Vihiluodon rataa on muokattu elokuussa 2021. Tuolloin radalle tehtiin neljä väylää lisää ja samalla myös jokaiselle heittopaikalle laitettiin opaste. Nyt heittopaikat on siis merkitty asiallisesti ja väyläinfoa on jaossa tarpeeksi.
Mikkelin kaupungissa, Anttolan kaupunginosassa Hovin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 347m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 930m. Pelattu 21.11.2021.
Anttolanhovin rata sisälsi pieneksi radaksi yllättävästi korkeuseroja niin ylä kuin alamäkienkin muodossa, muttei kuitenkaan ihan hikiliikunnan puolelle päässyt menemään radan lyhyen pituudenkin johdosta. Väylät kulkivat koko ajan metsässä ja välillä oli joku väylä, jotta oli hieman niin ja näin, jotta olisiko hyvä moottorisahan kanssa käydä hommissa, mutta onneksi kuitenkin suurimmalta osin heittolinjat olivat helposti hahmotettavissa. Väylät perusmetsäväyliä, ei mitään erikoisia kikkailuja, mutta puut olivat kyllä kovastikin pelissä mukana, vaikkei pituudet mitään huippuja olleetkaan. Suosikkiväylä ehdottomasti pikkunätti 53m alamäki väylällä nro 4. Siirtymät hyvin lyhyet. Rata erittäin nopea kiertää.
Rakenteet vaihtelevassa kunnossa. Infokartta löytyi radan alusta. Heittopaikoista ykkösellä maapohja ja lopuilla betonilaattoja. Heittopaikkaopasteet hyvät jokaisella väylällä. Koreista ekalla vanha Seppo ja lopuilla sitten laadukkaat dgp-korit. Anttolanhovin hotelli/kylpylä vieressä. Ravintolan aukiolot hyvin rajoitetut, mutta hotellin vastaanotossa hyvä kahvio mistä saa erilaista suolaista ja makeaa syötävää sekä laadukasta pavuista jauhettavaa Löfbergin kahvia. Lähin kauppa Anttolassa n. 5km päässä. Mikkelin keskustaan 26km matkaa.
Next tee -kylttejä ei radalla ollut, mutta hyvin tiiviillä radalla niitä ei kaivannut, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 3-väylän heittopaikkaopaste ei vastannut lainkaan todellisuutta, eli kori heittopaikalta katsottuna vasemmalla, ei oikealla. 5-väylä viskattiin sokkona.
Anttolanhovin päärakennuksesta katsottuna tien toisella puolella metsikössä kulkeva frisbeegolfrata on mukavan pieni, perusmetsärata vailla erityisiä hienouksia. Sopii hyvin pienen matkailukohteen vapaa-ajan lajivalikoimaan ja radan voikin kiertää useamman kerran, jos yksi kerta on liian vähän. Hyvillä aukioloilla palveva hotellin vastaanotto 50 m päässä radasta evästelyyn. Pieniä puutteita siellä ja täällä ja kovin lyhyt rata, sellainen "ei huono, ei hyvä" -tyylillä. Voisi pelata uudestaankin, jos sattuisi hotellissa majoittumaan tai muutoin alueella liikkumaan. Pelkästään tämä radan takia ei kannata kaukaa tulla edes fribaturistien vaan yhdistää reissuun jokin muu Mikkelin useista radoista.
3/5
Mikkelin kaupungissa Siekkilän kaupunginosassa Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä. Radalla pituutta 32-väylää, 3067m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6930m. Pelattu 21.11.2021.
Tämä Suomen pisimpiin frisbeegolfratoihin kuuluva Siekkilän metsä/puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt. Kävi kuitenkin pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Väylät 1-21 enimmäkseen kohtalaisen helppoja ja reilummin heittotilaa tarjolla varsinkin aivan alkupään väylillä. Tien ylityksen jälkeen väylät 22-32 olivatkin sitten keskimitaltaan selvästi pidempiä ja teknisempää osaamista vaativia. Rata on kokonaan pelattuna todella pitkä ja osin jopa hieman puuduttavakin, mutta siitä hyvä, että jokainen voi kiertää mieluisensa lenkin. Joko helpomman alkupään tai vaikeamman loppupään tai molemmat, miten vain. Siirtymät hyvin lyhyitä paitsi tien ylityksen kohdalla 21 - 22 eikä sekään älyttömän pitkä kuitenkaan. Maasto juurikin sopivaa eikä kiekot kovin helpolla Siekkilässä huku, ellei sitten veteen... Suosikkiväylä? Hmm... vaikea nimetä, sillä varsinkin 21 ensimmäisen väylän kanssa oli iso liuta itselle juuri hyviä puistomaisia väyliä. Vaikuttavin ehkä kuitenkin nro 30 eli tasan 100m pitkä kapea kuusiränni. Myös viimeinen oli 32-väylä hieno loivasti alas vasemmalle kaartuva paljon liidätystilaa sisältänyt väylä. 7-väylän kori hienosti pienen kummun päällä.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, roskiksia, taukopenkkejä ja siltoja vesistöjen ylityksiin. Heittopaikat joko tekonurmea tai betonia. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös. Korit laadukasta dgp-tasoa ja peräti VIISI harkkakoria, eniten tähän asti koskaan missään! Next tee -kylttejä koko radan ajan riittävästi ja oikeissa paikoissa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 1 ja 2-väylien kohdilla radan ehdoton tunnusmerkki eli valtaisan iso DiscGolfPark-maalikori, aika vaikuttavan upea näky! Lähin kauppa 500m päässä ja Mikkelin keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 3km, itse kävin pojan kanssa tällä reissulla syömässä torin laidalla Amarillossa.
Mutta... 21-väylän jälkeen olin jo miettinyt, jotta tästä tulee yksi suosikkiradoista arvioinnilla 5/5. Ei tullut. Pienen pieniä yksityiskohtia tipahteli eteen oikeastaan melkein koko ajan sieltä täältä. Ensimmäisenä se vesi... sekä hyvässä että huonossa. Vesi oli mukana hyvin monella väylällä. Väylien 13 ja 19 korit sijaitsivat samalla alueella hyvin likekkäin. 13-väylän kori aivan vedessä kiinni, joten helposti lipsahtaa jokeen, josta kiekon noukkiminen saattaa onnistua jotenkin. 19-väylän kori myös aivan joessa kiinni, tosin väylä profiililtaan helpompi. Aloittelija voi heittää seiftin kummun eteen tai sillan luokse vasemmalle ja siitä sitten veden yli helpommin. Puttaamista helpottaa juuri siinä kohdassa suht matala vesi minkä ansiosta ainakin tällä kierroksella marraskuussa kiekon olisi saanut vedestä pois ilman isompia ongelmia. Kyseinen kahden korin vesialue siltoineen kaunis maisemallisesti, mutta pelillisesti olisin jättänyt rakentamatta kuitenkin. 14-väylä heitettiin kapean joen yli ja oli aika turvallinen aloittelijallekin, sillan kanssa kaunis yhdistelmä. 16-väylä kaikkein turvattomin, missä veteen heittäminen hyvin helppoa joko feidillä tai puukimmokkeella. Päästettiin ohi kahden lapsen ja äidin porukka ja sanoivat etteivät edes heitä ko. väylää veden takia. Muutamalla muullakin väylällä vesi vaanimassa pahasti harhautuvaa kiekkoa.
Hieman Siekkilässä tuli sellainen fiilis, jotta miksi ihmeessä alueelle on tehty noin pitkä rata? Onhan 32-väylää paperilla tosi vaikuttava, mutta käytännössä tarvitsisi paljon isomman alueen. Nyt väylät kulkivat turhan sumpussa. Turvallisuuden eteen oli tehty paljon risuaidoilla ja turvaverkoilla, mutta paljon olisi vieläkin tehtävää. Pahin ehdottomasti 4-väylän heittolinja menee likimain 6-väylän heittopaikan päältä tai hyvin likeltä, ei hyvä yhtään. Vastaavia sumppukohtia oli lukuisia muitakin. Väylät 23 ja 24 ristesivät keskenään... miksi ihmeessä? Maastoa katsomalla olisi ollut helppoa rakentaa väylät niin, että nyt vierekkäin olevat heittopaikat olisi sijoitettu erilleen eikä nykyistä risteämistä olisi tapahtunut. Toki näköyhteys viereiseen oli selkeä, mutta siltikin tuollainen on aina huonoakin huonompi ratkaisu. Radalla olisi kaivannut myös niitä korkeuseroja eli oikeastaan koko ajan odotti, jotta olisi tullut edes yksi väylä missä olisi saanut hieman kivuta tai laskeutua alaspäin. Tasainen ratakin on ihan jees, mutta...
Siekkilän rata oli kokonaisuudessaan hyvä rata jota oli mukava pelata. 32-väylää oli ehkä hieman puuduttava, kun väylät kuitenkin olivat tasamaalla ja aika samankaltaisia keskenään kuitenkin lopulta. Paljon miellyttävää tasamaata ja heittotilaa sisältäviä väyliä sekä paljon puitakin mihin osua. Ensimmäiset 21-väylää vedestä huolimatta selvästi kivempi kokonaisuus. Rakenteet hyvässä kunnossa, ehdoton ratamestarin erikoinen alun valtava dgp-kori. Korkeuserojakin olisi kyllä noin pitkällä radalla kaivannut. Kokonaisuutena arvioiden edes vesi ei ollut tällä kertaa musertavan iso puute, mutta pienistä puroista kertyi tällä kertaa jonkin verran voimakkaampaa virtaa eikä rata aivan suosikkiratojen listalle yllä, valitettavasti, vaikka alku lupaava olikin. Voisi kuitenkin koska tahansa pelata uudestaankin.
4/5
Vesikauhu on rankka tauti, siihen ei rokotuksetkaan auta. Noh... sen kanssa on oppinut elämään, mutta erityisesti Nilsiän kaltaisilla radoilla se kauhu pulpahtaa pintaan täydellä voimallaan. Paljon on merkitystä radan profiililla, jotta onko muutoin aloittelija vai ns. kilparata. Tällaisella höntsä-radalla tuollaiset vesimonsterit ovat lähinnä kuvottavia. Auts... pyrkii vesikauhu taas esille, joten lopetan Tapio täältä tähän.
Joensuussa Lykynlammen frisbeegolfradalla toista kertaa pelaamassa 31.10.2021. Kolme vuotta sitten olleesta ekasta kerrasta rata laajentunut, nyt 20-väylää.
Rata on edelleen ihan mukava rata ja puoleenväliin asti hapotusta tulee jyrkkien ylämäkien muodossa runsaasti. Sillä tavoin rata on kuitenkin epätasapainossa, jotta sitten toinen puolisko onkin täysin tasamaata eikä korkeuseroja ole yhtään. Radalla on paljon uniikkeja väyliä, alkaen jo 2-väylästä. Tämä väylä on varmasti monen suosikki tai sitten inhokki... ei pidä heittää kiekkoa niin, jotta rollaa oikean puolen rinnettä pitkälle alas... ei pidä. Ja tietenkin 16-väylä lienee edelleen Suomen pisin frisbeegolfväylä tai ainakin hyvin likellä sitä. Oikeastaan eka puolisko on juuri korkeuserojen takia mielenkiintoista ja toka puolisko sitten aika mielikuvituksetonta tasamaan viskomista. 16-väylän lisäksi toinenkin tismalleen samanlainen avoin väylä. Vaikka itse tykkääkin, jotta on paljon heittotilaa, niin jotenkin kävi aika tylsäksi silti...
Hirveän iso sääli oli, jotta Lykynlammen paras väylä aiemmin, nykyinen 3-väylä ei mennytkään enää vasemmalle mäen päälle... Sen mäen kipuamalla tiesi harrastaneensa liikuntaa, todellakin! Nyt tuo 3-väylä oli todella epäselvä... lähdin viskomaan sitä vasemmalle mäen päälle huomatakseni, jotta eihän siellä koria olekaan. Takaisin alas ja heittopaikalla ollut opaste näytti minusta juurikin vasemmalle mäen päälle... noh... tuumailujen jälkeen oikealta se kolmosen kori viimein löytyi. Hieman turhauttavaa kavuta sitten turhan takia eestaas ja vielä, kun vanhan radan heittopaikka oli kuitenkin jätetty hämäyksen vuoksi ylös paikoilleen. Paikalliset tämän tietätävät, mutta olisi kiva, jos asioita ajateltaisiin ensikertalaisen silmin eli laitettaisiin opastus niilt osin kuntoon.
Heittopaikoilla olleet opasteet monin paikoin huonoja, varsinkin ne mitkä oli lätkäisty ilmeisesti aiemman radan opasteen päälle. Punaisia next tee -nuolia oli, mutta muutamasta kohden puuttuivat ja karttaa oli pakko vilkuilla. Esim. siirtymät 8 - 9 ja 9 - 10 aiheuttivat hämmennystä, kun Lykyllä polkuja lähtee koko ajan suurin piirtein jokaiseen ilman suuntaan.
Kannatti käydä 6,8km talsimassa kiekon perässä. Lykynlammen rata on edelleen monipuolinen kattaus toinen toistaan vaativimpia väyliä. Väylät kuitenkin kovasti epätasapainossa rasittavuuden osalta ja osin myös hieman tylsiä loppupäästä. Rakenteet pääosin kunnossa, mutta parannettavaa niissäkin. Hienoinen pettymys oli kokonaisuudessaan tämä toinen pelikerta, mutta arvosana kolmen vuoden takaa pysyköön voimassa, nippa nappa rimaa hipoen, en käy laskemaan...
Kaikesta huolimatta voisi pelata vielä joskus tulevaisuudessakin.
4/5
Savonlinnan kaupungissa Kerimäen taajamassa Harjumajan Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1910m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4410m. Pelattu 29.10.2021.
Harjumajan metsä/kuntopolku rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, monipuolisia ja pitkiä. Siirtymät lyhyet ja kiekot löytyivät helposti maastosta. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Alusta löytyi infokartta ja lukittava löytökiekkolaatikko. Matkan varrella roskiksia ja taukopenkkejä. Heittopaikat olivat selvästi nähneet elämään paljon, mutta menivät vielä ihan kohtuudella. Heittopaikkaopasteet olivat aika pelkistetyt ja välillä hyvin liian paljon, korin sijainnin hahmottamisessa monesti isoja ongelmia. Vanhat Seppo-korit vielä ihan hyvässä kunnossa ja oli yksi treenikorikin. Rata starttasi hiekkakentän kulmilta missä tilaa ulkoiluttaa draivereita.
Puutteitakin oli sitten ja paljon olikin... Ensimmäisen neljän väylän jälkeen rata muuttui kuntopolkuradoille niin tyypilliseen tapaan pääosin tylsäksi ja mielikuvituksettomaksi pelaamiseksi. Radan turvalisuus paikoin todella huonoissa kantimissa. Kuntopoluilla meni paljon väyliä ja ilman tarkkaa spottausta jopa vaarallista heittää muiden kuntoilijoiden takia, tästä hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Erityisesti 7/8-väylät aivan liian likellä toisiaan, muitakin vastaavia oli. Jotenkin hieman tuntui, että oliko liian pienelle alueelle tungettu väkisin aivan liian paljon väyliä... 13-väylä oli oikea aloittelijan "painajainen". Sinällään ihan toimiva ja kauniskin sillan päältä lievään alamäkeen heitettävä väylä, mutta... oikealla sivustalla iso tie ja oikein epäonnistuneella ja käteen jääneellä kovalla kiskaisulla kiekko saattaakin lähte leijaamaan kohden tietä. Milläpä sitten niille tuhatta ja miljoonaa ohikiitäville autoille forea huudat?!? Ja sitten loppuun vielä se oikea turvattoman väylän ilmentymä, suoranainen kanta-isä mistä kaikki turvattomat väylät lähtevät liikenteeseen. Ensi katselulta oikein nätti alamäkeen sillan yli heitettävä väylä nro 16. Kun väylä lähti tutkimaan tarkemmin, niin huomasi, että sillan alla menee kaksi kulkuväylää, joista toinen 1-väylän heittolinja. Ylhäältä heittopaikalta et näe yhtään, jotta millainen liikenne sillan alla on ja ainakaan itellä ei käsi ja tarkkuus riitä sillan yli heittämiseen, joten vasemmallehan se kopsahti, ei onneksi osunut kehenkään. Itse siirtäisin tuon ko. väylän välittömästi muualle! Vaarallinen! 2/12 heittolinjat ristesivät keskenään. Vaikka heittopaikat olivatkin aivan vierekkäin, niin ei koskaan pitäisi tuollaiseen ratkaisuun päätyä!
Next tee -kylttejä oli, mutta... paljonkin lisää olisi mahtunut. Esim. 3 - 4, 6 - 7 ja 13 - 14 siirtymät olivat vaikeita. Vaikka siirtymä ei ollut pitkä, niin sai hapuilla korin sijaintia, kun ratkaisevaa next tee -kylttiä ei oltu raaskittu laittaa. Paikalliset varmasti tietävät sijainnit, mutta... Rata oli lisäksi täynnä tilanteita missä teeltä näkyi väärän väylän kori ja erehtyminen korista jopa erittäin todennäköistä, itsellekin kävi monta kertaa ja sadattelujen kera sitten suunnan muutos, kun ihan viime hetkellä korinumeroinnista tilanteen tajusi. Esim. 3-väylän kori ei suinkaan ole suoraan edessä harjun päällä (12-väylän kori), vaan oikealla sillan kupeessa, summittaiset heittopaikkaopasteet eivät tässä kohdin oikein apua antaneet. 11-väylän heittopaikalta näkyi koko ajan 1-väylän kori ja vasta ihan kohdilla tajusi heittäneensä aivan väärään paikkaan, kun oikea kori oli vasemmalla.
Mandot. Niin. En oikein tiedä miten ajatukset pukisin sanoiksi. Mandoilla haetaan toki yleensä kahta asiaa eli vaikeutusta väyliin ja turvallisuutta. Tiiviillä radalla tuo turvallisuusnäkökulma ehkä ihan jees, mutta... lähes jokaisen mandon kohdalla sai tuumailla, jotta miksiköhän tämä on tähän lätkäisty. Kaikkein hulppein mando-viritelmä oli 6-väylällä... Jos nyt nuolet oikein ymmärsin, niin niillä oli rajattu tikun ohut heittolinja. En tiedä miksi, kun vieressä oli metsää jossa ei minkäänlaista heittolinjaa puiden läpi yrittäessä olisi joka tapauksessa ollut. En tiedä... oliko Harjumajalla haettu jotain mandojen epävirallista ME-tulosta yhteismäärässä vai mistä, mutta aika pielessä kyllä oltiin ja pahasti!
Ei Harjumajan rata aivan pahimmasta päästä näistä kuntopolkuradoista ollut, vaikka itselle näistä näppyjä tuleekin, kun mennään "hieman" läpi siitä mistä aita on matalin. Väylissä oli jonkinmoista ideaa ja jopa kauneusarvoja, mutta... turvallisuus retuperällä, mandot lähinnä huvittivat, korien sijaintien hahmottaminen melkein legendaarisen vaikeaa monin paikoin.
Tämä oli viimeinen eli yhdeksäs Savonlinnan radoista mitä on nyt tullut pelattua ja pitää kyllä sanoa, että kaupungin ratatilanne on sanalla sanoen surkea verrattuna moneen muuhun vastaavankokoiseen tai paljon pienempäänkin pitäjään. Savonlinnasta ei löydy yhtään hyvän tason pitkää rataa ja kaiken surkeuden ilmentymä on Aholahden viritys mikä on yksi surkeimmista pitkistä radoista minkä on pelannut koskaan. Lisäksi kaupungin ratojen suunnittelijoiden mieltymys pelkästään pururadoille kulkeviin väyliin on aika hupaisaa... Noh... suunta on Savonlinnassa vain ylöspäin ja kehittymisen varaa on rutkasti, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olemassa olevat radat kehittyvät tai rakennetaan kokonaan uusia, oikeasti monipuolisia ja turvallisia ratoja kaupunkilaisten käyttöön.
Ei kiire uudestaan, ei todellakaan!
2/5
Savonlinnan Punkaharjulla Hotelli Kruunupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 430m ja C3-luokitus. Pelattu 29.10.2021.
Kruunupuiston osin metsä ja osin puistorata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helppoja, mutta oli puitakin pelissä mukana. Siirtymät hyvin lyhyet eli heti korin jälkeen oli merkitty seuraava heittopaikka. Ei yhtä suosikkiväylää.
Rakenteet onnettomat, hyvin onnettomat! Koko alueella ei kunnollista infokarttaa eikä opastetta radan alun suuntaan. Fgr:n kartalla 1-väylä löytyy suht vaivatta. Heittopaikat maapohjalla ja arpoa sai koko ajan, jotta mistä sitä pitääkin heittää. Heittopaikkaopasteita löytyi 9 kpl, mutta... opasteessa ei ollut metrilukemia tai par-lukemaa ja muutenkin kehnosti kiinnitetty, maassa lojui useampi... Korit valmistanut omametallipaja.com ja muutaman West Side Discs, ajoivat nippa nappa asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut ainuttakaan, tosin tiiviillä alueella ei ollut niin isoa tarvettakaan.
Ajoittain pilkahtanut vesimaisema oli hienoa, jotenkin olisi suonut sen olevan isommassa roolissa radan suunnittelussa. Kruunupuiston hienot rakennukset ja hyvin hoidettu piha-alue nurmikoineen miellytti myös. Kruunun ruoka- ja kylpyläpalvelut on käytettävissä ihan vieressä.
Mutta, ei. Ei tästä oikein kunnolliseksi radaksi ole, katsoi asiaa mistä näkövinkkelista tahansa. Rataturvallisuus kehnoissa kantimassa, sillä seuraava heittopaikka aina edellisen korin vieressä. Eihän tuolla mitään ruuhkia ollut ainakaan nyt, mutta silti. Vitoselta kutoselle mentäessä sai tovin tuumailla, jotta mikäköhän se noista kaikista heittopaikasta ja koreista on se seuraava jne. Väylät hieman sen oloiset, jotta suunniteluun ei niissä aikaa ole käytetty yhtään, vaikka kohtalaisen pelattaviakin osa oli.
Rata on helppo neppirata mikä ei suurta iloa saa tuntemaan. Miljöö on miellyttävää ja ympäristöön mahtuisi profiililtaan aivan erilainenkin ja paljon laadukkaampi rata kuin nyt. Rakenteet onnettomat, arpomista väylissä. Liian paljon oli puutteita, jotta tuollaisenaan olisi radalle koskaan tarvetta tulla pelaamaan uudestaan.
1/5
Kouvolan kaupungissa Korvenkylä DiscGolfPark. Pituutta radalla 11-väylää, 534m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 22.10.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa syysmyrskyn tuulessa ja tuiverruksessa, vettäkin niskaan tuli kuin saavista kaatamalla. Tämä pääosin metsässä kulkenut pikkurata sisälsi yllättävän mukavasti korkeuseroja, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien keskiarvo 48,5m, joten lyhyestä neppiradasta siis kyse. Väylät olivat helppoja, sillä tällainen taapertaja sai pelattua kierroksen par-tulokseen. Väylissä oli selkeät heittolinjat. Oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Hyvin kaunis ja monipuolinen kattaus pieneen kokoon pakattuna. Siirtymät lyhyet.
Rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten ihan taannoin avatulta radalta voikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja opasteet tuttua dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä ja selkeällä radalla niitä ei kaivannut, korinuolet ajoivat asiansa oikein hyvin. Löytyi myös roskis 1-väylän heittopaikalta. Lähimmät palvelut, mm. kaupat Anjalassa 8km päässä. Radan alueella sijaitsee Korvenkylän kesäteatteri, joten mahdolliset näytösajat kannattaa kesäisin selvittää etukäteen, koska saattaa asettaa omat rajoituksensa pelaamiseen.
Paljoa ei parannettavaa löytynyt, mutta... mutta... 9-väylän jälkeen oli suorastaan euforinen olo hienosta ja kauniista radasta. Sitten kaksi vikaa väylää hieman romuttivat tätä tunnetta. Radan loppu oli suunniteltu erilaiseksi ja kartan mukaan paljon toimivammaksi kuin mitä nyt jostain syystä oli toteutettu. Kartasta poiketen 10-väylä kaartuu ennen aitaa vasemmalle ja kori aidan vieressä, keskellä 11-väylän heittolinjaa. 11-väylä alkaakin sitten alueen nurkasta eikä kuten kartassa on piirretty. En tiedä... se, että laitetaan kaksi väylää risteämään, niin on aina huono ratkaisu, hyvin huono. Vaikkei tuolla nyt kovin isoa ruuhkaa tuskin koskaan ole, niin siltikin. Lisäksi väylät 5 ja 6 sijaitsivat aivan liian likellä toisiaan, kiekkojen harhautumisen riski vitoselta kutoselle erittäin iso!
Korvenkylän rata oli upea kokonaisuus helppoja ja erityisen lyhyitä väyliä. Korkeuseroja oli paljon ja kauneusarvot miljöössä kohdillaan. Tykkäsin todella paljon pelata! Tälle radalle on helppo antaa täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei aivan yllä lopun kahden väylän huonon ratkaisun ja parin liian likellä olleen väylän takia. Pienistä puutteista huolimatta tämän todellisen hyvän mielen radan voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
5/5
Kouvolan kaupungissa Käyrälampi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2150m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4620m. Pelattu 22.10.2021.
Syysmyrsky pauhasi ja vettä tuli kohtalainen määrä niskaan kierroksen aikana, mutta eipähän ollut aamusella radalla lainkaan ruuhkaa. Metsäradalla ei isoja korkeuseroja ollut, joten aika kevyttä ulkoilua lopulta oli radan kiertäminen. Väylät eivät mitään ihmeellistä elämystä tarjoilleet. Pitkää metsäränniä oli tarjolla alusta loppuun ja lopusta alkuun ja kori sitten yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Rata oli siltä osin suunniteltu hyvin, jotta väylät kulkivat kokonaan metsikössä eivätkä kuntopoluilla. Muutama spottaamista vaativa polun ylitys kuitenkin oli. Siirtymät lyhyet. Tasaisesta väylämassasta ehkä paras nro 12 loivaan alamyötäiseen heitetty väylä, puukuja tosin sekin...
Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit priimaa laatua. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä muutamia radan varrelta. 14-väylän jälkeen myös laavu tulistelua ja taukoja varten. Roskista olisi kaivannut, sillä ympäristö laavulla törkyinen. Next tee -kyltit puukeppejä joiden yläosa maalattu valkoiseksi. Ihan toimiva ratkaisu, mutta selkeämpikin olisi voinut olla, meni nimittäin muutama väylä ennenkuin tajusi viritysten olevan oikeita opasteita. Puurimoista tehtyjä heittopaikkojen suojia muutamalla väylällä. Varsinkin kesäaikaan radan välittömässä läheisyydessä paljon palveluita, kun Aquapark ja Käyrälammen leirintäalue ja uimaranta käytössä, myös Tykkimäen huvipuisto lähellä. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 5km.
Rakenteista ei isosti korjattavaa löytynyt, mutta 12-väylän heittopaikka pitäisi ehdottomasti suojata puuviritelmillä tai suojaverkolla! Pojan heitto 11-väylällä lipesi aika likelle ko. heittopaikkaa. Jo lähtökohtaisestikin liian likellä nämä väylät toisiaan ja sama sumppuisuus väylissä oli havaittavissa muuallakin. Hieman liian pienelle alueelle oli ahdettu liian paljon väyliä. Välillä näkyi samalla vilkaisulla iso määrä koreja ja heittopaikkoja, ei hyvä.
Mutta ne väylät... voi tuskan parahdus sentään! Käyrälammen rata oli tylsä, suorastaan supertylsä! Koko ajan odotti, jotta milloin rata puhkeaa kukkaansa ja milloin tulee oikeasti mielenkiintoisia väyliä. Nyt oli tarjolla suomalaisittain sitä kaikkein yleisintä ratatyyppiä eli metsäränniä 18-väylän verran ja tosiaan kori aina yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Muutamalla väylällä mandoilla oli saatu hieman eloa väyliin, mutta vain hieman. Kun olit yhden väylän pelannut, niin olit pelannut koko radan. Näitä Käyrälammen tapaisia ratoja on 13 kappaletta tusinassa. Voi sanoa, jotta aikalailla yhtä tuskaa oli pelaaminen eikä nautintoa paljoa saanut, itselleen ihan se kaikkein ärsyttävin ratatyyppi.
Jep! Odotukset olivat suuret, mutta Käyrälampi DiscGolfPark oli ison luokan pettymys. Rakenteet riittävän hyvässä kunnossa, mutta väylät tylsiä, toisiaan toistavia puukuja viritelmiä eli hyvin ahdistavia tällaiselle epätarkalle heittäjälle. Ei ole kiire mennä Käyskille pelaamaan uudestaan, ei koskaan!
2/5
Haminan kaupungissa Haminan jäähallin, Ruissalon liikuntahallin ja Vehkalahden koulun välittömässä läheisyydessa Ruissalon Frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1575m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4230m. Pelattu 21.10.2021.
Ruissalon metsä/puistorata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Vaikka alueella kulkeekin paljon kuntopolkuja ja talvisin hiihtolatuja, niin pitää kunniamaininta antaa radan suunnittelijoille, jotta lähes kaikki väylät sijaitsivat metsikön puolelta. Väylät olivat hyvin vaihtelevia ja haastavia ja, vaikka väyläpituudet keskimäärin suht lyhyitä olivatkin, niin mitään suoraa heittoa korille ei pääosin ollut tarjolla. Väylät 1-2 ja 15-18 olivat enemmän aukealla paikalla ja tilaa oli heittää mukavasti, loput sitten enemmän metsämäisissä olosuhteissa. Omaleimaista Ruissalon radalle olivat runsaat kalliot useilla väylillä. Nro 10 oli tästä hyvä esimerkki, erityisen hieno kallioinen jyrkkä ylämäkiväylä. 7-väylä kiva puiden välistä heitettävä lievä alamäkiväylä. Siirtymät ihan kohtuulliset, muutama pidempi mm. 2-3, 13-14 ja 15-16.
Mutta... ne rakenteet. Voi itkujen itku. Väylien puolesta radalle voisi antaa ainakin yhden pykälän korkeamman arvostelun, mutta rakenteet todellakin kaipaisivat paljon päivitystä. Hyvää rakenteissa oli numeroidut korit (mikä liian harvinaista!), mutta siihen se sitten jäikin. Lähin kauppa Sale Poitsila vain kilometrin päässä ja keskustan palvelut mm. ABC Kippari evästelyyn n. 4km päässä.
Infokartta oli pahasti kulahtanut auringonpaisteessa eikä siitä kunnolla ottanut mitään selvää, mutta oli kuitenkin... Heittopaikat pääosin ihan kohtuullisessa kunnossa olevaa tekonurmea. Jostain syystä kuitenkin 1-väylällä vain lautalaveria ja 18-väylällä kolmion muotoinen betonilaatta... huh! Heittopaikkaopasteet olivat osin ihan hyviä ja suht selkeitä, mutta... välillä riekaleina, välillä oli kyltti kokonaan maassa makaamassa ja välillä tolppa pystyssä, mutta opaste loisti poissaolollaan. Next tee -kylttejä oli, mutta... kyltit olivat aivan väärissä paikoissa ja karttaa sai lukea moneen otteeseen. Kyltttejä olisi pitänyt olla heti korilta lähtiessa eikä vasta jossain kaukana jonkin polun risteyksessä vähän ennen seuraavaa koria. Lisäksi esim. kakkoselta kolmoselle mennessä harhautui seuraamaan keltaisia nuoli mitkä osoittautuivat myöhemmin ilmeisesti jonkinlaisen pyöräilyreitin opasteiksi. Noissa kohdin useassa paikassa frisbeegolfradan opasteita ei näkynyt yhtään missään.
Muitakin puutteita oli. 5-väylän heittopaikkaa sai kummastella tovin, jos toisenkin. Pelikaverin kanssa heitettiin noppaa ja päädyttiin heittämään lopulta kallion päältä heittopaikkaopasteen vierestä, vaikka jonkinlainen heittopaikan tekele olikin muutamaa metriä taaempana. Itsessään väylä oli ihan kaunis kohden kuntoportaita heitettävä väylä. 15-väylän korin jälkeen nähtiin heti silta mistä oletettiin ylimenon tapahtuvan. Tämä siltä kulki kohtuu leveän ja syvän näköisen ojan yli ja silta näytti kyllä hyvin huteralta ja laholta, mutta yli mentiin. Tästä sitten lähdettiin etsimään 16-väyulän heittopaikkaa, mutta sellaista ei meinannut löytyä. Kartan vilkaisu ja käännös takaisin, niin alkoi sitten löytymään. Ja oli sivummalla sitten parempikin silta. Oikea puuttuvien opasteiden malliesimerkki, jotta miten helposti sitä harhautuu väärälle polulle ihan vain, kun ei ole jaksettu opasteita tarpeeksi laittaa. Väylistä erityisesti 1 ja 2 sekä 6 ja 7 aivan liian likellä toisiaan. Ruuhkattomana aikana vielä menee, mutta ruuhkan aikaan turvattomia väyliä.
Rataa oli ihan kohtuullisen mukava heittää ja itse tykkäsin väylistä itse asiassa aika paljonkin. Näin pahat rakenteiden puutteet rokottavat arvosanaa yleensä paljon enemmän, mutta nyt vain pieni alenema niiden takia. Paljon olisi rakenteissa uudistettavaa, kuten yllä kuvasin. Ja räjäyttäkää oikeasti se 15-väylän korin jälkeinen laho silta oikeasti hornan tuuttiin! Aika hurja viritys!
3/5
Kotkan kaupungissa Petäjäsuon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4660m. Pelattu 21.10.2021.
Rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, syke ei päässyt isoihin lukemiin nousemaan kuin ehkä surkeiden heittojen ja yhden hukatun kiekon takia...
Tämä metsä/puistorata oli kyllä upea ylämys, aivan upeita ja monilta osin täysin uniikkeja väyliä toinen toisensa perään! Väylät vaihtelevia ja pitkiä, heittotekniikoita (jos niitä osaisi) saisi käyttää laidasta laitaan. Väylillä koko ajan selkeät heittolinjat ja paljon heittotilaa, vaikka toki puitakin oli ihan riittävästi häiritsemässä yhden satunnaisen frisbeegolffaajan elämää... Siirtymät pääosin hyvin lyhyet, ainoastaan 18 - 19 ja 19 - 20 teiden takia hieman pidemmät.
6-väylä ja 7-väylä valtavien voimalinjojen "hellässä syleilyssä" aukealla, hieno ja erilainen maisema tuokin. 7-väylällä kori hienosti ison kaapelikelan päällä jonne portaat, sellainen radoilla hyvin toivottava "ratamestarin erikoinen". 8-väylä hieno puukuja. 13-väylä hieno ja pitkä alavasen, toki sokkona joutuu heittämään, kun kaartuu jyrkästi vasemmalle, jolloin spottaaminen tärkeää. Mutta sitten... se 14-väylä... ei periaatteessa mikään älyttömän erikoinen, mutta... sijainti pienemmän tien ja moottoritien välissä aika uniikki. Rekkoja ja henkilöautoja pyyhki aika likeltä koko ajan ohi kovaa vauhtia. Väylä aukealla ja paljon heittotilaa. Vaikka motari aivan vieressä, niin vaaraa sinne heittämiselle ei meikäläisen tasoisellakaan tunarilla ole minkäänlaista. Kaikista pelaamistani väylistä tämä Petäjäsuon 14-väylä nousee ihan kärkikastiin. Väylät 15-18 joko kokonaan tai osin upeaa puisto/nurmi/peltoväylää. 15-väylän heittopaikka korkealla ja heitto alamäkeen hieno eikä väylät siitä eteenpäinkään tasoaan laskeneet. 17-väylällä upotin upouuden Mako3:n korin oikealle puolelle syvälle ojan pohjalle. Eihän se leveä oja ole, mutta sateiden jälkeen toki enemmän vettä ja huono tuuri kun käy kohillensa, niin sitten se vain käy. Kun ei löytynyt, niin ei löytynyt.
Rakenteetkin ensiluokkaisessa kunnossa. Löytyi infokartta, teet, teeopasteet, next tee-kyltit ja korit (kisa + treeni x 1). Roskiksia riittävästi ja rakennuksen seinässä luukku löytökiekkoja varten. Kotkan Prisma monipuoliseen evästelyyn vain 2,5km päässä. Kotkan keskustaan 11km.
Jos jotain parannettavaa rakenteista haluaa etsiä, niin taukopenkkejä olisi voinut edes joku kappale olla. Lisäksi rata oli tosiaan erityisen hyvin next tee -kylteillä vuorattu, joten karttaa ei pahemmin tarvinnut vilkuilla. Ainoastaan p-paikalta 1-väylälle osoittava next tee -kyltti osoitti väärään suuntaan, joten kaverin kanssa käveltiin ensin pieni matka harhaan.
Petäjäsuon rata oli upea ja monipuolinen rata. Rakenteet priimaa ja niin paljon upeita väyliä, että happi meinasi välillä loppua niitä ihastellessa. Ja ne upeiden väylien "ulkopuoliset" väylätkin olivat hyvin tehtyjä ja selkeitä, joten kokonaisuus oli aivan erinomainen! Voin erittäin lämpimästi suositella ja tulisin itsekin milloin tahansa uudestaan pelaamaan, jos vain lähempänä kotia rata olisi! Kirjaimellisesti heittämällä suosikkiratojen listalle!
5/5
Jyväskylän kaupungissa Kuokkalan yhteinäiskoulun naapurissa Kuokkalan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 538m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 9.10.2021.
Tämä metsä/puistorata (kummaksi nyt haluaakaan sanoa) ei sisältänyt käytännössä yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja vaikkei nyt ihan suoraa heittoa korille ollutkaan tarjolla, puut olivat vahvasti kuitenkin selkeilläkin väylillä pelissä mukana. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi. Rata tiiviillä alueella ja nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää mikä olisi tasaisesta väylämassasta poikennut edukseen.
Rakenteet sitten niin ja näin ja vähän sinnepäin. Oikeastaan mikään ei ollut oikein priimaa rakenteiden osalta. Infokartta oli, mutta pahasti töhritty. Heittopaikat olivat ihan ok ja kohtuullisessa kunnossa siihen nähden, että olivat suoraan maassa kiinni ja hitusen epätasaiset. Heittopaikkaopasteista suurin osa joko töhritty tai revitty riekaleiksi, jäljellä olleet ihan selkeät. Korit vanhat Sepot. Roskiksia tai penkkejä ei ollut radalla yhtään. Next tee -kylttejä oli vain 4 - 5 ja 8 - 9 siirtymillä. Mandoja muutamissa kohdin. Jyväskylän keskusta n. 4km päässä.
Kuten tiedossa hyvin on, niin Kuokkalan rata on mutainen, todella mutainen näin syksyisin. Kesällä ehkä pelattavampi siltä osin, jos ei ole vettä hetkeen satanut. Tietysti mutaisuutta ja vetisyyttä vastaan voi pukeutua kenkien ja vaatteiden puolesta ja likaiset vaatteet saa aina pestyä, mutta kyllä se kummasti vain pelifiiliksestä aika ison osan vie pois.
Sääli. Valtavan iso sääli. Kuokkalan rata on väyliltään ja sijainniltaan ihan mukava ja itselle sopivan helppo rata. Koko ajan läsnä oleva mutaisuus sadeaikana ja rakenteiden kokonaisvaltainen nuhjuisuus ei radasta kovin kummoista kuvaa valitettavasti antanut. Saisiko uudet opasteet olla pitkään ehjänä, niin on hyvä kysymys, mutta päivittämistä ja pikaista sellaista rata kyllä vaatisi! Nyt arviointi vallitsevan tilanteen mukaan, kun ei oikein muutakaan voi...
2/5
Äänekosken kaupungissa Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 837m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2080m. Pelattu 9.10.2021.
Tämä metsärata kulki käytännössä koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli suunniteltu hyvin ja niissä oli vaihtelevuutta ja pituutta. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Nätein maisema 4-väylällä missä laaja vesimaisema näkyi taustalla kauniisti. 4-väylällä myös pientä erikoisuutta, kun kori oli kallion päällä. Siirtymät lyhyet.
Rakenteista heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa.
Mutta, ei, ei, ei... ei. Opastusjärjestelmää ei minkäänlaista, ei mitään, missään. Paikallisen seuran facessa on kerrottu, jotta kartat ja opasteet on seurakunnalle annettu ja ne on luvattu maastoon laittaa, mutta... Kun infokarttaa ei ollut missään, niin pelkästään lähtöpaikan etsiminen oli silkkaa arpapeliä eikä pelihetkellä fgr:n sijaintikoordinaatit pitäneet lainkaan paikkaansa, alkupistettä tulikin hyvä tovi arvottua. Sitten vilkaisu fgr:n ratakarttaan ja sen avulla ison, oikealla puolella tietä sijaitsevan p-paikan (hieman ennen leirikeskusta) vierestä lähtö löytyi. Heittopaikoilla ei yhtään opastetta koko radalla eikä yhtään next tee -kylttiä myöskään ollut maastossa, joten karttaa sai lukea aivan koko ajan.
Radalla oli paljon risukasoja, mitkä ovat facen mukaan seisseet siellä ainakin kuukauden päivät. Jotain raivaamista oli siis tehty, mutta aika hurjasti olisi raivaamista vielä risujen puolesta vuorossa. Niin tehtyjen kasojen poisvientiä kuin uusien kasojen tekoa. Mitään supermegahirviömörrejä radalla ei ollut, mutta se risujen määrä... aivan mahdoton. Monelta väylältä voisi raaskia kaataa myös lisää puita niin selkeyttäisivät aika paljon pelaamista. Heittolinjat kuitenkin kohtuullisen selkeät. 7-väylälle mentäessä tarvitsisi rakentää pikkiriikkinen silta puron yli juuri ennen heittopaikkaa. Ei yhtään roskista, taukopenkkiä tai löytökiekkolaatikkoa.
Surullista... kovin surullista. En ole ikinä ymmärtänyt näitä ratoja jotka avataan ilman, että kaikki rakenteet on laitettu paikoilleen. Perussääntö uusille radoille on AINA, että ensin laitetaan kaikki rakenteet kuntoon ja ihan vihonviimeisenä lisätään korit paikoilleen. Hienosäätöjä voi tehdä niin pitkään kuin rata vain on pystyssä, mutta avaamisen hetkellä paketin pitäisi olla lähes valmis. Väylät Laajaniemen radalla ovat ihan mukavia ja vaihtelevia. Sitä kyllä mietin 4-väylän maisemien äärellä, että olisiko ollut mahdotonta rakentaa muutama väylä lähemmäksi rantaa kauniisiin maisemiin? Ehkei, mutta maisemat olisivat olleet ihan eri mitä nyt. Hieman tunkkaista ja epäsiistiä metsää oli nyt vain tarjolla.
1/5 (yllä mainittujen puutteiden korjaamisen jälkeen arviointi voisi hyvin olla tasoa 3-4/5)
Äänekosken kaupungissa Konginkankaan taajamassa Ellin rata -niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 872m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2320m. Pelattu 9.10.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt vain metsäränniä sisältänyt rata kävi ihan kivasta kuntoilusta, sopii huonompikuntoisillekin lätyn viskojille. Siirtymät lyhyitä. Heittolinjat kohtalaisen selkeät, mutta tarkkana saa suhteellisen tiheän puuston kanssa olla. Itellä ei tainnu montaa puuta jäädä kierroksella Konginkankaan metikössä ilman osumaa... Väylät suht yksinkertaisia ja ihan perushyviä metsäväyliä, ilman suurempia kikkailuja. Ei yhtä yksittäistä suosikkiväylää.
Äänekoskella panostetaan jokaisella radalla rakenteiden laatuun ja sen kyllä todellakin huomaa. Infokartta (voisi kylläkin väylätiedot olla aina merkittynä), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit täysin kunnossa. Radalla myös lukittava löytökiekkolaatikko, useammalla väylällä taukopenkkejä, next tee -kylttejä joka ainoalla väylällä, joten karttaa ei kertaakaan tarvinnut lukea. Ratamestarin erikoisuutena myös väyläkello 4-väylällä missä yhteyttä heittopaikalta korille ei ole. Konginkankaan keskustan palvelut, mm. Sale vain 1,5km päässä.
Mutta ei... ei ihan. Rata oli yllätyksetön, jopa tylsä. Väylät toistivat yhdeksän kertaa toisiaan, eikä yhdenkään kohdalla tullut sellaista wau-fiilistä. Väylillä heittolinjat pystyi siis hahmottomaan ihan mukavasti, mutta useammalla väylällä voisi kyllä puita jonkin verran kaataa. Tyypillistä oli, jotta väylän alku oli heittolinjan puolesta hyvin hahmotettavissa, mutta hyvän alun jälkeen lähempänä koria puut olivat vähän turhankin paljon sumpussa.
Ei huono, ei hyvä. Rakenteet huipputasoa, mutta radan tylsyys vei nyt valitettavasti voiton. Ei jaksanut tämä Niittylän Ellin testamenttivaroilla rakennettu rata innostaa, valitettavasti.
3/5
Kannonkosken kunnassa Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskuksen mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 15-väylää, 1074m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3050m. Pelattu 28.9.2021.
Piispalan pururata/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kiekot löytyivät radalla hyvin, sillä maasto erinomaisesti frisbeegolfiin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää. Siirtymät suorastaan olemattomat. Väylät olivat pääosin selkeitä ja helpohkoja perusväyliä. 8-väylä suosikki tasaisesta väylämassasta, mukava ja haastava alamäkiväylä. Rata-alueen kaunein kohta sijaitsi hieman syrjässä itse frisbeegolfradalta. 7-väylän jälkeen sivummalla oli valtava hiekkamonttu ja näkymä ylhäältä upea, siihen saisi rakennettua aivan timanttisen kovan ja upean liidätysväylän korkealta ylhäältä alas monttuun!
Radan lähtöpaikan eli 1-väylän löytää ajamalla Piispalan perimmäisimpään nurkkaan seuraamalla ”vastaanotto”, ”uimahalli – jäähalli” -kylttejä. Auto parkkiin isolle jää/uimahallin p-paikalle ja 1-väylä löytyy, kun katsoo oikealle kohden jäähallin päätyä ja kävelee hallin taakse, niin sieltä starttaa radan kiertäminen.
Korit olivat vanhat numeroidut Sepot, mutta joivat vielä ihan hyvin asiansa. Heittopaikoilla olleet opasteet olivat ihan kelvolliset, vaikkakin parhaat päivänsä jo nähneitä. Tosin nämäkin opasteet olivat monella väylällä suoraan nurmimaton edessä keskellä heittolinjaa, joten siltä osin jopa vaaralliset. Heittopaikat olivat nurmimattoa kaikki, mutta lätkäisty suoraan maahan kiinni mikä ei koskaan ole se paras ratkaisu millään tavalla.
Olihan Piispalassa kaikki vähän rempallaan tai sinnepäin, yritystä, muttei oikein hyvää sellaista. Infokarttaa ei ole lainkaan alueella eikä yksikään opaste ohjaa isolla Piispalan alueella radan alkuun. Sen takia ajo-ohje tuossa yllä. Next tee -kylttejä ei yhtään, mutta tiiviillä radalla eivät nyt aivan välttämättömiä olleetkaan. Tiiviys tarkoittikin Piispalassa sitten sitä, että useammassa kohdin kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin (esim. 8-9, 11-12 ja 13-14) ja siten radan turvallisuus kehno liian monin paikoin.
Rataa vaivasi suoranainen tylsyys, sillä parin väylän jälkeen olit nähnyt lähes koko radan, yhtään yllätystä ehkä kasin alamäkeä lukuunottamatta ei matkan varrella tullut vastaan. Rataa tehdessä on menty kirjaimellisesti siitä yli mistä aita on ollut matalin, eli pururadan varteen on isketty suoria tai pieniä kaarroksia sisältäviä väyliä ja kori sitten pururadan oikealla tai vasemmalla puolella aina aivan polun vieressä, boring... Yksi väylä oli sentään raaskittu vetää myös metsän puolelle eli nro 10, mutta... olikin sitten kaikkein huonoin väylä. Yhtään puuta ei oltu raaskittu tuon väylän kohdalla kaataa eikä heittolinjaa ollut minkäänlaista. Silmät kiinni ja luja kiskaisu vain sinnepäin... Ja ne par-lukemat... mitään virallista tapaa niitä määritellä ei liene olemassa ja se näkyi Piispalan radalla. Kaiken kruununa taikurin taikahatusta tempaistu väylä nro 13 - 98m ja par 5, helpohko perusväylä... jep.
Sääli... ihan valtaisan valtava sääli. Piispalan monipuolinen liikunta-alue ansaitsisi paljon paremman ja nykyaikaisemman radan. Alueella on suorastaan mykistävän paljon potentiaalia, se tuli todettua. Maasto on frisbeegolfiin kenties se kaikkein paras eli sateellakin kuiva mäntykangasmetsä mistä kiekot löytyy helposti, vaikka vähän karkaisikin sivummalle. Korkeuseroja Piispalasta löytyy ja sitten se todella upea monttu mikä suorastaan huutaa rakentamaan väylän sinne! Ei tarvitsisi kuin maestro Koivu tekemään laadukas vähintään 18-väyläinen DiscGolfPark, niin uskoisin noin upeaan ympäristöön tehtävän radan nousevan omien suosikkien joukkoon ihan kirjaimellisesti heittämällä! Nyt rata ei ole tosi surkea muttei missään nimessä hyväkään. Erittäin tylsä ja vaatisi radan kokonaisvaltaista parantamista, potentiaalia kyllä Piispalassa riittäisi tosiaan vaikka muille jakaa!
Tällaisessä kunnossa ei tarve ajaa Kannonkoskelle uudestaan rataa pelaamaan.
2/5
Pyhäjärven kaupungissa Honkavuoren hiihtokeskuksen mailla Honkavuori frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää, 1021m (?) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä ja uusittuja väyliä etsittyä peräti 7620m. Pelattu 28.9.2021.
Tätä rataa on tällä hetkellä erityisen vaikea arvioida. Radalla on juuri toteutettu pitkään suunnitelmissa ollut uudistus ja se kyllä näkyi. Väyliä on sama määrä kuin ennenkin, mutta ovat vaihtaneet kovasti paikkaansa, myös pituudet aivan erilaiset kuin aiemmin. Radalta ei löydy voimassa olevaa karttaa eikä yhdelläkään heittopaikalla ole heittopaikkaopasteita tai väylien välillä next tee -kylttejä. Tällä hetkellä en suosittele radan pelaamista, sillä itsekin olisin lähtenyt heti pois, jos en olisi tavannut kahta paikallista ja ystävällistä heittäjää, joiden ohjeilla sain radan kierrettyä, vaikka väylien etsimiseen kului silti turkasen paljon aikaa ja kilometrejä.
Noh... muutama sananen kuitenkin vielä. Kyse on 12-väyläisestä metsäradasta missä korkeuseroja on erittäin paljon, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen vaikkei harhailujakaan olisi. Maasto oli otettu mukavasti haltuun eli väylissä löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös tasamaalla heittelyä.
Radan rakenteista heittopaikat olivat uudistetut ja pääosin hyvää nurmimattoa paitsi 8-väylä lavetti oli kyllä melkoinen trampoliini, ei tiennyt oikein, jotta itkeäkö vaiko nauraa, valitsin lopulta jälkimmäisen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan kohtuulliset eli napsivat kiekkoja ihan mukavasti. Tosin korien numerointi ei vastannut ainakaan toistaiseksi lainkaan väylien numerointia. Kauniilla paikalla oli myös laavu ja näkötorni, josta hienot maisemat. Näkötornin vieressä oli myös 8-väylän heittopaikka ja ihan hieno alamäkiväylä oli edessä.
Uudet väylät olivat ihan järkevähkön oloisia, tosin pusikoiden raivaamista kaipaisi kipeästi useampikin väylistä. Ainoastaan 7-väylä oli jotain ihan täyttä kummallisuutta. Heittopaikka osoitti yhteen suuntaan mistä lähdin koria etsimään ja etsinkin hyvän tovin. Näin lähistöllä yhden korin ja jatkoin silti oikean korin etsimistä. Lopulta totesin, että se "yksi kori" olikin se oikea. Noh... heti teen jälkeen 90 asteen käännös vasemmalle ja vajaa 100m kohden laavua, ei voisi yhtään enempää pieleen mennä suunnittelu kuin tuolla kyseisellä väylällä.
Sääli. Oma vika oli, jotta menin pelaamaan muutostöiden takia vaillinaisella radalle, joten pitkää kävelymatkaa ei voi radan hallinnoijan piikkiin laittaa. Honkavuoren alueelle mahtuisi maastonsa puolesta vaikka useampikin täysimittainen ja erittäin laadukas frisbeegolfrata. Pitäisi vaan olla suunnittelupuolella taitoa kuten esim. DiscGolfPark tai Prodigy ratojen osalta lähes aina on. Ammattilainen saisi loihdittua täynnä parhautta olevan radan. Nyt arvio on huono, mutta edes alkeellisella opastinjärjestelmän laittamisella kuntoon ( infokartta, teeopasteet ja next tee -kyltit ) radalle voisi helposti antaa pari pykälää paremman arvioinnin. Erityisen hyväksi radasta tuosta ei ole vaikka opasteet kuntoon tulisivatkin joskus ensi kesän keskiviikkona. Ei ole kiire tulla uudestaan.
1/5
Nyt täynnä 200 pelattua rataa Suomessa! ❤
Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjärvi DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 647m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.9.2021.
Wau! Siis WAU! Tämä Pyhäjärven pieni puistorata pääsi yllättämään totaalisesti kauneudellaan ja tunkeutui aivan kirkkaasti omalle suosikkilistalle! Rata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä ja helppoja väyliä ja vain parilla väylällä oli puita oikeasti vaikeuttamassa ihmisen elämää. Nurmi oli lyhyttä ja puistomaisema veden äärellä lumoavan kaunista. Rata oli suunniteltu hienosti, sillä veden mittavasta läsnäolosta huolimatta väylät olivat turvallisia heittää, kiekkojen eksyminen veteen hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan seiskalla kannattaa hieman heiton poweria alentaa, ettei tule se "kuuluisa" "molskis ja loiskis"... Siirtymät lyhyet paitsi siltojen alituksen takia 2 - 3 ja 7 - 8 hieman pidempiä. Suosikkiväylä nro 3 missä sai kunnolla tykittää avoimella nurmialueella.
Radan rakenteet moitteettomassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 1) hyvät. Erityismaininta useasta roskiksesta matkan varrella. Alueella myös uimaranta ja ulkohuussi. Muutama pikkusilta ojien yli ja 5-väylän heittopaikan vieressä nätti puistonpenkki. 7-väylän jälkeen matala lintutorni lintujen tai maisemien tiirailuun. Rata aivan keskustassa, esim. S-Marketille 1,6km. Vahva suositus lisäksi Kahvila Karnevaalin suuntaan ( loistava palvelua ja maistuvat tuoteet ) ja matkaakin radalta vain 1,0km.
Kehitettävää, parannettavaa, moittimista? En keksi. Joku pilkunviilari sanois, jotta next tee -kylttejä ei ollut yhtään, mutta korinuolet ajoivat asiansa erinomaisesti muutoin niin tiiviillä radalla eikä erillisille kyltityksille ollut tarvetta. Löytökiekkolaatikkokin olisi tuolla ihan turha, sillä kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti.
Aivan upea ja kaunis, omaa silmää täydellisesti miellyttävä rata! Väylät helppoja kuin pisteenä siinä i:n päällä, niin heittotilaa paljon jokaisella väylälle ja sitä tällainen rähmäkäpälä osaa arvostaa. Mahtava fiilis! Voisi ihan milloin tahansa pelata uudestaankin!
5/5
Mikkelin kaupungin keskustassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin pihamaalla Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 283m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m (2 kierrosta). Pelattu 18.9.2021.
Rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata on mahdollista kiertää niin pyörätuolin kanssa kelaamalla kuin myös lastenvaunujen kanssa. Väylät olivat erittäin lyhyitä, mutta 1-väylää lukuunottamatta jokainen väylä oli rakennettu taitavasti niin, että aina oli jollain tavoin puusto tai muutoin maasto sillä tavoin edessä, ettei suora heitto korille ollut ihan itsestäänselvyys. Voisi sanoa melkein, että hämmästyttävän monipuolisesti sai erityyppisiä heittoja heittää noin lyhyeksi (väyläpituudet ja niiden määrä) radaksi. Rata sijaitsee kauniilla hyvin hoidetulla puistoaluella jossa siirtymät olemattomat ja kiekotkin löytyvät maastosta erittäin hyvin. Suosikkiväylä nro 3 mikä lyhyt vasemmalle kaartuva rystyväylä. Periaatteessa aika helppo sekin, mutta se pahuksen valtava puu siinä keskellä... Eikä kutonenkaan yhtään hullumpi väylä ollut.
Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Koreista havaintona, jotta ensimmäistä kertaa missään näin koreihin laitetut lukot estämään varkauksia. Löytyi alusta roskiskin. Suojaverkkoja suojaamassa p-paikan autoja ykköskoriin tehtäviltä harjoitusheitoilta sekä kolmosväylän vieressä olevaa asuintaloa. Löytyi mando, ob ja dz. Puihin oli laitettu suojapuita ja HUOM! Draivereilla pelaaminen kokonaan kielletty! Eli putterit ja midarit vain sallittuja! Mikkelin keskustan laajat palvelut kirjaimellisesti aivan vieressä.
Erityisesti väylät 2 ja 6 turhan likellä toisiaan tiiviillä puistoalueella. 4-väylä hyvin epäsiisti, törkyä keskellä väylää. Heittopaikat tekonurmimattoa mikä tosin hyvin kulunutta ja olisi aika isossa uusimisen tarpeessa!
Ihan viiden tähden radaksi tästä ei ole, mutta erinomainen minirata kuitenkin! Melkoista ratasuunnittelun taituruutta, että noin vähäinen väylämäärä pienillä metrimäärillä voikin sisältään noin hyviä ja oivaltavia väyliä! Pieniä puutteita siellä täällä, mutta isosti ne eivät pelikokemukseen kuitenkaan vaikuttaneet. Olisihan noita pelannut oikein mielellään vielä muutaman väylän lisääkin. Noh... hyvä noinkin. Voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Mikkelin kaupungissa Rantakylän kaupunginosassa Rantakylän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 637m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Pelattu 18.9.2021.
Rantakylän metsärata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja, joten kohtalaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli täynnä toinen toistaan hienompia väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin. Erityisesti viisi ensimmäistä väylää olivat huikeita ja neljä viimeistä sitten tavallisempaa perusväylää. Suosikkiväylä nro 5 mikä oli oikeasti upea timantti, oikein mahtava alamäkeen heitettävä metsäväylä. Eikä ykkönen ja kolmonen paljoa taakse jääneet. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät, vaikka tilaa joskus heitolle kohtalaisen vähän. Kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Siirtymät lyhyet paitsi 3 --> 4 ja 9 --> parkkipaikka.
Rakenteet radalla oiken mallikkaassa kunnossa. Löytyi hyvä infokartta, heittopaikat (pidempiä kuin monella pidempien väylien radalla), heittopaikkaopasteet (jotka uniikisti kiinni heittoalustassa), korit ja next tee -kyltit. Lisäksi roskis alussa ja runsaasti penkkejä, liekö oli ihan jokaisen heittopaikan yhteydessä! Vieressä nurmikenttä heittojen treenaamiseen. Rantakylän rata sijaitsee urheilualueella missä lisäksi mm. uimahalli. Rantakylän palvelut vieressä kauppoineen ja Mikkelin keskustaankin vain viitisen kilometriä.
Kehitettävää? Niin... ei kovinkaan paljoa. Oikeastaan ainoa mitä jäi kaipaamaan, niin löytökiekkolaatikkoa ei ollut minkäänlaista. Kun viisi ekaa väylää oli huikeaa upeiden väylien tykitystä, niin kolmelle vikallekin toivoisi ehkä jotain pientä jujua, ratamestarin erikoisuutta, niin rata olisi entistä loisteliaampi kokonaisuus.
Täytyy kyllä sanoa, jotta Rantakylän frisbeegolfpuisto oli ehdottomasti yksi parhaimmista 9-väyläisistä mitä olen tähän mennessä pelannut! Upeita ja monipuolisia väyliä useita, rakenteet kunnossa, palvelut lähellä. Kyllä se vain niin on, jotta tämä Rantakylän rata saa täydet viisi tähteä ja fgr:llä painan "merkitse suosikkiradaksi" -painiketta.
Milloin tahansa voisi todellakin pelata uudestaan!
5/5
Mikkelin kaupungissa Haukivuoren taajamassa Rantokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1466m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4260m. Pelattu 18.9.2021.
Täysimittaiseksi ihan äskettäin kasvanut Rantokankaan metsä/kuntorata-rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joiden johdosta liikunta nosti jopa sykettä ihan kivasti vaikkei ihan tappomäkiä matkan varrella ollutkaan. Väylistä nro 16 oli kaikkein komein. Väylän heittopaikka sijaitsi hyppyrimäen vieressä ja alas mentiin aika jyrkässä kulmassa, korille matkaa 134m. Vaikeutta lisäsi keskellä väylää menevä kapeahko joki. Oma heitto epäonnistui aika kovasti ja lähti kaartamaan oikealle pois varsinaiselta hyppyrimäen alastulorinteeltä missä odotti niitettyä heinää, mutta kaikki heinä oli silti rinteessä ja pitkää heinämössöä koko alamäen osalta. Lisäksi tämän jälkeen alkoi oikealla hurja metsämörri. Eli kaunis väylä, mutta tulee syömään ison määrän kiekkoja, jos et pysy tarkasti väylällä. Nro 15 kori oli samaisen hyppyrimäen edustalla ja hieno ratkaisu niin. Lisäksi nro 17 mukava avoimella nurmikolla. Onneksi joukkoon oli saatu jonkin verran myös puhtaita metsäväyliä kuntoradan väylien lisäksi. Siirtymät lyhyet paitsi 11 - 12 selvästi pidempi.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis lähtöpaikalta. Next tee -kylttejä oli mukavasti eikä karttaa tarvinnut missään kohdin vilkuilla. Siellä missä kylttejä ei ollut, niin seuraavan väylän heittopaikka oli käytännössä nähtävillä edelliseltä korilta. Haukivuoren palvelut kauppoineen muutaman kilometrin päässä.
Mutta... se mutta isolla M-kirjaimella! Kun rata alkaa oikealla kuntoradalle tehtyjen, tarkkaa heittämistä vaativien väylien tykityksellä, niin mielenkiinto rataa kohtaan lopahtaa hyvin, hyvin, hyvin nopeasti. Tarkoissa heitoissa ei ole mitään vikaa, mutta sitten maasto pitäisi olla sivustoilla jotenkin järkevää. Rantokankaalla oli niin paljon ja niin laajoja supermegahirviömörrejä, jotta oli suoranainen ihme, että kaikki kiekot löytyivät yhden väylän puuhun ylös jäänyttä kiekkoa lukuunottamatta. Sekä oikeat että vasemmat sivustot kasvoivat niin hurjaa pusikkoa ja tiheää puustoa liian monin paikoin, jotta, jos niihin heitit, niin poispääseminen vaati sellaisia ihmetekoja mihin ei tavallinen fribaaja kykene. Spottaus käytännössä täysin välttämätöntä.
Heittolinjat välillä hieman niin ja näin. Erityisesti 11-väylä ruumiillisti tämän suunnitelun heikkouden. Vaikka edessä olikin vain pikkiriikkisiä puita, niin ne pienetkin oksat tekivät sen, jotta potentiaalinen heitto-aukko oli vain muutamia kymmeniä senttejä. Niin... tai heitä armotonta hysseä, jos osaat. Kyllä. 11-väylän lisäksi myös muualla olisi puiden karsimisen tarvetta, niin selkeytyisi heittäminen aikalailla. Väylien järjestys hieman kummallinen. Väylien 4 -12 välillä oli väylät ripoteltu niin oudosti, jotta piti oikein miettiä mitä suunnittelija on hakenut näillä ratkaisuilla, kruununa vielä pitkä siirtyminen juurikin 11 - 12 välillä. Turvallisuus oli kuitenkin ihan ok, vaikka etukäteen kartasta katsomalla oli sekin noille väylillä hieman niin ja näin, sillä ihan niin sumpussa ei väylät olleet kuin ennakoin.
16-väylä on varmasti jatkossa juurikin sellainen mistä Rantokankaan rata tunnetaan ja muistetaan. Tosiaan komea väylä, mutta ne mörrit, ne kauheat megamörrit siellä oikealla ja se niitetty heinä koko väylällä. Ei riitä, että 1,5 metrinen heinä niitetään vain ihan heinän tyvestä viikatemaisesti jolloin jäljelle jäävä heinämäärä imee kiekot ahnaasti. Tuollainen korkealta jyrkästi alas heitettävä väylä on heiton kannalta muutoinkin amatöörille aina riski, kun äkkiä lähtee kiekko feidaamaan vasemmalle ja se taas ei toki radan tekijän vika ole. Kuin kruununa ontuvalle ratasuunnittelulle oli se kaikkien suunnitteluvirheiden äiti ja isoäiti eli kaksi väylää ristesi keskenään. Yhtään järkevää syytä en tähän 17 ja 18-väylien osalta jaksa keksiä. Väylät on aina rakennettavissa erilleen vaikka sitten lyhyempänä, eri paikassa tai sitten kokonaan poisjättäen. Toki Rantokankaalla näiden väylien näkyväisyys oli hyvä, mutta tuollaiseen ratkaisuun ei pitäisi silti koskaan päätyä, ei koskaan!
Rantokankaan rata ei sytyttänyt, ei oikein yhtään. 15-väylän korinpaikka oli hieno ja nro 16 myös upea väylä, vaikka itseltä sujuikin kehnosti. Muutoin liikaa supermegahirviömonsterimörrejä sivustoilla lähes koko radan osalta yhdistettynä mielikuvituksettomiin kuntorataväyliin. Rata miellyttää varmasti joitakin, mutta minulla ei ole kiire mennä koskaan uudestaan pelaamaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisinkin.
2/5
Käyty pelaamassa rata maalaistalon isännän kanssa 31.8.2021. Rataa on hiljalleen paranneltu. Nyt löytyy heittopaikoilta opasteet missä väylän numero, par-lukema ja väylän pituus, jatkossa tulee myös pikkukuvat kuvaamaan heittosuuntaa. Radalle on tehty myös järkeviin paikkoihin mandoja, löytyy next tee -kyltit ja muutamalla väylämuutoksella rata on entisestään vaihtelevampi ja mielekkäämpi pelata. Koreja on ehostettu ja ovat kyllä parasta diy-laatua. Isännän mukaan radan kehittämistä jatketaan pienin askelin tulevinakin vuosina.
Vaikka lehmien ääntä ei tällä kertaa kuulunutkaan, niin kokemus oli vähintään yhtä erinomainen kuin pari vuottakin sitten. Se, että radan kehittämiseenkin riittää vielä paukkuja, niin on upea asia radalla mikä on 100% isännän ja hänen poikansa käsialaa. Vuonna 2020 vanhan radan viereen on rakennettu täysin erillinen "Mikkalan maalaistalo Forest" -rata mikä on hyvätasoinen 9-väyläinen metsärata.
Käykäähän pelaamassa! Ei maksa mitään muuta kuin paikalle saapumisen vaivan!
Kaavin kunnassa Mikkalan maalaistalo Forest -rata. Radalla pituutta 9-väylää, 800m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu 31.8.2021.
Rata sijaitsee "Mikkalan maalaistalo" -nimisen radan naapurissa saman maalaistalon pihapiirissä. Kun Ahvenisentietä ajetaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin näkyy tien oikealla puolella teiden risteyksessä pieni punainen aitta, josta Forest rata starttaa. Vanhalle, mutta edelleen käytössä olevalle radalle löytää, kun kääntyy samasta risteyksestä vasemmalle, ohittaa isomman punaisen rakennuksen ja lähtö seuraavan, pienemmän punaisen rakennuksen takaa.
Mikkalan maalaistalo Forest -rata ei sisällä käytännössä juuri ollenkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Rata kulkee käytännössä koko ajan metsässä tullen parin väylän ajaksi peltoaukean (vanha piha-alue) kohdalla avoimemmalle alueelle. Väylien suunnittelussa on käytetty paljon harkintaa ja niihin on saatu paljon pituutta ja haastellisuutta. Heittolinjat ovat koko ajan hyvin selkeät, ehkä ainoastaan ysiltä olisi varaa ottaa lähin koivu pois, jotta heittolinja olisi vielä hieman selkeämpi. Siirtymät ovat lyhyet, suorastaan olemattomat, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyvät heittojen jälkeen maastosta erityisen helposti.
Rakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Numeroidut korit ovat ilmeisestikin dgp:t, vaikkei niissä tekstejä näykään. Hieman näyttivät, jotta olisi maalattu yläpanta uudelleen jolloin viralliset tekstit peittyneet. Heittopaikoilla oli kenties parhaimmat "tee se itse" -tason opasteet mitä olen koskaan nähnyt. Hyvin ja selkeästi tehdyssä opasteessa oli kaikki olennainen eli väylän numero, par-lukema, väylän pituus ja selkeä ja informatiivinen piirros heittolinjasta. Upea suoritus! Vaikka siirtymät olivatkin hyvin lyhyet, niin rata oli niin hyvin next tee -kyltitetty ettei eksymisen vaaraa ollut missään kohdassa. Löytyi myös mandot, ob:t ja dz:t.
Puutteitakin oli... heittopaikat olivat maapohjalla mikä tietysti noinkin pitkillä väylillä ei ole ihan se paras ratkaisu. Alueen ominaispiirteiden takia sinne ei toistaiseksi ole kuitenkaan mahdollista rakentaa "oikeita" heittopaikkoja. Infokartta puuttuu myös kokonaan. Talon isäntä on kehittämässä tätäkin puolta, jotta ainakin alkuun tulisi selkeämpi kyltitys radan alkamiskohtaan. Kartta olisi tässä alati jatkuvassa kehitystyössä yksi tärkeä osa.
Tämä Mikkalan uusi rata oli hyvä kokemus. Radan suunnittelija on tiennyt miten hyvä ja monipuolinen rata tehdään. Rataa oli hyvin miellyttävä heittää. Se mikä tämän radan arvoa nostaa kokonaisuutena yhdessä viereisen, vanhan radan kanssa on se, jotta talon isäntä on käyttänyt radan rakentamiseen vain omia euroja, tehnyt vanhan radat koritkin alusta loppuun itse. Budjetti ei ole tälläkään radalla ollut ihan mahdottoman kova, kun on ollut taitoa tehdä paljon itse. Forest-rata on täydellinen osoitus siitä miten pienelläkin budjetilla saa hyvin laadukasta jälkeä aikaiseksi, kun on vain taitoa ja viitseliäisyyttää näpräillä radan rakenteiden parissa. Talon isännän kanssa pitkään pelireissulla taas jutelleena ja radan tiedot ylösottaneena, niin olen vakuuttunut, jotta tämäkin rata kehittyy koko ajan entistä paremmaksi pienen pienien yksityiskohtien kautta. Sen verran järkeviä ja hyviä suunnitelmia hänellä oli radan suhteen.
Ei voi kuin hattua nostaa ja kunnioitus antaa, näitä ratoja, tällaisessa upeassa ympäristössä tarvitaan paljon lisää! Tämän voisi milloin tahansa pelata uudestaankin!
4/5
Sulkavan kunnassa Lohilahden kylällä koulun naapurissa Lohilahti Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 630m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 20.8.2021.
Tämä pururadalla koko ajan kulkenut Lohilahden rata sisälsi pieniä korkeuseroja erityisesti ensimmäisellä väylällä, mutta mistään hikiliikunnasta ei radan kiertämisessä ollut kyse. Väylät olivat helpohkoja ja lyhyitä väyliä. Heittolinjat olivat selkeät koko ajan. Siirtymät olivat olemattomat, joten rata on hyvin nopea kiertää.
Rakenteista löytyi hyvässä kunnossa oleva infokartta, teeopasteet ja Amexpon korit. Naapurissa Kahvila-Ravintola Majakka ja Kyläkauppa evästelyä varten.
Mutta... se mutta. Rata oli kovasti yllätyksetön, jokainen väylä oli pururadan varrella. Selkeä heittolinja tarkoitti kapeaa ja välillä tosi kapeaa ränniä 9-väylän ajan ja kori sitten kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella. Tosi tarkka sihti sai kyllä olla, jos meinasi väylällä pysyä. Ja, kun heittää minun tarkkuudella, niin sivustojen mörreistä sai etsiä kiekkoja useammalla väylällä. Voisi sanoa, jotta jopa ahdistavaa yksipuoleisuutta oli tarjolla 9-väylää, kun olit yhden väylän heittänyt, olit heittänyt koko radan.
Heittopaikat olivat soralla ja pahasti kuopalla, joten vauhtia ei ole mahdollista ottaa lainkaan. Myöskään puita ei oltu raaskittu kaataa radan perustamisvaiheessa yhtään kappaletta ja kapealla ränniradalla "pienelle" karsimiselle olisi todellakin tarvetta! Ratasuunnittelu muutoinkin aika ontuvaa, sillä radan viimeinen eli 9-väylä oli kaukana lähtöpisteestä mikä on lähtökohtaisesti aina huonon suunnittelun merkki.
Koululaisille tämä Lohilahden rata on ihan ok ja siinä kontekstissa ajaa asian joten kuten. Rata on tehty selvästi aika pienellä budjetilla mikä ei sinällään ole ongelma, mutta radasta se on tehnyt Lohilahdessa tylsän ja yksipuolisen. Puiden kaatoa vaatisi akuutisti ja vaikka edes 2-3 väylän vientiä kokonaan metsän puolelle, sillä tilaa olisi. Eli, jos rataa haluaisi joskus kehittää ja löytäisi siihen rahotuksen, niin ratasuunnittelu kokonaan uusiksi ja heittopaikat paremmiksi, niin alkaisi näyttämään ja tuntumaan ihan kunnon radaltakin. Sijainti kuitenkin koulun yhteydessä erinomainen. Ei ole tarpeen tulla pelaamaan tätä uudestaan, vaikka samoilla suunnilla liikkuisikin.
2/5
Jos olet painanut "merkitse pelatuksi" -linkkiä, niin näkyy kyllä listauksessa. Yleensä lisää viimeisimmän pelatun radan alimmaiseksi, mutta joskus järjestelmä jostain syystä heittää radan listauksessa jonnekin satunnaiseen välikköön. Eli käy joko koko siun 107 pelattua rataa läpi tai käytä hakua, niin pitäisi jostain kohtaa listausta löytyä.
Rautjärven kunnassa Kekäleniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 428m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1420m. Pelattu 22.8.2021.
Kekäleniemen rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja ja lyhyitä, joten radan kiertäminen erittäin nopeaa. Vaikkei väylät teknisiä ja vaikeita olleetkaan, niin kauniita ne todellakin olivat sanan varsinaisessa merkityksessään! Maalaismaisemaa oli tarjolla jokaisella väylällä peltoineen, rakennuksineen ja metsineen ja rata oli tehty aivan selkeästi kauneusarvot edellä. Tasaisen mukavista väylistä on mahdoton nimetä suosikkiväylää. Kolmoselta neloselle siirtymät kenties kaunein missään hienoa koivukujaa pitkin.
Lähtö maitolaiturilta minkä seinässä myös infokartta. Heittopaikkoina pienet tekonurmimaton palaset. Korit laadukkaat Prodiscukset. Löytyi myös roskis ja seiskalta lepopenkkikin.
Mutta... korjattavaakin oli ja aikalailla vielä. Radalle ei ollut kunnollista p-paikkaa, mutta tuskin koskaan mitää isoa ruuhkaakaan taitaa tuolla olla. Yhtään heittopaikkaopastetta ei oltu raaskittu laittaa eikä myöskään next tee-kylttiä. Kun heittopaikatkin oli tosiaan merkitty vain oransseilla aurauskepin pätkillä, niin sai aika huolella arpoa, että mikä väylä oli kyseessä ja minne päin piti väylältä lähteä, kartta oli kovassa, aivan liian kovassa käytössä!
Väylien 2 ja 7 heittolinjat risteävät ja kakkonen, kutonen sekä seiska heitetään vielä Kekäleniementien yli tai sitä vahvasti sivuten. Tuskin kovin paljon autoja liikkuu, muttei silti mikään ihanteellinen ratkaisu kuitenkaan. Kolmosella ja kutosella sama heittopaikka.
Rata oli äärimmäisen kaunis ja omaa silmää maalaismaisema miellytti kovasti. Pahin puute radalla oli ilman muuta opastuksen kokonaisvaltainen puuttuminen. Kyse on selvästi kyläyhdistyksen halvalla budjetilla toteuttamasta radasta, josta on kaikki ylimääräinen karsittu pois mikä vain voisi kustannuksia aiheuttaa. Tämä on ihan ok, mutta esim. heittopaikkojen merkitsemiseen riittäisi maahan isketyt puutolpat jonka päissä voisi olla vanerista kyltti, jossa maalattu väylän nro, par-lukema ja pituus, ihan vain kaikkein yksinkertaisimmillaan toteutettuna eikä maksaisi paljon mitään. Samaan kategoriaan menisi myös next tee -kyltit, hyvin pienellä rahasummalla saisi talkoilemalla tosi tarkoituksenmukaista opastusta aikaiseksi. Lisäksi tien yli heittäminen vaikka kuin hiljaisen sellaisen, niin on kummallinen ratkaisu.
Radassa olisi paljon kehitettävää ja vaikka maisema miellytti erittäin paljon, niin siltikin radalle ei voi kovin korkeaa arviointia antaa. Yllä mainitut puutteet, jos laitettaisiin erityisesti opastuksen suhteen kuntoon, niin heti nousisi arviointi 1-2 pykälää. Nyt ei ole kiire uudestaan mennä pelaamaan.
2/5
Parikkalan kunnassa Leijona Frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää, 445m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 22.8.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen puisto/metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta radan pituuteen suhteutettuna. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helpohkoja, mutta aina oli jokin puska, puu tai maastonmuoto muutoin tuomassa heittoon haastetta. Pienessä paketissa oikein mukava ja monipuolinen kattaus selkeillä heittolinjoilla varustettuja väyliä. Radan kiertää hyvin nopeasti läpi, sillä siirtymät olemattomat. Tasaiset puistoväylätkin ihan hyviä, mutta kolme timanttistakin väylää löytyi. Nro 5 oli hyvin kaunis alamäkiväylä läpi erittäin komeiden mäntyjen. Nro 6 myös nätti alamäki. Ja se paras oikeastaan sitten nro 8... alamäkiväylä ja nätti puu keskellä väylää, yksi kauneimpia väyliä mitä olen koskaan heittänyt!
Rata aivan uusi, joten rakenteet pääosin hyvässä hapessa. Löytyy infotaulu, roskis, teeopasteet ja korit.
Periaatteessa hyvä, mutta jotain uupui kuitenkin ihan sillä käytännön tasolla. Nro 5 ja 6 hienoja alamäkiväyliä, mutta reunustoilla jäätävät superhypermegamonsteri ryteiköt sekä vasemmalla että oikealla. Nro 3 ja 4 on laitettu aivan turhaan risteämään keskenään. Nro 4 heitettiin sokkona sillä tavoin, että kori oli näkymättömissä ja sen korin vieressä sitten seuraavan väylän heittopaikka... huh! Seiska ja ysi liian likellä toisiaan. Heittopaikat soralla ja pahasti kuopalla! Vitoselta kutoselle siirtyminen vitosen heittolinjaa pitkin... hups!
Leijona Frisbeegolf Parikkalassa oli monella tapaa oikein mukava frisbeegolfrata. Puistoväylät jo hyviä, mutta alamäet täyttä timanttia! Tarvitsisi tehdä "vain" kaksi "pientä" asiaa eli 1) Pusikoiden niittäminen alamäkiväyliltä sekä 2) Heittopaikat kokonaan uusiksi eli tekonurmi kehiin. Näiden muutosten jälkeen arvosana hipoisi vahvasti jo täyttä viittä tähteä.
3/5
Paiholan radalla toisen kerran pelaamassa frisbeegolfia 22.8.2021. Rata laajentunut 18-väyläiseksi. 1525m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3810m.
Voihan huokaus sentään... 9-väyläisenä rata oli yhtä timanttia maisemien ja väylien monipuolisuuden takia ja kiilasikin kaikista radoista ykköseksi, mikä oli vuosi sitten uskomaton suoritus pienen pohjois-karjalalaisen kylän pikkuradalta.
Nyt rata oli menettänyt sielunsa, sen tiiviin tykityksen unohtumattomia väyliä. Osa uusista väylistä ihan jees, mutta kokonaisuus hajanaisempi ja osa väylistä oikeasti aika ahdistavan teennäisiä. Toki aiemmat hyvät väylät olivat kokonaisuudessaan jäljellä.
Alun lisänepit olivat hyvä ratkaisu ja oikeastaan ihan radan puoliväliin meni kaikki hyvin. Siirtymä kasiltä ysille pitkä. Alkoi väylät jotka kyllä pelasi, mutta puihin oltu raaskittu lainkaan koskea. Next tee -kylttejä olis kaivannut esim. 8-9 ja 16-17 siirtymille. Väylän nro 11 tarkoitusta tuli hyvä tovi mietittyä... alkoi olla jo aivan liian vaikeaa tekemistä aloittelijalle, kun katsoi vasemmalla ollutta alamörriä mihin ei kiekkoa halunnut heittää, mutta... sama toistui jo 9-väyläisellä radalla olleella muutoin kauniilla 15-väylällä. Vasemmalla ollut supermegamörrimonsteri oli jotain aika järkyttävää... omaa kiekkoakin sai etsiä erittäin pitkän tovin. Onneksi heti väylä 11 ketutuksen jälkeen tuli aina upea nro 12, upeaakin upeampi väylä! Siitä sitte palattiin teennäisten lisäväylien osastolle mitkä eivät radan profiiliin sopineet lainkaan.
Rata on edelleen ihan mukava ja hyvä, mutta... ei tästä ole enää suosikkiradaksi, ei edes viiden tähden radaksi. Valitettavasti radan laajennus on pilannut osaltaan aika uniikin kokonaisuuden. Radan voisi pelata joskus uudestaankin, muttei enää jaksa hehkuttaa. Harmittaa, mutta minkäs teet. On aika Tahkovuoren radan nousta jälleen ykkössijalle omalla listalla, hyvä niin!
4/5
Joensuun kaupungissa Enon taajamassa Vallisärkän alueella Enon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 803m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2050m. Pelattu 21.8.2021.
Enon radalla ei korkeuseroja hirveästi ollut, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat jopa kohtalaisen pitkiä, mutta kuitenkin aika suoria ja profiililtaan muutoinkin helpohkoja. Heittolinjat olivat selkeät ja puita toki oli pelissä kun mäntykangasmetsässä mentiin. Alue ihanteellinen frisbeegolfiin sillä kiekot löytyvät matalasta varvikosta erittäin hyvin. Siirtymät lyhyet. Itseä miellytti eniten 1-väylä mikä heitettiin komeasti vinorinteeseen, eikä ylös tai alas, kuten yleensä. Vasemmalle ei kannata kiekon antaa feidata tai sitten voipi kiekko 1-väylällä olla aika jännässäkin paikassa...
Rakenteet priimaa laatua, kuten uudelta radalta voi yleensä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (yksi treenaukseen) laadukkaita. Rata lähtee liikkeelle Kaltimon Kierron yhdeltä taukopaikalta Vallisärkillä, joten senkin kautta alueen varustelutaso hyvä. Löytyy kuivikekäymälä, laavu + puita kaikkien halukkaiden käyttöön ja roskis. Vieressä myös Enon kuntoportaat treenaamista varten. Enon keskustan palvelut parin kilometrin päässä.
Radalla kiinnitti huomiota, jotta puita oli radan tieltä kaadettu hyvin vähän tai, jos lainkaan. Siihen nähden saatu kasaan erinomaiset väylät. Tosin samaan hengenvetoon pitää todeta, että väylät olisivat voineet olla kyllä paljon monipuolisempiakin. Korkeuseroja oli hyödynnetty käsittämättömän vähän sillä Vallisärkkien alueella mäkiä todellakin riittää! Nyt rata meni melkein tasaisissa merkeissä koko ajan, liki ainoat kapuamiset tulivat 1-väylällä, jos satuit kiekon eksyttämään vasemmalle rinnettä alas. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta tiiviillä radalla niille ei tällä kertaa tarvetta ollutkaan.
Rata oli jo tällaisenaan pienistä puutteista huolimatta kuitenkin hyvä ellei jopa erinomainenkin. Mukavia ja kohtuupituisia väyliä tarjolla 9 kappaletta. Arvostan isosti maastoa mistä kiekot löytyy helposti. Hieman monipuolisuutta väyliin ja korkeuserot rohkeammin käyttöön. Ja mikä tärkeintä, niin ihan selvästi tuoksahtaa jossain vaiheessa 18-väyläiseltä radalta, tilaa olisi vaikka muille jakaa! Nuo asiat kuntoon, niin voisi antaa täydet viisi tähteä. Milloin tahansa voisi radan pelata uudestaan!
4/5
Tohmajärven kunnassa Tikkalan kylällä koulun ja päiväkodin alueella aivan 6-tien vieressä Tikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 535m ja C2-luokitus. Pelattu 20.8.2021.
Tikkalan metsässä/kuntoradalla sijaitseva rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja, mutta huonompikuntoisempikin pärjää mainiosti radan ilman pulssin nousemista vaarallisen korkealle. Väylät ovat helppoja, mutta tarjoavat mukavaa perustason tekemistä koko 9-väylän ajan, heittolinjat selkeät paitsi 8-väylän alussa. Puut ovat kuitenkin koko ajan jotenkin mukana, ihan aakeetalaakeeta heittotilaa ei ole yhdelläkään väylällä. Siirtymät myös lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Suosikkiväyliä kaksi ensimmäistä jotka heitettiin loivaan alamäkeen kumpikin.
Kun rata on uusi, niin rakenteet pääosin oikein hyvässä kunnossa, kuten kuuluukin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet erinomaiset! Vanhat Seppo-korit ajavat asiansa vielä ihan hyvin. Uskoisin, että korit on kiikutettu kahdelta lakkautetulta keskustan radalta.
Mutta... aika paljon olisi tällä Tikkalan radalla mahdollisuus kehittyä, jos Tohmajärven kunnalla vain intoa suinkin riittäisi. Pahiten pielessä on opastus... next tee -kylttejä olisi tarvinnut käytännössä lähes jokaiselle väylälle, mm. siirtymät 1-2, 3-4, 5-6 ja 8-9 mystisiä, karttaa sai olla koko ajan vilkuilemassa, jopa harvinaisen kovaa arpomista siltä osin. Radan ollessa uusi ei polkujakaan ole riittävästi vielä muodostunut suuntien hahmottamiseen.
Toinen ison iso miinus soralla olevista heittopaikoista, jotka olivat jokaisella väylällä pahasti kuopalla, surullista lähinnä. Varsinkin 1 ja 2-väylien jyrkimpiin kohtiin portaat olisivat enemmän kuin paikallaan. 3-väylän oikeaa sivusta kannattaa oikeasti varoa, kiekon kadottaminen sinne mörrimöykkyyn hyvin helppoa, muutoin onneksi kiekot löytyvät oikein hyvin. Ratasuunnittelun kannalta kukkanen väylien sijainnissa, sillä ensimmäisen ja viimeisen väylän tulisi sijaita aika likekkäin, nyt vikalta väylältä oli turhan pitkä siirtymä lähtöön. Toinen hieman pidempi siirtymä oli kolmoselta neloselle. Löytökiekoille ei laatikkoa ollut minkäänlaista.
Tikkalan frisbeegolfrata oli oikein mukava hyvänmielen rata. Väylät helppoja ja sopii hyvin juurikin koulun yhteyteen. Radan helppoutta ja osin hyvin sujunutta kierrosta kuvaa oma tulos ( -2 ) mihin en pääse likimainkaan koskaan vaikka olisi kuinka helppoa tahansa. Rata on selvästi rakennettu pienellä budjetilla ja koreja tuotu muualta. Heittopaikoissa säästäminen on hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja ehottomasti pitäisi vaihtaa tekonurmeen tms! Ja vielä sitten ne next tee -kyltit kiireesti radalle, niin voisi antaa radalle helposti 1-2 pykälää korkeamman arvioinnin.
On hieno juttu, että Tohmajärvelle on saatu kaksi uutta rataa, mutta kumpainenkin vaatisi paljon jatkokehittämistä, jotta kasvaisivat oikeiden ratojen joukkoon. Varsinkin Tikkalan potentiaali on kyllä iso, joten toivotaan tsemppiä kunnan budjetin laatijoille, jotta rahaa liikenisi myös jatkossa radoille riittävästi.
3/5
Tohmajärven kunnassa Maiju Lassilan yhtenäiskoulun vieressä Tohmajärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1456m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3980m. Pelattu 20.8.2021.
Tohmajärven osin metsikössä ja osin pururadalla sijainnut rata sisälsi hieman korkeuseroja, muttei hengästymään päässyt missään vaiheessa kuitenkaan. Siirtymät järkeviä ja suht lyhyitä, joten kohtalaisen nopeasti rata on kierrettävissä. Väylät pääosin suht lyhyitä ja helpohkoja vaikkei ihan mitään superhelppoa ilman esteitä suoraan korille heittämistä kuitenkaan. Väylistä nro 11 erottui pikkunättinä väylänä edukseen ja myös nro 18 puistoväylänä miellytti myös.
Olemassa olevat rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten aivan uudelta radalta sopikin odottaa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen ( + yksi harkkakori ) priimaa laatua! Ja kunniamaininta heittopaikoista jotka oli rakennettu väylä pituuden mukaan, pidempi pitkillä väylillä ja lyhyempi lyhyemmillä väylillä, oikein hyvä ja yllättävän harvinainen ratkaisu.
Mutta ei... raakile, hyvin monessa suhteessa. Paljon puuttui sellaisia rakenteita, joita 18-väyläisellä aina odottaisi olevan. Taukopenkkejä ei yhtään koko radalla! Ei yhtään roskista, eikä myöskään minkäänlaista löytökiekkolaatikkoa. Monin paikoin olisi kaivannu pikkusiltoja ojien yli sekä portaita pahimpiin paikkoihin. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta niitäkin olisi kaivannut, arpoa sai mm. siirtymää väylien 10-11 ja 13-14 välillä. Lisäopastusta olisi voinut olla muuallakin. Osin toki asiaan vaikutti se, että uudella radalla ei ollut polut vielä tallaantuneet.
Sokkoväyliä oli tietenkin muutamia ja tarkkaa spottaamista vaatii, kun alueelle liikkuu kuitenkin runsaasti muitakin kuin frisbeegolfin pelaajia. Kakkosen kori näkymättömissä montussa ja olin jo heittänyt avaukseni kohden kasin koria, kunnes huomasin erheeni. Rinne kakkosen korin ympäristössä varsinkin sateella turhan liukas jyrkkyyden takia, portaat olisivat enemmän kuin tervetulleet! Viimeisen eli 18-väylän heittopaikkaopaste ei vastaa todellisuutta.
Tohmajärven uuden frisbeegolfradan ehdottomasti suurin puute oli kuitenkin alati läsnä olevat supermegamonsterimörrit liian monilla väylillä, mm. 9, 10, 11 ja 12 vain muutamia mainitakseni. Yksin heittäjälle aika orpoa, kun spottaaminen toivotonta. Itselläkin kului ihan "kiitettävästi" aikaa kiekkojen turhauttavaan etsintään. Kun rata on rakennettu aluskasvillisuuden kannalta ongelmalliseen paikkaan missä pahimmat puskat on muutoinkin raivaamatta, niin on vaikea tai jopa täysin mahdoton uskoa, että Tohmajärven kunnalla riittäisi minkäänlaisia resursseja radan riittävään ylläpitoon. Radalla pitäisi tehdä aika hurja raivausurakka väylien varsilla ja sen jälkeenkin säännöllistä niittoa... ei onnistu, ei mitenkään.
Jep! Raakile tosiaan, niin kovin monessa suhteessa. Pitkälle radalle välttämättömiä rakenteita puuttuu paljon, niitä lisäämälläkin arvosana nousisi itsellä vain yhden pykälän. Radan ryteikköisyys ei vain valitettavasti tule poistumaan, vaikka kuinka hyvää tahtoa kunnalla olisikin. Toivottavasti toki olen väärässä. Ei ole minkäänlaista kiirettä palata tuonne uudestaan!
2/5
Sulkavan kunnassa koulun, liikuntahallin ja moninaisten muidenkin liikuntapaikkojen sekä keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Sulkavan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1427m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2510m. Pelattu 20.8.2021.
Rata sisälsi jonkinlaisia korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Syke ei kuitenkaan ihan mahottoman kovaksi missään vaiheessa päässyt nousemaan. Siirtymät väylältä toiselle olivat hyvin lyhyet, joten radan kiertää hyvinkin nopeasti. Radan väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja ja allekirjoittanutta miellytti kovasti, että peräti 8 väylää ( 1-3 ja 14-18 ) kiersi tavalla tai toisella puistomaisissa ympäristöissä mikä on heittotilan kannalta hieno juttu. Lisäksi maisemat olivat kyllä kohdillaan Sulkavan radalla. Hienoin kaikista väylistä oli ilman muuta nro 15 missä heitettiin puistossa reiluun alamäkeen yli 100m viskasu ja kori vielä kiven päällä kera portaiden.
Rakenteista infokartta, teeopasteet ja Seppo-korit hyvässä iskussa. Roskiksia ja penkkejä löytyi riittävästi. Keskustan kaupat ja muut palvelut mm. evästelyyn tosiaan ihan vieressä. Itseltä lämpimät suosittelut Kahvila-Puoti Alina, oikein ihana palvelu ja maistuvat tuotteet... ja ne vessan tapetit, kerta kaikkiaan! 🙂
Mutta... ei. Teet olivat pikkuriikkisiä betonilaattoja, joista ei ollut mitään hyötyä vauhdinotossa. Täyttävät kyllä 1-tason ratakriteerin, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla juuri kaivannutkaan.
Kaikkein suurin puute Sulkavan radalla oli kuitenkin se, että aivan liian usein väylät olivat liian lähekkäin toisiaan tai sitten kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin. Jopa niin, että heitetään avaus sokkona kohden koria ylämäkeen ja seuraava heittopaikka korin vieressä näkymättömissä, jotta milläs sitten spottailet, jos yksin heität... Jep! Sumputus oli välillä aika hurjaa, pahimmat kohdat väylillä 10-11-12 ja 15-16, mutta myös muualla liikaa lähekkäisyyttä oli runsain mitoin tarjolla. Lisäksi rataa ylläpitävä taho ei ole suostunut omien tietojeni mukaan tekemään yhteistyötä fgr:n tietojen päivittämiseksi ajantasalle. Toimintaa, jos ei voi kuin peukkua alaspäin näyttää...
Väylät olivat mukavia heittää Sulkavan radalla. Olivat itselle eli aloittelijalle sopivia pituutensa ja profiilinsa puolesta. Tokikaan eivät olleet liian helppoja, vaan jonkinmoista haastetta oli aina mukana. Maasto oli kivaa ja vaikka välillä pieniä mörrejä olikin, niin kohtuullisesti kiekot kuitenkin aina löytyivät. Turvallisuuspuutteet kuitenkin turhan kovat lähes koko radan osalta. Hiljaisena aikana vielä jotenkuten menee, mutta hieman enemmän porukan aikaan saattaa aika ikäviä osumia kiekoista tulla. Lisäksi heittopaikat kaipaisivat kiiruusti parantamista ja modernisointia!
Voisi tämän radan ehkä joskus pelata uudestaankin, kaikista puutteistakin huolimatta.
3/5
Savitaipaleen kunnassa Heituinlahden kylällä Heituinlahden nuorisoseuran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 907m ja BB3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2250m. Pelattu 11.8.2021.
Rata ei isoja korkeuseroja sisältänyt, joten hikiliikunnan puolelle ei kierroksella päästy. Radan parasta antia olivat korit mitkä olivat Kärkkäisen kopiot Innova Sport pdga-koreista, toimivat kuitenkin ihan mukavasti. P-paikan vieressä hiljainen hiekkakenttä mukavasti pituusheittojen treenailuun. SEO-huoltoasema pitkillä aukioloilla muutaman sadan metrin päässä evästelyä varten.
Mutta… surkea mikä surkea, ihan kirjaimellisesti! Rata kiemurteli paikallista kuntopolkua. Tarjolla oli paikoin superkapeaa puuränniä missä ei ollut minkäänlaista ideaa heittolinjoista, yhtään ainoaa puuta ei oltu kaadettu radan tekemisen yhteydessä. Väylät olivat yli 100m mittaisia ja kapeuteen yhdistettynä täysin toivottomia pelata. Lisäksi sivustoilla vaani sellaisia supermegamörrimöykkyjä, että alussa ketutti, sitten potutti ja lopuksi jaksoi enää naurattaa radan surkeus.
Tarjolla oli 9-väylää pääosin sokkoväyliä. Sanomattakin lienee selvää, ettei yhtään suosikkiväylää tällä radalla ollut. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet edes jonkinmoiset. Infokarttaa ei ollut eikä myöskään next tee -kylttejä. Väyläsuunnittelun surkeutta kuvastaa myös par-lukemien vetäminen siitä kuuluisasta taikurin taikahatusta.
Pitää sanoa, jotta Heituinlahden rata pääsee yhdessä asiassa ykköseksi Suomen frisbeegolfratojen joukossa. Olisin suorastaan järkyttynyt, jos radan väylä nro 7 EI olisi Suomen pisin par 2, hulppeat 80m ( juurikin superkapeaa, mutkaista puuränniä ja megamörrit kummallakin puolella ). Kertokaa, jos joku menee edelle tässä suhteessa…
Jep! Tämä Heituinlahden rata oli kieltämättä ehdottomasti yksi surkeimmista mitä olen koskaan pelannut! Paikkansa tämä kuitenkin ansaitsee fgr:n listauksessa, sillä mukaan tarvitaan kaikentasoisia ratoja. Ehkä joku muu oivaltaa tämän radan tarkoituksen minua paremmin. Olen itsekin pelannut lukuisia hyvinkin niukan budjetin ratoja mitkä ovat kuitenkin olleet ihan suht pelattavia. Tämä mahdollistuu sillä, että radan suunnittelee henkilö joka oikeasti ymmärtää jotain frisbeegolfista. Ei tarvitse kallista ammattisuunnittelijaa, vaan lähialueen frisbeegolfseurasta joku koordinoimaan rataprojektia alusta loppuun ja lopusta alkuun, tekevät nuo pääsääntöisesti aivan ilmaiseksi. Jos budjetti ei veny valmiisiin rakenteisiin, niin koreja saa hyvin halvalla ihan kohtuutasoisia ja esim. opasteet on erittäin helppo tehdä talkootyöllä ja likellä 0-budjettia. Heittopaikkoihin kannattaisi aina panostaa, ettei koskaan olisi maapohja. Jos ei halua rakentaa heitto”laatikoita”, niin pohjustustyö kannattaa kuitenkin tehdä huolella eikä vain lätkäistä mattoa muhkuraiseen maahan. Ratakarttakin jossain muodossa olisi aivan ehdoton.
Noh… toivotaan, että Heituinlahden asukkaat saavat kylälleen paremman frisbeegolfradan joskus tulevaisuudessa. Sen he olisivat ansainneet! Tässä kunnossa rataa voi nippa nappa suositella vain kaikkein vannoutuneimmille ratabongareille.
1/5
Savitaipaleen kunnassa aivan keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Savitaipaleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 835m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2330m. Pelattu 11.8.2021.
Metsässä/pururadalla kulkeneella radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat radan pituuten nähden mukavan vaihtelevia ja erilaisia. Heittolinjat koko ajan selkeät. Ehdoton suosikkiväylä heti nro 1, missä alas monttuun viskastiin kiekkoa. Myös kakkonen oli aika uniikki väylä millaisia harvoin näkee eli ensin mentiin alamäkeen ja siitä kivuttiin vielä jyrkästi ylämäkeen pitkä pätkä. Siirtymät lyhyet, kasilta ysille pidempi.
Rakenteet hyvässä ellei jopa erinomaisessa kunnossa. Infokartta, korit nuolineen, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko ja roskis, ei valittamista. Frisbeegolfrata sijaitsee liikuntakeskuksen alueella missä runsaasti muitakin urheilun suorituspaikkoja, esim. draivien ja oikeasti pitkien sellaisten harjoitteluun keinonurmikenttä ja lisää pituutta heittotreeniin saa, jos alkaa viskomaan jo p-paikalta ihan kuinka ison heittokäden nyt sattuukin omistamaan. Savitaipaleen keskustan palvelut tosiaan vieressä mm. evästelyä varten.
Mutta... oli sitä huonojakin kohta mitkä kaipaisivat kipeästi kehittämistä. 7-väylä oli yksi teennäisimmistä mando-kikkailuista mitä on koskaan tullut vastaan. Ei sopinut radalle yhtään, ei ollenkaan, lähinnä pisti ärsyttämään. Kaiken lisäksi mandoa ei sitten ollut merkitty mitenkään radalle, vaikka kartassa sellainen olikin. 3-väylä olisi ollut ihan hieno, mutta... miksi ihmeessä muutoin siistillä radalla oli yksi todellinen ryteikköväylä missä heittolinjatkin olivat hieman niin ja näin ja spottaaminen aivan välttämätöntä kiekon hukkumisen välttämiseksi! Vaarallisin viritelmä oli ehdottomasti kuitenkin, kun 4-väylältä lähti kulkemaan kohden vitosta. Tämä reitti kulki keskeltä 9-väylän heittolinjaa. Ensikertalaiselle oli mahdoton huomata katveessa olevaa 9-väylän heittopaikkaa missä heittäjiä olikin ja onneksi huutivat varoitushuutoja, niin tajusi pysähtyä odottamaan heidän heittojaan. Muutamassa kohdin mentiin aika jyrkästi alaspäin ja niihin kohtiin kaipaisi kipeästi portaita, sillä sateen jäljiltä liukkaalla vaaranpaikkoja siltä osin aivan liikaa!
Savitaipaleen rataa oli oikein mukava pelata. 9-väyläiseksi harvinaisen monipuolinen rata. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja korkeuseroista tykkään aina. Kuten yllä todettua, niin puutteitakin oli aikalailla. Ne olisi mahdollista helposti laittaa kuntoon, niin tästä tulisi yksi parhaista ellei likimain paras 9-väylänen mitä on koskaan pelannut. Nyt ei ihan korkeinta arvosanaa voi valitettavasti antaa.
4/5
Mäntyharjun kunnassa Nurmaan kylässä WHD Gård DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2158m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6720m. Pelattu 11.8.2021.
Radan korkeuserot eivät ihan kovimmasta päästä olleet, mutta saivat sykkeen kuitenkin aika ajoin hieman nousemaan. Väylät olivat pitkiä ja monipuolisia. Ensimmäiset 7 väylää kulkivat puistossa ja loput sitten metsässä. Vesimaisema oli kauniisti läsnä radalla monessakin kohtaa. Heittolinjat olivat aina selkeät koko radalla ja erityisen hienoa oli ensimmäiset väylät missä todellakin oli paljon tilaa heittämiseen. Siirtymät pääosin lyhyet, ainoastaan 7 - 8 ja 17 - 18 hieman pidemmät. Suosikkiväylä ehdottomasti nro 1, aivan upean hieno aloitus puiden keskeltä alamäkeen, ihan täyttä timanttia!
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvää dgp-laatua. WHD:n alueella paljon palveluja. Ainakin kesäaikaan auki oleva WoiKiska tarjosi jonkin verran ostettavaa. Kun oman käynnin aikana alueen ravintola aukesi vasta klo 15.00, niin olisi toivonut, että WoiKiskassa olisi ollut myös oikeasti sämpylää tms. suolaista syötävää tarjolla, valikoima siltä osin kehno. Alueella myös majoitusmahdollisuus, Woikosken automuseo, Kauneushoitola, Hevospalvelukeskus sekä paljon muita aktiviteetteja.
Mutta... voi itku ja hammasten kiristys. Ei, ei, ei. Ensimmäiseksi tuli mieleen kierroksen jälkeen, jotta kenelle tämä rata on oikein suunniteltu? Radan väylät ovat niin pitkiä ja vaikeita varsinkin metsäpuolella, jotta aloittelija ei radasta saa kovin kummoista kokemusta irti. Radalla on lisäksi kaksi vesiväylää, joista kummatkin ovat niin vaikeita ylityksiä, että 95% ei ylitä niitä lainkaan. Nro 17 vaihtehtoinen heittopaikka ei paljoa lohduta, kun kori sijaitsee todellisessa rolleririnteessä mistä kiekolle saa helposti sanoa heippa, veteen meni ja molskis! Nro 14 oli aika uniikki veden ylitys, kun mentiin yli vetolossin avulla. Aivan liian vaikea väylä tällaiselle pelaajalle, skippaaminen lähinnä harmitti, vaikka vetolossi siis kiva olikin. Kauniitahan nuo veden ylitykset olivat, mutta... Muutoin ekan seitsemän väylä hienouden jälkeen rata vajosi syvälle. Siinä missä ekoilla väylillä ei ollut minkäänlaista pelkoa kiekkojen katoamisesta, niin loppupään väylät vaativat monin paikoin todella tarkkaa spottaamista, sillä heinä ja pusikkomonsterit alkoivat heti ekalla metsäväyllällä ( nro 8 ). Moni väylä heitettiin sokkona missä korille ei ollut mitään toiveita nähdä heittopaikalta.
Rakenteissakin oli selvää petraamista. Koko kierroksen aikana radalla ei ollut yhtään penkkiä taukojen pitämiseen. Heittopaikatkin olivat periaatteessa ihan ok, mutta laatikot olivat jo hieman pettäneet eli kehikon puureuna oli paljon ylempänä kuin nurmimatto, kun pitäisi ehdottomasti samalla tasolla. Yritä siinä sitten pidempää vauhtia ottaa, kun olet turvallasi maassa ennenkuin ehdit "firsbeegolf" sanoa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja se olis kohtalaisen iso puute! Vaikka siirtymät järkeviä olivatkin, niin silti opasteita olisi moneen paikkaan kaivannut, esim. siirtymät 7 - 8, 14 - 15 ja 17 - 18 olivat liian huonosti opastettuja ja arpoa sai. 13-väylällä kannattaa varoa korin edustalla olevaa lampea vaikkei se nyt kovin syvä tainnut ollakaan.
Radan pelaaminen maksoi 10e/hlö/pv. Olenko yleisesti ottaen valmis maksamaan pelikierroksesta 10e? Kyllä. Olenko valmis maksamaan sen uudelleen WHD:ssä? En. Maksan mielelläni sellaisen radan pelaamisesta mikä on hyvä ja monipuolinen ja siitä oikeasti pidetään huolta. Suurin osa maksuista on tasan 5e. Tällä hetkellä 10e tai yli ratoja on vielä vähän. Jos maksu on noinkin korkea, niin pelielämykseen pitäisi sisältyä jotain erityisen hyvää. Väylillä ei saa olla sellaisia heinämonstereita mitä täällä oli. Rakenteissa ei saa olla tavattuja puutteita. Vesiväylät täysin turhia ja suurimmalle osalle liian vaikeita, pelkka kauneus ei pitkälle riitä.
Noh... ehkä tällekin radalle on oma käyttäjäkuntansa, jotka oikeasti saavat radasta jotain irtikin. Minä en saanut riittävästi. Muutaman väylän maisemat ja puistopuolen heittotila eivät riittäneet kovin tasapainoiseen elämykseen. Periaatteessa joskus voisi pelata uudelleenkin, muttei kiire ole kyllä lainkaan.
3/5
Mäntyharjun kunnassa aivan ydinkestussa kaikkien kunnan palveluiden äärellä Mäntyharju DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 539m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä puhdas puistorata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja periaatteessa aika helppoja, mutta... monesti oli kuitenkin puita ja pensaita hankaloittamassa pelaajan haaveunia liian hyvästä tuloksesta. Siirtymät hyvin lyhyet, erittäin nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat (iso betonilaatta), heittopaikkaopasteet ja korit kunnossa. Vieressä olevien Mäntyharjun keskustan palveluiden ohella vieressä ( 200m ) myös ravintola Kurkiniemi. Hieno miljöö veden äärellä, vanha rakennus, hyvää ruokaa ja aivan erinomaisen hieno palvelu, voin lämpimästi suositella ruokapaikaksi kierroksen jälkeen!
Rakenteiden suhteen ei paljoa parannettavaa. Väylistä 6 ja 7 liian lähekkäin toisiaan, varsinkin, kun kutonen pakko kiertää seiskan kautta. Alueella pelaaminen vaatii huolellista spottaamista. Vaikka näkyväisyys oli kohtuullinen, niin liikkujia oli ainakin oman kierroksen aikana runsaasti, joten tarkkana sai siis olla.
Tämän Mäntyharjun radan paras ja huonoin osa oli vesi. Rata sijaitsi äärettömän kauniissa ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Vesi on elementtinä maisemallisesti hyvin kaunista. Mutta... Kyseessä on selvästi aloittelijoille suunnattu rata, mutta... Kaksi ( !! ) väylää (6 ja 9) kulkee niin pitkän matkaa veden kautta, jottei aloittelijalla ole mitään mahdollisuuksia viskaista veden yli kiekkoja, eikä myöskään vähän pidemmälle ehtineellä. Onneksi molemmat väylät pystyi hyvin kiertämään maateitse. Varsinaisten vesien ylityksien lisäksi myös väylillä 1, 4 ja 5 kiekon saaminen veteen isolla mahdollisuudella mahdollista myös. Jos aloittelijaradalla on viisi eli yli puolet väylistä potentiaalisia kiekon hukkumisväyliä, niin se on todella erittäin paljon liikaa!
Mäntyharju DiscGolfPark herätti poikkeuksellisen ristiriitaisia tunteita eikä arvosteleminenkaan ollut millään tavoin helppoa. Vesimaiseman kauneus ja mukavat väylät hävisivät minun papereissa radan profiiliin täysin sopimattomiin vesikikkailuihin. Muokkaisin itse radan täysin uusiksi joko väylien määrää muutaman vähentämällä ja/tai väylien sijainteja muokkaamalla niin ettei olisi mahdollisesti yhtään vesistönylitystä. Ihan paikan kauneuden takia voisi pelata joskus uudestaankin, mutta isoin varauksin kuitenkin...
3/5
Onko fgr:lle ilmoitettu jo uusitun radan väylätiedot, uusi ratakartta, mahdolliset muutokset koreihin, heittopaikkoihin, opasteisiin ja muihin radan tietoihin?
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa.
Mutta... ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla.
10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä... ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon.
Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen.
Juu ei... Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla.
2/5
Pertunmaan kunnassa Kuortin ulkoilualueella Kuortti DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 664m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2060m. Pelattu 10.8.2021.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen Kuortin metsäradan pelaaminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät olivat vaihtelevia ja hienoja väyliä, joita oli oikein mukava heittää. Hiekkakuopan reunoja tultiin muutaman kerran selkeiden väylien muodossa ylös. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. Hienoin väylä ehdottomasti heti ensimmäinen missä heittettiin monttuun alas vasemmalle kaartaen ja vielä hyvät portaat helpottamassa laskeutumista.
Maasto sellaista, jotta kiekot löytyvät helposti. Rata oli selkeä ja hyvä kiertää, sillä siirtymät olivat lyhyet ( neloselta vitoselle pidempi ) eikä ratakarttaan tarvinnut turvautua. Kolmosväylän kruununa oli upeat kalliomaalaukset keskellä heittoväylää. Lopussa myös kaunis vesimaisema pelissä. Suomen toiseksi vanhin ABC-asema Kuortissa ihan kivenheiton matkan päässä evästelyä varten.
Rakenteet oikein mainiossa kunnossa. Infokartta, maahan asennetut nurmimatot, heittopaikkaopasteet, putsausharjat ( ! ), korit nuolineen, kaksi treenikoria sekä 6-väylän lepopenkki laadukkaat. Next tee -kylttejä löytyi muutama, ehkä lisääkin olisi mahtunut. Vieressä treenihiekkakenttä pituusheittojen hiomiseen.
Puutteita tästä radasta ei pahemmin löytänyt. Alussa olisi voinut olla roskis, tosin matkan varrella niitäkin taisi olla, en ihan tarkkaan muista. Oikeastaan ainoa jonkinasteinen puute oli se, että, kun kuitenkin kuljettiin metsässä/hiekkakuopalla, niin ekan väylän lisäksi ei rataan oltu saatu mahdutettua kunnollista alamäkiliidätystä, edes lyhyehköllä väyläpituudella varustettuna. Ylämäkeen mentiin kyllä hyvien väylien muodossa, mutta toiseenkin suuntaan olisi toivunut saavansa heittää. Puuttui ikäänkuin se kirsikka muutoin täydellisen kakun päältä.
Hieno ja monipuolinen rata missä rakenteet hyvässä kunnossa. Korkein arvosana on helppo antaa Kuortin radalle, mutta "suosikki"-painiketta en fgr:ssä paina. Tämä ihan vain siitä syystä, että se oikea liidätysväylä oli jätetty tekemättä ja se hitusen häiritsi. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, yksi parhaista 9-väyläisistä mitä on itse pelannut ja voisi Kuortin radan pelata ihan milloin tahansa uudestaankin.
5/5
Lieksan kaupungissa Loma-Kolin lähellä Kolin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 725m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2070m. Pelattu 23.7.2021.
Loma-Kolin rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten oikein hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin vaihtelevia eikä millään mittarilla mitattuna helppoja väyliä. Löytyi ylä- ja alamäkeä sekä kaarroksia moneen suuntaan. Monia mukavia väyliä, joista ehkä nro 3 oli miellyttävin, alas vasemmalle kaartuva puukujaväylä. Nro 7 oli myös aika mielenkiintoinen alamäkeen heitetty väylä, mutta samalla radan vaikein. Maasto erittäin miellyttävää kuivaa mäntykangasmetsää mistä pääosin kiekot löytyvät mukavasti, tosin kivien koloihin saattaa kiekko joskus sukeltaa... muutoin kivet/kalliot maisemallisesti erittäin hyvät.
Rata löytyy hyvin fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla. P-paikka kolmelle autolle on n. 100 ennen radan alkua oikealla puolella tietä. Alussa pikkiriikkinen ratakartta. Heittopaikkaopasteet kohtalaisessa kunnossa, tosin heittosuuntaa kuvaavia pikkukuvia olisi kyllä kovasti kaivannut. Seppo-korit hyvässä kunnossa.
Mutta... radassa oli paljon hyvää visuaalisesti ja väyläsuunnittelun puolella, mutta ikävästi sitten niitä huonojakin puolia. Heittopaikat kivituhkaa ja isosti montulla. Väylien turvallisuus retuperällä. Liian monet väylät liian lähekkäin. Esim. 2 ja 3 sekä 6 ja 7 korit ja heittopaikat aivan liian likellä toisiinsa nähden. Ja vaikka tilaa olisi ollut jopa muillekin jaettavaksi, niin tietenkin nro 5 ja 7 oli laitettu risteämään keskenään... auts! Next tee -kylttejä ei yhtään kappaletta ja heittopaikkoja saikin aika huolella etsiä ja arpoa. Seiskan kori isosti vääntynyt, miten lie noin päässytkin käymään... Useammalla väylällä hienoista karsimisen tarvetta, sillä runsas kasvillisuus piti huolen siitä, että heittolinjoja piti vähän turhankin paljon tuumailla, erityisesti nro 8 ongelmallinen. Sokkoväyliä liikaa.
Loma-Kolin rata oli mukava, hyvin korkeuseroja sisältänyt rata. Väylät mukavia pelata ja visuaalinen vaikutelma hyvä kivikkoineen ja korkeuseroineen. Rakenteiden ja turvallisuuden puutteet olivat kuitenkin turhan isoja, jotta kokemus olisi noussut mitenkään kovin kummoiseksi kuitenkaan. Maastoon saisi rakenteet uusimalla ja paremmalla väyläsuunnittelulla helposti 5/5 kenties 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Jos maan omistuskysymykset eivät nouse esteeksi, niin tilaa tosiaan on, vaikka muille jakaa!
Rata oli ihan kiva keskitason kokemus. Voisi pelata joskus myöhemminkin, mutta kiire sellaisen uudelleenpelaamissuunnitelman oikeaan toteutukseen on aika kaukana todellisuudesta.
3/5
Lieksan kaupungissa Kolin kylällä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 5-väylää, 223m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1290m. Pelattu 23.7.2021.
Kolin kylän rata oli metsäisissä olosuhteissa täysin tasamaalla kiertävä lyhyt rata, joten erittäin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät eivät suunnittelunsa puolesta tarjonneet minkäänlaista vaikeutta, vaan hyvin helppoa pelaamista oli lähes jokainen väylä. Kaunein oli 3-väylä missä oikealle puolelle jäi kaunista maalaismaisemaa ja heinää seipäille nostettuna. Lisäksi 5-väylä oli ihan kaunis vasemmalle kaartava pikkunätti metsäväylä. Radan sijainti erinomainen, sillä Kolin Sale naapurissa sekä kylän ravintolapalvelut aivan äärellänsä myös. Alueella sijaitsi myös pikkiriikkinen laavu ja minigolfrata (mailojen vuokraus Kolin matkailuneuvonnasta tien toiselta puolelta). Kolin kansallispuiston palvelut myös alle 4 km päässä.
Alusta löytyi pieni ratakartta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät jokaiselta väylältä. Korit Discmanian halpiskorit (pdga-hyväksyntä), ketjut enimmäkseen ruosteessa, myös harjoituskorissa.
Mutta... ei, ei, ei. En ymmärrä tuon radan funktiota oikein millään tavalla. Ketä varten se on rakennettu? Oikeasti. Sellaista ryteikköä ja viidakkoa alusta loppuun ja lopusta alkuun, jotta ilman spottausta pärjää ainoastaan minimalististen väylien ansiosta, vaikka niidenkin viidakoihin on kiekko äärimmäisen helppo hukata! Väylät olisivat helppoja, mutta pusikot toivat omat haasteensa, eikä yhtään hyvällä tavalla sanottuna.
Rakenteet oli mitä oli. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja erityisesti siirtymä 2-3 oli täyttä arvailua ja karttaa piti siinä(kin) kohdin vilkaista. Vaikka tilaa olisi ollut runsaasti, niin luonnollisesti 1 ja 2-väylät oli laitettu risteämään keskenään. 5-väylältä siirtymä alkuun turhan pitkä mikä kuvastaa kaiken muun kanssa huonoa suunnittelutyötä.
En tiedä... tätä rataa pelatessa tuli lähinnä surullinen fiilis. Näitä ratoja on Suomessa aivan liikaa, joiden suunnitteluun ei käytetä henkilöitä jotka osaisivat järkeviä ratoja suunnitella. Ratoja, jotka innostuneisuuden alkuhuumassa rakennetaan ja paukutellaan henkseleitä, jotta tämöttinen saatiin ja sitten ei koskaan kertaakaan milloinkaan vaivauduta ylläpitämään rataa yhtään millään tavalla! Radalla oli kaksi kaunistakin väylää, jotka sitten hukkuivat tuohon viidakkoseikkailun karuuteen. Minkäänlaista ylläpitoa radalla ei siis ole.
Sääli, todella sääli. Kolin kylälle saisi edes alkeellisella suunnittelutaidolla erittäin hyvän ja kauniin 6-väyläisen tai jopa 9-väyläisen radan. Kun rataa vielä sitten ylläpidettäisiin säännöllisesti, niin palvelisi tämä pikkurata matkailijoitakin mukavasti, varsinkin, kun Loma-Kolilla on omansa ja Ukko-Kolilla tuore pro-tason rata.
Jep! Ei koskaan ikinä uudestaan, ei todellakaan! Tätä voi suositella vain vannoutuneimmille ratabongareille, ei yhtään kenellekään muulle!
1/5 ( ihan vain muutamista rakenteista ja kahdesta ok-väylästä ).
Luhangan kunnan (691 asukasta!) ainoa frisbeegolfrata Tammijärven koulun ja uimarannan vieressä. Pituutta radalla 6-väylää, 387m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 8.7.2021.
Korkeuseroja ei pahemmin ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen radan kiertäminen. Väylät lyhyitä ja helppoja, toki puut hieman mukana vaikeuttamassa fribaajan elämää, puttereilla ja midareilla pärjää oikein mainiosti! Rata sijaitsi pururadan tuntumassa, mutta kaikki väylät menivät kuitenkin metsän puolella. Ei suosikkiväylää. Siirtymät lyhyet.
Korit hyvässä kunnossa. Treenikorina oma, persoonallinen viritelmä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja infokartta erinomaisessa kunnossa. Uimaranta virkistäytymiseen ja huussi täysistuntoja varten.
Next tee -kylttejä ei ollenkaan. Periaatteessa next tee -kylttejä ei noin tiiviillä radalla tarvitsisi, mutta... ongelma oli ettei heittopaikkaopaste, väylät ja infokartta olleet monella väylällä synkassa ollenkaan, selkeimmin ilmeni väylällä nro 3. Nelosen pituus ei todellakaan lähelläkään 55m! Opasteet tehty ja sitten heittopaikkojen asennus vähän "hällä väliä" -tyylillä, niin ei se paljon muuta tarvitse. 1-väylän heittolinjalle lätkäisty puukasa. Ajattelematonta typeryyttä, mutta toisaalta tarjosi väylälle hieman enemmän vaikeutta kiertämisen takia. Nelonen ja vitonen turhan likellä toisiaan. 1 ja 2-väylien heittopaikat pusikoituneet, vaatisivat isoa siistimistä, sillä radasta tuli heti todella pusikoitunut fiilis ja vielä kun ykkösen mörrit olivat aika pahoja, niin ei paljoa luvannut. Siisteyden puolesta parani jatkossa, eikä esim. kiekkojen kadottamista tarvinnut enää ykkösen jälkeen pelätä kovin tosissaan. Myös väyliä oli selvästi niitetty edes hitusen.
Kyse koululaisille ihan hyvin soveltuvasta pikkuruisesta radasta mikä ei tarjoa oikein minkäänlaista haastetta vähän pidemmälle ehtineelle pelaajalle. Tämän radan pelaamista varten ei kannata kovin kaukaa vaivautua tulemaan, ellei sitten satu olemaan intohimoinen ratabongari.
2/5
Jyväskylän kaupungissa entisen Korpilahden kunnan keskustan palveluiden läheisyydessä Korpilahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 1541m ja A1-luokitus.
Korpilahden radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan liian helppoja väyliä. Miellyttävän monipuolisia ja heittolinjoiltaan selkeitä väyliä. Pääosin väylät oli onneksi vedetty metsän puolella ja vain muutamissa kohdin kulkivat pururadan uraa noudattaen. Suosikkiväyliä, jotka poikkesivat muista edukseen, oli erityisesti nro 9, nätti alas vasemmalle heitettävä väylä ja nro 10, jossa kivuttiin lopussa aika paljon ylöspäin. Siirtymät lyhyet. Kiekot löytyvät pääosin hyvin, sillä kasvillisuutta kuitenkin väylillä ja väylien sivustoilla maltillisesti.
Tienviitoista radan p-paikalle erityismaininta, sillä niitä näkee radoille mentäessä aivan liian harvoin! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen (Prodigyn korien yksi pinna maalattu valkoiseksi, loistova idea!) + treenikori hyvässä kunnossa. Löytyi taukopenkkejä ja roskiksia.
Puutteitakin oli. Infokartta ja fgr:ssä oleva kartta (sama versio) eivät täsmänneet väylien oikeisiin pituuksiin mitkä oli heittopaikkaopasteissa ilmeisestikin oikein. Ainakin väylillä 12 ja 17 oltiin aika pahasti pielessä ja taisi olla jotain muitakin epätarkkuuksia. Löytökiekoille oli kyllä laatikko, mutta lukitsematon... Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta niitä olisi mahtunut kovin moneen kohtaan lisääkin. Lisäksi kiinnitti huomiota mandojen määrä ja sijoittelu. Yleensä radoilla sorrutaan täysin turhiin mando-kikkailuihin joilla ei saavuteta yhtään mitään. Ehkä turvallisuutta on ajateltu, mutta monella väylällä tuumaili, jotta mitäköhän ihmettä tuolla mandolla juuri tällä väylällä suojellaan ja, jos sitä joutuu miettimään, niin silloin se lähes aina on täysin turha kikkailuhärpäke puussa! Onneksi höntsä-kierroksilla ei tarvitse mandojen mukaan mennä.
Yksi merkittävä huomio oli, jotta Korpilahden radalla oli jopa poikkeuksellisen suuri määrä oikealle kaartavia fore-väyliä, kun paaaaaaljon yleisempää on rystypuolen vasemmalle kaartuvat väylät. Ei varmasti sattumaa, vaan uskon ratasuunnittelijoiden tehneen tämän ihan tietoisesti. Tällaisella umpirysty heittäjälle tietenkin huono päätös, mutta monelle varmasti ihan mieluisaakin vaihtelua...
Korpilahden rataa oli ihan mukava pelata, väylät sopivan lyhyitä, haasteellisia ja vaihtelevia. Heittolinjat selkeitä. Kuitenkin hieman tylsä sitten lopulta. Vaikka väylät olivat mukavia heittää, niin ne toistivat aikalailla itseään eli koko rata oli nähty jo puolessa välissä. Oikein yksikään väylä ei tarjonnut todellista WAU-elämystä eikä löytynyt mitään ratamestarin yllätystä tai oivaltavuutta rakenteiden tai väyläsuunnittelun taholta. Rataa ilmeisesti päivitetty taannoin, kun infokartta ei vastannut todellisuutta. Olisi ihan kiva, jos kartta tehtäisiin samalla heittopaikkaopasteiden uusimisen kanssa ja toimitettaisiin myös fgr:lle. Kiusa se on nimittäin pienikin kiusa, valitettavasti...
Voisi ihan hyvin pelata joskus uudestaankin, jos sijaitsisi itsestään katsottuna hieman lähempänä. Likellekään suosikkiratoja ei kuitenkin em. puutteiden takia yllä.
4/5
Jyväskylän kaupungissa Tuomiojärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 659m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2140m. Pelattu 8.7.2021.
Tämä rata todellakin sisälsi paljon kapuamista, kapuamista ja vielä kertaalleen kapuamista, joten lyhyeksi radaksi käsittämättömän paljon korkeuseroja oli ja raskaasta liikunnasta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyitä, mutta hyvin haastavia. Monta kertaa heitettiin reiluun ylämäkeen ja välillä tultiin kunnolla alaskin. Isot kivet ja kalliot aiheuttivat omat haasteensa kulkemiselle.
P-paikalta oli vaikuttava laskeutuminen radalle, sillä maisemat olivat hulppeat ylhäältä harjun päältä. Rata sijaitsee tosiaan maisemallisesti äärimmäisen kauniilla paikalla harjumaastossa aivan Tuomiojärven uimarannan ja beachvolley-kenttien vieressä. Jyväskylän keskustan palvelut koko laajuudessaan aivan vieressä. Väylät olivat kaikki upeita eikä heikkoa kohtaa pahemmin löytynyt. Upeista väylistä hienoin oli saariväylä nro 4 mikä heitettiin reiluun alamäkeen. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet.
Korit nuolineen + treenikori hyvässä kunnossa. Heittopaikat olivat riittävän hyvässä kunnossa, vaikka koko oli kohtalaisen pieni. Heittopaikkaopasteet hyvät, kasilta puuttui. Roskis löytyi alusta myös.
Infokartta oli sotkettu, mutta sai siitä kuitenkin jotensakin selvää. Next tee -kylttejä ei ollut. Kiekotkin löytyvät maastosta pääosin hyvin, mutta kasilla saa olla tarkkana oikean laidan pusikoiden kanssa. Väylät olivat parissa kohtaa turhan likellä toisiaan, kaikkein hankalin tilanne 5/6 väylien osalta, mutta myös 8/3 olivat liian lähekkäin.
MUTTA! Rata puretaan ihan lähiaikoina. Syynä siihen, jotta teiniporukat ja kännissä heitelleet joukkiot viskoneet kiekkoja huolimattomasti myös kevyen liikenteen väylillä, josta tullut valituksia. Lisäksi kasvillisuus kuulemma kärsii liikaa kasvaneista kävijämääristä. Kasvillisuus kärsii ihan joka ainoalla radalla eikä havaintojen perusteella Tuomiojärven radalla ollut sen suhteen mitään erikoista. Liekö sitten jotain liito-oravan papanoita löytynyt alueelta vai mitä, sillä perustelu ei oikein ole kestävällä pohjalla. Lisäksi se, että pienen vähemmistön toilailujen takia koko rata suljetaan, niin on surullista. Idiooteista ei päästä koskaan täysin eroon millään radalla, joten onko se sitten ensimmäinen ratkaisu, että lopetetaan liikuntapaikka, jos joku örveltää? Maailman huonoin ratkaisu ja selitys! Jokainen kaupunki ansaitsisi ratoja myös kaupunkien keskustaan ja niiden välittömään läheisyyteen jolloin radat olisivat helposti saavutettavia myös niille joilla autoa ei ole. Ja, kun enemmän syrjässä oleville radoille ei joukkoliikennettäkään kunnolla kulje, Jyväskylässäkään.
Rata oli ihan yhtä timanttia, upeita väyliä toisensa perään. Ja ne maisemat... huh! Ihan ehdottomasti raskain 9-väylänen, jonka olen koskaan pelannut. Rakenteissa oli vähän puutteita ja samoin väyliä ihan hitusen liian likellä toisiaan. Monesti tuollaiset puutteet haukkaisivat arvioinnista osan pois, mutta tälle Tuomiojärven radalle voi reilusti antaan viisi tähteä ja painaa fgr:n "suosikkirata"-näppäintä. Todellinen surkeuksien surkeus, jotta noin hieno liikuntapaikka puretaan, surullista, todella surullista!
5/5
Savonlinnan kaupungissa Tanhuvaaran urheiluopiston monipuolisten liikuntapalveluiden äärellä Tanhuvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 8-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu 29.6.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa. Tanhuvaaran puistomainen rata oli täysin tasamaalla joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja perusväyliä. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut, mutta erikoisin oli urheilukentän juoksurataa pitkin heitetty 5-väylä ja kori oikealla katsomon takana, jänniä pomppuja luvassa, jos osuupi juoksurataan kiekko... Maisemat ja ympäristö hieno, vesi läsnä kauniisti. Kaikki väylät 1-8 pelattavissa, vaikkakin kunto yms. vaihteli aikalailla.
Ei tässä radassa ollut oikein enää virtaa frisbeegolfradaksi... ei ollenkaan. Ei ollut infokarttaa. Heittopaikat maapohjalla ja heittopaikkaopasteet vanhat ja ykköseltä sekä vitoselta sekin puuttui. Ykkösen löytäminenkin hieman haasteellista. Korit dgp:t, mutta ketjut jokaisella väylällä ruosteessa ja osa koreista vääntynyt. Nelosella heitettiin suoraan kohden saunarakennusta minkä edustalla kori oli... ei lainkaan turvallinen ratkaisu! 5-väylän heittopaikan sijainnista ei mitään käsitystä. Heitettiin lopulta kentän päädystä juoksuradan puolelta korin suuntaan. 8-väylä kasvanut umpeen ihan kokonaan, suosittelen jättämään välistä. 9-väylän heittopaikkaopaste oli paikoillaan, mutta itse väylää ei enää jalkapallon kuplahallin takia ole.
Aiemmin Tanhuvaaran henkilöstön kanssa jutelleena tiedän hyvin, että heillä on tiedossa radan rappiotila ja jollakin aikavälillä on tarkoitus uudistaa rataa olemassa olevien väylien osalta sekä mahdollisesti rakentaa lisää väyliä haastavampaan maastoon Moinsalmentien toiselle puolelle. Aika näyttää sitten, jotta miten noiden suunnitelmien kanssa käypi. Radan totaalista remonttia odotellessa radan pelaaminen ei liene oikein järkevää tai sitten pitää vain asennoitua siihen, että oikeastaan ihan kaikki on hieman rempallaan. Toki se rata siellä on, mutta...
2/5 ( ihan vain kauniista ympäristöstä, muutoin arvosana lähellä 0-tasoa )
Savonlinnan kaupungissa Kauvonniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1777m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5470m. Pelattu 29.6.2021.
Kauvonniemen frisbeegolfrata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiemurteli pururadan lähistöllä. Osa väylistä noudatti pururadan linjoja, mutta onneksi reilusti yli puolet väylistä oli rakennettu metsän puolelle kunnon metsäradan tavoin. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, jotta jopa vaativiakin ja laajalti erilaisia tekniikoita saisi käyttää ( jos osaisi ). Löytyi mukavia ylämäkiväyliä, mutta myös alamäkeäkin oli tarjolla, tasamaatakaan unohtamatta. Erityistä suosikkiväylää ei ollut. Siirtymät järkevät. Punkaharjun keskustan palvelut evästelyäkin ajatellen ykköskilometrien päässä.
Pikkiriikkinen infokartta löytyi alusta, samoin roskis. Seppo-korit (+yksi treeni) hyvässä iskussa ja erityismaininta korien numeroinnista mikä on oikeastaan aivan liian harvinaista nykyisin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa! Löytökiekoillekin oli lukittava laatikko.
Mutta... tätä rataa vaivasi se liian tuttu suomalaisen frisbeegolfradan ongelma. Heinää ja muuta kasvustoa on niin turkasen paljon keskellä kesää, kun ylläpitoa ei liene minkäänlaista. Tämä vaikuttaa pelaamisen motivaatioon ja järkevyyteen, ei jaksa innostua lainkaan ja spottaamiseen menee tolkuttomasti aikaa ja kilometrejä. Siltikin kiekot vaarassa kadota. Heinää ja ryteiköitä oli erityisesti väylillä 4, 11 ja 16, mutta myös muualla. Ei tämä ihan pahimmasta päästä ollut, mutta kuitenkin. 5-väylä oli oikein nätillä paikalla kallion päällä ja heitettiin alamäkeen, mutta väylän kauneuden huuhtoi pois pusikot joita sai tosissaan väistellä ja onneksi spottaaja oli vähän seuraamassa kiekkojen laskeutumispaikkoja. Ei yhtään taukopenkkiä.
Jep! Näitä ratoja on Suomessa kolmetoista tusinassa. Ei Kauvonniemen radassa mitään isompaa vikaa ollut kuin ne pitkät heinät ja pusikot. Kiitosta pitää antaa väylien viemisestä kunnolla metsän puolelle. Väylät olivat muutoinkin vaativia ja siten ihan mielekkäitä heittää. Rakenteetkin mukavassa kunnossa. Ei vain jaksanut sytyttää kunnolla...
3/5
Savonlinnan kaupungissa Tuunaansaaressa Taidekeskus Retretin, Punkaharjun Kesämaan ja muiden Punkaharjun matkailupalveluiden äärellä Tuunaansaaren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-väylää, 661m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2710m. Pelattu 29.6.2021.
Koko rata oli hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja perusväyliä, jotka eivät varsinkaan pro-tason pelaajile hirveämmin haastetta tarjoile. Väylät 1, 7 ja 8 erittäin kauniissa puistoympäristössä veden äärellä. Loput viisi väylää kiertivät läheisessä metsässä. Siirtymät lyhyet, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi. Ei erityistä suosikkiväylää.
Heittopaikkaopasteet hyvät. Lisäksi korit aina varmaa dgp-laatua.
Vaan, mutta, jotta, että... ei sinnepäinkään kaikesta ohimenevästä kauneudesta huolimatta! Ei infokarttaa lainkaan. Radan aloitus kummallinen, kun p-paikalta katsottuna lähin väylä olisikin 8-väylä. Heittopaikat maapohjalla. Asuntoautojen varominen 7 ja 8-väylillä. Nyt sijoittelu sellainen, että uskalsi juuri ja juuri heittää, mutta hyvin tarkkana sai olla ja ihan täydellä voimalla ei kannattanut viskaista.
Ja se suurin ongelma: villiviidakko, heinät, villiviidakko, pusikot ja villiviidakko ja mikä tärkeintä, niin VÄYLILLÄ! Jep! Korkeaa heinää oli siellä täällä ja tuolla eli käytännössä viidellä metsäradalla lähes jokaisella. 4-väylä oli kaikkien surkeiden väylien esi-isä ja ruumiillistuma. Väylä oli kasvanut täysin umpeen ja tarkalla spottauksella pelattiin väylä pojan kanssa lyhyillä heitoilla, mutta suosittelen ehdottomasti väliin jättämistä. Nelosen innoittamana jätettiin vitonen kokonaan heittämättä missä heinää ja pusikoita oli paljon niin väylällä kuin sivustoillakin. Kutosella odotti taas vasurilla sellainen ryteikkömonsteri mitä onneksi harvoin näkee... ihan mykistävä kohtaaminen oli se! Ei heitetty tuotakaan, vaan käveltiin pelkästään läpi.
Puistoväylät. Niin... 1-väylä heitettiin veden yli ja oma heittotaito ei ole niin varma, jotta olisin lammikon yli viskannut kiekon, vaan seifti-heitto veden reunalle ja siitä korille veden yli. Jos meinaa heittää suoraan korille, niin vaatii ehdottomasti spottauksen, sillä aivan korin takana tie mille kiekko herkästi karkaa. Seiskalla mahdoton tehtävä muille kuin pro-pelaajille päästä lammikkoa yli! Onneksi sentään lammen sivussa oli vaihtoehtoinen, tosin sen paremmin merkkaamaton heittopaikka. Kumman lie valitsin... Kasilla vaarana oikealla puolella lampi ja vasemmalla asuntovaunut.
Radan aloitus ja lopetusmaisemaa hallitseva lampi on hieno maisemallisilta arvoiltaan, mutta kolmen väylä pelattavuus meni sitten siihen! Minusta veden ylitykset tai vastaavanlainen korien sijainti ei kuulu minkäänlaisille radoille. Mutta aivan erityisesti ei vastaaville radoille, ei ollenkaan. Ne, jotka parhaiten tuollaiset väylät osaisivat heittää, niin eivät vaivaudu näin huonolle radalle. Täysin aloittelijoille tai vähemmän pelanneille sekä muutoin vain huonomman tekniikan omaavalle nuo kolme väylää tarjoavat vain mahdollisuuden epäonnistua ja hukata kiekkonsa lampeen.
Radalla olisi mahdollisuuksia hurjan paljon parempaankin. Kolme väylää lammen ympärillä vähän siinä ja siinä, että onko järkevä paikka. Tuunaansaari on joka kantilta veden ympäröimä, joten olisiko edes maisemallisesti mahdollista saada vesi järkevästi jotenkin mukaan luonnollisessa ympäristössään? Ehkä ei, mutta kuitenkin. Metsäväylien ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti! Aivan älytön surkeuden huipentuma, jos viidestä metsäväylästä vähintään kolme olisi viisainta jättää heittämättä ja väyliä yhteensä vain kahdeksan! Ei ole minkäänlainen tarve pelata koskaan uudestaan!
1/5 ( ykkönen vain ja ainoastaan komeista lampi-maisemista, muutoin lähellä 0-tasoa )
Savonlinnan kaupungissa Tervaslahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 488m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 28.6.2021.
Tämä puistoratamainen rata oli likimain pelkkää tasamaata, joten sen puolesta yhden kierroksen pelaaminen kävi erityisen kevyestä ulkoilusta. Väylät olivat avoimia eli tilaa oli pääsääntöisesti oikein mukavasti heittää ja heittolinjat siten suht selkeät. Avoimuudesta huolimatta väylät oli rakennettu niin, että lähes jokaisella väylällä oli jonkinlainen haaste puiden ja pensaiden muodossa eli lyhyille radoille tyypillistä "suora heitto korille" tyylistä pelaamista ei ollut tarjolla. Siirtymät mukavan lyhyet. Radan nurmikkokin vastikään ajettu eli erittäin lyhyttä. Suosikkiväylä viimeinen eli nro 6.
Pieni infokartta löytyi alusta ja samoin roskis. Heittopaikat olivat pieniä, mutta ajoivat ihan kohtuudella asiansa. Seppo-korit olivat ihan hyvässä kunnossa.
Mutta... puutteitakin oli. Heittopaikkaopaste löytyi pelkästään 6-väylältä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja niitä olisi tarvinnut yllättävän paljon tiiviilläkin radalla. Väylät 1 ja 2 liian lähellä toisiaan, sillä kakkosen heittopaikka aivan liian likellä ykkösen koria. Muut väylät riittävän kaukana toisistaan. Puistomaisessa ympäristössä kiekot löytyvät Tervaslahdessa hyvin, mutta... päästettiin ohitse pojan kanssa yksi pelaaja joka veti kolmosella avauksella sellaiseen mörriin oikealle ettei todellakaan pahemmasta väliä! Itsekin olin auttamassa kiekon etsinnässä saniaisten ja puskien seasta, mutta toivoton oli urakka. Eli väylällä kannattaa tuossa kohdin todellakin pysyä!
Jotenkin Tervaslahden radalla tuli hieman ristiriitainen fiilis. Tykkään puistoradoista missä on paljon tilaa heittää, kun oma heittotarkkuus on tosi alkeellisella tasolla. Mutta sitten... ei tuo rata silti oikein perinteisestä puistosta käynyt. Hieman kuin vietäisiin keskelle suurinta viljapeltoa puistopläntti, niin hieman teennäinen fiilis tuli radalla. Lisäksi rakenteet pahasti rupsahtaneet ja monilta osin pikaisen korjauksen tarpeessa! Sellaista perusmukavaa heittelemistä, muttei yhdelläkään väylällä minkäänlaista wau-efektiä kuitenkaan. Hieman siis sellainen väritön, hajuton ja mauton rata. Näitä on nähty Suomessa aivan tarpeeksi!
3/5
Savonlinnan kaupungissa Kalastajakylän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.6.2021.
Kalastajakylän rata kulki koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli paljon avointa heittotilaa, mutta siltikään väylät eivät olleet helppoja "suoraan korille" -väyliä, vaan väylille oli upotettu usein aina jokin juju vähintään puiden ja pensaikoiden muodossa. Kaunis vesimaisema koko ajan läsnä. Nurmi oli leikattu lyhyeksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaan useampi oikein kauniita ja paljon heittotilaa sisältäviä väyliä. Siirtymät lyhyet. Harhautuneet kiekot löytyy helposti.
Heittopaikat olivat hyväkuntoiset, tosin aika pienet tarkoitukseensa. Korit hyvässä iskussa. Roskiksia löytyi. Uintimahdollisuus aivan äärellänsä viereisellä uimarannalla. Lähimpään K-kauppaan matkaa 1 km ja apsille 3km, joten palvelut siltäkin osin ihan vieressä!
Rakenteissa oli myös puutteita. Heittopaikkaopaste puuttui ainakin väyliltä 1 ja 3. Tämä oli jo sikälikin kiusallista, jotta juurikin radan aloituksessa on hahmottamisongelmia. Eikä me oltu ainoat jotka ihmettelivät asiaa. Muutoinkin väylien järjestys ja lähtö/infokartan sijainti kummallinen. Kuvittelisi, jotta tuonnekin olisi saanut helposti suunniteltua radan joka alkaa ja loppuu aivan p-paikan kulmille, muttei näköjään sitten kuitenkaan. Next tee -kylttejä ei ollut ja muutamaan otteeseen saikin arvailla seuraavan väylän paikkaa, vaikka tiiviillä aluelle oltiinkin. Venelaiturien, uimarannan ja lasten leikkialueen johdosta alueella runsaasti muutakin käyttäjää, joten tarkkana heitoissa kaikilla väylillä.
Väylät olivat aivan liian lähekkäin eli liian pienelle alueelle oli väkisin ängetty aivan liikaa väyliä. Rauhallisena hetkenä ei ongelmaa, mutta vilkkaampana hetkenä turvallisuusriskit erittäin isot osua kiekolla niin kanssapelaajia kuin alueen muitakin käyttäjiä. Järkevämpää olisi karsia väylien määrää nykyisestä, jos aluetta ei ole mahdollista laajentaa. Turvallisuuden eteen oli tehty pieniä tekoja kuten 4-väylän korin takana verkko ettei vettä kohden heitettäessä kiekot niin helposti päätyisi veteen asti. Lisäksi 4-väylän turvallisuutta parannetta verkolla minkä pitäisi blokata 3-väylältä mahdollisesti harhautuneita kiekkoja.
Kalastajakylän rata oli aika erikoinen kokonaisuus. Radasta oli pidetty erityisen hyvää huolta, vesimaisema kaunista ja palvelut mukavan lähellä. Sitten nurja puoli oli rakenteiden kunto/puutteellisuus mikä harmitti pelatessa aikalailla. Jos turvallisuudessa ja rakenteissa olisi vastaavia puutteita monella muulla radalla, niin arvosana olisi selkeästi pienempi. Tämä rata kuitenkin lumosi hyvillä puolillaan ja tuli pelaamisesta oikein hyvä mieli. Voisin milloin tahansa tulla pelaamaan uudelleenkin!
4/5
Savonlinnan kaupungissa Aholahden hiihtokeskuksen mailla Aholahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 23-väylää, 2247m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7360m. Pelattu 28.6.2021.
Väylät kiertelivät hiihtokeskuksen mailla seuraten pururataa orjallisesti lähes koko kierroksen ajan. Korkeuseroja mukavasti, joten hyvästä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Siirtymät maltillisia. Väylistä paras nro 2 missä oivaltavuutta ja erilaisuutta pienoiseen alamäkeen ja vasemmalla sijaitsevaan koriin nähden. Lisäksi viimeinen eli 23-väylä ainoita missä oikeasti tilaa heittää reilusti eikä tarvinnut kiekon katoamista akuutisti pelätä. 6-väylän kori sijaitsi hienolla paikalla ison kiven päällä.
Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytökiekoille oli lukittava laatikko ja roskiksiakin löytyi.
Mutta... ei, ei sinnepäinkään! Ei alkuunkaan! Kaikkein pahin ja merkittävin ongelma radassa oli, jotta ihan lähestulkoon joka ainoalla väylällä sait pelätä, että heität kiekkosi jommallakummalla tai molemmilla puolilla ahnaasti odottaviin Mörri Möykkyihin. Kaiken veemäisyyden huipentuma oli 9-väylä ja vasemman puolen viidakko. Vaikka spottaus oli aivan kohdalla sekä omassa että pojan heitossa, niin kumpikin onnistui hukkaamaan siihen viidakkoon luottokiekkonsa. Ei löytynyt vaikka lähemmäs tunti uutterasti etsittiin! Pysy väylällä... aivan. Olisikin sellainen taito... Aivan järkyttävää viidakkoa muuallakin, joten sen alle hautautui muutoin väylien analysointi. Ei ihan helppoja väyliä pelillisesti. Ja aina on jotenkin äärettömän tylsä ratkaisu vetää väylät orjallisesti pururadan varrelle ja sitten kori vain oikealle tai vasemmalle puolelle rataa. Heittolinjat monesti ko. radoilla epäselvät, niin paikka paikoin nytkin. Spottaus osittain aivan turhaa, sillä kiekkoja häviää tällä radalla tarkasta seuraamisesta huolimatta!
Sitten niitä pienempiä ongelmia. Next tee -kylttejä olisi kaivannut lisää. Muutama oli, mutta liian usein sai karttaa lukea. Taukopenkkejä ei yhtä ainutta kappaletta koko kierroksen aikana. Väylistä 2 ja 3 liian lähekkäin. Kakkosen avaus on helppo viskata kolmosen heittopaikalle ja tässä kohdin spottaus ehdoton huonon näkyvyyden takia! Myös nro 14 ja 15 olivat toisiinsa nähden turhan likellä. 21-väylä jäi kokonaan heittämättä, kun oli niin likellä vettä, jotta, jos kiekko hiemankin feidaa vasurille, niin heippa kiekko samoin tein, sen verran rannassa väylä kulki. Epätoivoisen spottaamisen ja kiekkojen jatkuvat etsimisen takia kierroksella tuli käveltyä 7,4 km ja aikaakin kului lähes neljä tuntia.
En tiedä... heinää radoilla on ja mörreihinkin pitää tottua, mutta... Jotenkin toivoisi ettei ratoja rakennettaisi näin mahdottomiin paikkoihin, missä ei kyllä pelaamisen iloa ole mitenkään päin löydettävissä juurikin koko ajan läsnä olleiden viidakoiden takia.
Ei koskaan takaisin, ei vaikka sievoinen summa maksettaisiin!
1/5 ( ihan vain kohtuukuntoisista rakenteista, muutoin yksi huonoimmista koskaan pelaamistani pitkistä radoista )
Jyväskylän kaupungissa Vesalan Kurssikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan Ysi" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 675m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuil käveltyä 2000m. Pelattu 6.6.2021.
Tämä jyväskyläläinen rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet. Tarjolla on perus ok-väyliä, heittolinjat koko ajan selkeät. Tiukkaa puuränniä tarjolla monella väylällä, joten tarkat heittäjät kiittävät ja kumartavat. Ja sitten meikäläinen... kaivaa kiekkoja koko ajan puskasta tai jostain ihan muualta. Väylistä nro 1 ihan nätti pienen kentän kohdilta avaus kohden koivukujaa. Myös nro 5 pikkunätti mäntyränni.
Rakenteet olivat surkeimmasta päästä mitä 9-väyläisellä ja vielä uudella sellaisella on koskaan nähnyt. Ainoa maininnan arvoinen positiivinen asia oli korit ja nuolet mitkä olivat laadukas dgp-tasoa. Infokartta ei ollut. Heittopaikat oli tehty hieman niin ja näin. Ei ollut yksi tapaus, kun lavetti alla huojahteli ja tuli mieleen, jotta milloinkahaan hajoaa lopullisesti. Heittopaikkaopasteina puiset, tukin pätkistä tehdyt tolpat joiden päähän maalattu väylän nro. Vain kahdella heittopaikalla oli näkyvissä tolpassa myös par-lukema ja väylä pituus. Pikkukuvia heittosuunnan hahmottamisen avuksi ei myöskään ollut yhdelläkään väylällä. Ei löytynyt roskiksia, taukopenkkejä ( yksi alussa ), löytökiekkolaatikoita tai yhtään mitään muutakaan erityistä koko kierroksen aikana. Next tee -kyltteinä keltaisen nuolet. Ihan ok, mutta olisi niissä selvyyden vuoksia voinut lukea vaikka "next tee"... P-paikka yhteinen viereisen Vesalan Montun radan kanssa.
Ratasuunnittelu hieman niin ja näin. 2-väylällä iso riski vippasta kiekko veteen. Muutoinkin väylä kummallinen, sillä, jos suoralla heitolla yrität ja vähän kääntää oikealle, niin vesi kutsuu armotta. Vasemmalta lähestyttäessä hieman varman päälle, niin lyhtypylväät kupuineen vaaravyöhykkeellä. 3-väylä vaatisi ihan ehdottomasti rollerisuojauksen, sillä väylällä iso riski jotta kiekko rollaa veteen korin takaista rinnettä pitkin. 4-väylä taas oli vedetty suon viereen... suon. Jep! Itikka-aikaan paikka on 100% itikkamagneetti! Ei hyvä. Mutta viereiseen suohon helppo oma kiekkonsa vippasta ja sieltä ei sitä pois sitten enää saa. En ymmärrä miksi tuokin väylä on pitänyt rakentaa?
En tiedä... rata on varsin tuore, joten se ehkä vielä jollain tavoin kehittyy jatkossa. Opastusjärjestelmä oli surkea ja sitä kaikkein kipeimmin toivoisi korjattavan. Väylätkään ei kokonaisuutena mitään erityisen hohdokasta tekemistä tarjoilleet. Ei rata minun makuuni, ei ollenkaan...
2/5
Äänekosken kaupungissa Honkolan koulun vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 437m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1120m. Pelattu 6.6.2021.
Poitsun kanssa pelaamassa. Honkolan koulun rata on hyvin tasaisessa maastossa, jossa korkeuseroja ei juurikaan ole, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Kyse on hyvin tiiviistä alueesta missä siirtymät ovat erittäin lyhyet ja GPS:n mukaan p-paikalta lähteneen ja sinne loppuneen kierroksen kesto oli vain vähän yli 1km mikä on todella vähän. Maasto on frisbeegolfiin erittäin hyvin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää mikä pysyy kuivana kovemmillakin sateilla. Lisäksi kiekot löytyy maastosta koko kesän erityisen hyvin. Väylät olivat suht helppoja ja lyhyitä sekä suoria perusväyliä ilman mitään erityisiä kikkailuja. Puut oli kuitenkin pelissä jokaisella väylällä, joten liian helppoa heittämistä ei missään nimessä ole luvassa. Väylät tasalaatuisia ja ehkäpä 1-väylä miellyttävin maisemiltaan.
Rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + yksi harkkakori myös ) olivat juurikin niin hyviä kuin tuoreelta radalta voikin odottaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta rata niin tiivis ettei niille ollut lainkaan tarvetta. 1-väylän korin ympäristössä laavu.
Puutteita? Yksi ( tai kaksi ). Täyteen arvosanaan tämä muutoin kiva rata ei yllä. Väylät sijaitsivat nimittäin aivan liian tiiviillä alueella. Jos radalla joskus sattuisi olemaan ryhmiä enemmänkin pelaamassa kerralla ja laavulla vielä porukkaa, niin osumien riski on turhan suuri. Nelosella heitto voi helposti feidata laavulla olijoiden päälle. Lähes jokainen väylä sijaitsee niin, jotta toisen väylän pelaajat ovat potentiaalisessa vaarassa. Kun rata on profiloitu koululaisille ja aloittelijoille enemmän, niin liian tiiviin paketin ongelmat vain korostuvat.
Se toinen puute... En ymmärrä miksi juuri 6-väylä on venytetty kaikkein pisimmäksi, kun sijaitsee kuitenkin radan hankalimmalla paikalla. Kiekon feidatessa liikaa oikealla, niin puista huolimatta läheinen koulurakennus on vaarassa saada osumaa. Turvallisuutta ei yhtään paranna mandon laittaminen. Paljon järkevämpää olis ollut rakentaa yksi pidempi väylä ihan mihin tahansa muuhun kohtaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti kaikki väylät nykyisellään ja 6-väylän pituudesta muutama kymmenen metriä pois.
Puutteista huolimatta kuitenkin oikein kelpo rata 6-väyläiseksi. Honkolan koulu itsessään hyvin kaunis ja ratakin miellyttävä kokonaisuus. Kuiva mäntykangasmetsä on ehkä se kaikkein kivoin ratatyyppi pelata, kun kuivaa on aina ja harhautuneet kiekot löytyvät aina. Voisi tämän radan pelata hyvin joskus uudestaankin.
4/5
Konneveden kunnassa, Lapunmäen koulun ja ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä Lapunmäki frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3120m. Pelattu 6.6.2021.
Tämä Konneveden uusi fribarata sisälsi hieman korkeuseroja, joten jokin sellainen hien esiaste pääsi liikkuessa syntymään. Rata kiersi kuntopolun reunastalla ja metsikössä. Väylät itsessään ihan ok tasoisia, ei mitään erityistä kekseliäisyyttä tosin, mallia "suoraa heittoa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla ja muista puiden läsnäolo!" Siirtymät lyhyet. Ei erityistä suosikkiväylää.
Rakenteista heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. 2-väylän aluksi kota joka luonnollisesti lukossa, ei siis kaikkien avoimesti käytettävissä. Vieressä kuntoportaat, jos haluaisi pienen porrastreenin vetäistä kesken kierroksen. Yksi roskis koko kierroksen aikana kodan vieressä, olisi mahtunut lisääkin. 5-väylän alussa laavu, mutta ei puita sielläkään käytössä. Konneveden keskustan palvelut aivan vieressä.
Mutta voi ahdistus ja tuskan parahdus sentään! Se, että kierroksella oli nyt noin miljardi itikkaa neliösentin alueella ja vaikka tehokkaimmat myrkyt oli hölvätty, niin sekään ei ole radan ylläpitäjän vika. "Hieman" vain häiritsi silti pelaamista... Harvoin, jos koskaan tuollaista invaasiota silti ollut. Noh... sitä sattuu.
Next tee -kylttejä ei ollut, mutta vaikka rata oli tiivis, niin silti opasteita olisi kaivannut. Fgr:n navipiste johdattaa ihan oikealle kantille aluetta, infokartta löytyy kaukalon vierestä kopin seinästä. Mutta... millainen kartta. Ei ole "olet tässä" -täplää eikä merkitty koulua eikä kaukaloa eikä muutakaan kiintopistettä mistä navigointi olisi ollut mahdollista, niin sitten ei auttanut muuta kuin lähteä tsekkaamaan lähialueita ja hyvän tovin etsimisen jälkeen hahmottui ykkösenkin heittopaikka. Miksi ei ole opasteita ykköselle? Miksi?!?
Radan kaikkein pahin ongelma oli ylivoimaisesti sivustojen tolkuttomat ryteiköt ja keskellä väylääkin oli jo kesäkuun alussa niin pitkää viidakkoa, jotta ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut. 2-väylä näkymä korilta alas ihan mukava, mutta heitto ylös... keskellä väylää mitä lie saniaisia tiheästi. Ja se 5-väylä... jep! Ihan kaunis alamäki, mutta... sellaiset monsterit kummallakin puolella, jotta heippa kiekot ilman tarkkaa spottaamista. Ja tämä ryteikköisyys ja valtavan korkea heinä toistui lähes jokaisella väylällä... ei riitä edes tarkka ja suora heitto, jotta kiekko on enemmän kuin helppo saada katoamaan! Kasin heittolinjassa ei oikein mitään järkeä.
Lapunmäen radan väylät itsessään tosiaan ihan simppeleitä perusväyliä joista ei sinällään moitittavaa paljoa löydy. Korkea heinä ja ryteiköt niin hallitsevia, jotta ei väylistä pystynyt nauttimaan yhtään. Opasteet niin ja näin ja kivahan se vaikka olisi tulistellakin, jos olisi puita ja paikat auki... Ei jatkoon, ei alkuunkaan!
2/5
Saarijärven kaupungissa Pylkonmäen kylällä Pylkönmäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 724m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1750m. Pelattu 26.5.2021.
Pylkonmäen koulukeskuksen vieressä sijaitseva metsä/kuntopolkurata. Väylien suunnittelu aika alkeellista, ei mitään sellaista mikä olisi positiivisesti erityisesti jäänyt mieleen. Siirtymät ok.
Rakenteista korit parhaimmat. Ekalla olisiko ollut jokin Amexpon malli ja lopuilla kahdeksalla dgp:t. Heittopaikat olivat ihan ok, tosi matot sen verran vanhat, ettei kovin kauan turvallista ole enää niillä heittää. Heittopaikkaopasteet ok, mutta hieman kulahtaneet ja seiskalla ei ollut lainkaan. Next tee -kylttejä ei lainkaan, karttaa sai useamman kerran vilkuilla ja arpanopat esiin kaivaa, kuten siirtymillä 4 - 5 ja 6 - 7.
Radalta ei ilmeisesti oltu raaskittu kaataa yhtään puuta rakennusvaiheessa, vaikka heittolinjojen ja väylien järkevän rakentamisen takia se olisikin ollut välttämätöntä. Rata oli vedetty aika onnettomaan paikkaan silläkin tavoin, että radan reunustoilla vaanivat lähes koko ajan ryteikkömonsterit joihin kiekko on hyvin helppo saada katoamaan. Sokkoväyliä liikaa. Märkää oli väylien reunustoilla ja muuallakin koko radan keston ajan.
Ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti pitkän aikaa. Lakoontuneista heinistä oli helposti pääteltävissä ettei väylien eteen ole tehty yhtään mitään vuosikausiin. Monella väylällä heinä oli jo toukokuussa pitkää ja ryteiköt/vesakot rehoittivat keskellä väylää ja tästä nro 6 tyyppiesimerkki mikä oli todellinen surkeuden huipentuma kuntonsa puolesta. Lähelle päästiin muutamalla muullakin väylällä.
Pylkönmäen rataa kiertäessä tuli lähinnä surullinen fiilis. Suomessa on ihan liikaa tällaisia Leader-rahoituksella tai vastaavalla EU-rahalla hätäisesti kyhättyjä ratoja. Ensin ollaan tosi innoissaan ja iloissaan, kun kylälle saadaan rata ja päästään koko perheen ja kylän voimalla harrastamaan! Koko budjetti kuitenkin jostain ihmeen syystä lähes aina käytetään koreihin. Kun huomataan ettei rahat riitä muuhun, niin jälki on sitten tuon näköistä kuin Pylkonmäellä. Halvassa radassa ei ole mitään pahaa, ja pienilläkin euromäärillä voidaan saada kasaan oikein hyvä rata, kun se vain suunnitellaan hyvin ja rakenteet tehdään järkevästi. Pylkonmäellekin saisi pikkurahalla hurjan paljon aikaiseksi lisää rakenteita, jos... se ylläpito. Fribarataa ei pitäisi ikinä rakentaa, jos samalla ei sitouduta pitkäaikaiseen ylläpitoon. Oli rata kallis tai halpa, niin ylläpitoa vaatii jokainen rata.
Tuohon surkeuteen ei todellakaan tarvitse uudestaan mennä! Rata sopii ehkä nippa nappa innokkaimmille ratabongareille ja kenties koululaisille. Tosin koululaisetkin ansaitsisivat parempaa, ihan ehottomasti!
1/5
Saarijärven kaupungissa Kusiaismäen hiihtokeskuksen ja hyppyrimäen vieressä Kusiaismäen frisbeegolfrata. Pelattu erikseen kaksi alueen rataa:
Blue-rata, 19-väylää, 1662m ja A1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 4080m.
Red-rata, 21-väylää, 2169m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 6160m. Molemmat radat pelattu 26.5.2021. Arvointi pohjautuu ensin pelattuun Blue-rataan, johon täydennyksenä red-radan juttuja.
Paljon korkeuseroja sisältäneen blue-radan kiertäminen kävi mukavasta kuntoilusta. Väylät kuntopolun reunustalla ja metikössä olivat vaihtelevia ja lyhyitä, ei oltu menty yli siitä mistä aita yleensä matalin eli, jotta olisi seurattu pelkkää kuntopolkua väylien osalta. Heittotilaa oli yleensä oikein mukavasti myös metikössä mitä tällainen epätarkka paikaltaan kiekon viskoja arvostaa isosti. Siirtymät lyhyet.
Heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit asianmukaiset. Penkkejä mukavasti ja erityismaininta rakenteiden puolesta tupakoitsijoita varten tehdyistä tuhkiksista, niin harvemmin radoilla kuitenkaan näkee.
Rakenteissa olisi jossain määrin petraamisen varaa. Hieman tuli blue-radalla sellainen fiilis, jotta rata on kasattu kokoon ylijäämätarpeista mitä on mistäkin kiinni saatu ja laitettu radalle. Korit olivat osittain dgp-laatua, mutta hyvin paljon oli myös omametallipaja.comin rakentamia koreja. Heittopaikat myös vaihtelivat tasoltaan melkoisesti. Välillä hätäisesti maahan sutaistuja mattotilkkuja, välillä ihan kelvollisia ja riittävän isoja heittopaikkoja ja välillä taas turhan kapeita pitkällä hapsulla varustettuja nurmimattoja. Kaikki korit ja heittopaikat ajoivat kuitenkin ihan asiansa, vaikka aika sekava vaikutelma siltä osin tulikin.
Infokartta löytyi blue-radan lähdöstä, mutta siitä ei ollut enää opastetta eteenpäin red-radalle mikä piti sitten paikalliselta alkuasukkaalta kysäistä. Löytökiekkolaatikko oli, muttei tietenkään lukittavaa mallia. Märkää oli monessa kohdin ja voisi ehkä hakkeen lisääminen pahimpiin paikkoihin auttaa. 8-väylän heittopaikka sillan päällä mikä hieman hämäävä ja siltä osin tuli käveltyä harhaan, kun ei tajunnut next tee -kyltin osoittavan juurikin sillalle.
Laskettelukeskuksen mailla kiertäneen Blue-radan vieressä hieman pidempi Red-rata joilla 8 yhteistä heittopaikkaa/väylää, joten kahdesta täysin erilaisesta radasta ei ole kyse. Blue-rata on hyvä kokonaisuus missä itse väylät ja korkeuserot ovat ehdottomasti radan parasta antia. Kuten yllä mainittua, niin radan rakenteissa kuitenkin reilusti parannettavaa ja se madaltaa hieman omaakin arvosanaa.
4/5 ( Blue-rata )
Red-rata sisälsi hurjasti korkeuseroja, joten rankasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia ja pidempiä kuin Blue-radalla. Siirtymät lyhyet, muutama pidempi joukossa, kuten 11 - 12. Koko Kusiaismäen ehdottomasti komein väylä oli heti 1-väylä minkä jyrkkä ylämäki otti heti alkuun luulot pois, mutta ylhäällä avautuivat sitten oikein komeat maisemat.
Heittopaikkaopasteet kunnossa ja heti ykkösellä varoitettiin hienosti reitillä olevista käärmeistä, onneksi yhtään ei näkynyt. Infokartta hyvä ja korit nuolineen Red-radalla lähes kokonaan dgp-tasoa suuntanuolineen. Heittopaikkojen taso vaihteli, välillä lavetit suorastaan heiluivat ja joustivat heittäjän alla...
Mutta... ei tämä Red-rata sytyttänyt tätä heittäjää. Next tee -kylttejä oli, mutta esim. ykköseltä kakkoselle sai sitten heitellä arpanoppaa moneen kertaan, jotta minne lie olisi pitänytkään mennä. Samat heittopaikat Blue-radan kanssa peräti kahdeksalla väylällä ja nämä väylätkin pääosin samanmittaisia. Penkkejä oli Blue-radan kanssa yhteisiä, muttei yhtään Red-radan omilla väylillä. 4-väylälle kuljettiin suoraan Blue 19:n läpi... jep! Lisäksi 20-väylä ristesi pahasti Blue 19:n kanssa ( näillä kahdella sama kori ) eikä heittopaikalta nähnyt sillalle oliko siellä heittäjiä eikä satunnainen turisti tajunnut sitä edes katsoa. 20-väylä oli vielä kaiken lisäksi kokonaan merkkaamatta opasteilla. 21-väylän löytämiseen kaivoin taas arpanopat esiin ja onneksi olivat nopat niin hyvässä iskussa, jotta muutaman heiton jälkeen alkoi tilanne onneksi hahmottumaan paremmin.
19-väylä oli tavallaan oikein hieno maisemiltaan juurikin, mutta... mietin vain, jotta onko jo liian jyrkkä ja vaikea alamäki edes pro-pelaajille... jotenkin tuntuu, että väylä on aivan turha, kun miettii kuinka jyrkkä, kapea ja pitkä se on. 14-väylältä siirtymä 15-väylälle oli oikea miinojen miina. Korinuoli näytti hieman harhaan ja seuraava next tee -kyltti rinteessä sijaitsevan polun varrella sen verran kaukana, jotta itse tallustelin hyvän tovin kuntopolkua eteenpäin, kunnes tajusin kävelleeni harhaan. Sadattelujen kera takaisin ja ihmettelemään huonoa opastusta.
Jep! Paikallinen alkuasukas sanoi, jotta vain 4-5 väylää on samoja Blue-radan kanssa. Jos olisin tiennyt, että peräti 8-väylää olikin samoja, niin en olisi enää Red-rataa lähtenyt Bluen jälkeen erikseen kiertämään. Red-rata ei tarjoa tällä hetkellä mitään järkevää elämystä kenellekään, yhtään pelaajaa en lenkillä nähnyt, kun Blue oli kerännyt pelaajia enemmänkin. Liekö Red vielä kehitysvaiheessa, kun puuttui penkkejä ja opasteet osin onnettomat, mene ja tiedä... Siirtymät olivat pelkillä Red-väylillä turhan pitkiä eikä väylät mitään kovin erikoista elämystä tarjonneet pidempien väyläpituuksien lisäksi. Jotenkin sellainen turhautunut fiilis tuli Red-rataa kiertäessä. Tulipahan kavuttua Kusiaismäen rinteitä yli 10 km edestä, joten voi sanoa kyllä, jotta kuntoiltua todellakin tuli ja onneksi Blue-rata oli hyvä.
2/5 ( Red-rata )
3/5 ( Kokonaisarvosana Blue + Red )
Saarijärven kaupungissa Ahvenlampi Campingin vieressä Ahvenlampi frisbeegolf. Radalla pituutta 23-väylää, 2074m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4810m. Pelattu 26.5.2021.
Tällä Ahvenlammen metsäradalla oli hieman korkeuseroja, mutta kovin raskaaksi kierros ei missään vaiheessa käynyt. Väylät olivat lyhyehköjä, mutta pääosin hyvin suunniteltuja, ei mitään helppoa heittoa korille pelkästään. Heittolinjat selkeät. Kuivasta mäntykangasmetsästä kiekot löytyvät mukavasti. Muutamia todella hyviä väyliä. Paras kaikista nro 18 monttuun heitettävä maisemaltaan upea väylä. Varoituksen sana isokätisille, jotta, jos heitätte vähän liian rivakasti ko. väylän, niin korin takana oleva ob-alue monttuineen on kivaa kiroilualuetta. 21-väylä myös hieno monttuun vasemmalle heitettävä väylä, tosin rollaussuoja olisi ihan jees.... 11-väylä mukava lievään alamäkeen heitettävä väylä. Myös 9-väylä ansaitsee erillisen maininnan vasemmalle ylämäkeen menevänä hieman erilaisena väylänä. Siirtymät järkevät, hieman pidempiä 6 - 7 ja 18 - 19.
Rakenteisiin on Ahvenlammella kyllä kiinnitetty paljon huomiota. Kaikki on ihan viimeisen päälle ja varmasti vielä jotain on lisääkin tulossa. Ensimmäisen maininnan ansaitsee ehdottomasti aivan kertakaikkisen upea lukittava löytökiekkolaatikko. Paikallisten aktiivien mukaan laatikko on vielä kaiken lisäksi saanut olla pitkään aivan rauhassa, ilman minkäänlaista ilkivaltaa. Kyllä tuo laatikko on Ahvenlammen radan se kaikkein paras juttu! Infokartta, roskikset (pulloille ja tölkeille omansa), runsaat penkit, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ( treeni x 2 ) ja next tee -kyltitykset aivan priimaa laatutyötä. Metritolppia harvinaisen paljon, ainakin väylillä 1, 3, 4, 5, 6, 8, 14, 15, 16 ja 17. Heittopaikkaopasteissa timanttisia ohjeita, kuten varoituksia hevosista, mutta myös varoituksia kielenkäytöstä hautausmaan läheisyydessä ainakin 8-väylällä. Se, jotta lukeeko pelaajat noita, niin on toinen asia, mutta idea aivan erinomainen!
Rata oli hyvä, mutta... minua harmitti väylien tunkeminen liian lähekkäin. A/B-radat olivat aivan liian lähekkäin. Tämän lisäksi ainakin väylät 10/14 ja 11/13 suorastaan vaarallisen lähellä toisiaan. Hieman tuli sellainen fiilis, että onko liian pienelle alueelle yritetty ihan väkisin tunkea liikaa väyliä. Joko väylät pitäisi levittää laajemmalle alueelle, jos maankäyttö antaisi siihen mahdollisuuden tai sitten väylien määrää voisi vähentää. Tässä tapauksessa(kaan) ei väylien määrän lisääminen tarkoita automaattisesti absoluuttisesti parempaa rataa lyhyempään nähden. Ainakin 4-väylällä ja 14-väylällä heittopaikkaopaste ei vastannut totuutta miten väylä oikeasti meni. Tiiviillä radalla tämä voi olla ongelma, kun ei oikein tiedä jotta mihin koriin sitä pitäisikään lopulta pelata...
Lähinnä nuo turvallisuuspuutteet pudottavat hieman arvosanaa. Muutoinkaan rata ei oikein lähtenyt "lentoon", vaikka toki erinomaisen hyviäkin väyliä joukossa oli. Rakenteisiin nähty vaiva oli kyllä häkellyttävää katsottavaa, toivottavasti tätä arvokasta työtä vaalitaan jatkossakin ja keksitään jotain uuttakin aiempien innovaatioiden rinnalle. Ihan voisi tämän radan pelata joskus uudestaankin.
4/5
Saarijärven kaupungissa Kylpylähotelli Summassaaren mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-9 väylää ilmeisesti ja metrejä jotakuinkin pauttiarallaa 615m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5120m. Pelattu 25.5.2021.
Ajattelin käydä heittämässä tämän radan nopeasti "pois alta", sillä ajattelin sen olevan hieman kehnohko ja lyhyt rata... nopeasti... Lähes kaksi tuntia "pelaamiseen" sai tuhraantumaan. Tai siis väylien turhauttavaan etsimiseen ja tarpomiseen pitkässä heinikossa ja pusikossa. Noh... olipahan omanlaisensa elämys.
Rakenteista ei yhtään mitään hyvää sanottavaa. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet välttävät, kun ylipäänsä löytyivät. Korit mallia "todella halpa" ja osin täysin kelvottomat. Ei infokarttaa minkäänlaista eikä next tee -kylttejä. Fgr:n kartta ei pidä paikkaansa edes suuntaa antavasti!
Väylät olivat pahasti metsittyneet ja niiden etsimiseen meni lähes kaksi tuntia ja satumaiset 5km 9-väyläisellä radalla... jep! Osin hyvän tuurin avulla kaikki heittopaikat kuitenkin löytyivät. Koreistakin löytyi 8 kpl, mutta 4-väylän kori kuntoportaiden vierustalla harjun päällä oli ilmeisesti lähtenyt "kävelemään", ei löytynyt sinnikkäästä etsimisestä huolimatta. Väylistä ei jaksa antaa mitään analyysiä tai noh... kolmonen oli sokkoa kohden kuntoportaita, ei turvallinen, mutta toki väylä oli yksi pienimmistä murheista Summassaaressa.
Kylpylähotelli Summassaari lopetti toimintansa varsin värikkäiden omistajakuvioiden jälkeen ja paikka oli kieltämättä aika kummitusmainen. Kaikista rakennuksista ja pihamaan rehevöitymisestä huomasi selvästi ettei liiketoimintaa ole ollut pitkiin aikoihin. Jos paikka joskus aukeaa kylpylä/majoitustoimintaan, niin aika valtava useiden miljoonien remontti alueella pitää tehdä. Rumat rakennukset olivat surkeaa katsottavaa rehevöityneen piha-alueen lisäksi.
Oikeasti mitään tosissaan otettavaa rataa ei Summassaaressa ole olemassa. Tätä kokonaisuutta voi suositella vain kaikkein innokkaimmille extreme ratabongareille, jos heillekään... noh... ehkä niille kaikkein fanaattisimmille. Sääli. Jos paikka joskus taas aukeaa, niin ympäristö itsessään on hienoa veden ja metsän äärellä. Kylpylän pihapiiriin, rantaan ja lähimetsään saisi helposti suunniteltua esim. 9-väyläisen laadukkaan DiscGolfParkin tai mahdollisesti jopa pidemmänkin.
0/5 ( Aivan ehdottomasti surkein "rata" mitä olen koskaan pelannut! )
Saarijärven kaupungissa, Kalmarin kylällä hienon kylätalon ja pallokentän vieressä Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 14-väylää, 1118m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3730m. Pelattu 25.5.2021.
Kalmarin rata sisälsi hieman korkeuseroja eli kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät olivat osin vaikeahkoja ja teknisiä väyliä, oli ahtaampaa ja monesti myös tilaa heittää paljonkin. Kiitettävän pitkiä ja monipuolisia väyliä joukossa. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät, mutta siltikin metsään painottuvalla radalla saa puusomiin todellakin varautua! Erittäin kaunista peltomaisemaa oli mukavasti tarjolla. Muutama todella hieno väylä joukossa. Paras ehkä nro 10 missä korkean montun reunalta heitettiin alas vasemmalle. Jos heitto yhtään karkasi oikealle, niin vastassa oli entistä syvempi monttu ja rinne mistä poispääseminen on sitten oma lukunsa. Nro 10 menisi hyvänä väylänä mihin tahansa vaativammallekin radalle! 11-väylällä ylitettiin vasemmalle kaartaen pieni monttu mikä tuokin väylä oli hieno. Radan aloitus nro 1 ja lopetus nro 14 olivat mukavia, tilavia väyliä nurmikentällä.
Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, jokaiselta väylältä löytyneet lepopenkit ja roskikset, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa.
Mutta sitten... niitä pieniä vikoja oli paljon. Alussa ei ollut infokarttaa, mutta opastaululla kuitenkin pikkukuvat kaikista väyläopasteista. Samaa koriin pelattiin väylät 1+2, 7+9, 5+11 ja 12+13. Eli 7 korin varaan oli rakennettu koko 14-väyläinen rata. Pienellä budjetilla edetessä ratkaisu voi teoriassa toimia ja, jos radalla ei ole kovin paljoa käyttöä. Mutta... en silti tykännyt, vähänkin enemmän pelaajia kerralla, niin ei toimi samat korit yhtään. Mielenkiintoinen ratkaisu oli myös jotta väylillä 5+12 oli sama heittopaikka, vielä niin hämäävästi jotta opastetta seuraten lähdin etsimään vitosen heittopaikkaa nuolen suuntaisesti ihan muualta vasta useamman sadan metrin päässä käännös takaisin, opasteen uudelleen luku ja tajusi juuri seisseensä vitosen heittopaikalla. Selvennystä opasteisiin tarvittaisiin. Seiskalta kasille mennessä täyttä arvailua, opasteita puuttui. Nro 9 sijaitsi liian likellä tietä, jotta, jos heitto jää käteen liiaksi kiinni, niin vaaran paikka monella tapaa. Kakkosella täysin turha mando. 10 --> 11 siirtymä kulki keskeltä kutosen heittolinjaa mikä vaarallista. Lisäksi 6 ja 11-väylät aivan liian lähekkäin toisiaan, vaikka näkyvyys hyvä.
Lisäksi fgr:n mukaan oli orientoitunut 10-väyläisen heittämiseen, joten yllätys olikin melkoinen, kun vastassa olikin 14-väyläinen rata. Tietojeni mukaan ylläpidosta on oltu yhteydessä kyläyhdistykseen, mutta siitäkin huolimatta tiedot on jätetty todella vajaiksi, en oikein jaksa ymmärtää...
Kalmarin nahjuksen radan eteen on nähty selvästi vaivaa ja siitä pitää kyläyhdistykselle tunnustusta antaa. Yritystä on ollut ja lepopenkit ja roskikset jokaisella heittopaikalla melkoista luksusta. Maisemat ja monet väylistä upeita. Yllä mainittuja vikoja oli kuitenkin paljon mitkä häiritsivät muutoin hyvää elämystä aikalailla. Paljon olisi tehtävää kyläyhdistyksellä radan eteen, jotta se olisi oikeasti hyvä rata kokonaisuutena eikä vain irrallisina, loistavina väylinä.
3/5
Karstulan kunnassa Karstula Frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää, 1857m ja AA2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4270m. Pelattu 25.5.2021.
Karstulan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiersi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä... välillä puistoa, välillä metsää ja välillä taas pururadan vartta. Hieno vesimaisemakin oli osin radalla läsnä. Kiekot löytyvät helposti. Väylät olivat vaihtelevia ja teknisiä ja tilaa oli pääsääntöisesti ilahduttavan paljon heittää. Siirtymät sopivia, ainoastaan 7 -- 8 ja 14 -- 15 hieman pidempiä. Siirtymistä kasille ysille mentäessä reitti oli varmasti yksi upeimmista mistä on radoilla koskaan kulkenut kallioiden välistä ylämäkeen. Väylistä suosikki nro 7 alamäkeen oikealle, puita haasteena. Samalla ko. väylä oli myös vaarallinen, sillä keskellä väylää meni kuntopolku ja puiden takia näkyväisyys nollassa, tarkka spottaaminen täysin välttämätöntä! Väylällä nro 10 kori oli nätisti kallion päällä ja nro 14 kori kallion edessä.
Radan rakenteet ja opasteet surkeassa jamassa. Isommalta tieltä oli opastetta, muttei kuitenkaan jostain syystä aivan perille asti mikä aiheutti hämmennystä. Infokartta roskiksineen tyydyttävä, ollut "väliaikainen" ilmeisesti jo aika pitkään. Surkuhupaisaa oli osaltaan sekin, jotta löytökiekkolaatikko oli lukitsematon... Heittopaikat olivat kuopalla parin ensimmäisen väylän osalta eikä loputkaan ihan priimaa olleet. Korit ihan hyväkuntoiset suuntanuolineen, mutta heti alussa mentiin pieleen siltäkin osin. Avauksessa on hyvin helppo heittää vitosen korille kuten itsekin tein. Vitosen kori nimittäin loistaa keltaisen dgp-värisenä, mutta ykkösen harmaa ilmestys ei näy avauksessa yhtään mihinkään. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolten takia ollut yhtään, virhe! Kylttejä olisi todellakin kaivannut ja karttaa sai tämän tästä vilkuilla esim. 5 -- 6, 7 -- 8 ja 14 -- 15 siirtymillä. Vähän yhdellä sun toisella väylällä oli vieläkin hyvin märkiä kohtia eli rata kaipaisi aika ison määrän haketta ja/tai pitkoksia.
Rakenteiden kehnouslista senkuin jatkuu... heittopaikkaopasteet olivat next tee puutoksien kanssa radan surkeinta antia! Eivät tahtoneet pitää paikkaansa, ei mitenkään. Opasteet ja alun kartta eivät täsmänneet juuri lainkaan. Useampi opaste oli räjähtäneen näköinen ja makasi maassa milloin missäkin asennossa. 18-väylän heittopaikan asento oli ihan jotain muuta koriin nähden kuin opaste antoi ymmärtää. Muutoinkin vika väylä oli hämmentävä... mikökähän heittolinja on tarkoitus korille valita... ei ymmärrä. Ja, kun oli kova hätä päästä tarpeilleen, niin olikin kiva huomata, että p-paikan vieressä vessa oli lukossa, luonnollisesti... Kaiken surkeuden ruumiillistuma on vielä sekin, että radan puuhamiehet eivät ole kuulemma oikein halunneet päivittää tietoja lainkaan fgr:lle vaikka niitä on lukuisia kertoja pyydetty. Aikaa on ollut kuitenkin ainakin jo 3 vuotta...
Tämä Karstulan rata on erinomaisen hyvä aihio. Äärettömän komea vesimaisema pitäisi saada radalle mukaan paljon nykyistä paremmin. Radasta löytyy siis niin puistoa, metsää kuin pururataakin, joten vaihtelevuutta maastossa on jo luontaisesti. Väylät ovat jo nyt itsessään hyviä ja miljöö siis kaunis. Lähes kaikki rakenteet ovat vain hyvin kehnolla tasolla ja erityisesti opastinjärjestelmä on yksi surkeimmista mitä on täyspitkällä radalla koskaan nähnyt. Ahkeralla työnteolla ja isoilla muutoksilla radasta olisi mahdollista saada nykyistä huomattavan paljon miellyttävämpi pelata, monessa suhteessa. Nyt ei ole todellakaan kiire tulla uudestaan pelaamaan!
2/5
Kyyjärven kunnassa Harsunkankaan ulkoilualueen mailla ja Kyyjärven keskustan ( mm. Shell HelmiSimpukka Kyyjärvi, Sale yms. ) välittömässä läheisyydessä Kyyjärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 22-väylää, 2463m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5130m. Pelattu 25.5.2021.
Siis WAU! Aivan upea rata, kerta kaikkiaan! Valtavan hiekkakuopan äärellä ja mäntymetiköissä kiemurteli rata mikä oli heitettävyyden juhlaa! Väylät olivat vaihtelevia ja haastavia, mutta metsikössäkin oli tilaa heittää oikein mukavasti, vaikka toki puuosumiakaan on käytännössä mahdoton välttää. Kiekot eivät kovin helposti hukkaan tällä radalla joudu. Korkeuseroja oli runsaasti, joten radan kiertäminen kävi oikein hyvästä kuntoilusta! Siirtymät kohtuulliset.
Radan parasta antia oli kyllä sen mykistävä kauneus! Aivan kerta kaikkiaan! Hiekkakuoppaväylät erityisesti, mutta myös metsikössä menevät väylät olivat kauniita. Ja se kruunu, kruunujen kruunu... 16-väylän heittopaikka sijaitsee kenties kaikkein upeimmalla ja kauneimmalla paikalla mitä olen koskaan nähnyt. Korkean hiekkamontun päältä pitkälle alas 204m. Ne maisemat aivan hulppeat, ei käsitä! Tuollaisia väyliä, kun pääsee heittämään, niin pyyhkiytyy tehokkaasti pois mahdolliset radan pienet puutteet ja oman pelinkin mahdollinen takeltelu ei enää harmita. Monesti hiekkakuopparatojen puute on se, ettei suunnittelijat tee sinne vastaavanlaisia upeita väyliä, vaikka tilaa olisikin. Nyt tuo ehdoton kultakruunu oli otettu mukaan... ei voi kuin ihailla ja kunnia antaa Spin18 kaksikolle täydellisestä ratasuunnittelusta!
Infokartta, heittopaikat ( kiitettävän isot ), lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja roskikset ( myös treeni x 1) hyvässä kunnossa. Löytyi myös huussi tarpeiden tekoa varten. Väylistä paras siis tuo yllämainittu, mutta moni muukin väylä hienoja. Näistä mainittaakoon esim. väylä nro 7 missä jonkinlaiseen laskettelu yms. alamäkeen heitettiin hieman vasemmalle kaartuva väylä kuntoportaiden ja puita sisältäneen laavun vieressä, hieno. Erityismainnan ansaitsee myös nro 15 missä heitettiin ison ja syvän kuopan yli joko suoraan tai oikealta kiertävänä. Jos kiekko päätyy montun pohjalle, niin sadattelujen jälkeen jyrkän nousun voi aloittaa paikalle olleen nousuköyden avulla.
Puutteitakin mahtui joukkoon mukaan. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolien takia ollut. Ainakin ykköseltä kakkoselle siirryttäessä olisi lisäopastusta kaivannut ja yksittäisissä muissakin kohdissa, muutoin korinuolet ajoivat kyllä hyvin asiansa. Taukopenkkien puute oli hieman harmillinen, niitä mahtuisi useammallekin väylälle. Muutama sokkoväyläkin mukaan mahtui, kuten nro 13. Heittopaikkaopasteissa oli hieman epätarkkuuksia sillä joskus on ollut radalla ilmeisesti jotkin kisat ja niiden jäljiltä oli tarralappuja lätkitty missä väylien numerot olivat erilaiset väylästä 12 eteenpäin. Väylän nro 17 heittolinja ei oikein hahmottunut pusikoiden takia. 21-väylän heittopaikkaopaste oli väärin, ei vastannut todellisuutta. Väylä on oikeasti suora 113m, ei oikealle kaartuva. Lisäksi kannattaa ottaa huomion lenkkipoluilla liikkuvat muut käyttäjät joita omalla pelikierroksella aamutuimaan oli kohtalaisen runsaasti liikkeellä.
Kokonaisuutena ottaen em. puutteet olivat kohtalaisen pieniä eivätkä nyt vaikuttaneet arviointiin. Rata oli niin kaunis ja kiva pelata kokonaisuudessaan, jotta puutteistakin huolimattaa saa korkeimman arvosanan ja ampaisee ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Aika hienoa, jotta nyt on saanut kokea peräjälkeen kaksi timanttista rataa, ensin Simpele ja nyt sitten tämä Kyyjärven rata. Saa nähdä mikä ihanuus tulee vastaan seuraavaksi...
5/5
Rautjärven kunnassa Asemanseudulla Rautjärvi Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 763m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 16.5.2021.
Rautjärven metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten lopulta ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja haasteellisia, ei yksitoikkoista lyhyttä suoraan korille tyyliä. Varsinaisesti mikään väylä ei erottunut edukseen, mutta nro 8:n kori sijaitsi kauniisti kivien keskellä. Siirtymät suht lyhyet paitsi infotaululta 1-väylälle selvästi pidempi.
Rakenteiden puolesta erityismaininta tienvarsiopasteista jotka ohjasivat useammasta risteyksestä eteenpäin. Ei ole tuo ihan tavallista herkkua radoilla. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja pääosin koritkin suuntanuolineen laadukkaat.
Mutta ei kuitenkaan... Radalla ei ole kunnon p-paikkaa, vaan auto pitää jättää hiekkatien varteen niin, jotta muut mahtuvat ohittamaan. Aika ison iso puute! Heittopaikat olivat suht isoja, mutta monesti suoraan maassa kiinni ja muhkuraiset. Infokartan kohdalla ei ollut mitään opastetta 1-väylän suuntaan ja sitä saikin sitten tovin etsiskellä... siirtymä muutaman sata metriä. 1-väylän vierestä löytyi myös roskin ja tietenki luonnollisesti tulipaikka ilman puita... Next tee -kylttejä ei ollut, vaikka niitä olisi kipeästi kaivannutkin. Kutosen kori oli vielä nippanappa pelattavissa vaikka osumaa oli jostain ilmeisesti työkoneesta joskus saanut. Parilla väylällä kulku soisen maaston yli, joten märkää on varmuudella myös muutoin kuivaan aikaan! Vaatisi tosi paljon joko kuiviketta märkiin kohtiin tai sitten pitkoksi tai jopa ehkä väylien siirtoa uuteen paikkaan.
Kaiken kaikkiaan Rautjärven rata on hyvä aihio mitä pitäisi vain työstää eteenpäin. Väylät itsessään ovat tämän radan parasta antia eivätkä häpeä yhtään paremmillekaan radoille. Yllä mainitut rakenteelliset puutteet ovat kuitekin sen verran isoja ettei arvosana kovin korkealle pääse kipuamaan. Tuonne ei kyllä ole kiire uudestaan, varsinkin, kun Simpeleen timanttinen rata on suht likellä.
2/5
Ruokalahden keskustaajaman liikuntakeskuksen ja keskustan kauppojen/palveluiden sekä vesitornin vieressä Ruokolahti DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 16.5.2021.
Ruokolahden metsärata sisälsi todella paljon korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja monipuolisia fribaväyliä muutoinkin, mutta ylä- ja alamäet tekivät radasta hyvin omaleimaisen. Siirtymät väylien välillä kohtuulliset, kutoselta seiskalle hieman pidempi.
Väylistä heti ykkönen oli jyrkkään ylämäkeen hieno. 4-väylä mukava alamyötäiseen heitettynä. 6-väylä oli kirjaimellisesti 140m pelkkää nousua lähes korille asti... hapottava väylä ihan todella! 8-väylä upea alamäkeen vasemmalle kaartavana kuusitunneliin heitettävä väylä. Ykkönen loi pelimerkit vaativalle radalle, mutta kyllä 6-väylä oli raskaudessaan ehdoton suosikki! Ei tuollaisia väyliä näe koskaan noin lyhyillä radoilla, paitsi Ruokolahdella...
Opaskartta kunnossa. Heittopaikat isoja ja täydellisessä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen myös erinomaisessa kunnossa! Next tee -kylttejä oli korinuolista huolimatta mukavasti, joten opastus oli radalla täydellinen, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista.
Kovin paljoa ei korjaamisen tarvetta radalla ollut. P-paikka oli hieman hämäävä ensin, sillä opaskartan likellä p-paikat oli kaikki varattuja, mutta auto takaisin tulosuuntaan ja alempaa löytyi kyllä runsaasti tilaa. Radan ympäristössä on aivan taannoin tehty laajoja hakkuita, joten kokonaisia puunrunkoja sekä oksia oli radalla hidasteena isoja määriä. Lisäksi metsäkoneen jättämiin jälkiin oli kerääntynyt paljon vettä ja liejua, vaikka muutoin kuivaa olikin. Tuo "ongelma" korjaantunee ajan mittaan varmastikin sitten, toivotaan näin. Väylistä sen verran, että sokkoväyliä oli turhan paljon. Maasto on ehkä sokkojen kannalta hieman haasteellinen, mutta kuitenkin...
Ruokolahden DGP on ehdottomasti yksi parhaista 9-väyläisistä mitä olen koskaan pelannut. Ja varmuudella raskain 9-väyläinen ihan selkeästi! Pieniä vikoja oli, mutta ne korjaantunevat kyllä aikanaan sitten. Oikeastaan suurin "vika" oli se, että tuollaista rataa olisi heittänyt paljon pidempäänkin kuin vain 9-väylää...
4/5
Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman keskustassa kaikkien kauppojen ja kahviloiden äärellä sekä Simpeleen kartontitehtaan ja Tehtaanpuiston hellässä syleilyssä Simpeleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 2077m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 16.5.2021.
Väylät 1-5 ja 16-20 sijaitsevat kauniilla ja erittäin hyvin hoidetulla puistoalueella. Väylä 6-15 sijaitsevat metsäalueella ja tuovat hyvin mukanaan jonkinmoisia korkeuseroja. Puistoväylät ovat aika tasaisella alueella. Löytyy kaikenlaista väylää monipuolisesti, välillä mennään ylös, välillä kunnolla alas ja välillä ihan kunnon kallioidenkin yli kuten komealla 8-väylällä. Väyläsuunnitteluun on käytetty aikaa ja innovatiivisuutta ja paljon!
Vaikka puut ovat monin paikoin pelissä myös puistoväylillä, niin tilaa on runsaasti heittää, puista ei tule heti liian ahdistavaa tunnetta. 9-väylä on upea kiviröykkiöineen ja 11-väylä oma suosikki alamäkeen heittäen ja kauniin maisema johdosta. Väylät 16-20 ovat kaikki niin valtavan kauniissa miljöössä ja avointa tykitystä, että oksat pois! Siirtymät radalla lyhyet, paitsi 15 --> 16 hieman pidempi. Noinkin pitkäksi radaksi nopea kiertää tiiviyden takia.
Rakenteista on pakko mainita esimerkillisen hyvät opasteet useammasta tienristyksestä aina p-paikalle asti, harvinaista, mutta niin tärkeää herkkua kuitenkin! Infokartta, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja kisakorit suuntanuolineen, harkkakori sekä runsaat next tee -kyltit sekä taukopenkit aivan uutta vastaavassa kunnossa!
Korjattavaakin löytyi. Ekan viiden väylän jälkeen lähinnä ketutti ja potutti. Varsinkin väylät 1 ja 3 sekä väylät 3 ja 4 aivan liian lähekkäin toisiaan. Lisäksi väylät 2 ja 5 turhan likellä tietä, jotta, jos oikein kunnolla jää heitto käteen kiinni, niin sitten katsotaan, jotta minkälaisia vahinkoja tiellä liikkuviin autoihin tuli... Ite siirtäisin nuo viisi ekaa väylää kauemmaksi toisistaan, jotta olisivat turvallisempia. Paikka on turhan ahdas ja ehkä pari väylää voisi aivan suosiolla poistaa kokonaan, niin se toisi taas turvallisuuteen paljon enemmän pelivaraa. Loppupään puistoväylät olivat paljon parempia. Ainakin väylillä 11 ja 12 vaaditaan hyvää spottaamista puiston muiden käyttäjien sekä huonon näkyvyyden takia.
Tämä Simpeleen rata oli kyllä huikean hieno elämys! Heittäjälle joka arvostaa heittotilaa, niin sitä oli tarjolla puiston lisäksi myös metsäväylillä. Tarjolla oli myös hienoja maisemia ja erittäin hyvin hoidettua peliareenaa! Väylien 1-5 ketutuksen jälkeen en olisi mitenkään uskonut, että kuinka fiilis tulee nousemaan loppua kohden. Koskaan ei yhdenkään radan kanssa ole fiilis noussut lähes alimmasta mutakuopan syövereistä aivan huippuluokan fiilikseen noin lyhyessä ajassa! Aivan käsittämätön tunne! Normaalisti alkupään turvallisuuspuutteet saisivat antamaan hyvinkin kehnon arvosanan, mutta Simpeleen rata teki siitä poikkeuksen. Komea, upea ja aivan timanttinen rata minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin. Heittämällä suosikkiratojen listalle ( suosikit-painiketta tullut painettua 13 kertaa 159 pelatun radan aikana )!!!
5/5
HUOM! Kyse yksityisalueesta ja, jos alueella leiri yms. toimintaa, niin pelaaminen ei ole sallittua!
Parikkalan kunnassa Parikkalan seurakunnan Leirimajan mailla sijaitseva Parikkala DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu 16.5.2021.
Tämä koivumetikössä ja kuntopolun varrella sijaitseva rata ei juurikaan korkeuseroja sisällä. Ainoat nyppylät ylöspäin ovat kaksi korinpaikkaa mitkä sijaitsevat jyrkässä rinteessä eli kiekon noutamiseen korista joutuu hieman enemmän jättämään rinteeseen kaloreita kuin tasamaalla tallustellessaan. Väylät ovat hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten kiertäminen on erityisen nopeaa.
Väylät ovat tosiaan lyhyitä ja helpohkoja, vaikkakin toki puita on pelissä jokaisella väylällä. Loppua kohden väylät käyvät mielenkiintoisemmiksi. Nro 7 ja 8 korit sijaitsevat rinteessä mikä loi tasaisen harmaaseen väylämassaan mukavaa vaihtelua. Seiskalla taisin saada aikaiseksi elämäni pisimmän rollerin, kun putti kolahti korin alarautaan ja vieri rinnettä hurjan matkan toooooodella pitkälle. Noh... siinä sitten vain katseli sitä vierimistä ja vilkutti vain... huokaus.... Oma suosiväylä oli kuitenkin nro 9 mikä rakennusta kohden heitettynä oli kaikkein kaunein maisemallisesti.
Opaskartta ja roskis löytyy 1-väylän kohdilta. Heittopaikat ihan ok, tosin hieman kuopalla monilla väylillä, heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit ja suuntanuolet priimaa dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolten lisäksi tiiviillä radalla ei ollut tarvettakaan. Löytyi myös ok-kuntoinen huussi. Leirimaja hyvin kauniin Arkusjärven rannalla. Ja mikäs sen hienompaa ja kauniimpaa kuin istuskella Leirimajan laiturilla tai rannan katoksessa ja evästellä, ei hienompaa paikkaa vois oikein olla.
Parikkala DGP on hyvä kokonaisuus missä ei suurempia puutteita ole. Heittopaikat voisi uudistaa ja Jukankin mainitsemat risut on edelleenkin raivaamatta ja liekö lisääkin tullut, kun aika tuoretta tavaraa oli nyt maassa. Rata ei tarjoa pro-heittäjille mitään erikoista elämystä, mutta tällaiseksi seurakunnan rakennuttamaksi radaksi ajaa asiansa enemmän kuin hyvin.
3/5
Parikkalan kunnan Saaren taajamassa Saaren keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä ja Saaren koulun/kirjaston vieressä Saari DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli kuljettua 2160m. Pelattu 16.5.2021.
Saaren rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-5 kulkivat kauniissa kuusimetsässä ja olivat helppoja ja suht suoria perusväyliä missä par-tulokseen aika helppo päästä ja taitavimmat hakee birdie sikermää ihan tosissaan. Väylät 6-9 olivat sitten erillään alkupään väylistä ja olivat pidempiä ja teknisempiä väyliä joskin selvästi avoimempaa, vaikka puutkin olivat kyllä pelissä. Ei erityistä suosikkiväylää, sillä kokonaisuus oli se mikä miellytti suuresti. Maisemiltaan seiska ehkä hienoin.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen erittäin hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei pahemmin ollut, mutta korinuolien lisäksi niille ei kyllä tarvettakaan ollut. Radalla lyhyet siirtymät paitsi 5 - 6 ( kyltin mukaan 150m ). Kiekot löytyy radalta erityisen hyvin sopivan maaston johdosta. Väylät oli hoidettu esimerkillisen hyvin.
Oikeastaan ainoa pieni suunnittelun kukkanen oli siinä, kun vikalta eli 9-väylältä tosi pitkä siirtymä p-paikalle. Muutoin ei kyllä pahaa sanottavaa radasta löydy. Kuusimetsässä tosiaan omanlaisensa mukava tunnelma ja loppupään väylät hienoja ja pidempiä. Kaikki rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa. Tuon Saaren DGP:n voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Tohmajärven kunnan Värtsilän taajamassa Värtsilän Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1540m. Pelattu 14.5.2021.
Radan neljä ensimmäistä väylää kulkee hiekkakentän jokaisella sivustalla tasaisessa maastossa. Tilaa on heittää reilusti eikä puut kovin kovasti ahdistele. Neljä viimeistä väylää pelataan sitte kuntoradan vierustaa tai metsään tehtyjä väyliä ja korkeuserotkin tulevat peliin mukaan, tosin kohtalaisen lievinä kuitenkin. Siirtymät on lyhyet, joten rata on hyvin nopea pelata läpi. Suosikkiväylä ja radan ehdoton kruunu viimeinen eli nro 9! Kyseinen tasaisen osuuden jälkeen hiekkamonttua ylöspäin heitettävä väylä sopisi minne tahansa vaativammallekin radalle.
Opaskartta, roskis, huussi, teeopasteet ja Seppo-korit riittävän hyvässä kunnossa. Heittopaikat maa-alustalla eli hiekalla. Hiekkakenttä soveltuu myös erinomaisesti pitkienkin siivujen treenamiseen. 9-väylän kohdilla laavu puineen sekä roskis. Kannattaa etukäteen selvittää alueen palveluiden aukiolot. Värtsilässä ei ole omaa kauppaa ja Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä olevat kahviotkin menevät kiinni jo hyvin aikaiseen, ettei tule sitten yllätyksenä, jos on meinannut Venäjän rajan tuntumassa jotain evästellä.
Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan. Tiiviillä radalla ei välttämättä niin tarvis, mutta esim. siirtymä neloselta vitosella ensin hieman hämärä, vaikka hyvin likekkäin ovatkin väylät ne. Väylän nro 8 heittolinja jäi kyllä hieman arvailujen varaan, puita joutaisi pois hieman runsaamminkin.
Tien alittava tunneliväylä ( nro 5 ) oli kyllä yksi erikoisimmista mitä olen missään tavannut. Erikoisuutta on tavoiteltu ja aivan liian kanssa! Väylä ei ole mitenkään turvallinen, vaikka asfaltoitu tie nyt ei kaikkein vilkkain olisikaan. Täysin turhaa kikkailua ja erikoisuudentavoittelua.
Rataa tullaan hieman fiksaamaan kunnan toimesta tämän kesän aikana. Toivottavasti 5-väylä poistetaan ja muutoinkin hieman laitetaan paikkoja kuntoon. Ainakin heittopaikat voisi rakentaa nykyajan vaatimusten mukaan ja tehdä pientä harvennusta puustoon. Kun itse tykkää avoimista väylistä ja vielä, kun 9-väylä oli tosi hieno, niin hyvä fiilis oli pelata. Puutteet nakertavat kuitenkin arvosanaa aika selvästi. Voisi joskus kunnostuksen jälkeen mielenkiinnosta tulla katsomaankin, jotta mitä ovat saaneet aikaiseksi.
3/5
Kiteen kaupungissa Hutsin ulkoilualueen (urheilukenttä, uimahalli, urheilutalo, jäähalli ja hyppyrimäki) mailla Hutsin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 761m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 14.5.2021.
Rata sisälsi selkeitä korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli kaunista kuusimetsää sekä avoimempaa väylää urheilukentän reunamilla. Lyhyiden siirtymien ansiosta pelin eteneminen joutuisaa. Väylistä mukavin oli nro 4 missä heitettiin 75m alaviistoon vasemmalle. Nro 8 erottui myös joukosta, sillä se pelattiin vinorinteeseen. Tuollaista ratkaisua aniharvoin näkee, kun yleensä käytäntö jyrkemmässä paikassa on, jotta mennään joko ylös tai sitten alas.
Opaskartta, heittopaikat (rakennettu hyvin ja isoiksi), heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa.
Muutostarpeitakin olisi... Next tee -kyltit voisi uudistaa, sillä nyt niitä makoili milloin missäkin. Osa asiallisesti paikoillaan, mutta osa siis rikkinäisesti repsottaen ja kokonaan poissaollen. 7-väylästä ei oikein osannut hahmottaa, että mikä mahtoi heittolinja olla, moottorisahalle olisi kova tarve! Lisäksi infotaululta reitti 1-väylälle voisi olla viitoitettu. Vaikkei matka pitkä ollutkaan, niin hieman sai tuumailla, jotta "minnekäs sitä nyt menee"...
Kokonaisuutena ottaen taas sellainen "harmaan massan" rata. Ei oikeastaan mitään sellaista mikä olisi erottunut edukseen tai olisi saanut syttymään. Vika väylä nro 9 outo, sillä heittopaikka oli jostain syystä tyrkkästy lähelle hyppyrimäkien suuntaan menevää alikulkua. Pelkästään rystyä heittävälle aika vaikea, kun kaiteet sen verran likellä.
Näin. Pelasi kerran läpi, muttei ole kiire pelata uudestaan. Toivottavasti rata kehittyy jatkossa lähemmäksi täysimittaisuutta ja väylien oikeaa vaihtelua.
3/5
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden Urheilukentän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 14.5.2021.
Tämän pururadan linjoja noudatelleen ja välillä metsässä koukanneen radan kulkeminen ei ollut kovin raskasta, sillä korkeuseroja oli maltillisesti. Siirtymät oli hyvin lyhyet. Kesälahden keskustan palvelut n. 500m päässä, joten radan sijainti todella hyvä. Maisemat ylhäältä kohden urheilukenttää komeat.
Seppo-korit, heittopaikkaopasteet ja opaskartta + roskis hyvässä kuosissa. Rata kulkee urheilukentän ympärillä ja kentällä on erinomaisen hyvä harjoitella pidempiäkin siivuja, jos sillä ei muuta käyttöä ole.
Potentiaalia paikassa olisi, mutta, että, jotta... ei jaksanut nousta tämä rata rankingissa kovin korkealle. Heittopaikat olivat osin jopa vaarallisessa kunnossa olleet räjähtäneet nurmimattolaatikot, koko tosin ihan sopiva. Väyläopasteita paikasta toiseen ei ollut yhtään ja sen kyllä huomasi, karttaa sai muutaman kerran vilkaista. Heittopaikkaopasteet tosin kertoivat seuraavan heittopaika sijainnin. Osa väylistä aivan liian lähekkäin kuten 3 ja 4 sekä 6 ja 7. Sokkoväyliä turhan paljon, esim. nro 7.
Väylistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli nro 3. Montun reunalta heitettynä suoraan alas, niin näkymä oli absoluuttisen upea! Mutta... miksi ihmeessä rystyheiton linja oli puiden peittämä?!? Kämmenellä heitettynä tilaa olikin sitten vaikka muille jakaa. Oma käsi riitti tällä kertaa puiden ylitykseen, mutta väylästä saisi ihan timanttisen pienellä puiden karsimisella!
Alueessa olisi potentiaalia, jopa kenties 18-väyläiseen asti? Nyt ei tarjolla valitettavasti ollut mitään kovin ehjää ja kiinnostavaa kokonaisuutta. Rata oli tylsähkö kuntopolkua kiertävä viritys. Heitetään suoraan hetken matkaa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla... huokaus... Tarkkaa heittämistä vaadittiin monella väylällä missä oikealla tai vasemmalla odotti aika jyrkkä rinnemonsteri, joten pahimmillaan feidannut kiekko saattaa löytyä hyvinkin jännistä paikoista...
3/5
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 303m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 14.5.2021.
Tällä tasaisella puistoradalla ei korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät hyvin lyhyet, niin sellainen supernopeasti pelattava pikkurata. Sijainti Kesälahden ydinkeskustassa erinomainen. Yläkoulu naapurissa ja S-marketin pihalle luontevinta jättää auto mistä lyhyt matka 1-väylälle. Evästelypaikka siis vieressä.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta noin tiiviillä radalla ei niitä kylttejä kyllä kaivannutkaan. Alue on hyvin nättiä puistoaluetta missä on senkin kautta mukava pelata. Väylät ovat pääosin helppoja, lähes suoraan heitettäviä perusväyliä, ilman mitään suurempia kikkailuja. Väylät tasaisen hyviä, mutta kenties viimeinen 5-väylä paras tai sitten 1-väylän aloituspaikka nätti.
En oikein keksi radasta mitään erityistä korjattavaa. Puistoalueen muut käyttäjät kannattaa spotata mahdollisimman huolellisesti ettei tule ikäviä ihmisosumia. Rata sijaitsee kohtalaisen tiiviillä alueella. Monilla vastaavilla radoilla helmasynti on juurikin nuo liian sumppuun vedetyt väylät. Nyt väylät olivat siis hyvin erillään toisistaan mikä toi heti turvallisuutta pelaamiseen.
Kokonaisuutena oikein mainio rata erittäin hyvällä sijainnilla. Ei voinut kuin nauttia pelaamisesta. Olisi pelannut vielä muutaman väylän enemmänkin...
4/5
Savonlinnan kaupungin Savonrannan taajamassa Savonrannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1367m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2980m. Pelattu 14.5.2021.
Metsäradalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinlaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kierti lähes kokonaan orjallisesti kuntopolun reunustaa, muutama metsäpoikkeama oli joukossa. Väylät lyhyitä ja siirtymät lyhyimmät mitä 18-väyläisellä radalla on koskaan nähnyt, niin kiertäminen erityisen nopeaa.
Auto parkkiin kirjaston viereen ja kävely koulun pihamaalle mistä lähtö. Radan rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Alusta löytyy infokartta ja roskis. Heittopaikoista nro 1 oli heti riekaleinen ja maahan lätkäisty, ei luvannut hyvää. Kuitenkin jatkossa heittopaikat olivat ihan ok kunnossa, pieniä, mutta eivät väylätkään pitkiä olleet. Heittopaikkaopasteet olivat vanhoja ja osin hieman kulahtaneita, mutta ajoivat asiansa vielä ihan hyvin. Korit hyvässä kunnossa olleet Sepot. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niille ei ollut käyttöä. Jokunen taukopenkki, lisääkin olisi mahtunut. Suosikkiväyliä kaksi eli nro 9 ja nro 14 mitkä poikkesivat muista selvästi edukseen, kumpikin mukavia, alamäkeen heitettäviä väyliä.
Mutta... itelle tulee näppylöitä näistä radoista mitkä on orjallisesti vedetty kuntoradan varteen ja kori sitten vasemmalla tai oikealla kuntopolun jommallakummalla puolella. Väylät sinällään vaihtelevia ja erilaisia heittotyylejä saa käyttää, mutta... luvattoman paljon sokkoväyliä mitä yksinäisen heittäjän oli hieman kurjaa heitellä. Rata vedetty jostain käsittämättömästä syystä niin nippuun, että edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikka monesti aivan liian lähekkäin. Joissakin kohdin jopa vaarallista touhua, turvallisuuspuoli suunnittelussa aika pahasti unohduksissa. Opasteita olisi myös voinut olla paremmin kirjaston p-paikalle jo tiestöltä ja p-paikalta koulun pihaan myös.
Tylsä, todella tylsä. Pian tylsyyteen kuitenkin tottui ja lopputulemana kuitenkin ihan heitettävä ja nopeasti kierrettävä rata. Vaipuu vain valitettavasti frisbeegolfratojen niin valtaisaan harmaaseen massaan, että suurin osa väylistä jo unohtunut näin muutama päivä pelaamisen jälkeen. Turvallisuuspuutteet monilta osin liian massiiviset sekä radan toteutuksessa muutoinkin menty siitä mistä aita on matalin... Ei ole tarve ihan heti tulla uudestaan.
2/5
Moi! Kuulemasi huhut pitävät paikkaansa. Paikalliselta frisbeegolfseuralta saadun tiedon mukaan rata tosiaan päivittyy kevään aikana Multigolf-radaksi. Radan päivitystyöt alkavat heti, kun alueen nurmi kuivahtaa sen verran, jotta sinne voi työkoneilla mennä. Samassa yhteydessä uudistuu multigolf-konseptin mukaisesti myös kaikki väylä ja ratakartat. Julkaistaan ne fgr:llä heti, kun ovat vain suinkin saatavilla.
Moro! Miun oma viesti Frisbeegolf Kuopio -ryhmään 13.4.2021:
********************
"Muutaman päivän takaiseen Atrain-viestiin hieman täydennystä.
Lunta tosiaan sellaiset 0-40cm paikasta riippuen. Väylät ja siirtymät hyvin käveltävissä vaikka kiekko lentäisi sinne kuuluisaan Hornan tuuttiin... ?
Kahlaaminen siis hyvin helppo urakka ku edellisellä omalla kerralla oli lunta vielä 80cm. Märkää tosiaan on, joten kumisaapasta vaan jalkaan! Nastoja ei tarvinnu nyt, mutta lähimmän viikon aikana, jos heittää yöllä pakkaselle ja menee aikaseen aamulla pelaamaan, niin nastat voi hyvinkin tarpeelliset olla. Nyt liukkaimmat kohdat pääsi hyvin kiertämään. Heittopaikat lapioinnin ansiosta sulat, ihan muutamalla oli hitusen jäätä, mutta hyvin saa vauhdin otettua kuka niin tekeepi. P-paikka hyvässä kunnossa, joten perille voi hyvin ajaa autolla.
Jotta eiku pelaamaan vaan ja nauttimaan hienosta lajista!
********************
Ja tiedon päivitys toiselta käyttäjältä 17.4.2021:
Päivitys la 17.4. Viikossa vähentynyt 10cm. Väylät 2-6 sekä 12-14 lunta 15-30cm, muualla 0-15cm (about!) Pakkasyön jälkeen hanki kesti ja hyvä heittää. Heittopaikat kunnossa!
Hei! Isojoen kunnalta on yritetty saada radasta tarkempia tietoja, mutta hieman huonommalla menestyksellä. Radalla pitäisi olla tällä hetkellä tosiaan 12-väylää, mutta kolmen lisäväylän pituuksia tai sijaintia radalla ei ole ylläpidolle lukuisista pyynnöistä huolimatta toimitettu. Ainakin suunnitelmissa heillä on jollain tavoin uudistaa rataa vuoden 2021 aikana. Uutta ratakarttaa ei ole kunnan mukaan tulossa ennen tuota radan remonttia.
Käyty pelaamassa tänään. Lunta sellaiset 40 - 60cm ainakin, välillä oli likimainen vyötäröön asti upoksissa. Tarpoa sai hankien keskellä tosissaan ja kunto kasvoi kyllä kohisten. 12-väylän joutuu jättämään heittämättä hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin viikonloppuisin, sillä alueella runsaasti pulkkamäkiä. Kannattaa huomioida lumen tuoma hidaste pelaamiseen, sekä riittävän neste- ja eväsmäärän mukaan ottaminen!
Vuorelan frisbeegolfkenttä ( samoin kuin vieressä sijaitseva Kunnonpaikka DiscGolfPark ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa. T: Marko Nygrén, fgr.fi/ylläpito
Kunnonpaikka DiscGolfPark ( samoin kuin vieressä sijaitseva Vuorelan frisbeegolfkenttä ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa. T: Marko Nygrén, fgr.fi/ylläpito
Huuhanmetsä DiscGolfPark on Kuopion parhaiten talvella ylläpidetty frisbeegolfrata, jossa myöskin järjestetään talvikauden viikkokisoja. Lisätietoja Huuhanmetsän talviradasta osoitteesta: https://www.deepintheforest.fi/
Frisbee Päiväranta on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole. Fgr:n ratakartta on ehdoton varuste, sillä valitettavasti radan opasteet on kaikki tuhottu vandaalien toimesta eikä uusia ole tilalle tullut.
Pelaaminen onnistuu myös illalla, sillä varsinkin neljällä viimeisellä väylällä urheilualueen valot valaisevat hyvin myös vieressä kiertävää rataa. Taskulamppu kannattaa kuitenkin mukaan ottaa. Lisäksi tulee huomioida, että radan rinteissä on useammassa kohdin alueella hyvin suositut pulkkamäet, joten pelaamisen suhteen kannattaa käyttää isoa varovaisuutta siltäkin osin.
Varpaisjärven pelaaja-aktiiveilta saadun tiedon mukaan Varpaisjärvi DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Nerkoon kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan Nerkoo DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Lapinlahti DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Alueella kulkee hiihtolatuja, mutta kunnalta saadun tiedon mukaan eivät estä radan pelaamista, kunhan otetaan kaikki alueen liikkujat huomioon. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.
Hei! Radan hallinnoijalla on oikeus asettaa radan käyttämisen ehdoksi haluamansa suuruinen pelimaksu ja jokaisen radalla vierailevan tulee maksu suorittaa Nuorisokeskuksen vastaanottoon. Tällä tuetaan nuorisotyötä ja toimitaan samalla yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Moi! Luokituksien tarkemmat kriteerit löydät osoitteesta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/ ja tuolla lisäksi oikeasta reunasta vielä kaksi asiaa tarkentavaa linkkiä. Kuhmoisten radan kohdalla kyse on juuri tällä hetkellä vain par-lukeman pienuudesta ettei yllä aivan ylempään luokkaan.
Moro! Jos rata ei minua miellytä, niin se ei miellytä. Ennenkuin alkaa oma vastinettaan julkisesti näkyville laatimaan, niin olisi hyvä hetki vetää henkeä ja miettiä sanojaan uudestaan ettei tulisi yllä olevia ylilyöntejä. Minulta ei lisäksi ole mitenkään pois se, että moni myös on tykännyt tästä radasta, kukin tyylillään, tottakai.
Uuraisten kunnassa Hirvaskankaan kylällä koulun vieressä Hirvaskangas DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (529m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m.
Nelosväylän pientä kipuamista lukuunottamatta aika tasaista maastoa, joten kohtuullisesta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli kokonaisuutena helppo kera lyhyiden väylien, mutta jokaisella väylällä oli silti aina jokin oma jipponsa eli ihan suoraa heittoa korille ei ollut kuitenkaan tarjolla. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä ja tasamaata. Radan helppoutta kuvastaa se, että äärimmäisen harvoin, jos koskaan heitän 9-väyläistä par-tulokseen toisin kuin nyt. Epäonnistuneen avauksenkin jälkeen par on helpohko pelastaa kahdella seuraavalla heitolla. Toki oma peli sujui varsin hyvin kokonaisuudessaan, mutta kuitenkin.
Erikoisin ja samalla suosikkiväylä oli täysin kaikista poikkeava väylä nro 3 enkä tuollaista ole koskaan missään muuallakaan nähnyt. Vain 59m alamäkeen, mutta edessä pelkkää puustoa ja kori jossain siellä keskellä. Vähän mietin, jotta onko siinä jäänyt väylä kokonaan raivaamatta, mutta siitä se on puiden yli viskattava ja yritettävä kääntää korille. Joku voi pitää aika kummallisena väylänä, enkä kyllä yhtään ihmettele...
Siirtymät koko ajan lyhyet. Heittolinjat kolmosta lukuunottamatta helposti hahmotettavissa. Maisemat radalla upeat ylhäältä montun päältä katsoen koulun ja kiekkokaukalon suuntaan. ABC Hirvaskangas auki 24h ( 2min ajomatka radalta ) ja sieltä saa ruokatarpeita moneen lähtöön.
Rakenteet suht tuoreella radalla hyvässä iskussa edelleen. Löytyy ratakartta mikä lätkäisty tosin kummallisesti lukemista hankaloittavan kumpareen päälle, vaikka tilaa olisi ollut hehtaaritolkulla laittaa se muuallekin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit ( myös treeni ) nuolineen moitteettomat.
Mutta, että... ei. Radan suunnittelu hyvin puutteellista. Ensimmäinen puute väylät nro 1 ja 2, mitkä olivat liian likellä toisiaan. Hieman turvatonta heittää kakkosella, jos joku viskaa vielä ykkösen korille... lisäksi väylät 6-9 hirvittävässä sumpussa mitä ratakartta ei kokonaan kerro! Itseni viereen tipahti viereiseltä väylältä kiekko ja oma kiekkokin livahti väärällä väylälle, kun vähän feidasi liikaa. En oikein jaksa ymmärtää, jotta mitä suunnittelijat ovat tässä kohdin ajatelleet. Tilaa olisi ollut taas vaikka kuinka paljon... surullista. Hiekkakuopparatojen pitäisi saada aina kruununsa pitkällä liidätysväylällä. Täällä sellaista ei ollut, kun kuopan pohjalle ei menty lainkaan pelaamaan. Liekö sitten kaukalo ja hiekkakenttä jotenkin rajoittaneet? Huoltorakennukset? Vai kaukalon valaisinpylväät? Mene ja tiedä mikä on ollut syynä, mutta se tärkeä kruunu jäi valitettavasti nyt uupumaan.
Harmi, todella harmi. Ratasuunnittelua oli Hirvaskankaan radan selkeästi Akilleen kantapää. Tilaa olisi ollut toteuttaa paljon väljempi rata, mutta nyt lähes koko rata vedetty käsittämättömään sumppuun. Rata on kuitenkin maisemiltaan kaunis ja aloittelijoille mukava pelata, jossa voi helpohkosti sitä par-tulosta lähteä tavoittelemaan, vaikkei pro-tasolle heitoillaan yltäisikään, kuten allekirjoittanut. Kovasti vaikeaa antaa arvosanaa, kun vuoroin miettii tosi alhaista ja vuoroin kuitenkin puutteista välittämättä hyvin korkeaa... laitetaan riita puoliksi ja otetaan siitä välistä:
3/5
Jyväskylän kaupungissa Tikkakosken taajamassa luontopolun ja koirapuiston lähettyvillä Lounetjärven rannalla Tikkakosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (693m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Tämän metsäradan pelaaminen kävi lähinnä kevyestä ulkoilusta, sillä rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt yhtään. Radan väylät olivat lyhyitä, helpohkoja ja tasamaan heittelyä vailla mitään isompia jippoja tai erikoisuuksia. Toki puitakin oli runsaasti kuitenkin pelissä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Vesi hienosti maisemallisesti läsnä useammalla väylällä, kuitenkin väylät niin kaukana vesirajasta ettei edes aloittelijan heitto voi edes teoriassa lentää veteen. Tasaisesta väylämassasta erottui aivan omassa kastissaan edukseen nro 9 mikä oli hieno pieneen alamäkeen heitettävä tekninen väylä mikä sopisi ihan mille tahansa pro-tason radallekin.
Siirtymät kummalliset... itse radalla siirtymät olemattomat. P-paikalta useamman sadan metrin siirtymä alikulun alitse ekalle heittopaikalle. 1-väylän jälkeen pieni p-paikka mihin yhden pelaajaporukan auto juuri kurvasi, kun itse siitä ohi meni. Eli radalla kaksi p-paikkaa, vaikka opastus koirapuiston kulmilla olevalle p-paikalle, ainakin se on isompi. Hieman sekavaa.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten kohtalaisen tuoreelta radalta sopii odottaakin. Löytyi infokartta, hyväkuntoiset heittopaikat ( suojana useammalla väylällä puukehikoita ), heittopaikkaopasteet, korit + treeni myös ok. Next tee -kyltit löytyi, vaikka tiiviillä radalla olisi ilmankin ehkä pärjännyt.
Mutta... ei vaan sytyttänyt ihan loppuun asti. Jotenkin tylsää ja osin sekavaakin oli tämän Tikkakosken radan toteutus. Rata kulki erittäin tiiviillä alueella ja väylät oli ahdettu liian sumppuun. Kun pitkiä väyliä ei ollut mahtunut mukaan, niin yksi on pitänyt väkisin kuitenkin runtata mukaan eli nro 8 mikä sitten teatraalisella mandolla olikin saatu venytettyä pitkiin mittoihin, ei, ei, ei! Ja mikä tarkoitus oli nelosen mandolla?!? Ilmeisesti suojella vitosen heittopaikkaa, mutta olivat jo joka tapauksessa liian lähekkäin nämä väylät, niin mando siltä osin turha. Ihan snadisti tuli vain mieleen, jotta pitäisikö rata lähtökohtaisesti tehdä kokonaan jonnekin muualle missä tilaa olisi ollut toteuttaa oikeasti laadukas ja lähes kaikilta ominaisuuksiltaan parempi rata.
Kasassa on ihan kohtuullisen nätti ja helpohko 10-väyläinen rata hienoissa vesimaisemissa. Jotenkin vain paikka on väärä tai rata liian pitkä alueelle. Keinotekoiset mando viritelmät eivät oikein ymmärrystä saa. Paljon pitää radan muuttua, jotta innostaisi uudelleen mennä pelaamaan.
2/5
Uuraisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä Uurainen DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (880m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Rata sisälsi reippaasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1, 2, 8 ja 9 sijaitsivat pellolla/puistossa missä paljon heittotilaa ja puut eivät rankaise heikompaakaan heittäjää. Loput väylät kiersivät sitten pururadan linjoja myötäillen. Heittolinjat olivat selkeät. Väylät kohtalaisen helppoja pidemmälle ehtineelle, vaikka väyläpituudet lähes 100m keskiarvolla. Väylissä ei mitään isoja oivalluksia vähän ylä/alamäkeä tai tasamaata 75-150m ja sitten kori kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella metikössä + tietenkin ne avoimet liidätykset. Suosikkiväylä ehdottomasti kakkonen missä hieno alamäkiliidätys. Kasilla jonkinmoinen ylämäki plus lopussa kaarros vasemmalle, mukava ja massasta poikkeava väylä.
Siirtymät olivat pääosin lyhyet, mutta yksi oli sitten oikea siirtymien siirtymä. Kutoselta seiskalla 100m merkkipaaluja sai ohitella lukemattomia määriä. Kartta ei auttanut yhtään, kun osa poluista oli leikkaantunut pois. Next tee -kylttejä oli tuolla siirtymällä kyllä, mutta silti oli aika arpomista suunnassa. Tämän siirtymän varrella oli myös laavu puineen tulistelua varten. Kyltitykset väylältä toisella muilta osin ihan ok.
Rakenteet olivat kiitettävän hyvässä kunnossa. Löytyi kentän kyltti isommalta tieltä ( !!! ), infokartta, heittopaikkoja, heittopaikkaopasteita, lukittava löytökiekkolaatikko, koreja suuntanuolineen, myös treenikori löytyy. Roskis oli ainakin lähdössä.
Suunnittelun pienestä heikkoudesta kertoo kasin ja ysin oleminen liian likekkäin. Vaikka kasi viskotaankin reippaaseen ylämäkeen, niin silti kiekkojen lipeäminen väärälle väylälle jopa todennäköistä.
Kaiken kaikkiaan oikein monipuolinen ja mukava kattaus väyliä. Tällaista teknisesti heikompaa heittäjää lämmitti kovasti mieltä avoimien väylien runsas määrä, jotka eivät rankaise kuten tiukat metsäpillit joissa linjalta eksyminen tietää monesti rutkasti lisäheittoja ihanien supermegamonsteri ryteikköjen ansiosta. Metsä/pururataväylätkin olivat mukavia heittää. Ei mitään huippuvaikeaa tai mieleenpainuvan erityistä, mutta mukavaa pelata kuitenkin. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
4/5
Joutsan kunnassa Leivonmäen kylällä Leivonmäen kansallispuiston ja Kurkiauran koulun läheisyydessä Leivonmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 6-väylää (431m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Rata pelattu 11.11.2020.
Leivonmäen rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli kaksi avoimempaa väylää eli nelonen ja kutonen mitkä heitettiin kahden eri urheilukentän kohdilla. Tai noh... ykkönen... olihan se pensaikon ja koivujen takaa avoimelle kentälle heittäminen aika metkaa. Järkevää? En olisi ihan vakuuttunut. Muut väylät sitten mukailivat kuntorataa. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyet.
Lähtöpaikka tosiaan koulun takana missä ratakartta hyvin esillä. Kaikki heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja mukavan informatiiviset.
Mutta, että... olihan tämä sellainen nollabudjetin rata mikä huokui oikeastaan ihan kaikesta. Nollabudjetin rata voi olla ihan kiva ja pelattava, mutta... Heittopaikat olivat maapohjalla. Korit olivat omametallipaja.comin valmistamia ja ketjut päästivät pahasti läpi, joten ei kehuja radan tärkein varuste saa ja osa koreista vielä vinossakin eli kohtalaisen huonossa hapessa. Next tee -kylttejä ei missään. Ainakin ykköseltä kakkoselle olisi voinut viitta olla. Nuo kyltitykset pystyy helposti tekemään myös sillä nollabudjetilla halutessaan, monimutkaisia viritelmiä ei vaadita. Kakkosella ja vitosella lähinnä järkyttävät ryteiköt odottivat niin vasemmalla kuin oikeallakin, joten ilman tarkkaa spottausta heippa kiekot ryteiköihin ja runsaasti vettä sisältäviin ojiin. Ryteiköt olivat valtavat näin syksylläkin, saati mitä ovat kesällä...
Rata oli sinällään loogisesti etenevä pikkunätti radan aihio. Väylät olivat sinällään ihan suht järkeviä ja hieman vaativiakin. Kahdella eri kentällä niiden ollessa vapaana mahdollista monipuoliseen draivereiden ulkoilutukseen treenin muodossa. Kakkonen ja vitonen vaatisivat aika hurjan raivausurakan, jotta väylistä saisi edes jotenkin järkevät pelata. Ykkösen heittopaikka on ihan jees, mutta pusikoita pitäisi edestä kuitenkin raivata. Lisäksi paremmat korit ja päällystetyt heittopaikat, niin radasta saisi oikein mainion pikkuradan mikä sopisi mainiosti koululaisten käyttöön Leivonmäen pienelle kylälle. Hieman kyllä epäilen, että ryteiköiden raivaamiseen intoa riittää, sillä homma on aika hurjan paljon...
Tuossa kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan!
1/5
Joutsan keskustan ja valtatie 4:n vieressä Huttula frisbeegolf. Radalla pituutta 5-väylää (298m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1100m. Rata pelattu 11.11.2020.
Huttulan rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät kulkivat tasaisella puistoalueella ja, kun siirtymiä ei pahemmin ollut, väyläpituudet ja rata lyhyet, niin yksi nopeimmista radoista mitä olen koskaan kiertänyt. Väylät olivat helpohkoja neppailuväyliä mitkä eivät pelillisesti juurikaan haastetta tarjoa, nelosella mando toi vähän haastetta. Kivoin väylä oli ehkä viimeinen missä heitettiin kohden huoltamorakennusta ja kori komeiden kuusien edustalla. Maisemallisesti myös kolmosväylä oli hieno veden äärellä. Muutoin vesi vain hienosti maisemallisesti läsnä, ehkä juurikin kolmosella kannattaa vähän varoa ettei kiskaise pahasti hutia vasemmalle jolloin toki vesi voi kiekkoa puoleensa kutsua. Heittolinjat koko ajan selkeät ja suurimmalta osalta hyvin avoimet, toki puitakin oli hieman pelissä. Sivuun harhautuneet kiekot löytyvät helposti.
Radan rakenteet riittävän hyvässä kunnossa. Varsinaista ratakarttaa ei ollut, mutta ykkösväylän heittopaikalla huoltoaseman kulmilla oli kuitenkin infotaulu missä väyläopasteista koottu "kartta" ja muuta infoa. Heittopaikat olivat pieniä ja parhaat päivänsä nähneitä, mutta ajoivat vielä ihan kohtuudella asiansa. Heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Korit suuntanuolineen olivat laadukasta dgp tasoa.
Radan sijainti suorastaan erinomainen nelostien varressa! Teboil Huttulassa voi evästellä tai piipahtaa myös Joutsan keskustassa aivan vieressä missä lisää palveluja.
HUOM! Radalla ei saa käyttää ollenkaan draivereita! Ainoastaan putterit ja midarit sallittuja.
Huttulan radassa ei oikeastan ollut mitään erityistä vikaa muuta kuin, että väyliä oli vain viisi. Väylät olivat aika likekkäin, mutta näkyväisyys hyvä kuitenkin. Aloittelijoille ja matkalaisille monipuoliseksi taukopaikaksi erinomainen ratkaisu! Pidemmällekin ehtineet saavat radalla hyvää lähipeli ja puttitreeniä. Rata oli todellinen hyvän mielen rata mitä oli erityisen mukavaa pelata! Milloin tahansa voisi mennä pelaamaan uudestaankin!
4/5
Joutsan yhtenäiskoulun, liikuntahallin ja urheilukentän läheisyydessä Joutsan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1644m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Rata pelattu 11.11.2020.
Joutsan lajissaan hyvin perinteinen metsärata ei kovin kummoisia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyen puoleisesta ulkoilusta lopulta kävi radan kiertäminen. Rataan mahtui hyvässä suhteessa niin metsä kuin puhtaita pururataväyliä. Onneksi ei oltu Joutsassa sorrottu ko. ratojen perisyntiin, jotta säästetään tonni ja laitetaan kaikki väylät kulkemaan pururataa pitkin, pointsit siitä! Väylät olivat enimmäkseen tasamaan tekemistä, pari ylämäkeen mennyttä väylää taisi olla ja alaspäin ei taidettu kunnolla mennä kuin kerran. Heittolinjat olivat koko ajan ihan hahmotettavissa. Tasaisen harmaasta väylämassasta ei oikein suosikkiväylää erottunut.
Väylät olivat kohtalaisen lyhyitä ja, kun siirtymätkin pääosin lyhyitä (hieman pidempi 4 - 5 ja 14 - 15), niin radan kiersi "normaalia" 18-väyläistä selkeästi nopeammin.
Radan rakenteet olivat hieman vaihtelevassa kunnossa. Infokarttoja löytyi kaksikin kappaletta hyväkuntoisena. Ensimmäinen oli yhtenäiskoulun parkkipaikan kupeessa urheilukentän päädyssä mistä luuli radan jo merkintöjen mukaan alkavankin. Tarkempi tarkastelu osoitti ettei ko. karttaan oltu kuitenkaan merkattu ko. kartan sijaintia, tämä oli jälkikäteen tussattu karttaan. Lähtöpaikka ja toinen infokartta löytyi kentän toisesta päädystä 400m päässä p-paikalta alikulun jälkeen. Auto tosin parkkiin koulun luokse, lähtöpaikalla ei parkkipaikkoja! Sekava viritys oli tuo karttasekoilu, kun yksi pieni, mutta merkittävä juttu oli unohtunut karttaan merkata.
Heittopaikat olivat nurmimattoa ja suurimmaksi osaksi suoraan maahan lätkäistynä ja tietenkin hyvin muhkuraisia. Osa oli sitten parempia ja tasaisempia lavetille nostettuna. Heittopaikkaopasteet olivat hyvässä iskussa. Kuten aiemmin jo todettua, niin korien suhteen ratkaisu oli mielenkiintoinen, kun osa oli dgp:tä ja osa prodigya, mutta ajoivat toki mainiosti asiansa. Dgp:ssä oli kori nuolet, muissa ei. Treenikorikin löytyi ennen alikulkua urheilukentän puolelta. Korien suhteen ratamestarin erikoisina nähtiin kahden korin sijoittelu puisen kaapelikelan päälle. Next tee -kylttejä oli periaatteessa ihan riittävästi, mutta ainakin 11 - 12 siirtymä oli oppailua, lisäksi kyltit kovasti kulahtaneet ja olisivat isossa uusimisen tarpeessa.
Kahdessa kohdin väylät menivät turhan likellä toisiaan. Nelonen ja seitsemäntoista olivat hankalat sillä neloselta tullut heitto eksyy helposti nro 17:n heittopaikalle mitä ei oltu mitenkään suojattu. Sitten nro 8 ja 9 suhteen suunnittelijalla on käynyt todellinen suunnittelumokien klassikko missä ysin heittopaikka on likimain keskellä kasin heittolinjaa, siltä osin kartta ei pidä aivan paikkaansa. ISO vaaran paikka tuollaisenaan! Ysin heittopaikka olisi helposti siirrettävissä muutaman metrin sivummalle tai sitten vahvasti suojattavissa, mutta tuollaisenaan ehdottomasti yksi vaarallisimmista ratkaisuista mitän olen tähän mennessä nähnyt! Lenkkeilijöiden takia spottaus erityisen tärkeää tällä radalla.
Joutsan rata oli kyllä erikoinen oman arvioinnin kannalta. Näitä ratoja löytyy 13 kappaletta tusinasta, sillä rata oli niin tyypillinen metsä/pururata rata kuin olla ja saattaa, voisi jopa sanoa tylsähköksi. Väylistä ei löytynyt mitään oivaltavaa erikoisuutta. Rakenteissa ja radan turvallisuudessa oli yllä mainittuja merkittäviä puutteita. Mutta... siltikin rataa oli mukava pelata. Vaativuutta oli lyhyistä väylistä huolimatta ja puutteetkaan eivät pelaamisen iloa tällä kertaa vieneet. Rata oli ehjä ja looginen kokonaisuus minkä voisi pelata aivan hyvin joskus uudestaankin. Normaalisti tuollaiset puutteet veisivät arvioinnista pari pykälää pois, nyt ei.
4/5
Petäjäveden kunnan keskustassa Kirkonkylän koulun naapurissa Kettulanvuoren ulkoilualueella Kettulanvuoren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 20-väylää (1893m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Petäjäveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin, sillä niin ylä kuin alamäkiäkin löytyi tasamaan lisäksi. Väylät olivat vaihtelevia, ei mitään helppoa tekemistä, vaikka yhteispituus ei kovin kova ollutkaan. Heittolinjat selkeät jokaisella väylällä ja heittotilaa usein ilahduttavan paljon. Siirtymät ok mittaiset, ainoastaan 1 > 2 pidempi. Väylistä osa meni puhtaasti metsässä ja osa seuraili sitten pururadan linjoja. Näiden väylien suhde oli kuitenkin hyvä eikä esim. pelkkiä pururataväyliä ollut liikaa, kuten liian monesti on tapana...
Suosikkiväyliä kolmekin kappaletta. Nro 2 oli pitkään aikaan jyrkin väylä mitä on ylöspäin kavunnut (hienot maisemat päältä). Nro 5 oli aika uniikki ja metka alamäkiväylä, oikeasti hieno. Hieno oli myös nro 18 lyhyt alamäkiväylä.
Rakenteista korit olivat parasta radan osaa, aivan priimakuntoiset! Teet olivat pääosin tarpeeksi isot, mutta kunto hieman vaihteli. Lukittu löytökiekkolaatikko löytyi likeltä 2-väylän heittopaikkaa. Löytyi myös jokunen roskis. 9-väylän jälkeen löytyi tulipaikka ilman puita ( !!! ) ja lukittu ( !!! ) huussi... jep! Se lukitus auttoikin kovasti ison hädän kourissa tuskaillutta heittäjää... Talvella rata ei käytössä hiihtolatujen takia.
Mutta, että, jotta... ei. Infokartta ei löytynyt sitkeän metsästämisen jälkeenkään. Fgr-linkki ohjaa pysäköimään koulun ja urheilukentän parkkiin missä eka väylä ja sieltä reilu siirtymä kakkoselle. Kohden kakkosta suunnistaessa löytyi se löytökiekkolaatikko ja oletettu paikka ratakartalle, missä ei kuitenkaan mitään ollut. Miksi ihmeessä rata"kartta" ja laatikko olivat tuolla, kun opastus on ihan jonnekin muualle, hyvin epälooginen startti radalle!
Kiukun pihinää ja puhinaa sai allekirjoittaneessa aikaiseksi opasteiden surkeus! Voi itku sentään... koulun parkista ei löytynyt karttaa, ei 1-väylän heittopaikkaopastetta, ei löytynyt mitään next tee -kylttiä kakkoselle mitä saikin sitten ihan huolella arvuutella, kun karttakaan ei siltä osin pitänyt paikkaansa. Heittopaikkaopasteet puuttuivat väyliltä 1, 2, 8, 10 ja 20 ja hyvin monella muullakin repsottivat melkein irti. Next tee -kylttejä ilmaantui alun sokkokävelyn jälkeen, mutta silti lukuisia väyliä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan on käveltävä, erityisesti väylät 2, 4 ja 19.
Opasteiden kokonaisvaltainen rappiotila oli kaikkein suurin puute Petäjäveden radalla! Vaikka alun katastrofin jälkeen tilanne hieman paranikin, niin silti taso oli surkea. Ja, jos alussa kettuuntuu surkeisiin opasteisiin, niin sitä tunnetta on vaikea korjata enää loppuväylillä. Hasardiväylien kuningas oli nelonen missä heitettiin sokkona ylämäkeen juuri siihen suuntaan mistä ko. väylälle kävellään, mikä lie ajatus moisessa?!? Kolmosella älä pliis heitä puttia tai lähestymistä korin taakse liian pitkäksi tai löytyy kiekko hyvin jännästä paikasta.
Opasteiden alennustila leimasi omaa pelikierrosta paljon. Ei infokarttaa ja kaikki muutkin mahdolliset opasteet hyvin puutteelliset, niin ei hirveästi naurattanut, ei. Jatkuva kartan lukeminen sai kettuuntumaan entistä enemmän kierrokseen. Tämä on sikäli harmi, sillä ei rata missään nimessä huono ollut ja korkeuseroja, hyviä maisemia ja hienoja väyliäkin riitti. Periaatteessa siis kasassa oli oikein hyvän radan ainekset ja opasteiden kuntoon laitto nostaisi omaa arviotakin parilla pykälällä. Tuossa kunnossa ei varmuudella uudestaan!
2/5
PS. Radan luokitus tipahtaa ylläpidon toimesta 2-tasolle. Ilmoitelkaa sitten, kun opasteet taas kukoistavat, niin tehdään muutos ylöspäin.
Multian kunnassa keskustan hiihtolatujen äärellä Multian frisbeegolfrata. Radalla mittaa 21-väylää (2538m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5800m.
Multian rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kohtalaisen kevyestä kierroksesta olisi siltä osin käynyt, mutta väylien yhteismitta oli kuitenkin kohtalaisen iso, joten hyvän kuntoliikunnan puolelle kuitenkin meni. Siirtymät lyhyitä, ainoastaan 15 - 16 hieman pidempi. Vaikka kohtalaisen tasaista olikin, niin silti pientä ylä- ja alamäkeä oli saatu kierrokseen mukaan. Ei niin tarkkaa heittäjää miellytti kovasti se, että metsäväylilläkin oli monesti runsaasti tilaa heittää ja heittolinjat olivat selkeät. Toki joukossa oli myös ahtaita metsäväyliäkin ja niiden vastakohtana sitten oikeasti avointa väylää myös, missä puut eivät olleet lähellä rankaisemassa.
Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vain osittain pururataa pitkin, toki ylityksiä oli sitten enemmän. Tämä hyvä, sillä pelkästään kuntopolkua seuraavat väylät ovat todella tylsiä heittää. Tällä hetkellä väylillä 1, 2, 4 ja 7 koreja oli siirretty talvilayouttia varten muutaman kymmenen metriä lähemmäs heittopaikkaa. Kesälayoutin väylä nro 20 eli nyt muutettu talvilayoutin nro 8 väyläksi. Kesälayoutin 8-väylä sijaitsi vieressä. Kun hiihtoladut tulevat alueelle, niin kesälayout poistuu käytöstä.
Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten juuri uudistetulta radalta saattaa odottaakin. Löytyi infokartta, heittopaikat isoja (varustettu harjoilla ja lapioilla), teeopasteet selkeät, next tee -kylttejä esimerkillisen paljon, vaikka seuraava väylä olisi ollut aivan vieressäkin. Korit huomiolippuinen laadukkaat dgp:t. Lähtöpaikalta löytyi tulipaikka ja huussi. Myös roskiksia oli, runsaasti pieniä tuhkiksia ja ojien yli mukavasti lankkuja monin paikoin.
Väylistä mielenkiintoisin oli nro 14, mikä oli 198m pitkä par5-väylä harjun päällä kulkien ja koko ajan vasemmalle kaartaen. Väylällä kannattaa pysyä tai muutoin löytää kiekkonsa ei niin kivasta paikasta. Ja niitä ei kivoja paikkoja löytyi... todellakin... 10 heiton edestä! Ratamestarin pieni erikoinen oli väylällä nro 3 missä kori hienosti kiven päällä.
Väylissä olisi riittänyt viilattavaakin. Nro 8 oli aika vaarallinen väylä alamäkeen ja mutkaan heitettynä, joten spottaus ihan ehdoton! Pitkä väylä kaartui voimakkaasti oikealle ja ojissa oli näin syksyllä todella paljon vettä ja muutoinkin väylä oli suurimmaksi osaksi melkoista mutavelliä, kuoriketta kuulemma on tulossa jossain vaiheessa. Nro 9 oli minusta tylsä ja turha hazard/ob-kikkailu, vaikka sillä näyttävyyttä olikin selvästi haettu. Nro 17 oli radan pisin eli 270m pitkä väylä. Yleensä nuo pitkät väylät ovat radan "kruunuja", mutta nyt vaipui normiväylän tasolle. Turhaa väylän venyttämistä ja turhan oloista ob-kikkailua myös. Nro 21 aika teennäinen väylä minkä heittopaikka postimerkin kokoinen tee ja opastetta ei missään. Lisäksi heittolinja viimeisellä menee 1-väylän heittopaikan ja tulipaikan välistä...
Ratamestarinkin kanssa tuli mukavasti rupateltua hetki kierroksen päätteeksi.
Multia rata oli oikein mainio 21-väyläinen haasteita sisältänyt rata, heittotilaa oli monin paikoin runsaasti mikä itseään erityisesti miellytti suuresti. Rakenteet lähes priimassa kunnossa. Vaikka väylissä olisi riittänyt viilattavaakin, niin silti niiden avoimuus ja vaihtelevuus loivat hyvän pelifiiliksen. Radalle voi antaa täydet viisi tähteä arvosteluksi. Nippa nappa ei pääse kuitenkaan 12 suosikkiradan joukkoon. Väyläpuutteiden lisäksi korkeuseroja oli turhankin vähän eikä maisemallisestikaan rata tarjonnut mitään erikoista, sitä perusmetsäväylää vaan. Voisi pelata hyvin joskus uudestaankin.
5/5
Hei! Karvian radan ratakartta on nyt päivitetty sekä myöskin fgr:n väylätiedot. Radalle on myöskin tänä kesänä laitettu väyläopasteita, joten rakenteissa on tapahtunut siten selkeää parannusta. 1-väylän opasteessa on pieni ratakartta siihen asti kunnes iso infokartta valmistuu.
Jyväskylän kaupungissa aivan ydinkeskustassa Harjun Stadionin vieressä Harju School DiscGolfPark. Radalla pituutta 5-väylää (294m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pelattu 24.10.2020.
Auto parkkiin Harjun stadioinin pääportin edustalle ja kävellen muutaman sadan metrin siirtymä ekalle väylälle. Puistorata oli lähes tasaista yhtä väylää lukuunottamatta joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten todella nopea kiertää läpi. Väylät periaatteessa hyvin helppoja ja lyhyitä neppiväyliä, mutta toki puut olivat omalta osaltaan vaikeuttamassa pelaamista. Heittolinjat hyvin selkeät ja harhautuneet kiekot löytyvät maastosta nopeasti. Suosikkiväylä nro 3 ylämäkeen heitettynä poikkesi hieman muutoin tylsästä väylämassasta.
Rakenteista korit hyväkuntoiset, samoin heittopaikkaopasteet. Rata sijaitsee lähempänä ydinkeskustaa kuin mikään aiemmin heittämäni rata, joten kaikki keskeisimmät Jyväskylän palvelut ovat kirjaimellisesti aivan vieressä. Voi sitten valita, että missä käy syömässä tai kahvilla pelireissun tuoksinnassa. Itse valitsin Stefans Steakhousen missä pihvi oli parasta lihaa mitä on koskaan syönyt ja palvelu aivan ensiluokkaista, vahva suositus! Keskeisen sijainnin ansiosta rata on myös helposti saavutettavissa ilman, että tarvitsee omistaa henkilöautoa kauemmas matkustamiseen.
Mutta... se mutta... ei ollut mikään kummoinen elämys Harjun rata. Rakenteista heittopaikat olivat jo aika kulahtaneet joskin jotenkuten ajoivat puutteista huolimatta vielä asiansa. 1-väylän heittopaikka sen verran montulla, että vesi seisoi aika isoissa määrin maton päällä. Infokartta oli totaalisesti sotkettu spray-maalilla eikä siitä ollut mitään hyötyä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään eikä koreissa nuolia, joten vaikka rata oli lyhyt, niin seuraavan väylän paikkaa sai aina arvailla.
Radalla oli käyntiaikaan todella ruuhkaista ja pelaajia oli jonoksi asti mikä itseään aina ärsyttää, jos seuraava porukka hengittää aina niskaan eikä ohittaminenkaan ollut mahdollista, sillä sitten olisi itse saanut hitaampana jättää heitot seuraavaksi kokonaan heittämättä, kun koko ajan olisi saanut jonkun laskea ohitseen. Lisäksi lenkkeilijöitä ja muita kulkijoita todella paljon keskeisestä sijainnista johtuen, joten useammalla väylällä sai hyvän tovin odotella sopivaa rakosta heittää. Erittäin tarkka spottaus siis välttämätöntä! Väylät osin liian lähekkäin toisiaan.
Rata ei turvallisuutensa puolesta ollut kyllä kovin hääppöinen. Mahdollisuus heittää lenkkeilijöiden päälle kiekko oli niin suuri varomisesta huolimatta, että hieman hirvitti heittää. Jotenkin tuntui, että liian tiiviillä ja pienellä alueella liian monta väylää. Hieman kahtaalainen juttu, jotta hyvä toki, että ratoja on myös noin likellä keskustaa, mutta isot ongelmat tuo sijainti sitten vain valitettavasti aiheuttaa.
Jos radan on välttämätöntä Harjulla olla, niin se kaipaisi pikaisesti kokonaisvaltaista rakenteiden uudistamista. Itse heivaisin radan jonnekin syrjemmälle turvallisempaan paikkaan, vaikka radan saavutettavuus kärsisikin. Nytkin infokartta oli jo sotkettu, joten säilyisikö uudistetut rakenteetkaan kunnossa... Nyt oli liian turvatonta ja kiireistä heittämistä mistä ei yhtään nauttinut. Tämä oli yhdeksäs rata Jyväskylässä ja kirkkaasti kehnoin fiilis jäi, huomioiden, että takana on kuitenkin myös Keski-Palokka ja Mankola koulujen radoista.
Ei kiire uudestaan, vaikka Jyväskylässä joskus asuisikin!
1/5
Muuramen kunnassa Vitapoliksen mailla Vitapoliksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää ja C2-luokitus. Radan väyläpituuksista ei mitään havaintoa. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 24.10.2020.
Tämä pääosin metsärata ei yhtä väylää lukuunottamatta juurikaan korkeuseroja tarjonnut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä, muttei kuitenkaan mitään helppoa tekemistä pelkästään, puut olivat monelle väylällä isossakin roolissa. Vitapoliksen parasta antia oli ehdottomasti hieno miljöö historiallisella vanhan keuhkoparantolan alueella. Päijänne oli kakkosväylällä hienosti maisemallisesti läsnä.
Mutta... ei, ei todellakaan! Tämä Vitapolis menee nippa nappa lähinnä lajiin liittyvänä harjoituspaikkana. Radasta ei valitettavasti voi millään kriteereillä mitattuna puhua, koska lähes kaikki keskeiset radan elementit käytännössä puuttuivat. Ei löytynyt alusta infokarttaa, heittopaikkoja ei oltu millään tavoin merkitty eikä next tee kylttejä ollut yhtään kappaletta ja niitä todellakin olisi tarvittu! Heittopaikat oli päällystetty nurmimatolla, mutta yhden ylimääräisen väylän kohdalla surkea ja vaarallinen ja vino laveriviritelmä ja muutoinkin kunnossa puutteita. Rakenteista korit saivat ainoana hyväksyvän arvosanan, laadukkaat dgp:t olivat.
Radalla on ollut aiemmin 9-väylää, mutta tosiaan 3 ja 4-väylät olivat poistuneet kahden uuden kerrostalon tieltä. Kartan mukaista 5-väylää ei ollut enää olemassa, vaan ilmeisesti olisiko Paatelan kulmilta ylämäkeen heitettävä ylimääräinen väylä uusi nro5? Pelkkää arvailua... 8-väylä täysin absurdi... ilmoitettu väyläpituus 55m, mutta todellisuudessa n. 120-150m nyt varovaisestikin arvioiden eikä väylällä ollut yhtään järkevää heittolinjaa heittopaikalta korille. Muutoinkin esim. ykkösen väyläpituutta ei ole tiedossa lainkaan, olisiko jotain 70m kieppeillä ollut... Fgr:llä olevaa karttaa sai lukea koko ajan, jotta pystyi suunnistamaan "radalla" eteenpäin. Päivitän fgr:n ratakartan omatoimisesti karvalakkimallina, jotta edes vähän paremmin vastaa todellisuutta.
"Rataa" kiertäessä tuli todella surullinen ja vihainenkin fiilis. Kun rata perustetaan ja unohdetaan aivan kokonaisvaltaisesti kaikenlainen ylläpito ja kehittäminen, niin jälki on juuri tuota mihin törmäsin. Puutteet rakenteissa, ilmoitetuissa väyläpituuksissa, kartassa ja ihan kaikessa muussakin mahdollisessa ketuttivat. Mieluummin purkaisi radan pois, kun antaisi tuollaisen alennustilan kenellekään näkyä! Mikä tahansa rata tarvitsee hyvän väyläsuunnittelun, toimivat rakenteet sekä erittäin paljon hellyyttä ja rakkautta. Vanha pois ja kokonaan uusi rata tilalle! Muurame olisi sen todellakin ansainnut... Ei todellakaan jatkoon! Pysykää poissa Vitapoliksen "radalta"!
0/5
Muuramen kunnassa hiihtokeskus Riihivuoren mailla Riihivuoren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää ( 1956m ) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6900m.
Huh-heijaa! Kyllä hapotti, ei voi muuta sanoa! Ehkei siltä osin ihan Laajiksen rinnalle päästy, mutta hyvin likelle kuitenkin. Korkeuseroja oli todellakin ja paljon, joten raskaasta hikiliikunnasta kävi Riihivuoren radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin vaihtelevia, löytyi jyrkkää ylämäkeä ja jyrkkää alamäkeä/liidätystä, mutta myös tasamaatakin. Heittolinjat olivat aina selkeät ja monesti oli reilusti sitä tilaa, mikä aina hyvä tällaiselle ei niin tarkalle heittäjälle. Toki niitä ahtaitakin väyliä oli monipuolisuuden nimissä hyvällä maulla saatu mukaan! Teknisesti vaativia väyliä löytyi kerta toisensa jälkeen eikä helppoja väyliä ollut tarjolla.
Suosikkiväyliä oli aika monta. Nro 8 oli upea ja yksi jyrkimpiä alamäkiä mitä on tullut viskottua. Nro 2 myös hieno alamäkiväylä. Nro 11 oli aika upea koivuränni, mutta tolkuttomaan ylämäkeen. Heittoja tuli aika paljon... Ja olihan se viimeinen eli 18-väylä aika mielenkiintoinen lopun montun kanssa. Siirtymät radalla olivat pääosin ok, muutama aika pitkäkin oli välissä, mutta tuollaisella radalla saa kuntotestiin varautuakin.
Henkeäsalpaavat maisemat olivat Riihivuoren upeinta antia taitavan väyläsuunnittelun ohella. Nytkin pelikierroksella meni aikaa jo yli 3 tuntia, mutta lämpimässä kesäsäässä kunnon eväiden kanssa maisemia ihaillen kesken kierroksen, niin aika saattaa helposti venyä paljon pidemmäksikin.
Radan rakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, kuten vastikään avatulta radalta voi odottaakin. Infokartta löytyi. Lisäksi heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit olivat hyvässä iskussa! Löytyi myös next tee -kylttejä, yksi taisi olla tosin kaatunut ja kakkoselta kolmoselle reittiä sai hieman arpoa. Hiihtokeskuksen palvelut äärellänsä, tosin kahvio ei ennakkotiedoista huolimatta ollut lainkaan auki. Muuramen keskustaan eväiden ostoon ei montaa kilometriä tullut.
Korjattavaa? Ei juurikaan. Rataa on äskettäisen avaamisensa jälkeen jo muutettu ja uskoisin ja nimenomaan toivoisin, että rataa edelleen muutettaisiin. Tällaisenaankin jo huippu, mutta jotain olisi kuitenkin tehtävissä. Siirtymistä osa oli jyrkkiä niin ala kuin ylämäkeenkin, joten useisiin paikkoihin olisi hyvä suunnitella portaita tai muita ratkaisuja. Lisäksi väylien keskelläkin oli välillä sellaisia kivimonstereita, että nilkat olivat vaarassa monta monituista kertaa. Kivimonstereita oli lisää runsaasti väylien sivuilla, mutta niitä ei tähän lasketa. Kivet ovat ihan mukavia maisemallisesti, mutta nyt oltiin turvallisuuden kanssa jo vähän niin ja näin useammallakin väylällä. Lukittavan löytökiekkolaatikon voisi myös lisätä, samoin taukopenkkejä lisää radan varrelle. Roskiksiakaan ei tainnut olla yhtään.
Märkää ja kuraista väylää riitti, kun tämän vuoden aikana rinteitä myllätty työkoneiden kanssa ja muutoinkin kosteutta viime aikoina ollut ihan riittämiin. Vedenpitävät (vaellus)kengät käytännössä välttämättömät. Sokkoväylien ja väylien sivustojen pusikko/heinikkomonsterien takia spottaaminen monin paikoin enemmän kuin tarpeellista...
Rata maksaa 5e/kerta. Riihivuoren radasta tuon maksun enemmän kuin mielellään maksaa, kun kaikki pelaa ja radasta pidetään hyvää huolta.
Rata oli siis maisemiltaan aivan huikea ja myös tosiaan väyläsuunnittelu oli erinomaisesti onnistunut löytämään radan parhaimmat puolet. Tarjolla on erinomainen rata pro-pelaajille, mutta kenelle vain joka tykkää itsensä haastamisesta ja kuntoilusta. Tämän voisi todellakin pelata ihan milloin tahansa uudestaankin!
5/5
Pyhtään kunnassa Huutjärven frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (2295m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5100m. Pelattu 15.10.2020.
Huutjärven hiekkakuopparata ei kovin isoja korkeuseroja ylämäkien muodossa sisältänyt, joten reippaasta ulkoilusta kävi, ihan kuntoilun puolelle ei 5km kävelystä huolimatta päästy. Pääosin väylät olivat aika tasaisia, mutta joitakin ylä- ja alamäkiäkin oli joukkoon kuitenkin saatu. Välillä oli oikein kunnolla tilaa liidättää kiekkoa ( nro 15 ja 16 ) mikä tällaiselle aloittelijalle hieno asia, ettei aina puut ahdistele joka väylällä. Väylät olivat monipuolisia ja teknisesti haastavia ja monesti pituuttakin riitti vaikka muille jakaa. Väylät sijaitsivat hyvin tiiviillä alueella, joten siirtymät olivat lyhyitä.
Radan ehdottomiin hyviin puoliin kuului maaston kuivuus myös rankkojen sateiden jäljiltä, vedenpitäville kengille harvoin tarvetta eikä mutavelliä tarvitse varoa yhdelläkään väylällä koko radalla. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät lisäksi ilman mitään ongelmia maastosta. Suosikkiväylä nro 13 mikä oli aika uniikki alamäkeen monttuun matalahkon kiven takaa heitettävä väylä ja kori edessä metsäsaarekkeen keskellä jonne johti kapeahko puuväylä.
Radan rakenteissa ei pahemmin huomautettavaa ollut. Löytyi infokartta, heittopaikat hyvässä kunnossa ja monin paikoin komeasti vähän isompien ja pienempienkin kivien ympäröimänä, heittopaikkaopasteet löytyi, mutta moninpaikoin joko vinossa tai maassa makaamassa, korit nuolineen (muutama korotettu kori) sekä treenikori hyvät. Next tee -opasteet olivat monenkirjavia, osa jo parhaat päivänsä nähneitä pieniä muovilärpäkkeitä. Löytyi lukittava löytökiekkolaatikko ja roskiksia. Positiivinen erityismaininta myös isommalta tieltä radalle ohjanneesta opaste-kyltistä.
Puutteita? Olihan niitäkin. Ensimmäinen havainto oli, jotta rata olikin 21-väyläinen, kun oli valmistautunut pelaamaan 18-väyläisen. Toivoisi, että tiedot toimitettaisiin viivettää myös fgr:lle. Väyläpituudet olivat monilla väylillä täysin pielessä. Yleisurheiluvalmentajana työskentelevä pelikumppanikin naureskeli, jotta ihan varmuudella ei ilmoitetut pituudet pitäneet paikkaansa. Epätarkkuuksia ainakin väylillä 4, 11, 12 ja 18. Kun rata oli tiivis, niin välillä sai arpoa, että minneköhän korille sitä pitää tällä kertaa heittää, kun useampi kori näkyvillä yhdellä silmäyksellä.
10-väylän korin paikka oli onneton. Muutoin tilaa heittää väylällä hyvin, mutta kori sijoitettu jostain syystä sankan puuryppään keskelle minkä läpi ei mitään linjaa kulkenut, moottorisahalle olisi tuossa kohden paljon töitä. Hieman arvelutti viimeinen väylä nro 21, joka aika likellä isompaa tietä, jonne kohtalaisen helppo heittää kiekko, jos oikein tarttuu käteen ja lähtee feidaamaan vasemmalle.
Väylät 15 ja 16 sijaitsivat hiekkakentällä mikä periaatteessa ihan hyvä ratkaisu, kun pääsee avoimesti heittämään. Mutta... sitten, jos kentällä onkin käyttöä, niin heittämättä jää ja pilaa siltä osin fiiliksen radasta heti. Näitä jalkapallo yms. kenttien ylittäviä väyliä näkee ihan liikaa. Mieluummin rata ilman liidätysväylää kuin muiden käyttäjien kannalta riskialttiilla alueella, jos siirtoa turvallisempaan paikkaan ei ole mahdollista tehdä. Minusta rata oli selkeästi liian tiiviillä alueella 21-väyläiseksi, pitkäksi radaksi. Väylät todella lähekkäin ja turvallisuus siltä osin vähän siinä ja siinä, pahoja puutteita ei kuitenkaan. Monissa kohdin yhdellä silmäyksellä näkee monta koria, ei hyvä.
Kaiken kaikkiaan oikein vaihteleva ja vaativa rata, jota oli ihan miellyttävä heittää. Tietojen päivittämättömyys fgr:ssä, pielessä olleet väyläpituudet ja muut pienet puutteet tipauttivat arvosanaa sen verran ettei ihan sinne suosikkiratojen joukkoon mitenkään pääse. Sääli... potentiaalia olisi ja hyvin pienillä muutoksilla radalle olisi helppo antaa täysi vitonen arvosanaksi. Kaikista puutteista huolimatta voisi pelata joskus uudestaankin.
4/5
Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa Sami Hyypiä Areenan vieressä Lassila Frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää (713m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Pelattu 14.10.2020.
Lassilan radan kiertäminen kävi puolittaisesta kuntoilusta, kun korkeuseroja oli jonkin verran, ei kuitenkaan mitään kovin raskasta, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät myös. Tarjolla siis lyhyttä neppailua, mutta yllättävänkin monipuolisessa paketissa, ei siis pelkkää helppoa "suoraan korille" heittämistä. Löytyi niin ylämäkeä, alamäkeä kuin myös tasamaata. Heittolinjat jotensakin hahmotettavissa, ehkä kakkosella sai hieman hakea, jotta mitenköhän korille oikein mahtaa päästä. Väylistä suosikki oli nro 5 nätti alamäkiliidätys, eikä myöskään nro 11 ja 12 huonoja olleet.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvät. Viereisen nurmikentän ollessa vapaana erityisen hyvä paikka pituusheittojen treenaamiseen.
Lukittu löytökiekkolaatikko ois hyvä olla olemassa myös. Lisäksi 12-väylällä tarvitsisi aika kipeästi portaat kulkuväylän jyrkkyyden ja liukkauden vuoksi. Näin syksyllä ainakin useampi väylä melkoista mutavelliä, joten vedenpitävät kengät ihan ehdottomat! En tiedä pystyykö asialle tekemään jotain, ellei isoja maamassoja ajettaisi väylille.
Turvallisuuspuutteita oli yksi eli, kun itse olin heittämässä väylän nro 2 heittopaikalla, niin vikalta eli 12-väylältä ylhäältä heitetyt kiekot napsahtelivat erittäin likelle. Periaatteessa 12-väylän heittosuunta on ihan muualla, mutta ylhäältä heitettäessä väärä linjavalinta, epäonnistunut heitto ja liikaa feidaava kiekko tekee äkkiä näiden kahden väylän kohtaamisesta aivan liian hankalan. Pikaisen muutoksen tekisin itse.
Tämä pikku neppailurata hyvin lyhyillä väyläpituuksilla oli fiksusti suunniteltu, erittäin monipuolinen ja haastava kokonaisuus mitä pelasi erittäin mielellään. Pieniä puutteita oli, mutta ne eivät isosti elämykseen vaikuttaneet. Harmi, jotta laadukasta rataa oli tarjolla vain 12-väylän verran... voisi hyvin pelata uudestaankin milloin vain.
4/5
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan keskustan ja urheilualueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1635m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4700m. Pelattu 14.10.2020.
Radalla oli korkeuseroja jonkin verran, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi tämän metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen. Siirymät lyhyet. Väylät olivat suht lyhyitä noin pitkäksi radaksi, mutta haastetta väylillä kuitenkin riitti ihan mukavasti. Löytyi alamäkeä, ylämäkeä, kapeaa ränniä ja avoimempaa liidätystäkin, ei mitään liian helppoa tekemistä. Heittolinjat oli helppo hahmottaa. Suosikkiväylä nro 8 missä heitettiin suoraan korille, mutta alamäkeen monttuun. Myös seiska oli kiva väylä monttuun viskattuna.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi kaksikin infokarttaa lähtöpaikalta, heittopaikat riittävän isoja, heittopaikkaopasteet ihan ok, joiltakin osin hieman kulahtaneita, Seppo-korit ajoivat hyvin asiansa ja oli myös treeni-korikin. Next tee -kylttejä oli riittävästi. Lukitsematon (!!!) löytökiekkolaatikko löytyi, samoin roskiksia ja 11-väylän kohdalla laavu tauon pitämistä varten. Isommalta tieltä olisi voinut jonkinlainen opaste olla radan suuntaan. Itsekin ajoin ensin radasta ohitse ja käännyin hetken päästä ympäri.
Rataa oli miellyttävä pelata senkin takia, jotta harhautuneet kiekot löytyy helposti eikä perinteisiä saniais/pusikkomonstereita ollut yhtään. Erityismaininta vielä monissa paikoin olleista ja kulkemista helpottaneista puuportaista.
Väyläturvallisuus pääosin ihan kunnossa eli väylät tarpeeksi kaukana toisistaan eikä yksikään väylä leikannut toisen väylän kanssa. Kuitenkin ainakin väylät nro 11 ja 12 olivat liian likellä toisiaan ja kiekkojen eksyminen väärälle väylälle jopa todennäköistä.
Väylistä nro 13 eikä kaikkein ristiriitaisin. Jokainen hiekkamonttu-rata ansaitsisi sen hienon liidätysväylän montun halki ja nro 13 pääsi aika likelle, muttei kuitenkaan. Niillä kahdella puulla heittopaikasta muutama metri eteenpäin on haettu tietenkin vaikeuskerrointa, mutta minusta niillä on pilattu kyseinen väylä. Jos itsellä olisi valta ollut, niin olisi laittanut heittopaikan montun reunalla ja raivannut näiden kahden puun jälkeistä montun osaa avoimemmaksi, niin väylästä olisi tullut paljon miellyttävämpi. Nyt nämä kaksi puuta tekivät siitä ahdistavan rännin, vaikka sen jälkeen avointa tilaa reilusti riittikin.
Rata ei ollut huono, muttei ihan täysosumakaan. Isoja asioita ei pielessä ollut, vaan tarjolla oli ehjä ja monipuolinen kokonaisuus joka haastaa heittäjän taidokkaisiin suorituksiin kohtuullisen lyhyillä väylillä. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
4/5
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan Selänpään kylällä Selänpään nuorisoseurantalon ja urheilukentän vieressä Selänpään Jäykät frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (592m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Selänpään radan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta, sillä korkeuseroja radalta löytyi. Kahden ensimmäisen ja avoimemman väylän jälkeen rata seurasi hyvin orjallisesti läheistä kuntopolkua. Matkan varrelta löytyi reilua ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaatakin. Siirtymät hyvin minimaaliset, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyivät maastosta hyvin.
Varmasti yhtä ainoaa puuta ei oltu radan takia kaadettu ja aika kapeassa rännissä koko ajan pelattiin. Korit löytyivät sitten kuntopolun vasemmasta tai oikeasta laidasta ihan polussa kiinni. Vaikka väylät olivat kapeita, niin ne olivat kuitenkin lopulta ihan pelattavia ja yllättävän toimivia, ei pelkästään tasamaalla suoraan korille heittämistä, vaan teknistä haastavuutta löytyi. Ei yhtään sellaista väylää minkä voisi erikseen suosikiksi nimetä. Maisemallisesti läheinen Likolampi oli hienosti välillä läsnä.
Radan rakenteet hyvin vaatimattomat. Ei löytynyt infokarttaa alueelta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä väylän numero, sinällään ihan jees, sillä ainakin tiesi mistä pitää aina seuraava väylä heittää. Korit Discmanian halpiskoreja mitkä olivat parhaat päivänsä jo muutamassa vuodessa nähneet. Koriosat olivat suurimmaksi osaksi osin hajalla ja vinossa. Noita koreja ei saisi kiinteästi edes ulkona säilyttää, kun eivät sitä kestä ja sen kyllä valitettavasti koreista huomaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei kyllä kaivannutkaan.
Varsinkin Likolammen puoleisilla väylillä sai tarkkana olla heittämisen kanssa, sillä kapeiden väylien haasteena oli vielä vasemman reunan jyrkkä rinne mikä äkkiä kiekkoja imaisee. Helppoa ei maasto tosin aina oikeallakaan puolella ollut.
Selänpään rata oli pieni ja vaatimaton ja todella pienen budjetin rata. Sinällään ihan toimivia väyliä, vaikka vähän ahtaitakin oli. Olisi kuitenkin kipeästi kaivannut parempia koreja, päällystettyjä heittopaikkoja ja parempia opasteita. Viereisellä hiekkakentällä hyvä treenailla draiverin kanssa heittämistä. Muutoin Selänpään rata on vähän kaukana kaikesta, kun palvelujakaan kylällä ei ole. Toki Valkealan keskustaan ei ole kuin 20km matkaa, mutta mielellään sitä euroja kylällekin jättäisi. Vaatimattomat rakenteet eivät sinällään haittaa, mutta olen pelannut yhtä pienellä budjetilla tehtyjä ratoja mitkä ovat olleet piirun verran parempia monilta osin.
Sellainen "pakollinen" bongattava rata mikä ei elämää suurempaa elämystä tarjonnut. Paljon pitäisi rakenteita korjata, niin voisi sitten harkita uudelleenkin pelaamista. Sitä odotellessa voi hyvin keskittyä muihin ja parempiin ratoihin.
2/5
Kouvolan kaupungin Anjalan taajamassa Anjalan kartanon ja Nuorisokeskus Anjalan mailla Ankkapurha DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (575m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
Ankkapurhan puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja, vaikka paljolti olikin periaatteessa tarjolla suoraa heittoa korille, niin väylillä oli myös vaihtelevuutta ja puut olivat monesti hyvin pelissä mukana eli haastettakin hieman riitti. Ei isoa suosikkiväylää, ehkä vitonen nousi esiin puisten katsomorakenteiden yli heittämisen takia ja tokihan kakkosen kori sijaitsi aivan mahtavan upealla paikalla kartanon takana.
Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten uudehkolta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit tarkkoine suuntanuolineen erinomaisessa iskussa. Kiekot löytyvät helposti maastosta eikä heittolinjojenkaan kanssa juuri arpoa tarvinnut. Siirtymät kohtalaisen lyhyet ja niiltä osin next tee-kylttien puutteen korvasi tiivis rata ja korien suuntanuolet. Vieressä kesäisin vanha kivinen makasiinikahvila, jossa todellakin tauolla kannattaa piipahtaa, lämpimät suosittelut!
Ankkapurhan radan ehdottomasti parasta antia on uskomaton miljöö joka pursuaa sellaista kouvolalaista ja suomalaistakin historiaa 1600-luvulta alkaen, jotta oksat pois! Rakennukset ovat vanhoja ja Anjalan kartano upea esimerkki aikakautensa kauniista rakennuskulttuurista. Kouvolan kartanoista kertovat näyttely on vielä vuoden päivät auki Kouvola-talon museossa ja siellä Anjalan kartanokin on vahvasti esillä. Kannattaa tutustua kartanoon kesällä myös sisältäpäin. Ankkapurhan koski ja muutoinkin Kymijoki maisemallisesti taustalla kauniisti läsnä muutamilla väylillä.
Mutta, jotta, että... miljööstä tulee paljon pisteitä, mutta... ei kuitenkaan pääse oikein niiden hyvien ratojen joukkoon. Väylistä nro 2 sijaitsi niin lähellä vettä, että riski kiekon vesihautaukselle hiemankin vasemmalle feidaavalla heitolla aivan liian suuri. Maisema kaunis, mutta väylä aivan liian likellä vettä! Nelonen ja vitonen aivan liian likellä toisiaan. Toki näkyväisyys ok, mutta neloselta helppo heittää vitosen väylälle ja siellä olevien heittäjien päälle. Lisäksi kolmen viimeisen väylän kohdalla oli joko loppunut tila kesken tai suunnittelijan mielikuvitus. Näin syksyllä ko. väylät eivät enää maisemallisesti tarjonneet isoa elämystä eikä tarjolla ollut mitään kevyttä puistoheittelyä kummempaa, jotenkin aneeminen lopetus muutoin ihan mukavalle radalle.
Jep! Sääli antaa näin kaunissa miljöössä olevalle radalle kohtalaisen alhainen arvio. Kakkosväylän vesiosumien ison iso riski ja viimeisten väylien tylsyys sekä osin väylien liian lähekkäin olo eivät oikein sytyttäneet. Voisihan tuon radan uudestaankin pelata, mutta kiire siihen ei kuitenkaan ole. Ei huono, ei hyvä.
3/5
Jyväskylän kaupungissa Mankolan yhtenäiskoulun mailla sijaitseva Mankolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää ja D2-luokitus. Rata pelattu 4.10.2020.
Radan kiertäminen oli todella nopeaa, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät lähes olemattomia. Maasto oli käytännössä lähes tasaista ja kulki kahden väylän osalta tekonurmikentän reunustalla ja neljän väylän osalta koivumetsikössä. Vaikka kyse oli selvästä neppailuradasta, niin siltikin jokaisella väylällä oli joku jujunsa, ihan pelkkää suoraa heittoa korille ei todellakaan ollut tarjolla. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä oikeastaan heti ykkönen mikä oli radalla ihan kaunis ja avoin avausväylä.
Moni asia oli kyllä totaalisen rempallaan. Radan väyläpituudet eivät ole tiedossa, mutta mikään väylä ei yltänyt kovin paljoa yli 50 metrin, joten lyhyitä olivat. Radalla oli niin hurjasti pelaajia, ettei suurinpiirtein väylämittojen ottamisestakaan tullut kierroksen aikana mitään. Rata sijaitsi tosiaan ison koulun ja vilkkaassa käytössä olevan tekonurmikentän vieressä, joten ajoittaista ruuhkaa voi olla. Lisäksi ainakin nyt yhdellä hyvin nuorella junnuporukalla rataetiketti täysin hukassa, kun heittivät avauksia, kun toiset olivat vielä korilla puttaamassa. Tästä piti näitä poikia aika topakasti huomauttaa. Sattuuhan noita, varsinkin noin pienille junnuille, mutta tarkkana radalla saa olla.
Ei ole lainkaan infokarttaa eikä heittopaikkoja ole mitenkään merkitty. Kun löysi oletetun ykkösväylän koulun ja tekonurmikentän välistä, niin löytää kyllä helposti loputkin. Heittopaikat tekonurmea, mutta laatikot pahasti pettäneet ja matot hyvin kulahtaneet, eivät aja enää lainkaan asiaansa. Rakenteiden puolesta parasta osaa oli laadukkaat dgp-korit nuolineen.
Rata kaipaisi kokonaisvaltaista päivittämistä kaikkien em. puutteiden osalta. Tällaisessa kunnossa menee ihan kohtuudella vielä koululaisille, sillä kokonaisuus kuitenkin ihan toimiva ja väylät tuollaisenaankin mukavia pelata. Kokonaisarviointi ei kuitenkaan isojen puutteiden takia kovin korkealle kipua. Tuollaisessa kunnossa ei kiire uudestaan, vaikka likellä asuisikin.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Vesangan päiväkotikoulun, lähiliikuntapaikan ja Vesankajärven naapurissa Vesanka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (561m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 4.10.2020.
Radalla oli pienehköjä korkeuseroja, mutta mitenkään kovasta hikikuntoilusta radan kiertäminen ei kuitenkaan käynyt. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vaikka väyläpituuksien puolesta olikin pieni neppailurata, niin siltikään väylät eivät olleet pelkkää helppoa tekemistä "suoraa heittoa korille" -tyyppisesti, vaan löytyi ylämäkeä ja alamäkeä sekä kaarrosta johonkin suuntaan. Heittolinjat selkeät. Kun lyhyisiin väyläpituuksiin yhdistää lyhyet siirtymät, niin nopeaa oli radan kiertäminen. Väylistä hienoin oli ehdottomasti nro 4 minkä kapea alamäkiränni kohden Vesankajärveä olisi kelvannut mille tahansa pro-tason radallekin.
Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit (osa hieman vinossa). 1-väylän jälkeen uutuuttaan hohkaava laavu ja myös uimaranta, erinomainen kombinaatio kesähelteillä, mutta myös milloin tahansa taukopaikaksi.
Mutta sitten... Laavu oli kyllä uusi ja hieno, mutta... se sijaitsi keskellä 2-väylän heittolinjaa ja, kun laavulla oli lapsiperhe tulistelemassa, niin väylä oli pakko jättää heittämättä. Aivan ehdottomasti väylän siirto jonnekin muualle! Ei paljoa yksi hätäisesti sutaistu mando auta, jos laavulla käyttäjiä. Ei yhtään next tee -kylttiä ja niitä todellakin olisi kaivannut! Siirtymät 5 - 6, 7 - 8 ja 8 - 9 olivat arvailua ja kartta oli pakko kaivaa esille. 8-väylä kulki sellaisessa saniaismonsterissa, jotta oksat pois! Nyt olivat jo kuihtumaan päin, mutta varsinkin kesällä spottaus tuolla väylällä ihan ehdoton tai muutoin heippa kiekko!
Tämä Vesangan rata oli kyllä yksi huonoimmista DGP:stä mitä on tullut pelattua. Radan kokonaisilme oli todella nuhjuinen, tuhruinen, ryteikköinen, harmaa, pusikkoa ja kasveja väylillä. Laavu keskellä heittolinjaa. Ratasuunnittelu ihan ok, mutta toteutus ei kovin tyylikästä. Ei koskaan uudestaan muuta kuin ehkä uimaan ja retkuilemaan, jos samalla suunnalla vielä liikkuisi.
2/5
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan monttu" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020.
Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia.
Mutta voih... ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa... kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta... kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää.
Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 - 3 ja 12 - 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 - 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti... opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle...
Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie...
Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta...
Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin.
3/5
Lieksan kaupungissa ihan keskustan ja liikuntakeskuksen vieressä Lieksa DiscGolfPark. Radalla pituutta 7-väylää (862) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m.
Voi itku ja hammasten kiristys. Nyt en sano tästä radasta mitään positiivista tai pidän sen ihan minimissä. Radalta on poistettu käytännössä kaksi väylää seuraavasti: nro 3 (kori on, tee ei) ja nro 9 (tee on, kori ei). Kaupungin mukaan rataa ei enää ylläpidetä, ainoastaan nurmi leikataan. Paukut laitetaan Timitran rataa, mikä ei kummoinen ole.
Ei ole infokarttaa, heittopaikat mattoa mikä kuopilla ja kumpareilla, suorastaan vaaralliset. Heittopaikkaopasteet joko tuhottu tai pahasti kulahtaneet. Korit sentään kunnossa olevat dgp:t. Next tee -kylttejä ei löydy. Useat väylät aivan liian lähekkäin, esim 1/2, 6/7 ja 4/8.
Rata on jo alunperin suunniteltu ihan pieleen, turvalisuus täysin unohtaen. Rakenteet surkeat. Helppoa heittämistä, toki väylillä paljon pituutta ja puutkin pelissä. Rata pitäisi räjäyttää kerralla pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusi rata. Puisto on idyllisen kaunis ja hyvin hoidettu. Puistoon mahtuisikin helposti sellainen öpaut 12-väyläinen rata paljon paremmalla suunnittelulla ja huomattavasti lyhyemmillä väyläpituuksilla. En ymmärrä miten noin pitkiä väyliä onkin mahdutettu tuollaiseen puistorataan, liki käsittämätöntä!!! 5-väylä nyt on lisäksi kaikkien epäonnistuneiden väylien esikuva ympäristöönsä nähden.
Jep! Valtaisa sääli, että Lieksan kaupunki tietoisesti kuihduttaa yhden liikuntapaikkansa. Kun Timitran ratakin on tylsä, niin Lieksaan aivan ehdottomasti mahtuisi ko. paikalle laadukas puistorata. Sitä odotellessa tuonne ei ole todellakaan kiire uudestaan!!!
0/5
Lieksan kaupungissa Timitran hiihtokeskuksen mailla sijaitseva Lieksan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1821m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5000m. Rata pelattu 3.10.2020.
Radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät noudattelivat alusta loppuun ja lopusta alkuun hiihtolatujen pohjia. Oli ylämäkeä ja reilua alamäkeä, mutta myös tasaistakin löytyi. Suosikkiväylä mikä samalla radan kaunein eli nro 16, hieno ja lyhyt alamäkeen viskottava väylä. 17-väylällä heittotilaa runsaasti liidättää nurmikentällä. Latupohjat olivat leveitä, joten heittotilaa oli pääosin kohtuullisesti. Heittolinjoja ei tarvinnut arpoa. Siirtymät lyhyet.
Radan rakenteet hyvässä hapessa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyviä. Löytyi myös roskis, taukopenkkejä, lukitsematon löytökiekkolaatikko ja 1-väylän kohdilta laavu puineen. Ratamestarin erikoisena muutamalla heittopaikalla tyhjä, peltinen maustekurkku purkki tupakkia polttaville.
Mutta, että... puoleen väliin jaksoi kiinnostaa, kun väylät vaihtelevia ja tilavia. Lopussa oli fiilis, jotta hyvä, kun loppui. Ite en ole näiden pelkästään pururadoilla kulkevien "tein kuntopolulle radan, säästin tonnin" ratojen ystävä, en sinnepäinkään! Kiinnostus lopahti siis nopeasti, kun väylät toistivat itseään pahasti. Väylällä pysyminen äärettömän tärkeää, sillä väylien sivuilla niin paljon puuta ja pensasta, jotta kiekon eksyminen sinne tietää paljon lisäheittoja. Koreja osin latupohjien keskellä, joten rata tuskin talvella käytössä.
Radan turvallisuus kaikkein pahin puute. Kun rata on lätkäisty vain kuntopolun varteen, niin välillä sellaisia alamäkiä ja mutkia jotta spottaaminen lähes koko radan osalta täysin välttämätöntä. Yksin pelaaminen todellinen riski! Sokkoväyliä ihan älyttömästi. Väylä 14 näistä surullisin esimerkki vaarallisesta sokosta... miksi? miksi?
Summa summarum. Puitteet kunnossa ja vikat väylät piristäviä 15 väylän monotonisuuden jälkeen. Tuollainen ratakonsepti ei vain sytytä yhtään, väyläturvallisuus retuperällä. Ei todellakaan kiire takaisin!
2/5
Rääkkylän kunnassa keskustan ja koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä Rääkkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (680m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Rata pelattu 2.10.2020.
Tämä puistossa kiertänyt rata ei mainittavia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten erityisen nopea kiertää. Väylät helpohkoja ja suoraa heittoa korille oli monesti tarjolla. Kuitenkin kauniilla ykkösväylällä puita haasteena ja seiskalla voimakas oikealle kaarros, vaikka lyhyt väylä olikin. Löytyi useampi runsaasti heittotilaa sisältänyt väylä. Heittolinjat kaikilla väylillä selkeät. Kirkkain timantti oli väylä nro 5 mikä heitettiin kumpareen päältä kohden urheilukentän päätyä, upea väylä!
Infokartta löytyi nuorisotalon seinästä, hieman oli hakusessaan, mutta kartan avulla löytyi. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa jokaisella väylällä. Korit ilmeisesti vanhat Sepot, mutta ihan toimivat.
Heittopaikat olivat maapohjalla ja aika pahasti kuopalla. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla väylät kyllä löytyivät. Väylistä eritoten 4 ja 7 aivan liian lähekkäin. Nelosella oikealla sivustalla autot suht likellä, joten täysillä ei kannata harhaheittoa kiskaista. 9-väylä koulun pihassa ja itekin piti vartti ootella välitunnin loppumista. Tarkka spottaus välttämätöntä sillä koulu likellä ja usea väylä joko ylittää kevyen liikenteen väyliä tai kulkee hyvin likellä niitä.
Rata oli ihan mukava kokonaisuus ja erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla Rääkkylässä. Hyvin hoidetussa puistomiljöössä maisema-arvot kohdillaan. Rata kaipaisi kuitenkin rakenteiden puolesta päivitystä, ainakin päällystetyt heittopaikat nyt ensi alkuun. Radan turvallisuuttakin voisi tarkemmin miettiä. Kun Kihaus kuuluu toivottavasti vielä pitkään omiin työkuvioihin, niin ainakin silloin voisi radan uudelleenkin pelata.
3/5
Siilinjärven kunnassa "Tarinalaakso New Course" frisbeegolfrata. Pituutta radalla 19-väylää (2259m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Tämä metsä/hiekkakuopparata sisälsi paikka paikoin reiluja korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät järkeviä, joten siltä osin sujuvaa kiertämistä. Alkupään väylät olivat huikeaa väylien ilotulitusta, huikeita maisemia ja haastavia väyliä. Kakkosväylä täyttä timanttia montun pohjalla. Heittolinjat koko radan osalta pääosin ok, muutamassa kohdin piti hieman arpoa, jotta missä kori/linja sijaitsee. Kymppiväylällä TarinaGolfin naapurissa vasemmalla vesi maisemallisesti hienosti läsnä.
Rakenteet niin hyvässä kunnossa kuin vain voi reilu kolme kuukautta sitten avatulta radalta odottaakin. Infokartta, heittopaikat (isot), heittopaikkaopasteet ja korit (kisa ja treeni x 2) hyvässä iskussa! Löytyi alusta roskis ja erillinen pullo/tölkkiroskis. Löytyi paljon penkkejä, useampi väyläkello, yksi silta kivikon yli ja kakkoselta alas vievät portaat.
Mutta... voi itkujen itku. Odotukset tälle radalle olivat isot, koska viereinen Old Course on yksi omia lemppariratoja. Tämä uusi rata jää valovuosien päähän vanhasta, valitettavasti. Alku lupasi hyvää ja väylät olivat upeita. Sitten vain tapahtui se mitä metsäväyliltä ei haluaisi kohdata eli öpaut 15 väylää tiukkaa metsäränniä hieman eri variaatioilla ja lopussa sitten kori vasemmalla tai oikealla. Niin tylsää ja mielikuvituksetonta tekemistä, että harvoin harmittaa näin paljon. Kun vieressä on timantti, niin tällainen pudotus tasossa hämmentää. Haastetta riitti loppupäänkin väylillä, ei siinä mitään.
Muutoin huomioina esim. next tee -kyltit mitä oli sinällään ihan riittävästi, mutta maali ei ole pysynyt kylteissä, joten jo nyt tosi kulahtaneet. Isommalta tieltä voisi olla opasteita kummallekin radalle, sekä uudelle että vanhalle. Surullista oli katsoa sitä roskan määrää mitä löytyi radan varrelta, oli metallitölkkejä, eväsrasioita ja vaikka mitä pitkin poikin heittopaikkoja ja väyliä, törkyisintä pitkään aikaan. Radan hallinnoijan vika ei toki ole, jos roskat eivät löydä tietänsä roskiksiin, vaan ajattelemattomat heittäjät viskovat niitä minne sattuu.
Ehkä akuutein turvallisuuspuute oli alun heittoverkon sijainti. Poika viskaisi kovan heiton muutaman sentin yli verkosta ja kiekko lensi hakekasan yli kohden ykkösen koria minkä likeltä kiekko löytyi. Hakekasan takana yleensä autoja parkissa ja vielä tiekin, niin olisi toivottavaa, että verkko sijoitettaisiin jatkossa jonnekin muualle. Sinällään toki ajoi asiansa treenaamisen tukena.
En tiedä. Vuorelan Veikot on tehnyt korona-aikana valtaisan ison ja arvokkaan työn, jotta ovat saaneet radan avattua. Harmittaa sanoa oikeasti, että rata oli paha pettymys, missä alun iloittelun jälkeen oli tarjolla vain tylsyyttä ja itseään toistavia väyliä aivan liian kanssa. Jatkossa ei kyllä ole rataa kiire kokonaan kiertämään uudestaan. Alkupään hienot ja upeat timantit ( väylät 1-4 ) voisi ottaa uusiksi ennen tai jälkeen Old Coursen.
3/5
Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus.
Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin.
Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä.
Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty.
Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä.
Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin!
1/5
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus.
Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin.
Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä.
Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia.
Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon.
Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi...
3/5
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus.
Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen.
Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta.
Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut.
Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi.
Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan...
3/5
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus.
Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin...
Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa!
Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km.
Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen.
Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua!
Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään.
2/5
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus.
Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan!
Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä.
Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä.
Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua.
Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata!
4/5
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m.
Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä.
Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin.
Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen.
Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä.
Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään.
3/5
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut.
Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu.
Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö!
Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista.
Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok.
Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta.
3/5
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä.
Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä.
Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa!
Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin.
3/5
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus.
Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen.
Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis.
Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin.
Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen!
3/5
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus.
Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet.
Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki.
Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep!
Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti.
Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan!
1/5
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus.
Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä.
Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin!
Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan.
Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan.
1/5
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m.
Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää.
Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia.
Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon...
Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan.
Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan.
2/5
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna!
Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan.
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen.
Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan.
Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä.
Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata.
Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla!
5/5
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m.
Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen.
Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä.
Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä.
Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut!
Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin.
Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää.
4/5
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla.
Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa.
Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta.
Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään.
Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut.
Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan.
Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua.
2/5
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi.
Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin.
Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä.
Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu?
Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle.
Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä.
Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta!
2/5
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut.
Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen.
Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun.
Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo.
Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta.
Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä.
Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata!
Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen.
Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua.
Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella.
Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi!
4/5
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää.
Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan.
Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!!
Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen.
Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle...
Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään!
5/5
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m.
Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite erin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista.
Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin.
Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin.
Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin!
4/5
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4.
Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi.
Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä.
Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata.
Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus...
4/5
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä.
Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu.
Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät.
Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois!
Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain?
Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon!
2/5
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa.
Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan.
Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin.
Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus.
Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää.
Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t.
Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin!
Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja.
Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin.
1/5
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m.
Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen.
Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut.
Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan.
Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit.
Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan.
Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut.
Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin!
Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen!
3/5
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m.
Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista.
Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä.
P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton.
Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa.
Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin!
4/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki.
Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama.
Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä.
HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan.
3/5
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa.
No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti!
Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen.
Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka.
HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa!
Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma.
Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän!
5/5
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m.
Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää.
Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä.
Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen.
Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen.
Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan!
2/5
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m.
Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää.
Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä.
Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta?
Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan.
3/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m.
Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa.
Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin.
Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen.
Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin.
Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa!
Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan!
4/5
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m.
Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut.
Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt!
Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa.
Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta.
Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan.
Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä!
Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle.
Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt.
4/5
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpito
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää.
Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä.
Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään.
Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille!
4/5
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia.
Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi.
Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia.
Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja.
Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla.
1/5
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m.
Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan!
Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet.
Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi.
Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut.
Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan.
Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain...
Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan!
5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m.
Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä.
Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna.
Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut.
Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se.
Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi.
3/5
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei ylläpito käy koskaan muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot".
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m.
Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen.
Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista!
Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä.
7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan.
En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun.
Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata.
1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa.
Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin.
Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa...
Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep.
Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin.
Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan.
Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen...
3/5
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m.
Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella.
Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä.
Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte.
Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä...
Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia...
3/5
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m.
Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää.
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen.
Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen.
Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan.
Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain!
5/5
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä.
Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta.
Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä.
Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä!
4/5
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat.
Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja.
Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi.
Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä.
Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin!
4/5
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa.
Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa.
Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa.
Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin!
5/5
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä.
Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä.
Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia.
Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon.
Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata!
4/5
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgp
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata.
Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan.
En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista.
Marko Nygrén / fgr.fi ylläpito
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m.
No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa...
Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä.
Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana.
Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin.
5/5
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus.
Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut.
Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia.
Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni.
Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut.
Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin!
5/5
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta.
Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla.
Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan.
3/5
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m.
Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet.
Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä.
Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla.
Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti.
Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin.
2/5
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä.
Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa.
Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja.
Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään.
Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan!
Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään...
0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m.
Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana.
Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin.
Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten.
Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen.
2/5
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste.
Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin.
Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan.
3/5
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m.
Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna.
Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa.
Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa.
Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito.
2/5
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä.
Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin.
Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän.
Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki!
Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli.
Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista...
Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen.
1/5
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää.
Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty.
HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä!
Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan!
2/5
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille.
Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute!
En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan!
1/5
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa.
Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä.
Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin.
Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa!
4/5
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m.
Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta.
Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti.
Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava.
Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä?
Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta!
5/5
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee.
Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli.
Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi.
Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa.
Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan!
3/5
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä.
Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin.
Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin.
Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä.
Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan!
4/5
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m.
Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa.
Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen.
Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla.
3/5
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.
Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi.
Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön.
Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa.
Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan.
2/5
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen.
Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella.
Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti.
Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen.
Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä.
Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun.
Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus...
Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa!
Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin.
Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m.
Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla.
Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea!
Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt.
Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle.
Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan!
Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m.
Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista.
Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä.
Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin!
5/5
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m.
Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista.
Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain...
Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan.
2/5
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis.
Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä.
Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan...
Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti!
5/5
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m.
Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan.
Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta.
Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan.
2/5
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m.
Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi.
Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään!
Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti.
Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio.
2/5
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m.
Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin.
Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä.
Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan!
4/5
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m.
Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla.
Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla.
Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin!
4/5
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti.
Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä...
Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan.
3/5
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m.
Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin.
Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä.
Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään!
Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin.
3/5
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m.
Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja.
Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle.
Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin.
3/5
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m.
Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin.
Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle.
1/5
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m.
Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä.
Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä.
Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan!
4/5
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m.
Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut.
Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia.
Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan.
Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m.
Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa.
Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt.
Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan.
2/5
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m.
Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana.
Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan!
4/5
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m.
Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa.
Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu.
Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn...
Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan!
2/5
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m.
Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt.
Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita.
Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan.
3/5
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m.
Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi.
Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla.
Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja.
3/5
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m.
Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää.
Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa.
Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan.
2/5
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus.
Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla!
Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää.
Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella!
4/5
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m.
Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle.
Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu.
Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille!
Tällaista lisää!
4/5
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus.
Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä.
Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat.
Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista.
Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu...
Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings!
Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan!
3/5
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m.
Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään.
Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita.
Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään.
Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan!
4/5
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä...
Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta!
3/5
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus.
Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0.
Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla.
Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin!
4/5
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m.
Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan.
Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja...
Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan.
2/5
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m.
Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat.
Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa.
Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu.
Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta...
Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin!
5/5
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m.
Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno.
Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat!
Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin!
4/5
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus.
Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä...
Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni.
Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa!
4/5
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus.
Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa.
Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä.
Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan.
3/5
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus.
P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan.
Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui...
Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton!
Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin.
Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan...
3/5
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus.
Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi.
Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää...
En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi.
Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan!
Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen.
1/5
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3.
Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat.
Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää.
Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää.
Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan!
4/5
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen.
Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti.
Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi.
Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta.
Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin.
4/5
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä.
Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja.
Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty.
Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny...
Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän.
Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia!
4/5
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus.
P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti.
Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut.
Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan.
3/5
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus.
Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen.
Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä.
Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan.
3/5
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus.
Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta.
Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta...
Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin.
Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin...
3/5
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen.
Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus.
Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia.
Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!!
Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa...
4/5
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus.
Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa.
Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa.
Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus**
Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan!
2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan.
Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen.
Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees...
Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin.
3/5
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus.
Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen.
Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta.
Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun.
Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut.
4/5
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus.
Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun!
Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono.
Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella.
3/5
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista.
Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus.
Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja.
Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa!
En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa...
Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta.
Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)!
2/5
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus.
Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin?
Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin.
12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää.
Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon!
5/5
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia.
Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi.
Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina!
HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta!
Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti.
Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden.
4/5
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus.
Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5.
Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka.
Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan.
3/5
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia.
Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat.
Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen?
Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä...
4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia.
Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua.
Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat.
Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista.
Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta.
3/5
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna.
Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa.
Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa!
1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia.
Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää.
Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät...
Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu!
5/5
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus.
Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja.
Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin).
Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen.
2/5
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus.
Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen.
Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata!
3/5
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata.
Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä.
Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan.
Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa.
3/5
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun:
"Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää."
Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :)
Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa!
5/5
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi...
Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :)
3/5
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää.
Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä.
Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista.
Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan.
4/5
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää.
Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset!
Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän.
15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo...
5/5
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata.
Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille. Väyläopasteita ei missään ja heittopaikankin opasteet vaillinaiset. On jo pahaa aloittelijankin aliarvioimista, jos sanoo, että "käyhän tämä aloittelijalle".
Pienellä tuunauksella saisi oikein hyvän ja haastavan radan. Ongelmaksi jäisi siitäkin huolimatta kuitenkin puiston muu käyttö, kesällä auringonottajat saattavat estää pelaamisen kokonaan. Korkeuseroja ei puistoradalla tarvitse ollakaan. Sijainnin ja maisemien puolesta paljon potentiaalia. Jotenkin vain näin ison kaupungin keskeisellä paikalla olevan radan olettaisi olevan parhaimmassa kuosissaan. Lehtitietojen mukaan rata on sulkeutumassa kaavamuutosten takia ja ehkä sen takia rata on kurjassa kunnossa.
2/5
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Karsikon frisbeegolfrata Pielisjoen koulun vieressä. 9-väylää ja C1-luokitus. Pururata ja lenkkipolut koko ajan hyvin lähellä, joten tarkasti saa aina katsoa ettei muita kuntoilijoita tule eteen. Lyhyet väylät, pelattu 44 minuutissa, kun yleensä menee 20 min kauemmin ysiväyläsillä. Mukavasti korkeuseroja, ylä- ja alamäkiväyliä ja tasaistakin. Pieneksi radaksi tosi monipuolinen ja mukava heittää. Miinusta tulee oikeastaan ainoastaan väyläopasteiden puuttumisesta ja vaillinaisista heittopaikkojen opasteista. Heittopaikat uusittu viime vuonna, mutta jostain syystä opasteita ei monesti samalla viitsitä uusia.
Radan huippuhetki koitti 5-väylällä, kun 25-30m lähestymisheitto upposi ryteikön läpi suoraan koriin ja tuloksena par3:lla birdie. Se heitto ois pitänny saada nauhalle... ja myös allekirjoittaneen tuuletus sen jälkeen!
Rata pelattu 25.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Kuopion keskustan välittömässä läheisyydessä, Niiralassa sijaitseva Huuhanmetsän Frisbeegolfrata. 24-väylää ja AA1-luokitus.
Aloittelijalle ihan sopiva metsärata. Korkeuseroja oli ja paljon kiekon osumasta kopisevia puita kuten kuuluukin. Kuntoilusta kävi hyvin, kun kaikki väylät kierti. Metsäradoilla puut rankaisevat helposti ja se on aloittelijankin siedettävä.
Väyläopasteet voisivat olla tarkemmat ja kattavammat, joten voi olla ratamestarin kanssa selvästi erimieltä, karttaa sai katsoa monta kertaa. Sanoisin melkein jopa, että liian pitkäksi tehty rata, sillä radat ikävästi toistivat itseään. Tuore AtrainDiscGolf metsäratana miellyttävämpi. Ihan ok perusrata, ei huono, ei erityisen hyvä, ei erityistä hinkua uudestaan.
3/5
Rata pelattu 29.9.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Peikkometsän Frisbeegolfrata Kuopion Saaristokaupungissa, A2-luokitus ja 18-väylää.
Korkeuseroja ei pahemmin ollut ja väylien yhteispituus yllättävän pieni, mutta puolittaisesta kuntoilusta kuitenkin silti kävi. Muutama kaunis ja suht turvallisesti heitettävä väylä. Kuitenkin hieman ristiriitainen fiilis. Muutama väylä tosi vaikea vesiesteiden takia, ei oikein tällä tarkkuudella uskaltanut täysipainoisesti heittää. Lisäksi suurin osa radoista joko meni ristiin tai kulki aivan kevyenliikenteen väylien vieressä. Tämä taas oli aika vaarallista ja tällä kertaa pelikumppanista oli valtavan iso apu. Sanoisin, että aloittelijan, joka meinaa yksin kiertää radan, niin suosittelisin etsimään muita ratoja ihan suosiolla. Kun vielä väyläopasteet puuttuivat kokonaan ( !!! ), niin oli hieman kurjat puitteet. En ehkä ihan heti ole uudestaan menossa, ainakaan yksin.
2/5
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Siilinjärvellä Vuorelan koulun läheisyydessä olevalla frisbeegolf-radalla tänään. Luokitus C1 ja 9-väylää.
Aivan upean hieno rata! Väylät lyhyitä mikä näkyy luokituksessa, väyläopasteet väylältä toiselle puuttuivat, heittopaikat kaipaisivat kohennusta, mutta muutoin vain positiivista sanottavaa!
Lyhyeen rataan oli saatu 3 ekalle väylälle jopa korkeuserojakin mistä iso plussa. Lyhyydestä huolimatta mukavan haasteellisia väyliä, kertoo hyvästä suunnittelusta! Väylä 4 ihan ehdoton helmi! Oisko salavaa nuo puut tai jotain, mutta huikean hieno kuja niistä tuli, ihan ykkössuosikki väylä mitä oon missään pelannu! Maisemat muutoinkin kauniit.
Ilman muuta tänne uudestaan joskus tulevaisuudessa!
4/5
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Vuorelan frisbeegolf-radalta 1,5km siirtyminen Kunnonpaikka DiscGolfParkiin. C1-luokitus ja 9-väylää.
Lähes identtinen Vuorelan radan kanssa. Samat puutteet (heittopaikat, väyläopasteet) ja samat vahvuudet (maisemat, haastavia väyliä, korkeuseroja). Lyhyt puistorata, väylien yhteispituus vain 503m. Vuorela parempi komean puukujan takia. Hieman joutui odottelemaan, kun iso ryhmä eläkeläisiä oli pelaamassa juuri samaan aikaan, kun tulin paikalle.
3/5
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Maakuntamatkailuna Suonenjoen DiscGolfPark. Urheilukeskuksen ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva A1-tason 18-väyläinen (1338m) rata.
Hyvin kompakti ja yllättävänkin vaihteleva metsärata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja väyläopasteet hyvässä kunnossa. Hienot maisemat. Korkeuserot pääsivät yllättämään myönteisesti eli kävi hyvästä kuntoilusta, vaikka aika lyhyt rata olikin. Olisi jopa kaivannut pidempiä väyliä, vaikkakin paikka lienee siihen hieman haasteellinen pururadan katveessa. Penkkejä olisi voinut olla lisääkin.
Hyvä kokemus ja ehdottomasti kannatti tänne ajella 58km suuntaansa!
4/5
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Eteläisen Kuopion Vehmasmäessä sijaitseva C1-luokan 9-väyläinen (648m) Riemurinteen frisbeegolf-rata.
Harvoin on näin ristiriitainen fiilis ollut kierroksen jälkeen. Etukäteen pelaajien kommentteja radasta lukeneena, niin tiesin odottaa aika kehnoa rataa. Sitä se monessa suhteessa olikin. Väylä- ja heittopaikkaopasteet puuttuivat kokonaan (!!!). Viimeiset neljä väylää kulkivat metsässä kapeita "rännejä" pitkin ja aluskasvillisuus rehoitti pitkänä. Onneksi ei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikkei toisaalta ollut niin paha kuin uskalsin odottaa.
Maisemat olivat laskettelurinteen kohdilla huikeat ja viittä ekaa väylää oli kiva pelata, vaikka vaativia väyliä omalta osaltaan olivatkin. Heittopaikat varmastikin vähäisestä käytöstä johtuen hyvässä kunnossa. Radassa on hurjasti potentiaalia kauniiden maisemien takia. Vaatisi aika ison raivaustyön millä heinikot, pusikot ja osa puista saisi surutta ottaa pois. Mietinkin, että olisiko paikalle mahdollista rakentaa jopa 18-väyläinen, AA1-luokan rata? Jos rata kerran rakennetaan, niin ylläpitokin pitäisi muistaa. Talkoillahan nuo varmasti tehdään ja, jos tekisi säännöllisesti ylläpitohoitona vuosittain, niin ei tarvitsisi kerralla tehdä älytöntä työmäärää. Koko ajan kasvavan harrastajajoukon keskuudessa pieni Vehmasmäen kylä menettää ikävästi potentiaalisia kävijöitä ja saa negatiivista mainetta.
Kaikesta huolimatta tuli rata kierrettyä. Ei ole kyllä kiire takaisin ennenkuin rata on laitettu kuntoon.
1/5
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Niittylahden opiston mailla 10-väyläinen (805m), B1-luokan puistomainen frisbeegolfrata.
Oli oikein mukava kokemus. Kauniit maisemat ja ympäristö muutoinkin miellyttävä viheralueineen ja Niittylahden opiston rakennuksineen. Korkeuseroja ei juuri ollut, joten kuntoilu muuttui ulkoiluksi hyvässä säässä. Heittopaikat erinomaisessa kunnossa. En ymmärrä miksi heittopaikkaopasteet tosin loistivat poissaolollaan, vain heittopaikan numero oli, liekö tulevat myöhemmin? Lähes jokaisella väylällä pitikin omaa karttaa vilkaista, kun korin ollessa piilossa ei pelisuuntaa pystynyt hahmottamaan.
Itselle ainakin ihan sopivan haastavia väyliä, kun unohtaa 6-väylän vesikikkailun, siitä en tykännyt. Sopii ehkä kilpailijoille nuo pitkät veden ylitykset, mutta aloittelijoille rantaa myöten kiertäminenkin hankalaa.
Voipi tulla joskus uudestaankin!
3/5
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia.
Pyhäselän koulun ja pururadan vieressä kiemurteleva rata. Tällä hetkellä 9-väylää (väylä nro 9 pois pelistä parakkikylän takia) ja pituutta 742m, B3-luokitus.
Vaikea oikein kommentoida mitään. Hammaslahti on kaunis paikka jossa kenen tahansa kannattaa käydä ja kyläläiset taistelevat ainakin lukiostaan ihan viimeiseen asti, hyvä niin.
Mut joo... ei minkäänlaisia heittopaikkoja, ei yhtään kunnollista heittopaikkaopastetta tai väyläopastetta. No ok... isoissa pylväissä oli muutaman kerran mainittu väylän numero. Koreja ei yleensä nähnyt heittopaikalta, joten yksin oli jopa vaarallista sokkona pelata. Ihan hirveää pusikkoa lähes kaikilla väylillä. Ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikka suurin piirtein jokainen puska tuli kyllä käytyä läpi... Korit kehnossa kunnossa. Ei hyviä maisemia.
Alueessa oli kuitenkin potentiaalia ja rata olisi helppo päivittää nykyajan minimivaatimuksia vastaavaksi. Ennen sitä ei kyllä valitettavasti ole kiire uudestaan!
1/5
Vihiluodon frisbeegolfrata
Vihiluodon rataa on muokattu elokuussa 2021. Tuolloin radalle tehtiin neljä väylää lisää ja samalla myös jokaiselle heittopaikalle laitettiin opaste. Nyt heittopaikat on siis merkitty asiallisesti ja väyläinfoa on jaossa tarpeeksi.Hovin frisbeegolfrata
Mikkelin kaupungissa, Anttolan kaupunginosassa Hovin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 347m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 930m. Pelattu 21.11.2021. Anttolanhovin rata sisälsi pieneksi radaksi yllättävästi korkeuseroja niin ylä kuin alamäkienkin muodossa, muttei kuitenkaan ihan hikiliikunnan puolelle päässyt menemään radan lyhyen pituudenkin johdosta. Väylät kulkivat koko ajan metsässä ja välillä oli joku väylä, jotta oli hieman niin ja näin, jotta olisiko hyvä moottorisahan kanssa käydä hommissa, mutta onneksi kuitenkin suurimmalta osin heittolinjat olivat helposti hahmotettavissa. Väylät perusmetsäväyliä, ei mitään erikoisia kikkailuja, mutta puut olivat kyllä kovastikin pelissä mukana, vaikkei pituudet mitään huippuja olleetkaan. Suosikkiväylä ehdottomasti pikkunätti 53m alamäki väylällä nro 4. Siirtymät hyvin lyhyet. Rata erittäin nopea kiertää. Rakenteet vaihtelevassa kunnossa. Infokartta löytyi radan alusta. Heittopaikoista ykkösellä maapohja ja lopuilla betonilaattoja. Heittopaikkaopasteet hyvät jokaisella väylällä. Koreista ekalla vanha Seppo ja lopuilla sitten laadukkaat dgp-korit. Anttolanhovin hotelli/kylpylä vieressä. Ravintolan aukiolot hyvin rajoitetut, mutta hotellin vastaanotossa hyvä kahvio mistä saa erilaista suolaista ja makeaa syötävää sekä laadukasta pavuista jauhettavaa Löfbergin kahvia. Lähin kauppa Anttolassa n. 5km päässä. Mikkelin keskustaan 26km matkaa. Next tee -kylttejä ei radalla ollut, mutta hyvin tiiviillä radalla niitä ei kaivannut, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 3-väylän heittopaikkaopaste ei vastannut lainkaan todellisuutta, eli kori heittopaikalta katsottuna vasemmalla, ei oikealla. 5-väylä viskattiin sokkona. Anttolanhovin päärakennuksesta katsottuna tien toisella puolella metsikössä kulkeva frisbeegolfrata on mukavan pieni, perusmetsärata vailla erityisiä hienouksia. Sopii hyvin pienen matkailukohteen vapaa-ajan lajivalikoimaan ja radan voikin kiertää useamman kerran, jos yksi kerta on liian vähän. Hyvillä aukioloilla palveva hotellin vastaanotto 50 m päässä radasta evästelyyn. Pieniä puutteita siellä ja täällä ja kovin lyhyt rata, sellainen "ei huono, ei hyvä" -tyylillä. Voisi pelata uudestaankin, jos sattuisi hotellissa majoittumaan tai muutoin alueella liikkumaan. Pelkästään tämä radan takia ei kannata kaukaa tulla edes fribaturistien vaan yhdistää reissuun jokin muu Mikkelin useista radoista. 3/5Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä
Mikkelin kaupungissa Siekkilän kaupunginosassa Mikkelin frisbeegolfpuisto, Siekkilä. Radalla pituutta 32-väylää, 3067m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6930m. Pelattu 21.11.2021. Tämä Suomen pisimpiin frisbeegolfratoihin kuuluva Siekkilän metsä/puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt. Kävi kuitenkin pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Väylät 1-21 enimmäkseen kohtalaisen helppoja ja reilummin heittotilaa tarjolla varsinkin aivan alkupään väylillä. Tien ylityksen jälkeen väylät 22-32 olivatkin sitten keskimitaltaan selvästi pidempiä ja teknisempää osaamista vaativia. Rata on kokonaan pelattuna todella pitkä ja osin jopa hieman puuduttavakin, mutta siitä hyvä, että jokainen voi kiertää mieluisensa lenkin. Joko helpomman alkupään tai vaikeamman loppupään tai molemmat, miten vain. Siirtymät hyvin lyhyitä paitsi tien ylityksen kohdalla 21 - 22 eikä sekään älyttömän pitkä kuitenkaan. Maasto juurikin sopivaa eikä kiekot kovin helpolla Siekkilässä huku, ellei sitten veteen... Suosikkiväylä? Hmm... vaikea nimetä, sillä varsinkin 21 ensimmäisen väylän kanssa oli iso liuta itselle juuri hyviä puistomaisia väyliä. Vaikuttavin ehkä kuitenkin nro 30 eli tasan 100m pitkä kapea kuusiränni. Myös viimeinen oli 32-väylä hieno loivasti alas vasemmalle kaartuva paljon liidätystilaa sisältänyt väylä. 7-väylän kori hienosti pienen kummun päällä. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, roskiksia, taukopenkkejä ja siltoja vesistöjen ylityksiin. Heittopaikat joko tekonurmea tai betonia. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös. Korit laadukasta dgp-tasoa ja peräti VIISI harkkakoria, eniten tähän asti koskaan missään! Next tee -kylttejä koko radan ajan riittävästi ja oikeissa paikoissa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. 1 ja 2-väylien kohdilla radan ehdoton tunnusmerkki eli valtaisan iso DiscGolfPark-maalikori, aika vaikuttavan upea näky! Lähin kauppa 500m päässä ja Mikkelin keskustan palveluiden äärelle matkaa vain 3km, itse kävin pojan kanssa tällä reissulla syömässä torin laidalla Amarillossa. Mutta... 21-väylän jälkeen olin jo miettinyt, jotta tästä tulee yksi suosikkiradoista arvioinnilla 5/5. Ei tullut. Pienen pieniä yksityiskohtia tipahteli eteen oikeastaan melkein koko ajan sieltä täältä. Ensimmäisenä se vesi... sekä hyvässä että huonossa. Vesi oli mukana hyvin monella väylällä. Väylien 13 ja 19 korit sijaitsivat samalla alueella hyvin likekkäin. 13-väylän kori aivan vedessä kiinni, joten helposti lipsahtaa jokeen, josta kiekon noukkiminen saattaa onnistua jotenkin. 19-väylän kori myös aivan joessa kiinni, tosin väylä profiililtaan helpompi. Aloittelija voi heittää seiftin kummun eteen tai sillan luokse vasemmalle ja siitä sitten veden yli helpommin. Puttaamista helpottaa juuri siinä kohdassa suht matala vesi minkä ansiosta ainakin tällä kierroksella marraskuussa kiekon olisi saanut vedestä pois ilman isompia ongelmia. Kyseinen kahden korin vesialue siltoineen kaunis maisemallisesti, mutta pelillisesti olisin jättänyt rakentamatta kuitenkin. 14-väylä heitettiin kapean joen yli ja oli aika turvallinen aloittelijallekin, sillan kanssa kaunis yhdistelmä. 16-väylä kaikkein turvattomin, missä veteen heittäminen hyvin helppoa joko feidillä tai puukimmokkeella. Päästettiin ohi kahden lapsen ja äidin porukka ja sanoivat etteivät edes heitä ko. väylää veden takia. Muutamalla muullakin väylällä vesi vaanimassa pahasti harhautuvaa kiekkoa. Hieman Siekkilässä tuli sellainen fiilis, jotta miksi ihmeessä alueelle on tehty noin pitkä rata? Onhan 32-väylää paperilla tosi vaikuttava, mutta käytännössä tarvitsisi paljon isomman alueen. Nyt väylät kulkivat turhan sumpussa. Turvallisuuden eteen oli tehty paljon risuaidoilla ja turvaverkoilla, mutta paljon olisi vieläkin tehtävää. Pahin ehdottomasti 4-väylän heittolinja menee likimain 6-väylän heittopaikan päältä tai hyvin likeltä, ei hyvä yhtään. Vastaavia sumppukohtia oli lukuisia muitakin. Väylät 23 ja 24 ristesivät keskenään... miksi ihmeessä? Maastoa katsomalla olisi ollut helppoa rakentaa väylät niin, että nyt vierekkäin olevat heittopaikat olisi sijoitettu erilleen eikä nykyistä risteämistä olisi tapahtunut. Toki näköyhteys viereiseen oli selkeä, mutta siltikin tuollainen on aina huonoakin huonompi ratkaisu. Radalla olisi kaivannut myös niitä korkeuseroja eli oikeastaan koko ajan odotti, jotta olisi tullut edes yksi väylä missä olisi saanut hieman kivuta tai laskeutua alaspäin. Tasainen ratakin on ihan jees, mutta... Siekkilän rata oli kokonaisuudessaan hyvä rata jota oli mukava pelata. 32-väylää oli ehkä hieman puuduttava, kun väylät kuitenkin olivat tasamaalla ja aika samankaltaisia keskenään kuitenkin lopulta. Paljon miellyttävää tasamaata ja heittotilaa sisältäviä väyliä sekä paljon puitakin mihin osua. Ensimmäiset 21-väylää vedestä huolimatta selvästi kivempi kokonaisuus. Rakenteet hyvässä kunnossa, ehdoton ratamestarin erikoinen alun valtava dgp-kori. Korkeuserojakin olisi kyllä noin pitkällä radalla kaivannut. Kokonaisuutena arvioiden edes vesi ei ollut tällä kertaa musertavan iso puute, mutta pienistä puroista kertyi tällä kertaa jonkin verran voimakkaampaa virtaa eikä rata aivan suosikkiratojen listalle yllä, valitettavasti, vaikka alku lupaava olikin. Voisi kuitenkin koska tahansa pelata uudestaankin. 4/5Nilsiän frisbeegolfrata
Vesikauhu on rankka tauti, siihen ei rokotuksetkaan auta. Noh... sen kanssa on oppinut elämään, mutta erityisesti Nilsiän kaltaisilla radoilla se kauhu pulpahtaa pintaan täydellä voimallaan. Paljon on merkitystä radan profiililla, jotta onko muutoin aloittelija vai ns. kilparata. Tällaisella höntsä-radalla tuollaiset vesimonsterit ovat lähinnä kuvottavia. Auts... pyrkii vesikauhu taas esille, joten lopetan Tapio täältä tähän.Lykynlammen frisbeegolfrata
Joensuussa Lykynlammen frisbeegolfradalla toista kertaa pelaamassa 31.10.2021. Kolme vuotta sitten olleesta ekasta kerrasta rata laajentunut, nyt 20-väylää. Rata on edelleen ihan mukava rata ja puoleenväliin asti hapotusta tulee jyrkkien ylämäkien muodossa runsaasti. Sillä tavoin rata on kuitenkin epätasapainossa, jotta sitten toinen puolisko onkin täysin tasamaata eikä korkeuseroja ole yhtään. Radalla on paljon uniikkeja väyliä, alkaen jo 2-väylästä. Tämä väylä on varmasti monen suosikki tai sitten inhokki... ei pidä heittää kiekkoa niin, jotta rollaa oikean puolen rinnettä pitkälle alas... ei pidä. Ja tietenkin 16-väylä lienee edelleen Suomen pisin frisbeegolfväylä tai ainakin hyvin likellä sitä. Oikeastaan eka puolisko on juuri korkeuserojen takia mielenkiintoista ja toka puolisko sitten aika mielikuvituksetonta tasamaan viskomista. 16-väylän lisäksi toinenkin tismalleen samanlainen avoin väylä. Vaikka itse tykkääkin, jotta on paljon heittotilaa, niin jotenkin kävi aika tylsäksi silti... Hirveän iso sääli oli, jotta Lykynlammen paras väylä aiemmin, nykyinen 3-väylä ei mennytkään enää vasemmalle mäen päälle... Sen mäen kipuamalla tiesi harrastaneensa liikuntaa, todellakin! Nyt tuo 3-väylä oli todella epäselvä... lähdin viskomaan sitä vasemmalle mäen päälle huomatakseni, jotta eihän siellä koria olekaan. Takaisin alas ja heittopaikalla ollut opaste näytti minusta juurikin vasemmalle mäen päälle... noh... tuumailujen jälkeen oikealta se kolmosen kori viimein löytyi. Hieman turhauttavaa kavuta sitten turhan takia eestaas ja vielä, kun vanhan radan heittopaikka oli kuitenkin jätetty hämäyksen vuoksi ylös paikoilleen. Paikalliset tämän tietätävät, mutta olisi kiva, jos asioita ajateltaisiin ensikertalaisen silmin eli laitettaisiin opastus niilt osin kuntoon. Heittopaikoilla olleet opasteet monin paikoin huonoja, varsinkin ne mitkä oli lätkäisty ilmeisesti aiemman radan opasteen päälle. Punaisia next tee -nuolia oli, mutta muutamasta kohden puuttuivat ja karttaa oli pakko vilkuilla. Esim. siirtymät 8 - 9 ja 9 - 10 aiheuttivat hämmennystä, kun Lykyllä polkuja lähtee koko ajan suurin piirtein jokaiseen ilman suuntaan. Kannatti käydä 6,8km talsimassa kiekon perässä. Lykynlammen rata on edelleen monipuolinen kattaus toinen toistaan vaativimpia väyliä. Väylät kuitenkin kovasti epätasapainossa rasittavuuden osalta ja osin myös hieman tylsiä loppupäästä. Rakenteet pääosin kunnossa, mutta parannettavaa niissäkin. Hienoinen pettymys oli kokonaisuudessaan tämä toinen pelikerta, mutta arvosana kolmen vuoden takaa pysyköön voimassa, nippa nappa rimaa hipoen, en käy laskemaan... Kaikesta huolimatta voisi pelata vielä joskus tulevaisuudessakin. 4/5Harjumajan Frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kerimäen taajamassa Harjumajan Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1910m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4410m. Pelattu 29.10.2021. Harjumajan metsä/kuntopolku rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia, monipuolisia ja pitkiä. Siirtymät lyhyet ja kiekot löytyivät helposti maastosta. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteet kohtuullisessa kunnossa. Alusta löytyi infokartta ja lukittava löytökiekkolaatikko. Matkan varrella roskiksia ja taukopenkkejä. Heittopaikat olivat selvästi nähneet elämään paljon, mutta menivät vielä ihan kohtuudella. Heittopaikkaopasteet olivat aika pelkistetyt ja välillä hyvin liian paljon, korin sijainnin hahmottamisessa monesti isoja ongelmia. Vanhat Seppo-korit vielä ihan hyvässä kunnossa ja oli yksi treenikorikin. Rata starttasi hiekkakentän kulmilta missä tilaa ulkoiluttaa draivereita. Puutteitakin oli sitten ja paljon olikin... Ensimmäisen neljän väylän jälkeen rata muuttui kuntopolkuradoille niin tyypilliseen tapaan pääosin tylsäksi ja mielikuvituksettomaksi pelaamiseksi. Radan turvalisuus paikoin todella huonoissa kantimissa. Kuntopoluilla meni paljon väyliä ja ilman tarkkaa spottausta jopa vaarallista heittää muiden kuntoilijoiden takia, tästä hyvänä esimerkkinä 5-väylä. Erityisesti 7/8-väylät aivan liian likellä toisiaan, muitakin vastaavia oli. Jotenkin hieman tuntui, että oliko liian pienelle alueelle tungettu väkisin aivan liian paljon väyliä... 13-väylä oli oikea aloittelijan "painajainen". Sinällään ihan toimiva ja kauniskin sillan päältä lievään alamäkeen heitettävä väylä, mutta... oikealla sivustalla iso tie ja oikein epäonnistuneella ja käteen jääneellä kovalla kiskaisulla kiekko saattaakin lähte leijaamaan kohden tietä. Milläpä sitten niille tuhatta ja miljoonaa ohikiitäville autoille forea huudat?!? Ja sitten loppuun vielä se oikea turvattoman väylän ilmentymä, suoranainen kanta-isä mistä kaikki turvattomat väylät lähtevät liikenteeseen. Ensi katselulta oikein nätti alamäkeen sillan yli heitettävä väylä nro 16. Kun väylä lähti tutkimaan tarkemmin, niin huomasi, että sillan alla menee kaksi kulkuväylää, joista toinen 1-väylän heittolinja. Ylhäältä heittopaikalta et näe yhtään, jotta millainen liikenne sillan alla on ja ainakaan itellä ei käsi ja tarkkuus riitä sillan yli heittämiseen, joten vasemmallehan se kopsahti, ei onneksi osunut kehenkään. Itse siirtäisin tuon ko. väylän välittömästi muualle! Vaarallinen! 2/12 heittolinjat ristesivät keskenään. Vaikka heittopaikat olivatkin aivan vierekkäin, niin ei koskaan pitäisi tuollaiseen ratkaisuun päätyä! Next tee -kylttejä oli, mutta... paljonkin lisää olisi mahtunut. Esim. 3 - 4, 6 - 7 ja 13 - 14 siirtymät olivat vaikeita. Vaikka siirtymä ei ollut pitkä, niin sai hapuilla korin sijaintia, kun ratkaisevaa next tee -kylttiä ei oltu raaskittu laittaa. Paikalliset varmasti tietävät sijainnit, mutta... Rata oli lisäksi täynnä tilanteita missä teeltä näkyi väärän väylän kori ja erehtyminen korista jopa erittäin todennäköistä, itsellekin kävi monta kertaa ja sadattelujen kera sitten suunnan muutos, kun ihan viime hetkellä korinumeroinnista tilanteen tajusi. Esim. 3-väylän kori ei suinkaan ole suoraan edessä harjun päällä (12-väylän kori), vaan oikealla sillan kupeessa, summittaiset heittopaikkaopasteet eivät tässä kohdin oikein apua antaneet. 11-väylän heittopaikalta näkyi koko ajan 1-väylän kori ja vasta ihan kohdilla tajusi heittäneensä aivan väärään paikkaan, kun oikea kori oli vasemmalla. Mandot. Niin. En oikein tiedä miten ajatukset pukisin sanoiksi. Mandoilla haetaan toki yleensä kahta asiaa eli vaikeutusta väyliin ja turvallisuutta. Tiiviillä radalla tuo turvallisuusnäkökulma ehkä ihan jees, mutta... lähes jokaisen mandon kohdalla sai tuumailla, jotta miksiköhän tämä on tähän lätkäisty. Kaikkein hulppein mando-viritelmä oli 6-väylällä... Jos nyt nuolet oikein ymmärsin, niin niillä oli rajattu tikun ohut heittolinja. En tiedä miksi, kun vieressä oli metsää jossa ei minkäänlaista heittolinjaa puiden läpi yrittäessä olisi joka tapauksessa ollut. En tiedä... oliko Harjumajalla haettu jotain mandojen epävirallista ME-tulosta yhteismäärässä vai mistä, mutta aika pielessä kyllä oltiin ja pahasti! Ei Harjumajan rata aivan pahimmasta päästä näistä kuntopolkuradoista ollut, vaikka itselle näistä näppyjä tuleekin, kun mennään "hieman" läpi siitä mistä aita on matalin. Väylissä oli jonkinmoista ideaa ja jopa kauneusarvoja, mutta... turvallisuus retuperällä, mandot lähinnä huvittivat, korien sijaintien hahmottaminen melkein legendaarisen vaikeaa monin paikoin. Tämä oli viimeinen eli yhdeksäs Savonlinnan radoista mitä on nyt tullut pelattua ja pitää kyllä sanoa, että kaupungin ratatilanne on sanalla sanoen surkea verrattuna moneen muuhun vastaavankokoiseen tai paljon pienempäänkin pitäjään. Savonlinnasta ei löydy yhtään hyvän tason pitkää rataa ja kaiken surkeuden ilmentymä on Aholahden viritys mikä on yksi surkeimmista pitkistä radoista minkä on pelannut koskaan. Lisäksi kaupungin ratojen suunnittelijoiden mieltymys pelkästään pururadoille kulkeviin väyliin on aika hupaisaa... Noh... suunta on Savonlinnassa vain ylöspäin ja kehittymisen varaa on rutkasti, toivottavasti joskus tulevaisuudessa olemassa olevat radat kehittyvät tai rakennetaan kokonaan uusia, oikeasti monipuolisia ja turvallisia ratoja kaupunkilaisten käyttöön. Ei kiire uudestaan, ei todellakaan! 2/5Kruunupuiston frisbeegolfrata
Savonlinnan Punkaharjulla Hotelli Kruunupuiston frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 430m ja C3-luokitus. Pelattu 29.10.2021. Kruunupuiston osin metsä ja osin puistorata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja helppoja, mutta oli puitakin pelissä mukana. Siirtymät hyvin lyhyet eli heti korin jälkeen oli merkitty seuraava heittopaikka. Ei yhtä suosikkiväylää. Rakenteet onnettomat, hyvin onnettomat! Koko alueella ei kunnollista infokarttaa eikä opastetta radan alun suuntaan. Fgr:n kartalla 1-väylä löytyy suht vaivatta. Heittopaikat maapohjalla ja arpoa sai koko ajan, jotta mistä sitä pitääkin heittää. Heittopaikkaopasteita löytyi 9 kpl, mutta... opasteessa ei ollut metrilukemia tai par-lukemaa ja muutenkin kehnosti kiinnitetty, maassa lojui useampi... Korit valmistanut omametallipaja.com ja muutaman West Side Discs, ajoivat nippa nappa asiansa. Next tee -kylttejä ei ollut ainuttakaan, tosin tiiviillä alueella ei ollut niin isoa tarvettakaan. Ajoittain pilkahtanut vesimaisema oli hienoa, jotenkin olisi suonut sen olevan isommassa roolissa radan suunnittelussa. Kruunupuiston hienot rakennukset ja hyvin hoidettu piha-alue nurmikoineen miellytti myös. Kruunun ruoka- ja kylpyläpalvelut on käytettävissä ihan vieressä. Mutta, ei. Ei tästä oikein kunnolliseksi radaksi ole, katsoi asiaa mistä näkövinkkelista tahansa. Rataturvallisuus kehnoissa kantimassa, sillä seuraava heittopaikka aina edellisen korin vieressä. Eihän tuolla mitään ruuhkia ollut ainakaan nyt, mutta silti. Vitoselta kutoselle mentäessä sai tovin tuumailla, jotta mikäköhän se noista kaikista heittopaikasta ja koreista on se seuraava jne. Väylät hieman sen oloiset, jotta suunniteluun ei niissä aikaa ole käytetty yhtään, vaikka kohtalaisen pelattaviakin osa oli. Rata on helppo neppirata mikä ei suurta iloa saa tuntemaan. Miljöö on miellyttävää ja ympäristöön mahtuisi profiililtaan aivan erilainenkin ja paljon laadukkaampi rata kuin nyt. Rakenteet onnettomat, arpomista väylissä. Liian paljon oli puutteita, jotta tuollaisenaan olisi radalle koskaan tarvetta tulla pelaamaan uudestaan. 1/5Korvenkylä DiscGolfPark
Kouvolan kaupungissa Korvenkylä DiscGolfPark. Pituutta radalla 11-väylää, 534m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1280m. Pelattu 22.10.2021. Poitsun kanssa pelaamassa syysmyrskyn tuulessa ja tuiverruksessa, vettäkin niskaan tuli kuin saavista kaatamalla. Tämä pääosin metsässä kulkenut pikkurata sisälsi yllättävän mukavasti korkeuseroja, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylien keskiarvo 48,5m, joten lyhyestä neppiradasta siis kyse. Väylät olivat helppoja, sillä tällainen taapertaja sai pelattua kierroksen par-tulokseen. Väylissä oli selkeät heittolinjat. Oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Hyvin kaunis ja monipuolinen kattaus pieneen kokoon pakattuna. Siirtymät lyhyet. Rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten ihan taannoin avatulta radalta voikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja opasteet tuttua dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä ja selkeällä radalla niitä ei kaivannut, korinuolet ajoivat asiansa oikein hyvin. Löytyi myös roskis 1-väylän heittopaikalta. Lähimmät palvelut, mm. kaupat Anjalassa 8km päässä. Radan alueella sijaitsee Korvenkylän kesäteatteri, joten mahdolliset näytösajat kannattaa kesäisin selvittää etukäteen, koska saattaa asettaa omat rajoituksensa pelaamiseen. Paljoa ei parannettavaa löytynyt, mutta... mutta... 9-väylän jälkeen oli suorastaan euforinen olo hienosta ja kauniista radasta. Sitten kaksi vikaa väylää hieman romuttivat tätä tunnetta. Radan loppu oli suunniteltu erilaiseksi ja kartan mukaan paljon toimivammaksi kuin mitä nyt jostain syystä oli toteutettu. Kartasta poiketen 10-väylä kaartuu ennen aitaa vasemmalle ja kori aidan vieressä, keskellä 11-väylän heittolinjaa. 11-väylä alkaakin sitten alueen nurkasta eikä kuten kartassa on piirretty. En tiedä... se, että laitetaan kaksi väylää risteämään, niin on aina huono ratkaisu, hyvin huono. Vaikkei tuolla nyt kovin isoa ruuhkaa tuskin koskaan ole, niin siltikin. Lisäksi väylät 5 ja 6 sijaitsivat aivan liian likellä toisiaan, kiekkojen harhautumisen riski vitoselta kutoselle erittäin iso! Korvenkylän rata oli upea kokonaisuus helppoja ja erityisen lyhyitä väyliä. Korkeuseroja oli paljon ja kauneusarvot miljöössä kohdillaan. Tykkäsin todella paljon pelata! Tälle radalle on helppo antaa täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei aivan yllä lopun kahden väylän huonon ratkaisun ja parin liian likellä olleen väylän takia. Pienistä puutteista huolimatta tämän todellisen hyvän mielen radan voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 5/5Käyrälampi DiscGolfPark
Kouvolan kaupungissa Käyrälampi DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2150m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4620m. Pelattu 22.10.2021. Syysmyrsky pauhasi ja vettä tuli kohtalainen määrä niskaan kierroksen aikana, mutta eipähän ollut aamusella radalla lainkaan ruuhkaa. Metsäradalla ei isoja korkeuseroja ollut, joten aika kevyttä ulkoilua lopulta oli radan kiertäminen. Väylät eivät mitään ihmeellistä elämystä tarjoilleet. Pitkää metsäränniä oli tarjolla alusta loppuun ja lopusta alkuun ja kori sitten yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Rata oli siltä osin suunniteltu hyvin, jotta väylät kulkivat kokonaan metsikössä eivätkä kuntopoluilla. Muutama spottaamista vaativa polun ylitys kuitenkin oli. Siirtymät lyhyet. Tasaisesta väylämassasta ehkä paras nro 12 loivaan alamyötäiseen heitetty väylä, puukuja tosin sekin... Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit priimaa laatua. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä muutamia radan varrelta. 14-väylän jälkeen myös laavu tulistelua ja taukoja varten. Roskista olisi kaivannut, sillä ympäristö laavulla törkyinen. Next tee -kyltit puukeppejä joiden yläosa maalattu valkoiseksi. Ihan toimiva ratkaisu, mutta selkeämpikin olisi voinut olla, meni nimittäin muutama väylä ennenkuin tajusi viritysten olevan oikeita opasteita. Puurimoista tehtyjä heittopaikkojen suojia muutamalla väylällä. Varsinkin kesäaikaan radan välittömässä läheisyydessä paljon palveluita, kun Aquapark ja Käyrälammen leirintäalue ja uimaranta käytössä, myös Tykkimäen huvipuisto lähellä. Kouvolan keskustan palveluiden äärelle matkaa 5km. Rakenteista ei isosti korjattavaa löytynyt, mutta 12-väylän heittopaikka pitäisi ehdottomasti suojata puuviritelmillä tai suojaverkolla! Pojan heitto 11-väylällä lipesi aika likelle ko. heittopaikkaa. Jo lähtökohtaisestikin liian likellä nämä väylät toisiaan ja sama sumppuisuus väylissä oli havaittavissa muuallakin. Hieman liian pienelle alueelle oli ahdettu liian paljon väyliä. Välillä näkyi samalla vilkaisulla iso määrä koreja ja heittopaikkoja, ei hyvä. Mutta ne väylät... voi tuskan parahdus sentään! Käyrälammen rata oli tylsä, suorastaan supertylsä! Koko ajan odotti, jotta milloin rata puhkeaa kukkaansa ja milloin tulee oikeasti mielenkiintoisia väyliä. Nyt oli tarjolla suomalaisittain sitä kaikkein yleisintä ratatyyppiä eli metsäränniä 18-väylän verran ja tosiaan kori aina yli 100m päässä vasemmalla tai oikealla. Muutamalla väylällä mandoilla oli saatu hieman eloa väyliin, mutta vain hieman. Kun olit yhden väylän pelannut, niin olit pelannut koko radan. Näitä Käyrälammen tapaisia ratoja on 13 kappaletta tusinassa. Voi sanoa, jotta aikalailla yhtä tuskaa oli pelaaminen eikä nautintoa paljoa saanut, itselleen ihan se kaikkein ärsyttävin ratatyyppi. Jep! Odotukset olivat suuret, mutta Käyrälampi DiscGolfPark oli ison luokan pettymys. Rakenteet riittävän hyvässä kunnossa, mutta väylät tylsiä, toisiaan toistavia puukuja viritelmiä eli hyvin ahdistavia tällaiselle epätarkalle heittäjälle. Ei ole kiire mennä Käyskille pelaamaan uudestaan, ei koskaan! 2/5Ruissalon Frisbeegolfpuisto
Haminan kaupungissa Haminan jäähallin, Ruissalon liikuntahallin ja Vehkalahden koulun välittömässä läheisyydessa Ruissalon Frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 18-väylää, 1575m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4230m. Pelattu 21.10.2021. Ruissalon metsä/puistorata sisälsi paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Vaikka alueella kulkeekin paljon kuntopolkuja ja talvisin hiihtolatuja, niin pitää kunniamaininta antaa radan suunnittelijoille, jotta lähes kaikki väylät sijaitsivat metsikön puolelta. Väylät olivat hyvin vaihtelevia ja haastavia ja, vaikka väyläpituudet keskimäärin suht lyhyitä olivatkin, niin mitään suoraa heittoa korille ei pääosin ollut tarjolla. Väylät 1-2 ja 15-18 olivat enemmän aukealla paikalla ja tilaa oli heittää mukavasti, loput sitten enemmän metsämäisissä olosuhteissa. Omaleimaista Ruissalon radalle olivat runsaat kalliot useilla väylillä. Nro 10 oli tästä hyvä esimerkki, erityisen hieno kallioinen jyrkkä ylämäkiväylä. 7-väylä kiva puiden välistä heitettävä lievä alamäkiväylä. Siirtymät ihan kohtuulliset, muutama pidempi mm. 2-3, 13-14 ja 15-16. Mutta... ne rakenteet. Voi itkujen itku. Väylien puolesta radalle voisi antaa ainakin yhden pykälän korkeamman arvostelun, mutta rakenteet todellakin kaipaisivat paljon päivitystä. Hyvää rakenteissa oli numeroidut korit (mikä liian harvinaista!), mutta siihen se sitten jäikin. Lähin kauppa Sale Poitsila vain kilometrin päässä ja keskustan palvelut mm. ABC Kippari evästelyyn n. 4km päässä. Infokartta oli pahasti kulahtanut auringonpaisteessa eikä siitä kunnolla ottanut mitään selvää, mutta oli kuitenkin... Heittopaikat pääosin ihan kohtuullisessa kunnossa olevaa tekonurmea. Jostain syystä kuitenkin 1-väylällä vain lautalaveria ja 18-väylällä kolmion muotoinen betonilaatta... huh! Heittopaikkaopasteet olivat osin ihan hyviä ja suht selkeitä, mutta... välillä riekaleina, välillä oli kyltti kokonaan maassa makaamassa ja välillä tolppa pystyssä, mutta opaste loisti poissaolollaan. Next tee -kylttejä oli, mutta... kyltit olivat aivan väärissä paikoissa ja karttaa sai lukea moneen otteeseen. Kyltttejä olisi pitänyt olla heti korilta lähtiessa eikä vasta jossain kaukana jonkin polun risteyksessä vähän ennen seuraavaa koria. Lisäksi esim. kakkoselta kolmoselle mennessä harhautui seuraamaan keltaisia nuoli mitkä osoittautuivat myöhemmin ilmeisesti jonkinlaisen pyöräilyreitin opasteiksi. Noissa kohdin useassa paikassa frisbeegolfradan opasteita ei näkynyt yhtään missään. Muitakin puutteita oli. 5-väylän heittopaikkaa sai kummastella tovin, jos toisenkin. Pelikaverin kanssa heitettiin noppaa ja päädyttiin heittämään lopulta kallion päältä heittopaikkaopasteen vierestä, vaikka jonkinlainen heittopaikan tekele olikin muutamaa metriä taaempana. Itsessään väylä oli ihan kaunis kohden kuntoportaita heitettävä väylä. 15-väylän korin jälkeen nähtiin heti silta mistä oletettiin ylimenon tapahtuvan. Tämä siltä kulki kohtuu leveän ja syvän näköisen ojan yli ja silta näytti kyllä hyvin huteralta ja laholta, mutta yli mentiin. Tästä sitten lähdettiin etsimään 16-väyulän heittopaikkaa, mutta sellaista ei meinannut löytyä. Kartan vilkaisu ja käännös takaisin, niin alkoi sitten löytymään. Ja oli sivummalla sitten parempikin silta. Oikea puuttuvien opasteiden malliesimerkki, jotta miten helposti sitä harhautuu väärälle polulle ihan vain, kun ei ole jaksettu opasteita tarpeeksi laittaa. Väylistä erityisesti 1 ja 2 sekä 6 ja 7 aivan liian likellä toisiaan. Ruuhkattomana aikana vielä menee, mutta ruuhkan aikaan turvattomia väyliä. Rataa oli ihan kohtuullisen mukava heittää ja itse tykkäsin väylistä itse asiassa aika paljonkin. Näin pahat rakenteiden puutteet rokottavat arvosanaa yleensä paljon enemmän, mutta nyt vain pieni alenema niiden takia. Paljon olisi rakenteissa uudistettavaa, kuten yllä kuvasin. Ja räjäyttäkää oikeasti se 15-väylän korin jälkeinen laho silta oikeasti hornan tuuttiin! Aika hurja viritys! 3/5Petäjäsuon frisbeegolfrata
Kotkan kaupungissa Petäjäsuon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 2182m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4660m. Pelattu 21.10.2021. Rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten sellaisesta kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, syke ei päässyt isoihin lukemiin nousemaan kuin ehkä surkeiden heittojen ja yhden hukatun kiekon takia... Tämä metsä/puistorata oli kyllä upea ylämys, aivan upeita ja monilta osin täysin uniikkeja väyliä toinen toisensa perään! Väylät vaihtelevia ja pitkiä, heittotekniikoita (jos niitä osaisi) saisi käyttää laidasta laitaan. Väylillä koko ajan selkeät heittolinjat ja paljon heittotilaa, vaikka toki puitakin oli ihan riittävästi häiritsemässä yhden satunnaisen frisbeegolffaajan elämää... Siirtymät pääosin hyvin lyhyet, ainoastaan 18 - 19 ja 19 - 20 teiden takia hieman pidemmät. 6-väylä ja 7-väylä valtavien voimalinjojen "hellässä syleilyssä" aukealla, hieno ja erilainen maisema tuokin. 7-väylällä kori hienosti ison kaapelikelan päällä jonne portaat, sellainen radoilla hyvin toivottava "ratamestarin erikoinen". 8-väylä hieno puukuja. 13-väylä hieno ja pitkä alavasen, toki sokkona joutuu heittämään, kun kaartuu jyrkästi vasemmalle, jolloin spottaaminen tärkeää. Mutta sitten... se 14-väylä... ei periaatteessa mikään älyttömän erikoinen, mutta... sijainti pienemmän tien ja moottoritien välissä aika uniikki. Rekkoja ja henkilöautoja pyyhki aika likeltä koko ajan ohi kovaa vauhtia. Väylä aukealla ja paljon heittotilaa. Vaikka motari aivan vieressä, niin vaaraa sinne heittämiselle ei meikäläisen tasoisellakaan tunarilla ole minkäänlaista. Kaikista pelaamistani väylistä tämä Petäjäsuon 14-väylä nousee ihan kärkikastiin. Väylät 15-18 joko kokonaan tai osin upeaa puisto/nurmi/peltoväylää. 15-väylän heittopaikka korkealla ja heitto alamäkeen hieno eikä väylät siitä eteenpäinkään tasoaan laskeneet. 17-väylällä upotin upouuden Mako3:n korin oikealle puolelle syvälle ojan pohjalle. Eihän se leveä oja ole, mutta sateiden jälkeen toki enemmän vettä ja huono tuuri kun käy kohillensa, niin sitten se vain käy. Kun ei löytynyt, niin ei löytynyt. Rakenteetkin ensiluokkaisessa kunnossa. Löytyi infokartta, teet, teeopasteet, next tee-kyltit ja korit (kisa + treeni x 1). Roskiksia riittävästi ja rakennuksen seinässä luukku löytökiekkoja varten. Kotkan Prisma monipuoliseen evästelyyn vain 2,5km päässä. Kotkan keskustaan 11km. Jos jotain parannettavaa rakenteista haluaa etsiä, niin taukopenkkejä olisi voinut edes joku kappale olla. Lisäksi rata oli tosiaan erityisen hyvin next tee -kylteillä vuorattu, joten karttaa ei pahemmin tarvinnut vilkuilla. Ainoastaan p-paikalta 1-väylälle osoittava next tee -kyltti osoitti väärään suuntaan, joten kaverin kanssa käveltiin ensin pieni matka harhaan. Petäjäsuon rata oli upea ja monipuolinen rata. Rakenteet priimaa ja niin paljon upeita väyliä, että happi meinasi välillä loppua niitä ihastellessa. Ja ne upeiden väylien "ulkopuoliset" väylätkin olivat hyvin tehtyjä ja selkeitä, joten kokonaisuus oli aivan erinomainen! Voin erittäin lämpimästi suositella ja tulisin itsekin milloin tahansa uudestaan pelaamaan, jos vain lähempänä kotia rata olisi! Kirjaimellisesti heittämällä suosikkiratojen listalle! 5/5Kuokkalan frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Kuokkalan yhteinäiskoulun naapurissa Kuokkalan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 538m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 9.10.2021. Tämä metsä/puistorata (kummaksi nyt haluaakaan sanoa) ei sisältänyt käytännössä yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja vaikkei nyt ihan suoraa heittoa korille ollutkaan tarjolla, puut olivat vahvasti kuitenkin selkeilläkin väylillä pelissä mukana. Siirtymät lyhyet paitsi kasilta ysille hieman pidempi. Rata tiiviillä alueella ja nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää mikä olisi tasaisesta väylämassasta poikennut edukseen. Rakenteet sitten niin ja näin ja vähän sinnepäin. Oikeastaan mikään ei ollut oikein priimaa rakenteiden osalta. Infokartta oli, mutta pahasti töhritty. Heittopaikat olivat ihan ok ja kohtuullisessa kunnossa siihen nähden, että olivat suoraan maassa kiinni ja hitusen epätasaiset. Heittopaikkaopasteista suurin osa joko töhritty tai revitty riekaleiksi, jäljellä olleet ihan selkeät. Korit vanhat Sepot. Roskiksia tai penkkejä ei ollut radalla yhtään. Next tee -kylttejä oli vain 4 - 5 ja 8 - 9 siirtymillä. Mandoja muutamissa kohdin. Jyväskylän keskusta n. 4km päässä. Kuten tiedossa hyvin on, niin Kuokkalan rata on mutainen, todella mutainen näin syksyisin. Kesällä ehkä pelattavampi siltä osin, jos ei ole vettä hetkeen satanut. Tietysti mutaisuutta ja vetisyyttä vastaan voi pukeutua kenkien ja vaatteiden puolesta ja likaiset vaatteet saa aina pestyä, mutta kyllä se kummasti vain pelifiiliksestä aika ison osan vie pois. Sääli. Valtavan iso sääli. Kuokkalan rata on väyliltään ja sijainniltaan ihan mukava ja itselle sopivan helppo rata. Koko ajan läsnä oleva mutaisuus sadeaikana ja rakenteiden kokonaisvaltainen nuhjuisuus ei radasta kovin kummoista kuvaa valitettavasti antanut. Saisiko uudet opasteet olla pitkään ehjänä, niin on hyvä kysymys, mutta päivittämistä ja pikaista sellaista rata kyllä vaatisi! Nyt arviointi vallitsevan tilanteen mukaan, kun ei oikein muutakaan voi... 2/5Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Laajaniemen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 837m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2080m. Pelattu 9.10.2021. Tämä metsärata kulki käytännössä koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät oli suunniteltu hyvin ja niissä oli vaihtelevuutta ja pituutta. Ei yhtä erityistä suosikkiväylää. Nätein maisema 4-väylällä missä laaja vesimaisema näkyi taustalla kauniisti. 4-väylällä myös pientä erikoisuutta, kun kori oli kallion päällä. Siirtymät lyhyet. Rakenteista heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Mutta, ei, ei, ei... ei. Opastusjärjestelmää ei minkäänlaista, ei mitään, missään. Paikallisen seuran facessa on kerrottu, jotta kartat ja opasteet on seurakunnalle annettu ja ne on luvattu maastoon laittaa, mutta... Kun infokarttaa ei ollut missään, niin pelkästään lähtöpaikan etsiminen oli silkkaa arpapeliä eikä pelihetkellä fgr:n sijaintikoordinaatit pitäneet lainkaan paikkaansa, alkupistettä tulikin hyvä tovi arvottua. Sitten vilkaisu fgr:n ratakarttaan ja sen avulla ison, oikealla puolella tietä sijaitsevan p-paikan (hieman ennen leirikeskusta) vierestä lähtö löytyi. Heittopaikoilla ei yhtään opastetta koko radalla eikä yhtään next tee -kylttiä myöskään ollut maastossa, joten karttaa sai lukea aivan koko ajan. Radalla oli paljon risukasoja, mitkä ovat facen mukaan seisseet siellä ainakin kuukauden päivät. Jotain raivaamista oli siis tehty, mutta aika hurjasti olisi raivaamista vielä risujen puolesta vuorossa. Niin tehtyjen kasojen poisvientiä kuin uusien kasojen tekoa. Mitään supermegahirviömörrejä radalla ei ollut, mutta se risujen määrä... aivan mahdoton. Monelta väylältä voisi raaskia kaataa myös lisää puita niin selkeyttäisivät aika paljon pelaamista. Heittolinjat kuitenkin kohtuullisen selkeät. 7-väylälle mentäessä tarvitsisi rakentää pikkiriikkinen silta puron yli juuri ennen heittopaikkaa. Ei yhtään roskista, taukopenkkiä tai löytökiekkolaatikkoa. Surullista... kovin surullista. En ole ikinä ymmärtänyt näitä ratoja jotka avataan ilman, että kaikki rakenteet on laitettu paikoilleen. Perussääntö uusille radoille on AINA, että ensin laitetaan kaikki rakenteet kuntoon ja ihan vihonviimeisenä lisätään korit paikoilleen. Hienosäätöjä voi tehdä niin pitkään kuin rata vain on pystyssä, mutta avaamisen hetkellä paketin pitäisi olla lähes valmis. Väylät Laajaniemen radalla ovat ihan mukavia ja vaihtelevia. Sitä kyllä mietin 4-väylän maisemien äärellä, että olisiko ollut mahdotonta rakentaa muutama väylä lähemmäksi rantaa kauniisiin maisemiin? Ehkei, mutta maisemat olisivat olleet ihan eri mitä nyt. Hieman tunkkaista ja epäsiistiä metsää oli nyt vain tarjolla. 1/5 (yllä mainittujen puutteiden korjaamisen jälkeen arviointi voisi hyvin olla tasoa 3-4/5)Ellin rata, Konginkangas
Äänekosken kaupungissa Konginkankaan taajamassa Ellin rata -niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 872m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2320m. Pelattu 9.10.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt vain metsäränniä sisältänyt rata kävi ihan kivasta kuntoilusta, sopii huonompikuntoisillekin lätyn viskojille. Siirtymät lyhyitä. Heittolinjat kohtalaisen selkeät, mutta tarkkana saa suhteellisen tiheän puuston kanssa olla. Itellä ei tainnu montaa puuta jäädä kierroksella Konginkankaan metikössä ilman osumaa... Väylät suht yksinkertaisia ja ihan perushyviä metsäväyliä, ilman suurempia kikkailuja. Ei yhtä yksittäistä suosikkiväylää. Äänekoskella panostetaan jokaisella radalla rakenteiden laatuun ja sen kyllä todellakin huomaa. Infokartta (voisi kylläkin väylätiedot olla aina merkittynä), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit täysin kunnossa. Radalla myös lukittava löytökiekkolaatikko, useammalla väylällä taukopenkkejä, next tee -kylttejä joka ainoalla väylällä, joten karttaa ei kertaakaan tarvinnut lukea. Ratamestarin erikoisuutena myös väyläkello 4-väylällä missä yhteyttä heittopaikalta korille ei ole. Konginkankaan keskustan palvelut, mm. Sale vain 1,5km päässä. Mutta ei... ei ihan. Rata oli yllätyksetön, jopa tylsä. Väylät toistivat yhdeksän kertaa toisiaan, eikä yhdenkään kohdalla tullut sellaista wau-fiilistä. Väylillä heittolinjat pystyi siis hahmottomaan ihan mukavasti, mutta useammalla väylällä voisi kyllä puita jonkin verran kaataa. Tyypillistä oli, jotta väylän alku oli heittolinjan puolesta hyvin hahmotettavissa, mutta hyvän alun jälkeen lähempänä koria puut olivat vähän turhankin paljon sumpussa. Ei huono, ei hyvä. Rakenteet huipputasoa, mutta radan tylsyys vei nyt valitettavasti voiton. Ei jaksanut tämä Niittylän Ellin testamenttivaroilla rakennettu rata innostaa, valitettavasti. 3/5Urheilupuisto
Ratakartta on nyt uudistetun radan mukainen. Tervemenoa pelaamaan! : )Piispalan matkailukeskus
Kannonkosken kunnassa Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskuksen mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 15-väylää, 1074m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3050m. Pelattu 28.9.2021. Piispalan pururata/metsärata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Kiekot löytyivät radalla hyvin, sillä maasto erinomaisesti frisbeegolfiin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää. Siirtymät suorastaan olemattomat. Väylät olivat pääosin selkeitä ja helpohkoja perusväyliä. 8-väylä suosikki tasaisesta väylämassasta, mukava ja haastava alamäkiväylä. Rata-alueen kaunein kohta sijaitsi hieman syrjässä itse frisbeegolfradalta. 7-väylän jälkeen sivummalla oli valtava hiekkamonttu ja näkymä ylhäältä upea, siihen saisi rakennettua aivan timanttisen kovan ja upean liidätysväylän korkealta ylhäältä alas monttuun! Radan lähtöpaikan eli 1-väylän löytää ajamalla Piispalan perimmäisimpään nurkkaan seuraamalla ”vastaanotto”, ”uimahalli – jäähalli” -kylttejä. Auto parkkiin isolle jää/uimahallin p-paikalle ja 1-väylä löytyy, kun katsoo oikealle kohden jäähallin päätyä ja kävelee hallin taakse, niin sieltä starttaa radan kiertäminen. Korit olivat vanhat numeroidut Sepot, mutta joivat vielä ihan hyvin asiansa. Heittopaikoilla olleet opasteet olivat ihan kelvolliset, vaikkakin parhaat päivänsä jo nähneitä. Tosin nämäkin opasteet olivat monella väylällä suoraan nurmimaton edessä keskellä heittolinjaa, joten siltä osin jopa vaaralliset. Heittopaikat olivat nurmimattoa kaikki, mutta lätkäisty suoraan maahan kiinni mikä ei koskaan ole se paras ratkaisu millään tavalla. Olihan Piispalassa kaikki vähän rempallaan tai sinnepäin, yritystä, muttei oikein hyvää sellaista. Infokarttaa ei ole lainkaan alueella eikä yksikään opaste ohjaa isolla Piispalan alueella radan alkuun. Sen takia ajo-ohje tuossa yllä. Next tee -kylttejä ei yhtään, mutta tiiviillä radalla eivät nyt aivan välttämättömiä olleetkaan. Tiiviys tarkoittikin Piispalassa sitten sitä, että useammassa kohdin kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin (esim. 8-9, 11-12 ja 13-14) ja siten radan turvallisuus kehno liian monin paikoin. Rataa vaivasi suoranainen tylsyys, sillä parin väylän jälkeen olit nähnyt lähes koko radan, yhtään yllätystä ehkä kasin alamäkeä lukuunottamatta ei matkan varrella tullut vastaan. Rataa tehdessä on menty kirjaimellisesti siitä yli mistä aita on ollut matalin, eli pururadan varteen on isketty suoria tai pieniä kaarroksia sisältäviä väyliä ja kori sitten pururadan oikealla tai vasemmalla puolella aina aivan polun vieressä, boring... Yksi väylä oli sentään raaskittu vetää myös metsän puolelle eli nro 10, mutta... olikin sitten kaikkein huonoin väylä. Yhtään puuta ei oltu raaskittu tuon väylän kohdalla kaataa eikä heittolinjaa ollut minkäänlaista. Silmät kiinni ja luja kiskaisu vain sinnepäin... Ja ne par-lukemat... mitään virallista tapaa niitä määritellä ei liene olemassa ja se näkyi Piispalan radalla. Kaiken kruununa taikurin taikahatusta tempaistu väylä nro 13 - 98m ja par 5, helpohko perusväylä... jep. Sääli... ihan valtaisan valtava sääli. Piispalan monipuolinen liikunta-alue ansaitsisi paljon paremman ja nykyaikaisemman radan. Alueella on suorastaan mykistävän paljon potentiaalia, se tuli todettua. Maasto on frisbeegolfiin kenties se kaikkein paras eli sateellakin kuiva mäntykangasmetsä mistä kiekot löytyy helposti, vaikka vähän karkaisikin sivummalle. Korkeuseroja Piispalasta löytyy ja sitten se todella upea monttu mikä suorastaan huutaa rakentamaan väylän sinne! Ei tarvitsisi kuin maestro Koivu tekemään laadukas vähintään 18-väyläinen DiscGolfPark, niin uskoisin noin upeaan ympäristöön tehtävän radan nousevan omien suosikkien joukkoon ihan kirjaimellisesti heittämällä! Nyt rata ei ole tosi surkea muttei missään nimessä hyväkään. Erittäin tylsä ja vaatisi radan kokonaisvaltaista parantamista, potentiaalia kyllä Piispalassa riittäisi tosiaan vaikka muille jakaa! Tällaisessä kunnossa ei tarve ajaa Kannonkoskelle uudestaan rataa pelaamaan. 2/5Honkavuori frisbeegolf
Pyhäjärven kaupungissa Honkavuoren hiihtokeskuksen mailla Honkavuori frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää, 1021m (?) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä ja uusittuja väyliä etsittyä peräti 7620m. Pelattu 28.9.2021. Tätä rataa on tällä hetkellä erityisen vaikea arvioida. Radalla on juuri toteutettu pitkään suunnitelmissa ollut uudistus ja se kyllä näkyi. Väyliä on sama määrä kuin ennenkin, mutta ovat vaihtaneet kovasti paikkaansa, myös pituudet aivan erilaiset kuin aiemmin. Radalta ei löydy voimassa olevaa karttaa eikä yhdelläkään heittopaikalla ole heittopaikkaopasteita tai väylien välillä next tee -kylttejä. Tällä hetkellä en suosittele radan pelaamista, sillä itsekin olisin lähtenyt heti pois, jos en olisi tavannut kahta paikallista ja ystävällistä heittäjää, joiden ohjeilla sain radan kierrettyä, vaikka väylien etsimiseen kului silti turkasen paljon aikaa ja kilometrejä. Noh... muutama sananen kuitenkin vielä. Kyse on 12-väyläisestä metsäradasta missä korkeuseroja on erittäin paljon, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen vaikkei harhailujakaan olisi. Maasto oli otettu mukavasti haltuun eli väylissä löytyi niin ylä kuin alamäkeäkin ja toki myös tasamaalla heittelyä. Radan rakenteista heittopaikat olivat uudistetut ja pääosin hyvää nurmimattoa paitsi 8-väylä lavetti oli kyllä melkoinen trampoliini, ei tiennyt oikein, jotta itkeäkö vaiko nauraa, valitsin lopulta jälkimmäisen. Korit oli valmistanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan kohtuulliset eli napsivat kiekkoja ihan mukavasti. Tosin korien numerointi ei vastannut ainakaan toistaiseksi lainkaan väylien numerointia. Kauniilla paikalla oli myös laavu ja näkötorni, josta hienot maisemat. Näkötornin vieressä oli myös 8-väylän heittopaikka ja ihan hieno alamäkiväylä oli edessä. Uudet väylät olivat ihan järkevähkön oloisia, tosin pusikoiden raivaamista kaipaisi kipeästi useampikin väylistä. Ainoastaan 7-väylä oli jotain ihan täyttä kummallisuutta. Heittopaikka osoitti yhteen suuntaan mistä lähdin koria etsimään ja etsinkin hyvän tovin. Näin lähistöllä yhden korin ja jatkoin silti oikean korin etsimistä. Lopulta totesin, että se "yksi kori" olikin se oikea. Noh... heti teen jälkeen 90 asteen käännös vasemmalle ja vajaa 100m kohden laavua, ei voisi yhtään enempää pieleen mennä suunnittelu kuin tuolla kyseisellä väylällä. Sääli. Oma vika oli, jotta menin pelaamaan muutostöiden takia vaillinaisella radalle, joten pitkää kävelymatkaa ei voi radan hallinnoijan piikkiin laittaa. Honkavuoren alueelle mahtuisi maastonsa puolesta vaikka useampikin täysimittainen ja erittäin laadukas frisbeegolfrata. Pitäisi vaan olla suunnittelupuolella taitoa kuten esim. DiscGolfPark tai Prodigy ratojen osalta lähes aina on. Ammattilainen saisi loihdittua täynnä parhautta olevan radan. Nyt arvio on huono, mutta edes alkeellisella opastinjärjestelmän laittamisella kuntoon ( infokartta, teeopasteet ja next tee -kyltit ) radalle voisi helposti antaa pari pykälää paremman arvioinnin. Erityisen hyväksi radasta tuosta ei ole vaikka opasteet kuntoon tulisivatkin joskus ensi kesän keskiviikkona. Ei ole kiire tulla uudestaan. 1/5Pyhäjärvi DiscGolfPark
Nyt täynnä 200 pelattua rataa Suomessa! ❤ Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjärvi DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 647m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.9.2021. Wau! Siis WAU! Tämä Pyhäjärven pieni puistorata pääsi yllättämään totaalisesti kauneudellaan ja tunkeutui aivan kirkkaasti omalle suosikkilistalle! Rata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat pääosin lyhyehköjä ja helppoja väyliä ja vain parilla väylällä oli puita oikeasti vaikeuttamassa ihmisen elämää. Nurmi oli lyhyttä ja puistomaisema veden äärellä lumoavan kaunista. Rata oli suunniteltu hienosti, sillä veden mittavasta läsnäolosta huolimatta väylät olivat turvallisia heittää, kiekkojen eksyminen veteen hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan seiskalla kannattaa hieman heiton poweria alentaa, ettei tule se "kuuluisa" "molskis ja loiskis"... Siirtymät lyhyet paitsi siltojen alituksen takia 2 - 3 ja 7 - 8 hieman pidempiä. Suosikkiväylä nro 3 missä sai kunnolla tykittää avoimella nurmialueella. Radan rakenteet moitteettomassa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen (treeni x 1) hyvät. Erityismaininta useasta roskiksesta matkan varrella. Alueella myös uimaranta ja ulkohuussi. Muutama pikkusilta ojien yli ja 5-väylän heittopaikan vieressä nätti puistonpenkki. 7-väylän jälkeen matala lintutorni lintujen tai maisemien tiirailuun. Rata aivan keskustassa, esim. S-Marketille 1,6km. Vahva suositus lisäksi Kahvila Karnevaalin suuntaan ( loistava palvelua ja maistuvat tuoteet ) ja matkaakin radalta vain 1,0km. Kehitettävää, parannettavaa, moittimista? En keksi. Joku pilkunviilari sanois, jotta next tee -kylttejä ei ollut yhtään, mutta korinuolet ajoivat asiansa erinomaisesti muutoin niin tiiviillä radalla eikä erillisille kyltityksille ollut tarvetta. Löytökiekkolaatikkokin olisi tuolla ihan turha, sillä kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Aivan upea ja kaunis, omaa silmää täydellisesti miellyttävä rata! Väylät helppoja kuin pisteenä siinä i:n päällä, niin heittotilaa paljon jokaisella väylälle ja sitä tällainen rähmäkäpälä osaa arvostaa. Mahtava fiilis! Voisi ihan milloin tahansa pelata uudestaankin! 5/5Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungin keskustassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin pihamaalla Mikkelin kampuksen frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 283m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1760m (2 kierrosta). Pelattu 18.9.2021. Rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata on mahdollista kiertää niin pyörätuolin kanssa kelaamalla kuin myös lastenvaunujen kanssa. Väylät olivat erittäin lyhyitä, mutta 1-väylää lukuunottamatta jokainen väylä oli rakennettu taitavasti niin, että aina oli jollain tavoin puusto tai muutoin maasto sillä tavoin edessä, ettei suora heitto korille ollut ihan itsestäänselvyys. Voisi sanoa melkein, että hämmästyttävän monipuolisesti sai erityyppisiä heittoja heittää noin lyhyeksi (väyläpituudet ja niiden määrä) radaksi. Rata sijaitsee kauniilla hyvin hoidetulla puistoaluella jossa siirtymät olemattomat ja kiekotkin löytyvät maastosta erittäin hyvin. Suosikkiväylä nro 3 mikä lyhyt vasemmalle kaartuva rystyväylä. Periaatteessa aika helppo sekin, mutta se pahuksen valtava puu siinä keskellä... Eikä kutonenkaan yhtään hullumpi väylä ollut. Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Koreista havaintona, jotta ensimmäistä kertaa missään näin koreihin laitetut lukot estämään varkauksia. Löytyi alusta roskiskin. Suojaverkkoja suojaamassa p-paikan autoja ykköskoriin tehtäviltä harjoitusheitoilta sekä kolmosväylän vieressä olevaa asuintaloa. Löytyi mando, ob ja dz. Puihin oli laitettu suojapuita ja HUOM! Draivereilla pelaaminen kokonaan kielletty! Eli putterit ja midarit vain sallittuja! Mikkelin keskustan laajat palvelut kirjaimellisesti aivan vieressä. Erityisesti väylät 2 ja 6 turhan likellä toisiaan tiiviillä puistoalueella. 4-väylä hyvin epäsiisti, törkyä keskellä väylää. Heittopaikat tekonurmimattoa mikä tosin hyvin kulunutta ja olisi aika isossa uusimisen tarpeessa! Ihan viiden tähden radaksi tästä ei ole, mutta erinomainen minirata kuitenkin! Melkoista ratasuunnittelun taituruutta, että noin vähäinen väylämäärä pienillä metrimäärillä voikin sisältään noin hyviä ja oivaltavia väyliä! Pieniä puutteita siellä täällä, mutta isosti ne eivät pelikokemukseen kuitenkaan vaikuttaneet. Olisihan noita pelannut oikein mielellään vielä muutaman väylän lisääkin. Noh... hyvä noinkin. Voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Rantakylän frisbeegolfpuisto
Mikkelin kaupungissa Rantakylän kaupunginosassa Rantakylän frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 9-väylää, 637m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Pelattu 18.9.2021. Rantakylän metsärata sisälsi oikein mukavasti korkeuseroja, joten kohtalaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli täynnä toinen toistaan hienompia väyliä, niin ylä kuin alamäkeäkin. Erityisesti viisi ensimmäistä väylää olivat huikeita ja neljä viimeistä sitten tavallisempaa perusväylää. Suosikkiväylä nro 5 mikä oli oikeasti upea timantti, oikein mahtava alamäkeen heitettävä metsäväylä. Eikä ykkönen ja kolmonen paljoa taakse jääneet. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät, vaikka tilaa joskus heitolle kohtalaisen vähän. Kiekot löytyvät maastosta erityisen helposti. Siirtymät lyhyet paitsi 3 --> 4 ja 9 --> parkkipaikka. Rakenteet radalla oiken mallikkaassa kunnossa. Löytyi hyvä infokartta, heittopaikat (pidempiä kuin monella pidempien väylien radalla), heittopaikkaopasteet (jotka uniikisti kiinni heittoalustassa), korit ja next tee -kyltit. Lisäksi roskis alussa ja runsaasti penkkejä, liekö oli ihan jokaisen heittopaikan yhteydessä! Vieressä nurmikenttä heittojen treenaamiseen. Rantakylän rata sijaitsee urheilualueella missä lisäksi mm. uimahalli. Rantakylän palvelut vieressä kauppoineen ja Mikkelin keskustaankin vain viitisen kilometriä. Kehitettävää? Niin... ei kovinkaan paljoa. Oikeastaan ainoa mitä jäi kaipaamaan, niin löytökiekkolaatikkoa ei ollut minkäänlaista. Kun viisi ekaa väylää oli huikeaa upeiden väylien tykitystä, niin kolmelle vikallekin toivoisi ehkä jotain pientä jujua, ratamestarin erikoisuutta, niin rata olisi entistä loisteliaampi kokonaisuus. Täytyy kyllä sanoa, jotta Rantakylän frisbeegolfpuisto oli ehdottomasti yksi parhaimmista 9-väyläisistä mitä olen tähän mennessä pelannut! Upeita ja monipuolisia väyliä useita, rakenteet kunnossa, palvelut lähellä. Kyllä se vain niin on, jotta tämä Rantakylän rata saa täydet viisi tähteä ja fgr:llä painan "merkitse suosikkiradaksi" -painiketta. Milloin tahansa voisi todellakin pelata uudestaan! 5/5Rantokankaan frisbeegolfrata
Mikkelin kaupungissa Haukivuoren taajamassa Rantokankaan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1466m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4260m. Pelattu 18.9.2021. Täysimittaiseksi ihan äskettäin kasvanut Rantokankaan metsä/kuntorata-rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joiden johdosta liikunta nosti jopa sykettä ihan kivasti vaikkei ihan tappomäkiä matkan varrella ollutkaan. Väylistä nro 16 oli kaikkein komein. Väylän heittopaikka sijaitsi hyppyrimäen vieressä ja alas mentiin aika jyrkässä kulmassa, korille matkaa 134m. Vaikeutta lisäsi keskellä väylää menevä kapeahko joki. Oma heitto epäonnistui aika kovasti ja lähti kaartamaan oikealle pois varsinaiselta hyppyrimäen alastulorinteeltä missä odotti niitettyä heinää, mutta kaikki heinä oli silti rinteessä ja pitkää heinämössöä koko alamäen osalta. Lisäksi tämän jälkeen alkoi oikealla hurja metsämörri. Eli kaunis väylä, mutta tulee syömään ison määrän kiekkoja, jos et pysy tarkasti väylällä. Nro 15 kori oli samaisen hyppyrimäen edustalla ja hieno ratkaisu niin. Lisäksi nro 17 mukava avoimella nurmikolla. Onneksi joukkoon oli saatu jonkin verran myös puhtaita metsäväyliä kuntoradan väylien lisäksi. Siirtymät lyhyet paitsi 11 - 12 selvästi pidempi. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös roskis lähtöpaikalta. Next tee -kylttejä oli mukavasti eikä karttaa tarvinnut missään kohdin vilkuilla. Siellä missä kylttejä ei ollut, niin seuraavan väylän heittopaikka oli käytännössä nähtävillä edelliseltä korilta. Haukivuoren palvelut kauppoineen muutaman kilometrin päässä. Mutta... se mutta isolla M-kirjaimella! Kun rata alkaa oikealla kuntoradalle tehtyjen, tarkkaa heittämistä vaativien väylien tykityksellä, niin mielenkiinto rataa kohtaan lopahtaa hyvin, hyvin, hyvin nopeasti. Tarkoissa heitoissa ei ole mitään vikaa, mutta sitten maasto pitäisi olla sivustoilla jotenkin järkevää. Rantokankaalla oli niin paljon ja niin laajoja supermegahirviömörrejä, jotta oli suoranainen ihme, että kaikki kiekot löytyivät yhden väylän puuhun ylös jäänyttä kiekkoa lukuunottamatta. Sekä oikeat että vasemmat sivustot kasvoivat niin hurjaa pusikkoa ja tiheää puustoa liian monin paikoin, jotta, jos niihin heitit, niin poispääseminen vaati sellaisia ihmetekoja mihin ei tavallinen fribaaja kykene. Spottaus käytännössä täysin välttämätöntä. Heittolinjat välillä hieman niin ja näin. Erityisesti 11-väylä ruumiillisti tämän suunnitelun heikkouden. Vaikka edessä olikin vain pikkiriikkisiä puita, niin ne pienetkin oksat tekivät sen, jotta potentiaalinen heitto-aukko oli vain muutamia kymmeniä senttejä. Niin... tai heitä armotonta hysseä, jos osaat. Kyllä. 11-väylän lisäksi myös muualla olisi puiden karsimisen tarvetta, niin selkeytyisi heittäminen aikalailla. Väylien järjestys hieman kummallinen. Väylien 4 -12 välillä oli väylät ripoteltu niin oudosti, jotta piti oikein miettiä mitä suunnittelija on hakenut näillä ratkaisuilla, kruununa vielä pitkä siirtyminen juurikin 11 - 12 välillä. Turvallisuus oli kuitenkin ihan ok, vaikka etukäteen kartasta katsomalla oli sekin noille väylillä hieman niin ja näin, sillä ihan niin sumpussa ei väylät olleet kuin ennakoin. 16-väylä on varmasti jatkossa juurikin sellainen mistä Rantokankaan rata tunnetaan ja muistetaan. Tosiaan komea väylä, mutta ne mörrit, ne kauheat megamörrit siellä oikealla ja se niitetty heinä koko väylällä. Ei riitä, että 1,5 metrinen heinä niitetään vain ihan heinän tyvestä viikatemaisesti jolloin jäljelle jäävä heinämäärä imee kiekot ahnaasti. Tuollainen korkealta jyrkästi alas heitettävä väylä on heiton kannalta muutoinkin amatöörille aina riski, kun äkkiä lähtee kiekko feidaamaan vasemmalle ja se taas ei toki radan tekijän vika ole. Kuin kruununa ontuvalle ratasuunnittelulle oli se kaikkien suunnitteluvirheiden äiti ja isoäiti eli kaksi väylää ristesi keskenään. Yhtään järkevää syytä en tähän 17 ja 18-väylien osalta jaksa keksiä. Väylät on aina rakennettavissa erilleen vaikka sitten lyhyempänä, eri paikassa tai sitten kokonaan poisjättäen. Toki Rantokankaalla näiden väylien näkyväisyys oli hyvä, mutta tuollaiseen ratkaisuun ei pitäisi silti koskaan päätyä, ei koskaan! Rantokankaan rata ei sytyttänyt, ei oikein yhtään. 15-väylän korinpaikka oli hieno ja nro 16 myös upea väylä, vaikka itseltä sujuikin kehnosti. Muutoin liikaa supermegahirviömonsterimörrejä sivustoilla lähes koko radan osalta yhdistettynä mielikuvituksettomiin kuntorataväyliin. Rata miellyttää varmasti joitakin, mutta minulla ei ole kiire mennä koskaan uudestaan pelaamaan, vaikka paikkakunnalle muuttaisinkin. 2/5Mikkalan maalaistalo
Käyty pelaamassa rata maalaistalon isännän kanssa 31.8.2021. Rataa on hiljalleen paranneltu. Nyt löytyy heittopaikoilta opasteet missä väylän numero, par-lukema ja väylän pituus, jatkossa tulee myös pikkukuvat kuvaamaan heittosuuntaa. Radalle on tehty myös järkeviin paikkoihin mandoja, löytyy next tee -kyltit ja muutamalla väylämuutoksella rata on entisestään vaihtelevampi ja mielekkäämpi pelata. Koreja on ehostettu ja ovat kyllä parasta diy-laatua. Isännän mukaan radan kehittämistä jatketaan pienin askelin tulevinakin vuosina. Vaikka lehmien ääntä ei tällä kertaa kuulunutkaan, niin kokemus oli vähintään yhtä erinomainen kuin pari vuottakin sitten. Se, että radan kehittämiseenkin riittää vielä paukkuja, niin on upea asia radalla mikä on 100% isännän ja hänen poikansa käsialaa. Vuonna 2020 vanhan radan viereen on rakennettu täysin erillinen "Mikkalan maalaistalo Forest" -rata mikä on hyvätasoinen 9-väyläinen metsärata. Käykäähän pelaamassa! Ei maksa mitään muuta kuin paikalle saapumisen vaivan!Mikkalan maalaistalo Forest
Kaavin kunnassa Mikkalan maalaistalo Forest -rata. Radalla pituutta 9-väylää, 800m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2220m. Pelattu 31.8.2021. Rata sijaitsee "Mikkalan maalaistalo" -nimisen radan naapurissa saman maalaistalon pihapiirissä. Kun Ahvenisentietä ajetaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin näkyy tien oikealla puolella teiden risteyksessä pieni punainen aitta, josta Forest rata starttaa. Vanhalle, mutta edelleen käytössä olevalle radalle löytää, kun kääntyy samasta risteyksestä vasemmalle, ohittaa isomman punaisen rakennuksen ja lähtö seuraavan, pienemmän punaisen rakennuksen takaa. Mikkalan maalaistalo Forest -rata ei sisällä käytännössä juuri ollenkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Rata kulkee käytännössä koko ajan metsässä tullen parin väylän ajaksi peltoaukean (vanha piha-alue) kohdalla avoimemmalle alueelle. Väylien suunnittelussa on käytetty paljon harkintaa ja niihin on saatu paljon pituutta ja haastellisuutta. Heittolinjat ovat koko ajan hyvin selkeät, ehkä ainoastaan ysiltä olisi varaa ottaa lähin koivu pois, jotta heittolinja olisi vielä hieman selkeämpi. Siirtymät ovat lyhyet, suorastaan olemattomat, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyvät heittojen jälkeen maastosta erityisen helposti. Rakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Numeroidut korit ovat ilmeisestikin dgp:t, vaikkei niissä tekstejä näykään. Hieman näyttivät, jotta olisi maalattu yläpanta uudelleen jolloin viralliset tekstit peittyneet. Heittopaikoilla oli kenties parhaimmat "tee se itse" -tason opasteet mitä olen koskaan nähnyt. Hyvin ja selkeästi tehdyssä opasteessa oli kaikki olennainen eli väylän numero, par-lukema, väylän pituus ja selkeä ja informatiivinen piirros heittolinjasta. Upea suoritus! Vaikka siirtymät olivatkin hyvin lyhyet, niin rata oli niin hyvin next tee -kyltitetty ettei eksymisen vaaraa ollut missään kohdassa. Löytyi myös mandot, ob:t ja dz:t. Puutteitakin oli... heittopaikat olivat maapohjalla mikä tietysti noinkin pitkillä väylillä ei ole ihan se paras ratkaisu. Alueen ominaispiirteiden takia sinne ei toistaiseksi ole kuitenkaan mahdollista rakentaa "oikeita" heittopaikkoja. Infokartta puuttuu myös kokonaan. Talon isäntä on kehittämässä tätäkin puolta, jotta ainakin alkuun tulisi selkeämpi kyltitys radan alkamiskohtaan. Kartta olisi tässä alati jatkuvassa kehitystyössä yksi tärkeä osa. Tämä Mikkalan uusi rata oli hyvä kokemus. Radan suunnittelija on tiennyt miten hyvä ja monipuolinen rata tehdään. Rataa oli hyvin miellyttävä heittää. Se mikä tämän radan arvoa nostaa kokonaisuutena yhdessä viereisen, vanhan radan kanssa on se, jotta talon isäntä on käyttänyt radan rakentamiseen vain omia euroja, tehnyt vanhan radat koritkin alusta loppuun itse. Budjetti ei ole tälläkään radalla ollut ihan mahdottoman kova, kun on ollut taitoa tehdä paljon itse. Forest-rata on täydellinen osoitus siitä miten pienelläkin budjetilla saa hyvin laadukasta jälkeä aikaiseksi, kun on vain taitoa ja viitseliäisyyttää näpräillä radan rakenteiden parissa. Talon isännän kanssa pitkään pelireissulla taas jutelleena ja radan tiedot ylösottaneena, niin olen vakuuttunut, jotta tämäkin rata kehittyy koko ajan entistä paremmaksi pienen pienien yksityiskohtien kautta. Sen verran järkeviä ja hyviä suunnitelmia hänellä oli radan suhteen. Ei voi kuin hattua nostaa ja kunnioitus antaa, näitä ratoja, tällaisessa upeassa ympäristössä tarvitaan paljon lisää! Tämän voisi milloin tahansa pelata uudestaankin! 4/5Lohilahti frisbeegolf
Sulkavan kunnassa Lohilahden kylällä koulun naapurissa Lohilahti Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 630m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1890m. Pelattu 20.8.2021. Tämä pururadalla koko ajan kulkenut Lohilahden rata sisälsi pieniä korkeuseroja erityisesti ensimmäisellä väylällä, mutta mistään hikiliikunnasta ei radan kiertämisessä ollut kyse. Väylät olivat helpohkoja ja lyhyitä väyliä. Heittolinjat olivat selkeät koko ajan. Siirtymät olivat olemattomat, joten rata on hyvin nopea kiertää. Rakenteista löytyi hyvässä kunnossa oleva infokartta, teeopasteet ja Amexpon korit. Naapurissa Kahvila-Ravintola Majakka ja Kyläkauppa evästelyä varten. Mutta... se mutta. Rata oli kovasti yllätyksetön, jokainen väylä oli pururadan varrella. Selkeä heittolinja tarkoitti kapeaa ja välillä tosi kapeaa ränniä 9-väylän ajan ja kori sitten kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella. Tosi tarkka sihti sai kyllä olla, jos meinasi väylällä pysyä. Ja, kun heittää minun tarkkuudella, niin sivustojen mörreistä sai etsiä kiekkoja useammalla väylällä. Voisi sanoa, jotta jopa ahdistavaa yksipuoleisuutta oli tarjolla 9-väylää, kun olit yhden väylän heittänyt, olit heittänyt koko radan. Heittopaikat olivat soralla ja pahasti kuopalla, joten vauhtia ei ole mahdollista ottaa lainkaan. Myöskään puita ei oltu raaskittu kaataa radan perustamisvaiheessa yhtään kappaletta ja kapealla ränniradalla "pienelle" karsimiselle olisi todellakin tarvetta! Ratasuunnittelu muutoinkin aika ontuvaa, sillä radan viimeinen eli 9-väylä oli kaukana lähtöpisteestä mikä on lähtökohtaisesti aina huonon suunnittelun merkki. Koululaisille tämä Lohilahden rata on ihan ok ja siinä kontekstissa ajaa asian joten kuten. Rata on tehty selvästi aika pienellä budjetilla mikä ei sinällään ole ongelma, mutta radasta se on tehnyt Lohilahdessa tylsän ja yksipuolisen. Puiden kaatoa vaatisi akuutisti ja vaikka edes 2-3 väylän vientiä kokonaan metsän puolelle, sillä tilaa olisi. Eli, jos rataa haluaisi joskus kehittää ja löytäisi siihen rahotuksen, niin ratasuunnittelu kokonaan uusiksi ja heittopaikat paremmiksi, niin alkaisi näyttämään ja tuntumaan ihan kunnon radaltakin. Sijainti kuitenkin koulun yhteydessä erinomainen. Ei ole tarpeen tulla pelaamaan tätä uudestaan, vaikka samoilla suunnilla liikkuisikin. 2/5Rauma DiscGolfPark
Jos olet painanut "merkitse pelatuksi" -linkkiä, niin näkyy kyllä listauksessa. Yleensä lisää viimeisimmän pelatun radan alimmaiseksi, mutta joskus järjestelmä jostain syystä heittää radan listauksessa jonnekin satunnaiseen välikköön. Eli käy joko koko siun 107 pelattua rataa läpi tai käytä hakua, niin pitäisi jostain kohtaa listausta löytyä.Kekäleniemen frisbeegolfrata
Rautjärven kunnassa Kekäleniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää, 428m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1420m. Pelattu 22.8.2021. Kekäleniemen rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja ja lyhyitä, joten radan kiertäminen erittäin nopeaa. Vaikkei väylät teknisiä ja vaikeita olleetkaan, niin kauniita ne todellakin olivat sanan varsinaisessa merkityksessään! Maalaismaisemaa oli tarjolla jokaisella väylällä peltoineen, rakennuksineen ja metsineen ja rata oli tehty aivan selkeästi kauneusarvot edellä. Tasaisen mukavista väylistä on mahdoton nimetä suosikkiväylää. Kolmoselta neloselle siirtymät kenties kaunein missään hienoa koivukujaa pitkin. Lähtö maitolaiturilta minkä seinässä myös infokartta. Heittopaikkoina pienet tekonurmimaton palaset. Korit laadukkaat Prodiscukset. Löytyi myös roskis ja seiskalta lepopenkkikin. Mutta... korjattavaakin oli ja aikalailla vielä. Radalle ei ollut kunnollista p-paikkaa, mutta tuskin koskaan mitää isoa ruuhkaakaan taitaa tuolla olla. Yhtään heittopaikkaopastetta ei oltu raaskittu laittaa eikä myöskään next tee-kylttiä. Kun heittopaikatkin oli tosiaan merkitty vain oransseilla aurauskepin pätkillä, niin sai aika huolella arpoa, että mikä väylä oli kyseessä ja minne päin piti väylältä lähteä, kartta oli kovassa, aivan liian kovassa käytössä! Väylien 2 ja 7 heittolinjat risteävät ja kakkonen, kutonen sekä seiska heitetään vielä Kekäleniementien yli tai sitä vahvasti sivuten. Tuskin kovin paljon autoja liikkuu, muttei silti mikään ihanteellinen ratkaisu kuitenkaan. Kolmosella ja kutosella sama heittopaikka. Rata oli äärimmäisen kaunis ja omaa silmää maalaismaisema miellytti kovasti. Pahin puute radalla oli ilman muuta opastuksen kokonaisvaltainen puuttuminen. Kyse on selvästi kyläyhdistyksen halvalla budjetilla toteuttamasta radasta, josta on kaikki ylimääräinen karsittu pois mikä vain voisi kustannuksia aiheuttaa. Tämä on ihan ok, mutta esim. heittopaikkojen merkitsemiseen riittäisi maahan isketyt puutolpat jonka päissä voisi olla vanerista kyltti, jossa maalattu väylän nro, par-lukema ja pituus, ihan vain kaikkein yksinkertaisimmillaan toteutettuna eikä maksaisi paljon mitään. Samaan kategoriaan menisi myös next tee -kyltit, hyvin pienellä rahasummalla saisi talkoilemalla tosi tarkoituksenmukaista opastusta aikaiseksi. Lisäksi tien yli heittäminen vaikka kuin hiljaisen sellaisen, niin on kummallinen ratkaisu. Radassa olisi paljon kehitettävää ja vaikka maisema miellytti erittäin paljon, niin siltikin radalle ei voi kovin korkeaa arviointia antaa. Yllä mainitut puutteet, jos laitettaisiin erityisesti opastuksen suhteen kuntoon, niin heti nousisi arviointi 1-2 pykälää. Nyt ei ole kiire uudestaan mennä pelaamaan. 2/5Leijona frisbeegolf
Parikkalan kunnassa Leijona Frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää, 445m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 22.8.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen puisto/metsäradan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta radan pituuteen suhteutettuna. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja helpohkoja, mutta aina oli jokin puska, puu tai maastonmuoto muutoin tuomassa heittoon haastetta. Pienessä paketissa oikein mukava ja monipuolinen kattaus selkeillä heittolinjoilla varustettuja väyliä. Radan kiertää hyvin nopeasti läpi, sillä siirtymät olemattomat. Tasaiset puistoväylätkin ihan hyviä, mutta kolme timanttistakin väylää löytyi. Nro 5 oli hyvin kaunis alamäkiväylä läpi erittäin komeiden mäntyjen. Nro 6 myös nätti alamäki. Ja se paras oikeastaan sitten nro 8... alamäkiväylä ja nätti puu keskellä väylää, yksi kauneimpia väyliä mitä olen koskaan heittänyt! Rata aivan uusi, joten rakenteet pääosin hyvässä hapessa. Löytyy infotaulu, roskis, teeopasteet ja korit. Periaatteessa hyvä, mutta jotain uupui kuitenkin ihan sillä käytännön tasolla. Nro 5 ja 6 hienoja alamäkiväyliä, mutta reunustoilla jäätävät superhypermegamonsteri ryteiköt sekä vasemmalla että oikealla. Nro 3 ja 4 on laitettu aivan turhaan risteämään keskenään. Nro 4 heitettiin sokkona sillä tavoin, että kori oli näkymättömissä ja sen korin vieressä sitten seuraavan väylän heittopaikka... huh! Seiska ja ysi liian likellä toisiaan. Heittopaikat soralla ja pahasti kuopalla! Vitoselta kutoselle siirtyminen vitosen heittolinjaa pitkin... hups! Leijona Frisbeegolf Parikkalassa oli monella tapaa oikein mukava frisbeegolfrata. Puistoväylät jo hyviä, mutta alamäet täyttä timanttia! Tarvitsisi tehdä "vain" kaksi "pientä" asiaa eli 1) Pusikoiden niittäminen alamäkiväyliltä sekä 2) Heittopaikat kokonaan uusiksi eli tekonurmi kehiin. Näiden muutosten jälkeen arvosana hipoisi vahvasti jo täyttä viittä tähteä. 3/5Paiholan frisbeegolfrata
Paiholan radalla toisen kerran pelaamassa frisbeegolfia 22.8.2021. Rata laajentunut 18-väyläiseksi. 1525m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3810m. Voihan huokaus sentään... 9-väyläisenä rata oli yhtä timanttia maisemien ja väylien monipuolisuuden takia ja kiilasikin kaikista radoista ykköseksi, mikä oli vuosi sitten uskomaton suoritus pienen pohjois-karjalalaisen kylän pikkuradalta. Nyt rata oli menettänyt sielunsa, sen tiiviin tykityksen unohtumattomia väyliä. Osa uusista väylistä ihan jees, mutta kokonaisuus hajanaisempi ja osa väylistä oikeasti aika ahdistavan teennäisiä. Toki aiemmat hyvät väylät olivat kokonaisuudessaan jäljellä. Alun lisänepit olivat hyvä ratkaisu ja oikeastaan ihan radan puoliväliin meni kaikki hyvin. Siirtymä kasiltä ysille pitkä. Alkoi väylät jotka kyllä pelasi, mutta puihin oltu raaskittu lainkaan koskea. Next tee -kylttejä olis kaivannut esim. 8-9 ja 16-17 siirtymille. Väylän nro 11 tarkoitusta tuli hyvä tovi mietittyä... alkoi olla jo aivan liian vaikeaa tekemistä aloittelijalle, kun katsoi vasemmalla ollutta alamörriä mihin ei kiekkoa halunnut heittää, mutta... sama toistui jo 9-väyläisellä radalla olleella muutoin kauniilla 15-väylällä. Vasemmalla ollut supermegamörrimonsteri oli jotain aika järkyttävää... omaa kiekkoakin sai etsiä erittäin pitkän tovin. Onneksi heti väylä 11 ketutuksen jälkeen tuli aina upea nro 12, upeaakin upeampi väylä! Siitä sitte palattiin teennäisten lisäväylien osastolle mitkä eivät radan profiiliin sopineet lainkaan. Rata on edelleen ihan mukava ja hyvä, mutta... ei tästä ole enää suosikkiradaksi, ei edes viiden tähden radaksi. Valitettavasti radan laajennus on pilannut osaltaan aika uniikin kokonaisuuden. Radan voisi pelata joskus uudestaankin, muttei enää jaksa hehkuttaa. Harmittaa, mutta minkäs teet. On aika Tahkovuoren radan nousta jälleen ykkössijalle omalla listalla, hyvä niin! 4/5Enon frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Enon taajamassa Vallisärkän alueella Enon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 803m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2050m. Pelattu 21.8.2021. Enon radalla ei korkeuseroja hirveästi ollut, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat jopa kohtalaisen pitkiä, mutta kuitenkin aika suoria ja profiililtaan muutoinkin helpohkoja. Heittolinjat olivat selkeät ja puita toki oli pelissä kun mäntykangasmetsässä mentiin. Alue ihanteellinen frisbeegolfiin sillä kiekot löytyvät matalasta varvikosta erittäin hyvin. Siirtymät lyhyet. Itseä miellytti eniten 1-väylä mikä heitettiin komeasti vinorinteeseen, eikä ylös tai alas, kuten yleensä. Vasemmalle ei kannata kiekon antaa feidata tai sitten voipi kiekko 1-väylällä olla aika jännässäkin paikassa... Rakenteet priimaa laatua, kuten uudelta radalta voi yleensä odottaakin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (yksi treenaukseen) laadukkaita. Rata lähtee liikkeelle Kaltimon Kierron yhdeltä taukopaikalta Vallisärkillä, joten senkin kautta alueen varustelutaso hyvä. Löytyy kuivikekäymälä, laavu + puita kaikkien halukkaiden käyttöön ja roskis. Vieressä myös Enon kuntoportaat treenaamista varten. Enon keskustan palvelut parin kilometrin päässä. Radalla kiinnitti huomiota, jotta puita oli radan tieltä kaadettu hyvin vähän tai, jos lainkaan. Siihen nähden saatu kasaan erinomaiset väylät. Tosin samaan hengenvetoon pitää todeta, että väylät olisivat voineet olla kyllä paljon monipuolisempiakin. Korkeuseroja oli hyödynnetty käsittämättömän vähän sillä Vallisärkkien alueella mäkiä todellakin riittää! Nyt rata meni melkein tasaisissa merkeissä koko ajan, liki ainoat kapuamiset tulivat 1-väylällä, jos satuit kiekon eksyttämään vasemmalle rinnettä alas. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta tiiviillä radalla niille ei tällä kertaa tarvetta ollutkaan. Rata oli jo tällaisenaan pienistä puutteista huolimatta kuitenkin hyvä ellei jopa erinomainenkin. Mukavia ja kohtuupituisia väyliä tarjolla 9 kappaletta. Arvostan isosti maastoa mistä kiekot löytyy helposti. Hieman monipuolisuutta väyliin ja korkeuserot rohkeammin käyttöön. Ja mikä tärkeintä, niin ihan selvästi tuoksahtaa jossain vaiheessa 18-väyläiseltä radalta, tilaa olisi vaikka muille jakaa! Nuo asiat kuntoon, niin voisi antaa täydet viisi tähteä. Milloin tahansa voisi radan pelata uudestaan! 4/5Tikkalan frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnassa Tikkalan kylällä koulun ja päiväkodin alueella aivan 6-tien vieressä Tikkalan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 535m ja C2-luokitus. Pelattu 20.8.2021. Tikkalan metsässä/kuntoradalla sijaitseva rata tarjosi jonkin verran korkeuseroja, mutta huonompikuntoisempikin pärjää mainiosti radan ilman pulssin nousemista vaarallisen korkealle. Väylät ovat helppoja, mutta tarjoavat mukavaa perustason tekemistä koko 9-väylän ajan, heittolinjat selkeät paitsi 8-väylän alussa. Puut ovat kuitenkin koko ajan jotenkin mukana, ihan aakeetalaakeeta heittotilaa ei ole yhdelläkään väylällä. Siirtymät myös lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Suosikkiväyliä kaksi ensimmäistä jotka heitettiin loivaan alamäkeen kumpikin. Kun rata on uusi, niin rakenteet pääosin oikein hyvässä kunnossa, kuten kuuluukin. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet erinomaiset! Vanhat Seppo-korit ajavat asiansa vielä ihan hyvin. Uskoisin, että korit on kiikutettu kahdelta lakkautetulta keskustan radalta. Mutta... aika paljon olisi tällä Tikkalan radalla mahdollisuus kehittyä, jos Tohmajärven kunnalla vain intoa suinkin riittäisi. Pahiten pielessä on opastus... next tee -kylttejä olisi tarvinnut käytännössä lähes jokaiselle väylälle, mm. siirtymät 1-2, 3-4, 5-6 ja 8-9 mystisiä, karttaa sai olla koko ajan vilkuilemassa, jopa harvinaisen kovaa arpomista siltä osin. Radan ollessa uusi ei polkujakaan ole riittävästi vielä muodostunut suuntien hahmottamiseen. Toinen ison iso miinus soralla olevista heittopaikoista, jotka olivat jokaisella väylällä pahasti kuopalla, surullista lähinnä. Varsinkin 1 ja 2-väylien jyrkimpiin kohtiin portaat olisivat enemmän kuin paikallaan. 3-väylän oikeaa sivusta kannattaa oikeasti varoa, kiekon kadottaminen sinne mörrimöykkyyn hyvin helppoa, muutoin onneksi kiekot löytyvät oikein hyvin. Ratasuunnittelun kannalta kukkanen väylien sijainnissa, sillä ensimmäisen ja viimeisen väylän tulisi sijaita aika likekkäin, nyt vikalta väylältä oli turhan pitkä siirtymä lähtöön. Toinen hieman pidempi siirtymä oli kolmoselta neloselle. Löytökiekoille ei laatikkoa ollut minkäänlaista. Tikkalan frisbeegolfrata oli oikein mukava hyvänmielen rata. Väylät helppoja ja sopii hyvin juurikin koulun yhteyteen. Radan helppoutta ja osin hyvin sujunutta kierrosta kuvaa oma tulos ( -2 ) mihin en pääse likimainkaan koskaan vaikka olisi kuinka helppoa tahansa. Rata on selvästi rakennettu pienellä budjetilla ja koreja tuotu muualta. Heittopaikoissa säästäminen on hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja ehottomasti pitäisi vaihtaa tekonurmeen tms! Ja vielä sitten ne next tee -kyltit kiireesti radalle, niin voisi antaa radalle helposti 1-2 pykälää korkeamman arvioinnin. On hieno juttu, että Tohmajärvelle on saatu kaksi uutta rataa, mutta kumpainenkin vaatisi paljon jatkokehittämistä, jotta kasvaisivat oikeiden ratojen joukkoon. Varsinkin Tikkalan potentiaali on kyllä iso, joten toivotaan tsemppiä kunnan budjetin laatijoille, jotta rahaa liikenisi myös jatkossa radoille riittävästi. 3/5Tohmajärven frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnassa Maiju Lassilan yhtenäiskoulun vieressä Tohmajärven frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1456m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3980m. Pelattu 20.8.2021. Tohmajärven osin metsikössä ja osin pururadalla sijainnut rata sisälsi hieman korkeuseroja, muttei hengästymään päässyt missään vaiheessa kuitenkaan. Siirtymät järkeviä ja suht lyhyitä, joten kohtalaisen nopeasti rata on kierrettävissä. Väylät pääosin suht lyhyitä ja helpohkoja vaikkei ihan mitään superhelppoa ilman esteitä suoraan korille heittämistä kuitenkaan. Väylistä nro 11 erottui pikkunättinä väylänä edukseen ja myös nro 18 puistoväylänä miellytti myös. Olemassa olevat rakenteet erinomaisessa kunnossa, kuten aivan uudelta radalta sopikin odottaa. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen ( + yksi harkkakori ) priimaa laatua! Ja kunniamaininta heittopaikoista jotka oli rakennettu väylä pituuden mukaan, pidempi pitkillä väylillä ja lyhyempi lyhyemmillä väylillä, oikein hyvä ja yllättävän harvinainen ratkaisu. Mutta ei... raakile, hyvin monessa suhteessa. Paljon puuttui sellaisia rakenteita, joita 18-väyläisellä aina odottaisi olevan. Taukopenkkejä ei yhtään koko radalla! Ei yhtään roskista, eikä myöskään minkäänlaista löytökiekkolaatikkoa. Monin paikoin olisi kaivannu pikkusiltoja ojien yli sekä portaita pahimpiin paikkoihin. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään kappaletta, mutta niitäkin olisi kaivannut, arpoa sai mm. siirtymää väylien 10-11 ja 13-14 välillä. Lisäopastusta olisi voinut olla muuallakin. Osin toki asiaan vaikutti se, että uudella radalla ei ollut polut vielä tallaantuneet. Sokkoväyliä oli tietenkin muutamia ja tarkkaa spottaamista vaatii, kun alueelle liikkuu kuitenkin runsaasti muitakin kuin frisbeegolfin pelaajia. Kakkosen kori näkymättömissä montussa ja olin jo heittänyt avaukseni kohden kasin koria, kunnes huomasin erheeni. Rinne kakkosen korin ympäristössä varsinkin sateella turhan liukas jyrkkyyden takia, portaat olisivat enemmän kuin tervetulleet! Viimeisen eli 18-väylän heittopaikkaopaste ei vastaa todellisuutta. Tohmajärven uuden frisbeegolfradan ehdottomasti suurin puute oli kuitenkin alati läsnä olevat supermegamonsterimörrit liian monilla väylillä, mm. 9, 10, 11 ja 12 vain muutamia mainitakseni. Yksin heittäjälle aika orpoa, kun spottaaminen toivotonta. Itselläkin kului ihan "kiitettävästi" aikaa kiekkojen turhauttavaan etsintään. Kun rata on rakennettu aluskasvillisuuden kannalta ongelmalliseen paikkaan missä pahimmat puskat on muutoinkin raivaamatta, niin on vaikea tai jopa täysin mahdoton uskoa, että Tohmajärven kunnalla riittäisi minkäänlaisia resursseja radan riittävään ylläpitoon. Radalla pitäisi tehdä aika hurja raivausurakka väylien varsilla ja sen jälkeenkin säännöllistä niittoa... ei onnistu, ei mitenkään. Jep! Raakile tosiaan, niin kovin monessa suhteessa. Pitkälle radalle välttämättömiä rakenteita puuttuu paljon, niitä lisäämälläkin arvosana nousisi itsellä vain yhden pykälän. Radan ryteikköisyys ei vain valitettavasti tule poistumaan, vaikka kuinka hyvää tahtoa kunnalla olisikin. Toivottavasti toki olen väärässä. Ei ole minkäänlaista kiirettä palata tuonne uudestaan! 2/5Sulkavan frisbeegolfrata
Sulkavan kunnassa koulun, liikuntahallin ja moninaisten muidenkin liikuntapaikkojen sekä keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Sulkavan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1427m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2510m. Pelattu 20.8.2021. Rata sisälsi jonkinlaisia korkeuseroja, joten sellaisesta puolittaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Syke ei kuitenkaan ihan mahottoman kovaksi missään vaiheessa päässyt nousemaan. Siirtymät väylältä toiselle olivat hyvin lyhyet, joten radan kiertää hyvinkin nopeasti. Radan väylät olivat lyhyitä ja helpohkoja ja allekirjoittanutta miellytti kovasti, että peräti 8 väylää ( 1-3 ja 14-18 ) kiersi tavalla tai toisella puistomaisissa ympäristöissä mikä on heittotilan kannalta hieno juttu. Lisäksi maisemat olivat kyllä kohdillaan Sulkavan radalla. Hienoin kaikista väylistä oli ilman muuta nro 15 missä heitettiin puistossa reiluun alamäkeen yli 100m viskasu ja kori vielä kiven päällä kera portaiden. Rakenteista infokartta, teeopasteet ja Seppo-korit hyvässä iskussa. Roskiksia ja penkkejä löytyi riittävästi. Keskustan kaupat ja muut palvelut mm. evästelyyn tosiaan ihan vieressä. Itseltä lämpimät suosittelut Kahvila-Puoti Alina, oikein ihana palvelu ja maistuvat tuotteet... ja ne vessan tapetit, kerta kaikkiaan! 🙂 Mutta... ei. Teet olivat pikkuriikkisiä betonilaattoja, joista ei ollut mitään hyötyä vauhdinotossa. Täyttävät kyllä 1-tason ratakriteerin, mutta... Next tee -kylttejä ei ollut yhtään, muttei niitä tiiviillä radalla juuri kaivannutkaan. Kaikkein suurin puute Sulkavan radalla oli kuitenkin se, että aivan liian usein väylät olivat liian lähekkäin toisiaan tai sitten kori ja seuraava heittopaikka olivat aivan vierekkäin. Jopa niin, että heitetään avaus sokkona kohden koria ylämäkeen ja seuraava heittopaikka korin vieressä näkymättömissä, jotta milläs sitten spottailet, jos yksin heität... Jep! Sumputus oli välillä aika hurjaa, pahimmat kohdat väylillä 10-11-12 ja 15-16, mutta myös muualla liikaa lähekkäisyyttä oli runsain mitoin tarjolla. Lisäksi rataa ylläpitävä taho ei ole suostunut omien tietojeni mukaan tekemään yhteistyötä fgr:n tietojen päivittämiseksi ajantasalle. Toimintaa, jos ei voi kuin peukkua alaspäin näyttää... Väylät olivat mukavia heittää Sulkavan radalla. Olivat itselle eli aloittelijalle sopivia pituutensa ja profiilinsa puolesta. Tokikaan eivät olleet liian helppoja, vaan jonkinmoista haastetta oli aina mukana. Maasto oli kivaa ja vaikka välillä pieniä mörrejä olikin, niin kohtuullisesti kiekot kuitenkin aina löytyivät. Turvallisuuspuutteet kuitenkin turhan kovat lähes koko radan osalta. Hiljaisena aikana vielä jotenkuten menee, mutta hieman enemmän porukan aikaan saattaa aika ikäviä osumia kiekoista tulla. Lisäksi heittopaikat kaipaisivat kiiruusti parantamista ja modernisointia! Voisi tämän radan ehkä joskus pelata uudestaankin, kaikista puutteistakin huolimatta. 3/5Heituinlahden Nuorisoseuran frisbeegolfrata
Savitaipaleen kunnassa Heituinlahden kylällä Heituinlahden nuorisoseuran frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 907m ja BB3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2250m. Pelattu 11.8.2021. Rata ei isoja korkeuseroja sisältänyt, joten hikiliikunnan puolelle ei kierroksella päästy. Radan parasta antia olivat korit mitkä olivat Kärkkäisen kopiot Innova Sport pdga-koreista, toimivat kuitenkin ihan mukavasti. P-paikan vieressä hiljainen hiekkakenttä mukavasti pituusheittojen treenailuun. SEO-huoltoasema pitkillä aukioloilla muutaman sadan metrin päässä evästelyä varten. Mutta… surkea mikä surkea, ihan kirjaimellisesti! Rata kiemurteli paikallista kuntopolkua. Tarjolla oli paikoin superkapeaa puuränniä missä ei ollut minkäänlaista ideaa heittolinjoista, yhtään ainoaa puuta ei oltu kaadettu radan tekemisen yhteydessä. Väylät olivat yli 100m mittaisia ja kapeuteen yhdistettynä täysin toivottomia pelata. Lisäksi sivustoilla vaani sellaisia supermegamörrimöykkyjä, että alussa ketutti, sitten potutti ja lopuksi jaksoi enää naurattaa radan surkeus. Tarjolla oli 9-väylää pääosin sokkoväyliä. Sanomattakin lienee selvää, ettei yhtään suosikkiväylää tällä radalla ollut. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet edes jonkinmoiset. Infokarttaa ei ollut eikä myöskään next tee -kylttejä. Väyläsuunnittelun surkeutta kuvastaa myös par-lukemien vetäminen siitä kuuluisasta taikurin taikahatusta. Pitää sanoa, jotta Heituinlahden rata pääsee yhdessä asiassa ykköseksi Suomen frisbeegolfratojen joukossa. Olisin suorastaan järkyttynyt, jos radan väylä nro 7 EI olisi Suomen pisin par 2, hulppeat 80m ( juurikin superkapeaa, mutkaista puuränniä ja megamörrit kummallakin puolella ). Kertokaa, jos joku menee edelle tässä suhteessa… Jep! Tämä Heituinlahden rata oli kieltämättä ehdottomasti yksi surkeimmista mitä olen koskaan pelannut! Paikkansa tämä kuitenkin ansaitsee fgr:n listauksessa, sillä mukaan tarvitaan kaikentasoisia ratoja. Ehkä joku muu oivaltaa tämän radan tarkoituksen minua paremmin. Olen itsekin pelannut lukuisia hyvinkin niukan budjetin ratoja mitkä ovat kuitenkin olleet ihan suht pelattavia. Tämä mahdollistuu sillä, että radan suunnittelee henkilö joka oikeasti ymmärtää jotain frisbeegolfista. Ei tarvitse kallista ammattisuunnittelijaa, vaan lähialueen frisbeegolfseurasta joku koordinoimaan rataprojektia alusta loppuun ja lopusta alkuun, tekevät nuo pääsääntöisesti aivan ilmaiseksi. Jos budjetti ei veny valmiisiin rakenteisiin, niin koreja saa hyvin halvalla ihan kohtuutasoisia ja esim. opasteet on erittäin helppo tehdä talkootyöllä ja likellä 0-budjettia. Heittopaikkoihin kannattaisi aina panostaa, ettei koskaan olisi maapohja. Jos ei halua rakentaa heitto”laatikoita”, niin pohjustustyö kannattaa kuitenkin tehdä huolella eikä vain lätkäistä mattoa muhkuraiseen maahan. Ratakarttakin jossain muodossa olisi aivan ehdoton. Noh… toivotaan, että Heituinlahden asukkaat saavat kylälleen paremman frisbeegolfradan joskus tulevaisuudessa. Sen he olisivat ansainneet! Tässä kunnossa rataa voi nippa nappa suositella vain kaikkein vannoutuneimmille ratabongareille. 1/5Savitaipaleen frisbeegolfrata
Savitaipaleen kunnassa aivan keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Savitaipaleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 835m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2330m. Pelattu 11.8.2021. Metsässä/pururadalla kulkeneella radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat radan pituuten nähden mukavan vaihtelevia ja erilaisia. Heittolinjat koko ajan selkeät. Ehdoton suosikkiväylä heti nro 1, missä alas monttuun viskastiin kiekkoa. Myös kakkonen oli aika uniikki väylä millaisia harvoin näkee eli ensin mentiin alamäkeen ja siitä kivuttiin vielä jyrkästi ylämäkeen pitkä pätkä. Siirtymät lyhyet, kasilta ysille pidempi. Rakenteet hyvässä ellei jopa erinomaisessa kunnossa. Infokartta, korit nuolineen, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko ja roskis, ei valittamista. Frisbeegolfrata sijaitsee liikuntakeskuksen alueella missä runsaasti muitakin urheilun suorituspaikkoja, esim. draivien ja oikeasti pitkien sellaisten harjoitteluun keinonurmikenttä ja lisää pituutta heittotreeniin saa, jos alkaa viskomaan jo p-paikalta ihan kuinka ison heittokäden nyt sattuukin omistamaan. Savitaipaleen keskustan palvelut tosiaan vieressä mm. evästelyä varten. Mutta... oli sitä huonojakin kohta mitkä kaipaisivat kipeästi kehittämistä. 7-väylä oli yksi teennäisimmistä mando-kikkailuista mitä on koskaan tullut vastaan. Ei sopinut radalle yhtään, ei ollenkaan, lähinnä pisti ärsyttämään. Kaiken lisäksi mandoa ei sitten ollut merkitty mitenkään radalle, vaikka kartassa sellainen olikin. 3-väylä olisi ollut ihan hieno, mutta... miksi ihmeessä muutoin siistillä radalla oli yksi todellinen ryteikköväylä missä heittolinjatkin olivat hieman niin ja näin ja spottaaminen aivan välttämätöntä kiekon hukkumisen välttämiseksi! Vaarallisin viritelmä oli ehdottomasti kuitenkin, kun 4-väylältä lähti kulkemaan kohden vitosta. Tämä reitti kulki keskeltä 9-väylän heittolinjaa. Ensikertalaiselle oli mahdoton huomata katveessa olevaa 9-väylän heittopaikkaa missä heittäjiä olikin ja onneksi huutivat varoitushuutoja, niin tajusi pysähtyä odottamaan heidän heittojaan. Muutamassa kohdin mentiin aika jyrkästi alaspäin ja niihin kohtiin kaipaisi kipeästi portaita, sillä sateen jäljiltä liukkaalla vaaranpaikkoja siltä osin aivan liikaa! Savitaipaleen rataa oli oikein mukava pelata. 9-väyläiseksi harvinaisen monipuolinen rata. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa ja korkeuseroista tykkään aina. Kuten yllä todettua, niin puutteitakin oli aikalailla. Ne olisi mahdollista helposti laittaa kuntoon, niin tästä tulisi yksi parhaista ellei likimain paras 9-väylänen mitä on koskaan pelannut. Nyt ei ihan korkeinta arvosanaa voi valitettavasti antaa. 4/5Vattuvuori DiscGolfPark
Päivitetty ratakartta löytyy myös fgr:ltä. Väyläkuvaukset uudistetaan lähiaikoina.WHD Gård DiscGolfPark
Mäntyharjun kunnassa Nurmaan kylässä WHD Gård DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää, 2158m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6720m. Pelattu 11.8.2021. Radan korkeuserot eivät ihan kovimmasta päästä olleet, mutta saivat sykkeen kuitenkin aika ajoin hieman nousemaan. Väylät olivat pitkiä ja monipuolisia. Ensimmäiset 7 väylää kulkivat puistossa ja loput sitten metsässä. Vesimaisema oli kauniisti läsnä radalla monessakin kohtaa. Heittolinjat olivat aina selkeät koko radalla ja erityisen hienoa oli ensimmäiset väylät missä todellakin oli paljon tilaa heittämiseen. Siirtymät pääosin lyhyet, ainoastaan 7 - 8 ja 17 - 18 hieman pidemmät. Suosikkiväylä ehdottomasti nro 1, aivan upean hieno aloitus puiden keskeltä alamäkeen, ihan täyttä timanttia! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen hyvää dgp-laatua. WHD:n alueella paljon palveluja. Ainakin kesäaikaan auki oleva WoiKiska tarjosi jonkin verran ostettavaa. Kun oman käynnin aikana alueen ravintola aukesi vasta klo 15.00, niin olisi toivonut, että WoiKiskassa olisi ollut myös oikeasti sämpylää tms. suolaista syötävää tarjolla, valikoima siltä osin kehno. Alueella myös majoitusmahdollisuus, Woikosken automuseo, Kauneushoitola, Hevospalvelukeskus sekä paljon muita aktiviteetteja. Mutta... voi itku ja hammasten kiristys. Ei, ei, ei. Ensimmäiseksi tuli mieleen kierroksen jälkeen, jotta kenelle tämä rata on oikein suunniteltu? Radan väylät ovat niin pitkiä ja vaikeita varsinkin metsäpuolella, jotta aloittelija ei radasta saa kovin kummoista kokemusta irti. Radalla on lisäksi kaksi vesiväylää, joista kummatkin ovat niin vaikeita ylityksiä, että 95% ei ylitä niitä lainkaan. Nro 17 vaihtehtoinen heittopaikka ei paljoa lohduta, kun kori sijaitsee todellisessa rolleririnteessä mistä kiekolle saa helposti sanoa heippa, veteen meni ja molskis! Nro 14 oli aika uniikki veden ylitys, kun mentiin yli vetolossin avulla. Aivan liian vaikea väylä tällaiselle pelaajalle, skippaaminen lähinnä harmitti, vaikka vetolossi siis kiva olikin. Kauniitahan nuo veden ylitykset olivat, mutta... Muutoin ekan seitsemän väylä hienouden jälkeen rata vajosi syvälle. Siinä missä ekoilla väylillä ei ollut minkäänlaista pelkoa kiekkojen katoamisesta, niin loppupään väylät vaativat monin paikoin todella tarkkaa spottaamista, sillä heinä ja pusikkomonsterit alkoivat heti ekalla metsäväyllällä ( nro 8 ). Moni väylä heitettiin sokkona missä korille ei ollut mitään toiveita nähdä heittopaikalta. Rakenteissakin oli selvää petraamista. Koko kierroksen aikana radalla ei ollut yhtään penkkiä taukojen pitämiseen. Heittopaikatkin olivat periaatteessa ihan ok, mutta laatikot olivat jo hieman pettäneet eli kehikon puureuna oli paljon ylempänä kuin nurmimatto, kun pitäisi ehdottomasti samalla tasolla. Yritä siinä sitten pidempää vauhtia ottaa, kun olet turvallasi maassa ennenkuin ehdit "firsbeegolf" sanoa. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan ja se olis kohtalaisen iso puute! Vaikka siirtymät järkeviä olivatkin, niin silti opasteita olisi moneen paikkaan kaivannut, esim. siirtymät 7 - 8, 14 - 15 ja 17 - 18 olivat liian huonosti opastettuja ja arpoa sai. 13-väylällä kannattaa varoa korin edustalla olevaa lampea vaikkei se nyt kovin syvä tainnut ollakaan. Radan pelaaminen maksoi 10e/hlö/pv. Olenko yleisesti ottaen valmis maksamaan pelikierroksesta 10e? Kyllä. Olenko valmis maksamaan sen uudelleen WHD:ssä? En. Maksan mielelläni sellaisen radan pelaamisesta mikä on hyvä ja monipuolinen ja siitä oikeasti pidetään huolta. Suurin osa maksuista on tasan 5e. Tällä hetkellä 10e tai yli ratoja on vielä vähän. Jos maksu on noinkin korkea, niin pelielämykseen pitäisi sisältyä jotain erityisen hyvää. Väylillä ei saa olla sellaisia heinämonstereita mitä täällä oli. Rakenteissa ei saa olla tavattuja puutteita. Vesiväylät täysin turhia ja suurimmalle osalle liian vaikeita, pelkka kauneus ei pitkälle riitä. Noh... ehkä tällekin radalle on oma käyttäjäkuntansa, jotka oikeasti saavat radasta jotain irtikin. Minä en saanut riittävästi. Muutaman väylän maisemat ja puistopuolen heittotila eivät riittäneet kovin tasapainoiseen elämykseen. Periaatteessa joskus voisi pelata uudelleenkin, muttei kiire ole kyllä lainkaan. 3/5Mäntyharju DiscGolfPark
Mäntyharjun kunnassa aivan ydinkestussa kaikkien kunnan palveluiden äärellä Mäntyharju DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 539m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1450m. Pelattu 10.8.2021. Tämä puhdas puistorata ei sisältänyt yhtään korkeuseroja, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin lyhyitä ja periaatteessa aika helppoja, mutta... monesti oli kuitenkin puita ja pensaita hankaloittamassa pelaajan haaveunia liian hyvästä tuloksesta. Siirtymät hyvin lyhyet, erittäin nopea kiertää. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat (iso betonilaatta), heittopaikkaopasteet ja korit kunnossa. Vieressä olevien Mäntyharjun keskustan palveluiden ohella vieressä ( 200m ) myös ravintola Kurkiniemi. Hieno miljöö veden äärellä, vanha rakennus, hyvää ruokaa ja aivan erinomaisen hieno palvelu, voin lämpimästi suositella ruokapaikaksi kierroksen jälkeen! Rakenteiden suhteen ei paljoa parannettavaa. Väylistä 6 ja 7 liian lähekkäin toisiaan, varsinkin, kun kutonen pakko kiertää seiskan kautta. Alueella pelaaminen vaatii huolellista spottaamista. Vaikka näkyväisyys oli kohtuullinen, niin liikkujia oli ainakin oman kierroksen aikana runsaasti, joten tarkkana sai siis olla. Tämän Mäntyharjun radan paras ja huonoin osa oli vesi. Rata sijaitsi äärettömän kauniissa ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Vesi on elementtinä maisemallisesti hyvin kaunista. Mutta... Kyseessä on selvästi aloittelijoille suunnattu rata, mutta... Kaksi ( !! ) väylää (6 ja 9) kulkee niin pitkän matkaa veden kautta, jottei aloittelijalla ole mitään mahdollisuuksia viskaista veden yli kiekkoja, eikä myöskään vähän pidemmälle ehtineellä. Onneksi molemmat väylät pystyi hyvin kiertämään maateitse. Varsinaisten vesien ylityksien lisäksi myös väylillä 1, 4 ja 5 kiekon saaminen veteen isolla mahdollisuudella mahdollista myös. Jos aloittelijaradalla on viisi eli yli puolet väylistä potentiaalisia kiekon hukkumisväyliä, niin se on todella erittäin paljon liikaa! Mäntyharju DiscGolfPark herätti poikkeuksellisen ristiriitaisia tunteita eikä arvosteleminenkaan ollut millään tavoin helppoa. Vesimaiseman kauneus ja mukavat väylät hävisivät minun papereissa radan profiiliin täysin sopimattomiin vesikikkailuihin. Muokkaisin itse radan täysin uusiksi joko väylien määrää muutaman vähentämällä ja/tai väylien sijainteja muokkaamalla niin ettei olisi mahdollisesti yhtään vesistönylitystä. Ihan paikan kauneuden takia voisi pelata joskus uudestaankin, mutta isoin varauksin kuitenkin... 3/5Kaskisten frisbeegolfrata
Onko fgr:lle ilmoitettu jo uusitun radan väylätiedot, uusi ratakartta, mahdolliset muutokset koreihin, heittopaikkoihin, opasteisiin ja muihin radan tietoihin?Pappilan frisbeegolfpuisto
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021. Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää. Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa. Mutta... ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla. 10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä... ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon. Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen. Juu ei... Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla. 2/5Kuortti DiscGolfPark
Pertunmaan kunnassa Kuortin ulkoilualueella Kuortti DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 664m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2060m. Pelattu 10.8.2021. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen Kuortin metsäradan pelaaminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät olivat vaihtelevia ja hienoja väyliä, joita oli oikein mukava heittää. Hiekkakuopan reunoja tultiin muutaman kerran selkeiden väylien muodossa ylös. Heittolinjat koko ajan hyvin selkeät. Hienoin väylä ehdottomasti heti ensimmäinen missä heittettiin monttuun alas vasemmalle kaartaen ja vielä hyvät portaat helpottamassa laskeutumista. Maasto sellaista, jotta kiekot löytyvät helposti. Rata oli selkeä ja hyvä kiertää, sillä siirtymät olivat lyhyet ( neloselta vitoselle pidempi ) eikä ratakarttaan tarvinnut turvautua. Kolmosväylän kruununa oli upeat kalliomaalaukset keskellä heittoväylää. Lopussa myös kaunis vesimaisema pelissä. Suomen toiseksi vanhin ABC-asema Kuortissa ihan kivenheiton matkan päässä evästelyä varten. Rakenteet oikein mainiossa kunnossa. Infokartta, maahan asennetut nurmimatot, heittopaikkaopasteet, putsausharjat ( ! ), korit nuolineen, kaksi treenikoria sekä 6-väylän lepopenkki laadukkaat. Next tee -kylttejä löytyi muutama, ehkä lisääkin olisi mahtunut. Vieressä treenihiekkakenttä pituusheittojen hiomiseen. Puutteita tästä radasta ei pahemmin löytänyt. Alussa olisi voinut olla roskis, tosin matkan varrella niitäkin taisi olla, en ihan tarkkaan muista. Oikeastaan ainoa jonkinasteinen puute oli se, että, kun kuitenkin kuljettiin metsässä/hiekkakuopalla, niin ekan väylän lisäksi ei rataan oltu saatu mahdutettua kunnollista alamäkiliidätystä, edes lyhyehköllä väyläpituudella varustettuna. Ylämäkeen mentiin kyllä hyvien väylien muodossa, mutta toiseenkin suuntaan olisi toivunut saavansa heittää. Puuttui ikäänkuin se kirsikka muutoin täydellisen kakun päältä. Hieno ja monipuolinen rata missä rakenteet hyvässä kunnossa. Korkein arvosana on helppo antaa Kuortin radalle, mutta "suosikki"-painiketta en fgr:ssä paina. Tämä ihan vain siitä syystä, että se oikea liidätysväylä oli jätetty tekemättä ja se hitusen häiritsi. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, yksi parhaista 9-väyläisistä mitä on itse pelannut ja voisi Kuortin radan pelata ihan milloin tahansa uudestaankin. 5/5Kolin frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Loma-Kolin lähellä Kolin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 725m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2070m. Pelattu 23.7.2021. Loma-Kolin rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten oikein hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin vaihtelevia eikä millään mittarilla mitattuna helppoja väyliä. Löytyi ylä- ja alamäkeä sekä kaarroksia moneen suuntaan. Monia mukavia väyliä, joista ehkä nro 3 oli miellyttävin, alas vasemmalle kaartuva puukujaväylä. Nro 7 oli myös aika mielenkiintoinen alamäkeen heitetty väylä, mutta samalla radan vaikein. Maasto erittäin miellyttävää kuivaa mäntykangasmetsää mistä pääosin kiekot löytyvät mukavasti, tosin kivien koloihin saattaa kiekko joskus sukeltaa... muutoin kivet/kalliot maisemallisesti erittäin hyvät. Rata löytyy hyvin fgr:n "rata kartalla" -navipisteen avulla. P-paikka kolmelle autolle on n. 100 ennen radan alkua oikealla puolella tietä. Alussa pikkiriikkinen ratakartta. Heittopaikkaopasteet kohtalaisessa kunnossa, tosin heittosuuntaa kuvaavia pikkukuvia olisi kyllä kovasti kaivannut. Seppo-korit hyvässä kunnossa. Mutta... radassa oli paljon hyvää visuaalisesti ja väyläsuunnittelun puolella, mutta ikävästi sitten niitä huonojakin puolia. Heittopaikat kivituhkaa ja isosti montulla. Väylien turvallisuus retuperällä. Liian monet väylät liian lähekkäin. Esim. 2 ja 3 sekä 6 ja 7 korit ja heittopaikat aivan liian likellä toisiinsa nähden. Ja vaikka tilaa olisi ollut jopa muillekin jaettavaksi, niin tietenkin nro 5 ja 7 oli laitettu risteämään keskenään... auts! Next tee -kylttejä ei yhtään kappaletta ja heittopaikkoja saikin aika huolella etsiä ja arpoa. Seiskan kori isosti vääntynyt, miten lie noin päässytkin käymään... Useammalla väylällä hienoista karsimisen tarvetta, sillä runsas kasvillisuus piti huolen siitä, että heittolinjoja piti vähän turhankin paljon tuumailla, erityisesti nro 8 ongelmallinen. Sokkoväyliä liikaa. Loma-Kolin rata oli mukava, hyvin korkeuseroja sisältänyt rata. Väylät mukavia pelata ja visuaalinen vaikutelma hyvä kivikkoineen ja korkeuseroineen. Rakenteiden ja turvallisuuden puutteet olivat kuitenkin turhan isoja, jotta kokemus olisi noussut mitenkään kovin kummoiseksi kuitenkaan. Maastoon saisi rakenteet uusimalla ja paremmalla väyläsuunnittelulla helposti 5/5 kenties 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Jos maan omistuskysymykset eivät nouse esteeksi, niin tilaa tosiaan on, vaikka muille jakaa! Rata oli ihan kiva keskitason kokemus. Voisi pelata joskus myöhemminkin, mutta kiire sellaisen uudelleenpelaamissuunnitelman oikeaan toteutukseen on aika kaukana todellisuudesta. 3/5Kolin kylän frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Kolin kylällä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 5-väylää, 223m ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1290m. Pelattu 23.7.2021. Kolin kylän rata oli metsäisissä olosuhteissa täysin tasamaalla kiertävä lyhyt rata, joten erittäin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät eivät suunnittelunsa puolesta tarjonneet minkäänlaista vaikeutta, vaan hyvin helppoa pelaamista oli lähes jokainen väylä. Kaunein oli 3-väylä missä oikealle puolelle jäi kaunista maalaismaisemaa ja heinää seipäille nostettuna. Lisäksi 5-väylä oli ihan kaunis vasemmalle kaartava pikkunätti metsäväylä. Radan sijainti erinomainen, sillä Kolin Sale naapurissa sekä kylän ravintolapalvelut aivan äärellänsä myös. Alueella sijaitsi myös pikkiriikkinen laavu ja minigolfrata (mailojen vuokraus Kolin matkailuneuvonnasta tien toiselta puolelta). Kolin kansallispuiston palvelut myös alle 4 km päässä. Alusta löytyi pieni ratakartta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät jokaiselta väylältä. Korit Discmanian halpiskorit (pdga-hyväksyntä), ketjut enimmäkseen ruosteessa, myös harjoituskorissa. Mutta... ei, ei, ei. En ymmärrä tuon radan funktiota oikein millään tavalla. Ketä varten se on rakennettu? Oikeasti. Sellaista ryteikköä ja viidakkoa alusta loppuun ja lopusta alkuun, jotta ilman spottausta pärjää ainoastaan minimalististen väylien ansiosta, vaikka niidenkin viidakoihin on kiekko äärimmäisen helppo hukata! Väylät olisivat helppoja, mutta pusikot toivat omat haasteensa, eikä yhtään hyvällä tavalla sanottuna. Rakenteet oli mitä oli. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja erityisesti siirtymä 2-3 oli täyttä arvailua ja karttaa piti siinä(kin) kohdin vilkaista. Vaikka tilaa olisi ollut runsaasti, niin luonnollisesti 1 ja 2-väylät oli laitettu risteämään keskenään. 5-väylältä siirtymä alkuun turhan pitkä mikä kuvastaa kaiken muun kanssa huonoa suunnittelutyötä. En tiedä... tätä rataa pelatessa tuli lähinnä surullinen fiilis. Näitä ratoja on Suomessa aivan liikaa, joiden suunnitteluun ei käytetä henkilöitä jotka osaisivat järkeviä ratoja suunnitella. Ratoja, jotka innostuneisuuden alkuhuumassa rakennetaan ja paukutellaan henkseleitä, jotta tämöttinen saatiin ja sitten ei koskaan kertaakaan milloinkaan vaivauduta ylläpitämään rataa yhtään millään tavalla! Radalla oli kaksi kaunistakin väylää, jotka sitten hukkuivat tuohon viidakkoseikkailun karuuteen. Minkäänlaista ylläpitoa radalla ei siis ole. Sääli, todella sääli. Kolin kylälle saisi edes alkeellisella suunnittelutaidolla erittäin hyvän ja kauniin 6-väyläisen tai jopa 9-väyläisen radan. Kun rataa vielä sitten ylläpidettäisiin säännöllisesti, niin palvelisi tämä pikkurata matkailijoitakin mukavasti, varsinkin, kun Loma-Kolilla on omansa ja Ukko-Kolilla tuore pro-tason rata. Jep! Ei koskaan ikinä uudestaan, ei todellakaan! Tätä voi suositella vain vannoutuneimmille ratabongareille, ei yhtään kenellekään muulle! 1/5 ( ihan vain muutamista rakenteista ja kahdesta ok-väylästä ).Ikaalisten kylpylä
Ratakartta on nyt fgr:llä.Luhangan frisbeegolfrata
Luhangan kunnan (691 asukasta!) ainoa frisbeegolfrata Tammijärven koulun ja uimarannan vieressä. Pituutta radalla 6-väylää, 387m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1680m. Pelattu 8.7.2021. Korkeuseroja ei pahemmin ollut, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi tämän lyhyen radan kiertäminen. Väylät lyhyitä ja helppoja, toki puut hieman mukana vaikeuttamassa fribaajan elämää, puttereilla ja midareilla pärjää oikein mainiosti! Rata sijaitsi pururadan tuntumassa, mutta kaikki väylät menivät kuitenkin metsän puolella. Ei suosikkiväylää. Siirtymät lyhyet. Korit hyvässä kunnossa. Treenikorina oma, persoonallinen viritelmä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja infokartta erinomaisessa kunnossa. Uimaranta virkistäytymiseen ja huussi täysistuntoja varten. Next tee -kylttejä ei ollenkaan. Periaatteessa next tee -kylttejä ei noin tiiviillä radalla tarvitsisi, mutta... ongelma oli ettei heittopaikkaopaste, väylät ja infokartta olleet monella väylällä synkassa ollenkaan, selkeimmin ilmeni väylällä nro 3. Nelosen pituus ei todellakaan lähelläkään 55m! Opasteet tehty ja sitten heittopaikkojen asennus vähän "hällä väliä" -tyylillä, niin ei se paljon muuta tarvitse. 1-väylän heittolinjalle lätkäisty puukasa. Ajattelematonta typeryyttä, mutta toisaalta tarjosi väylälle hieman enemmän vaikeutta kiertämisen takia. Nelonen ja vitonen turhan likellä toisiaan. 1 ja 2-väylien heittopaikat pusikoituneet, vaatisivat isoa siistimistä, sillä radasta tuli heti todella pusikoitunut fiilis ja vielä kun ykkösen mörrit olivat aika pahoja, niin ei paljoa luvannut. Siisteyden puolesta parani jatkossa, eikä esim. kiekkojen kadottamista tarvinnut enää ykkösen jälkeen pelätä kovin tosissaan. Myös väyliä oli selvästi niitetty edes hitusen. Kyse koululaisille ihan hyvin soveltuvasta pikkuruisesta radasta mikä ei tarjoa oikein minkäänlaista haastetta vähän pidemmälle ehtineelle pelaajalle. Tämän radan pelaamista varten ei kannata kovin kaukaa vaivautua tulemaan, ellei sitten satu olemaan intohimoinen ratabongari. 2/5Korpilahden frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa entisen Korpilahden kunnan keskustan palveluiden läheisyydessä Korpilahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 1541m ja A1-luokitus. Korpilahden radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan liian helppoja väyliä. Miellyttävän monipuolisia ja heittolinjoiltaan selkeitä väyliä. Pääosin väylät oli onneksi vedetty metsän puolella ja vain muutamissa kohdin kulkivat pururadan uraa noudattaen. Suosikkiväyliä, jotka poikkesivat muista edukseen, oli erityisesti nro 9, nätti alas vasemmalle heitettävä väylä ja nro 10, jossa kivuttiin lopussa aika paljon ylöspäin. Siirtymät lyhyet. Kiekot löytyvät pääosin hyvin, sillä kasvillisuutta kuitenkin väylillä ja väylien sivustoilla maltillisesti. Tienviitoista radan p-paikalle erityismaininta, sillä niitä näkee radoille mentäessä aivan liian harvoin! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen (Prodigyn korien yksi pinna maalattu valkoiseksi, loistova idea!) + treenikori hyvässä kunnossa. Löytyi taukopenkkejä ja roskiksia. Puutteitakin oli. Infokartta ja fgr:ssä oleva kartta (sama versio) eivät täsmänneet väylien oikeisiin pituuksiin mitkä oli heittopaikkaopasteissa ilmeisestikin oikein. Ainakin väylillä 12 ja 17 oltiin aika pahasti pielessä ja taisi olla jotain muitakin epätarkkuuksia. Löytökiekoille oli kyllä laatikko, mutta lukitsematon... Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta niitä olisi mahtunut kovin moneen kohtaan lisääkin. Lisäksi kiinnitti huomiota mandojen määrä ja sijoittelu. Yleensä radoilla sorrutaan täysin turhiin mando-kikkailuihin joilla ei saavuteta yhtään mitään. Ehkä turvallisuutta on ajateltu, mutta monella väylällä tuumaili, jotta mitäköhän ihmettä tuolla mandolla juuri tällä väylällä suojellaan ja, jos sitä joutuu miettimään, niin silloin se lähes aina on täysin turha kikkailuhärpäke puussa! Onneksi höntsä-kierroksilla ei tarvitse mandojen mukaan mennä. Yksi merkittävä huomio oli, jotta Korpilahden radalla oli jopa poikkeuksellisen suuri määrä oikealle kaartavia fore-väyliä, kun paaaaaaljon yleisempää on rystypuolen vasemmalle kaartuvat väylät. Ei varmasti sattumaa, vaan uskon ratasuunnittelijoiden tehneen tämän ihan tietoisesti. Tällaisella umpirysty heittäjälle tietenkin huono päätös, mutta monelle varmasti ihan mieluisaakin vaihtelua... Korpilahden rataa oli ihan mukava pelata, väylät sopivan lyhyitä, haasteellisia ja vaihtelevia. Heittolinjat selkeitä. Kuitenkin hieman tylsä sitten lopulta. Vaikka väylät olivat mukavia heittää, niin ne toistivat aikalailla itseään eli koko rata oli nähty jo puolessa välissä. Oikein yksikään väylä ei tarjonnut todellista WAU-elämystä eikä löytynyt mitään ratamestarin yllätystä tai oivaltavuutta rakenteiden tai väyläsuunnittelun taholta. Rataa ilmeisesti päivitetty taannoin, kun infokartta ei vastannut todellisuutta. Olisi ihan kiva, jos kartta tehtäisiin samalla heittopaikkaopasteiden uusimisen kanssa ja toimitettaisiin myös fgr:lle. Kiusa se on nimittäin pienikin kiusa, valitettavasti... Voisi ihan hyvin pelata joskus uudestaankin, jos sijaitsisi itsestään katsottuna hieman lähempänä. Likellekään suosikkiratoja ei kuitenkin em. puutteiden takia yllä. 4/5Yksityinen: Tuomiojärvi DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa Tuomiojärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 659m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2140m. Pelattu 8.7.2021. Tämä rata todellakin sisälsi paljon kapuamista, kapuamista ja vielä kertaalleen kapuamista, joten lyhyeksi radaksi käsittämättömän paljon korkeuseroja oli ja raskaasta liikunnasta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyitä, mutta hyvin haastavia. Monta kertaa heitettiin reiluun ylämäkeen ja välillä tultiin kunnolla alaskin. Isot kivet ja kalliot aiheuttivat omat haasteensa kulkemiselle. P-paikalta oli vaikuttava laskeutuminen radalle, sillä maisemat olivat hulppeat ylhäältä harjun päältä. Rata sijaitsee tosiaan maisemallisesti äärimmäisen kauniilla paikalla harjumaastossa aivan Tuomiojärven uimarannan ja beachvolley-kenttien vieressä. Jyväskylän keskustan palvelut koko laajuudessaan aivan vieressä. Väylät olivat kaikki upeita eikä heikkoa kohtaa pahemmin löytynyt. Upeista väylistä hienoin oli saariväylä nro 4 mikä heitettiin reiluun alamäkeen. Heittolinjat koko ajan selkeät. Siirtymät lyhyet. Korit nuolineen + treenikori hyvässä kunnossa. Heittopaikat olivat riittävän hyvässä kunnossa, vaikka koko oli kohtalaisen pieni. Heittopaikkaopasteet hyvät, kasilta puuttui. Roskis löytyi alusta myös. Infokartta oli sotkettu, mutta sai siitä kuitenkin jotensakin selvää. Next tee -kylttejä ei ollut. Kiekotkin löytyvät maastosta pääosin hyvin, mutta kasilla saa olla tarkkana oikean laidan pusikoiden kanssa. Väylät olivat parissa kohtaa turhan likellä toisiaan, kaikkein hankalin tilanne 5/6 väylien osalta, mutta myös 8/3 olivat liian lähekkäin. MUTTA! Rata puretaan ihan lähiaikoina. Syynä siihen, jotta teiniporukat ja kännissä heitelleet joukkiot viskoneet kiekkoja huolimattomasti myös kevyen liikenteen väylillä, josta tullut valituksia. Lisäksi kasvillisuus kuulemma kärsii liikaa kasvaneista kävijämääristä. Kasvillisuus kärsii ihan joka ainoalla radalla eikä havaintojen perusteella Tuomiojärven radalla ollut sen suhteen mitään erikoista. Liekö sitten jotain liito-oravan papanoita löytynyt alueelta vai mitä, sillä perustelu ei oikein ole kestävällä pohjalla. Lisäksi se, että pienen vähemmistön toilailujen takia koko rata suljetaan, niin on surullista. Idiooteista ei päästä koskaan täysin eroon millään radalla, joten onko se sitten ensimmäinen ratkaisu, että lopetetaan liikuntapaikka, jos joku örveltää? Maailman huonoin ratkaisu ja selitys! Jokainen kaupunki ansaitsisi ratoja myös kaupunkien keskustaan ja niiden välittömään läheisyyteen jolloin radat olisivat helposti saavutettavia myös niille joilla autoa ei ole. Ja, kun enemmän syrjässä oleville radoille ei joukkoliikennettäkään kunnolla kulje, Jyväskylässäkään. Rata oli ihan yhtä timanttia, upeita väyliä toisensa perään. Ja ne maisemat... huh! Ihan ehdottomasti raskain 9-väylänen, jonka olen koskaan pelannut. Rakenteissa oli vähän puutteita ja samoin väyliä ihan hitusen liian likellä toisiaan. Monesti tuollaiset puutteet haukkaisivat arvioinnista osan pois, mutta tälle Tuomiojärven radalle voi reilusti antaan viisi tähteä ja painaa fgr:n "suosikkirata"-näppäintä. Todellinen surkeuksien surkeus, jotta noin hieno liikuntapaikka puretaan, surullista, todella surullista! 5/5Tanhuvaara DiscGolfPark
Savonlinnan kaupungissa Tanhuvaaran urheiluopiston monipuolisten liikuntapalveluiden äärellä Tanhuvaara DiscGolfPark. Radalla pituutta 8-väylää, 546m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2290m. Pelattu 29.6.2021. Poitsun kanssa pelaamassa. Tanhuvaaran puistomainen rata oli täysin tasamaalla joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat helppoja perusväyliä. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut, mutta erikoisin oli urheilukentän juoksurataa pitkin heitetty 5-väylä ja kori oikealla katsomon takana, jänniä pomppuja luvassa, jos osuupi juoksurataan kiekko... Maisemat ja ympäristö hieno, vesi läsnä kauniisti. Kaikki väylät 1-8 pelattavissa, vaikkakin kunto yms. vaihteli aikalailla. Ei tässä radassa ollut oikein enää virtaa frisbeegolfradaksi... ei ollenkaan. Ei ollut infokarttaa. Heittopaikat maapohjalla ja heittopaikkaopasteet vanhat ja ykköseltä sekä vitoselta sekin puuttui. Ykkösen löytäminenkin hieman haasteellista. Korit dgp:t, mutta ketjut jokaisella väylällä ruosteessa ja osa koreista vääntynyt. Nelosella heitettiin suoraan kohden saunarakennusta minkä edustalla kori oli... ei lainkaan turvallinen ratkaisu! 5-väylän heittopaikan sijainnista ei mitään käsitystä. Heitettiin lopulta kentän päädystä juoksuradan puolelta korin suuntaan. 8-väylä kasvanut umpeen ihan kokonaan, suosittelen jättämään välistä. 9-väylän heittopaikkaopaste oli paikoillaan, mutta itse väylää ei enää jalkapallon kuplahallin takia ole. Aiemmin Tanhuvaaran henkilöstön kanssa jutelleena tiedän hyvin, että heillä on tiedossa radan rappiotila ja jollakin aikavälillä on tarkoitus uudistaa rataa olemassa olevien väylien osalta sekä mahdollisesti rakentaa lisää väyliä haastavampaan maastoon Moinsalmentien toiselle puolelle. Aika näyttää sitten, jotta miten noiden suunnitelmien kanssa käypi. Radan totaalista remonttia odotellessa radan pelaaminen ei liene oikein järkevää tai sitten pitää vain asennoitua siihen, että oikeastaan ihan kaikki on hieman rempallaan. Toki se rata siellä on, mutta... 2/5 ( ihan vain kauniista ympäristöstä, muutoin arvosana lähellä 0-tasoa )Kauvonniemen frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kauvonniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1777m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5470m. Pelattu 29.6.2021. Kauvonniemen frisbeegolfrata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiemurteli pururadan lähistöllä. Osa väylistä noudatti pururadan linjoja, mutta onneksi reilusti yli puolet väylistä oli rakennettu metsän puolelle kunnon metsäradan tavoin. Väylät olivat vaihtelevia ja voisi sanoa, jotta jopa vaativiakin ja laajalti erilaisia tekniikoita saisi käyttää ( jos osaisi ). Löytyi mukavia ylämäkiväyliä, mutta myös alamäkeäkin oli tarjolla, tasamaatakaan unohtamatta. Erityistä suosikkiväylää ei ollut. Siirtymät järkevät. Punkaharjun keskustan palvelut evästelyäkin ajatellen ykköskilometrien päässä. Pikkiriikkinen infokartta löytyi alusta, samoin roskis. Seppo-korit (+yksi treeni) hyvässä iskussa ja erityismaininta korien numeroinnista mikä on oikeastaan aivan liian harvinaista nykyisin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa! Löytökiekoillekin oli lukittava laatikko. Mutta... tätä rataa vaivasi se liian tuttu suomalaisen frisbeegolfradan ongelma. Heinää ja muuta kasvustoa on niin turkasen paljon keskellä kesää, kun ylläpitoa ei liene minkäänlaista. Tämä vaikuttaa pelaamisen motivaatioon ja järkevyyteen, ei jaksa innostua lainkaan ja spottaamiseen menee tolkuttomasti aikaa ja kilometrejä. Siltikin kiekot vaarassa kadota. Heinää ja ryteiköitä oli erityisesti väylillä 4, 11 ja 16, mutta myös muualla. Ei tämä ihan pahimmasta päästä ollut, mutta kuitenkin. 5-väylä oli oikein nätillä paikalla kallion päällä ja heitettiin alamäkeen, mutta väylän kauneuden huuhtoi pois pusikot joita sai tosissaan väistellä ja onneksi spottaaja oli vähän seuraamassa kiekkojen laskeutumispaikkoja. Ei yhtään taukopenkkiä. Jep! Näitä ratoja on Suomessa kolmetoista tusinassa. Ei Kauvonniemen radassa mitään isompaa vikaa ollut kuin ne pitkät heinät ja pusikot. Kiitosta pitää antaa väylien viemisestä kunnolla metsän puolelle. Väylät olivat muutoinkin vaativia ja siten ihan mielekkäitä heittää. Rakenteetkin mukavassa kunnossa. Ei vain jaksanut sytyttää kunnolla... 3/5Tuunaansaaren frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Tuunaansaaressa Taidekeskus Retretin, Punkaharjun Kesämaan ja muiden Punkaharjun matkailupalveluiden äärellä Tuunaansaaren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-väylää, 661m ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2710m. Pelattu 29.6.2021. Koko rata oli hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin helppoja perusväyliä, jotka eivät varsinkaan pro-tason pelaajile hirveämmin haastetta tarjoile. Väylät 1, 7 ja 8 erittäin kauniissa puistoympäristössä veden äärellä. Loput viisi väylää kiertivät läheisessä metsässä. Siirtymät lyhyet, ainoastaan kutoselta seiskalle hieman pidempi. Ei erityistä suosikkiväylää. Heittopaikkaopasteet hyvät. Lisäksi korit aina varmaa dgp-laatua. Vaan, mutta, jotta, että... ei sinnepäinkään kaikesta ohimenevästä kauneudesta huolimatta! Ei infokarttaa lainkaan. Radan aloitus kummallinen, kun p-paikalta katsottuna lähin väylä olisikin 8-väylä. Heittopaikat maapohjalla. Asuntoautojen varominen 7 ja 8-väylillä. Nyt sijoittelu sellainen, että uskalsi juuri ja juuri heittää, mutta hyvin tarkkana sai olla ja ihan täydellä voimalla ei kannattanut viskaista. Ja se suurin ongelma: villiviidakko, heinät, villiviidakko, pusikot ja villiviidakko ja mikä tärkeintä, niin VÄYLILLÄ! Jep! Korkeaa heinää oli siellä täällä ja tuolla eli käytännössä viidellä metsäradalla lähes jokaisella. 4-väylä oli kaikkien surkeiden väylien esi-isä ja ruumiillistuma. Väylä oli kasvanut täysin umpeen ja tarkalla spottauksella pelattiin väylä pojan kanssa lyhyillä heitoilla, mutta suosittelen ehdottomasti väliin jättämistä. Nelosen innoittamana jätettiin vitonen kokonaan heittämättä missä heinää ja pusikoita oli paljon niin väylällä kuin sivustoillakin. Kutosella odotti taas vasurilla sellainen ryteikkömonsteri mitä onneksi harvoin näkee... ihan mykistävä kohtaaminen oli se! Ei heitetty tuotakaan, vaan käveltiin pelkästään läpi. Puistoväylät. Niin... 1-väylä heitettiin veden yli ja oma heittotaito ei ole niin varma, jotta olisin lammikon yli viskannut kiekon, vaan seifti-heitto veden reunalle ja siitä korille veden yli. Jos meinaa heittää suoraan korille, niin vaatii ehdottomasti spottauksen, sillä aivan korin takana tie mille kiekko herkästi karkaa. Seiskalla mahdoton tehtävä muille kuin pro-pelaajille päästä lammikkoa yli! Onneksi sentään lammen sivussa oli vaihtoehtoinen, tosin sen paremmin merkkaamaton heittopaikka. Kumman lie valitsin... Kasilla vaarana oikealla puolella lampi ja vasemmalla asuntovaunut. Radan aloitus ja lopetusmaisemaa hallitseva lampi on hieno maisemallisilta arvoiltaan, mutta kolmen väylä pelattavuus meni sitten siihen! Minusta veden ylitykset tai vastaavanlainen korien sijainti ei kuulu minkäänlaisille radoille. Mutta aivan erityisesti ei vastaaville radoille, ei ollenkaan. Ne, jotka parhaiten tuollaiset väylät osaisivat heittää, niin eivät vaivaudu näin huonolle radalle. Täysin aloittelijoille tai vähemmän pelanneille sekä muutoin vain huonomman tekniikan omaavalle nuo kolme väylää tarjoavat vain mahdollisuuden epäonnistua ja hukata kiekkonsa lampeen. Radalla olisi mahdollisuuksia hurjan paljon parempaankin. Kolme väylää lammen ympärillä vähän siinä ja siinä, että onko järkevä paikka. Tuunaansaari on joka kantilta veden ympäröimä, joten olisiko edes maisemallisesti mahdollista saada vesi järkevästi jotenkin mukaan luonnollisessa ympäristössään? Ehkä ei, mutta kuitenkin. Metsäväylien ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti! Aivan älytön surkeuden huipentuma, jos viidestä metsäväylästä vähintään kolme olisi viisainta jättää heittämättä ja väyliä yhteensä vain kahdeksan! Ei ole minkäänlainen tarve pelata koskaan uudestaan! 1/5 ( ykkönen vain ja ainoastaan komeista lampi-maisemista, muutoin lähellä 0-tasoa )Tervaslahden frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Tervaslahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 488m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1470m. Pelattu 28.6.2021. Tämä puistoratamainen rata oli likimain pelkkää tasamaata, joten sen puolesta yhden kierroksen pelaaminen kävi erityisen kevyestä ulkoilusta. Väylät olivat avoimia eli tilaa oli pääsääntöisesti oikein mukavasti heittää ja heittolinjat siten suht selkeät. Avoimuudesta huolimatta väylät oli rakennettu niin, että lähes jokaisella väylällä oli jonkinlainen haaste puiden ja pensaiden muodossa eli lyhyille radoille tyypillistä "suora heitto korille" tyylistä pelaamista ei ollut tarjolla. Siirtymät mukavan lyhyet. Radan nurmikkokin vastikään ajettu eli erittäin lyhyttä. Suosikkiväylä viimeinen eli nro 6. Pieni infokartta löytyi alusta ja samoin roskis. Heittopaikat olivat pieniä, mutta ajoivat ihan kohtuudella asiansa. Seppo-korit olivat ihan hyvässä kunnossa. Mutta... puutteitakin oli. Heittopaikkaopaste löytyi pelkästään 6-väylältä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään ja niitä olisi tarvinnut yllättävän paljon tiiviilläkin radalla. Väylät 1 ja 2 liian lähellä toisiaan, sillä kakkosen heittopaikka aivan liian likellä ykkösen koria. Muut väylät riittävän kaukana toisistaan. Puistomaisessa ympäristössä kiekot löytyvät Tervaslahdessa hyvin, mutta... päästettiin ohitse pojan kanssa yksi pelaaja joka veti kolmosella avauksella sellaiseen mörriin oikealle ettei todellakaan pahemmasta väliä! Itsekin olin auttamassa kiekon etsinnässä saniaisten ja puskien seasta, mutta toivoton oli urakka. Eli väylällä kannattaa tuossa kohdin todellakin pysyä! Jotenkin Tervaslahden radalla tuli hieman ristiriitainen fiilis. Tykkään puistoradoista missä on paljon tilaa heittää, kun oma heittotarkkuus on tosi alkeellisella tasolla. Mutta sitten... ei tuo rata silti oikein perinteisestä puistosta käynyt. Hieman kuin vietäisiin keskelle suurinta viljapeltoa puistopläntti, niin hieman teennäinen fiilis tuli radalla. Lisäksi rakenteet pahasti rupsahtaneet ja monilta osin pikaisen korjauksen tarpeessa! Sellaista perusmukavaa heittelemistä, muttei yhdelläkään väylällä minkäänlaista wau-efektiä kuitenkaan. Hieman siis sellainen väritön, hajuton ja mauton rata. Näitä on nähty Suomessa aivan tarpeeksi! 3/5Kalastajakylän frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Kalastajakylän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1930m. Pelattu 28.6.2021. Kalastajakylän rata kulki koko ajan aivan tasaisessa maastossa, joten hyvin kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli paljon avointa heittotilaa, mutta siltikään väylät eivät olleet helppoja "suoraan korille" -väyliä, vaan väylille oli upotettu usein aina jokin juju vähintään puiden ja pensaikoiden muodossa. Kaunis vesimaisema koko ajan läsnä. Nurmi oli leikattu lyhyeksi. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaan useampi oikein kauniita ja paljon heittotilaa sisältäviä väyliä. Siirtymät lyhyet. Harhautuneet kiekot löytyy helposti. Heittopaikat olivat hyväkuntoiset, tosin aika pienet tarkoitukseensa. Korit hyvässä iskussa. Roskiksia löytyi. Uintimahdollisuus aivan äärellänsä viereisellä uimarannalla. Lähimpään K-kauppaan matkaa 1 km ja apsille 3km, joten palvelut siltäkin osin ihan vieressä! Rakenteissa oli myös puutteita. Heittopaikkaopaste puuttui ainakin väyliltä 1 ja 3. Tämä oli jo sikälikin kiusallista, jotta juurikin radan aloituksessa on hahmottamisongelmia. Eikä me oltu ainoat jotka ihmettelivät asiaa. Muutoinkin väylien järjestys ja lähtö/infokartan sijainti kummallinen. Kuvittelisi, jotta tuonnekin olisi saanut helposti suunniteltua radan joka alkaa ja loppuu aivan p-paikan kulmille, muttei näköjään sitten kuitenkaan. Next tee -kylttejä ei ollut ja muutamaan otteeseen saikin arvailla seuraavan väylän paikkaa, vaikka tiiviillä aluelle oltiinkin. Venelaiturien, uimarannan ja lasten leikkialueen johdosta alueella runsaasti muutakin käyttäjää, joten tarkkana heitoissa kaikilla väylillä. Väylät olivat aivan liian lähekkäin eli liian pienelle alueelle oli väkisin ängetty aivan liikaa väyliä. Rauhallisena hetkenä ei ongelmaa, mutta vilkkaampana hetkenä turvallisuusriskit erittäin isot osua kiekolla niin kanssapelaajia kuin alueen muitakin käyttäjiä. Järkevämpää olisi karsia väylien määrää nykyisestä, jos aluetta ei ole mahdollista laajentaa. Turvallisuuden eteen oli tehty pieniä tekoja kuten 4-väylän korin takana verkko ettei vettä kohden heitettäessä kiekot niin helposti päätyisi veteen asti. Lisäksi 4-väylän turvallisuutta parannetta verkolla minkä pitäisi blokata 3-väylältä mahdollisesti harhautuneita kiekkoja. Kalastajakylän rata oli aika erikoinen kokonaisuus. Radasta oli pidetty erityisen hyvää huolta, vesimaisema kaunista ja palvelut mukavan lähellä. Sitten nurja puoli oli rakenteiden kunto/puutteellisuus mikä harmitti pelatessa aikalailla. Jos turvallisuudessa ja rakenteissa olisi vastaavia puutteita monella muulla radalla, niin arvosana olisi selkeästi pienempi. Tämä rata kuitenkin lumosi hyvillä puolillaan ja tuli pelaamisesta oikein hyvä mieli. Voisin milloin tahansa tulla pelaamaan uudelleenkin! 4/5Aholahden frisbeegolfrata
Savonlinnan kaupungissa Aholahden hiihtokeskuksen mailla Aholahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 23-väylää, 2247m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7360m. Pelattu 28.6.2021. Väylät kiertelivät hiihtokeskuksen mailla seuraten pururataa orjallisesti lähes koko kierroksen ajan. Korkeuseroja mukavasti, joten hyvästä liikunnasta kävi radan kiertäminen. Siirtymät maltillisia. Väylistä paras nro 2 missä oivaltavuutta ja erilaisuutta pienoiseen alamäkeen ja vasemmalla sijaitsevaan koriin nähden. Lisäksi viimeinen eli 23-väylä ainoita missä oikeasti tilaa heittää reilusti eikä tarvinnut kiekon katoamista akuutisti pelätä. 6-väylän kori sijaitsi hienolla paikalla ison kiven päällä. Ratakartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Löytökiekoille oli lukittava laatikko ja roskiksiakin löytyi. Mutta... ei, ei sinnepäinkään! Ei alkuunkaan! Kaikkein pahin ja merkittävin ongelma radassa oli, jotta ihan lähestulkoon joka ainoalla väylällä sait pelätä, että heität kiekkosi jommallakummalla tai molemmilla puolilla ahnaasti odottaviin Mörri Möykkyihin. Kaiken veemäisyyden huipentuma oli 9-väylä ja vasemman puolen viidakko. Vaikka spottaus oli aivan kohdalla sekä omassa että pojan heitossa, niin kumpikin onnistui hukkaamaan siihen viidakkoon luottokiekkonsa. Ei löytynyt vaikka lähemmäs tunti uutterasti etsittiin! Pysy väylällä... aivan. Olisikin sellainen taito... Aivan järkyttävää viidakkoa muuallakin, joten sen alle hautautui muutoin väylien analysointi. Ei ihan helppoja väyliä pelillisesti. Ja aina on jotenkin äärettömän tylsä ratkaisu vetää väylät orjallisesti pururadan varrelle ja sitten kori vain oikealle tai vasemmalle puolelle rataa. Heittolinjat monesti ko. radoilla epäselvät, niin paikka paikoin nytkin. Spottaus osittain aivan turhaa, sillä kiekkoja häviää tällä radalla tarkasta seuraamisesta huolimatta! Sitten niitä pienempiä ongelmia. Next tee -kylttejä olisi kaivannut lisää. Muutama oli, mutta liian usein sai karttaa lukea. Taukopenkkejä ei yhtä ainutta kappaletta koko kierroksen aikana. Väylistä 2 ja 3 liian lähekkäin. Kakkosen avaus on helppo viskata kolmosen heittopaikalle ja tässä kohdin spottaus ehdoton huonon näkyvyyden takia! Myös nro 14 ja 15 olivat toisiinsa nähden turhan likellä. 21-väylä jäi kokonaan heittämättä, kun oli niin likellä vettä, jotta, jos kiekko hiemankin feidaa vasurille, niin heippa kiekko samoin tein, sen verran rannassa väylä kulki. Epätoivoisen spottaamisen ja kiekkojen jatkuvat etsimisen takia kierroksella tuli käveltyä 7,4 km ja aikaakin kului lähes neljä tuntia. En tiedä... heinää radoilla on ja mörreihinkin pitää tottua, mutta... Jotenkin toivoisi ettei ratoja rakennettaisi näin mahdottomiin paikkoihin, missä ei kyllä pelaamisen iloa ole mitenkään päin löydettävissä juurikin koko ajan läsnä olleiden viidakoiden takia. Ei koskaan takaisin, ei vaikka sievoinen summa maksettaisiin! 1/5 ( ihan vain kohtuukuntoisista rakenteista, muutoin yksi huonoimmista koskaan pelaamistani pitkistä radoista )Hyytiälän frisbeegolfrata
Moro! Kannattaapi lukaista aina myös nuo "lue lisää" -kohdat radan kuvauksesta, niissä on monesti lisätietoa ratojen tilanteesta, niin nytkin.Karijoen frisbeegolfrata
18-väyläinen rata on ollut väliaikaisessa käytössä palomiesten SM-kisojen aikaan, ei ole siis pysyvä ratkaisu.Vesalan Ysi
Jyväskylän kaupungissa Vesalan Kurssikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan Ysi" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 675m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuil käveltyä 2000m. Pelattu 6.6.2021. Tämä jyväskyläläinen rata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet. Tarjolla on perus ok-väyliä, heittolinjat koko ajan selkeät. Tiukkaa puuränniä tarjolla monella väylällä, joten tarkat heittäjät kiittävät ja kumartavat. Ja sitten meikäläinen... kaivaa kiekkoja koko ajan puskasta tai jostain ihan muualta. Väylistä nro 1 ihan nätti pienen kentän kohdilta avaus kohden koivukujaa. Myös nro 5 pikkunätti mäntyränni. Rakenteet olivat surkeimmasta päästä mitä 9-väyläisellä ja vielä uudella sellaisella on koskaan nähnyt. Ainoa maininnan arvoinen positiivinen asia oli korit ja nuolet mitkä olivat laadukas dgp-tasoa. Infokartta ei ollut. Heittopaikat oli tehty hieman niin ja näin. Ei ollut yksi tapaus, kun lavetti alla huojahteli ja tuli mieleen, jotta milloinkahaan hajoaa lopullisesti. Heittopaikkaopasteina puiset, tukin pätkistä tehdyt tolpat joiden päähän maalattu väylän nro. Vain kahdella heittopaikalla oli näkyvissä tolpassa myös par-lukema ja väylä pituus. Pikkukuvia heittosuunnan hahmottamisen avuksi ei myöskään ollut yhdelläkään väylällä. Ei löytynyt roskiksia, taukopenkkejä ( yksi alussa ), löytökiekkolaatikoita tai yhtään mitään muutakaan erityistä koko kierroksen aikana. Next tee -kyltteinä keltaisen nuolet. Ihan ok, mutta olisi niissä selvyyden vuoksia voinut lukea vaikka "next tee"... P-paikka yhteinen viereisen Vesalan Montun radan kanssa. Ratasuunnittelu hieman niin ja näin. 2-väylällä iso riski vippasta kiekko veteen. Muutoinkin väylä kummallinen, sillä, jos suoralla heitolla yrität ja vähän kääntää oikealle, niin vesi kutsuu armotta. Vasemmalta lähestyttäessä hieman varman päälle, niin lyhtypylväät kupuineen vaaravyöhykkeellä. 3-väylä vaatisi ihan ehdottomasti rollerisuojauksen, sillä väylällä iso riski jotta kiekko rollaa veteen korin takaista rinnettä pitkin. 4-väylä taas oli vedetty suon viereen... suon. Jep! Itikka-aikaan paikka on 100% itikkamagneetti! Ei hyvä. Mutta viereiseen suohon helppo oma kiekkonsa vippasta ja sieltä ei sitä pois sitten enää saa. En ymmärrä miksi tuokin väylä on pitänyt rakentaa? En tiedä... rata on varsin tuore, joten se ehkä vielä jollain tavoin kehittyy jatkossa. Opastusjärjestelmä oli surkea ja sitä kaikkein kipeimmin toivoisi korjattavan. Väylätkään ei kokonaisuutena mitään erityisen hohdokasta tekemistä tarjoilleet. Ei rata minun makuuni, ei ollenkaan... 2/5Honkolan koulu frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Honkolan koulun vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää, 437m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1120m. Pelattu 6.6.2021. Poitsun kanssa pelaamassa. Honkolan koulun rata on hyvin tasaisessa maastossa, jossa korkeuseroja ei juurikaan ole, joten kevyestä ulkoilusta käy radan kiertäminen. Kyse on hyvin tiiviistä alueesta missä siirtymät ovat erittäin lyhyet ja GPS:n mukaan p-paikalta lähteneen ja sinne loppuneen kierroksen kesto oli vain vähän yli 1km mikä on todella vähän. Maasto on frisbeegolfiin erittäin hyvin soveltuvaa kuivaa mäntykangasmetsää mikä pysyy kuivana kovemmillakin sateilla. Lisäksi kiekot löytyy maastosta koko kesän erityisen hyvin. Väylät olivat suht helppoja ja lyhyitä sekä suoria perusväyliä ilman mitään erityisiä kikkailuja. Puut oli kuitenkin pelissä jokaisella väylällä, joten liian helppoa heittämistä ei missään nimessä ole luvassa. Väylät tasalaatuisia ja ehkäpä 1-väylä miellyttävin maisemiltaan. Rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit ( + yksi harkkakori myös ) olivat juurikin niin hyviä kuin tuoreelta radalta voikin odottaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta rata niin tiivis ettei niille ollut lainkaan tarvetta. 1-väylän korin ympäristössä laavu. Puutteita? Yksi ( tai kaksi ). Täyteen arvosanaan tämä muutoin kiva rata ei yllä. Väylät sijaitsivat nimittäin aivan liian tiiviillä alueella. Jos radalla joskus sattuisi olemaan ryhmiä enemmänkin pelaamassa kerralla ja laavulla vielä porukkaa, niin osumien riski on turhan suuri. Nelosella heitto voi helposti feidata laavulla olijoiden päälle. Lähes jokainen väylä sijaitsee niin, jotta toisen väylän pelaajat ovat potentiaalisessa vaarassa. Kun rata on profiloitu koululaisille ja aloittelijoille enemmän, niin liian tiiviin paketin ongelmat vain korostuvat. Se toinen puute... En ymmärrä miksi juuri 6-väylä on venytetty kaikkein pisimmäksi, kun sijaitsee kuitenkin radan hankalimmalla paikalla. Kiekon feidatessa liikaa oikealla, niin puista huolimatta läheinen koulurakennus on vaarassa saada osumaa. Turvallisuutta ei yhtään paranna mandon laittaminen. Paljon järkevämpää olis ollut rakentaa yksi pidempi väylä ihan mihin tahansa muuhun kohtaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti kaikki väylät nykyisellään ja 6-väylän pituudesta muutama kymmenen metriä pois. Puutteista huolimatta kuitenkin oikein kelpo rata 6-väyläiseksi. Honkolan koulu itsessään hyvin kaunis ja ratakin miellyttävä kokonaisuus. Kuiva mäntykangasmetsä on ehkä se kaikkein kivoin ratatyyppi pelata, kun kuivaa on aina ja harhautuneet kiekot löytyvät aina. Voisi tämän radan pelata hyvin joskus uudestaankin. 4/5Lapunmäki frisbeegolf
Konneveden kunnassa, Lapunmäen koulun ja ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä Lapunmäki frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3120m. Pelattu 6.6.2021. Tämä Konneveden uusi fribarata sisälsi hieman korkeuseroja, joten jokin sellainen hien esiaste pääsi liikkuessa syntymään. Rata kiersi kuntopolun reunastalla ja metsikössä. Väylät itsessään ihan ok tasoisia, ei mitään erityistä kekseliäisyyttä tosin, mallia "suoraa heittoa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla ja muista puiden läsnäolo!" Siirtymät lyhyet. Ei erityistä suosikkiväylää. Rakenteista heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä iskussa. 2-väylän aluksi kota joka luonnollisesti lukossa, ei siis kaikkien avoimesti käytettävissä. Vieressä kuntoportaat, jos haluaisi pienen porrastreenin vetäistä kesken kierroksen. Yksi roskis koko kierroksen aikana kodan vieressä, olisi mahtunut lisääkin. 5-väylän alussa laavu, mutta ei puita sielläkään käytössä. Konneveden keskustan palvelut aivan vieressä. Mutta voi ahdistus ja tuskan parahdus sentään! Se, että kierroksella oli nyt noin miljardi itikkaa neliösentin alueella ja vaikka tehokkaimmat myrkyt oli hölvätty, niin sekään ei ole radan ylläpitäjän vika. "Hieman" vain häiritsi silti pelaamista... Harvoin, jos koskaan tuollaista invaasiota silti ollut. Noh... sitä sattuu. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta vaikka rata oli tiivis, niin silti opasteita olisi kaivannut. Fgr:n navipiste johdattaa ihan oikealle kantille aluetta, infokartta löytyy kaukalon vierestä kopin seinästä. Mutta... millainen kartta. Ei ole "olet tässä" -täplää eikä merkitty koulua eikä kaukaloa eikä muutakaan kiintopistettä mistä navigointi olisi ollut mahdollista, niin sitten ei auttanut muuta kuin lähteä tsekkaamaan lähialueita ja hyvän tovin etsimisen jälkeen hahmottui ykkösenkin heittopaikka. Miksi ei ole opasteita ykköselle? Miksi?!? Radan kaikkein pahin ongelma oli ylivoimaisesti sivustojen tolkuttomat ryteiköt ja keskellä väylääkin oli jo kesäkuun alussa niin pitkää viidakkoa, jotta ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut. 2-väylä näkymä korilta alas ihan mukava, mutta heitto ylös... keskellä väylää mitä lie saniaisia tiheästi. Ja se 5-väylä... jep! Ihan kaunis alamäki, mutta... sellaiset monsterit kummallakin puolella, jotta heippa kiekot ilman tarkkaa spottaamista. Ja tämä ryteikköisyys ja valtavan korkea heinä toistui lähes jokaisella väylällä... ei riitä edes tarkka ja suora heitto, jotta kiekko on enemmän kuin helppo saada katoamaan! Kasin heittolinjassa ei oikein mitään järkeä. Lapunmäen radan väylät itsessään tosiaan ihan simppeleitä perusväyliä joista ei sinällään moitittavaa paljoa löydy. Korkea heinä ja ryteiköt niin hallitsevia, jotta ei väylistä pystynyt nauttimaan yhtään. Opasteet niin ja näin ja kivahan se vaikka olisi tulistellakin, jos olisi puita ja paikat auki... Ei jatkoon, ei alkuunkaan! 2/5Pylkönmäen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa Pylkonmäen kylällä Pylkönmäen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 724m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1750m. Pelattu 26.5.2021. Pylkonmäen koulukeskuksen vieressä sijaitseva metsä/kuntopolkurata. Väylien suunnittelu aika alkeellista, ei mitään sellaista mikä olisi positiivisesti erityisesti jäänyt mieleen. Siirtymät ok. Rakenteista korit parhaimmat. Ekalla olisiko ollut jokin Amexpon malli ja lopuilla kahdeksalla dgp:t. Heittopaikat olivat ihan ok, tosi matot sen verran vanhat, ettei kovin kauan turvallista ole enää niillä heittää. Heittopaikkaopasteet ok, mutta hieman kulahtaneet ja seiskalla ei ollut lainkaan. Next tee -kylttejä ei lainkaan, karttaa sai useamman kerran vilkuilla ja arpanopat esiin kaivaa, kuten siirtymillä 4 - 5 ja 6 - 7. Radalta ei ilmeisesti oltu raaskittu kaataa yhtään puuta rakennusvaiheessa, vaikka heittolinjojen ja väylien järkevän rakentamisen takia se olisikin ollut välttämätöntä. Rata oli vedetty aika onnettomaan paikkaan silläkin tavoin, että radan reunustoilla vaanivat lähes koko ajan ryteikkömonsterit joihin kiekko on hyvin helppo saada katoamaan. Sokkoväyliä liikaa. Märkää oli väylien reunustoilla ja muuallakin koko radan keston ajan. Ylläpito laiminlyöty kokonaisvaltaisesti pitkän aikaa. Lakoontuneista heinistä oli helposti pääteltävissä ettei väylien eteen ole tehty yhtään mitään vuosikausiin. Monella väylällä heinä oli jo toukokuussa pitkää ja ryteiköt/vesakot rehoittivat keskellä väylää ja tästä nro 6 tyyppiesimerkki mikä oli todellinen surkeuden huipentuma kuntonsa puolesta. Lähelle päästiin muutamalla muullakin väylällä. Pylkönmäen rataa kiertäessä tuli lähinnä surullinen fiilis. Suomessa on ihan liikaa tällaisia Leader-rahoituksella tai vastaavalla EU-rahalla hätäisesti kyhättyjä ratoja. Ensin ollaan tosi innoissaan ja iloissaan, kun kylälle saadaan rata ja päästään koko perheen ja kylän voimalla harrastamaan! Koko budjetti kuitenkin jostain ihmeen syystä lähes aina käytetään koreihin. Kun huomataan ettei rahat riitä muuhun, niin jälki on sitten tuon näköistä kuin Pylkonmäellä. Halvassa radassa ei ole mitään pahaa, ja pienilläkin euromäärillä voidaan saada kasaan oikein hyvä rata, kun se vain suunnitellaan hyvin ja rakenteet tehdään järkevästi. Pylkonmäellekin saisi pikkurahalla hurjan paljon aikaiseksi lisää rakenteita, jos... se ylläpito. Fribarataa ei pitäisi ikinä rakentaa, jos samalla ei sitouduta pitkäaikaiseen ylläpitoon. Oli rata kallis tai halpa, niin ylläpitoa vaatii jokainen rata. Tuohon surkeuteen ei todellakaan tarvitse uudestaan mennä! Rata sopii ehkä nippa nappa innokkaimmille ratabongareille ja kenties koululaisille. Tosin koululaisetkin ansaitsisivat parempaa, ihan ehottomasti! 1/5Kusiaismäen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa Kusiaismäen hiihtokeskuksen ja hyppyrimäen vieressä Kusiaismäen frisbeegolfrata. Pelattu erikseen kaksi alueen rataa: Blue-rata, 19-väylää, 1662m ja A1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 4080m. Red-rata, 21-väylää, 2169m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä kävelyä 6160m. Molemmat radat pelattu 26.5.2021. Arvointi pohjautuu ensin pelattuun Blue-rataan, johon täydennyksenä red-radan juttuja. Paljon korkeuseroja sisältäneen blue-radan kiertäminen kävi mukavasta kuntoilusta. Väylät kuntopolun reunustalla ja metikössä olivat vaihtelevia ja lyhyitä, ei oltu menty yli siitä mistä aita yleensä matalin eli, jotta olisi seurattu pelkkää kuntopolkua väylien osalta. Heittotilaa oli yleensä oikein mukavasti myös metikössä mitä tällainen epätarkka paikaltaan kiekon viskoja arvostaa isosti. Siirtymät lyhyet. Heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit asianmukaiset. Penkkejä mukavasti ja erityismaininta rakenteiden puolesta tupakoitsijoita varten tehdyistä tuhkiksista, niin harvemmin radoilla kuitenkaan näkee. Rakenteissa olisi jossain määrin petraamisen varaa. Hieman tuli blue-radalla sellainen fiilis, jotta rata on kasattu kokoon ylijäämätarpeista mitä on mistäkin kiinni saatu ja laitettu radalle. Korit olivat osittain dgp-laatua, mutta hyvin paljon oli myös omametallipaja.comin rakentamia koreja. Heittopaikat myös vaihtelivat tasoltaan melkoisesti. Välillä hätäisesti maahan sutaistuja mattotilkkuja, välillä ihan kelvollisia ja riittävän isoja heittopaikkoja ja välillä taas turhan kapeita pitkällä hapsulla varustettuja nurmimattoja. Kaikki korit ja heittopaikat ajoivat kuitenkin ihan asiansa, vaikka aika sekava vaikutelma siltä osin tulikin. Infokartta löytyi blue-radan lähdöstä, mutta siitä ei ollut enää opastetta eteenpäin red-radalle mikä piti sitten paikalliselta alkuasukkaalta kysäistä. Löytökiekkolaatikko oli, muttei tietenkään lukittavaa mallia. Märkää oli monessa kohdin ja voisi ehkä hakkeen lisääminen pahimpiin paikkoihin auttaa. 8-väylän heittopaikka sillan päällä mikä hieman hämäävä ja siltä osin tuli käveltyä harhaan, kun ei tajunnut next tee -kyltin osoittavan juurikin sillalle. Laskettelukeskuksen mailla kiertäneen Blue-radan vieressä hieman pidempi Red-rata joilla 8 yhteistä heittopaikkaa/väylää, joten kahdesta täysin erilaisesta radasta ei ole kyse. Blue-rata on hyvä kokonaisuus missä itse väylät ja korkeuserot ovat ehdottomasti radan parasta antia. Kuten yllä mainittua, niin radan rakenteissa kuitenkin reilusti parannettavaa ja se madaltaa hieman omaakin arvosanaa. 4/5 ( Blue-rata ) Red-rata sisälsi hurjasti korkeuseroja, joten rankasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat vaihtelevia ja pidempiä kuin Blue-radalla. Siirtymät lyhyet, muutama pidempi joukossa, kuten 11 - 12. Koko Kusiaismäen ehdottomasti komein väylä oli heti 1-väylä minkä jyrkkä ylämäki otti heti alkuun luulot pois, mutta ylhäällä avautuivat sitten oikein komeat maisemat. Heittopaikkaopasteet kunnossa ja heti ykkösellä varoitettiin hienosti reitillä olevista käärmeistä, onneksi yhtään ei näkynyt. Infokartta hyvä ja korit nuolineen Red-radalla lähes kokonaan dgp-tasoa suuntanuolineen. Heittopaikkojen taso vaihteli, välillä lavetit suorastaan heiluivat ja joustivat heittäjän alla... Mutta... ei tämä Red-rata sytyttänyt tätä heittäjää. Next tee -kylttejä oli, mutta esim. ykköseltä kakkoselle sai sitten heitellä arpanoppaa moneen kertaan, jotta minne lie olisi pitänytkään mennä. Samat heittopaikat Blue-radan kanssa peräti kahdeksalla väylällä ja nämä väylätkin pääosin samanmittaisia. Penkkejä oli Blue-radan kanssa yhteisiä, muttei yhtään Red-radan omilla väylillä. 4-väylälle kuljettiin suoraan Blue 19:n läpi... jep! Lisäksi 20-väylä ristesi pahasti Blue 19:n kanssa ( näillä kahdella sama kori ) eikä heittopaikalta nähnyt sillalle oliko siellä heittäjiä eikä satunnainen turisti tajunnut sitä edes katsoa. 20-väylä oli vielä kaiken lisäksi kokonaan merkkaamatta opasteilla. 21-väylän löytämiseen kaivoin taas arpanopat esiin ja onneksi olivat nopat niin hyvässä iskussa, jotta muutaman heiton jälkeen alkoi tilanne onneksi hahmottumaan paremmin. 19-väylä oli tavallaan oikein hieno maisemiltaan juurikin, mutta... mietin vain, jotta onko jo liian jyrkkä ja vaikea alamäki edes pro-pelaajille... jotenkin tuntuu, että väylä on aivan turha, kun miettii kuinka jyrkkä, kapea ja pitkä se on. 14-väylältä siirtymä 15-väylälle oli oikea miinojen miina. Korinuoli näytti hieman harhaan ja seuraava next tee -kyltti rinteessä sijaitsevan polun varrella sen verran kaukana, jotta itse tallustelin hyvän tovin kuntopolkua eteenpäin, kunnes tajusin kävelleeni harhaan. Sadattelujen kera takaisin ja ihmettelemään huonoa opastusta. Jep! Paikallinen alkuasukas sanoi, jotta vain 4-5 väylää on samoja Blue-radan kanssa. Jos olisin tiennyt, että peräti 8-väylää olikin samoja, niin en olisi enää Red-rataa lähtenyt Bluen jälkeen erikseen kiertämään. Red-rata ei tarjoa tällä hetkellä mitään järkevää elämystä kenellekään, yhtään pelaajaa en lenkillä nähnyt, kun Blue oli kerännyt pelaajia enemmänkin. Liekö Red vielä kehitysvaiheessa, kun puuttui penkkejä ja opasteet osin onnettomat, mene ja tiedä... Siirtymät olivat pelkillä Red-väylillä turhan pitkiä eikä väylät mitään kovin erikoista elämystä tarjonneet pidempien väyläpituuksien lisäksi. Jotenkin sellainen turhautunut fiilis tuli Red-rataa kiertäessä. Tulipahan kavuttua Kusiaismäen rinteitä yli 10 km edestä, joten voi sanoa kyllä, jotta kuntoiltua todellakin tuli ja onneksi Blue-rata oli hyvä. 2/5 ( Red-rata ) 3/5 ( Kokonaisarvosana Blue + Red )Ahvenlampi frisbeegolf
Saarijärven kaupungissa Ahvenlampi Campingin vieressä Ahvenlampi frisbeegolf. Radalla pituutta 23-väylää, 2074m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4810m. Pelattu 26.5.2021. Tällä Ahvenlammen metsäradalla oli hieman korkeuseroja, mutta kovin raskaaksi kierros ei missään vaiheessa käynyt. Väylät olivat lyhyehköjä, mutta pääosin hyvin suunniteltuja, ei mitään helppoa heittoa korille pelkästään. Heittolinjat selkeät. Kuivasta mäntykangasmetsästä kiekot löytyvät mukavasti. Muutamia todella hyviä väyliä. Paras kaikista nro 18 monttuun heitettävä maisemaltaan upea väylä. Varoituksen sana isokätisille, jotta, jos heitätte vähän liian rivakasti ko. väylän, niin korin takana oleva ob-alue monttuineen on kivaa kiroilualuetta. 21-väylä myös hieno monttuun vasemmalle heitettävä väylä, tosin rollaussuoja olisi ihan jees.... 11-väylä mukava lievään alamäkeen heitettävä väylä. Myös 9-väylä ansaitsee erillisen maininnan vasemmalle ylämäkeen menevänä hieman erilaisena väylänä. Siirtymät järkevät, hieman pidempiä 6 - 7 ja 18 - 19. Rakenteisiin on Ahvenlammella kyllä kiinnitetty paljon huomiota. Kaikki on ihan viimeisen päälle ja varmasti vielä jotain on lisääkin tulossa. Ensimmäisen maininnan ansaitsee ehdottomasti aivan kertakaikkisen upea lukittava löytökiekkolaatikko. Paikallisten aktiivien mukaan laatikko on vielä kaiken lisäksi saanut olla pitkään aivan rauhassa, ilman minkäänlaista ilkivaltaa. Kyllä tuo laatikko on Ahvenlammen radan se kaikkein paras juttu! Infokartta, roskikset (pulloille ja tölkeille omansa), runsaat penkit, isot heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ( treeni x 2 ) ja next tee -kyltitykset aivan priimaa laatutyötä. Metritolppia harvinaisen paljon, ainakin väylillä 1, 3, 4, 5, 6, 8, 14, 15, 16 ja 17. Heittopaikkaopasteissa timanttisia ohjeita, kuten varoituksia hevosista, mutta myös varoituksia kielenkäytöstä hautausmaan läheisyydessä ainakin 8-väylällä. Se, jotta lukeeko pelaajat noita, niin on toinen asia, mutta idea aivan erinomainen! Rata oli hyvä, mutta... minua harmitti väylien tunkeminen liian lähekkäin. A/B-radat olivat aivan liian lähekkäin. Tämän lisäksi ainakin väylät 10/14 ja 11/13 suorastaan vaarallisen lähellä toisiaan. Hieman tuli sellainen fiilis, että onko liian pienelle alueelle yritetty ihan väkisin tunkea liikaa väyliä. Joko väylät pitäisi levittää laajemmalle alueelle, jos maankäyttö antaisi siihen mahdollisuuden tai sitten väylien määrää voisi vähentää. Tässä tapauksessa(kaan) ei väylien määrän lisääminen tarkoita automaattisesti absoluuttisesti parempaa rataa lyhyempään nähden. Ainakin 4-väylällä ja 14-väylällä heittopaikkaopaste ei vastannut totuutta miten väylä oikeasti meni. Tiiviillä radalla tämä voi olla ongelma, kun ei oikein tiedä jotta mihin koriin sitä pitäisikään lopulta pelata... Lähinnä nuo turvallisuuspuutteet pudottavat hieman arvosanaa. Muutoinkaan rata ei oikein lähtenyt "lentoon", vaikka toki erinomaisen hyviäkin väyliä joukossa oli. Rakenteisiin nähty vaiva oli kyllä häkellyttävää katsottavaa, toivottavasti tätä arvokasta työtä vaalitaan jatkossakin ja keksitään jotain uuttakin aiempien innovaatioiden rinnalle. Ihan voisi tämän radan pelata joskus uudestaankin. 4/5Kylpylähotelli Summassaari
Saarijärven kaupungissa Kylpylähotelli Summassaaren mailla sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta radalla 8-9 väylää ilmeisesti ja metrejä jotakuinkin pauttiarallaa 615m ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5120m. Pelattu 25.5.2021. Ajattelin käydä heittämässä tämän radan nopeasti "pois alta", sillä ajattelin sen olevan hieman kehnohko ja lyhyt rata... nopeasti... Lähes kaksi tuntia "pelaamiseen" sai tuhraantumaan. Tai siis väylien turhauttavaan etsimiseen ja tarpomiseen pitkässä heinikossa ja pusikossa. Noh... olipahan omanlaisensa elämys. Rakenteista ei yhtään mitään hyvää sanottavaa. Heittopaikat olivat maapohjalla. Heittopaikkaopasteet välttävät, kun ylipäänsä löytyivät. Korit mallia "todella halpa" ja osin täysin kelvottomat. Ei infokarttaa minkäänlaista eikä next tee -kylttejä. Fgr:n kartta ei pidä paikkaansa edes suuntaa antavasti! Väylät olivat pahasti metsittyneet ja niiden etsimiseen meni lähes kaksi tuntia ja satumaiset 5km 9-väyläisellä radalla... jep! Osin hyvän tuurin avulla kaikki heittopaikat kuitenkin löytyivät. Koreistakin löytyi 8 kpl, mutta 4-väylän kori kuntoportaiden vierustalla harjun päällä oli ilmeisesti lähtenyt "kävelemään", ei löytynyt sinnikkäästä etsimisestä huolimatta. Väylistä ei jaksa antaa mitään analyysiä tai noh... kolmonen oli sokkoa kohden kuntoportaita, ei turvallinen, mutta toki väylä oli yksi pienimmistä murheista Summassaaressa. Kylpylähotelli Summassaari lopetti toimintansa varsin värikkäiden omistajakuvioiden jälkeen ja paikka oli kieltämättä aika kummitusmainen. Kaikista rakennuksista ja pihamaan rehevöitymisestä huomasi selvästi ettei liiketoimintaa ole ollut pitkiin aikoihin. Jos paikka joskus aukeaa kylpylä/majoitustoimintaan, niin aika valtava useiden miljoonien remontti alueella pitää tehdä. Rumat rakennukset olivat surkeaa katsottavaa rehevöityneen piha-alueen lisäksi. Oikeasti mitään tosissaan otettavaa rataa ei Summassaaressa ole olemassa. Tätä kokonaisuutta voi suositella vain kaikkein innokkaimmille extreme ratabongareille, jos heillekään... noh... ehkä niille kaikkein fanaattisimmille. Sääli. Jos paikka joskus taas aukeaa, niin ympäristö itsessään on hienoa veden ja metsän äärellä. Kylpylän pihapiiriin, rantaan ja lähimetsään saisi helposti suunniteltua esim. 9-väyläisen laadukkaan DiscGolfParkin tai mahdollisesti jopa pidemmänkin. 0/5 ( Aivan ehdottomasti surkein "rata" mitä olen koskaan pelannut! )Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata
Saarijärven kaupungissa, Kalmarin kylällä hienon kylätalon ja pallokentän vieressä Kalmarin Nahjuksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 14-väylää, 1118m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3730m. Pelattu 25.5.2021. Kalmarin rata sisälsi hieman korkeuseroja eli kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat lyhyet. Väylät olivat osin vaikeahkoja ja teknisiä väyliä, oli ahtaampaa ja monesti myös tilaa heittää paljonkin. Kiitettävän pitkiä ja monipuolisia väyliä joukossa. Heittolinjat olivat koko ajan selkeät, mutta siltikin metsään painottuvalla radalla saa puusomiin todellakin varautua! Erittäin kaunista peltomaisemaa oli mukavasti tarjolla. Muutama todella hieno väylä joukossa. Paras ehkä nro 10 missä korkean montun reunalta heitettiin alas vasemmalle. Jos heitto yhtään karkasi oikealle, niin vastassa oli entistä syvempi monttu ja rinne mistä poispääseminen on sitten oma lukunsa. Nro 10 menisi hyvänä väylänä mihin tahansa vaativammallekin radalle! 11-väylällä ylitettiin vasemmalle kaartaen pieni monttu mikä tuokin väylä oli hieno. Radan aloitus nro 1 ja lopetus nro 14 olivat mukavia, tilavia väyliä nurmikentällä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, jokaiselta väylältä löytyneet lepopenkit ja roskikset, korit nuolineen ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Mutta sitten... niitä pieniä vikoja oli paljon. Alussa ei ollut infokarttaa, mutta opastaululla kuitenkin pikkukuvat kaikista väyläopasteista. Samaa koriin pelattiin väylät 1+2, 7+9, 5+11 ja 12+13. Eli 7 korin varaan oli rakennettu koko 14-väyläinen rata. Pienellä budjetilla edetessä ratkaisu voi teoriassa toimia ja, jos radalla ei ole kovin paljoa käyttöä. Mutta... en silti tykännyt, vähänkin enemmän pelaajia kerralla, niin ei toimi samat korit yhtään. Mielenkiintoinen ratkaisu oli myös jotta väylillä 5+12 oli sama heittopaikka, vielä niin hämäävästi jotta opastetta seuraten lähdin etsimään vitosen heittopaikkaa nuolen suuntaisesti ihan muualta vasta useamman sadan metrin päässä käännös takaisin, opasteen uudelleen luku ja tajusi juuri seisseensä vitosen heittopaikalla. Selvennystä opasteisiin tarvittaisiin. Seiskalta kasille mennessä täyttä arvailua, opasteita puuttui. Nro 9 sijaitsi liian likellä tietä, jotta, jos heitto jää käteen liiaksi kiinni, niin vaaran paikka monella tapaa. Kakkosella täysin turha mando. 10 --> 11 siirtymä kulki keskeltä kutosen heittolinjaa mikä vaarallista. Lisäksi 6 ja 11-väylät aivan liian lähekkäin toisiaan, vaikka näkyvyys hyvä. Lisäksi fgr:n mukaan oli orientoitunut 10-väyläisen heittämiseen, joten yllätys olikin melkoinen, kun vastassa olikin 14-väyläinen rata. Tietojeni mukaan ylläpidosta on oltu yhteydessä kyläyhdistykseen, mutta siitäkin huolimatta tiedot on jätetty todella vajaiksi, en oikein jaksa ymmärtää... Kalmarin nahjuksen radan eteen on nähty selvästi vaivaa ja siitä pitää kyläyhdistykselle tunnustusta antaa. Yritystä on ollut ja lepopenkit ja roskikset jokaisella heittopaikalla melkoista luksusta. Maisemat ja monet väylistä upeita. Yllä mainittuja vikoja oli kuitenkin paljon mitkä häiritsivät muutoin hyvää elämystä aikalailla. Paljon olisi tehtävää kyläyhdistyksellä radan eteen, jotta se olisi oikeasti hyvä rata kokonaisuutena eikä vain irrallisina, loistavina väylinä. 3/5Karstula Frisbeegolf
Karstulan kunnassa Karstula Frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää, 1857m ja AA2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4270m. Pelattu 25.5.2021. Karstulan rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kiersi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä... välillä puistoa, välillä metsää ja välillä taas pururadan vartta. Hieno vesimaisemakin oli osin radalla läsnä. Kiekot löytyvät helposti. Väylät olivat vaihtelevia ja teknisiä ja tilaa oli pääsääntöisesti ilahduttavan paljon heittää. Siirtymät sopivia, ainoastaan 7 -- 8 ja 14 -- 15 hieman pidempiä. Siirtymistä kasille ysille mentäessä reitti oli varmasti yksi upeimmista mistä on radoilla koskaan kulkenut kallioiden välistä ylämäkeen. Väylistä suosikki nro 7 alamäkeen oikealle, puita haasteena. Samalla ko. väylä oli myös vaarallinen, sillä keskellä väylää meni kuntopolku ja puiden takia näkyväisyys nollassa, tarkka spottaaminen täysin välttämätöntä! Väylällä nro 10 kori oli nätisti kallion päällä ja nro 14 kori kallion edessä. Radan rakenteet ja opasteet surkeassa jamassa. Isommalta tieltä oli opastetta, muttei kuitenkaan jostain syystä aivan perille asti mikä aiheutti hämmennystä. Infokartta roskiksineen tyydyttävä, ollut "väliaikainen" ilmeisesti jo aika pitkään. Surkuhupaisaa oli osaltaan sekin, jotta löytökiekkolaatikko oli lukitsematon... Heittopaikat olivat kuopalla parin ensimmäisen väylän osalta eikä loputkaan ihan priimaa olleet. Korit ihan hyväkuntoiset suuntanuolineen, mutta heti alussa mentiin pieleen siltäkin osin. Avauksessa on hyvin helppo heittää vitosen korille kuten itsekin tein. Vitosen kori nimittäin loistaa keltaisen dgp-värisenä, mutta ykkösen harmaa ilmestys ei näy avauksessa yhtään mihinkään. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolten takia ollut yhtään, virhe! Kylttejä olisi todellakin kaivannut ja karttaa sai tämän tästä vilkuilla esim. 5 -- 6, 7 -- 8 ja 14 -- 15 siirtymillä. Vähän yhdellä sun toisella väylällä oli vieläkin hyvin märkiä kohtia eli rata kaipaisi aika ison määrän haketta ja/tai pitkoksia. Rakenteiden kehnouslista senkuin jatkuu... heittopaikkaopasteet olivat next tee puutoksien kanssa radan surkeinta antia! Eivät tahtoneet pitää paikkaansa, ei mitenkään. Opasteet ja alun kartta eivät täsmänneet juuri lainkaan. Useampi opaste oli räjähtäneen näköinen ja makasi maassa milloin missäkin asennossa. 18-väylän heittopaikan asento oli ihan jotain muuta koriin nähden kuin opaste antoi ymmärtää. Muutoinkin vika väylä oli hämmentävä... mikökähän heittolinja on tarkoitus korille valita... ei ymmärrä. Ja, kun oli kova hätä päästä tarpeilleen, niin olikin kiva huomata, että p-paikan vieressä vessa oli lukossa, luonnollisesti... Kaiken surkeuden ruumiillistuma on vielä sekin, että radan puuhamiehet eivät ole kuulemma oikein halunneet päivittää tietoja lainkaan fgr:lle vaikka niitä on lukuisia kertoja pyydetty. Aikaa on ollut kuitenkin ainakin jo 3 vuotta... Tämä Karstulan rata on erinomaisen hyvä aihio. Äärettömän komea vesimaisema pitäisi saada radalle mukaan paljon nykyistä paremmin. Radasta löytyy siis niin puistoa, metsää kuin pururataakin, joten vaihtelevuutta maastossa on jo luontaisesti. Väylät ovat jo nyt itsessään hyviä ja miljöö siis kaunis. Lähes kaikki rakenteet ovat vain hyvin kehnolla tasolla ja erityisesti opastinjärjestelmä on yksi surkeimmista mitä on täyspitkällä radalla koskaan nähnyt. Ahkeralla työnteolla ja isoilla muutoksilla radasta olisi mahdollista saada nykyistä huomattavan paljon miellyttävämpi pelata, monessa suhteessa. Nyt ei ole todellakaan kiire tulla uudestaan pelaamaan! 2/5Kyyjärvi DiscGolfPark
Kyyjärven kunnassa Harsunkankaan ulkoilualueen mailla ja Kyyjärven keskustan ( mm. Shell HelmiSimpukka Kyyjärvi, Sale yms. ) välittömässä läheisyydessä Kyyjärvi DiscGolfPark. Radalla pituutta 22-väylää, 2463m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5130m. Pelattu 25.5.2021. Siis WAU! Aivan upea rata, kerta kaikkiaan! Valtavan hiekkakuopan äärellä ja mäntymetiköissä kiemurteli rata mikä oli heitettävyyden juhlaa! Väylät olivat vaihtelevia ja haastavia, mutta metsikössäkin oli tilaa heittää oikein mukavasti, vaikka toki puuosumiakaan on käytännössä mahdoton välttää. Kiekot eivät kovin helposti hukkaan tällä radalla joudu. Korkeuseroja oli runsaasti, joten radan kiertäminen kävi oikein hyvästä kuntoilusta! Siirtymät kohtuulliset. Radan parasta antia oli kyllä sen mykistävä kauneus! Aivan kerta kaikkiaan! Hiekkakuoppaväylät erityisesti, mutta myös metsikössä menevät väylät olivat kauniita. Ja se kruunu, kruunujen kruunu... 16-väylän heittopaikka sijaitsee kenties kaikkein upeimmalla ja kauneimmalla paikalla mitä olen koskaan nähnyt. Korkean hiekkamontun päältä pitkälle alas 204m. Ne maisemat aivan hulppeat, ei käsitä! Tuollaisia väyliä, kun pääsee heittämään, niin pyyhkiytyy tehokkaasti pois mahdolliset radan pienet puutteet ja oman pelinkin mahdollinen takeltelu ei enää harmita. Monesti hiekkakuopparatojen puute on se, ettei suunnittelijat tee sinne vastaavanlaisia upeita väyliä, vaikka tilaa olisikin. Nyt tuo ehdoton kultakruunu oli otettu mukaan... ei voi kuin ihailla ja kunnia antaa Spin18 kaksikolle täydellisestä ratasuunnittelusta! Infokartta, heittopaikat ( kiitettävän isot ), lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen ja roskikset ( myös treeni x 1) hyvässä kunnossa. Löytyi myös huussi tarpeiden tekoa varten. Väylistä paras siis tuo yllämainittu, mutta moni muukin väylä hienoja. Näistä mainittaakoon esim. väylä nro 7 missä jonkinlaiseen laskettelu yms. alamäkeen heitettiin hieman vasemmalle kaartuva väylä kuntoportaiden ja puita sisältäneen laavun vieressä, hieno. Erityismainnan ansaitsee myös nro 15 missä heitettiin ison ja syvän kuopan yli joko suoraan tai oikealta kiertävänä. Jos kiekko päätyy montun pohjalle, niin sadattelujen jälkeen jyrkän nousun voi aloittaa paikalle olleen nousuköyden avulla. Puutteitakin mahtui joukkoon mukaan. Next tee -kylttejä ei ilmeisesti korinuolien takia ollut. Ainakin ykköseltä kakkoselle siirryttäessä olisi lisäopastusta kaivannut ja yksittäisissä muissakin kohdissa, muutoin korinuolet ajoivat kyllä hyvin asiansa. Taukopenkkien puute oli hieman harmillinen, niitä mahtuisi useammallekin väylälle. Muutama sokkoväyläkin mukaan mahtui, kuten nro 13. Heittopaikkaopasteissa oli hieman epätarkkuuksia sillä joskus on ollut radalla ilmeisesti jotkin kisat ja niiden jäljiltä oli tarralappuja lätkitty missä väylien numerot olivat erilaiset väylästä 12 eteenpäin. Väylän nro 17 heittolinja ei oikein hahmottunut pusikoiden takia. 21-väylän heittopaikkaopaste oli väärin, ei vastannut todellisuutta. Väylä on oikeasti suora 113m, ei oikealle kaartuva. Lisäksi kannattaa ottaa huomion lenkkipoluilla liikkuvat muut käyttäjät joita omalla pelikierroksella aamutuimaan oli kohtalaisen runsaasti liikkeellä. Kokonaisuutena ottaen em. puutteet olivat kohtalaisen pieniä eivätkä nyt vaikuttaneet arviointiin. Rata oli niin kaunis ja kiva pelata kokonaisuudessaan, jotta puutteistakin huolimattaa saa korkeimman arvosanan ja ampaisee ehdottomasti omalle suosikkilistalle! Aika hienoa, jotta nyt on saanut kokea peräjälkeen kaksi timanttista rataa, ensin Simpele ja nyt sitten tämä Kyyjärven rata. Saa nähdä mikä ihanuus tulee vastaan seuraavaksi... 5/5Rautjärvi frisbeegolf
Rautjärven kunnassa Asemanseudulla Rautjärvi Frisbeegolf. Radalla pituutta 9-väylää, 763m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2310m. Pelattu 16.5.2021. Rautjärven metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten lopulta ihan kivasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja haasteellisia, ei yksitoikkoista lyhyttä suoraan korille tyyliä. Varsinaisesti mikään väylä ei erottunut edukseen, mutta nro 8:n kori sijaitsi kauniisti kivien keskellä. Siirtymät suht lyhyet paitsi infotaululta 1-väylälle selvästi pidempi. Rakenteiden puolesta erityismaininta tienvarsiopasteista jotka ohjasivat useammasta risteyksestä eteenpäin. Ei ole tuo ihan tavallista herkkua radoilla. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja pääosin koritkin suuntanuolineen laadukkaat. Mutta ei kuitenkaan... Radalla ei ole kunnon p-paikkaa, vaan auto pitää jättää hiekkatien varteen niin, jotta muut mahtuvat ohittamaan. Aika ison iso puute! Heittopaikat olivat suht isoja, mutta monesti suoraan maassa kiinni ja muhkuraiset. Infokartan kohdalla ei ollut mitään opastetta 1-väylän suuntaan ja sitä saikin sitten tovin etsiskellä... siirtymä muutaman sata metriä. 1-väylän vierestä löytyi myös roskin ja tietenki luonnollisesti tulipaikka ilman puita... Next tee -kylttejä ei ollut, vaikka niitä olisi kipeästi kaivannutkin. Kutosen kori oli vielä nippanappa pelattavissa vaikka osumaa oli jostain ilmeisesti työkoneesta joskus saanut. Parilla väylällä kulku soisen maaston yli, joten märkää on varmuudella myös muutoin kuivaan aikaan! Vaatisi tosi paljon joko kuiviketta märkiin kohtiin tai sitten pitkoksi tai jopa ehkä väylien siirtoa uuteen paikkaan. Kaiken kaikkiaan Rautjärven rata on hyvä aihio mitä pitäisi vain työstää eteenpäin. Väylät itsessään ovat tämän radan parasta antia eivätkä häpeä yhtään paremmillekaan radoille. Yllä mainitut rakenteelliset puutteet ovat kuitekin sen verran isoja ettei arvosana kovin korkealle pääse kipuamaan. Tuonne ei kyllä ole kiire uudestaan, varsinkin, kun Simpeleen timanttinen rata on suht likellä. 2/5Ruokolahti DiscGolfPark
Ruokalahden keskustaajaman liikuntakeskuksen ja keskustan kauppojen/palveluiden sekä vesitornin vieressä Ruokolahti DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 737m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 16.5.2021. Ruokolahden metsärata sisälsi todella paljon korkeuseroja, joten erittäin hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat hyviä ja monipuolisia fribaväyliä muutoinkin, mutta ylä- ja alamäet tekivät radasta hyvin omaleimaisen. Siirtymät väylien välillä kohtuulliset, kutoselta seiskalle hieman pidempi. Väylistä heti ykkönen oli jyrkkään ylämäkeen hieno. 4-väylä mukava alamyötäiseen heitettynä. 6-väylä oli kirjaimellisesti 140m pelkkää nousua lähes korille asti... hapottava väylä ihan todella! 8-väylä upea alamäkeen vasemmalle kaartavana kuusitunneliin heitettävä väylä. Ykkönen loi pelimerkit vaativalle radalle, mutta kyllä 6-väylä oli raskaudessaan ehdoton suosikki! Ei tuollaisia väyliä näe koskaan noin lyhyillä radoilla, paitsi Ruokolahdella... Opaskartta kunnossa. Heittopaikat isoja ja täydellisessä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit suuntanuolineen myös erinomaisessa kunnossa! Next tee -kylttejä oli korinuolista huolimatta mukavasti, joten opastus oli radalla täydellinen, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Kovin paljoa ei korjaamisen tarvetta radalla ollut. P-paikka oli hieman hämäävä ensin, sillä opaskartan likellä p-paikat oli kaikki varattuja, mutta auto takaisin tulosuuntaan ja alempaa löytyi kyllä runsaasti tilaa. Radan ympäristössä on aivan taannoin tehty laajoja hakkuita, joten kokonaisia puunrunkoja sekä oksia oli radalla hidasteena isoja määriä. Lisäksi metsäkoneen jättämiin jälkiin oli kerääntynyt paljon vettä ja liejua, vaikka muutoin kuivaa olikin. Tuo "ongelma" korjaantunee ajan mittaan varmastikin sitten, toivotaan näin. Väylistä sen verran, että sokkoväyliä oli turhan paljon. Maasto on ehkä sokkojen kannalta hieman haasteellinen, mutta kuitenkin... Ruokolahden DGP on ehdottomasti yksi parhaista 9-väyläisistä mitä olen koskaan pelannut. Ja varmuudella raskain 9-väyläinen ihan selkeästi! Pieniä vikoja oli, mutta ne korjaantunevat kyllä aikanaan sitten. Oikeastaan suurin "vika" oli se, että tuollaista rataa olisi heittänyt paljon pidempäänkin kuin vain 9-väylää... 4/5Simpeleen frisbeegolfrata
Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman keskustassa kaikkien kauppojen ja kahviloiden äärellä sekä Simpeleen kartontitehtaan ja Tehtaanpuiston hellässä syleilyssä Simpeleen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 2077m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4510m. Pelattu 16.5.2021. Väylät 1-5 ja 16-20 sijaitsevat kauniilla ja erittäin hyvin hoidetulla puistoalueella. Väylä 6-15 sijaitsevat metsäalueella ja tuovat hyvin mukanaan jonkinmoisia korkeuseroja. Puistoväylät ovat aika tasaisella alueella. Löytyy kaikenlaista väylää monipuolisesti, välillä mennään ylös, välillä kunnolla alas ja välillä ihan kunnon kallioidenkin yli kuten komealla 8-väylällä. Väyläsuunnitteluun on käytetty aikaa ja innovatiivisuutta ja paljon! Vaikka puut ovat monin paikoin pelissä myös puistoväylillä, niin tilaa on runsaasti heittää, puista ei tule heti liian ahdistavaa tunnetta. 9-väylä on upea kiviröykkiöineen ja 11-väylä oma suosikki alamäkeen heittäen ja kauniin maisema johdosta. Väylät 16-20 ovat kaikki niin valtavan kauniissa miljöössä ja avointa tykitystä, että oksat pois! Siirtymät radalla lyhyet, paitsi 15 --> 16 hieman pidempi. Noinkin pitkäksi radaksi nopea kiertää tiiviyden takia. Rakenteista on pakko mainita esimerkillisen hyvät opasteet useammasta tienristyksestä aina p-paikalle asti, harvinaista, mutta niin tärkeää herkkua kuitenkin! Infokartta, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja kisakorit suuntanuolineen, harkkakori sekä runsaat next tee -kyltit sekä taukopenkit aivan uutta vastaavassa kunnossa! Korjattavaakin löytyi. Ekan viiden väylän jälkeen lähinnä ketutti ja potutti. Varsinkin väylät 1 ja 3 sekä väylät 3 ja 4 aivan liian lähekkäin toisiaan. Lisäksi väylät 2 ja 5 turhan likellä tietä, jotta, jos oikein kunnolla jää heitto käteen kiinni, niin sitten katsotaan, jotta minkälaisia vahinkoja tiellä liikkuviin autoihin tuli... Ite siirtäisin nuo viisi ekaa väylää kauemmaksi toisistaan, jotta olisivat turvallisempia. Paikka on turhan ahdas ja ehkä pari väylää voisi aivan suosiolla poistaa kokonaan, niin se toisi taas turvallisuuteen paljon enemmän pelivaraa. Loppupään puistoväylät olivat paljon parempia. Ainakin väylillä 11 ja 12 vaaditaan hyvää spottaamista puiston muiden käyttäjien sekä huonon näkyvyyden takia. Tämä Simpeleen rata oli kyllä huikean hieno elämys! Heittäjälle joka arvostaa heittotilaa, niin sitä oli tarjolla puiston lisäksi myös metsäväylillä. Tarjolla oli myös hienoja maisemia ja erittäin hyvin hoidettua peliareenaa! Väylien 1-5 ketutuksen jälkeen en olisi mitenkään uskonut, että kuinka fiilis tulee nousemaan loppua kohden. Koskaan ei yhdenkään radan kanssa ole fiilis noussut lähes alimmasta mutakuopan syövereistä aivan huippuluokan fiilikseen noin lyhyessä ajassa! Aivan käsittämätön tunne! Normaalisti alkupään turvallisuuspuutteet saisivat antamaan hyvinkin kehnon arvosanan, mutta Simpeleen rata teki siitä poikkeuksen. Komea, upea ja aivan timanttinen rata minkä voisi milloin tahansa pelata uudestaankin. Heittämällä suosikkiratojen listalle ( suosikit-painiketta tullut painettua 13 kertaa 159 pelatun radan aikana )!!! 5/5Parikkala DiscGolfPark
HUOM! Kyse yksityisalueesta ja, jos alueella leiri yms. toimintaa, niin pelaaminen ei ole sallittua! Parikkalan kunnassa Parikkalan seurakunnan Leirimajan mailla sijaitseva Parikkala DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää, 536m ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1510m. Pelattu 16.5.2021. Tämä koivumetikössä ja kuntopolun varrella sijaitseva rata ei juurikaan korkeuseroja sisällä. Ainoat nyppylät ylöspäin ovat kaksi korinpaikkaa mitkä sijaitsevat jyrkässä rinteessä eli kiekon noutamiseen korista joutuu hieman enemmän jättämään rinteeseen kaloreita kuin tasamaalla tallustellessaan. Väylät ovat hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten kiertäminen on erityisen nopeaa. Väylät ovat tosiaan lyhyitä ja helpohkoja, vaikkakin toki puita on pelissä jokaisella väylällä. Loppua kohden väylät käyvät mielenkiintoisemmiksi. Nro 7 ja 8 korit sijaitsevat rinteessä mikä loi tasaisen harmaaseen väylämassaan mukavaa vaihtelua. Seiskalla taisin saada aikaiseksi elämäni pisimmän rollerin, kun putti kolahti korin alarautaan ja vieri rinnettä hurjan matkan toooooodella pitkälle. Noh... siinä sitten vain katseli sitä vierimistä ja vilkutti vain... huokaus.... Oma suosiväylä oli kuitenkin nro 9 mikä rakennusta kohden heitettynä oli kaikkein kaunein maisemallisesti. Opaskartta ja roskis löytyy 1-väylän kohdilta. Heittopaikat ihan ok, tosin hieman kuopalla monilla väylillä, heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit ja suuntanuolet priimaa dgp-laatua. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolten lisäksi tiiviillä radalla ei ollut tarvettakaan. Löytyi myös ok-kuntoinen huussi. Leirimaja hyvin kauniin Arkusjärven rannalla. Ja mikäs sen hienompaa ja kauniimpaa kuin istuskella Leirimajan laiturilla tai rannan katoksessa ja evästellä, ei hienompaa paikkaa vois oikein olla. Parikkala DGP on hyvä kokonaisuus missä ei suurempia puutteita ole. Heittopaikat voisi uudistaa ja Jukankin mainitsemat risut on edelleenkin raivaamatta ja liekö lisääkin tullut, kun aika tuoretta tavaraa oli nyt maassa. Rata ei tarjoa pro-heittäjille mitään erikoista elämystä, mutta tällaiseksi seurakunnan rakennuttamaksi radaksi ajaa asiansa enemmän kuin hyvin. 3/5Saari DiscGolfPark
Parikkalan kunnan Saaren taajamassa Saaren keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä ja Saaren koulun/kirjaston vieressä Saari DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli kuljettua 2160m. Pelattu 16.5.2021. Saaren rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1-5 kulkivat kauniissa kuusimetsässä ja olivat helppoja ja suht suoria perusväyliä missä par-tulokseen aika helppo päästä ja taitavimmat hakee birdie sikermää ihan tosissaan. Väylät 6-9 olivat sitten erillään alkupään väylistä ja olivat pidempiä ja teknisempiä väyliä joskin selvästi avoimempaa, vaikka puutkin olivat kyllä pelissä. Ei erityistä suosikkiväylää, sillä kokonaisuus oli se mikä miellytti suuresti. Maisemiltaan seiska ehkä hienoin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen erittäin hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei pahemmin ollut, mutta korinuolien lisäksi niille ei kyllä tarvettakaan ollut. Radalla lyhyet siirtymät paitsi 5 - 6 ( kyltin mukaan 150m ). Kiekot löytyy radalta erityisen hyvin sopivan maaston johdosta. Väylät oli hoidettu esimerkillisen hyvin. Oikeastaan ainoa pieni suunnittelun kukkanen oli siinä, kun vikalta eli 9-väylältä tosi pitkä siirtymä p-paikalle. Muutoin ei kyllä pahaa sanottavaa radasta löydy. Kuusimetsässä tosiaan omanlaisensa mukava tunnelma ja loppupään väylät hienoja ja pidempiä. Kaikki rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa. Tuon Saaren DGP:n voisi pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 4/5Värtsilän Frisbeegolfrata
Tohmajärven kunnan Värtsilän taajamassa Värtsilän Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 729m ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1540m. Pelattu 14.5.2021. Radan neljä ensimmäistä väylää kulkee hiekkakentän jokaisella sivustalla tasaisessa maastossa. Tilaa on heittää reilusti eikä puut kovin kovasti ahdistele. Neljä viimeistä väylää pelataan sitte kuntoradan vierustaa tai metsään tehtyjä väyliä ja korkeuserotkin tulevat peliin mukaan, tosin kohtalaisen lievinä kuitenkin. Siirtymät on lyhyet, joten rata on hyvin nopea pelata läpi. Suosikkiväylä ja radan ehdoton kruunu viimeinen eli nro 9! Kyseinen tasaisen osuuden jälkeen hiekkamonttua ylöspäin heitettävä väylä sopisi minne tahansa vaativammallekin radalle. Opaskartta, roskis, huussi, teeopasteet ja Seppo-korit riittävän hyvässä kunnossa. Heittopaikat maa-alustalla eli hiekalla. Hiekkakenttä soveltuu myös erinomaisesti pitkienkin siivujen treenamiseen. 9-väylän kohdilla laavu puineen sekä roskis. Kannattaa etukäteen selvittää alueen palveluiden aukiolot. Värtsilässä ei ole omaa kauppaa ja Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä olevat kahviotkin menevät kiinni jo hyvin aikaiseen, ettei tule sitten yllätyksenä, jos on meinannut Venäjän rajan tuntumassa jotain evästellä. Next tee -kylttejä ei ollut lainkaan. Tiiviillä radalla ei välttämättä niin tarvis, mutta esim. siirtymä neloselta vitosella ensin hieman hämärä, vaikka hyvin likekkäin ovatkin väylät ne. Väylän nro 8 heittolinja jäi kyllä hieman arvailujen varaan, puita joutaisi pois hieman runsaamminkin. Tien alittava tunneliväylä ( nro 5 ) oli kyllä yksi erikoisimmista mitä olen missään tavannut. Erikoisuutta on tavoiteltu ja aivan liian kanssa! Väylä ei ole mitenkään turvallinen, vaikka asfaltoitu tie nyt ei kaikkein vilkkain olisikaan. Täysin turhaa kikkailua ja erikoisuudentavoittelua. Rataa tullaan hieman fiksaamaan kunnan toimesta tämän kesän aikana. Toivottavasti 5-väylä poistetaan ja muutoinkin hieman laitetaan paikkoja kuntoon. Ainakin heittopaikat voisi rakentaa nykyajan vaatimusten mukaan ja tehdä pientä harvennusta puustoon. Kun itse tykkää avoimista väylistä ja vielä, kun 9-väylä oli tosi hieno, niin hyvä fiilis oli pelata. Puutteet nakertavat kuitenkin arvosanaa aika selvästi. Voisi joskus kunnostuksen jälkeen mielenkiinnosta tulla katsomaankin, jotta mitä ovat saaneet aikaiseksi. 3/5Hutsin frisbeegolfrata
Kiteen kaupungissa Hutsin ulkoilualueen (urheilukenttä, uimahalli, urheilutalo, jäähalli ja hyppyrimäki) mailla Hutsin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää, 761m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2650m. Pelattu 14.5.2021. Rata sisälsi selkeitä korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tarjolla oli kaunista kuusimetsää sekä avoimempaa väylää urheilukentän reunamilla. Lyhyiden siirtymien ansiosta pelin eteneminen joutuisaa. Väylistä mukavin oli nro 4 missä heitettiin 75m alaviistoon vasemmalle. Nro 8 erottui myös joukosta, sillä se pelattiin vinorinteeseen. Tuollaista ratkaisua aniharvoin näkee, kun yleensä käytäntö jyrkemmässä paikassa on, jotta mennään joko ylös tai sitten alas. Opaskartta, heittopaikat (rakennettu hyvin ja isoiksi), heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Muutostarpeitakin olisi... Next tee -kyltit voisi uudistaa, sillä nyt niitä makoili milloin missäkin. Osa asiallisesti paikoillaan, mutta osa siis rikkinäisesti repsottaen ja kokonaan poissaollen. 7-väylästä ei oikein osannut hahmottaa, että mikä mahtoi heittolinja olla, moottorisahalle olisi kova tarve! Lisäksi infotaululta reitti 1-väylälle voisi olla viitoitettu. Vaikkei matka pitkä ollutkaan, niin hieman sai tuumailla, jotta "minnekäs sitä nyt menee"... Kokonaisuutena ottaen taas sellainen "harmaan massan" rata. Ei oikeastaan mitään sellaista mikä olisi erottunut edukseen tai olisi saanut syttymään. Vika väylä nro 9 outo, sillä heittopaikka oli jostain syystä tyrkkästy lähelle hyppyrimäkien suuntaan menevää alikulkua. Pelkästään rystyä heittävälle aika vaikea, kun kaiteet sen verran likellä. Näin. Pelasi kerran läpi, muttei ole kiire pelata uudestaan. Toivottavasti rata kehittyy jatkossa lähemmäksi täysimittaisuutta ja väylien oikeaa vaihtelua. 3/5Kesälahden Urheilukenttä
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden Urheilukentän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää, 750m ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2110m. Pelattu 14.5.2021. Tämän pururadan linjoja noudatelleen ja välillä metsässä koukanneen radan kulkeminen ei ollut kovin raskasta, sillä korkeuseroja oli maltillisesti. Siirtymät oli hyvin lyhyet. Kesälahden keskustan palvelut n. 500m päässä, joten radan sijainti todella hyvä. Maisemat ylhäältä kohden urheilukenttää komeat. Seppo-korit, heittopaikkaopasteet ja opaskartta + roskis hyvässä kuosissa. Rata kulkee urheilukentän ympärillä ja kentällä on erinomaisen hyvä harjoitella pidempiäkin siivuja, jos sillä ei muuta käyttöä ole. Potentiaalia paikassa olisi, mutta, että, jotta... ei jaksanut nousta tämä rata rankingissa kovin korkealle. Heittopaikat olivat osin jopa vaarallisessa kunnossa olleet räjähtäneet nurmimattolaatikot, koko tosin ihan sopiva. Väyläopasteita paikasta toiseen ei ollut yhtään ja sen kyllä huomasi, karttaa sai muutaman kerran vilkaista. Heittopaikkaopasteet tosin kertoivat seuraavan heittopaika sijainnin. Osa väylistä aivan liian lähekkäin kuten 3 ja 4 sekä 6 ja 7. Sokkoväyliä turhan paljon, esim. nro 7. Väylistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli nro 3. Montun reunalta heitettynä suoraan alas, niin näkymä oli absoluuttisen upea! Mutta... miksi ihmeessä rystyheiton linja oli puiden peittämä?!? Kämmenellä heitettynä tilaa olikin sitten vaikka muille jakaa. Oma käsi riitti tällä kertaa puiden ylitykseen, mutta väylästä saisi ihan timanttisen pienellä puiden karsimisella! Alueessa olisi potentiaalia, jopa kenties 18-väyläiseen asti? Nyt ei tarjolla valitettavasti ollut mitään kovin ehjää ja kiinnostavaa kokonaisuutta. Rata oli tylsähkö kuntopolkua kiertävä viritys. Heitetään suoraan hetken matkaa ja kori sitten vasemmalla tai oikealla... huokaus... Tarkkaa heittämistä vaadittiin monella väylällä missä oikealla tai vasemmalla odotti aika jyrkkä rinnemonsteri, joten pahimmillaan feidannut kiekko saattaa löytyä hyvinkin jännistä paikoista... 3/5Kesälahti frisbeegolfrata
Kiteen kaupungin Kesälahden taajamassa Kesälahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 5-väylää, 303m ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1000m. Pelattu 14.5.2021. Tällä tasaisella puistoradalla ei korkeuseroja ollut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät hyvin lyhyet, niin sellainen supernopeasti pelattava pikkurata. Sijainti Kesälahden ydinkeskustassa erinomainen. Yläkoulu naapurissa ja S-marketin pihalle luontevinta jättää auto mistä lyhyt matka 1-väylälle. Evästelypaikka siis vieressä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta noin tiiviillä radalla ei niitä kylttejä kyllä kaivannutkaan. Alue on hyvin nättiä puistoaluetta missä on senkin kautta mukava pelata. Väylät ovat pääosin helppoja, lähes suoraan heitettäviä perusväyliä, ilman mitään suurempia kikkailuja. Väylät tasaisen hyviä, mutta kenties viimeinen 5-väylä paras tai sitten 1-väylän aloituspaikka nätti. En oikein keksi radasta mitään erityistä korjattavaa. Puistoalueen muut käyttäjät kannattaa spotata mahdollisimman huolellisesti ettei tule ikäviä ihmisosumia. Rata sijaitsee kohtalaisen tiiviillä alueella. Monilla vastaavilla radoilla helmasynti on juurikin nuo liian sumppuun vedetyt väylät. Nyt väylät olivat siis hyvin erillään toisistaan mikä toi heti turvallisuutta pelaamiseen. Kokonaisuutena oikein mainio rata erittäin hyvällä sijainnilla. Ei voinut kuin nauttia pelaamisesta. Olisi pelannut vielä muutaman väylän enemmänkin... 4/5Savonranta
Savonlinnan kaupungin Savonrannan taajamassa Savonrannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää, 1367m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2980m. Pelattu 14.5.2021. Metsäradalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinlaisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kierti lähes kokonaan orjallisesti kuntopolun reunustaa, muutama metsäpoikkeama oli joukossa. Väylät lyhyitä ja siirtymät lyhyimmät mitä 18-väyläisellä radalla on koskaan nähnyt, niin kiertäminen erityisen nopeaa. Auto parkkiin kirjaston viereen ja kävely koulun pihamaalle mistä lähtö. Radan rakenteet ihan mukavassa kunnossa. Alusta löytyy infokartta ja roskis. Heittopaikoista nro 1 oli heti riekaleinen ja maahan lätkäisty, ei luvannut hyvää. Kuitenkin jatkossa heittopaikat olivat ihan ok kunnossa, pieniä, mutta eivät väylätkään pitkiä olleet. Heittopaikkaopasteet olivat vanhoja ja osin hieman kulahtaneita, mutta ajoivat asiansa vielä ihan hyvin. Korit hyvässä kunnossa olleet Sepot. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niille ei ollut käyttöä. Jokunen taukopenkki, lisääkin olisi mahtunut. Suosikkiväyliä kaksi eli nro 9 ja nro 14 mitkä poikkesivat muista selvästi edukseen, kumpikin mukavia, alamäkeen heitettäviä väyliä. Mutta... itelle tulee näppylöitä näistä radoista mitkä on orjallisesti vedetty kuntoradan varteen ja kori sitten vasemmalla tai oikealla kuntopolun jommallakummalla puolella. Väylät sinällään vaihtelevia ja erilaisia heittotyylejä saa käyttää, mutta... luvattoman paljon sokkoväyliä mitä yksinäisen heittäjän oli hieman kurjaa heitellä. Rata vedetty jostain käsittämättömästä syystä niin nippuun, että edellisen väylän kori ja seuraavan väylän heittopaikka monesti aivan liian lähekkäin. Joissakin kohdin jopa vaarallista touhua, turvallisuuspuoli suunnittelussa aika pahasti unohduksissa. Opasteita olisi myös voinut olla paremmin kirjaston p-paikalle jo tiestöltä ja p-paikalta koulun pihaan myös. Tylsä, todella tylsä. Pian tylsyyteen kuitenkin tottui ja lopputulemana kuitenkin ihan heitettävä ja nopeasti kierrettävä rata. Vaipuu vain valitettavasti frisbeegolfratojen niin valtaisaan harmaaseen massaan, että suurin osa väylistä jo unohtunut näin muutama päivä pelaamisen jälkeen. Turvallisuuspuutteet monilta osin liian massiiviset sekä radan toteutuksessa muutoinkin menty siitä mistä aita on matalin... Ei ole tarve ihan heti tulla uudestaan. 2/5Pajuniitty – Vihti
Moi! Kuulemasi huhut pitävät paikkaansa. Paikalliselta frisbeegolfseuralta saadun tiedon mukaan rata tosiaan päivittyy kevään aikana Multigolf-radaksi. Radan päivitystyöt alkavat heti, kun alueen nurmi kuivahtaa sen verran, jotta sinne voi työkoneilla mennä. Samassa yhteydessä uudistuu multigolf-konseptin mukaisesti myös kaikki väylä ja ratakartat. Julkaistaan ne fgr:llä heti, kun ovat vain suinkin saatavilla.Atrain Disc Golf
Moro! Miun oma viesti Frisbeegolf Kuopio -ryhmään 13.4.2021: ******************** "Muutaman päivän takaiseen Atrain-viestiin hieman täydennystä. Lunta tosiaan sellaiset 0-40cm paikasta riippuen. Väylät ja siirtymät hyvin käveltävissä vaikka kiekko lentäisi sinne kuuluisaan Hornan tuuttiin... ? Kahlaaminen siis hyvin helppo urakka ku edellisellä omalla kerralla oli lunta vielä 80cm. Märkää tosiaan on, joten kumisaapasta vaan jalkaan! Nastoja ei tarvinnu nyt, mutta lähimmän viikon aikana, jos heittää yöllä pakkaselle ja menee aikaseen aamulla pelaamaan, niin nastat voi hyvinkin tarpeelliset olla. Nyt liukkaimmat kohdat pääsi hyvin kiertämään. Heittopaikat lapioinnin ansiosta sulat, ihan muutamalla oli hitusen jäätä, mutta hyvin saa vauhdin otettua kuka niin tekeepi. P-paikka hyvässä kunnossa, joten perille voi hyvin ajaa autolla. Jotta eiku pelaamaan vaan ja nauttimaan hienosta lajista! ******************** Ja tiedon päivitys toiselta käyttäjältä 17.4.2021: Päivitys la 17.4. Viikossa vähentynyt 10cm. Väylät 2-6 sekä 12-14 lunta 15-30cm, muualla 0-15cm (about!) Pakkasyön jälkeen hanki kesti ja hyvä heittää. Heittopaikat kunnossa!Isojoen frisbeegolfrata
Hei! Isojoen kunnalta on yritetty saada radasta tarkempia tietoja, mutta hieman huonommalla menestyksellä. Radalla pitäisi olla tällä hetkellä tosiaan 12-väylää, mutta kolmen lisäväylän pituuksia tai sijaintia radalla ei ole ylläpidolle lukuisista pyynnöistä huolimatta toimitettu. Ainakin suunnitelmissa heillä on jollain tavoin uudistaa rataa vuoden 2021 aikana. Uutta ratakarttaa ei ole kunnan mukaan tulossa ennen tuota radan remonttia.Lapinlahti DiscGolfPark
Käyty pelaamassa tänään. Lunta sellaiset 40 - 60cm ainakin, välillä oli likimainen vyötäröön asti upoksissa. Tarpoa sai hankien keskellä tosissaan ja kunto kasvoi kyllä kohisten. 12-väylän joutuu jättämään heittämättä hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin viikonloppuisin, sillä alueella runsaasti pulkkamäkiä. Kannattaa huomioida lumen tuoma hidaste pelaamiseen, sekä riittävän neste- ja eväsmäärän mukaan ottaminen!Vuorelan frisbeegolfkenttä
Vuorelan frisbeegolfkenttä ( samoin kuin vieressä sijaitseva Kunnonpaikka DiscGolfPark ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa. T: Marko Nygrén, fgr.fi/ylläpitoKunnonpaikka DiscGolfPark
Kunnonpaikka DiscGolfPark ( samoin kuin vieressä sijaitseva Vuorelan frisbeegolfkenttä ) on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Ei varsinaista talviylläpitoa. T: Marko Nygrén, fgr.fi/ylläpitoTarinalaakso Old Course
Tarinalaakson vanha rata suljettu hiihtokauden ajaksi. Seuraa tilannetta osoitteessa: https://www.facebook.com/TarinalaaksoTarinalaakso New Course
Tarinalaakson uusi rata suljettu hiihtokauden ajaksi. Seuraa tilannetta osoitteessa: https://www.facebook.com/TarinalaaksoHuuhanmetsä DiscGolfPark
Huuhanmetsä DiscGolfPark on Kuopion parhaiten talvella ylläpidetty frisbeegolfrata, jossa myöskin järjestetään talvikauden viikkokisoja. Lisätietoja Huuhanmetsän talviradasta osoitteesta: https://www.deepintheforest.fi/Frisbee Päiväranta
Frisbee Päiväranta on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole. Fgr:n ratakartta on ehdoton varuste, sillä valitettavasti radan opasteet on kaikki tuhottu vandaalien toimesta eikä uusia ole tilalle tullut. Pelaaminen onnistuu myös illalla, sillä varsinkin neljällä viimeisellä väylällä urheilualueen valot valaisevat hyvin myös vieressä kiertävää rataa. Taskulamppu kannattaa kuitenkin mukaan ottaa. Lisäksi tulee huomioida, että radan rinteissä on useammassa kohdin alueella hyvin suositut pulkkamäet, joten pelaamisen suhteen kannattaa käyttää isoa varovaisuutta siltäkin osin.Atrain Disc Golf
Atrain DiscGolf on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Varpaisjärvi DiscGolfPark
Varpaisjärven pelaaja-aktiiveilta saadun tiedon mukaan Varpaisjärvi DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Nerkoo DiscGolfPark
Nerkoon kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan Nerkoo DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Lapinlahti DiscGolfPark
Lapinlahti DiscGolfPark on pelattavissa koko pituudeltaan myös koko talvikauden ajan. Alueella kulkee hiihtolatuja, mutta kunnalta saadun tiedon mukaan eivät estä radan pelaamista, kunhan otetaan kaikki alueen liikkujat huomioon. Varsinaista talviylläpitoa ei kuitenkaan ole.Nuorisokeskus Marttinen
Hei! Radan hallinnoijalla on oikeus asettaa radan käyttämisen ehdoksi haluamansa suuruinen pelimaksu ja jokaisen radalla vierailevan tulee maksu suorittaa Nuorisokeskuksen vastaanottoon. Tällä tuetaan nuorisotyötä ja toimitaan samalla yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.Kuhmoisten DiscGolfPark
Moi! Luokituksien tarkemmat kriteerit löydät osoitteesta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/ ja tuolla lisäksi oikeasta reunasta vielä kaksi asiaa tarkentavaa linkkiä. Kuhmoisten radan kohdalla kyse on juuri tällä hetkellä vain par-lukeman pienuudesta ettei yllä aivan ylempään luokkaan.Frisbeegolf Pahkalanniemi
Karttalinkki päivitetty, joten nyt johtaa sinne minne pitääkin.Tikkakosken frisbeegolfrata
Moro! Jos rata ei minua miellytä, niin se ei miellytä. Ennenkuin alkaa oma vastinettaan julkisesti näkyville laatimaan, niin olisi hyvä hetki vetää henkeä ja miettiä sanojaan uudestaan ettei tulisi yllä olevia ylilyöntejä. Minulta ei lisäksi ole mitenkään pois se, että moni myös on tykännyt tästä radasta, kukin tyylillään, tottakai.Hirvaskangas DiscGolfPark
Uuraisten kunnassa Hirvaskankaan kylällä koulun vieressä Hirvaskangas DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (529m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Nelosväylän pientä kipuamista lukuunottamatta aika tasaista maastoa, joten kohtuullisesta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli kokonaisuutena helppo kera lyhyiden väylien, mutta jokaisella väylällä oli silti aina jokin oma jipponsa eli ihan suoraa heittoa korille ei ollut kuitenkaan tarjolla. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä ja tasamaata. Radan helppoutta kuvastaa se, että äärimmäisen harvoin, jos koskaan heitän 9-väyläistä par-tulokseen toisin kuin nyt. Epäonnistuneen avauksenkin jälkeen par on helpohko pelastaa kahdella seuraavalla heitolla. Toki oma peli sujui varsin hyvin kokonaisuudessaan, mutta kuitenkin. Erikoisin ja samalla suosikkiväylä oli täysin kaikista poikkeava väylä nro 3 enkä tuollaista ole koskaan missään muuallakaan nähnyt. Vain 59m alamäkeen, mutta edessä pelkkää puustoa ja kori jossain siellä keskellä. Vähän mietin, jotta onko siinä jäänyt väylä kokonaan raivaamatta, mutta siitä se on puiden yli viskattava ja yritettävä kääntää korille. Joku voi pitää aika kummallisena väylänä, enkä kyllä yhtään ihmettele... Siirtymät koko ajan lyhyet. Heittolinjat kolmosta lukuunottamatta helposti hahmotettavissa. Maisemat radalla upeat ylhäältä montun päältä katsoen koulun ja kiekkokaukalon suuntaan. ABC Hirvaskangas auki 24h ( 2min ajomatka radalta ) ja sieltä saa ruokatarpeita moneen lähtöön. Rakenteet suht tuoreella radalla hyvässä iskussa edelleen. Löytyy ratakartta mikä lätkäisty tosin kummallisesti lukemista hankaloittavan kumpareen päälle, vaikka tilaa olisi ollut hehtaaritolkulla laittaa se muuallekin. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit ( myös treeni ) nuolineen moitteettomat. Mutta, että... ei. Radan suunnittelu hyvin puutteellista. Ensimmäinen puute väylät nro 1 ja 2, mitkä olivat liian likellä toisiaan. Hieman turvatonta heittää kakkosella, jos joku viskaa vielä ykkösen korille... lisäksi väylät 6-9 hirvittävässä sumpussa mitä ratakartta ei kokonaan kerro! Itseni viereen tipahti viereiseltä väylältä kiekko ja oma kiekkokin livahti väärällä väylälle, kun vähän feidasi liikaa. En oikein jaksa ymmärtää, jotta mitä suunnittelijat ovat tässä kohdin ajatelleet. Tilaa olisi ollut taas vaikka kuinka paljon... surullista. Hiekkakuopparatojen pitäisi saada aina kruununsa pitkällä liidätysväylällä. Täällä sellaista ei ollut, kun kuopan pohjalle ei menty lainkaan pelaamaan. Liekö sitten kaukalo ja hiekkakenttä jotenkin rajoittaneet? Huoltorakennukset? Vai kaukalon valaisinpylväät? Mene ja tiedä mikä on ollut syynä, mutta se tärkeä kruunu jäi valitettavasti nyt uupumaan. Harmi, todella harmi. Ratasuunnittelua oli Hirvaskankaan radan selkeästi Akilleen kantapää. Tilaa olisi ollut toteuttaa paljon väljempi rata, mutta nyt lähes koko rata vedetty käsittämättömään sumppuun. Rata on kuitenkin maisemiltaan kaunis ja aloittelijoille mukava pelata, jossa voi helpohkosti sitä par-tulosta lähteä tavoittelemaan, vaikkei pro-tasolle heitoillaan yltäisikään, kuten allekirjoittanut. Kovasti vaikeaa antaa arvosanaa, kun vuoroin miettii tosi alhaista ja vuoroin kuitenkin puutteista välittämättä hyvin korkeaa... laitetaan riita puoliksi ja otetaan siitä välistä: 3/5Tikkakosken frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Tikkakosken taajamassa luontopolun ja koirapuiston lähettyvillä Lounetjärven rannalla Tikkakosken frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (693m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Tämän metsäradan pelaaminen kävi lähinnä kevyestä ulkoilusta, sillä rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt yhtään. Radan väylät olivat lyhyitä, helpohkoja ja tasamaan heittelyä vailla mitään isompia jippoja tai erikoisuuksia. Toki puitakin oli runsaasti kuitenkin pelissä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Vesi hienosti maisemallisesti läsnä useammalla väylällä, kuitenkin väylät niin kaukana vesirajasta ettei edes aloittelijan heitto voi edes teoriassa lentää veteen. Tasaisesta väylämassasta erottui aivan omassa kastissaan edukseen nro 9 mikä oli hieno pieneen alamäkeen heitettävä tekninen väylä mikä sopisi ihan mille tahansa pro-tason radallekin. Siirtymät kummalliset... itse radalla siirtymät olemattomat. P-paikalta useamman sadan metrin siirtymä alikulun alitse ekalle heittopaikalle. 1-väylän jälkeen pieni p-paikka mihin yhden pelaajaporukan auto juuri kurvasi, kun itse siitä ohi meni. Eli radalla kaksi p-paikkaa, vaikka opastus koirapuiston kulmilla olevalle p-paikalle, ainakin se on isompi. Hieman sekavaa. Radan rakenteet hyvässä kunnossa, kuten kohtalaisen tuoreelta radalta sopii odottaakin. Löytyi infokartta, hyväkuntoiset heittopaikat ( suojana useammalla väylällä puukehikoita ), heittopaikkaopasteet, korit + treeni myös ok. Next tee -kyltit löytyi, vaikka tiiviillä radalla olisi ilmankin ehkä pärjännyt. Mutta... ei vaan sytyttänyt ihan loppuun asti. Jotenkin tylsää ja osin sekavaakin oli tämän Tikkakosken radan toteutus. Rata kulki erittäin tiiviillä alueella ja väylät oli ahdettu liian sumppuun. Kun pitkiä väyliä ei ollut mahtunut mukaan, niin yksi on pitänyt väkisin kuitenkin runtata mukaan eli nro 8 mikä sitten teatraalisella mandolla olikin saatu venytettyä pitkiin mittoihin, ei, ei, ei! Ja mikä tarkoitus oli nelosen mandolla?!? Ilmeisesti suojella vitosen heittopaikkaa, mutta olivat jo joka tapauksessa liian lähekkäin nämä väylät, niin mando siltä osin turha. Ihan snadisti tuli vain mieleen, jotta pitäisikö rata lähtökohtaisesti tehdä kokonaan jonnekin muualle missä tilaa olisi ollut toteuttaa oikeasti laadukas ja lähes kaikilta ominaisuuksiltaan parempi rata. Kasassa on ihan kohtuullisen nätti ja helpohko 10-väyläinen rata hienoissa vesimaisemissa. Jotenkin vain paikka on väärä tai rata liian pitkä alueelle. Keinotekoiset mando viritelmät eivät oikein ymmärrystä saa. Paljon pitää radan muuttua, jotta innostaisi uudelleen mennä pelaamaan. 2/5Aittovuori DiscGolfPark
Uuraisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä Uurainen DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (880m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Rata sisälsi reippaasti korkeuseroja, joten ihan hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät 1, 2, 8 ja 9 sijaitsivat pellolla/puistossa missä paljon heittotilaa ja puut eivät rankaise heikompaakaan heittäjää. Loput väylät kiersivät sitten pururadan linjoja myötäillen. Heittolinjat olivat selkeät. Väylät kohtalaisen helppoja pidemmälle ehtineelle, vaikka väyläpituudet lähes 100m keskiarvolla. Väylissä ei mitään isoja oivalluksia vähän ylä/alamäkeä tai tasamaata 75-150m ja sitten kori kuntopolun vasemmalla tai oikealla puolella metikössä + tietenkin ne avoimet liidätykset. Suosikkiväylä ehdottomasti kakkonen missä hieno alamäkiliidätys. Kasilla jonkinmoinen ylämäki plus lopussa kaarros vasemmalle, mukava ja massasta poikkeava väylä. Siirtymät olivat pääosin lyhyet, mutta yksi oli sitten oikea siirtymien siirtymä. Kutoselta seiskalla 100m merkkipaaluja sai ohitella lukemattomia määriä. Kartta ei auttanut yhtään, kun osa poluista oli leikkaantunut pois. Next tee -kylttejä oli tuolla siirtymällä kyllä, mutta silti oli aika arpomista suunnassa. Tämän siirtymän varrella oli myös laavu puineen tulistelua varten. Kyltitykset väylältä toisella muilta osin ihan ok. Rakenteet olivat kiitettävän hyvässä kunnossa. Löytyi kentän kyltti isommalta tieltä ( !!! ), infokartta, heittopaikkoja, heittopaikkaopasteita, lukittava löytökiekkolaatikko, koreja suuntanuolineen, myös treenikori löytyy. Roskis oli ainakin lähdössä. Suunnittelun pienestä heikkoudesta kertoo kasin ja ysin oleminen liian likekkäin. Vaikka kasi viskotaankin reippaaseen ylämäkeen, niin silti kiekkojen lipeäminen väärälle väylälle jopa todennäköistä. Kaiken kaikkiaan oikein monipuolinen ja mukava kattaus väyliä. Tällaista teknisesti heikompaa heittäjää lämmitti kovasti mieltä avoimien väylien runsas määrä, jotka eivät rankaise kuten tiukat metsäpillit joissa linjalta eksyminen tietää monesti rutkasti lisäheittoja ihanien supermegamonsteri ryteikköjen ansiosta. Metsä/pururataväylätkin olivat mukavia heittää. Ei mitään huippuvaikeaa tai mieleenpainuvan erityistä, mutta mukavaa pelata kuitenkin. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 4/5Leivonmäen frisbeegolfrata
Joutsan kunnassa Leivonmäen kylällä Leivonmäen kansallispuiston ja Kurkiauran koulun läheisyydessä Leivonmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 6-väylää (431m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Rata pelattu 11.11.2020. Leivonmäen rata ei käytännössä korkeuseroja juurikaan sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Radalla oli kaksi avoimempaa väylää eli nelonen ja kutonen mitkä heitettiin kahden eri urheilukentän kohdilla. Tai noh... ykkönen... olihan se pensaikon ja koivujen takaa avoimelle kentälle heittäminen aika metkaa. Järkevää? En olisi ihan vakuuttunut. Muut väylät sitten mukailivat kuntorataa. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyet. Lähtöpaikka tosiaan koulun takana missä ratakartta hyvin esillä. Kaikki heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa ja mukavan informatiiviset. Mutta, että... olihan tämä sellainen nollabudjetin rata mikä huokui oikeastaan ihan kaikesta. Nollabudjetin rata voi olla ihan kiva ja pelattava, mutta... Heittopaikat olivat maapohjalla. Korit olivat omametallipaja.comin valmistamia ja ketjut päästivät pahasti läpi, joten ei kehuja radan tärkein varuste saa ja osa koreista vielä vinossakin eli kohtalaisen huonossa hapessa. Next tee -kylttejä ei missään. Ainakin ykköseltä kakkoselle olisi voinut viitta olla. Nuo kyltitykset pystyy helposti tekemään myös sillä nollabudjetilla halutessaan, monimutkaisia viritelmiä ei vaadita. Kakkosella ja vitosella lähinnä järkyttävät ryteiköt odottivat niin vasemmalla kuin oikeallakin, joten ilman tarkkaa spottausta heippa kiekot ryteiköihin ja runsaasti vettä sisältäviin ojiin. Ryteiköt olivat valtavat näin syksylläkin, saati mitä ovat kesällä... Rata oli sinällään loogisesti etenevä pikkunätti radan aihio. Väylät olivat sinällään ihan suht järkeviä ja hieman vaativiakin. Kahdella eri kentällä niiden ollessa vapaana mahdollista monipuoliseen draivereiden ulkoilutukseen treenin muodossa. Kakkonen ja vitonen vaatisivat aika hurjan raivausurakan, jotta väylistä saisi edes jotenkin järkevät pelata. Ykkösen heittopaikka on ihan jees, mutta pusikoita pitäisi edestä kuitenkin raivata. Lisäksi paremmat korit ja päällystetyt heittopaikat, niin radasta saisi oikein mainion pikkuradan mikä sopisi mainiosti koululaisten käyttöön Leivonmäen pienelle kylälle. Hieman kyllä epäilen, että ryteiköiden raivaamiseen intoa riittää, sillä homma on aika hurjan paljon... Tuossa kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan! 1/5Huttula frisbeegolf
Joutsan keskustan ja valtatie 4:n vieressä Huttula frisbeegolf. Radalla pituutta 5-väylää (298m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1100m. Rata pelattu 11.11.2020. Huttulan rata ei sisältänyt lainkaan korkeuseroja, joten hyvin kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät kulkivat tasaisella puistoalueella ja, kun siirtymiä ei pahemmin ollut, väyläpituudet ja rata lyhyet, niin yksi nopeimmista radoista mitä olen koskaan kiertänyt. Väylät olivat helpohkoja neppailuväyliä mitkä eivät pelillisesti juurikaan haastetta tarjoa, nelosella mando toi vähän haastetta. Kivoin väylä oli ehkä viimeinen missä heitettiin kohden huoltamorakennusta ja kori komeiden kuusien edustalla. Maisemallisesti myös kolmosväylä oli hieno veden äärellä. Muutoin vesi vain hienosti maisemallisesti läsnä, ehkä juurikin kolmosella kannattaa vähän varoa ettei kiskaise pahasti hutia vasemmalle jolloin toki vesi voi kiekkoa puoleensa kutsua. Heittolinjat koko ajan selkeät ja suurimmalta osalta hyvin avoimet, toki puitakin oli hieman pelissä. Sivuun harhautuneet kiekot löytyvät helposti. Radan rakenteet riittävän hyvässä kunnossa. Varsinaista ratakarttaa ei ollut, mutta ykkösväylän heittopaikalla huoltoaseman kulmilla oli kuitenkin infotaulu missä väyläopasteista koottu "kartta" ja muuta infoa. Heittopaikat olivat pieniä ja parhaat päivänsä nähneitä, mutta ajoivat vielä ihan kohtuudella asiansa. Heittopaikkaopasteet olivat erinomaisessa kunnossa. Korit suuntanuolineen olivat laadukasta dgp tasoa. Radan sijainti suorastaan erinomainen nelostien varressa! Teboil Huttulassa voi evästellä tai piipahtaa myös Joutsan keskustassa aivan vieressä missä lisää palveluja. HUOM! Radalla ei saa käyttää ollenkaan draivereita! Ainoastaan putterit ja midarit sallittuja. Huttulan radassa ei oikeastan ollut mitään erityistä vikaa muuta kuin, että väyliä oli vain viisi. Väylät olivat aika likekkäin, mutta näkyväisyys hyvä kuitenkin. Aloittelijoille ja matkalaisille monipuoliseksi taukopaikaksi erinomainen ratkaisu! Pidemmällekin ehtineet saavat radalla hyvää lähipeli ja puttitreeniä. Rata oli todellinen hyvän mielen rata mitä oli erityisen mukavaa pelata! Milloin tahansa voisi mennä pelaamaan uudestaankin! 4/5Joutsan frisbeegolfrata
Joutsan yhtenäiskoulun, liikuntahallin ja urheilukentän läheisyydessä Joutsan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1644m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Rata pelattu 11.11.2020. Joutsan lajissaan hyvin perinteinen metsärata ei kovin kummoisia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyen puoleisesta ulkoilusta lopulta kävi radan kiertäminen. Rataan mahtui hyvässä suhteessa niin metsä kuin puhtaita pururataväyliä. Onneksi ei oltu Joutsassa sorrottu ko. ratojen perisyntiin, jotta säästetään tonni ja laitetaan kaikki väylät kulkemaan pururataa pitkin, pointsit siitä! Väylät olivat enimmäkseen tasamaan tekemistä, pari ylämäkeen mennyttä väylää taisi olla ja alaspäin ei taidettu kunnolla mennä kuin kerran. Heittolinjat olivat koko ajan ihan hahmotettavissa. Tasaisen harmaasta väylämassasta ei oikein suosikkiväylää erottunut. Väylät olivat kohtalaisen lyhyitä ja, kun siirtymätkin pääosin lyhyitä (hieman pidempi 4 - 5 ja 14 - 15), niin radan kiersi "normaalia" 18-väyläistä selkeästi nopeammin. Radan rakenteet olivat hieman vaihtelevassa kunnossa. Infokarttoja löytyi kaksikin kappaletta hyväkuntoisena. Ensimmäinen oli yhtenäiskoulun parkkipaikan kupeessa urheilukentän päädyssä mistä luuli radan jo merkintöjen mukaan alkavankin. Tarkempi tarkastelu osoitti ettei ko. karttaan oltu kuitenkaan merkattu ko. kartan sijaintia, tämä oli jälkikäteen tussattu karttaan. Lähtöpaikka ja toinen infokartta löytyi kentän toisesta päädystä 400m päässä p-paikalta alikulun jälkeen. Auto tosin parkkiin koulun luokse, lähtöpaikalla ei parkkipaikkoja! Sekava viritys oli tuo karttasekoilu, kun yksi pieni, mutta merkittävä juttu oli unohtunut karttaan merkata. Heittopaikat olivat nurmimattoa ja suurimmaksi osaksi suoraan maahan lätkäistynä ja tietenkin hyvin muhkuraisia. Osa oli sitten parempia ja tasaisempia lavetille nostettuna. Heittopaikkaopasteet olivat hyvässä iskussa. Kuten aiemmin jo todettua, niin korien suhteen ratkaisu oli mielenkiintoinen, kun osa oli dgp:tä ja osa prodigya, mutta ajoivat toki mainiosti asiansa. Dgp:ssä oli kori nuolet, muissa ei. Treenikorikin löytyi ennen alikulkua urheilukentän puolelta. Korien suhteen ratamestarin erikoisina nähtiin kahden korin sijoittelu puisen kaapelikelan päälle. Next tee -kylttejä oli periaatteessa ihan riittävästi, mutta ainakin 11 - 12 siirtymä oli oppailua, lisäksi kyltit kovasti kulahtaneet ja olisivat isossa uusimisen tarpeessa. Kahdessa kohdin väylät menivät turhan likellä toisiaan. Nelonen ja seitsemäntoista olivat hankalat sillä neloselta tullut heitto eksyy helposti nro 17:n heittopaikalle mitä ei oltu mitenkään suojattu. Sitten nro 8 ja 9 suhteen suunnittelijalla on käynyt todellinen suunnittelumokien klassikko missä ysin heittopaikka on likimain keskellä kasin heittolinjaa, siltä osin kartta ei pidä aivan paikkaansa. ISO vaaran paikka tuollaisenaan! Ysin heittopaikka olisi helposti siirrettävissä muutaman metrin sivummalle tai sitten vahvasti suojattavissa, mutta tuollaisenaan ehdottomasti yksi vaarallisimmista ratkaisuista mitän olen tähän mennessä nähnyt! Lenkkeilijöiden takia spottaus erityisen tärkeää tällä radalla. Joutsan rata oli kyllä erikoinen oman arvioinnin kannalta. Näitä ratoja löytyy 13 kappaletta tusinasta, sillä rata oli niin tyypillinen metsä/pururata rata kuin olla ja saattaa, voisi jopa sanoa tylsähköksi. Väylistä ei löytynyt mitään oivaltavaa erikoisuutta. Rakenteissa ja radan turvallisuudessa oli yllä mainittuja merkittäviä puutteita. Mutta... siltikin rataa oli mukava pelata. Vaativuutta oli lyhyistä väylistä huolimatta ja puutteetkaan eivät pelaamisen iloa tällä kertaa vieneet. Rata oli ehjä ja looginen kokonaisuus minkä voisi pelata aivan hyvin joskus uudestaankin. Normaalisti tuollaiset puutteet veisivät arvioinnista pari pykälää pois, nyt ei. 4/5Kettulanvuori, Petäjävesi
Petäjäveden kunnan keskustassa Kirkonkylän koulun naapurissa Kettulanvuoren ulkoilualueella Kettulanvuoren frisbeegolfrata. Pituutta radalla 20-väylää (1893m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Petäjäveden rata sisälsi runsaasti korkeuseroja, joten reippaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korkeuseroja oli hyödynnetty hyvin, sillä niin ylä kuin alamäkiäkin löytyi tasamaan lisäksi. Väylät olivat vaihtelevia, ei mitään helppoa tekemistä, vaikka yhteispituus ei kovin kova ollutkaan. Heittolinjat selkeät jokaisella väylällä ja heittotilaa usein ilahduttavan paljon. Siirtymät ok mittaiset, ainoastaan 1 > 2 pidempi. Väylistä osa meni puhtaasti metsässä ja osa seuraili sitten pururadan linjoja. Näiden väylien suhde oli kuitenkin hyvä eikä esim. pelkkiä pururataväyliä ollut liikaa, kuten liian monesti on tapana... Suosikkiväyliä kolmekin kappaletta. Nro 2 oli pitkään aikaan jyrkin väylä mitä on ylöspäin kavunnut (hienot maisemat päältä). Nro 5 oli aika uniikki ja metka alamäkiväylä, oikeasti hieno. Hieno oli myös nro 18 lyhyt alamäkiväylä. Rakenteista korit olivat parasta radan osaa, aivan priimakuntoiset! Teet olivat pääosin tarpeeksi isot, mutta kunto hieman vaihteli. Lukittu löytökiekkolaatikko löytyi likeltä 2-väylän heittopaikkaa. Löytyi myös jokunen roskis. 9-väylän jälkeen löytyi tulipaikka ilman puita ( !!! ) ja lukittu ( !!! ) huussi... jep! Se lukitus auttoikin kovasti ison hädän kourissa tuskaillutta heittäjää... Talvella rata ei käytössä hiihtolatujen takia. Mutta, että, jotta... ei. Infokartta ei löytynyt sitkeän metsästämisen jälkeenkään. Fgr-linkki ohjaa pysäköimään koulun ja urheilukentän parkkiin missä eka väylä ja sieltä reilu siirtymä kakkoselle. Kohden kakkosta suunnistaessa löytyi se löytökiekkolaatikko ja oletettu paikka ratakartalle, missä ei kuitenkaan mitään ollut. Miksi ihmeessä rata"kartta" ja laatikko olivat tuolla, kun opastus on ihan jonnekin muualle, hyvin epälooginen startti radalle! Kiukun pihinää ja puhinaa sai allekirjoittaneessa aikaiseksi opasteiden surkeus! Voi itku sentään... koulun parkista ei löytynyt karttaa, ei 1-väylän heittopaikkaopastetta, ei löytynyt mitään next tee -kylttiä kakkoselle mitä saikin sitten ihan huolella arvuutella, kun karttakaan ei siltä osin pitänyt paikkaansa. Heittopaikkaopasteet puuttuivat väyliltä 1, 2, 8, 10 ja 20 ja hyvin monella muullakin repsottivat melkein irti. Next tee -kylttejä ilmaantui alun sokkokävelyn jälkeen, mutta silti lukuisia väyliä sai arpoa, jotta mihinköhän suuntaan on käveltävä, erityisesti väylät 2, 4 ja 19. Opasteiden kokonaisvaltainen rappiotila oli kaikkein suurin puute Petäjäveden radalla! Vaikka alun katastrofin jälkeen tilanne hieman paranikin, niin silti taso oli surkea. Ja, jos alussa kettuuntuu surkeisiin opasteisiin, niin sitä tunnetta on vaikea korjata enää loppuväylillä. Hasardiväylien kuningas oli nelonen missä heitettiin sokkona ylämäkeen juuri siihen suuntaan mistä ko. väylälle kävellään, mikä lie ajatus moisessa?!? Kolmosella älä pliis heitä puttia tai lähestymistä korin taakse liian pitkäksi tai löytyy kiekko hyvin jännästä paikasta. Opasteiden alennustila leimasi omaa pelikierrosta paljon. Ei infokarttaa ja kaikki muutkin mahdolliset opasteet hyvin puutteelliset, niin ei hirveästi naurattanut, ei. Jatkuva kartan lukeminen sai kettuuntumaan entistä enemmän kierrokseen. Tämä on sikäli harmi, sillä ei rata missään nimessä huono ollut ja korkeuseroja, hyviä maisemia ja hienoja väyliäkin riitti. Periaatteessa siis kasassa oli oikein hyvän radan ainekset ja opasteiden kuntoon laitto nostaisi omaa arviotakin parilla pykälällä. Tuossa kunnossa ei varmuudella uudestaan! 2/5 PS. Radan luokitus tipahtaa ylläpidon toimesta 2-tasolle. Ilmoitelkaa sitten, kun opasteet taas kukoistavat, niin tehdään muutos ylöspäin.Multian frisbeegolfrata
Multian kunnassa keskustan hiihtolatujen äärellä Multian frisbeegolfrata. Radalla mittaa 21-väylää (2538m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5800m. Multian rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kohtalaisen kevyestä kierroksesta olisi siltä osin käynyt, mutta väylien yhteismitta oli kuitenkin kohtalaisen iso, joten hyvän kuntoliikunnan puolelle kuitenkin meni. Siirtymät lyhyitä, ainoastaan 15 - 16 hieman pidempi. Vaikka kohtalaisen tasaista olikin, niin silti pientä ylä- ja alamäkeä oli saatu kierrokseen mukaan. Ei niin tarkkaa heittäjää miellytti kovasti se, että metsäväylilläkin oli monesti runsaasti tilaa heittää ja heittolinjat olivat selkeät. Toki joukossa oli myös ahtaita metsäväyliäkin ja niiden vastakohtana sitten oikeasti avointa väylää myös, missä puut eivät olleet lähellä rankaisemassa. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vain osittain pururataa pitkin, toki ylityksiä oli sitten enemmän. Tämä hyvä, sillä pelkästään kuntopolkua seuraavat väylät ovat todella tylsiä heittää. Tällä hetkellä väylillä 1, 2, 4 ja 7 koreja oli siirretty talvilayouttia varten muutaman kymmenen metriä lähemmäs heittopaikkaa. Kesälayoutin väylä nro 20 eli nyt muutettu talvilayoutin nro 8 väyläksi. Kesälayoutin 8-väylä sijaitsi vieressä. Kun hiihtoladut tulevat alueelle, niin kesälayout poistuu käytöstä. Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten juuri uudistetulta radalta saattaa odottaakin. Löytyi infokartta, heittopaikat isoja (varustettu harjoilla ja lapioilla), teeopasteet selkeät, next tee -kylttejä esimerkillisen paljon, vaikka seuraava väylä olisi ollut aivan vieressäkin. Korit huomiolippuinen laadukkaat dgp:t. Lähtöpaikalta löytyi tulipaikka ja huussi. Myös roskiksia oli, runsaasti pieniä tuhkiksia ja ojien yli mukavasti lankkuja monin paikoin. Väylistä mielenkiintoisin oli nro 14, mikä oli 198m pitkä par5-väylä harjun päällä kulkien ja koko ajan vasemmalle kaartaen. Väylällä kannattaa pysyä tai muutoin löytää kiekkonsa ei niin kivasta paikasta. Ja niitä ei kivoja paikkoja löytyi... todellakin... 10 heiton edestä! Ratamestarin pieni erikoinen oli väylällä nro 3 missä kori hienosti kiven päällä. Väylissä olisi riittänyt viilattavaakin. Nro 8 oli aika vaarallinen väylä alamäkeen ja mutkaan heitettynä, joten spottaus ihan ehdoton! Pitkä väylä kaartui voimakkaasti oikealle ja ojissa oli näin syksyllä todella paljon vettä ja muutoinkin väylä oli suurimmaksi osaksi melkoista mutavelliä, kuoriketta kuulemma on tulossa jossain vaiheessa. Nro 9 oli minusta tylsä ja turha hazard/ob-kikkailu, vaikka sillä näyttävyyttä olikin selvästi haettu. Nro 17 oli radan pisin eli 270m pitkä väylä. Yleensä nuo pitkät väylät ovat radan "kruunuja", mutta nyt vaipui normiväylän tasolle. Turhaa väylän venyttämistä ja turhan oloista ob-kikkailua myös. Nro 21 aika teennäinen väylä minkä heittopaikka postimerkin kokoinen tee ja opastetta ei missään. Lisäksi heittolinja viimeisellä menee 1-väylän heittopaikan ja tulipaikan välistä... Ratamestarinkin kanssa tuli mukavasti rupateltua hetki kierroksen päätteeksi. Multia rata oli oikein mainio 21-väyläinen haasteita sisältänyt rata, heittotilaa oli monin paikoin runsaasti mikä itseään erityisesti miellytti suuresti. Rakenteet lähes priimassa kunnossa. Vaikka väylissä olisi riittänyt viilattavaakin, niin silti niiden avoimuus ja vaihtelevuus loivat hyvän pelifiiliksen. Radalle voi antaa täydet viisi tähteä arvosteluksi. Nippa nappa ei pääse kuitenkaan 12 suosikkiradan joukkoon. Väyläpuutteiden lisäksi korkeuseroja oli turhankin vähän eikä maisemallisestikaan rata tarjonnut mitään erikoista, sitä perusmetsäväylää vaan. Voisi pelata hyvin joskus uudestaankin. 5/5Karvian frisbeegolf
Hei! Karvian radan ratakartta on nyt päivitetty sekä myöskin fgr:n väylätiedot. Radalle on myöskin tänä kesänä laitettu väyläopasteita, joten rakenteissa on tapahtunut siten selkeää parannusta. 1-väylän opasteessa on pieni ratakartta siihen asti kunnes iso infokartta valmistuu.Yksityinen: Harju School DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa aivan ydinkeskustassa Harjun Stadionin vieressä Harju School DiscGolfPark. Radalla pituutta 5-väylää (294m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pelattu 24.10.2020. Auto parkkiin Harjun stadioinin pääportin edustalle ja kävellen muutaman sadan metrin siirtymä ekalle väylälle. Puistorata oli lähes tasaista yhtä väylää lukuunottamatta joten lähinnä kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten todella nopea kiertää läpi. Väylät periaatteessa hyvin helppoja ja lyhyitä neppiväyliä, mutta toki puut olivat omalta osaltaan vaikeuttamassa pelaamista. Heittolinjat hyvin selkeät ja harhautuneet kiekot löytyvät maastosta nopeasti. Suosikkiväylä nro 3 ylämäkeen heitettynä poikkesi hieman muutoin tylsästä väylämassasta. Rakenteista korit hyväkuntoiset, samoin heittopaikkaopasteet. Rata sijaitsee lähempänä ydinkeskustaa kuin mikään aiemmin heittämäni rata, joten kaikki keskeisimmät Jyväskylän palvelut ovat kirjaimellisesti aivan vieressä. Voi sitten valita, että missä käy syömässä tai kahvilla pelireissun tuoksinnassa. Itse valitsin Stefans Steakhousen missä pihvi oli parasta lihaa mitä on koskaan syönyt ja palvelu aivan ensiluokkaista, vahva suositus! Keskeisen sijainnin ansiosta rata on myös helposti saavutettavissa ilman, että tarvitsee omistaa henkilöautoa kauemmas matkustamiseen. Mutta... se mutta... ei ollut mikään kummoinen elämys Harjun rata. Rakenteista heittopaikat olivat jo aika kulahtaneet joskin jotenkuten ajoivat puutteista huolimatta vielä asiansa. 1-väylän heittopaikka sen verran montulla, että vesi seisoi aika isoissa määrin maton päällä. Infokartta oli totaalisesti sotkettu spray-maalilla eikä siitä ollut mitään hyötyä. Next tee -kylttejä ei ollut yhtään eikä koreissa nuolia, joten vaikka rata oli lyhyt, niin seuraavan väylän paikkaa sai aina arvailla. Radalla oli käyntiaikaan todella ruuhkaista ja pelaajia oli jonoksi asti mikä itseään aina ärsyttää, jos seuraava porukka hengittää aina niskaan eikä ohittaminenkaan ollut mahdollista, sillä sitten olisi itse saanut hitaampana jättää heitot seuraavaksi kokonaan heittämättä, kun koko ajan olisi saanut jonkun laskea ohitseen. Lisäksi lenkkeilijöitä ja muita kulkijoita todella paljon keskeisestä sijainnista johtuen, joten useammalla väylällä sai hyvän tovin odotella sopivaa rakosta heittää. Erittäin tarkka spottaus siis välttämätöntä! Väylät osin liian lähekkäin toisiaan. Rata ei turvallisuutensa puolesta ollut kyllä kovin hääppöinen. Mahdollisuus heittää lenkkeilijöiden päälle kiekko oli niin suuri varomisesta huolimatta, että hieman hirvitti heittää. Jotenkin tuntui, että liian tiiviillä ja pienellä alueella liian monta väylää. Hieman kahtaalainen juttu, jotta hyvä toki, että ratoja on myös noin likellä keskustaa, mutta isot ongelmat tuo sijainti sitten vain valitettavasti aiheuttaa. Jos radan on välttämätöntä Harjulla olla, niin se kaipaisi pikaisesti kokonaisvaltaista rakenteiden uudistamista. Itse heivaisin radan jonnekin syrjemmälle turvallisempaan paikkaan, vaikka radan saavutettavuus kärsisikin. Nytkin infokartta oli jo sotkettu, joten säilyisikö uudistetut rakenteetkaan kunnossa... Nyt oli liian turvatonta ja kiireistä heittämistä mistä ei yhtään nauttinut. Tämä oli yhdeksäs rata Jyväskylässä ja kirkkaasti kehnoin fiilis jäi, huomioiden, että takana on kuitenkin myös Keski-Palokka ja Mankola koulujen radoista. Ei kiire uudestaan, vaikka Jyväskylässä joskus asuisikin! 1/5Vitapolis
Muuramen kunnassa Vitapoliksen mailla Vitapoliksen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 7-väylää ja C2-luokitus. Radan väyläpituuksista ei mitään havaintoa. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Pelattu 24.10.2020. Tämä pääosin metsärata ei yhtä väylää lukuunottamatta juurikaan korkeuseroja tarjonnut, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä, muttei kuitenkaan mitään helppoa tekemistä pelkästään, puut olivat monelle väylällä isossakin roolissa. Vitapoliksen parasta antia oli ehdottomasti hieno miljöö historiallisella vanhan keuhkoparantolan alueella. Päijänne oli kakkosväylällä hienosti maisemallisesti läsnä. Mutta... ei, ei todellakaan! Tämä Vitapolis menee nippa nappa lähinnä lajiin liittyvänä harjoituspaikkana. Radasta ei valitettavasti voi millään kriteereillä mitattuna puhua, koska lähes kaikki keskeiset radan elementit käytännössä puuttuivat. Ei löytynyt alusta infokarttaa, heittopaikkoja ei oltu millään tavoin merkitty eikä next tee kylttejä ollut yhtään kappaletta ja niitä todellakin olisi tarvittu! Heittopaikat oli päällystetty nurmimatolla, mutta yhden ylimääräisen väylän kohdalla surkea ja vaarallinen ja vino laveriviritelmä ja muutoinkin kunnossa puutteita. Rakenteista korit saivat ainoana hyväksyvän arvosanan, laadukkaat dgp:t olivat. Radalla on ollut aiemmin 9-väylää, mutta tosiaan 3 ja 4-väylät olivat poistuneet kahden uuden kerrostalon tieltä. Kartan mukaista 5-väylää ei ollut enää olemassa, vaan ilmeisesti olisiko Paatelan kulmilta ylämäkeen heitettävä ylimääräinen väylä uusi nro5? Pelkkää arvailua... 8-väylä täysin absurdi... ilmoitettu väyläpituus 55m, mutta todellisuudessa n. 120-150m nyt varovaisestikin arvioiden eikä väylällä ollut yhtään järkevää heittolinjaa heittopaikalta korille. Muutoinkin esim. ykkösen väyläpituutta ei ole tiedossa lainkaan, olisiko jotain 70m kieppeillä ollut... Fgr:llä olevaa karttaa sai lukea koko ajan, jotta pystyi suunnistamaan "radalla" eteenpäin. Päivitän fgr:n ratakartan omatoimisesti karvalakkimallina, jotta edes vähän paremmin vastaa todellisuutta. "Rataa" kiertäessä tuli todella surullinen ja vihainenkin fiilis. Kun rata perustetaan ja unohdetaan aivan kokonaisvaltaisesti kaikenlainen ylläpito ja kehittäminen, niin jälki on juuri tuota mihin törmäsin. Puutteet rakenteissa, ilmoitetuissa väyläpituuksissa, kartassa ja ihan kaikessa muussakin mahdollisessa ketuttivat. Mieluummin purkaisi radan pois, kun antaisi tuollaisen alennustilan kenellekään näkyä! Mikä tahansa rata tarvitsee hyvän väyläsuunnittelun, toimivat rakenteet sekä erittäin paljon hellyyttä ja rakkautta. Vanha pois ja kokonaan uusi rata tilalle! Muurame olisi sen todellakin ansainnut... Ei todellakaan jatkoon! Pysykää poissa Vitapoliksen "radalta"! 0/5Riihivuoren frisbeegolfrata
Muuramen kunnassa hiihtokeskus Riihivuoren mailla Riihivuoren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää ( 1956m ) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6900m. Huh-heijaa! Kyllä hapotti, ei voi muuta sanoa! Ehkei siltä osin ihan Laajiksen rinnalle päästy, mutta hyvin likelle kuitenkin. Korkeuseroja oli todellakin ja paljon, joten raskaasta hikiliikunnasta kävi Riihivuoren radan kiertäminen. Väylät olivat hyvin vaihtelevia, löytyi jyrkkää ylämäkeä ja jyrkkää alamäkeä/liidätystä, mutta myös tasamaatakin. Heittolinjat olivat aina selkeät ja monesti oli reilusti sitä tilaa, mikä aina hyvä tällaiselle ei niin tarkalle heittäjälle. Toki niitä ahtaitakin väyliä oli monipuolisuuden nimissä hyvällä maulla saatu mukaan! Teknisesti vaativia väyliä löytyi kerta toisensa jälkeen eikä helppoja väyliä ollut tarjolla. Suosikkiväyliä oli aika monta. Nro 8 oli upea ja yksi jyrkimpiä alamäkiä mitä on tullut viskottua. Nro 2 myös hieno alamäkiväylä. Nro 11 oli aika upea koivuränni, mutta tolkuttomaan ylämäkeen. Heittoja tuli aika paljon... Ja olihan se viimeinen eli 18-väylä aika mielenkiintoinen lopun montun kanssa. Siirtymät radalla olivat pääosin ok, muutama aika pitkäkin oli välissä, mutta tuollaisella radalla saa kuntotestiin varautuakin. Henkeäsalpaavat maisemat olivat Riihivuoren upeinta antia taitavan väyläsuunnittelun ohella. Nytkin pelikierroksella meni aikaa jo yli 3 tuntia, mutta lämpimässä kesäsäässä kunnon eväiden kanssa maisemia ihaillen kesken kierroksen, niin aika saattaa helposti venyä paljon pidemmäksikin. Radan rakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, kuten vastikään avatulta radalta voi odottaakin. Infokartta löytyi. Lisäksi heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit olivat hyvässä iskussa! Löytyi myös next tee -kylttejä, yksi taisi olla tosin kaatunut ja kakkoselta kolmoselle reittiä sai hieman arpoa. Hiihtokeskuksen palvelut äärellänsä, tosin kahvio ei ennakkotiedoista huolimatta ollut lainkaan auki. Muuramen keskustaan eväiden ostoon ei montaa kilometriä tullut. Korjattavaa? Ei juurikaan. Rataa on äskettäisen avaamisensa jälkeen jo muutettu ja uskoisin ja nimenomaan toivoisin, että rataa edelleen muutettaisiin. Tällaisenaankin jo huippu, mutta jotain olisi kuitenkin tehtävissä. Siirtymistä osa oli jyrkkiä niin ala kuin ylämäkeenkin, joten useisiin paikkoihin olisi hyvä suunnitella portaita tai muita ratkaisuja. Lisäksi väylien keskelläkin oli välillä sellaisia kivimonstereita, että nilkat olivat vaarassa monta monituista kertaa. Kivimonstereita oli lisää runsaasti väylien sivuilla, mutta niitä ei tähän lasketa. Kivet ovat ihan mukavia maisemallisesti, mutta nyt oltiin turvallisuuden kanssa jo vähän niin ja näin useammallakin väylällä. Lukittavan löytökiekkolaatikon voisi myös lisätä, samoin taukopenkkejä lisää radan varrelle. Roskiksiakaan ei tainnut olla yhtään. Märkää ja kuraista väylää riitti, kun tämän vuoden aikana rinteitä myllätty työkoneiden kanssa ja muutoinkin kosteutta viime aikoina ollut ihan riittämiin. Vedenpitävät (vaellus)kengät käytännössä välttämättömät. Sokkoväylien ja väylien sivustojen pusikko/heinikkomonsterien takia spottaaminen monin paikoin enemmän kuin tarpeellista... Rata maksaa 5e/kerta. Riihivuoren radasta tuon maksun enemmän kuin mielellään maksaa, kun kaikki pelaa ja radasta pidetään hyvää huolta. Rata oli siis maisemiltaan aivan huikea ja myös tosiaan väyläsuunnittelu oli erinomaisesti onnistunut löytämään radan parhaimmat puolet. Tarjolla on erinomainen rata pro-pelaajille, mutta kenelle vain joka tykkää itsensä haastamisesta ja kuntoilusta. Tämän voisi todellakin pelata ihan milloin tahansa uudestaankin! 5/5Huutjärven frisbeegolfrata
Pyhtään kunnassa Huutjärven frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (2295m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5100m. Pelattu 15.10.2020. Huutjärven hiekkakuopparata ei kovin isoja korkeuseroja ylämäkien muodossa sisältänyt, joten reippaasta ulkoilusta kävi, ihan kuntoilun puolelle ei 5km kävelystä huolimatta päästy. Pääosin väylät olivat aika tasaisia, mutta joitakin ylä- ja alamäkiäkin oli joukkoon kuitenkin saatu. Välillä oli oikein kunnolla tilaa liidättää kiekkoa ( nro 15 ja 16 ) mikä tällaiselle aloittelijalle hieno asia, ettei aina puut ahdistele joka väylällä. Väylät olivat monipuolisia ja teknisesti haastavia ja monesti pituuttakin riitti vaikka muille jakaa. Väylät sijaitsivat hyvin tiiviillä alueella, joten siirtymät olivat lyhyitä. Radan ehdottomiin hyviin puoliin kuului maaston kuivuus myös rankkojen sateiden jäljiltä, vedenpitäville kengille harvoin tarvetta eikä mutavelliä tarvitse varoa yhdelläkään väylällä koko radalla. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät lisäksi ilman mitään ongelmia maastosta. Suosikkiväylä nro 13 mikä oli aika uniikki alamäkeen monttuun matalahkon kiven takaa heitettävä väylä ja kori edessä metsäsaarekkeen keskellä jonne johti kapeahko puuväylä. Radan rakenteissa ei pahemmin huomautettavaa ollut. Löytyi infokartta, heittopaikat hyvässä kunnossa ja monin paikoin komeasti vähän isompien ja pienempienkin kivien ympäröimänä, heittopaikkaopasteet löytyi, mutta moninpaikoin joko vinossa tai maassa makaamassa, korit nuolineen (muutama korotettu kori) sekä treenikori hyvät. Next tee -opasteet olivat monenkirjavia, osa jo parhaat päivänsä nähneitä pieniä muovilärpäkkeitä. Löytyi lukittava löytökiekkolaatikko ja roskiksia. Positiivinen erityismaininta myös isommalta tieltä radalle ohjanneesta opaste-kyltistä. Puutteita? Olihan niitäkin. Ensimmäinen havainto oli, jotta rata olikin 21-väyläinen, kun oli valmistautunut pelaamaan 18-väyläisen. Toivoisi, että tiedot toimitettaisiin viivettää myös fgr:lle. Väyläpituudet olivat monilla väylillä täysin pielessä. Yleisurheiluvalmentajana työskentelevä pelikumppanikin naureskeli, jotta ihan varmuudella ei ilmoitetut pituudet pitäneet paikkaansa. Epätarkkuuksia ainakin väylillä 4, 11, 12 ja 18. Kun rata oli tiivis, niin välillä sai arpoa, että minneköhän korille sitä pitää tällä kertaa heittää, kun useampi kori näkyvillä yhdellä silmäyksellä. 10-väylän korin paikka oli onneton. Muutoin tilaa heittää väylällä hyvin, mutta kori sijoitettu jostain syystä sankan puuryppään keskelle minkä läpi ei mitään linjaa kulkenut, moottorisahalle olisi tuossa kohden paljon töitä. Hieman arvelutti viimeinen väylä nro 21, joka aika likellä isompaa tietä, jonne kohtalaisen helppo heittää kiekko, jos oikein tarttuu käteen ja lähtee feidaamaan vasemmalle. Väylät 15 ja 16 sijaitsivat hiekkakentällä mikä periaatteessa ihan hyvä ratkaisu, kun pääsee avoimesti heittämään. Mutta... sitten, jos kentällä onkin käyttöä, niin heittämättä jää ja pilaa siltä osin fiiliksen radasta heti. Näitä jalkapallo yms. kenttien ylittäviä väyliä näkee ihan liikaa. Mieluummin rata ilman liidätysväylää kuin muiden käyttäjien kannalta riskialttiilla alueella, jos siirtoa turvallisempaan paikkaan ei ole mahdollista tehdä. Minusta rata oli selkeästi liian tiiviillä alueella 21-väyläiseksi, pitkäksi radaksi. Väylät todella lähekkäin ja turvallisuus siltä osin vähän siinä ja siinä, pahoja puutteita ei kuitenkaan. Monissa kohdin yhdellä silmäyksellä näkee monta koria, ei hyvä. Kaiken kaikkiaan oikein vaihteleva ja vaativa rata, jota oli ihan miellyttävä heittää. Tietojen päivittämättömyys fgr:ssä, pielessä olleet väyläpituudet ja muut pienet puutteet tipauttivat arvosanaa sen verran ettei ihan sinne suosikkiratojen joukkoon mitenkään pääse. Sääli... potentiaalia olisi ja hyvin pienillä muutoksilla radalle olisi helppo antaa täysi vitonen arvosanaksi. Kaikista puutteista huolimatta voisi pelata joskus uudestaankin. 4/5Lassila Frisbeegolf
Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa Sami Hyypiä Areenan vieressä Lassila Frisbeegolf. Pituutta radalla 12-väylää (713m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Pelattu 14.10.2020. Lassilan radan kiertäminen kävi puolittaisesta kuntoilusta, kun korkeuseroja oli jonkin verran, ei kuitenkaan mitään kovin raskasta, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät myös. Tarjolla siis lyhyttä neppailua, mutta yllättävänkin monipuolisessa paketissa, ei siis pelkkää helppoa "suoraan korille" heittämistä. Löytyi niin ylämäkeä, alamäkeä kuin myös tasamaata. Heittolinjat jotensakin hahmotettavissa, ehkä kakkosella sai hieman hakea, jotta mitenköhän korille oikein mahtaa päästä. Väylistä suosikki oli nro 5 nätti alamäkiliidätys, eikä myöskään nro 11 ja 12 huonoja olleet. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvät. Viereisen nurmikentän ollessa vapaana erityisen hyvä paikka pituusheittojen treenaamiseen. Lukittu löytökiekkolaatikko ois hyvä olla olemassa myös. Lisäksi 12-väylällä tarvitsisi aika kipeästi portaat kulkuväylän jyrkkyyden ja liukkauden vuoksi. Näin syksyllä ainakin useampi väylä melkoista mutavelliä, joten vedenpitävät kengät ihan ehdottomat! En tiedä pystyykö asialle tekemään jotain, ellei isoja maamassoja ajettaisi väylille. Turvallisuuspuutteita oli yksi eli, kun itse olin heittämässä väylän nro 2 heittopaikalla, niin vikalta eli 12-väylältä ylhäältä heitetyt kiekot napsahtelivat erittäin likelle. Periaatteessa 12-väylän heittosuunta on ihan muualla, mutta ylhäältä heitettäessä väärä linjavalinta, epäonnistunut heitto ja liikaa feidaava kiekko tekee äkkiä näiden kahden väylän kohtaamisesta aivan liian hankalan. Pikaisen muutoksen tekisin itse. Tämä pikku neppailurata hyvin lyhyillä väyläpituuksilla oli fiksusti suunniteltu, erittäin monipuolinen ja haastava kokonaisuus mitä pelasi erittäin mielellään. Pieniä puutteita oli, mutta ne eivät isosti elämykseen vaikuttaneet. Harmi, jotta laadukasta rataa oli tarjolla vain 12-väylän verran... voisi hyvin pelata uudestaankin milloin vain. 4/5Harjunmäen frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan keskustan ja urheilualueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunmäen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1635m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4700m. Pelattu 14.10.2020. Radalla oli korkeuseroja jonkin verran, joten puolittaisesta kuntoilusta kävi tämän metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen. Siirymät lyhyet. Väylät olivat suht lyhyitä noin pitkäksi radaksi, mutta haastetta väylillä kuitenkin riitti ihan mukavasti. Löytyi alamäkeä, ylämäkeä, kapeaa ränniä ja avoimempaa liidätystäkin, ei mitään liian helppoa tekemistä. Heittolinjat oli helppo hahmottaa. Suosikkiväylä nro 8 missä heitettiin suoraan korille, mutta alamäkeen monttuun. Myös seiska oli kiva väylä monttuun viskattuna. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi kaksikin infokarttaa lähtöpaikalta, heittopaikat riittävän isoja, heittopaikkaopasteet ihan ok, joiltakin osin hieman kulahtaneita, Seppo-korit ajoivat hyvin asiansa ja oli myös treeni-korikin. Next tee -kylttejä oli riittävästi. Lukitsematon (!!!) löytökiekkolaatikko löytyi, samoin roskiksia ja 11-väylän kohdalla laavu tauon pitämistä varten. Isommalta tieltä olisi voinut jonkinlainen opaste olla radan suuntaan. Itsekin ajoin ensin radasta ohitse ja käännyin hetken päästä ympäri. Rataa oli miellyttävä pelata senkin takia, jotta harhautuneet kiekot löytyy helposti eikä perinteisiä saniais/pusikkomonstereita ollut yhtään. Erityismaininta vielä monissa paikoin olleista ja kulkemista helpottaneista puuportaista. Väyläturvallisuus pääosin ihan kunnossa eli väylät tarpeeksi kaukana toisistaan eikä yksikään väylä leikannut toisen väylän kanssa. Kuitenkin ainakin väylät nro 11 ja 12 olivat liian likellä toisiaan ja kiekkojen eksyminen väärälle väylälle jopa todennäköistä. Väylistä nro 13 eikä kaikkein ristiriitaisin. Jokainen hiekkamonttu-rata ansaitsisi sen hienon liidätysväylän montun halki ja nro 13 pääsi aika likelle, muttei kuitenkaan. Niillä kahdella puulla heittopaikasta muutama metri eteenpäin on haettu tietenkin vaikeuskerrointa, mutta minusta niillä on pilattu kyseinen väylä. Jos itsellä olisi valta ollut, niin olisi laittanut heittopaikan montun reunalla ja raivannut näiden kahden puun jälkeistä montun osaa avoimemmaksi, niin väylästä olisi tullut paljon miellyttävämpi. Nyt nämä kaksi puuta tekivät siitä ahdistavan rännin, vaikka sen jälkeen avointa tilaa reilusti riittikin. Rata ei ollut huono, muttei ihan täysosumakaan. Isoja asioita ei pielessä ollut, vaan tarjolla oli ehjä ja monipuolinen kokonaisuus joka haastaa heittäjän taidokkaisiin suorituksiin kohtuullisen lyhyillä väylillä. Voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 4/5Selänpään Jäykät frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Valkealan kaupunginosan Selänpään kylällä Selänpään nuorisoseurantalon ja urheilukentän vieressä Selänpään Jäykät frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (592m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Selänpään radan kiertäminen kävi ihan mukavasta kuntoilusta, sillä korkeuseroja radalta löytyi. Kahden ensimmäisen ja avoimemman väylän jälkeen rata seurasi hyvin orjallisesti läheistä kuntopolkua. Matkan varrelta löytyi reilua ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaatakin. Siirtymät hyvin minimaaliset, joten rata on nopea kiertää. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Varmasti yhtä ainoaa puuta ei oltu radan takia kaadettu ja aika kapeassa rännissä koko ajan pelattiin. Korit löytyivät sitten kuntopolun vasemmasta tai oikeasta laidasta ihan polussa kiinni. Vaikka väylät olivat kapeita, niin ne olivat kuitenkin lopulta ihan pelattavia ja yllättävän toimivia, ei pelkästään tasamaalla suoraan korille heittämistä, vaan teknistä haastavuutta löytyi. Ei yhtään sellaista väylää minkä voisi erikseen suosikiksi nimetä. Maisemallisesti läheinen Likolampi oli hienosti välillä läsnä. Radan rakenteet hyvin vaatimattomat. Ei löytynyt infokarttaa alueelta. Heittopaikat maapohjalla. Heittopaikkaopasteina puutolppa missä väylän numero, sinällään ihan jees, sillä ainakin tiesi mistä pitää aina seuraava väylä heittää. Korit Discmanian halpiskoreja mitkä olivat parhaat päivänsä jo muutamassa vuodessa nähneet. Koriosat olivat suurimmaksi osaksi osin hajalla ja vinossa. Noita koreja ei saisi kiinteästi edes ulkona säilyttää, kun eivät sitä kestä ja sen kyllä valitettavasti koreista huomaa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla niitä ei kyllä kaivannutkaan. Varsinkin Likolammen puoleisilla väylillä sai tarkkana olla heittämisen kanssa, sillä kapeiden väylien haasteena oli vielä vasemman reunan jyrkkä rinne mikä äkkiä kiekkoja imaisee. Helppoa ei maasto tosin aina oikeallakaan puolella ollut. Selänpään rata oli pieni ja vaatimaton ja todella pienen budjetin rata. Sinällään ihan toimivia väyliä, vaikka vähän ahtaitakin oli. Olisi kuitenkin kipeästi kaivannut parempia koreja, päällystettyjä heittopaikkoja ja parempia opasteita. Viereisellä hiekkakentällä hyvä treenailla draiverin kanssa heittämistä. Muutoin Selänpään rata on vähän kaukana kaikesta, kun palvelujakaan kylällä ei ole. Toki Valkealan keskustaan ei ole kuin 20km matkaa, mutta mielellään sitä euroja kylällekin jättäisi. Vaatimattomat rakenteet eivät sinällään haittaa, mutta olen pelannut yhtä pienellä budjetilla tehtyjä ratoja mitkä ovat olleet piirun verran parempia monilta osin. Sellainen "pakollinen" bongattava rata mikä ei elämää suurempaa elämystä tarjonnut. Paljon pitäisi rakenteita korjata, niin voisi sitten harkita uudelleenkin pelaamista. Sitä odotellessa voi hyvin keskittyä muihin ja parempiin ratoihin. 2/5Ankkapurha DiscGolfPark
Kouvolan kaupungin Anjalan taajamassa Anjalan kartanon ja Nuorisokeskus Anjalan mailla Ankkapurha DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (575m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Ankkapurhan puistorata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat lyhyitä ja, vaikka paljolti olikin periaatteessa tarjolla suoraa heittoa korille, niin väylillä oli myös vaihtelevuutta ja puut olivat monesti hyvin pelissä mukana eli haastettakin hieman riitti. Ei isoa suosikkiväylää, ehkä vitonen nousi esiin puisten katsomorakenteiden yli heittämisen takia ja tokihan kakkosen kori sijaitsi aivan mahtavan upealla paikalla kartanon takana. Rakenteet hyvässä kunnossa, kuten uudehkolta radalta sopiikin odottaa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit tarkkoine suuntanuolineen erinomaisessa iskussa. Kiekot löytyvät helposti maastosta eikä heittolinjojenkaan kanssa juuri arpoa tarvinnut. Siirtymät kohtalaisen lyhyet ja niiltä osin next tee-kylttien puutteen korvasi tiivis rata ja korien suuntanuolet. Vieressä kesäisin vanha kivinen makasiinikahvila, jossa todellakin tauolla kannattaa piipahtaa, lämpimät suosittelut! Ankkapurhan radan ehdottomasti parasta antia on uskomaton miljöö joka pursuaa sellaista kouvolalaista ja suomalaistakin historiaa 1600-luvulta alkaen, jotta oksat pois! Rakennukset ovat vanhoja ja Anjalan kartano upea esimerkki aikakautensa kauniista rakennuskulttuurista. Kouvolan kartanoista kertovat näyttely on vielä vuoden päivät auki Kouvola-talon museossa ja siellä Anjalan kartanokin on vahvasti esillä. Kannattaa tutustua kartanoon kesällä myös sisältäpäin. Ankkapurhan koski ja muutoinkin Kymijoki maisemallisesti taustalla kauniisti läsnä muutamilla väylillä. Mutta, jotta, että... miljööstä tulee paljon pisteitä, mutta... ei kuitenkaan pääse oikein niiden hyvien ratojen joukkoon. Väylistä nro 2 sijaitsi niin lähellä vettä, että riski kiekon vesihautaukselle hiemankin vasemmalle feidaavalla heitolla aivan liian suuri. Maisema kaunis, mutta väylä aivan liian likellä vettä! Nelonen ja vitonen aivan liian likellä toisiaan. Toki näkyväisyys ok, mutta neloselta helppo heittää vitosen väylälle ja siellä olevien heittäjien päälle. Lisäksi kolmen viimeisen väylän kohdalla oli joko loppunut tila kesken tai suunnittelijan mielikuvitus. Näin syksyllä ko. väylät eivät enää maisemallisesti tarjonneet isoa elämystä eikä tarjolla ollut mitään kevyttä puistoheittelyä kummempaa, jotenkin aneeminen lopetus muutoin ihan mukavalle radalle. Jep! Sääli antaa näin kaunissa miljöössä olevalle radalle kohtalaisen alhainen arvio. Kakkosväylän vesiosumien ison iso riski ja viimeisten väylien tylsyys sekä osin väylien liian lähekkäin olo eivät oikein sytyttäneet. Voisihan tuon radan uudestaankin pelata, mutta kiire siihen ei kuitenkaan ole. Ei huono, ei hyvä. 3/5Mankolan koulun frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Mankolan yhtenäiskoulun mailla sijaitseva Mankolan koulun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää ja D2-luokitus. Rata pelattu 4.10.2020. Radan kiertäminen oli todella nopeaa, sillä väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät lähes olemattomia. Maasto oli käytännössä lähes tasaista ja kulki kahden väylän osalta tekonurmikentän reunustalla ja neljän väylän osalta koivumetsikössä. Vaikka kyse oli selvästä neppailuradasta, niin siltikin jokaisella väylällä oli joku jujunsa, ihan pelkkää suoraa heittoa korille ei todellakaan ollut tarjolla. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä oikeastaan heti ykkönen mikä oli radalla ihan kaunis ja avoin avausväylä. Moni asia oli kyllä totaalisen rempallaan. Radan väyläpituudet eivät ole tiedossa, mutta mikään väylä ei yltänyt kovin paljoa yli 50 metrin, joten lyhyitä olivat. Radalla oli niin hurjasti pelaajia, ettei suurinpiirtein väylämittojen ottamisestakaan tullut kierroksen aikana mitään. Rata sijaitsi tosiaan ison koulun ja vilkkaassa käytössä olevan tekonurmikentän vieressä, joten ajoittaista ruuhkaa voi olla. Lisäksi ainakin nyt yhdellä hyvin nuorella junnuporukalla rataetiketti täysin hukassa, kun heittivät avauksia, kun toiset olivat vielä korilla puttaamassa. Tästä piti näitä poikia aika topakasti huomauttaa. Sattuuhan noita, varsinkin noin pienille junnuille, mutta tarkkana radalla saa olla. Ei ole lainkaan infokarttaa eikä heittopaikkoja ole mitenkään merkitty. Kun löysi oletetun ykkösväylän koulun ja tekonurmikentän välistä, niin löytää kyllä helposti loputkin. Heittopaikat tekonurmea, mutta laatikot pahasti pettäneet ja matot hyvin kulahtaneet, eivät aja enää lainkaan asiaansa. Rakenteiden puolesta parasta osaa oli laadukkaat dgp-korit nuolineen. Rata kaipaisi kokonaisvaltaista päivittämistä kaikkien em. puutteiden osalta. Tällaisessa kunnossa menee ihan kohtuudella vielä koululaisille, sillä kokonaisuus kuitenkin ihan toimiva ja väylät tuollaisenaankin mukavia pelata. Kokonaisarviointi ei kuitenkaan isojen puutteiden takia kovin korkealle kipua. Tuollaisessa kunnossa ei kiire uudestaan, vaikka likellä asuisikin. 2/5Vesanka DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungissa Vesangan päiväkotikoulun, lähiliikuntapaikan ja Vesankajärven naapurissa Vesanka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (561m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Pelattu 4.10.2020. Radalla oli pienehköjä korkeuseroja, mutta mitenkään kovasta hikikuntoilusta radan kiertäminen ei kuitenkaan käynyt. Väylät kulkivat pääosin metsässä ja vaikka väyläpituuksien puolesta olikin pieni neppailurata, niin siltikään väylät eivät olleet pelkkää helppoa tekemistä "suoraa heittoa korille" -tyyppisesti, vaan löytyi ylämäkeä ja alamäkeä sekä kaarrosta johonkin suuntaan. Heittolinjat selkeät. Kun lyhyisiin väyläpituuksiin yhdistää lyhyet siirtymät, niin nopeaa oli radan kiertäminen. Väylistä hienoin oli ehdottomasti nro 4 minkä kapea alamäkiränni kohden Vesankajärveä olisi kelvannut mille tahansa pro-tason radallekin. Radan rakenteet hyvässä kunnossa. Löytyi infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet sekä korit (osa hieman vinossa). 1-väylän jälkeen uutuuttaan hohkaava laavu ja myös uimaranta, erinomainen kombinaatio kesähelteillä, mutta myös milloin tahansa taukopaikaksi. Mutta sitten... Laavu oli kyllä uusi ja hieno, mutta... se sijaitsi keskellä 2-väylän heittolinjaa ja, kun laavulla oli lapsiperhe tulistelemassa, niin väylä oli pakko jättää heittämättä. Aivan ehdottomasti väylän siirto jonnekin muualle! Ei paljoa yksi hätäisesti sutaistu mando auta, jos laavulla käyttäjiä. Ei yhtään next tee -kylttiä ja niitä todellakin olisi kaivannut! Siirtymät 5 - 6, 7 - 8 ja 8 - 9 olivat arvailua ja kartta oli pakko kaivaa esille. 8-väylä kulki sellaisessa saniaismonsterissa, jotta oksat pois! Nyt olivat jo kuihtumaan päin, mutta varsinkin kesällä spottaus tuolla väylällä ihan ehdoton tai muutoin heippa kiekko! Tämä Vesangan rata oli kyllä yksi huonoimmista DGP:stä mitä on tullut pelattua. Radan kokonaisilme oli todella nuhjuinen, tuhruinen, ryteikköinen, harmaa, pusikkoa ja kasveja väylillä. Laavu keskellä heittolinjaa. Ratasuunnittelu ihan ok, mutta toteutus ei kovin tyylikästä. Ei koskaan uudestaan muuta kuin ehkä uimaan ja retkuilemaan, jos samalla suunnalla vielä liikkuisi. 2/5Vesalan Monttu
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva "Vesalan monttu" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020. Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia. Mutta voih... ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa... kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta... kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää. Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 - 3 ja 12 - 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 - 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti... opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle... Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie... Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta... Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin. 3/5Lieksa Disc golf
Lieksan kaupungissa ihan keskustan ja liikuntakeskuksen vieressä Lieksa DiscGolfPark. Radalla pituutta 7-väylää (862) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m. Voi itku ja hammasten kiristys. Nyt en sano tästä radasta mitään positiivista tai pidän sen ihan minimissä. Radalta on poistettu käytännössä kaksi väylää seuraavasti: nro 3 (kori on, tee ei) ja nro 9 (tee on, kori ei). Kaupungin mukaan rataa ei enää ylläpidetä, ainoastaan nurmi leikataan. Paukut laitetaan Timitran rataa, mikä ei kummoinen ole. Ei ole infokarttaa, heittopaikat mattoa mikä kuopilla ja kumpareilla, suorastaan vaaralliset. Heittopaikkaopasteet joko tuhottu tai pahasti kulahtaneet. Korit sentään kunnossa olevat dgp:t. Next tee -kylttejä ei löydy. Useat väylät aivan liian lähekkäin, esim 1/2, 6/7 ja 4/8. Rata on jo alunperin suunniteltu ihan pieleen, turvalisuus täysin unohtaen. Rakenteet surkeat. Helppoa heittämistä, toki väylillä paljon pituutta ja puutkin pelissä. Rata pitäisi räjäyttää kerralla pois ja rakentaa tilalle kokonaan uusi rata. Puisto on idyllisen kaunis ja hyvin hoidettu. Puistoon mahtuisikin helposti sellainen öpaut 12-väyläinen rata paljon paremmalla suunnittelulla ja huomattavasti lyhyemmillä väyläpituuksilla. En ymmärrä miten noin pitkiä väyliä onkin mahdutettu tuollaiseen puistorataan, liki käsittämätöntä!!! 5-väylä nyt on lisäksi kaikkien epäonnistuneiden väylien esikuva ympäristöönsä nähden. Jep! Valtaisa sääli, että Lieksan kaupunki tietoisesti kuihduttaa yhden liikuntapaikkansa. Kun Timitran ratakin on tylsä, niin Lieksaan aivan ehdottomasti mahtuisi ko. paikalle laadukas puistorata. Sitä odotellessa tuonne ei ole todellakaan kiire uudestaan!!! 0/5Siuntion frisbeegolfrata
Päivitetty myös fgr:lle, kiitoksia.Lieksan frisbeegolfrata
Lieksan kaupungissa Timitran hiihtokeskuksen mailla sijaitseva Lieksan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1821m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5000m. Rata pelattu 3.10.2020. Radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät noudattelivat alusta loppuun ja lopusta alkuun hiihtolatujen pohjia. Oli ylämäkeä ja reilua alamäkeä, mutta myös tasaistakin löytyi. Suosikkiväylä mikä samalla radan kaunein eli nro 16, hieno ja lyhyt alamäkeen viskottava väylä. 17-väylällä heittotilaa runsaasti liidättää nurmikentällä. Latupohjat olivat leveitä, joten heittotilaa oli pääosin kohtuullisesti. Heittolinjoja ei tarvinnut arpoa. Siirtymät lyhyet. Radan rakenteet hyvässä hapessa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyviä. Löytyi myös roskis, taukopenkkejä, lukitsematon löytökiekkolaatikko ja 1-väylän kohdilta laavu puineen. Ratamestarin erikoisena muutamalla heittopaikalla tyhjä, peltinen maustekurkku purkki tupakkia polttaville. Mutta, että... puoleen väliin jaksoi kiinnostaa, kun väylät vaihtelevia ja tilavia. Lopussa oli fiilis, jotta hyvä, kun loppui. Ite en ole näiden pelkästään pururadoilla kulkevien "tein kuntopolulle radan, säästin tonnin" ratojen ystävä, en sinnepäinkään! Kiinnostus lopahti siis nopeasti, kun väylät toistivat itseään pahasti. Väylällä pysyminen äärettömän tärkeää, sillä väylien sivuilla niin paljon puuta ja pensasta, jotta kiekon eksyminen sinne tietää paljon lisäheittoja. Koreja osin latupohjien keskellä, joten rata tuskin talvella käytössä. Radan turvallisuus kaikkein pahin puute. Kun rata on lätkäisty vain kuntopolun varteen, niin välillä sellaisia alamäkiä ja mutkia jotta spottaaminen lähes koko radan osalta täysin välttämätöntä. Yksin pelaaminen todellinen riski! Sokkoväyliä ihan älyttömästi. Väylä 14 näistä surullisin esimerkki vaarallisesta sokosta... miksi? miksi? Summa summarum. Puitteet kunnossa ja vikat väylät piristäviä 15 väylän monotonisuuden jälkeen. Tuollainen ratakonsepti ei vain sytytä yhtään, väyläturvallisuus retuperällä. Ei todellakaan kiire takaisin! 2/5Rääkkylän frisbeegolfrata
Rääkkylän kunnassa keskustan ja koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä Rääkkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (680m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Rata pelattu 2.10.2020. Tämä puistossa kiertänyt rata ei mainittavia korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten erityisen nopea kiertää. Väylät helpohkoja ja suoraa heittoa korille oli monesti tarjolla. Kuitenkin kauniilla ykkösväylällä puita haasteena ja seiskalla voimakas oikealle kaarros, vaikka lyhyt väylä olikin. Löytyi useampi runsaasti heittotilaa sisältänyt väylä. Heittolinjat kaikilla väylillä selkeät. Kirkkain timantti oli väylä nro 5 mikä heitettiin kumpareen päältä kohden urheilukentän päätyä, upea väylä! Infokartta löytyi nuorisotalon seinästä, hieman oli hakusessaan, mutta kartan avulla löytyi. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa jokaisella väylällä. Korit ilmeisesti vanhat Sepot, mutta ihan toimivat. Heittopaikat olivat maapohjalla ja aika pahasti kuopalla. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta tiiviillä radalla väylät kyllä löytyivät. Väylistä eritoten 4 ja 7 aivan liian lähekkäin. Nelosella oikealla sivustalla autot suht likellä, joten täysillä ei kannata harhaheittoa kiskaista. 9-väylä koulun pihassa ja itekin piti vartti ootella välitunnin loppumista. Tarkka spottaus välttämätöntä sillä koulu likellä ja usea väylä joko ylittää kevyen liikenteen väyliä tai kulkee hyvin likellä niitä. Rata oli ihan mukava kokonaisuus ja erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla Rääkkylässä. Hyvin hoidetussa puistomiljöössä maisema-arvot kohdillaan. Rata kaipaisi kuitenkin rakenteiden puolesta päivitystä, ainakin päällystetyt heittopaikat nyt ensi alkuun. Radan turvallisuuttakin voisi tarkemmin miettiä. Kun Kihaus kuuluu toivottavasti vielä pitkään omiin työkuvioihin, niin ainakin silloin voisi radan uudelleenkin pelata. 3/5Oittaa frisbeegolf – Kalliometsä
Oittaan 18-väyläisen radan tiedot päivitetty. Lähiaikoina lisätään myös kokonaan uusi 9-väyläinen rata.Tarinalaakso New Course
Siilinjärven kunnassa "Tarinalaakso New Course" frisbeegolfrata. Pituutta radalla 19-väylää (2259m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Tämä metsä/hiekkakuopparata sisälsi paikka paikoin reiluja korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät järkeviä, joten siltä osin sujuvaa kiertämistä. Alkupään väylät olivat huikeaa väylien ilotulitusta, huikeita maisemia ja haastavia väyliä. Kakkosväylä täyttä timanttia montun pohjalla. Heittolinjat koko radan osalta pääosin ok, muutamassa kohdin piti hieman arpoa, jotta missä kori/linja sijaitsee. Kymppiväylällä TarinaGolfin naapurissa vasemmalla vesi maisemallisesti hienosti läsnä. Rakenteet niin hyvässä kunnossa kuin vain voi reilu kolme kuukautta sitten avatulta radalta odottaakin. Infokartta, heittopaikat (isot), heittopaikkaopasteet ja korit (kisa ja treeni x 2) hyvässä iskussa! Löytyi alusta roskis ja erillinen pullo/tölkkiroskis. Löytyi paljon penkkejä, useampi väyläkello, yksi silta kivikon yli ja kakkoselta alas vievät portaat. Mutta... voi itkujen itku. Odotukset tälle radalle olivat isot, koska viereinen Old Course on yksi omia lemppariratoja. Tämä uusi rata jää valovuosien päähän vanhasta, valitettavasti. Alku lupasi hyvää ja väylät olivat upeita. Sitten vain tapahtui se mitä metsäväyliltä ei haluaisi kohdata eli öpaut 15 väylää tiukkaa metsäränniä hieman eri variaatioilla ja lopussa sitten kori vasemmalla tai oikealla. Niin tylsää ja mielikuvituksetonta tekemistä, että harvoin harmittaa näin paljon. Kun vieressä on timantti, niin tällainen pudotus tasossa hämmentää. Haastetta riitti loppupäänkin väylillä, ei siinä mitään. Muutoin huomioina esim. next tee -kyltit mitä oli sinällään ihan riittävästi, mutta maali ei ole pysynyt kylteissä, joten jo nyt tosi kulahtaneet. Isommalta tieltä voisi olla opasteita kummallekin radalle, sekä uudelle että vanhalle. Surullista oli katsoa sitä roskan määrää mitä löytyi radan varrelta, oli metallitölkkejä, eväsrasioita ja vaikka mitä pitkin poikin heittopaikkoja ja väyliä, törkyisintä pitkään aikaan. Radan hallinnoijan vika ei toki ole, jos roskat eivät löydä tietänsä roskiksiin, vaan ajattelemattomat heittäjät viskovat niitä minne sattuu. Ehkä akuutein turvallisuuspuute oli alun heittoverkon sijainti. Poika viskaisi kovan heiton muutaman sentin yli verkosta ja kiekko lensi hakekasan yli kohden ykkösen koria minkä likeltä kiekko löytyi. Hakekasan takana yleensä autoja parkissa ja vielä tiekin, niin olisi toivottavaa, että verkko sijoitettaisiin jatkossa jonnekin muualle. Sinällään toki ajoi asiansa treenaamisen tukena. En tiedä. Vuorelan Veikot on tehnyt korona-aikana valtaisan ison ja arvokkaan työn, jotta ovat saaneet radan avattua. Harmittaa sanoa oikeasti, että rata oli paha pettymys, missä alun iloittelun jälkeen oli tarjolla vain tylsyyttä ja itseään toistavia väyliä aivan liian kanssa. Jatkossa ei kyllä ole rataa kiire kokonaan kiertämään uudestaan. Alkupään hienot ja upeat timantit ( väylät 1-4 ) voisi ottaa uusiksi ennen tai jälkeen Old Coursen. 3/5Bomban Frisbeegolfrata
Nurmeksen kaupungissa Break Sokos Hotel Bomban vieressä Bomban Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (523m) ja C2-luokitus. Bomban rata sisälsi niin pieniä korkeuseroja, että kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät kohtuulliset. Väylät olivat helppoja metsä/kuntopolku neppailuja. Puita oli toki tiellä, mutta itekin heitin +1 tuloksen mikä kuvaa radan helppoutta ja lyhyitä väyliä, normaalisti plussaa tulee hyvin paljon enemmän. Hienoin väylä nelonen rannan maisemien johdosta, mutta muista olla kiskaisematta liian kovaa ettei päädy kiekko vasemmalle rantakaislikkoon tai korin ympäristön veteen. Ykkösenkin aloitus rannassa hieno vesimaisemien johdosta. Heittolinjat kohtuudella hahmotettavissa. Väylät olivat turvallisuuden kannalta pääosin riittävän etäällä rakennuksista, vaikka aika likellä toki välillä mentiinkin. Infokartta löytyi. Korit (dgp) radan parasta antia. Tulipaikka löytyi radan alusta. Lisäksi Pielisen vesimaisema upeaa katsottavaa. Bomban alueen rakennukset myös kauniita eli miljöö erinomainen frisbeegolfille. Hotelli-kylpylän palvelut myös vieressä. Mutta, mutta, mutta... voi surkeuksien surkeus! Ensinnäkin alueella ei mitään opasteita radalle. Itellä auto parkkiin kylpylän eteen ja kartan avulla lähtöpaikalle, lähemmäksikin olisi päässyt. Väylien löytäminen oli kyllä yhtä tuskaista lottoamista. Heittopaikoilla ei minkäänlaisia opasteita, edes numerotolppia missään! Maapohjaisia heittopaikkoja sai arpoa, usein löytyi syvä potero mistä heittää, muutamalla väylällä piti viskaista ihan mutulla, esim. seiskalla... next tee -kylttejä ei missään ja niitä olisi kaivannut. Karttaa sai lukea jatkuvasti ja kun sekin olisi pitänyt paikkaansa... ainakin 8-väylä oli väärin merkitty. Nelonen ja vitonen olivat vaarallisesti aivan liian lähekkäin. Lisäksi vitosella ei kannata innostua heittämään liian kovaa tai muutoin Bomba-talon ikkunat helisee, muutoin siis turvaväli rakennuksiin riittävä. Voi huokauksien huokaus ja surkeuksien surkeus... surullista nähdä noin upealla paikalla Pielisen äärellä sijaitsevan radan kokonaisvaltainen alennustila. Rata kaipaisi perusteellisen rakenteiden päivittämisen tälle vuosituhannelle. Kaikki ainekset aivan upeaan rataan niin kylpylän vieraille kuin muillekin pelaajille olisivat miljöö etunenässä olemassa. Nyt tuollaista surkeutta pelatessa tuli onneton fiilis... ei näin, ei todellakaan näin! 1/5Hyvärilän frisbeegolfrata
Nurmeksen kaupungissa Matkailu- ja nuorisokeskus Hyvärilän mailla Pielis-Golfin ja Pielis-Areenan naapurissa Hyvärilän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (702m) ja B1-luokitus. Tämän lähes tasaisen puisto/metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät suht lyhyitä, kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle pidempi. Väylät eivät mitään vaativaa tekemistä tarjonneet, vaan suoraa heittoa korille oli tarjolla paljon. Ykkönen ja ysi täysin avointa nurmiväylää kovempiin tykityksiin. Väylät 4-6 menivät metsässä, muut puistomaisempaa tekemistä. Puita oli tiellä jonkin verran. Väylistä kasi oli ehdottomasti kaunein maisemiltaan. Kovalla tuulella kiekko karkasi päin oikealla olevaa rakennusta, mutta rakennuksen kunto oli sellainen, että saapi kiekoilla ihan hyvin moukaroidakin lisää monttuja. Kiekot löytyvät pääosin hyvin. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Heittopaikat betonilaattaa väylillä 1-3 ja 7-9. Metsässä päädytty jostain syystä maapohjaan, mitkä pahoilla montuilla. Korit laadukkaat dgp:t. Löytyi roskis ja huilipenkkejä. Jep. Kuitenkin sitten... isoin puute next tee -kylttien puuttuminen. Pisimmät siirtymät kolmoselta neloselle ja kutoselta seiskalle olisivat tarvinneet ehdottomasti kyltitystä. Heittopaikkojen tason vaihtelu harmillinen asia. Vesi, puiston laajat nurmialueet ja hienot rakennukset loivat hyvän ja miellyttävän miljöön pelata. Pitkiä heittoja hyvä treenailla ennen tai jälkeen kierroksen, kun tilaa on todella paljon. Hyvin aloittelijaystävällinen rata, missä on tilaa heittää eikä puut ole koko ajan rankaisemassa. Kuitenkin aika yksitotista puurtamista eikä radalta löytynyt yhtään ratamestarin kisällityötä, sellaista wau-juttua. Opasteiden ja heittopaikkojen puutteet verottavat arvosanaa vaikka normaalisti avoimet väylät saavatkin minut syttymään. Voisi joskus uudestaankin pelata, jos silloin ei kova tuuli kiekkoja ihan tämän päiväiseen tapaan riepottelisi... 3/5Valtimo DiscGolfPark
Nurmeksen kaupungin Valtimon taajaman Lokkiharjun ulkoilualueen mailla Valtimo DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (860m) ja B1-luokitus. Maltillisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi mukavasta ulkoilusta. Siirtymät lyhyet joten nopea kiertää. Metsäränniä oli tarjolla täällä ihan riittämiin, ahtautta ja kapeutta ja välissä hitusen väljempää. Suosikkiväylä oli vitonen mikä ylhäältä vasemmalle alas kaartaen poikkesi harmaasta väylämassasta edukseen. Rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ohjasivat hyvin eteenpäin. Löytyi roskis alusta. Viereisessä Lokkisaaressa tulipaikka, vessa ja uimaranta. Mutta... puutteita oli runsaasti. Heittopaikat osin jopa vaaralliset, sillä suurin osa oli kulahtaneita nurmilaatikoita missä korkeat reunat, olisivat kiireellisessä vaihdon tarpeessa! Vaikka 5-väylä olikin suosikki, niin samalla se oli myös inhokki. Väylän opaste ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja heittosuuntaa sai arpoa hyvän tovin. Lisäksi kutosen heittopaikka vaarallisesti aivan vitosen heittolinjan vieressä, mikä lie ajatuskatkos suunnittelijalle käynyt... Myös 3-väylän korin sijainnin ja heittosuunnan hahmottaminen vaikeaa, pitäisi ilmeisesti heittää vasemmalta kuntorataa kiertäen sillä suorempaa metsän läpi en kyllä linjaa hahmottanut. Rata oli maisemiltaan kaunis, siitä piti läheinen Valtimojärvi huolen. Vesi ei onneksi ollut kovin potentiaalinen riski heittojen kannalta, varsinkin, kun valitsee heittolinjat riittävän oikealta ja tilaa juuri kutosella ja ysillä oli onneksi riittävästi. Hieman sellainen hajuton ja mauton ja tylsä rata. Sellainen pikkunätti metsärata missä perinteistä metsäränniä tarjolla ihan riittämiin, vailla mitään wau-elämystä. Hyvin kauniit maisemat parasta antia. Ei kyllä kiirus uudestaan... 3/5Naissaaren frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Vaajakosken taajamassa Naissaaren frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää ( 506m ) ja C1-luokitus. Rata sisälsi vasta loppupään väylillä hienoisia korkeuseroja, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät olivat hyvin lyhyet ja väyläpituudet lyhyet, joten nopeasti radan todellakin kiertää. Väylät eivät mitään huippuvaikeaa tekemistä tarjonneet, mutta jokaisessa oli kuitenkin aina pieni, oma jujunsa ainakin puiden tai rakennuksien muodossa mistä johtuen suoraan korille heittäminen on aika haasteellista monin osin. Heittolinjat selkeät. Suosikkiväylä heti nro 1 mikä sijaitsee radan kauneimmalla paikalla ja olihan siinä niitä puitakin... Radan rakenteista koreja en tunnistanut, mutta hyväkuntoiset kuitenkin olivat ja ajoivat hyvin asiansa. Alussa oli hyvä infokartta, mutta valitettavasti joku vandaali oli sen mennyt kuitenkin sotkemaan spray-maalilla. Heittopaikat jo hieman siinä rajoilla, minulle menivät paikaltaan heittäjänä, mutta voisi kyllä piakkoin uusiakin. Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Löytyi löytökiekkolaatikko ja uimaranta. Naissaari muutoinkin hienoa ulkoilu-aluetta missä mm. kesäteatteri, kahvio, vanhoja puutaloja, Vaajakosken kanava ja vanha vesivoimalaitos sekä runsaasti viheralueita oleskeluun. Alue todella upea maisemiltaan ja miljööltään kaikilta osin. ABC Vaajakoski 3km päässä ja Pandan tehtaanmyymälään matkaa 2km. Mutta... itku sentään... yksi hitsin väylä koko radan pilata voi. Ratoja jo kohtalaisen paljon kiertäneenä en ymmärrä Naissaaren 5-väylää, en ollenkaan, vaikka kuinka yrittäisin päästä sisään suunnitelijan ajatuksiin. 3-väylä oli ensimmäinen mikä oikeasti meni rannassa, mutta se oli turvallista heittää, kun pystyi ottamaan reilusti heiton oikealle. Vitosella oikea puoli oli täysin tukkeessa pusikoista ja puista ja ainoa mahdollinen linja heittää korin suuntaan oli aivan nuollen rantaviivaa. Ensimmäisen heiton otin varovasti varmistellen, kun katsoin, että kiekon päätymiseen veteen oli valtava riski. Toinen heittokin oli tarkoitus heittää varoen, mutta nousi aavistuksen liian korkealle ja kaartoi liikaa vasemmalle ja suoraan veteen. Kauas rannasta Innovan midari ei singahtanut, mutta riittävästi kuitenkin. Rannassa vaikeakulkuista louhikkoa ja äkkisyvä alkaa heti kivien jälkeen. Oikeasti... tuon molskahduksen jälkeen ketutti niin paljon, että veri meinasi päästä paeta. Yksi midari on yksi midari, ei elämää suurempi asia. Mutta miksi ihmeessä väylä on linjattu niin, että veteen heittäminen on melkein todennäköistä? Itse ottaisin tuon väylän HETI pois ja siirtäisin sen muualle. Se, että saako tiiviissä saaressa sen mahtumaan jonnekin muualle, niin on sitten toki asia erikseen. Eli joko siirto muualle tai sitten yhtä väylää lyhyempi rata. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen joka kiekkonsa ko. väylällä hukkaa, vaikka varoa yrittääkin. Puhutaan varmasti helposti useista sadoista kadonneista kiekoista. Todella absurdia suunnittelua! Jep. Vaikka rakenteissa pieniä puutteita olikin, niin siltikin hieno rata ihan valtavan upeassa miljöössä, lähes kauneinta seutua mitä on reissuilla tähän mennessä nähnyt. Pelaaminen oli iso nautinto, mutta... se yksi väylä... muutoin olisi ihan heittämällä 5/5, mutta nyt fiilis jäi huonoksi. Fiilis olisi ollut kehno, vaikkei kiekko olisi uintireissulle lähtenytkään. 2/5Lieksa Disc golf
Hei! Kuten Tapio Virnes totesi, niin radasta on jäljellä enää 7 väylää, kolmonen ja ysi ovat poistuneet käytöstä. Katso lisää "lue lisää"-kohdasta.Muurasjärven frisbeegolfrata
Pihtiputaan kunnassa Muurasjärven kylällä koulun ja urheilukentän vieressä Muurasjärven FB rata. Radalla pituutta 8-väylää (620m) ja C2-luokitus. Huh-huh... harvoin voi näin lyhyen radan kiertämisen sanoa hapottaneen jalkoja, mutta nyt oli se hetki! Isoja korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi erinomaisesta kuntoilusta. Väylät olivat upean vaihtelevia ja taidolla suunniteltuja. Löytyi ylä ja alamäkeä, tasamaan pitkää liidätystä ja lyhyttä neppailua. Jokaisella väylällä oli joku jujunsa ja oli yksi vaativimmista pikkuradoista minkä on pelannu. Liian usein tällaiset pikkukylien radat menee pururadan reunaa tai urheilukentän ympäri tasamaalla, mutta ei täällä, ei todellakaan! Heittolinjat olivat väylillä pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 7, missä sai liidättää 150m urheilukentän poikki. 1-väylä myös komea missä liidätettiin kiekkoa montun yli ja vika kasi aika uniikki, pukuhuonerakennuksen (ikkunaton) yli heitettävä väylä missä kori jyrkässä rinteessä. Alussa oli koulun vieressä infokartta. Korit laadukkaat dgp:t. Korinuoletkin löytyivät. Heittopaikat puulaveria. Heittopaikkaopasteina puutolpan päässä väylän numero, osa kaatunut. Auton parkkeeraus koulun edustalle. Vieressä MeiJän Kauppa vieressä missä voi fribaturisti itteään tankata ja kaffekupin hörppästä. Puutteita... hmm... ei kyllä paljoa löytynyt. Tarkka spottaaminen täällä äärettömän tärkeää sillä koululaisia ja lenkkeilijöitä voi liikkua jokaisella väylällä. Kiekot löytyvät muutoin hyvin, mutta ykkösen ja kakkosen monttuväylillä saa spotata kiekkoa tarkkaan ettei kadota pitkään aluskasvillisuuteen sitä. Kakkosen vasemmalla puolen lähes heittolinjalla hiekkatie missä voi autoja liikkua. Vaikka rakenteet olivat hieman yksinkertaiset, niin monilta osin ajoivat asiansa. Väylät upeasti suunniteltuja ja vaikeita, korkeuseroja todella paljon. Kasassa oli aivan mahtavan radan ainekset. Melkein jäi harmittamaan, kun oli tätä hyvyyttä vain 8-väylää... Ihan ei yllä korkeimman arvosanan joukkoon tämä Muurasjärven rata, mutta todellakin voisi joskus pelata uudestaankin! Todellinen hyvänmielen rata! 4/5Pihtipudas DiscGolfPark
Pihtiputaan kunnassa Ritovuoren ulkoilualueen maastossa Pihtipudas DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (1694m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4400m. Tämän puru/metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta sillä korkeuserot olivat aika maltillisia ja siirtymät lyhyet. Pikkunätti rata missä ylä ja alamäkiä, mutta myös liidättämään pääsi yhdellä väylällä. Paljon mentiin pururadan hiihtouria, mutta välissä myös metsäisempiä väyliä mikä hyvä asia. Heittolinjat pääosin selkeät. 8-väylä poikkesi harmaasta väylämassasta pitkähkönä liidätysväylänä, tosin keskiosa väylää aika törkyistä mutavelliä. Rataa on vastikään uudistettu, joten toivottavasti juuri siksi rakenteissa puutteita. Infokartta (mihin muutokset tussattu) löytyi, mutta kaipaisi uuden kokonaan. Samoin next tee -kylttejä ei yhtään, korinuolia ja puihin maalattuja nuolia alkoi ilmaantua 5-väylän jälkeen, minkä jälkeen karttaa ei tarvinnut enää vilkuilla. Paljon uudistamista tuolta osin. Korit (+treeni x 1) hyvässä kunnossa ja iso plussa myös isoista teematoista. Heittopaikkaopasteet hyvät. Erikoismaininta penkeistä joita taisi olla likimain jokaisella väylällä. Plussaa myