai yhtään mitään muutakaan erityistä koko kierroksen aikana. Next tee -kyltteinä keltaisen nuolet. Ihan ok, mutta olisi niissä selvyyden vuoksia voinut lukea vaikka "next tee"... P-paikka yhteinen viereisen Vesalan Montun radan kanssa. Ratasuunnittelu hieman niin ja näin. 2-väylällä iso riski vippasta kiekko veteen. Muutoinkin väylä kummallinen, sillä, jos suoralla heitolla yrität ja vähän kääntää oikealle, niin vesi kutsuu armotta. Vasemmalta lähestyttäessä hieman varman päälle, niin lyhtypylväät kupuineen vaaravyöhykkeellä. 3-väylä vaatisi ihan ehdottomasti rollerisuojauksen, sillä väylällä iso riski jotta kiekko rollaa veteen korin takaista rinnettä pitkin. 4-väylä taas oli vedetty suon viereen... suon. Jep! Itikka-aikaan paikka on 100% itikkamagneetti! Ei hyvä. Mutta viereiseen suohon helppo oma kiekkonsa vippasta ja sieltä ei sitä pois sitten enää saa. En ymmärrä miksi tuokin väylä on pitänyt rakentaa? En tiedä... rata on varsin tuore, joten se ehkä vielä jollain tavoin kehittyy jatkossa. Opastusjärjestelmä oli surkea ja sitä kaikkein kipeimmin toivoisi korjattavan. Väylätkään ei kokonaisuutena mitään erityisen hohdokasta tekemistä tarjoilleet. Ei rata minun makuuni, ei ollenkaan... 2/5Honkolan koulun frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Honkolan koulun vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 437m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1120m. Pelattu 6.6.2021. Poitsun kanssa pelaamassa. Honkolan koulun rata on hyvin tasaisessa maastossa, jossa korkeuseroja ei juurikaan ole, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Kyse on hyvin tiiviistä alueesta missä siirtymät ovat erittäin lyhyet ja GPS:n mukaan p-paikalta lähteneen ja sinne loppuneen kierroksen kesto oli vain vähän yli 1km mikä on todella vähän. Maasto on frisbeegolfiin erittäin hyvin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää mikä pysyy kuivana kovemmillakin sateilla. Lisäksi kiekot löytyy maastosta koko kesän erityisen hyvin. Väylät olivat suht helppoja ja lyhyitä sekä suoria perusväyliä ilman mitään erityisiä kikkailuja. Puut oli kuitenkin pelissä jokaisella väylällä, joten liian helppoa heittämistä ei missään nimessä ole luvassa. Väylät tasalaatuisia ja ehkäpä 1-väylä miellyttävin maisemiltaan. Rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + yksi harkkakori myös ) olivat juurikin niin hyviä kuin tuoreelta radalta voikin odottaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta rata niin tiivis ettei niille ollut lainkaan tarvetta. 1-väylän korin ympäristössä laavu. Puutteita? Yksi ( tai kaksi ). Täyteen arvosanaan tämä muutoin kiva rata ei yllä. Väylät sijaitsivat nimittäin aivan liian tiiviillä alueella. Jos radalla joskus sattuisi olemaan ryhmiä enemmänkin pelaamassa kerralla ja laavulla vielä porukkaa, niin osumien riski on turhan suuri. Nelosella heitto voi helposti feidata laavulla olijoiden päälle. Lähes jokainen väylä sijaitsee niin, jotta toisen väylän pelaajat ovat potentiaalisessa vaarassa. Kun rata on profiloitu koululaisille ja aloittelijoille enemmän, niin liian tiiviin paketin ongelmat vain korostuvat. Se toinen puute... En ymmärrä miksi juuri 6-väylä on venytetty kaikkein pisimmäksi, kun sijaitsee kuitenkin radan hankalimmalla paikalla. Kiekon feidatessa liikaa oikealla, niin puista huolimatta läheinen koulurakennus on vaarassa saada osumaa. Turvallisuutta ei yhtään paranna mandon laittaminen. Paljon järkevämpää olis ollut rakentaa yksi pidempi väylä ihan mihin tahansa muuhun kohtaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti kaikki väylät nykyisellään ja 6-väylän pituudesta muutama kymmenen metriä pois. Puutteista huolimatta kuitenkin oikein kelpo rata 6-väyläiseksi. Honkolan koulu itsessään hyvin kaunis ja ratakin miellyttävä kokonaisuus. Kuiva mäntykangasmetsä on ehkä se kaikkein kivoin ratatyyppi pelata, kun kuivaa on aina ja harhautuneet kiekot löytyvät aina. Voisi tämän radan pelata hyvin joskus uudestaankin. 4/5Lapunmäki frisbeegolf
Konneveden kunnassa, Lapunmäen koulun ja ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä Lapunmäki frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3120m. Pelattu 6.6.2021. Tämä Konneveden uusi fribarata sisälsi hieman korkeuseroja, joten jokin sellainen hien esiaste pääsi liikkuessa syntymään. Rata kiersi kuntopolun reunastalla ja metsikössä. Väylät itsessään ihan ok tasoisia, ei mitään erityistä kekseliäisyyttä tosin, mallia "suoraa heittoa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla ja muista puiden läsnäolo!" Siirtymät lyhyet. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteista heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. 2-väylän aluksi kota joka luonnollisesti lukossa, ei siis kaikkien avoimesti käytettävissä. Vieressä kuntoportaat, jos haluaisi pienen porrastreenin vetäistä kesken kierroksen. Yksi roskis koko kierroksen aikana kodan vieressä, olisi mahtunut lisääkin. 5-väylän alussa laavu, mutta ei puita sielläkään käytössä. Konneveden keskustan palvelut aivan vieressä. Mutta voi ahdistus ja tuskan parahdus sentään! Se, että kierroksella oli nyt noin miljardi itikkaa neliösentin alueella ja vaikka tehokkaimmat myrkyt oli hölvätty, niin sekään ei ole radan ylläpitäjän vika. "Hieman" vain häiritsi silti pelaamista... Harvoin, jos koskaan tuollaista invaasiota silti ollut. Noh... sitä sattuu. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta vaikka rata oli tiivis, niin silti opasteita olisi kaivannut. Fgr:n navipiste johdattaa ihan oikealle kantille aluetta, infokartta löytyy kaukalon vierestä kopin seinästä. Mutta... millainen kartta. Ei ole "olet tässä" -täplää eikä merkitty koulua eikä kaukaloa eikä muutakaan kiintopistettä mistä navigointi olisi ollut mahdollista, niin sitten ei auttanut muuta kuin lähteä tsekkaamaan lähialueita ja hyvän tovin etsimisen jälkeen hahmottui ykkösenkin heittopaikka. Miksi ei ole opasteita ykköselle? Miksi?!? Radan kaikkein pahin ongelma oli ylivoimaisesti sivustojen tolkuttomat ryteiköt ja keskellä väylääkin oli jo kesäkuun alussa niin pitkää viidakkoa, jotta ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut. 2-väylä näkymä korilta alas ihan mukava, mutta heitto ylös... keskellä väylää mitä lie saniaisia tiheästi. Ja se 5-väylä... jep! Ihan kaunis alamäki, mutta... sellaiset monsterit kummallakin puolella, jotta heippa kiekot ilman tarkkaa spottaamista. Ja tämä ryteikköisyys ja valtavan korkea heinä toistui lähes jokaisella väylällä... ei riitä edes tarkka ja suora heitto, jotta kiekko on enemmän kuin helppo saada katoamaan! Kasin heittolinjassa ei oikein mitään järkeä. Lapunmäen radan väylät itsessään tosiaan ihan simppeleitä perusväyliä joista ei sinällään moitittavaa paljoa löydy. Korkea heinä ja ryteiköt niin hallitsevia, jotta ei väylistä pystynyt nauttimaan yhtään. Opasteet niin ja näin ja kivahan se vaikka olisi tulistellakin, jos olisi puita ja paikat auki... Ei jatkoon, ei alkuunkaan! 2/5Pylkönmäen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa Pylkonmäen kylällä Pylkönmäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 724m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1750m. Pelattu 26.5.2021. Pylkonmäen koulukeskuksen vieressä sijaitseva metsä/kuntopolkurata. Väylien suunnittelu aika alkeellista, ei mitään sellaista mikä olisi positiivisesti erityisesti jäänyt mieleen. Siirtymät ok. Rakenteista korit parhaimmat. Ekalla olisiko ollut jokin Amexpon malli ja lopuilla kahdeksalla dgp:t. Heittopaikat olivat ihan ok, tosi matot sen verran vanhat, ettei kovin kauan turvallista ole enää niillä heittää. Heittopaikkaopasteet ok, mutta hieman kulahtaneet ja seiskalla ei ollut lainkaan. Next tee -kylttejä ei lainkaan, karttaa sai useamman kerran vilkuilla ja arpanopat esiin kaivaa, kuten siirtymillä 4 - 5 ja 6 - 7. Radalta ei ilmeisesti oltu raaskittu kaataa yhtään puuta rakennusvaiheessa, vaikka heittolinjojen ja väylien järkevän rakentamisen takia se olisikin ollut välttämätöntä. Rata oli vedetty aika onnettomaan paikkaan silläkin tavoin, että radan reunustoilla vaanivat lähes koko ajan ryteikkömonsterit joihin kiekko on hyvin helppo saada katoamaan. Sokkoväyliä liikaa. Märkää oli väylien reunustoilla ja muuallakin koko radan keston ajan. Ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti pitkän aikaa. Lakoontuneista heinistä oli helposti pääteltävissä ettei väylien eteen ole tehty yhtään mitään vuosikausiin. Monella väylällä heinä oli jo toukokuussa pitkää ja ryteiköt/vesakot rehoittivat keskellä väylää ja tästä nro 6 tyyppiesimerkki mikä oli todellinen surkeuden huipentuma kuntonsa puolesta. Lähelle päästiin muutamalla muullakin väylällä. Pylkönmäen rataa kiertäessä tuli lähinnä surullinen fiilis. Suomessa on ihan liikaa tällaisia Leader-rahoituksella tai vastaavalla EU-rahalla hätäisesti kyhättyjä ratoja. Ensin ollaan tosi innoissaan ja iloissaan, kun kylälle saadaan rata ja päästään koko perheen ja kylän voimalla harrastamaan! Koko budjetti kuitenkin jostain ihmeen syystä lähes aina käytetään koreihin. Kun huomataan ettei rahat riitä muuhun, niin jälki on sitten tuon näköistä kuin Pylkonmäellä. Halvassa radassa ei ole mitään pahaa, ja pienilläkin euromäärillä voidaan saada kasaan oikein hyvä rata, kun se vain suunnitellaan hyvin ja rakenteet tehdään järkevästi. Pylkonmäellekin saisi pikkurahalla hurjan paljon aikaiseksi lisää rakenteita, jos... se ylläpito. Fribarataa ei pitäisi ikinä rakentaa, jos samalla ei sitouduta pitkäaikaiseen ylläpitoon. Oli rata kallis tai halpa, niin ylläpitoa vaatii jokainen rata. Tuohon surkeuteen ei todellakaan tarvitse uudestaan mennä! Rata sopii ehkä nippa nappa innokkaimmille ratabongareille ja kenties koululaisille. Tosin koululaisetkin ansaitsisivat parempaa, ihan ehottomasti! 1/5Kusiaismäen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa Kusiaismäen hiihtokeskuksen ja hyppyrimäen vieressä Kusiaismäen frisbeegolfrata. Pelattu erikseen kaksi alueen rataa: Blue-rata, 19-väylää, 1662m ja A1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 4080m. Red-rata, 21-väylää, 2169m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 6160m. Molemmat radat pelattu 26.5.2021. Arvointi pohjautuu ensin pelattuun Blue-rataan, johon täydennyksenä red-radan juttuja. Paljon korkeuseroja sisältäneen blue-radan kiertäminen kävi mukavasta kuntoilusta. Väylät kuntopolun reunustalla ja metikössä olivat vaihtelevia ja lyhyitä, ei oltu menty yli siitä mistä aita yleensä matalin eli, jotta olisi seurattu pelkkää kuntopolkua väylien osalta. Heittotilaa oli yleensä oikein mukavasti myös metikössä mitä tällainen epätarkka paikaltaan kiekon viskoja arvostaa isosti. Siirtymät lyhyet. Heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit asianmukaiset. Penkkejä mukavasti ja erityismaininta rakenteiden puolesta tupakoitsijoita varten tehdyistä tuhkiksista, niin harvemmin radoilla kuitenkaan näkee. Rakenteissa olisi jossain määrin petraamisen varaa. Hieman tuli blue-radalla sellainen fiilis, jotta rata on kasattu kokoon ylijäämätarpeista mitä on mistäkin kiinni saatu ja laitettu radalle. Korit olivat osittain dgp-laatua, mutta hyvin paljon oli myös omametallipaja.comin rakentamia koreja. Heittopaikat myös vaihtelivat tasoltaan melkoisesti. Välillä hätäisesti maahan sutaistuja mattotilkkuja, välillä ihan kelvollisia ja riittävän isoja heittopaikkoja ja välillä taas turhan kapeita pitkällä hapsulla varustettuja nurmimattoja. Kaikki korit ja heittopaikat ajoivat kuitenkin ihan asiansa, vaikka aika sekava vaikutelma siltä osin tulikin. Infokartta löytyi blue-radan lähdöstä, mutta siitä ei ollut enää opastetta eteenpäin red-radalle mikä piti sitten paikalliselta alkuasukkaalta kysäistä. Löytökiekkolaatikko oli, muttei tietenkään lukittavaa mallia. Märkää oli monessa kohdin ja voisi ehkä hakkeen lisääminen pahimpiin paikkoihin auttaa. 8-väylän heittopaikka sillan päällä mikä hieman hämäävä ja siltä osin tuli käveltyä harhaan, kun ei tajunnut next tee -kyltin osoittavan juurikin sillalle. Laskettelukeskuksen mailla kiertäneen Blue-radan vieressä hieman pidempi Red-rata joilla 8 yhteistä heittopaikkaa/väylää, joten kahdesta täysin erilaisesta radasta ei ole kyse. Blue-rata on hyvä kokonaisuus missä itse väylät ja korkeuserot ovat ehdottomasti radan parasta antia. Kuten yllä mainittua, niin radan rakenteissa kuitenkin reilusti parannettavaa ja se madaltaa hieman omaakin arvosanaa. 4/5 ( Blue-rata ) Red-rata sisälsi hurjasti korkeuseroja, joten rankasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia ja pidempiä kuin Blue-radalla. Siirtymät lyhyet, muutama pidempi joukossa, kuten 11 - 12. Koko Kusiaismäen ehdottomasti komein väylä oli heti 1-väylä minkä jyrkkä ylämäki otti heti alkuun luulot pois, mutta ylhäällä avautuivat sitten oikein komeat maisemat. Heittopaikkaopasteet kunnossa ja heti ykkösellä varoitettiin hienosti reitillä olevista käärmeistä, onneksi yhtään ei näkynyt. Infokartta hyvä ja korit nuolineen Red-radalla lähes kokonaan dgp-tasoa suuntanuolineen. Heittopaikkojen taso vaihteli, välillä lavetit suorastaan heiluivat ja joustivat heittäjän alla... Mutta... ei tämä Red-rata sytyttänyt tätä heittäjää. Next tee -kylttejä oli, mutta esim. ykköseltä kakkoselle sai sitten heitellä arpanoppaa moneen kertaan, jotta minne lie olisi pitänytkään mennä. Samat heittopaikat Blue-radan kanssa peräti kahdeksalla väylällä ja nämä väylätkin pääosin samanmittaisia. Penkkejä oli Blue-radan kanssa yhteisiä, muttei yhtään Red-radan omilla väylillä. 4-väylälle kuljettiin suoraan Blue 19:n läpi... jep! Lisäksi 20-väylä ristesi pahasti Blue 19:n kanssa ( näillä kahdella sama kori ) eikä heittopaikalta nähnyt sillalle oliko siellä heittäjiä eikä satunnainen turisti tajunnut sitä edes katsoa. 20-väylä oli vielä kaiken lisäksi kokonaan merkkaamatta opasteilla. 21-väylän löytämiseen kaivoin taas arpanopat esiin ja onneksi olivat nopat niin hyvässä iskussa, jotta muutaman heiton jälkeen alkoi tilanne onneksi hahmottumaan paremmin. 19-väylä oli tavallaan oikein hieno maisemiltaan juurikin, mutta... mietin vain, jotta onko jo liian jyrkkä ja vaikea alamäki edes pro-pelaajille... jotenkin tuntuu, että väylä on aivan turha, kun miettii kuinka jyrkkä, kapea ja pitkä se on. 14-väylältä siirtymä 15-väylälle oli oikea miinojen miina. Korinuoli näytti hieman harhaan ja seuraava next tee -kyltti rinteessä sijaitsevan polun varrella sen verran kaukana, jotta itse tallustelin hyvän tovin kuntopolkua eteenpäin, kunnes tajusin kävelleeni harhaan. Sadattelujen kera takaisin ja ihmettelemään huonoa opastusta. Jep! Paikallinen alkuasukas sanoi, jotta vain 4-5 väylää on samoja Blue-radan kanssa. Jos olisin tiennyt, että peräti 8-väylää olikin samoja, niin en olisi enää Red-rataa lähtenyt Bluen jälkeen erikseen kiertämään. Red-rata ei tarjoa tällä hetkellä mitään järkevää elämystä kenellekään, yhtään pelaajaa en lenkillä nähnyt, kun Blue oli kerännyt pelaajia enemmänkin. Liekö Red vielä kehitysvaiheessa, kun puuttui penkkejä ja opasteet osin onnettomat, mene ja tiedä... Siirtymät olivat pelkillä Red-väylillä turhan pitkiä eikä väylät mitään kovin erikoista elämystä tarjonneet pidempien väyläpituuksien lisäksi. Jotenkin sellainen turhautunut fiilis tuli Red-rataa kiertäessä. Tulipahan kavuttua Kusiaismäen rinteitä yli 10 km edestä, joten voi sanoa kyllä, jotta kuntoiltua todellakin tuli ja onneksi Blue-rata oli hyvä. 2/5 ( Red-rata ) 3/5 ( Kokonaisarvosana Blue + Red )Ahvenlampi frisbeegolf
Saarijärven kaupungissa Ahvenlampi Campingin vieressä Ahvenlampi frisbeegolf. Radalla pituutta 23-väylää, 2074m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4810m. Pelattu 26.5.2021. Tällä Ahvenlammen metsäradalla oli hieman korkeuseroja, mutta kovin raskaaksi kierros ei missään vaiheessa käynyt. Väylät olivat lyhyehköjä, mutta pääosin hyvin suunniteltuja, ei mitään helppoa heittoa korille pelkästään. Heittolinjat selkeät. Kuivasta mäntykangasmetsästä kiekot löytyvät mukavasti. Muutamia todella hyviä väyliä. Paras kaikista nro 18 monttuun heitettävä maisemaltaan upea väylä. Varoituksen sana isokätisille, jotta, jos heitätte vähän liian rivakasti ko. väylän, niin korin takana oleva ob-alue monttuineen on kivaa kiroilualuetta. 21-väylä myös hieno monttuun vasemmalle heitettävä väylä, tosin rollaussuoja olisi ihan jees.... 11-väylä mukava lievään alamäkeen heitettävä väylä. Myös 9-väylä ansaitsee erillisen maininnan vasemmalle ylämäkeen menevänä hieman erilaisena väylänä. Siirtymät järkevät, hieman pidempiä 6 - 7 ja 18 - 19. Rakenteisiin on Ahvenlammella kyllä kiinnitetty paljon huomiota. Kaikki on ihan viimeisen päälle ja varmasti vielä jotain on lisääkin tulossa. Ensimmäisen maininnan ansaitsee ehdottomasti aivan kertakaikkisen upea lukittava löytökiekkolaatikko. Paikallisten aktiivien mukaan laatikko on vielä kaiken lisäksi saanut olla pitkään aivan rauhassa, ilman minkäänlaista ilkivaltaa. Kyllä tuo laatikko on Ahvenlammen radan se kaikkein paras juttu! Infokartta, roskikset (pulloille ja tölkeille omansa), runsaat penkit, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ( treeni x 2 ) ja next tee -kyltitykset aivan priimaa laatutyötä. Metritolppia harvinaisen paljon, ainakin väylillä 1, 3, 4, 5, 6, 8, 14, 15, 16 ja 17. Heittopaikkaopasteissa timanttisia ohjeita, kuten varoituksia hevosista, mutta myös varoituksia kielenkäytöstä hautausmaan läheisyydessä ainakin 8-väylällä. Se, jotta lukeeko pelaajat noita, niin on toinen asia, mutta idea aivan erinomainen! Rata oli hyvä, mutta... minua harmitti väylien tunkeminen liian lähekkäin. A/B-radat olivat aivan liian lähekkäin. Tämän lisäksi ainakin väylät 10/14 ja 11/13 suorastaan vaarallisen lähellä toisiaan. Hieman tuli sellainen fiilis, että onko liian pienelle alueelle yritetty ihan väkisin tunkea liikaa väyliä. Joko väylät pitäisi levittää laajemmalle alueelle, jos maankäyttö antaisi siihen mahdollisuuden tai sitten väylien määrää voisi vähentää. Tässä tapauksessa(kaan) ei väylien määrän lisääminen tarkoita automaattisesti absoluuttisesti parempaa rataa lyhyempään nähden. Ainakin 4-väylällä ja 14-väylällä heittopaikkaopaste ei vastannut totuutta miten väylä oikeasti meni. Tiiviillä radalla tämä voi olla ongelma, kun ei oikein tiedä jotta mihin koriin sitä pitäisikään lopulta pelata... Lähinnä nuo turvallisuuspuutteet pudottavat hieman arvosanaa. Muutoinkaan rata ei oikein lähtenyt "lentoon", vaikka toki erinomaisen hyviäkin väyliä joukossa oli. Rakenteisiin nähty vaiva oli kyllä häkellyttävää katsottavaa, toivottavasti tätä arvokasta työtä vaalitaan jatkossakin ja keksitään jotain uuttakin aiempien innovaatioiden rinnalle. Ihan voisi tämän radan pelata joskus uudestaankin. 4/5Kylpylähotelli Summassaari
Saarijärven kaupungissa Kylpylähotelli Summassaaren mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-9 väylää ilmeisesti ja metrejä jotakuinkin pauttiarallaa 615m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5120m. Pelattu 25.5.2021. Ajattelin käydä heittämässä tämän radan nopeasti "pois alta", sillä ajattelin sen olevan hieman kehnohko ja lyhyt rata... nopeasti... Lähes kaksi tuntia "pelaamiseen" sai tuhraantumaan. Tai siis väylien turhauttavaan etsimiseen ja tarpomiseen pitkässä heinikossa ja pusikossa. Noh... olipahan omanlaisensa elämys. Rakenteista ei yhtään mitään hyvää sanottavaa. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet välttävät, kun ylipäänsä löytyivät. Korit mallia "todella halpa" ja osin täysin kelvottomat. Ei infokarttaa minkäänlaista eikä next tee -kylttejä. Fgr:n kartta ei pidä paikkaansa edes suuntaa antavasti! Väylät olivat pahasti metsittyneet ja niiden etsimiseen meni lähes kaksi tuntia ja satumaiset 5km 9-väyläisellä radalla... jep! Osin hyvän tuurin avulla kaikki heittopaikat kuitenkin löytyivät. Koreistakin löytyi 8 kpl, mutta 4-väylän kori kuntoportaiden vierustalla harjun päällä oli ilmeisesti lähtenyt "kävelemään", ei löytynyt sinnikkäästä etsimisestä huolimatta. Väylistä ei jaksa antaa mitään analyysiä tai noh... kolmonen oli sokkoa kohden kuntoportaita, ei turvallinen, mutta toki väylä oli yksi pienimmistä murheista Summassaaressa. Kylpylähotelli Summassaari lopetti toimintansa varsin värikkäiden omistajakuvioiden jälkeen ja paikka oli kieltämättä aika kummitusmainen. Kaikista rakennuksista ja pihamaan rehevöitymisestä huomasi selvästi ettei liiketoimintaa ole ollut pitkiin aikoihin. Jos paikka joskus aukeaa kylpylä/majoitustoimintaan, niin aika valtava useiden miljoonien remontti alueella pitää tehdä. Rumat rakennukset olivat surkeaa katsottavaa rehevöityneen piha-alueen lisäksi. Oikeasti mitään tosissaan otettavaa rataa ei Summassaaressa ole olemassa. Tätä kokonaisuutta voi suositella vain kaikkein innokkaimmille extreme ratabongareille, jos heillekään... noh... ehkä niille kaikkein fanaattisimmille. Sääli. Jos paikka joskus taas aukeaa, niin ympäristö itsessään on hienoa veden ja metsän äärellä. Kylpylän pihapiiriin, rantaan ja lähimetsään saisi helposti suunniteltua esim. 9-väyläisen laadukkaan DiscGolfParkin tai mahdollisesti jopa pidemmänkin. 0/5 ( Aivan ehdottomasti surkein "rata" mitä olen koskaan pelannut! )Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa, Kalmarin kylällä hienon kylätalon ja pallokentän vieressä Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 14-väylää, 1118m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3730m. Pelattu 25.5.2021. Kalmarin rata sisälsi hieman korkeuseroja eli kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät olivat osin vaikeahkoja ja teknisiä väyliä, oli ahtaampaa ja monesti myös tilaa heittää paljonkin. Kiitettävän pitkiä ja monipuolisia väyliä joukossa. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät, mutta siltikin metsään painottuvalla radalla saa puusomiin todellakin varautua! Erittäin kaunista peltomaisemaa oli mukavasti tarjolla. Muutama todella hieno väylä joukossa. Paras ehkä nro 10 missä korkean montun reunalta heitettiin alas vasemmalle. Jos heitto yhtään karkasi oikealle, niin vastassa oli entistä syvempi monttu ja rinne mistä poispääseminen on sitten oma lukunsa. Nro 10 menisi hyvänä väylänä mihin tahansa vaativammallekin radalle! 11-väylällä ylitettiin vasemmalle kaartaen pieni monttu mikä tuokin väylä oli hieno. Radan aloitus nro 1 ja lopetus nro 14 olivat mukavia, tilavia väyliä nurmikentällä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, jokaiselta väylältä löytyneet lepopenkit ja roskikset, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Mutta sitten... niitä pieniä vikoja oli paljon. Alussa ei ollut infokarttaa, mutta opastaululla kuitenkin pikkukuvat kaikista väyläopasteista. Samaa koriin pelattiin väylät 1+2, 7+9, 5+11 ja 12+13. Eli 7 korin varaan oli rakennettu koko 14-väyläinen rata. Pienellä budjetilla edetessä ratkaisu voi teoriassa toimia ja, jos radalla ei ole kovin paljoa käyttöä. Mutta... en silti tykännyt, vähänkin enemmän pelaajia kerralla, niin ei toimi samat korit yhtään. Mielenkiintoinen ratkaisu oli myös jotta väylillä 5+12 oli sama heittopaikka, vielä niin hämäävästi jotta opastetta seuraten lähdin etsimään vitosen heittopaikkaa nuolen suuntaisesti ihan muualta vasta useamman sadan metrin päässä käännös takaisin, opasteen uudelleen luku ja tajusi juuri seisseensä vitosen heittopaikalla. Selvennystä opasteisiin tarvittaisiin. Seiskalta kasille mennessä täyttä arvailua, opasteita puuttui. Nro 9 sijaitsi liian likellä tietä, jotta, jos heitto jää käteen liiaksi kiinni, niin vaaran paikka monella tapaa. Kakkosella täysin turha mando. 10 --> 11 siirtymä kulki keskeltä kutosen heittolinjaa mikä vaarallista. Lisäksi 6 ja 11-väylät aivan liian lähekkäin toisiaan, vaikka näkyvyys hyvä. Lisäksi fgr:n mukaan oli orientoitunut 10-väyläisen heittämiseen, joten yllätys olikin melkoinen, kun vastassa olikin 14-väyläinen rata. Tietojeni mukaan ylläpidosta on oltu yhteydessä kyläyhdistykseen, mutta siitäkin huolimatta tiedot on jätetty todella vajaiksi, en oikein jaksa ymmärtää... Kalmarin nahjuksen radan eteen on nähty selvästi vaivaa ja siitä pitää kyläyhdistykselle tunnustusta antaa. Yritystä on ollut ja lepopenkit ja roskikset jokaisella heittopaikalla melkoista luksusta. Maisemat ja monet väylistä upeita. Yllä mainittuja vikoja oli kuitenkin paljon mitkä häiritsivät muutoin hyvää elämystä aikalailla. Paljon olisi tehtävää kyläyhdistyksellä radan eteen, jotta se olisi oikeasti hyvä rata kokonaisuutena eikä vain irrallisina, loistavina väylinä. 3/5Karstula Frisbeegolf
Karstulan kunnassa Karstula Frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää, 1857m ja AA2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4270m. Pelattu 25.5.2021. Karstulan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiersi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä... välillä puistoa, välillä metsää ja välillä taas pururadan vartta. Hieno vesimaisemakin oli osin radalla läsnä. Kiekot löytyvät helposti. Väylät olivat vaihtelevia ja teknisiä ja tilaa oli pääsääntöisesti ilahduttavan paljon heittää. Siirtymät sopivia, ainoastaan 7 -- 8 ja 14 -- 15 hieman pidempiä. Siirtymistä kasille ysille mentäessä reitti oli varmasti yksi upeimmista mistä on radoilla koskaan kulkenut kallioiden välistä ylämäkeen. Väylistä suosikki nro 7 alamäkeen oikealle, puita haasteena. Samalla ko. väylä oli myös vaarallinen, sillä keskellä väylää meni kuntopolku ja puiden takia näkyväisyys nollassa, tarkka spottaaminen täysin välttämätöntä! Väylällä nro 10 kori oli nätisti kallion päällä ja nro 14 kori kallion edessä. Radan rakenteet ja opasteet surkeassa jamassa. Isommalta tieltä oli opastetta, muttei kuitenkaan jostain syystä aivan perille asti mikä aiheutti hämmennystä. Infokartta roskiksineen tyydyttävä, ollut "väliaikainen" ilmeisesti jo aika pitkään. Surkuhupaisaa oli osaltaan sekin, jotta löytökiekkolaatikko oli lukitsematon... Heittopaikat olivat kuopalla parin ensimmäisen väylän osalta eikä loputkaan ihan priimaa olleet. Korit ihan hyväkuntoiset suuntanuolineen, mutta heti alussa mentiin pieleen siltäkin osin. Avauksessa on hyvin helppo heittää vitosen korille kuten itsekin tein. Vitosen kori nimittäin loistaa keltaisen dgp-värisenä, mutta ykkösen harmaa ilmestys ei näy avauksessa yhtään mihinkään. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolten takia ollut yhtään, virhe! Kylttejä olisi todellakin kaivannut ja karttaa sai tämän tästä vilkuilla esim. 5 -- 6, 7 -- 8 ja 14 -- 15 siirtymillä. Vähän yhdellä sun toisella väylällä oli vieläkin hyvin märkiä kohtia eli rata kaipaisi aika ison määrän haketta ja/tai pitkoksia. Rakenteiden kehnouslista senkuin jatkuu... heittopaikkaopasteet olivat next tee puutoksien kanssa radan surkeinta antia! Eivät tahtoneet pitää paikkaansa, ei mitenkään. Opasteet ja alun kartta eivät täsmänneet juuri lainkaan. Useampi opaste oli räjähtäneen näköinen ja makasi maassa milloin missäkin asennossa. 18-väylän heittopaikan asento oli ihan jotain muuta koriin nähden kuin opaste antoi ymmärtää. Muutoinkin vika väylä oli hämmentävä... mikökähän heittolinja on tarkoitus korille valita... ei ymmärrä. Ja, kun oli kova hätä päästä tarpeilleen, niin olikin kiva huomata, että p-paikan vieressä vessa oli lukossa, luonnollisesti... Kaiken surkeuden ruumiillistuma on vielä sekin, että radan puuhamiehet eivät ole kuulemma oikein halunneet päivittää tietoja lainkaan fgr:lle vaikka niitä on lukuisia kertoja pyydetty. Aikaa on ollut kuitenkin ainakin jo 3 vuotta... Tämä Karstulan rata on erinomaisen hyvä aihio. Äärettömän komea vesimaisema pitäisi saada radalle mukaan paljon nykyistä paremmin. Radasta löytyy siis niin puistoa, metsää kuin pururataakin, joten vaihtelevuutta maastossa on jo luontaisesti. Väylät ovat jo nyt itsessään hyviä ja miljöö siis kaunis. Lähes kaikki rakenteet ovat vain hyvin kehnolla tasolla ja erityisesti opastinjärjestelmä on yksi surkeimmista mitä on täyspitkällä radalla koskaan nähnyt. Ahkeralla työnteolla ja isoilla muutoksilla radasta olisi mahdollista saada nykyistä huomattavan paljon miellyttävämpi pelata, monessa suhteessa. Nyt ei ole todellakaan kiire tulla uudestaan pelaamaan! 2/5Kyyjärvi DiscGolfPark
Kyyjärven kunnassa Harsunkankaan ulkoilualueen mailla ja Kyyjärven keskustan ( mm. Shell HelmiSimpukka Kyyjärvi, Sale yms. ) välittömässä läheisyydessä Kyyjärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 22-väylää, 2463m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5130m. Pelattu 25.5.2021. Siis WAU! Aivan upea rata, kerta kaikkiaan! Valtavan hiekkakuopan äärellä ja mäntymetiköissä kiemurteli rata mikä oli heitettävyyden juhlaa! Väylät olivat vaihtelevia ja haastavia, mutta metsikössäkin oli tilaa heittää oikein mukavasti, vaikka toki puuosumiakaan on käytännössä mahdoton välttää. Kiekot eivät kovin helposti hukkaan tällä radalla joudu. Korkeuseroja oli runsaasti, joten radan kiertäminen kävi oikein hyvästä kuntoilusta! Siirtymät kohtuulliset. Radan parasta antia oli kyllä sen mykistävä kauneus! Aivan kerta kaikkiaan! Hiekkakuoppaväylät erityisesti, mutta myös metsikössä menevät väylät olivat kauniita. Ja se kruunu, kruunujen kruunu... 16-väylän heittopaikka sijaitsee kenties kaikkein upeimmalla ja kauneimmalla paikalla mitä olen koskaan nähnyt. Korkean hiekkamontun päältä pitkälle alas 204m. Ne maisemat aivan hulppeat, ei käsitä! Tuollaisia väyliä, kun pääsee heittämään, niin pyyhkiytyy tehokkaasti pois mahdolliset radan pienet puutteet ja oman pelinkin mahdollinen takeltelu ei enää harmita. Monesti hiekkakuopparatojen puute on se, ettei suunnittelijat tee sinne vastaavanlaisia upeita väyliä, vaikka tilaa olisikin. Nyt tuo ehdoton kultakruunu oli otettu mukaan... ei voi kuin ihailla ja kunnia antaa Spin18 kaksikolle täydellisestä ratasuunnittelusta! Infokartta, heittopaikat ( kiitettävän isot ), lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja roskikset ( myös treeni x 1) hyvässä kunnossa. Löytyi myös huussi tarpeiden tekoa varten. Väylistä paras siis tuo yllämainittu, mutta moni muukin väylä hienoja. Näistä mainittaakoon esim. väylä nro 7 missä jonkinlaiseen laskettelu yms. alamäkeen heitettiin hieman vasemmalle kaartuva väylä kuntoportaiden ja puita sisältäneen laavun vieressä, hieno. Erityismainnan ansaitsee myös nro 15 missä heitettiin ison ja syvän kuopan yli joko suoraan tai oikealta kiertävänä. Jos kiekko päätyy montun pohjalle, niin sadattelujen jälkeen jyrkän nousun voi aloittaa paikalle olleen nousuköyden avulla. Puutteitakin mahtui joukkoon mukaan. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolien takia ollut. Ainakin ykköseltä kakkoselle siirryttäessä olisi lisäopastusta kaivannut ja yksittäisissä muissakin kohdissa, muutoin korinuolet ajoivat kyllä hyvin asiansa. Taukopenkkien puute oli hieman harmillinen, niitä mahtuisi useammallekin väylälle. Muutama sokkoväyläkin mukaan mahtui, kuten nro 13. Heittopaikkaopasteissa oli hieman epätarkkuuksia sillä joskus on ollut radalla ilmeisesti jotkin kisat ja niiden jäljiltä oli tarralappuja lätkitty missä väylien numerot olivat erilaiset väylästä 12 eteenpäin. Väylän nro 17 heittolinja ei oikein hahmottunut pusikoiden takia. 21-väylän heittopaikkaopaste oli väärin, ei vastannut todellisuutta. Väylä on oikeasti suora 113m, ei oikealle kaartuva. Lisäksi kannattaa ottaa huomion lenkkipoluilla liikkuvat muut käyttäjät joita omalla pelikierroksella aamutuimaan oli kohtalaisen runsaasti liikkeellä. Kokonaisuutena ottaen em. puutteet olivat kohtalaisen pieniä eivätkä nyt vaikuttaneet arviointiin. Rata oli niin kaunis ja kiva pelata kokonaisuudessaan, jotta puutteistakin huolimattaa saa korkeimman arvosanan ja ampaisee ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Aika hienoa, jotta nyt on saanut kokea peräjälkeen kaksi timanttista rataa, ensin Simpele ja nyt sitten tämä Kyyjärven rata. Saa nähdä mikä ihanuus tulee vastaan seuraavaksi... 5/5Rautjärvi frisbeegolf
Rautjärven kunnassa Asemanseudulla Rautjärvi Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 763m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 16.5.2021. Rautjärven metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten lopulta ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja haasteellisia, ei yksitoikkoista lyhyttä suoraan korille tyyliä. Varsinaisesti mikään väylä ei erottunut edukseen, mutta nro 8:n kori sijaitsi kauniisti kivien keskellä. Siirtymät suht lyhyet paitsi infotaululta 1-väylälle selvästi pidempi. Rakenteiden puolesta erityismaininta tienvarsiopasteista jotka ohjasivat useammasta risteyksestä eteenpäin. Ei ole tuo ihan tavallista herkkua radoilla. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja pääosin koritkin suuntanuolineen laadukkaat. Mutta ei kuitenkaan... Radalla ei ole kunnon p-paikkaa, vaan auto pitää jättää hiekkatien varteen niin, jotta muut mahtuvat ohittamaan. Aika ison iso puute! Heittopaikat olivat suht isoja, mutta monesti suoraan maassa kiinni ja muhkuraiset. Infokartan kohdalla ei ollut mitään opastetta 1-väylän suuntaan ja sitä saikin sitten tovin etsiskellä... siirtymä muutaman sata metriä. 1-väylän vierestä löytyi myös roskis ja tietenkin luonnollisesti tulipaikka ilman puita... Next tee -kylttejä ei ollut, vaikka niitä olisi kipeästi kaivannutkin. Kutosen kori oli vielä nippanappa pelattavissa vaikka osumaa oli jostain ilmeisesti työkoneesta joskus saanut. Parilla väylällä kulku soisen maaston yli, joten märkää on varmuudella myös muutoin kuivaan aikaan! Vaatisi tosi paljon joko kuiviketta märkiin kohtiin tai sitten pitkoksi tai jopa ehkä väylien siirtoa uuteen paikkaan. Kaiken kaikkiaan Rautjärven rata on hyvä aihio mitä pitäisi vain työstää eteenpäin. Väylät itsessään ovat tämän radan parasta antia eivätkä häpeä yhtään paremmillekaan radoille. Yllä mainitut rakenteelliset puutteet ovat kuitekin sen verran isoja ettei arvosana kovin korkealle pääse kipuamaan. Tuonne ei kyllä ole kiire uudestaan, varsinkin, kun Simpeleen timanttinen rata on suht likellä. 2/5Ruokolahti DiscGolfPark
Ruokalahden keskustaajaman liikuntakeskuksen ja keskustan kauppojen/palveluiden sekä vesitornin vieressä Ruokolahti DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 16.5.2021. Ruokolahden metsärata sisälsi todella paljon korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja monipuolisia fribaväyliä muutoinkin, mutta ylä- ja alamäet tekivät radasta hyvin omaleimaisen. Siirtymät väylien välillä kohtuulliset, kutoselta seiskalle hieman pidempi. Väylistä heti ykkönen oli jyrkkään ylämäkeen hieno. 4-väylä mukava alamyötäiseen heitettynä. 6-väylä oli kirjaimellisesti 140m pelkkää nousua lähes korille asti... hapottava väylä ihan todella! 8-väylä upea alamäkeen vasemmalle kaartavana kuusitunneliin heitettävä väylä. Ykkönen loi pelimerkit vaativalle radalle, mutta kyllä 6-väylä oli raskaudessaan ehdoton suosikki! Ei tuollaisia väyliä näe koskaan noin lyhyillä radoilla, paitsi Ruokolahdella... Opaskartta kunnossa. Heittopaikat isoja ja täydellisessä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen myös erinomaisessa kunnossa! Next tee -kylttejä oli korinuolista huolimatta mukavasti, joten opastus oli radalla täydellinen, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Kovin paljoa ei korjaamisen tarvetta radalla ollut. P-paikka oli hieman hämäävä ensin, sillä opaskartan likellä p-paikat oli kaikki varattuja, mutta auto takaisin tulosuuntaan ja alempaa löytyi kyllä runsaasti tilaa. Radan ympäristössä on aivan taannoin tehty laajoja hakkuita, joten kokonaisia puunrunkoja sekä oksia oli radalla hidasteena isoja määriä. Lisäksi metsäkoneen jättämiin jälkiin oli kerääntynyt paljon vettä ja liejua, vaikka muutoin kuivaa olikin. Tuo "ongelma" korjaantunee ajan mittaan varmastikin sitten, toivotaan näin. Väylistä sen verran, että sokkoväyliä oli turhan paljon. Maasto on ehkä sokkojen kannalta hieman haasteellinen, mutta kuitenkin... Ruokolahden DGP on ehdottomasti yksi parhaista 9-väyläisistä mitä olen koskaan pelannut. Ja varmuudella raskain 9-väyläinen ihan selkeästi! Pieniä vikoja oli, mutta ne korjaantunevat kyllä aikanaan sitten. Oikeastaan suurin "vika" oli se, että tuollaista rataa olisi heittänyt paljon pidempäänkin kuin vain 9-väylää... 4/5Simpeleen frisbeegolfrata
Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman keskustassa kaikkien kauppojen ja kahviloiden äärellä sekä Simpeleen kartontitehtaan ja Tehtaanpuiston hellässä syleilyssä Simpeleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 2077m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 16.5.2021. Väylät 1-5 ja 16-20 sijaitsevat kauniilla ja erittäin hyvin hoidetulla puistoalueella. Väylä 6-15 sijaitsevat metsäalueella ja tuovat hyvin mukanaan jonkinmoisia korkeuseroja. Puistoväylät ovat aika tasaisella alueella. Löytyy kaikenlaista väylää monipuolisesti, välillä mennään ylös, välillä kunnolla alas ja välillä ihan kunnon kallioidenkin yli kuten komealla 8-väylällä. Väyläsuunnitteluun on käytetty aikaa ja innovatiivisuutta ja paljon! Vaikka puut ovat monin paikoin pelissä myös puistoväylillä, niin tilaa on runsaasti heittää, puista ei tule heti liian ahdistavaa tunnetta. 9-väylä on upea kiviröykkiöineen ja 11-väylä oma suosikki alamäkeen heittäen ja kauniin maisema johdosta. Väylät 16-20 ovat kaikki niin valtavan kauniissa miljöössä ja avointa tykitystä, että oksat pois! Siirtymät radalla lyhyet, paitsi 15 --> 16 hieman pidempi. Noinkin pitkäksi radaksi nopea kiertää tiiviyden takia. Rakenteista on pakko mainita esimerkillisen hyvät opasteet useammasta tienristyksestä aina p-paikalle asti, harvinaista, mutta niin tärkeää herkkua kuitenkin! Infokartta, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja kisakorit suuntanuolineen, harkkakori sekä runsaat next tee -kyltit sekä taukopenkit aivan uutta vastaavassa kunnossa! Korjattavaakin löytyi. Ekan viiden väylän jälkeen lähinnä ketutti ja potutti. Varsinkin väylät 1 ja 3 sekä väylät 3 ja 4 aivan liian lähekkäin toisiaan. Lisäksi väylät 2 ja 5 turhan likellä tietä, jotta, jos oikein kunnolla jää heitto käteen kiinni, niin sitten katsotaan, jotta minkälaisia vahinkoja tiellä liikkuviin autoihin tuli... Ite siirtäisin nuo viisi ekaa väylää kauemmaksi toisistaan, jotta olisivat turvallisempia. Paikka on turhan ahdas ja ehkä pari väylää voisi aivan suosiolla poistaa kokonaan, niin se toisi taas turvallisuuteen paljon enemmän pelivaraa. Loppupään puistoväylät olivat paljon parempia. Ainakin väylillä 11 ja 12 vaaditaan hyvää spottaamista puiston muiden käyttäjien sekä huonon näkyvyyden takia. Tämä Simpeleen rata oli kyllä huikean hieno elämys! Heittäjälle joka arvostaa heittotilaa, niin sitä oli tarjolla puiston lisäksi myös metsäväylillä. Tarjolla oli myös hienoja maisemia ja erittäin hyvin hoidettua peliareenaa! Väylien 1-5 ketutuksen jälkeen en olisi mitenkään uskonut, että kuinka fiilis tulee nousemaan loppua kohden. Koskaan ei yhdenkään radan kanssa ole fiilis noussut lähes alimmasta mutakuopan syövereistä aivan huippuluokan fiilikseen noin lyhyessä ajassa! Aivan käsittämätön tunne! Normaalisti alkupään turvallisuuspuutteet saisivat antamaan hyvinkin kehnon arvosanan, mutta Simpeleen rata teki siitä poikkeuksen. Komea, upea ja aivan timanttinen rata minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin. Heittämällä suosikkiratojen listalle ( suosikit-painiketta tullut painettua 13 kertaa 159 pelatun radan aikana )!!! 5/5Parikkala DiscGolfPark
HUOM! Kyse yksityisalueesta ja, jos alueella leiri yms. toimintaa, niin pelaaminen ei ole sallittua! Parikkalan kunnassa Parikkalan seurakunnan Leirimajan mailla sijaitseva Parikkala DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu 16.5.2021. Tämä koivumetikössä ja kuntopolun varrella sijaitseva rata ei juurikaan korkeuseroja sisällä. Ainoat nyppylät ylöspäin ovat kaksi korinpaikkaa mitkä sijaitsevat jyrkässä rinteessä eli kiekon noutamiseen korista joutuu hieman enemmän jättämään rinteeseen kaloreita kuin tasamaalla tallustellessaan. Väylät ovat hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten kiertäminen on erityisen nopeaa. Väylät ovat tosiaan lyhyitä ja helpohkoja, vaikkakin toki puita on pelissä jokaisella väylällä. Loppua kohden väylät käyvät mielenkiintoisemmiksi. Nro 7 ja 8 korit sijaitsevat rinteessä mikä loi tasaisen harmaaseen väylämassaan mukavaa vaihtelua. Seiskalla taisin saada aikaiseksi elämäni pisimmän rollerin, kun putti kolahti korin alarautaan ja vieri rinnettä hurjan matkan toooooodella pitkälle. Noh... siinä sitten vain katseli sitä vierimistä ja vilkutti vain... huokaus.... Oma suosiväylä oli kuitenkin nro 9 mikä rakennusta kohden heitettynä oli kaikkein kaunein maisemallisesti. Opaskartta ja roskis löytyy 1-väylän kohdilta. Heittopaikat ihan ok, tosin hieman kuopalla monilla väylillä, heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit ja suuntanuolet priimaa dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolten lisäksi tiiviillä radalla ei ollut tarvettakaan. Löytyi myös ok-kuntoinen huussi. Leirimaja hyvin kauniin Arkusjärven rannalla. Ja mikäs sen hienompaa ja kauniimpaa kuin istuskella Leirimajan laiturilla tai rannan katoksessa ja evästellä, ei hienompaa paikkaa vois oikein olla. Parikkala DGP on hyvä kokonaisuus missä ei suurempia puutteita ole. Heittopaikat voisi uudistaa ja Jukankin mainitsemat risut on edelleenkin raivaamatta ja liekö lisääkin tullut, kun aika tuoretta tavaraa oli nyt maassa. Rata ei tarjoa pro-heittäjille mitään erikoista elämystä, mutta tällaiseksi seurakunnan rakennuttamaksi radaksi ajaa asiansa enemmän kuin hyvin. 3/5Saari DiscGolfPark
Parikkalan kunnan Saaren taajamassa Saaren keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä ja Saaren koulun/kirjaston vieressä Saari DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli kuljettua 2160m. Pelattu 16.5.2021. Saaren rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-5 kulkivat kauniissa kuusimetsässä ja olivat helppoja ja suht suoria perusväyliä missä par-tulokseen aika helppo päästä ja taitavimmat hakee birdie sikermää ihan tosissaan. Väylät 6-9 olivat sitten erillään alkupään väylistä ja olivat pidempiä ja teknisempiä väyliä joskin selvästi avoimempaa, vaikka puutkin olivat kyllä pelissä. Ei erityistä suosikkiväylää, sillä kokonaisuus oli se mikä miellytti suuresti. Maisemiltaan seiska ehkä hienoin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen erittäin hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei pahemmin ollut, mutta korinuolien lisäksi niille ei kyllä tarvettakaan ollut. Radalla lyhyet siirtymät paitsi 5 - 6 ( kyltin mukaan 150m ). Kiekot löytyy radalta erityisen hyvin sopivan maaston johdosta. Väylät oli hoidettu esimerkillisen hyvin. Oikeastaan ainoa pieni suunnittelun kukkanen oli siinä, kun vikalta eli 9-väylältä tosi pitkä siirtymä p-paikalle. Muutoin ei kyllä pahaa sanottavaa radasta löydy. Kuusimetsässä tosiaan omanlaisensa mukava tunnelma ja loppupään väylät hienoja ja pidempiä. Kaikki rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa. Tuon Saaren DGP:n voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Värtsilän frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnan Värtsilän taajamassa Värtsilän Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1540m. Pelattu 14.5.2021. Radan neljä ensimmäistä väylää kulkee hiekkakentän jokaisella sivustalla tasaisessa maastossa. Tilaa on heittää reilusti eikä puut kovin kovasti ahdistele. Neljä viimeistä väylää pelataan sitte kuntoradan vierustaa tai metsään tehtyjä väyliä ja korkeuserotkin tulevat peliin mukaan, tosin kohtalaisen lievinä kuitenkin. Siirtymät on lyhyet, joten rata on hyvin nopea pelata läpi. Suosikkiväylä ja radan ehdoton kruunu viimeinen eli nro 9! Kyseinen tasaisen osuuden jälkeen hiekkamonttua ylöspäin heitettävä väylä sopisi minne tahansa vaativammallekin radalle. Opaskartta, roskis, huussi, teeopasteet ja Seppo-korit riittävän hyvässä kunnossa. Heittopaikat maa-alustalla eli hiekalla. Hiekkakenttä soveltuu myös erinomaisesti pitkienkin siivujen treenamiseen. 9-väylän kohdilla laavu puineen sekä roskis. Kannattaa etukäteen selvittää alueen palveluiden aukiolot. Värtsilässä ei ole omaa kauppaa ja Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä olevat kahviotkin menevät kiinni jo hyvin aikaiseen, ettei tule sitten yllätyksenä, jos on meinannut Venäjän rajan tuntumassa jotain evästellä. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan. Tiiviillä radalla ei välttämättä niin tarvis, mutta esim. siirtymä neloselta vitosella ensin hieman hämärä, vaikka hyvin likekkäin ovatkin väylät ne. Väylän nro 8 heittolinja jäi kyllä hieman arvailujen varaan, puita joutaisi pois hieman runsaamminkin. Tien alittava tunneliväylä ( nro 5 ) oli kyllä yksi erikoisimmista mitä olen missään tavannut. Erikoisuutta on tavoiteltu ja aivan liian kanssa! Väylä ei ole mitenkään turvallinen, vaikka asfaltoitu tie nyt ei kaikkein vilkkain olisikaan. Täysin turhaa kikkailua ja erikoisuudentavoittelua. Rataa tullaan hieman fiksaamaan kunnan toimesta tämän kesän aikana. Toivottavasti 5-väylä poistetaan ja muutoinkin hieman laitetaan paikkoja kuntoon. Ainakin heittopaikat voisi rakentaa nykyajan vaatimusten mukaan ja tehdä pientä harvennusta puustoon. Kun itse tykkää avoimista väylistä ja vielä, kun 9-väylä oli tosi hieno, niin hyvä fiilis oli pelata. Puutteet nakertavat kuitenkin arvosanaa aika selvästi. Voisi joskus kunnostuksen jälkeen mielenkiinnosta tulla katsomaankin, jotta mitä ovat saaneet aikaiseksi. 3/5Hutsin frisbeegolfrata
Kiteen kaupungissa Hutsin ulkoilualueen (urheilukenttä, uimahalli, urheilutalo, jäähalli ja hyppyrimäki) mailla Hutsin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 761m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 14.5.2021. Rata sisälsi selkeitä korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli kaunista kuusimetsää sekä avoimempaa väylää urheilukentän reunamilla. Lyhyiden siirtymien ansiosta pelin eteneminen joutuisaa. Väylistä mukavin oli nro 4 missä heitettiin 75m alaviistoon vasemmalle. Nro 8 erottui myös joukosta, sillä se pelattiin vinorinteeseen. Tuollaista ratkaisua aniharvoin näkee, kun yleensä käytäntö jyrkemmässä paikassa on, jotta mennään joko ylös tai sitten alas. Opaskartta, heittopaikat (rakennettu hyvin ja isoiksi), heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Muutostarpeitakin olisi... Next tee -kyltit voisi uudistaa, sillä nyt niitä makoili milloin missäkin. Osa asiallisesti paikoillaan, mutta osa siis rikkinäisesti repsottaen ja kokonaan poissaollen. 7-väylästä ei oikein osannut hahmottaa, että mikä mahtoi heittolinja olla, moottorisahalle olisi kova tarve! Lisäksi infotaululta reitti 1-väylälle voisi olla viitoitettu. Vaikkei matka pitkä ollutkaan, niin hieman sai tuumailla, jotta "minnekäs sitä nyt menee"... Kokonaisuutena ottaen taas sellainen "harmaan massan" rata. Ei oikeastaan mitään sellaista mikä olisi erottunut edukseen tai olisi saanut syttymään. Vika väylä nro 9 outo, sillä heittopaikka oli jostain syystä tyrkkästy lähelle hyppyrimäkien suuntaan menevää alikulkua. Pelkästään rystyä heittävälle aika vaikea, kun kaiteet sen verran likellä. Näin. Pelasi kerran läpi, muttei ole kiire pelata uudestaan. Toivottavasti rata kehittyy jatkossa lähemmäksi täysimittaisuutta ja väylien oikeaa vaihtelua. 3/5Kesälahden Sortolammen frisbeegolfrata
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden Urheilukentän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 14.5.2021. Tämän pururadan linjoja noudatelleen ja välillä metsässä koukanneen radan kulkeminen ei ollut kovin raskasta, sillä korkeuseroja oli maltillisesti. Siirtymät oli hyvin lyhyet. Kesälahden keskustan palvelut n. 500m päässä, joten radan sijainti todella hyvä. Maisemat ylhäältä kohden urheilukenttää komeat. Seppo-korit, heittopaikkaopasteet ja opaskartta + roskis hyvässä kuosissa. Rata kulkee urheilukentän ympärillä ja kentällä on erinomaisen hyvä harjoitella pidempiäkin siivuja, jos sillä ei muuta käyttöä ole. Potentiaalia paikassa olisi, mutta, että, jotta... ei jaksanut nousta tämä rata rankingissa kovin korkealle. Heittopaikat olivat osin jopa vaarallisessa kunnossa olleet räjähtäneet nurmimattolaatikot, koko tosin ihan sopiva. Väyläopasteita paikasta toiseen ei ollut yhtään ja sen kyllä huomasi, karttaa sai muutaman kerran vilkaista. Heittopaikkaopasteet tosin kertoivat seuraavan heittopaika sijainnin. Osa väylistä aivan liian lähekkäin kuten 3 ja 4 sekä 6 ja 7. Sokkoväyliä turhan paljon, esim. nro 7. Väylistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli nro 3. Montun reunalta heitettynä suoraan alas, niin näkymä oli absoluuttisen upea! Mutta... miksi ihmeessä rystyheiton linja oli puiden peittämä?!? Kämmenellä heitettynä tilaa olikin sitten vaikka muille jakaa. Oma käsi riitti tällä kertaa puiden ylitykseen, mutta väylästä saisi ihan timanttisen pienellä puiden karsimisella! Alueessa olisi potentiaalia, jopa kenties 18-väyläiseen asti? Nyt ei tarjolla valitettavasti ollut mitään kovin ehjää ja kiinnostavaa kokonaisuutta. Rata oli tylsähkö kuntopolkua kiertävä viritys. Heitetään suoraan hetken matkaa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla... huokaus... Tarkkaa heittämistä vaadittiin monella väylällä missä oikealla tai vasemmalla odotti aika jyrkkä rinnemonsteri, joten pahimmillaan feidannut kiekko saattaa löytyä hyvinkin jännistä paikoista... 3/5Kesälahti frisbeegolfrata
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 303m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 14.5.2021. Tällä tasaisella puistoradalla ei korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät hyvin lyhyet, niin sellainen supernopeasti pelattava pikkurata. Sijainti Kesälahden ydinkeskustassa erinomainen. Yläkoulu naapurissa ja S-marketin pihalle luontevinta jättää auto mistä lyhyt matka 1-väylälle. Evästelypaikka siis vieressä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta noin tiiviillä radalla ei niitä kylttejä kyllä kaivannutkaan. Alue on hyvin nättiä puistoaluetta missä on senkin kautta mukava pelata. Väylät ovat pääosin helppoja, lähes suoraan heitettäviä perusväyliä, ilman mitään suurempia kikkailuja. Väylät tasaisen hyviä, mutta kenties viimeinen 5-väylä paras tai sitten 1-väylän aloituspaikka nätti. En oikein keksi radasta mitään erityistä korjattavaa. Puistoalueen muut käyttäjät kannattaa spotata mahdollisimman huolellisesti ettei tule ikäviä ihmisosumia. Rata sijaitsee kohtalaisen tiiviillä alueella. Monilla vastaavilla radoilla helmasynti on juurikin nuo liian sumppuun vedetyt väylät. Nyt väylät olivat siis hyvin erillään toisistaan mikä toi heti turvallisuutta pelaamiseen. Kokonaisuutena oikein mainio rata erittäin hyvällä sijainnilla. Ei voinut kuin nauttia pelaamisesta. Olisi pelannut vielä muutaman väylän enemmänkin... 4/5Savonranta
Savonlinnan kaupungin Savonrannan taajamassa Savonrannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1367m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2980m. Pelattu 14.5.2021. Metsäradalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinlaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kierti lähes kokonaan orjallisesti kuntopolun reunustaa, muutama metsäpoikkeama oli joukossa. Väylät lyhyitä ja siirtymät lyhyimmät mitä 18-väyläisellä radalla on koskaan nähnyt, niin kiertäminen erityisen nopeaa. Auto parkkiin kirjaston viereen ja kävely koulun pihamaalle mistä lähtö. Radan rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Alusta löytyy infokartta ja roskis. Heittopaikoista nro 1 oli heti riekaleinen ja maahan lätkäisty, ei luvannut hyvää. Kuitenkin jatkossa heittopaikat olivat ihan ok kunnossa, pieniä, mutta eivät väylätkään pitkiä olleet. Heittopaikkaopasteet olivat vanhoja ja osin hieman kulahtaneita, mutta ajoivat asiansa vielä ihan hyvin. Korit hyvässä kunnossa olleet Sepot. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niille ei ollut käyttöä. Jokunen taukopenkki, lisääkin olisi mahtunut. Suosikkiväyliä kaksi eli nro 9 ja nro 14 mitkä poikkesivat muista selvästi edukseen, kumpikin mukavia, alamäkeen heitettäviä väyliä. Mutta... itelle tulee näppylöitä näistä radoista mitkä on orjallisesti vedetty kuntoradan varteen ja kori sitten vasemmalla tai oikealla kuntopolun jommallakummalla puolella. Väylät sinällään vaihtelevia ja erilaisia heittotyylejä saa käyttää, mutta... luvattoman paljon sokkoväyliä mitä yksinäisen heittäjän oli hieman kurjaa heitellä. Rata vedetty jostain käsittämättömästä syystä niin nippuun, että edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikka monesti aivan liian lähekkäin. Joissakin kohdin jopa vaarallista touhua, turvallisuuspuoli suunnittelussa aika pahasti unohduksissa. Opasteita olisi myös voinut olla paremmin kirjaston p-paikalle jo tiestöltä ja p-paikalta koulun pihaan myös. Tylsä, todella tylsä. Pian tylsyyteen kuitenkin tottui ja lopputulemana kuitenkin ihan heitettävä ja nopeasti kierrettävä rata. Vaipuu vain valitettavasti frisbeegolfratojen niin valtaisaan harmaaseen massaan, että suurin osa väylistä jo unohtunut näin muutama päivä pelaamisen jälkeen. Turvallisuuspuutteet monilta osin liian massiiviset sekä radan toteutuksessa muutoinkin menty siitä mistä aita on matalin... Ei ole tarve ihan heti tulla uudestaan. 2/5Pajuniitty MultiGolfPark
Moi! Kuulemasi huhut pitävät paikkaansa. Paikalliselta frisbeegolfseuralta saadun tiedon mukaan rata tosiaan päivittyy kevään aikana Multigolf-radaksi. Radan päivitystyöt alkavat heti, kun alueen nurmi kuivahtaa sen verran, jotta sinne voi työkoneilla mennä. Samassa yhteydessä uudistuu multigolf-konseptin mukaisesti myös kaikki väylä ja ratakartat. Julkaistaan ne fgr:llä heti, kun ovat vain suinkin saatavilla.Atrain Disc Golf
Moro! Miun oma viesti Frisbeegolf Kuopio -ryhmään 13.4.2021: ******************** "Muutaman päivän takaiseen Atrain-viestiin hieman täydennystä. Lunta tosiaan sellaiset 0-40cm paikasta riippuen. Väylät ja siirtymät hyvin käveltävissä vaikka kiekko lentäisi sinne kuuluisaan Hornan tuuttiin... ? Kahlaaminen siis hyvin helppo urakka ku edellisellä omalla kerralla oli lunta vielä 80cm. Märkää tosiaan on, joten kumisaapasta vaan jalkaan! Nastoja ei tarvinnu nyt, mutta lähimmän viikon aikana, jos heittää yöllä pakkaselle ja menee aikaseen aamulla pelaamaan, niin nastat voi hyvinkin tarpeelliset olla. Nyt liukkaimmat kohdat pääsi hyvin kiertämään. Heittopaikat lapioinnin ansiosta sulat, ihan muutamalla oli hitusen jäätä, mutta hyvin saa vauhdin otettua kuka niin tekeepi. P-paikka hyvässä kunnossa, joten perille voi hyvin ajaa autolla. Jotta eiku pelaamaan vaan ja nauttimaan hienosta lajista! ******************** Ja tiedon päivitys toiselta käyttäjältä 17.4.2021: Päivitys la 17.4. Viikossa vähentynyt 10cm. Väylät 2-6 sekä 12-14 lunta 15-30cm, muualla 0-15cm (about!) Pakkasyön jälkeen hanki kesti ja hyvä heittää. Heittopaikat kunnossa!Isojoki DiscGolfPark
Hei! Isojoen kunnalta on yritetty saada radasta tarkempia tietoja, mutta hieman huonommalla menestyksellä. Radalla pitäisi olla tällä hetkellä tosiaan 12-väylää, mutta kolmen lisäväylän pituuksia tai sijaintia radalla ei ole ylläpidolle lukuisista pyynnöistä huolimatta toimitettu. Ainakin suunnitelmissa heillä on jollain tavoin uudistaa rataa vuoden 2021 aikana. Uutta ratakarttaa ei ole kunnan mukaan tulossa ennen tuota radan remonttia.Lapinlahti DiscGolfPark
Käyty pelaamassa tänään. Lunta sellaiset 40 - 60cm ainakin, välillä oli likimainen vyötäröön asti upoksissa. Tarpoa sai hankien keskellä tosissaan ja kunto kasvoi kyllä kohisten. 12-väylän joutuu jättämään heittämättä hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin viikonloppuisin, sillä alueella runsaasti pulkkamäkiä. Kannattaa huomioida lumen tuoma hidaste pelaamiseen, sekä riittävän neste- ja eväsmäärän mukaan ottaminen!Vuorelan frisbeegolfkenttä
Vuorelan frisbeegolfkenttä ( samoin kuin vieressä sijaitseva Kunnonpaikka DiscGolfPark ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa.Kunnonpaikan frisbeegolfkenttä
Kunnonpaikka DiscGolfPark ( samoin kuin vieressä sijaitseva Vuorelan frisbeegolfkenttä ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa.Tarinalaakso Old Course
Tarinalaakson vanha rata suljettu hiihtokauden ajaksi. Seuraa tilannetta osoitteessa: https://www.facebook.com/TarinalaaksoTarinalaakso New Course
Tarinalaakson uusi rata suljettu hiihtokauden ajaksi. Seuraa tilannetta osoitteessa: https://www.facebook.com/TarinalaaksoHuuhanmetsä DiscGolfPark
Huuhanmetsä DiscGolfPark on Kuopion parhaiten talvella ylläpidetty frisbeegolfrata, jossa myöskin järjestetään talvikauden viikkokisoja. Lisätietoja Huuhanmetsän talviradasta osoitteesta: https://www.deepintheforest.fi/Frisbee Päiväranta
Frisbee Päiväranta on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole. Fgr:n ratakartta on ehdoton varuste, sillä valitettavasti radan opasteet on kaikki tuhottu vandaalien toimesta eikä uusia ole tilalle tullut. Pelaaminen onnistuu myös illalla, sillä varsinkin neljällä viimeisellä väylällä urheilualueen valot valaisevat hyvin myös vieressä kiertävää rataa. Taskulamppu kannattaa kuitenkin mukaan ottaa. Lisäksi tulee huomioida, että radan rinteissä on useammassa kohdin alueella hyvin suositut pulkkamäet, joten pelaamisen suhteen kannattaa käyttää isoa varovaisuutta siltäkin osin.Atrain Disc Golf
Atrain DiscGolf on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Varpaisjärvi DiscGolfPark
Varpaisjärven pelaaja-aktiiveilta saadun tiedon mukaan Varpaisjärvi DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Nerkoo DiscGolfPark
Nerkoon kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan Nerkoo DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Lapinlahti DiscGolfPark
Lapinlahti DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Alueella kulkee hiihtolatuja, mutta kunnalta saadun tiedon mukaan eivät estä radan pelaamista, kunhan otetaan kaikki alueen liikkujat huomioon. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Nuorisokeskus Marttinen
Hei! Radan hallinnoijalla on oikeus asettaa radan käyttämisen ehdoksi haluamansa suuruinen pelimaksu ja jokaisen radalla vierailevan tulee maksu suorittaa Nuorisokeskuksen vastaanottoon. Tällä tuetaan nuorisotyötä ja toimitaan samalla yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.Kuhmoisten DiscGolfPark
Moi! Luokituksien tarkemmat kriteerit löydät osoitteesta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/ ja tuolla lisäksi oikeasta reunasta vielä kaksi asiaa tarkentavaa linkkiä. Kuhmoisten radan kohdalla kyse on juuri tällä hetkellä vain par-lukeman pienuudesta ettei yllä aivan ylempään luokkaan.Frisbeegolf Pahkalanniemi
Karttalinkki päivitetty, joten nyt johtaa sinne minne pitääkin.Tikkakosken frisbeegolfrata
Moro! Jos rata ei minua miellytä, niin se ei miellytä. Ennenkuin alkaa oma vastinettaan julkisesti näkyville laatimaan, niin olisi hyvä hetki vetää henkeä ja miettiä sanojaan uudestaan ettei tulisi yllä olevia ylilyöntejä. Minulta ei lisäksi ole mitenkään pois se, että moni myös on tykännyt tästä radasta, kukin tyylillään, tottakai.Hirvaskangas DiscGolfPark
Uuraisten kunnassa Hirvaskankaan kylällä koulun vieressä Hirvaskangas DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (529m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Nelosväylän pientä kipuamista lukuunottamatta aika tasaista maastoa, joten kohtuullisesta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli kokonaisuutena helppo kera lyhyiden väylien, mutta jokaisella väylällä oli silti aina jokin oma jipponsa eli ihan suoraa heittoa korille ei ollut kuitenkaan tarjolla. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä ja tasamaata. Radan helppoutta kuvastaa se, että äärimmäisen harvoin, jos koskaan heitän 9-väyläistä par-tulokseen toisin kuin nyt. Epäonnistuneen avauksenkin jälkeen par on helpohko pelastaa kahdella seuraavalla heitolla. Toki oma peli sujui varsin hyvin kokonaisuudessaan, mutta kuitenkin. Erikoisin ja samalla suosikkiväylä oli täysin kaikista poikkeava väylä nro 3 enkä tuollaista ole koskaan missään muuallakaan nähnyt. Vain 59m alamäkeen, mutta edessä pelkkää puustoa ja kori jossain siellä keskellä. Vähän mietin, jotta onko siinä jäänyt väylä kokonaan raivaamatta, mutta siitä se on puiden yli viskattava ja yritettävä kääntää korille. Joku voi pitää aika kummallisena väylänä, enkä kyllä yhtään ihmettele... Siirtymät koko ajan lyhyet. Heittolinjat kolmosta lukuunottamatta helposti hahmotettavissa. Maisemat radalla upeat ylhäältä montun päältä katsoen koulun ja kiekkokaukalon suuntaan. ABC Hirvaskangas auki 24h ( 2min ajomatka radalta ) ja sieltä saa ruokatarpeita moneen lähtöön. Rakenteet suht tuoreella radalla hyvässä iskussa edelleen. Löytyy ratakartta mikä lätkäisty tosin kummallisesti lukemista hankaloittavan kumpareen päälle, vaikka tilaa olisi ollut hehtaaritolkulla laittaa se muuallekin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit ( myös treeni ) nuolineen moitteettomat. Mutta, että... ei. Radan suunnittelu hyvin puutteellista. Ensimmäinen puute väylät nro 1 ja 2, mitkä olivat liian likellä toisiaan. Hieman turvatonta heittää kakkosella, jos joku viskaa vielä ykkösen korille... lisäksi väylät 6-9 hirvittävässä sumpussa mitä ratakartta ei kokonaan kerro! Itseni viereen tipahti viereiseltä väylältä kiekko ja oma kiekkokin livahti väärällä väylälle, kun vähän feidasi liikaa. En oikein jaksa ymmärtää, jotta mitä suunnittelijat ovat tässä kohdin ajatelleet. Tilaa olisi ollut taas vaikka kuinka paljon... surullista. Hiekkakuopparatojen pitäisi saada aina kruununsa pitkällä liidätysväylällä. Täällä sellaista ei ollut, kun kuopan pohjalle ei menty lainkaan pelaamaan. Liekö sitten kaukalo ja hiekkakenttä jotenkin rajoittaneet? Huoltorakennukset? Vai kaukalon valaisinpylväät? Mene ja tiedä mikä on ollut syynä, mutta se tärkeä kruunu jäi valitettavasti nyt uupumaan. Harmi, todella harmi. Ratasuunnittelua oli Hirvaskankaan radan selkeästi Akilleen kantapää. Tilaa olisi ollut toteuttaa paljon väljempi rata, mutta nyt lähes koko rata vedetty käsittämättömään sumppuun. Rata on kuitenkin maisemiltaan kaunis ja aloittelijoille mukava pelata, jossa voi helpohkosti sitä par-tulosta lähteä tavoittelemaan, vaikkei pro-tasolle heitoillaan yltäisikään, kuten allekirjoittanut. Kovasti vaikeaa antaa arvosanaa, kun vuoroin miettii tosi alhaista ja vuoroin kuitenkin puutteista välittämättä hyvin korkeaa... laitetaan riita puoliksi ja otetaan siitä välistä: 3/5Tikkakosken frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Tikkakosken taajamassa luontopolun ja koirapuiston lähettyvillä Lounetjärven rannalla Tikkakosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (693m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Tämän metsäradan pelaaminen kävi lähinnä kevyestä ulkoilusta, sillä rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt yhtään. Radan väylät olivat lyhyitä, helpohkoja ja tasamaan heittelyä vailla mitään isompia jippoja tai erikoisuuksia. Toki puitakin oli runsaasti kuitenkin pelissä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Vesi hienosti maisemallisesti läsnä useammalla väylällä, kuitenkin väylät niin kaukana vesirajasta ettei edes aloittelijan heitto voi edes teoriassa lentää veteen. Tasaisesta väylämassasta erottui aivan omassa kastissaan edukseen nro 9 mikä oli hieno pieneen alamäkeen heitettävä tekninen väylä mikä sopisi ihan mille tahansa pro-tason radallekin. Siirtymät kummalliset... itse radalla siirtymät olemattomat. P-paikalta useamman sadan metrin siirtymä alikulun alitse ekalle heittopaikalle. 1-väylän jälkeen pieni p-paikka mihin yhden pelaajaporukan auto juuri kurvasi, kun itse siitä ohi meni. Eli radalla kaksi p-paikkaa, vaikka opastus koirapuiston kulmilla olevalle p-paikalle, ainakin se on isompi. Hieman sekavaa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten kohtalaisen tuoreelta radalta sopii odottaakin. Löytyi infokartta, hyväkuntoiset heittopaikat ( suojana useammalla väylällä puukehikoita ), heittopaikkaopasteet, korit + treeni myös ok. Next tee -kyltit löytyi, vaikka tiiviillä radalla olisi ilmankin ehkä pärjännyt. Mutta... ei vaan sytyttänyt ihan loppuun asti. Jotenkin tylsää ja osin sekavaakin oli tämän Tikkakosken radan toteutus. Rata kulki erittäin tiiviillä alueella ja väylät oli ahdettu liian sumppuun. Kun pitkiä väyliä ei ollut mahtunut mukaan, niin yksi on pitänyt väkisin kuitenkin runtata mukaan eli nro 8 mikä sitten teatraalisella mandolla olikin saatu venytettyä pitkiin mittoihin, ei, ei, ei! Ja mikä tarkoitus oli nelosen mandolla?!? Ilmeisesti suojella vitosen heittopaikkaa, mutta olivat jo joka tapauksessa liian lähekkäin nämä väylät, niin mando siltä osin turha. Ihan snadisti tuli vain mieleen, jotta pitäisikö rata lähtökohtaisesti tehdä kokonaan jonnekin muualle missä tilaa olisi ollut toteuttaa oikeasti laadukas ja lähes kaikilta ominaisuuksiltaan parempi rata. Kasassa on ihan kohtuullisen nätti ja helpohko 10-väyläinen rata hienoissa vesimaisemissa. Jotenkin vain paikka on väärä tai rata liian pitkä alueelle. Keinotekoiset mando viritelmät eivät oikein ymmärrystä saa. Paljon pitää radan muuttua, jotta innostaisi uudelleen mennä pelaamaan. 2/5Aittovuori DiscGolfPark
Uuraisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä Uurainen DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (880m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Rata sisälsi reippaasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1, 2, 8 ja 9 sijaitsivat pellolla/puistossa missä paljon heittotilaa ja puut eivät rankaise heikompaakaan heittäjää. Loput väylät kiersivät sitten pururadan linjoja myötäillen. Heittolinjat olivat selkeät. Väylät kohtalaisen helppoja pidemmälle ehtineelle, vaikka väyläpituudet lähes 100m keskiarvolla. Väylissä ei mitään isoja oivalluksia vähän ylä/alamäkeä tai tasamaata 75-150m ja sitten kori kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella metikössä + tietenkin ne avoimet liidätykset. Suosikkiväylä ehdottomasti kakkonen missä hieno alamäkiliidätys. Kasilla jonkinmoinen ylämäki plus lopussa kaarros vasemmalle, mukava ja massasta poikkeava väylä. Siirtymät olivat pääosin lyhyet, mutta yksi oli sitten oikea siirtymien siirtymä. Kutoselta seiskalla 100m merkkipaaluja sai ohitella lukemattomia määriä. Kartta ei auttanut yhtään, kun osa poluista oli leikkaantunut pois. Next tee -kylttejä oli tuolla siirtymällä kyllä, mutta silti oli aika arpomista suunnassa. Tämän siirtymän varrella oli myös laavu puineen tulistelua varten. Kyltitykset väylältä toisella muilta osin ihan ok. Rakenteet olivat kiitettävän hyvässä kunnossa. Löytyi kentän kyltti isommalta tieltä ( !!! ), infokartta, heittopaikkoja, heittopaikkaopasteita, lukittava löytökiekkolaatikko, koreja suuntanuolineen, myös treenikori löytyy. Roskis oli ainakin lähdössä. Suunnittelun pienestä heikkoudesta kertoo kasin ja ysin oleminen liian likekkäin. Vaikka kasi viskotaankin reippaaseen ylämäkeen, niin silti kiekkojen lipeäminen väärälle väylälle jopa todennäköistä. Kaiken kaikkiaan oikein monipuolinen ja mukava kattaus väyliä. Tällaista teknisesti heikompaa heittäjää lämmitti kovasti mieltä avoimien väylien runsas määrä, jotka eivät rankaise kuten tiukat metsäpillit joissa linjalta eksyminen tietää monesti rutkasti lisäheittoja ihanien supermegamonsteri ryteikköjen ansiosta. Metsä/pururataväylätkin olivat mukavia heittää. Ei mitään huippuvaikeaa tai mieleenpainuvan erityistä, mutta mukavaa pelata kuitenkin. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 4/5Leivonmäen frisbeegolfrata
Joutsan kunnassa Leivonmäen kylällä Leivonmäen kansallispuiston ja Kurkiauran koulun läheisyydessä Leivonmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 6-väylää (431m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Rata pelattu 11.11.2020. Leivonmäen rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli kaksi avoimempaa väylää eli nelonen ja kutonen mitkä heitettiin kahden eri urheilukentän kohdilla. Tai noh... ykkönen... olihan se pensaikon ja koivujen takaa avoimelle kentälle heittäminen aika metkaa. Järkevää? En olisi ihan vakuuttunut. Muut väylät sitten mukailivat kuntorataa. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyet. Lähtöpaikka tosiaan koulun takana missä ratakartta hyvin esillä. Kaikki heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja mukavan informatiiviset. Mutta, että... olihan tämä sellainen nollabudjetin rata mikä huokui oikeastaan ihan kaikesta. Nollabudjetin rata voi olla ihan kiva ja pelattava, mutta... Heittopaikat olivat maapohjalla. Korit olivat omametallipaja.comin valmistamia ja ketjut päästivät pahasti läpi, joten ei kehuja radan tärkein varuste saa ja osa koreista vielä vinossakin eli kohtalaisen huonossa hapessa. Next tee -kylttejä ei missään. Ainakin ykköseltä kakkoselle olisi voinut viitta olla. Nuo kyltitykset pystyy helposti tekemään myös sillä nollabudjetilla halutessaan, monimutkaisia viritelmiä ei vaadita. Kakkosella ja vitosella lähinnä järkyttävät ryteiköt odottivat niin vasemmalla kuin oikeallakin, joten ilman tarkkaa spottausta heippa kiekot ryteiköihin ja runsaasti vettä sisältäviin ojiin. Ryteiköt olivat valtavat näin syksylläkin, saati mitä ovat kesällä... Rata oli sinällään loogisesti etenevä pikkunätti radan aihio. Väylät olivat sinällään ihan suht järkeviä ja hieman vaativiakin. Kahdella eri kentällä niiden ollessa vapaana mahdollista monipuoliseen draivereiden ulkoilutukseen treenin muodossa. Kakkonen ja vitonen vaatisivat aika hurjan raivausurakan, jotta väylistä saisi edes jotenkin järkevät pelata. Ykkösen heittopaikka on ihan jees, mutta pusikoita pitäisi edestä kuitenkin raivata. Lisäksi paremmat korit ja päällystetyt heittopaikat, niin radasta saisi oikein mainion pikkuradan mikä sopisi mainiosti koululaisten käyttöön Leivonmäen pienelle kylälle. Hieman kyllä epäilen, että ryteiköiden raivaamiseen intoa riittää, sillä homma on aika hurjan paljon... Tuossa kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan! 1/5Huttula frisbeegolf
Joutsan keskustan ja valtatie 4:n vieressä Huttula frisbeegolf. Radalla pituutta 5-väylää (298m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1100m. Rata pelattu 11.11.2020. Huttulan rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät kulkivat tasaisella puistoalueella ja, kun siirtymiä ei pahemmin ollut, väyläpituudet ja rata lyhyet, niin yksi nopeimmista radoista mitä olen koskaan kiertänyt. Väylät olivat helpohkoja neppailuväyliä mitkä eivät pelillisesti juurikaan haastetta tarjoa, nelosella mando toi vähän haastetta. Kivoin väylä oli ehkä viimeinen missä heitettiin kohden huoltamorakennusta ja kori komeiden kuusien edustalla. Maisemallisesti myös kolmosväylä oli hieno veden äärellä. Muutoin vesi vain hienosti maisemallisesti läsnä, ehkä juurikin kolmosella kannattaa vähän varoa ettei kiskaise pahasti hutia vasemmalle jolloin toki vesi voi kiekkoa puoleensa kutsua. Heittolinjat koko ajan selkeät ja suurimmalta osalta hyvin avoimet, toki puitakin oli hieman pelissä. Sivuun harhautuneet kiekot löytyvät helposti. Radan rakenteet riittävän hyvässä kunnossa. Varsinaista ratakarttaa ei ollut, mutta ykkösväylän heittopaikalla huoltoaseman kulmilla oli kuitenkin infotaulu missä väyläopasteista koottu "kartta" ja muuta infoa. Heittopaikat olivat pieniä ja parhaat päivänsä nähneitä, mutta ajoivat vielä ihan kohtuudella asiansa. Heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Korit suuntanuolineen olivat laadukasta dgp tasoa. Radan sijainti suorastaan erinomainen nelostien varressa! Teboil Huttulassa voi evästellä tai piipahtaa myös Joutsan keskustassa aivan vieressä missä lisää palveluja. HUOM! Radalla ei saa käyttää ollenkaan draivereita! Ainoastaan putterit ja midarit sallittuja. Huttulan radassa ei oikeastan ollut mitään erityistä vikaa muuta kuin, että väyliä oli vain viisi. Väylät olivat aika likekkäin, mutta näkyväisyys hyvä kuitenkin. Aloittelijoille ja matkalaisille monipuoliseksi taukopaikaksi erinomainen ratkaisu! Pidemmällekin ehtineet saavat radalla hyvää lähipeli ja puttitreeniä. Rata oli todellinen hyvän mielen rata mitä oli erityisen mukavaa pelata! Milloin tahansa voisi mennä pelaamaan uudestaankin! 4/5Joutsan frisbeegolfrata
Joutsan yhtenäiskoulun, liikuntahallin ja urheilukentän läheisyydessä Joutsan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1644m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Rata pelattu 11.11.2020. Joutsan lajissaan hyvin perinteinen metsärata ei kovin kummoisia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyen puoleisesta ulkoilusta lopulta kävi radan kiertäminen. Rataan mahtui hyvässä suhteessa niin metsä kuin puhtaita pururataväyliä. Onneksi ei oltu Joutsassa sorrottu ko. ratojen perisyntiin, jotta säästetään tonni ja laitetaan kaikki väylät kulkemaan pururataa pitkin, pointsit siitä! Väylät olivat enimmäkseen tasamaan tekemistä, pari ylämäkeen mennyttä väylää taisi olla ja alaspäin ei taidettu kunnolla mennä kuin kerran. Heittolinjat olivat koko ajan ihan hahmotettavissa. Tasaisen harmaasta väylämassasta ei oikein suosikkiväylää erottunut. Väylät olivat kohtalaisen lyhyitä ja, kun siirtymätkin pääosin lyhyitä (hieman pidempi 4 - 5 ja 14 - 15), niin radan kiersi "normaalia" 18-väyläistä selkeästi nopeammin. Radan rakenteet olivat hieman vaihtelevassa kunnossa. Infokarttoja löytyi kaksikin kappaletta hyväkuntoisena. Ensimmäinen oli yhtenäiskoulun parkkipaikan kupeessa urheilukentän päädyssä mistä luuli radan jo merkintöjen mukaan alkavankin. Tarkempi tarkastelu osoitti ettei ko. karttaan oltu kuitenkaan merkattu ko. kartan sijaintia, tämä oli jälkikäteen tussattu karttaan. Lähtöpaikka ja toinen infokartta löytyi kentän toisesta päädystä 400m päässä p-paikalta alikulun jälkeen. Auto tosin parkkiin koulun luokse, lähtöpaikalla ei parkkipaikkoja! Sekava viritys oli tuo karttasekoilu, kun yksi pieni, mutta merkittävä juttu oli unohtunut karttaan merkata. Heittopaikat olivat nurmimattoa ja suurimmaksi osaksi suoraan maahan lätkäistynä ja tietenkin hyvin muhkuraisia. Osa oli sitten parempia ja tasaisempia lavetille nostettuna. Heittopaikkaopasteet olivat hyvässä iskussa. Kuten aiemmin jo todettua, niin korien suhteen ratkaisu oli mielenkiintoinen, kun osa oli dgp:tä ja osa prodigya, mutta ajoivat toki mainiosti asiansa. Dgp:ssä oli kori nuolet, muissa ei. Treenikorikin löytyi ennen alikulkua urheilukentän puolelta. Korien suhteen ratamestarin erikoisina nähtiin kahden korin sijoittelu puisen kaapelikelan päälle. Next tee -kylttejä oli periaatteessa ihan riittävästi, mutta ainakin 11 - 12 siirtymä oli oppailua, lisäksi kyltit kovasti kulahtaneet ja olisivat isossa uusimisen tarpeessa. Kahdessa kohdin väylät menivät turhan likellä toisiaan. Nelonen ja seitsemäntoista olivat hankalat sillä neloselta tullut heitto eksyy helposti nro 17:n heittopaikalle mitä ei oltu mitenkään suojattu. Sitten nro 8 ja 9 suhteen suunnittelijalla on käynyt todellinen suunnittelumokien klassikko missä ysin heittopaikka on likimain keskellä kasin heittolinjaa, siltä osin kartta ei pidä aivan paikkaansa. ISO vaaran paikka tuollaisenaan! Ysin heittopaikka olisi helposti siirrettävissä muutaman metrin sivummalle tai sitten vahvasti suojattavissa, mutta tuollaisenaan ehdottomasti yksi vaarallisimmista ratkaisuista mitän olen tähän mennessä nähnyt! Lenkkeilijöiden takia spottaus erityisen tärkeää tällä radalla. Joutsan rata oli kyllä erikoinen oman arvioinnin kannalta. Näitä ratoja löytyy 13 kappaletta tusinasta, sillä rata oli niin tyypillinen metsä/pururata rata kuin olla ja saattaa, voisi jopa sanoa tylsähköksi. Väylistä ei löytynyt mitään oivaltavaa erikoisuutta. Rakenteissa ja radan turvallisuudessa oli yllä mainittuja merkittäviä puutteita. Mutta... siltikin rataa oli mukava pelata. Vaativuutta oli lyhyistä väylistä huolimatta ja puutteetkaan eivät pelaamisen iloa tällä kertaa vieneet. Rata oli ehjä ja looginen kokonaisuus minkä voisi pelata aivan hyvin joskus uudestaankin. Normaalisti tuollaiset puutteet veisivät arvioinnista pari pykälää pois, nyt ei. 4/5Kettulanvuori
Petäjäveden kunnan keskustassa Kirkonkylän koulun naapurissa Kettulanvuoren ulkoilualueella Kettulanvuoren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 20-väylää (1893m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Petäjäveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin, sillä niin ylä kuin alamäkiäkin löytyi tasamaan lisäksi. Väylät olivat vaihtelevia, ei mitään helppoa tekemistä, vaikka yhteispituus ei kovin kova ollutkaan. Heittolinjat selkeät jokaisella väylällä ja heittotilaa usein ilahduttavan paljon. Siirtymät ok mittaiset, ainoastaan 1 > 2 pidempi. Väylistä osa meni puhtaasti metsässä ja osa seuraili sitten pururadan linjoja. Näiden väylien suhde oli kuitenkin hyvä eikä esim. pelkkiä pururataväyliä ollut liikaa, kuten liian monesti on tapana... Suosikkiväyliä kolmekin kappaletta. Nro 2 oli pitkään aikaan jyrkin väylä mitä on ylöspäin kavunnut (hienot maisemat päältä). Nro 5 oli aika uniikki ja metka alamäkiväylä, oikeasti hieno. Hieno oli myös nro 18 lyhyt alamäkiväylä. Rakenteista korit olivat parasta radan osaa, aivan priimakuntoiset! Teet olivat pääosin tarpeeksi isot, mutta kunto hieman vaihteli. Lukittu löytökiekkolaatikko löytyi likeltä 2-väylän heittopaikkaa. Löytyi myös jokunen roskis. 9-väylän jälkeen löytyi tulipaikka ilman puita ( !!! ) ja lukittu ( !!! ) huussi... jep! Se lukitus auttoikin kovasti ison hädän kourissa tuskaillutta heittäjää... Talvella rata ei käytössä hiihtolatujen takia. Mutta, että, jotta... ei. Infokartta ei löytynyt sitkeän metsästämisen jälkeenkään. Fgr-linkki ohjaa pysäköimään koulun ja urheilukentän parkkiin missä eka väylä ja sieltä reilu siirtymä kakkoselle. Kohden kakkosta suunnistaessa löytyi se löytökiekkolaatikko ja oletettu paikka ratakartalle, missä ei kuitenkaan mitään ollut. Miksi ihmeessä rata"kartta" ja laatikko olivat tuolla, kun opastus on ihan jonnekin muualle, hyvin epälooginen startti radalle! Kiukun pihinää ja puhinaa sai allekirjoittaneessa aikaiseksi opasteiden surkeus! Voi itku sentään... koulun parkista ei löytynyt karttaa, ei 1-väylän heittopaikkaopastetta, ei löytynyt mitään next tee -kylttiä kakkoselle mitä saikin sitten ihan huolella arvuutella, kun karttakaan ei siltä osin pitänyt paikkaansa. Heittopaikkaopasteet puuttuivat väyliltä 1, 2, 8, 10 ja 20 ja hyvin monella muullakin repsottivat melkein irti. Next tee -kylttejä ilmaantui alun sokkokävelyn jälkeen, mutta silti lukuisia väyliä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan on käveltävä, erityisesti väylät 2, 4 ja 19. Opasteiden kokonaisvaltainen rappiotila oli kaikkein suurin puute Petäjäveden radalla! Vaikka alun katastrofin jälkeen tilanne hieman paranikin, niin silti taso oli surkea. Ja, jos alussa kettuuntuu surkeisiin opasteisiin, niin sitä tunnetta on vaikea korjata enää loppuväylillä. Hasardiväylien kuningas oli nelonen missä heitettiin sokkona ylämäkeen juuri siihen suuntaan mistä ko. väylälle kävellään, mikä lie ajatus moisessa?!? Kolmosella älä pliis heitä puttia tai lähestymistä korin taakse liian pitkäksi tai löytyy kiekko hyvin jännästä paikasta. Opasteiden alennustila leimasi omaa pelikierrosta paljon. Ei infokarttaa ja kaikki muutkin mahdolliset opasteet hyvin puutteelliset, niin ei hirveästi naurattanut, ei. Jatkuva kartan lukeminen sai kettuuntumaan entistä enemmän kierrokseen. Tämä on sikäli harmi, sillä ei rata missään nimessä huono ollut ja korkeuseroja, hyviä maisemia ja hienoja väyliäkin riitti. Periaatteessa siis kasassa oli oikein hyvän radan ainekset ja opasteiden kuntoon laitto nostaisi omaa arviotakin parilla pykälällä. Tuossa kunnossa ei varmuudella uudestaan! 2/5 PS. Radan luokitus tipahtaa ylläpidon toimesta 2-tasolle. Ilmoitelkaa sitten, kun opasteet taas kukoistavat, niin tehdään muutos ylöspäin.Multian frisbeegolfrata
Multian kunnassa keskustan hiihtolatujen äärellä Multian frisbeegolfrata. Radalla mittaa 21-väylää (2538m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5800m. Multian rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kohtalaisen kevyestä kierroksesta olisi siltä osin käynyt, mutta väylien yhteismitta oli kuitenkin kohtalaisen iso, joten hyvän kuntoliikunnan puolelle kuitenkin meni. Siirtymät lyhyitä, ainoastaan 15 - 16 hieman pidempi. Vaikka kohtalaisen tasaista olikin, niin silti pientä ylä- ja alamäkeä oli saatu kierrokseen mukaan. Ei niin tarkkaa heittäjää miellytti kovasti se, että metsäväylilläkin oli monesti runsaasti tilaa heittää ja heittolinjat olivat selkeät. Toki joukossa oli myös ahtaita metsäväyliäkin ja niiden vastakohtana sitten oikeasti avointa väylää myös, missä puut eivät olleet lähellä rankaisemassa. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vain osittain pururataa pitkin, toki ylityksiä oli sitten enemmän. Tämä hyvä, sillä pelkästään kuntopolkua seuraavat väylät ovat todella tylsiä heittää. Tällä hetkellä väylillä 1, 2, 4 ja 7 koreja oli siirretty talvilayouttia varten muutaman kymmenen metriä lähemmäs heittopaikkaa. Kesälayoutin väylä nro 20 eli nyt muutettu talvilayoutin nro 8 väyläksi. Kesälayoutin 8-väylä sijaitsi vieressä. Kun hiihtoladut tulevat alueelle, niin kesälayout poistuu käytöstä. Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten juuri uudistetulta radalta saattaa odottaakin. Löytyi infokartta, heittopaikat isoja (varustettu harjoilla ja lapioilla), teeopasteet selkeät, next tee -kylttejä esimerkillisen paljon, vaikka seuraava väylä olisi ollut aivan vieressäkin. Korit huomiolippuinen laadukkaat dgp:t. Lähtöpaikalta löytyi tulipaikka ja huussi. Myös roskiksia oli, runsaasti pieniä tuhkiksia ja ojien yli mukavasti lankkuja monin paikoin. Väylistä mielenkiintoisin oli nro 14, mikä oli 198m pitkä par5-väylä harjun päällä kulkien ja koko ajan vasemmalle kaartaen. Väylällä kannattaa pysyä tai muutoin löytää kiekkonsa ei niin kivasta paikasta. Ja niitä ei kivoja paikkoja löytyi... todellakin... 10 heiton edestä! Ratamestarin pieni erikoinen oli väylällä nro 3 missä kori hienosti kiven päällä. Väylissä olisi riittänyt viilattavaakin. Nro 8 oli aika vaarallinen väylä alamäkeen ja mutkaan heitettynä, joten spottaus ihan ehdoton! Pitkä väylä kaartui voimakkaasti oikealle ja ojissa oli näin syksyllä todella paljon vettä ja muutoinkin väylä oli suurimmaksi osaksi melkoista mutavelliä, kuoriketta kuulemma on tulossa jossain vaiheessa. Nro 9 oli minusta tylsä ja turha hazard/ob-kikkailu, vaikka sillä näyttävyyttä olikin selvästi haettu. Nro 17 oli radan pisin eli 270m pitkä väylä. Yleensä nuo pitkät väylät ovat radan "kruunuja", mutta nyt vaipui normiväylän tasolle. Turhaa väylän venyttämistä ja turhan oloista ob-kikkailua myös. Nro 21 aika teennäinen väylä minkä heittopaikka postimerkin kokoinen tee ja opastetta ei missään. Lisäksi heittolinja viimeisellä menee 1-väylän heittopaikan ja tulipaikan välistä... Ratamestarinkin kanssa tuli mukavasti rupateltua hetki kierroksen päätteeksi. Multia rata oli oikein mainio 21-väyläinen haasteita sisältänyt rata, heittotilaa oli monin paikoin runsaasti mikä itseään erityisesti miellytti suuresti. Rakenteet lähes priimassa kunnossa. Vaikka väylissä olisi riittänyt viilattavaakin, niin silti niiden avoimuus ja vaihtelevuus loivat hyvän pelifiiliksen. Radalle voi antaa täydet viisi tähteä arvosteluksi. Nippa nappa ei pääse kuitenkaan 12 suosikkiradan joukkoon. Väyläpuutteiden lisäksi korkeuseroja oli turhankin vähän eikä maisemallisestikaan rata tarjonnut mitään erikoista, sitä perusmetsäväylää vaan. Voisi pelata hyvin joskus uudestaankin. 5/5Karvian frisbeegolf
Hei! Karvian radan ratakartta on nyt päivitetty sekä myöskin fgr:n väylätiedot. Radalle on myöskin tänä kesänä laitettu väyläopasteita, joten rakenteissa on tapahtunut siten selkeää parannusta. 1-väylän opasteessa on pieni ratakartta siihen asti kunnes iso infokartta valmistuu.Yksityinen: Harju School DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa aivan ydinkeskustassa Harjun Stadionin vieressä Harju School DiscGolfPark. Radalla pituutta 5-väylää (294m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pelattu 24.10.2020. Auto parkkiin Harjun stadioinin pääportin edustalle ja kävellen muutaman sadan metrin siirtymä ekalle väylälle. Puistorata oli lähes tasaista yhtä väylää lukuunottamatta joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten todella nopea kiertää läpi. Väylät periaatteessa hyvin helppoja ja lyhyitä neppiväyliä, mutta toki puut olivat omalta osaltaan vaikeuttamassa pelaamista. Heittolinjat hyvin selkeät ja harhautuneet kiekot löytyvät maastosta nopeasti. Suosikkiväylä nro 3 ylämäkeen heitettynä poikkesi hieman muutoin tylsästä väylämassasta. Rakenteista korit hyväkuntoiset, samoin heittopaikkaopasteet. Rata sijaitsee lähempänä ydinkeskustaa kuin mikään aiemmin heittämäni rata, joten kaikki keskeisimmät Jyväskylän palvelut ovat kirjaimellisesti aivan vieressä. Voi sitten valita, että missä käy syömässä tai kahvilla pelireissun tuoksinnassa. Itse valitsin Stefans Steakhousen missä pihvi oli parasta lihaa mitä on koskaan syönyt ja palvelu aivan ensiluokkaista, vahva suositus! Keskeisen sijainnin ansiosta rata on myös helposti saavutettavissa ilman, että tarvitsee omistaa henkilöautoa kauemmas matkustamiseen. Mutta... se mutta... ei ollut mikään kummoinen elämys Harjun rata. Rakenteista heittopaikat olivat jo aika kulahtaneet joskin jotenkuten ajoivat puutteista huolimatta vielä asiansa. 1-väylän heittopaikka sen verran montulla, että vesi seisoi aika isoissa määrin maton päällä. Infokartta oli totaalisesti sotkettu spray-maalilla eikä siitä ollut mitään hyötyä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään eikä koreissa nuolia, joten vaikka rata oli lyhyt, niin seuraavan väylän paikkaa sai aina arvailla. Radalla oli käyntiaikaan todella ruuhkaista ja pelaajia oli jonoksi asti mikä itseään aina ärsyttää, jos seuraava porukka hengittää aina niskaan eikä ohittaminenkaan ollut mahdollista, sillä sitten olisi itse saanut hitaampana jättää heitot seuraavaksi kokonaan heittämättä, kun koko ajan olisi saanut jonkun laskea ohitseen. Lisäksi lenkkeilijöitä ja muita kulkijoita todella paljon keskeisestä sijainnista johtuen, joten useammalla väylällä sai hyvän tovin odotella sopivaa rakosta heittää. Erittäin tarkka spottaus siis välttämätöntä! Väylät osin liian lähekkäin toisiaan. Rata ei turvallisuutensa puolesta ollut kyllä kovin hääppöinen. Mahdollisuus heittää lenkkeilijöiden päälle kiekko oli niin suuri varomisesta huolimatta, että hieman hirvitti heittää. Jotenkin tuntui, että liian tiiviillä ja pienellä alueella liian monta väylää. Hieman kahtaalainen juttu, jotta hyvä toki, että ratoja on myös noin likellä keskustaa, mutta isot ongelmat tuo sijainti sitten vain valitettavasti aiheuttaa. Jos radan on välttämätöntä Harjulla olla, niin se kaipaisi pikaisesti kokonaisvaltaista rakenteiden uudistamista. Itse heivaisin radan jonnekin syrjemmälle turvallisempaan paikkaan, vaikka radan saavutettavuus kärsisikin. Nytkin infokartta oli jo sotkettu, joten säilyisikö uudistetut rakenteetkaan kunnossa... Nyt oli liian turvatonta ja kiireistä heittämistä mistä ei yhtään nauttinut. Tämä oli yhdeksäs rata Jyväskylässä ja kirkkaasti kehnoin fiilis jäi, huomioiden, että takana on kuitenkin myös Keski-Palokka ja Mankola koulujen radoista. Ei kiire uudestaan, vaikka Jyväskylässä joskus asuisikin! 1/5Vitapolis
Muuramen kunnassa Vitapoliksen mailla Vitapoliksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää ja C2-luokitus. Radan väyläpituuksista ei mitään havaintoa. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 24.10.2020. Tämä pääosin metsärata ei yhtä väylää lukuunottamatta juurikaan korkeuseroja tarjonnut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä, muttei kuitenkaan mitään helppoa tekemistä pelkästään, puut olivat monelle väylällä isossakin roolissa. Vitapoliksen parasta antia oli ehdottomasti hieno miljöö historiallisella vanhan keuhkoparantolan alueella. Päijänne oli kakkosväylällä hienosti maisemallisesti läsnä. Mutta... ei, ei todellakaan! Tämä Vitapolis menee nippa nappa lähinnä lajiin liittyvänä harjoituspaikkana. Radasta ei valitettavasti voi millään kriteereillä mitattuna puhua, koska lähes kaikki keskeiset radan elementit käytännössä puuttuivat. Ei löytynyt alusta infokarttaa, heittopaikkoja ei oltu millään tavoin merkitty eikä next tee kylttejä ollut yhtään kappaletta ja niitä todellakin olisi tarvittu! Heittopaikat oli päällystetty nurmimatolla, mutta yhden ylimääräisen väylän kohdalla surkea ja vaarallinen ja vino laveriviritelmä ja muutoinkin kunnossa puutteita. Rakenteista korit saivat ainoana hyväksyvän arvosanan, laadukkaat dgp:t olivat. Radalla on ollut aiemmin 9-väylää, mutta tosiaan 3 ja 4-väylät olivat poistuneet kahden uuden kerrostalon tieltä. Kartan mukaista 5-väylää ei ollut enää olemassa, vaan ilmeisesti olisiko Paatelan kulmilta ylämäkeen heitettävä ylimääräinen väylä uusi nro5? Pelkkää arvailua... 8-väylä täysin absurdi... ilmoitettu väyläpituus 55m, mutta todellisuudessa n. 120-150m nyt varovaisestikin arvioiden eikä väylällä ollut yhtään järkevää heittolinjaa heittopaikalta korille. Muutoinkin esim. ykkösen väyläpituutta ei ole tiedossa lainkaan, olisiko jotain 70m kieppeillä ollut... Fgr:llä olevaa karttaa sai lukea koko ajan, jotta pystyi suunnistamaan "radalla" eteenpäin. Päivitän fgr:n ratakartan omatoimisesti karvalakkimallina, jotta edes vähän paremmin vastaa todellisuutta. "Rataa" kiertäessä tuli todella surullinen ja vihainenkin fiilis. Kun rata perustetaan ja unohdetaan aivan kokonaisvaltaisesti kaikenlainen ylläpito ja kehittäminen, niin jälki on juuri tuota mihin törmäsin. Puutteet rakenteissa, ilmoitetuissa väyläpituuksissa, kartassa ja ihan kaikessa muussakin mahdollisessa ketuttivat. Mieluummin purkaisi radan pois, kun antaisi tuollaisen alennustilan kenellekään näkyä! Mikä tahansa rata tarvitsee hyvän väyläsuunnittelun, toimivat rakenteet sekä erittäin paljon hellyyttä ja rakkautta. Vanha pois ja kokonaan uusi rata tilalle! Muurame olisi sen todellakin ansainnut... Ei todellakaan jatkoon! Pysykää poissa Vitapoliksen "radalta"! 0/5Riihivuoren frisbeegolfrata
Muuramen kunnassa hiihtokeskus Riihivuoren mailla Riihivuoren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää ( 1956m ) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6900m. Huh-heijaa! Kyllä hapotti, ei voi muuta sanoa! Ehkei siltä osin ihan Laajiksen rinnalle päästy, mutta hyvin likelle kuitenkin. Korkeuseroja oli todellakin ja paljon, joten raskaasta hikiliikunnasta kävi Riihivuoren radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin vaihtelevia, löytyi jyrkkää ylämäkeä ja jyrkkää alamäkeä/liidätystä, mutta myös tasamaatakin. Heittolinjat olivat aina selkeät ja monesti oli reilusti sitä tilaa, mikä aina hyvä tällaiselle ei niin tarkalle heittäjälle. Toki niitä ahtaitakin väyliä oli monipuolisuuden nimissä hyvällä maulla saatu mukaan! Teknisesti vaativia väyliä löytyi kerta toisensa jälkeen eikä helppoja väyliä ollut tarjolla. Suosikkiväyliä oli aika monta. Nro 8 oli upea ja yksi jyrkimpiä alamäkiä mitä on tullut viskottua. Nro 2 myös hieno alamäkiväylä. Nro 11 oli aika upea koivuränni, mutta tolkuttomaan ylämäkeen. Heittoja tuli aika paljon... Ja olihan se viimeinen eli 18-väylä aika mielenkiintoinen lopun montun kanssa. Siirtymät radalla olivat pääosin ok, muutama aika pitkäkin oli välissä, mutta tuollaisella radalla saa kuntotestiin varautuakin. Henkeäsalpaavat maisemat olivat Riihivuoren upeinta antia taitavan väyläsuunnittelun ohella. Nytkin pelikierroksella meni aikaa jo yli 3 tuntia, mutta lämpimässä kesäsäässä kunnon eväiden kanssa maisemia ihaillen kesken kierroksen, niin aika saattaa helposti venyä paljon pidemmäksikin. Radan rakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, kuten vastikään avatulta radalta voi odottaakin. Infokartta löytyi. Lisäksi heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit olivat hyvässä iskussa! Löytyi myös next tee -kylttejä, yksi taisi olla tosin kaatunut ja kakkoselta kolmoselle reittiä sai hieman arpoa. Hiihtokeskuksen palvelut äärellänsä, tosin kahvio ei ennakkotiedoista huolimatta ollut lainkaan auki. Muuramen keskustaan eväiden ostoon ei montaa kilometriä tullut. Korjattavaa? Ei juurikaan. Rataa on äskettäisen avaamisensa jälkeen jo muutettu ja uskoisin ja nimenomaan toivoisin, että rataa edelleen muutettaisiin. Tällaisenaankin jo huippu, mutta jotain olisi kuitenkin tehtävissä. Siirtymistä osa oli jyrkkiä niin ala kuin ylämäkeenkin, joten useisiin paikkoihin olisi hyvä suunnitella portaita tai muita ratkaisuja. Lisäksi väylien keskelläkin oli välillä sellaisia kivimonstereita, että nilkat olivat vaarassa monta monituista kertaa. Kivimonstereita oli lisää runsaasti väylien sivuilla, mutta niitä ei tähän lasketa. Kivet ovat ihan mukavia maisemallisesti, mutta nyt oltiin turvallisuuden kanssa jo vähän niin ja näin useammallakin väylällä. Lukittavan löytökiekkolaatikon voisi myös lisätä, samoin taukopenkkejä lisää radan varrelle. Roskiksiakaan ei tainnut olla yhtään. Märkää ja kuraista väylää riitti, kun tämän vuoden aikana rinteitä myllätty työkoneiden kanssa ja muutoinkin kosteutta viime aikoina ollut ihan riittämiin. Vedenpitävät (vaellus)kengät käytännössä välttämättömät. Sokkoväylien ja väylien sivustojen pusikko/heinikkomonsterien takia spottaaminen monin paikoin enemmän kuin tarpeellista... Rata maksaa 5e/kerta. Riihivuoren radasta tuon maksun enemmän kuin mielellään maksaa, kun kaikki pelaa ja radasta pidetään hyvää huolta. Rata oli siis maisemiltaan aivan huikea ja myös tosiaan väyläsuunnittelu oli erinomaisesti onnistunut löytämään radan parhaimmat puolet. Tarjolla on erinomainen rata pro-pelaajille, mutta kenelle vain joka tykkää itsensä haastamisesta ja kuntoilusta. Tämän voisi todellakin pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 5/5Huutjärven frisbeegolfrata
Pyhtään kunnassa Huutjärven frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (2295m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5100m. Pelattu 15.10.2020. Huutjärven hiekkakuopparata ei kovin isoja korkeuseroja ylämäkien muodossa sisältänyt, joten reippaasta ulkoilusta kävi, ihan kuntoilun puolelle ei 5km kävelystä huolimatta päästy. Pääosin väylät olivat aika tasaisia, mutta joitakin ylä- ja alamäkiäkin oli joukkoon kuitenkin saatu. Välillä oli oikein kunnolla tilaa liidättää kiekkoa ( nro 15 ja 16 ) mikä tällaiselle aloittelijalle hieno asia, ettei aina puut ahdistele joka väylällä. Väylät olivat monipuolisia ja teknisesti haastavia ja monesti pituuttakin riitti vaikka muille jakaa. Väylät sijaitsivat hyvin tiiviillä alueella, joten siirtymät olivat lyhyitä. Radan ehdottomiin hyviin puoliin kuului maaston kuivuus myös rankkojen sateiden jäljiltä, vedenpitäville kengille harvoin tarvetta eikä mutavelliä tarvitse varoa yhdelläkään väylällä koko radalla. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät lisäksi ilman mitään ongelmia maastosta. Suosikkiväylä nro 13 mikä oli aika uniikki alamäkeen monttuun matalahkon kiven takaa heitettävä väylä ja kori edessä metsäsaarekkeen keskellä jonne johti kapeahko puuväylä. Radan rakenteissa ei pahemmin huomautettavaa ollut. Löytyi infokartta, heittopaikat hyvässä kunnossa ja monin paikoin komeasti vähän isompien ja pienempienkin kivien ympäröimänä, heittopaikkaopasteet löytyi, mutta moninpaikoin joko vinossa tai maassa makaamassa, korit nuolineen (muutama korotettu kori) sekä treenikori hyvät. Next tee -opasteet olivat monenkirjavia, osa jo parhaat päivänsä nähneitä pieniä muovilärpäkkeitä. Löytyi lukittava löytökiekkolaatikko ja roskiksia. Positiivinen erityismaininta myös isommalta tieltä radalle ohjanneesta opaste-kyltistä. Puutteita? Olihan niitäkin. Ensimmäinen havainto oli, jotta rata olikin 21-väyläinen, kun oli valmistautunut pelaamaan 18-väyläisen. Toivoisi, että tiedot toimitettaisiin viivettää myös fgr:lle. Väyläpituudet olivat monilla väylillä täysin pielessä. Yleisurheiluvalmentajana työskentelevä pelikumppanikin naureskeli, jotta ihan varmuudella ei ilmoitetut pituudet pitäneet paikkaansa. Epätarkkuuksia ainakin väylillä 4, 11, 12 ja 18. Kun rata oli tiivis, niin välillä sai arpoa, että minneköhän korille sitä pitää tällä kertaa heittää, kun useampi kori näkyvillä yhdellä silmäyksellä. 10-väylän korin paikka oli onneton. Muutoin tilaa heittää väylällä hyvin, mutta kori sijoitettu jostain syystä sankan puuryppään keskelle minkä läpi ei mitään linjaa kulkenut, moottorisahalle olisi tuossa kohden paljon töitä. Hieman arvelutti viimeinen väylä nro 21, joka aika likellä isompaa tietä, jonne kohtalaisen helppo heittää kiekko, jos oikein tarttuu käteen ja lähtee feidaamaan vasemmalle. Väylät 15 ja 16 sijaitsivat hiekkakentällä mikä periaatteessa ihan hyvä ratkaisu, kun pääsee avoimesti heittämään. Mutta... sitten, jos kentällä onkin käyttöä, niin heittämättä jää ja pilaa siltä osin fiiliksen radasta heti. Näitä jalkapallo yms. kenttien ylittäviä väyliä näkee ihan liikaa. Mieluummin rata ilman liidätysväylää kuin muiden käyttäjien kannalta riskialttiilla alueella, jos siirtoa turvallisempaan paikkaan ei ole mahdollista tehdä. Minusta rata oli selkeästi liian tiiviillä alueella 21-väyläiseksi, pitkäksi radaksi. Väylät todella lähekkäin ja turvallisuus siltä osin vähän siinä ja siinä, pahoja puutteita ei kuitenkaan. Monissa kohdin yhdellä silmäyksellä näkee monta koria, ei hyvä. Kaiken kaikkiaan oikein vaihteleva ja vaativa rata, jota oli ihan miellyttävä heittää. Tietojen päivittämättömyys fgr:ssä, pielessä olleet väyläpituudet ja muut pienet puutteet tipauttivat arvosanaa sen verran ettei ihan sinne suosikkiratojen joukkoon mitenkään pääse. Sääli... potentiaalia olisi ja hyvin pienillä muutoksilla radalle olisi helppo antaa täysi vitonen arvosanaksi. Kaikista puutteista huolimatta voisi pelata joskus uudestaankin. 4/5Lassila frisbeegolf
Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa Sami Hyypiä Areenan vieressä Lassila Frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää (713m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Pelattu 14.10.2020. Lassilan radan kiertäminen kävi puolittaisesta kuntoilusta, kun korkeuseroja oli jonkin verran, ei kuitenkaan mitään kovin raskasta, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät myös. Tarjolla siis lyhyttä neppailua, mutta yllättävänkin monipuolisessa paketissa, ei siis pelkkää helppoa "suoraan korille" heittämistä. Löytyi niin ylämäkeä, alamäkeä kuin myös tasamaata. Heittolinjat jotensakin hahmotettavissa, ehkä kakkosella sai hieman hakea, jotta mitenköhän korille oikein mahtaa päästä. Väylistä suosikki oli nro 5 nätti alamäkiliidätys, eikä myöskään nro 11 ja 12 huonoja olleet. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvät. Viereisen nurmikentän ollessa vapaana erityisen hyvä paikka pituusheittojen treenaamiseen. Lukittu löytökiekkolaatikko ois hyvä olla olemassa myös. Lisäksi 12-väylällä tarvitsisi aika kipeästi portaat kulkuväylän jyrkkyyden ja liukkauden vuoksi. Näin syksyllä ainakin useampi väylä melkoista mutavelliä, joten vedenpitävät kengät ihan ehdottomat! En tiedä pystyykö asialle tekemään jotain, ellei isoja maamassoja ajettaisi väylille. Turvallisuuspuutteita oli yksi eli, kun itse olin heittämässä väylän nro 2 heittopaikalla, niin vikalta eli 12-väylältä ylhäältä heitetyt kiekot napsahtelivat erittäin likelle. Periaatteessa 12-väylän heittosuunta on ihan muualla, mutta ylhäältä heitettäessä väärä linjavalinta, epäonnistunut heitto ja liikaa feidaava kiekko tekee äkkiä näiden kahden väylän kohtaamisesta aivan liian hankalan. Pikaisen muutoksen tekisin itse. Tämä pikku neppailurata hyvin lyhyillä väyläpituuksilla oli fiksusti suunniteltu, erittäin monipuolinen ja haastava kokonaisuus mitä pelasi erittäin mielellään. Pieniä puutteita oli, mutta ne eivät isosti elämykseen vaikuttaneet. Harmi, jotta laadukasta rataa oli tarjolla vain 12-väylän verran... voisi hyvin pelata uudestaankin milloin vain. 4/5Harjunmäen frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan keskustan ja urheilualueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1635m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4700m. Pelattu 14.10.2020. Radalla oli korkeuseroja jonkin verran, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi tämän metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen. Siirymät lyhyet. Väylät olivat suht lyhyitä noin pitkäksi radaksi, mutta haastetta väylillä kuitenkin riitti ihan mukavasti. Löytyi alamäkeä, ylämäkeä, kapeaa ränniä ja avoimempaa liidätystäkin, ei mitään liian helppoa tekemistä. Heittolinjat oli helppo hahmottaa. Suosikkiväylä nro 8 missä heitettiin suoraan korille, mutta alamäkeen monttuun. Myös seiska oli kiva väylä monttuun viskattuna. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi kaksikin infokarttaa lähtöpaikalta, heittopaikat riittävän isoja, heittopaikkaopasteet ihan ok, joiltakin osin hieman kulahtaneita, Seppo-korit ajoivat hyvin asiansa ja oli myös treeni-korikin. Next tee -kylttejä oli riittävästi. Lukitsematon (!!!) löytökiekkolaatikko löytyi, samoin roskiksia ja 11-väylän kohdalla laavu tauon pitämistä varten. Isommalta tieltä olisi voinut jonkinlainen opaste olla radan suuntaan. Itsekin ajoin ensin radasta ohitse ja käännyin hetken päästä ympäri. Rataa oli miellyttävä pelata senkin takia, jotta harhautuneet kiekot löytyy helposti eikä perinteisiä saniais/pusikkomonstereita ollut yhtään. Erityismaininta vielä monissa paikoin olleista ja kulkemista helpottaneista puuportaista. Väyläturvallisuus pääosin ihan kunnossa eli väylät tarpeeksi kaukana toisistaan eikä yksikään väylä leikannut toisen väylän kanssa. Kuitenkin ainakin väylät nro 11 ja 12 olivat liian likellä toisiaan ja kiekkojen eksyminen väärälle väylälle jopa todennäköistä. Väylistä nro 13 eikä kaikkein ristiriitaisin. Jokainen hiekkamonttu-rata ansaitsisi sen hienon liidätysväylän montun halki ja nro 13 pääsi aika likelle, muttei kuitenkaan. Niillä kahdella puulla heittopaikasta muutama metri eteenpäin on haettu tietenkin vaikeuskerrointa, mutta minusta niillä on pilattu kyseinen väylä. Jos itsellä olisi valta ollut, niin olisi laittanut heittopaikan montun reunalla ja raivannut näiden kahden puun jälkeistä montun osaa avoimemmaksi, niin väylästä olisi tullut paljon miellyttävämpi. Nyt nämä kaksi puuta tekivät siitä ahdistavan rännin, vaikka sen jälkeen avointa tilaa reilusti riittikin. Rata ei ollut huono, muttei ihan täysosumakaan. Isoja asioita ei pielessä ollut, vaan tarjolla oli ehjä ja monipuolinen kokonaisuus joka haastaa heittäjän taidokkaisiin suorituksiin kohtuullisen lyhyillä väylillä. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 4/5Selänpään Jäykät frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan Selänpään kylällä Selänpään nuorisoseurantalon ja urheilukentän vieressä Selänpään Jäykät frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (592m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Selänpään radan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta, sillä korkeuseroja radalta löytyi. Kahden ensimmäisen ja avoimemman väylän jälkeen rata seurasi hyvin orjallisesti läheistä kuntopolkua. Matkan varrelta löytyi reilua ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaatakin. Siirtymät hyvin minimaaliset, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Varmasti yhtä ainoaa puuta ei oltu radan takia kaadettu ja aika kapeassa rännissä koko ajan pelattiin. Korit löytyivät sitten kuntopolun vasemmasta tai oikeasta laidasta ihan polussa kiinni. Vaikka väylät olivat kapeita, niin ne olivat kuitenkin lopulta ihan pelattavia ja yllättävän toimivia, ei pelkästään tasamaalla suoraan korille heittämistä, vaan teknistä haastavuutta löytyi. Ei yhtään sellaista väylää minkä voisi erikseen suosikiksi nimetä. Maisemallisesti läheinen Likolampi oli hienosti välillä läsnä. Radan rakenteet hyvin vaatimattomat. Ei löytynyt infokarttaa alueelta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä väylän numero, sinällään ihan jees, sillä ainakin tiesi mistä pitää aina seuraava väylä heittää. Korit Discmanian halpiskoreja mitkä olivat parhaat päivänsä jo muutamassa vuodessa nähneet. Koriosat olivat suurimmaksi osaksi osin hajalla ja vinossa. Noita koreja ei saisi kiinteästi edes ulkona säilyttää, kun eivät sitä kestä ja sen kyllä valitettavasti koreista huomaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei kyllä kaivannutkaan. Varsinkin Likolammen puoleisilla väylillä sai tarkkana olla heittämisen kanssa, sillä kapeiden väylien haasteena oli vielä vasemman reunan jyrkkä rinne mikä äkkiä kiekkoja imaisee. Helppoa ei maasto tosin aina oikeallakaan puolella ollut. Selänpään rata oli pieni ja vaatimaton ja todella pienen budjetin rata. Sinällään ihan toimivia väyliä, vaikka vähän ahtaitakin oli. Olisi kuitenkin kipeästi kaivannut parempia koreja, päällystettyjä heittopaikkoja ja parempia opasteita. Viereisellä hiekkakentällä hyvä treenailla draiverin kanssa heittämistä. Muutoin Selänpään rata on vähän kaukana kaikesta, kun palvelujakaan kylällä ei ole. Toki Valkealan keskustaan ei ole kuin 20km matkaa, mutta mielellään sitä euroja kylällekin jättäisi. Vaatimattomat rakenteet eivät sinällään haittaa, mutta olen pelannut yhtä pienellä budjetilla tehtyjä ratoja mitkä ovat olleet piirun verran parempia monilta osin. Sellainen "pakollinen" bongattava rata mikä ei elämää suurempaa elämystä tarjonnut. Paljon pitäisi rakenteita korjata, niin voisi sitten harkita uudelleenkin pelaamista. Sitä odotellessa voi hyvin keskittyä muihin ja parempiin ratoihin. 2/5Ankkapurha DiscGolfPark
Kouvolan kaupungin Anjalan taajamassa Anjalan kartanon ja Nuorisokeskus Anjalan mailla Ankkapurha DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (575m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Ankkapurhan puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja, vaikka paljolti olikin periaatteessa tarjolla suoraa heittoa korille, niin väylillä oli myös vaihtelevuutta ja puut olivat monesti hyvin pelissä mukana eli haastettakin hieman riitti. Ei isoa suosikkiväylää, ehkä vitonen nousi esiin puisten katsomorakenteiden yli heittämisen takia ja tokihan kakkosen kori sijaitsi aivan mahtavan upealla paikalla kartanon takana. Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten uudehkolta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit tarkkoine suuntanuolineen erinomaisessa iskussa. Kiekot löytyvät helposti maastosta eikä heittolinjojenkaan kanssa juuri arpoa tarvinnut. Siirtymät kohtalaisen lyhyet ja niiltä osin next tee-kylttien puutteen korvasi tiivis rata ja korien suuntanuolet. Vieressä kesäisin vanha kivinen makasiinikahvila, jossa todellakin tauolla kannattaa piipahtaa, lämpimät suosittelut! Ankkapurhan radan ehdottomasti parasta antia on uskomaton miljöö joka pursuaa sellaista kouvolalaista ja suomalaistakin historiaa 1600-luvulta alkaen, jotta oksat pois! Rakennukset ovat vanhoja ja Anjalan kartano upea esimerkki aikakautensa kauniista rakennuskulttuurista. Kouvolan kartanoista kertovat näyttely on vielä vuoden päivät auki Kouvola-talon museossa ja siellä Anjalan kartanokin on vahvasti esillä. Kannattaa tutustua kartanoon kesällä myös sisältäpäin. Ankkapurhan koski ja muutoinkin Kymijoki maisemallisesti taustalla kauniisti läsnä muutamilla väylillä. Mutta, jotta, että... miljööstä tulee paljon pisteitä, mutta... ei kuitenkaan pääse oikein niiden hyvien ratojen joukkoon. Väylistä nro 2 sijaitsi niin lähellä vettä, että riski kiekon vesihautaukselle hiemankin vasemmalle feidaavalla heitolla aivan liian suuri. Maisema kaunis, mutta väylä aivan liian likellä vettä! Nelonen ja vitonen aivan liian likellä toisiaan. Toki näkyväisyys ok, mutta neloselta helppo heittää vitosen väylälle ja siellä olevien heittäjien päälle. Lisäksi kolmen viimeisen väylän kohdalla oli joko loppunut tila kesken tai suunnittelijan mielikuvitus. Näin syksyllä ko. väylät eivät enää maisemallisesti tarjonneet isoa elämystä eikä tarjolla ollut mitään kevyttä puistoheittelyä kummempaa, jotenkin aneeminen lopetus muutoin ihan mukavalle radalle. Jep! Sääli antaa näin kaunissa miljöössä olevalle radalle kohtalaisen alhainen arvio. Kakkosväylän vesiosumien ison iso riski ja viimeisten väylien tylsyys sekä osin väylien liian lähekkäin olo eivät oikein sytyttäneet. Voisihan tuon radan uudestaankin pelata, mutta kiire siihen ei kuitenkaan ole. Ei huono, ei hyvä. 3/5Mankolan koulun frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Mankolan yhtenäiskoulun mailla sijaitseva Mankolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää ja D2-luokitus. Rata pelattu 4.10.2020. Radan kiertäminen oli todella nopeaa, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät lähes olemattomia. Maasto oli käytännössä lähes tasaista ja kulki kahden väylän osalta tekonurmikentän reunustalla ja neljän väylän osalta koivumetsikössä. Vaikka kyse oli selvästä neppailuradasta, niin siltikin jokaisella väylällä oli joku jujunsa, ihan pelkkää suoraa heittoa korille ei todellakaan ollut tarjolla. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä oikeastaan heti ykkönen mikä oli radalla ihan kaunis ja avoin avausväylä. Moni asia oli kyllä totaalisen rempallaan. Radan väyläpituudet eivät ole tiedossa, mutta mikään väylä ei yltänyt kovin paljoa yli 50 metrin, joten lyhyitä olivat. Radalla oli niin hurjasti pelaajia, ettei suurinpiirtein väylämittojen ottamisestakaan tullut kierroksen aikana mitään. Rata sijaitsi tosiaan ison koulun ja vilkkaassa käytössä olevan tekonurmikentän vieressä, joten ajoittaista ruuhkaa voi olla. Lisäksi ainakin nyt yhdellä hyvin nuorella junnuporukalla rataetiketti täysin hukassa, kun heittivät avauksia, kun toiset olivat vielä korilla puttaamassa. Tästä piti näitä poikia aika topakasti huomauttaa. Sattuuhan noita, varsinkin noin pienille junnuille, mutta tarkkana radalla saa olla. Ei ole lainkaan infokarttaa eikä heittopaikkoja ole mitenkään merkitty. Kun löysi oletetun ykkösväylän koulun ja tekonurmikentän välistä, niin löytää kyllä helposti loputkin. Heittopaikat tekonurmea, mutta laatikot pahasti pettäneet ja matot hyvin kulahtaneet, eivät aja enää lainkaan asiaansa. Rakenteiden puolesta parasta osaa oli laadukkaat dgp-korit nuolineen. Rata kaipaisi kokonaisvaltaista päivittämistä kaikkien em. puutteiden osalta. Tällaisessa kunnossa menee ihan kohtuudella vielä koululaisille, sillä kokonaisuus kuitenkin ihan toimiva ja väylät tuollaisenaankin mukavia pelata. Kokonaisarviointi ei kuitenkaan isojen puutteiden takia kovin korkealle kipua. Tuollaisessa kunnossa ei kiire uudestaan, vaikka likellä asuisikin. 2/5Vesanka DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa Vesangan päiväkotikoulun, lähiliikuntapaikan ja Vesankajärven naapurissa Vesanka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (561m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 4.10.2020. Radalla oli pienehköjä korkeuseroja, mutta mitenkään kovasta hikikuntoilusta radan kiertäminen ei kuitenkaan käynyt. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vaikka väyläpituuksien puolesta olikin pieni neppailurata, niin siltikään väylät eivät olleet pelkkää helppoa tekemistä "suoraa heittoa korille" -tyyppisesti, vaan löytyi ylämäkeä ja alamäkeä sekä kaarrosta johonkin suuntaan. Heittolinjat selkeät. Kun lyhyisiin väyläpituuksiin yhdistää lyhyet siirtymät, niin nopeaa oli radan kiertäminen. Väylistä hienoin oli ehdottomasti nro 4 minkä kapea alamäkiränni kohden Vesankajärveä olisi kelvannut mille tahansa pro-tason radallekin. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit (osa hieman vinossa). 1-väylän jälkeen uutuuttaan hohkaava laavu ja myös uimaranta, erinomainen kombinaatio kesähelteillä, mutta myös milloin tahansa taukopaikaksi. Mutta sitten... Laavu oli kyllä uusi ja hieno, mutta... se sijaitsi keskellä 2-väylän heittolinjaa ja, kun laavulla oli lapsiperhe tulistelemassa, niin väylä oli pakko jättää heittämättä. Aivan ehdottomasti väylän siirto jonnekin muualle! Ei paljoa yksi hätäisesti sutaistu mando auta, jos laavulla käyttäjiä. Ei yhtään next tee -kylttiä ja niitä todellakin olisi kaivannut! Siirtymät 5 - 6, 7 - 8 ja 8 - 9 olivat arvailua ja kartta oli pakko kaivaa esille. 8-väylä kulki sellaisessa saniaismonsterissa, jotta oksat pois! Nyt olivat jo kuihtumaan päin, mutta varsinkin kesällä spottaus tuolla väylällä ihan ehdoton tai muutoin heippa kiekko! Tämä Vesangan rata oli kyllä yksi huonoimmista DGP:stä mitä on tullut pelattua. Radan kokonaisilme oli todella nuhjuinen, tuhruinen, ryteikköinen, harmaa, pusikkoa ja kasveja väylillä. Laavu keskellä heittolinjaa. Ratasuunnittelu ihan ok, mutta toteutus ei kovin tyylikästä. Ei koskaan uudestaan muuta kuin ehkä uimaan ja retkuilemaan, jos samalla suunnalla vielä liikkuisi. 2/5Vesalan Monttu
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan monttu" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020. Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia. Mutta voih... ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa... kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta... kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää. Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 - 3 ja 12 - 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 - 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti... opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle... Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie... Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta... Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin. 3/5Lieksa Disc Golf
Lieksan kaupungissa ihan keskustan ja liikuntakeskuksen vieressä Lieksa DiscGolfPark. Radalla pituutta 7-väylää (862) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m. Voi itku ja hammasten kiristys. Nyt en sano tästä radasta mitään positiivista tai pidän sen ihan minimissä. Radalta on poistettu käytännössä kaksi väylää seuraavasti: nro 3 (kori on, tee ei) ja nro 9 (tee on, kori ei). Kaupungin mukaan rataa ei enää ylläpidetä, ainoastaan nurmi leikataan. Paukut laitetaan Timitran rataa, mikä ei kummoinen ole. Ei ole infokarttaa, heittopaikat mattoa mikä kuopilla ja kumpareilla, suorastaan vaaralliset. Heittopaikkaopasteet joko tuhottu tai pahasti kulahtaneet. Korit sentään kunnossa olevat dgp:t. Next tee -kylttejä ei löydy. Useat väylät aivan liian lähekkäin, esim 1/2, 6/7 ja 4/8. Rata on jo alunperin suunniteltu ihan pieleen, turvalisuus täysin unohtaen. Rakenteet surkeat. Helppoa heittämistä, toki väylillä paljon pituutta ja puutkin pelissä. Rata pitäisi räjäyttää kerralla pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusi rata. Puisto on idyllisen kaunis ja hyvin hoidettu. Puistoon mahtuisikin helposti sellainen öpaut 12-väyläinen rata paljon paremmalla suunnittelulla ja huomattavasti lyhyemmillä väyläpituuksilla. En ymmärrä miten noin pitkiä väyliä onkin mahdutettu tuollaiseen puistorataan, liki käsittämätöntä!!! 5-väylä nyt on lisäksi kaikkien epäonnistuneiden väylien esikuva ympäristöönsä nähden. Jep! Valtaisa sääli, että Lieksan kaupunki tietoisesti kuihduttaa yhden liikuntapaikkansa. Kun Timitran ratakin on tylsä, niin Lieksaan aivan ehdottomasti mahtuisi ko. paikalle laadukas puistorata. Sitä odotellessa tuonne ei ole todellakaan kiire uudestaan!!! 0/5Siuntion frisbeegolfrata
Päivitetty myös fgr:lle, kiitoksia.Lieksan frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Timitran hiihtokeskuksen mailla sijaitseva Lieksan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1821m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5000m. Rata pelattu 3.10.2020. Radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät noudattelivat alusta loppuun ja lopusta alkuun hiihtolatujen pohjia. Oli ylämäkeä ja reilua alamäkeä, mutta myös tasaistakin löytyi. Suosikkiväylä mikä samalla radan kaunein eli nro 16, hieno ja lyhyt alamäkeen viskottava väylä. 17-väylällä heittotilaa runsaasti liidättää nurmikentällä. Latupohjat olivat leveitä, joten heittotilaa oli pääosin kohtuullisesti. Heittolinjoja ei tarvinnut arpoa. Siirtymät lyhyet. Radan rakenteet hyvässä hapessa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyviä. Löytyi myös roskis, taukopenkkejä, lukitsematon löytökiekkolaatikko ja 1-väylän kohdilta laavu puineen. Ratamestarin erikoisena muutamalla heittopaikalla tyhjä, peltinen maustekurkku purkki tupakkia polttaville. Mutta, että... puoleen väliin jaksoi kiinnostaa, kun väylät vaihtelevia ja tilavia. Lopussa oli fiilis, jotta hyvä, kun loppui. Ite en ole näiden pelkästään pururadoilla kulkevien "tein kuntopolulle radan, säästin tonnin" ratojen ystävä, en sinnepäinkään! Kiinnostus lopahti siis nopeasti, kun väylät toistivat itseään pahasti. Väylällä pysyminen äärettömän tärkeää, sillä väylien sivuilla niin paljon puuta ja pensasta, jotta kiekon eksyminen sinne tietää paljon lisäheittoja. Koreja osin latupohjien keskellä, joten rata tuskin talvella käytössä. Radan turvallisuus kaikkein pahin puute. Kun rata on lätkäisty vain kuntopolun varteen, niin välillä sellaisia alamäkiä ja mutkia jotta spottaaminen lähes koko radan osalta täysin välttämätöntä. Yksin pelaaminen todellinen riski! Sokkoväyliä ihan älyttömästi. Väylä 14 näistä surullisin esimerkki vaarallisesta sokosta... miksi? miksi? Summa summarum. Puitteet kunnossa ja vikat väylät piristäviä 15 väylän monotonisuuden jälkeen. Tuollainen ratakonsepti ei vain sytytä yhtään, väyläturvallisuus retuperällä. Ei todellakaan kiire takaisin! 2/5Rääkkylän frisbeegolfrata
Rääkkylän kunnassa keskustan ja koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä Rääkkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (680m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Rata pelattu 2.10.2020. Tämä puistossa kiertänyt rata ei mainittavia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten erityisen nopea kiertää. Väylät helpohkoja ja suoraa heittoa korille oli monesti tarjolla. Kuitenkin kauniilla ykkösväylällä puita haasteena ja seiskalla voimakas oikealle kaarros, vaikka lyhyt väylä olikin. Löytyi useampi runsaasti heittotilaa sisältänyt väylä. Heittolinjat kaikilla väylillä selkeät. Kirkkain timantti oli väylä nro 5 mikä heitettiin kumpareen päältä kohden urheilukentän päätyä, upea väylä! Infokartta löytyi nuorisotalon seinästä, hieman oli hakusessaan, mutta kartan avulla löytyi. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa jokaisella väylällä. Korit ilmeisesti vanhat Sepot, mutta ihan toimivat. Heittopaikat olivat maapohjalla ja aika pahasti kuopalla. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla väylät kyllä löytyivät. Väylistä eritoten 4 ja 7 aivan liian lähekkäin. Nelosella oikealla sivustalla autot suht likellä, joten täysillä ei kannata harhaheittoa kiskaista. 9-väylä koulun pihassa ja itekin piti vartti ootella välitunnin loppumista. Tarkka spottaus välttämätöntä sillä koulu likellä ja usea väylä joko ylittää kevyen liikenteen väyliä tai kulkee hyvin likellä niitä. Rata oli ihan mukava kokonaisuus ja erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla Rääkkylässä. Hyvin hoidetussa puistomiljöössä maisema-arvot kohdillaan. Rata kaipaisi kuitenkin rakenteiden puolesta päivitystä, ainakin päällystetyt heittopaikat nyt ensi alkuun. Radan turvallisuuttakin voisi tarkemmin miettiä. Kun Kihaus kuuluu toivottavasti vielä pitkään omiin työkuvioihin, niin ainakin silloin voisi radan uudelleenkin pelata. 3/5Oittaa frisbeegolf – Kalliometsä
Oittaan 18-väyläisen radan tiedot päivitetty. Lähiaikoina lisätään myös kokonaan uusi 9-väyläinen rata.Tarinalaakso New Course
Siilinjärven kunnassa "Tarinalaakso New Course" frisbeegolfrata. Pituutta radalla 19-väylää (2259m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Tämä metsä/hiekkakuopparata sisälsi paikka paikoin reiluja korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät järkeviä, joten siltä osin sujuvaa kiertämistä. Alkupään väylät olivat huikeaa väylien ilotulitusta, huikeita maisemia ja haastavia väyliä. Kakkosväylä täyttä timanttia montun pohjalla. Heittolinjat koko radan osalta pääosin ok, muutamassa kohdin piti hieman arpoa, jotta missä kori/linja sijaitsee. Kymppiväylällä TarinaGolfin naapurissa vasemmalla vesi maisemallisesti hienosti läsnä. Rakenteet niin hyvässä kunnossa kuin vain voi reilu kolme kuukautta sitten avatulta radalta odottaakin. Infokartta, heittopaikat (isot), heittopaikkaopasteet ja korit (kisa ja treeni x 2) hyvässä iskussa! Löytyi alusta roskis ja erillinen pullo/tölkkiroskis. Löytyi paljon penkkejä, useampi väyläkello, yksi silta kivikon yli ja kakkoselta alas vievät portaat. Mutta... voi itkujen itku. Odotukset tälle radalle olivat isot, koska viereinen Old Course on yksi omia lemppariratoja. Tämä uusi rata jää valovuosien päähän vanhasta, valitettavasti. Alku lupasi hyvää ja väylät olivat upeita. Sitten vain tapahtui se mitä metsäväyliltä ei haluaisi kohdata eli öpaut 15 väylää tiukkaa metsäränniä hieman eri variaatioilla ja lopussa sitten kori vasemmalla tai oikealla. Niin tylsää ja mielikuvituksetonta tekemistä, että harvoin harmittaa näin paljon. Kun vieressä on timantti, niin tällainen pudotus tasossa hämmentää. Haastetta riitti loppupäänkin väylillä, ei siinä mitään. Muutoin huomioina esim. next tee -kyltit mitä oli sinällään ihan riittävästi, mutta maali ei ole pysynyt kylteissä, joten jo nyt tosi kulahtaneet. Isommalta tieltä voisi olla opasteita kummallekin radalle, sekä uudelle että vanhalle. Surullista oli katsoa sitä roskan määrää mitä löytyi radan varrelta, oli metallitölkkejä, eväsrasioita ja vaikka mitä pitkin poikin heittopaikkoja ja väyliä, törkyisintä pitkään aikaan. Radan hallinnoijan vika ei toki ole, jos roskat eivät löydä tietänsä roskiksiin, vaan ajattelemattomat heittäjät viskovat niitä minne sattuu. Ehkä akuutein turvallisuuspuute oli alun heittoverkon sijainti. Poika viskaisi kovan heiton muutaman sentin yli verkosta ja kiekko lensi hakekasan yli kohden ykkösen koria minkä likeltä kiekko löytyi. Hakekasan takana yleensä autoja parkissa ja vielä tiekin, niin olisi toivottavaa, että verkko sijoitettaisiin jatkossa jonnekin muualle. Sinällään toki ajoi asiansa treenaamisen tukena. En tiedä. Vuorelan Veikot on tehnyt korona-aikana valtaisan ison ja arvokkaan työn, jotta ovat saaneet radan avattua. Harmittaa sanoa oikeasti, että rata oli paha pettymys, missä alun iloittelun jälkeen oli tarjolla vain tylsyyttä ja itseään toistavia väyliä aivan liian kanssa. Jatkossa ei kyllä ole rataa kiire kokonaan kiertämään uudestaan. Alkupään hienot ja upeat timantit ( väylät 1-4 ) voisi ottaa uusiksi ennen tai jälkeen Old Coursen. 3/5Bomban frisbeegolfrata
Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus. Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin. Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä. Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty. Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä. Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin! 1/5Hyvärilä DiscGolfPark
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus. Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä. Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia. Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon. Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi... 3/5Valtimo DiscGolfPark
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus. Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen. Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta. Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut. Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi. Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan... 3/5Naissaaren frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus. Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin... Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km. Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen. Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua! Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään. 2/5Lieksa Disc Golf
Hei! Kuten Tapio Virnes totesi, niin radasta on jäljellä enää 7 väylää, kolmonen ja ysi ovat poistuneet käytöstä. Katso lisää "lue lisää"-kohdasta.Muurasjärven frisbeegolfrata
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus. Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan! Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä. Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä. Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua. Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata! 4/5Pihtipudas DiscGolfPark
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m. Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä. Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin. Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen. Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä. Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään. 3/5Niemilomien frisbeegolfrata
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut. Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu. Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö! Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista. Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok. Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta. 3/5Rapilan puisto
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä. Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä. Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa! Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin. 3/5Tuupovaaran frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus. Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen. Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis. Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin. Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen! 3/5Ilomantsin frisbeegolfrata
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus. Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet. Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki. Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep! Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti. Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan! 1/5Käsämän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus. Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin! Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan. Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan. 1/5Uilon frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää. Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia. Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon... Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan. Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan. 2/5Paiholan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna! Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen. Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan. Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä. Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata. Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla! 5/5Kontiorannan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen. Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä. Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä. Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut! Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin. Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää. 4/5Kangaslampi DiscGolfPark
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla. Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa. Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta. Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään. Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut. Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan. Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua. 2/5Peltokankaan frisbeegolfrata
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi. Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin. Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä. Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu? Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle. Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä. Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta! 2/5Kinnulan frisbeegolf
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut. Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen. Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun. Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo. Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta. Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä. Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla! 4/5Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata! Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen. Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua. Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella. Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi! 4/5Hiiska DG
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää. Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan. Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!! Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen. Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle... Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään! 5/5Liikuntapuiston frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m. Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite etin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista. Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin. Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin. Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin! 4/5Kangaslammen leirikeskuksen rata
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4. Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi. Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä. Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata. Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus... 4/5Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä. Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu. Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät. Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois! Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain? Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon! 2/5Pieksämäki DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa. Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan. Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin. Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan. 2/5Frisbeegolf Virtasalmi
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus. Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää. Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t. Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin! Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja. Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin. 1/5Jussin frisbee
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m. Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen. Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut. Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan. Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit. Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan. Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut. Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin! Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen! 3/5Taivaanpankon frisbeegolfrata
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m. Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista. Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä. P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton. Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa. Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin! 4/5Vuorilammen frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki. Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama. Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä. HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan. 3/5Laajis frisbeegolf
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa. No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti! Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen. Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka. HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma. Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän! 5/5Kuusamon Tropiikki
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää. Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä. Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen. Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen. Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan! 2/5Hirsikankaan frisbeegolfrata
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m. Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää. Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä. Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta? Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan. 3/5Ruka AM-DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa. Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin. Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen. Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin. Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa! Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan! 4/5Ruka DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut. Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt! Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa. Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta. Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan. Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä! Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle. Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt. 4/5Yksityinen: Ummeljoen frisbeegolf
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpitoSotkuman frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää. Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä. Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään. Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille! 4/5Martonvaaran frisbeegolfrata
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia. Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi. Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia. Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja. Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla. 1/5Tahkovuori DiscGolfPark
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m. Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan! Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet. Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi. Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut. Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan. Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain... Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan! 5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.Koskenselän frisbeegolfrata
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m. Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä. Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna. Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut. Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se. Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi. 3/5Kaavi DiscGolfPark
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei ylläpito käy koskaan muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot".Huuhkaala frisbeegolf
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m. Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen. Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista! Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä. 7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan. En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun. Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata. 1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )Rantasalmen frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa. Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin. Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa... Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep. Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin. Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan. Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen... 3/5SaimaaHoliday DiscGolfPark
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m. Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella. Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä. Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte. Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä... Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia... 3/5Paloisvuori DiscGolfPark
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m. Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen. Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen. Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan. Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain! 5/5Hirvensalmen frisbeegolfrata
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä. Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta. Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä. Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä! 4/5Kangasniemen frisbeegolfrata
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat. Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja. Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi. Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä. Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin! 4/5Hankasalmen frisbeegolfrata
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa. Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa. Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa. Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin! 5/5Laurinkylän frisbeegolfrata
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä. Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä. Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia. Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon. Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgpTirvan frisbeegolfrata
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata. Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan. En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista.Niemilomien frisbeegolfrata
Radan pelaaminen on tällä hetkellä ilmaista.Kotkatharjun frisbeegolf
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)44200 Suolahti
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m. No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa... Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä. Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana. Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin. 5/5Savivuori DiscGolfPark
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus. Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut. Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia. Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni. Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut. Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin! 5/5Rautavaara DiscGolfPark
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta. Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla. Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan. 3/5Metsäkartano
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m. Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet. Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä. Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla. Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti. Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin. 2/5Lomakeskus Revontuli
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä. Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa. Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja. Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään. Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan! Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään... 0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )Huuhanmetsä DiscGolfPark
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...Puijo DiscGolf
Ihan vain mielenkiinnosta, jotta milloin olet radalla käynyt pelaamassa?Sonkajärven frisbeegolf
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana. Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin. Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten. Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen. 2/5Sukevan frisbeegolfrata
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste. Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin. Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan. 3/5Satamanpuisto
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna. Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa. Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa. Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito. 2/5Peurunka
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m. Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä. Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin. Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän. Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki! Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli. Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista... Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen. 1/5Laukaa DiscGolfPark
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää. Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty. HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä! Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan! 2/5Vihtavuori DiscGolfPark
Jep! Ja nyt on taas yksi huonoimmista. Mieluummin purettaisiin tällainen rata kokonaan pois, jos ei halutakaan radan olevan edes välttävä.Vihtavuori DiscGolfPark
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute! En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan! 1/5Toivakka frisbeegolf
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa. Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä. Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin. Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa! 4/5DiscGolf Sähköpari Partaharju
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta. Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti. Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava. Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä? Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta! 5/5Ruutananharjun frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m. Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee. Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli. Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi. Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa. Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan! 3/5Enonkoski DiscGolfPark
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä. Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin. Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä. Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan! 4/5Heinävesi frisbeegolf
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen. Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla. 3/5Karvion frisbeegolfrata
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi. Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön. Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa. Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan. 2/5Kotkatharjun frisbeegolf
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen. Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella. Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen. Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä. Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun. Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus... Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa! Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin. Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla. Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea! Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt. Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle. Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan! Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...Vattuvuori DiscGolfPark
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.Vattuvuori DiscGolfPark
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista. Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä. Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin! 5/5Kuvansi frisbeegolf
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m. Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista. Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain... Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan. 2/5Kaitaisten frisbeegolf
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis. Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä. Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan... Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti! 5/5Juvan frisbeegolf
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan. Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta. Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan. 2/5Jäppilä DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi. Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään! Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti. Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio. 2/5Uhomäki frisbeegolf
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä. Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan! 4/5Vieremä DiscGolfPark
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m. Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla. Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla. Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin! 4/5Kuorevirran frisbeegolfrata
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti. Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä... Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan. 3/5Spa Hotel Runni frisbeegolf
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä. Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään! Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin. 3/5Peltosalmen urheilupuisto
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja. Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle. Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin. 3/5Kilpijärven koulu
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m. Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin. Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle. 1/5Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä. Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä. Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan! 4/5Liperin frisbeegolfrata
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut. Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia. Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan. Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Kaatamon frisbeegolfrata
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa. Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt. Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan. 2/5Pielavesi DiscGolfPark
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m. Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana. Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan! 4/5Lossisaari DiscGolfPark
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa. Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu. Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn... Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan! 2/5Vesanto DiscGolfPark
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt. Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita. Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan. 3/5Rautalammin frisbeegolfrata
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m. Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi. Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla. Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja. 3/5Kumparepuiston frisbeegolfrata
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...Yksityinen: Ummeljoen frisbeegolf
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m. Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää. Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa. Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan. 2/5Eerola DGP
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus. Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla! Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää. Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella! 4/5Jaalan frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m. Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu. Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille! Tällaista lisää! 4/5Suonenjoki DiscGolfPark
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus. Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä. Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat. Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista. Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu... Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings! Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan! 3/5Vesileppis DiscGolfPark
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m. Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään. Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita. Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään. Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan! 4/5Vuorelan frisbeegolfkenttä
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä... Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta! 3/5Salokylän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus. Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla. Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin! 4/5Ylämyllyn koulun frisbeegolfrata
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m. Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan. Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja... Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan. 2/5Vanhan Kaivoksen frisbeegolfrata
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m. Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat. Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa. Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu. Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta... Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin! 5/5Paajalanmäki
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m. Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno. Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat! Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin! 4/5Lemmensillanpuisto
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus. Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä... Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni. Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 1.11.2019 alkaen.Kotalahden kylätalo
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus. Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa. Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä. Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan. 3/5Kotalahden kylätalo
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.Sorsakoski DiscGolfPark
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus. P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan. Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui... Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton! Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin. Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan... 3/5Ollilan Tuvan frisbeegolfrata
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus. Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi. Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää... En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi. Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan! Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen. 1/5Vierevänniemi frisbeegolf
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3. Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat. Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää. Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää. Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan! 4/5Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Kaavi DiscGolfPark
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen. Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti. Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi. Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta. Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin. 4/5Kaatamon frisbeegolfrata
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...Mikkalan maalaistalo
ja ainakaan minulta ei veloitettu pelaamisesta yhtään mitään.Mikkalan maalaistalo
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä. Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja. Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty. Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny... Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän. Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia! 4/5Tuusniemen frisbeegolfrata
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus. P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti. Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut. Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan. 3/5Tirvan frisbeegolfrata
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus. Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen. Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä. Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan. 3/5Koivusaari DiscGolfPark
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus. Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta. Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta... Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin. Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin... 3/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen. Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.Savela DiscGolfPark
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus. Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia. Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!! Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa... 4/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus. Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa. Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa. Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus** Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan! 2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)Uimaharjun frisbeegolfrata
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan. Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen. Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees... Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Maaninka DiscGolfPark
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus. Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta. Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun. Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut. 4/5Urheilupuiston frisbeegolfrata
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus. Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun! Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono. Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella. 3/5Atrain Disc Golf
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista. Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.Huuhanmetsä DiscGolfPark
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.Juankosken frisbeegolfrata
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus. Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja. Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa! En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa... Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta. Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)! 2/5Lapinlahti DiscGolfPark
Ja kiekkokin tänään löytänyt onnellisesti perille... :)Lapinlahti DiscGolfPark
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus. Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin? Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. 12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää. Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon! 5/5Utran frisbeegolfrata
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia. Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi. Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina! HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta! Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti. Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden. 4/5Nerkoo DiscGolfPark
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus. Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5. Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka. Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan. 3/5Varpaisjärvi DiscGolfPark
Ja plussana vielä vitosväylän jälkeinen laavu. Jos olisi etukäteen tiennyt, niin olisi makkarapaketin ja tulentekovälineet voinut varata mukaan.Varpaisjärvi DiscGolfPark
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia. Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat. Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen? Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä... 4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.Tahko DiscGolfPark
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia. Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua. Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat. Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista. Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta. 3/5Nilsiän frisbeegolfrata
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna. Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa. Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa! 1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 26.10.2018 klo 15.00 alkaen. Pelaamaan pääsee taas keväällä 2019, lumitilanteen mukaan.Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Tarinalaakso Old Course
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia. Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää. Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät... Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu! 5/5Siilinlahden frisbeegolfrata
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus. Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja. Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin). Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen. 2/5Ahmo DiscGolfPark
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus. Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen. Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata! 3/5Tarinalaakso Old Course
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...Vehmersalmen frisbeegolfrata
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata. Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä. Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan. Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa. 3/5Rissala Disc Golf
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun: "Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää." Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.Puijo DiscGolf
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia. Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :) Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa! 5/5Frisbee Päiväranta
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi... Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :) 3/5Lykynlammen frisbeegolfrata
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää. Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä. Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista. Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan. 4/5Atrain Disc Golf
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää. Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset! Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän. 15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo... 5/5Kirkko-/Koivuniemenpuisto
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata. Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille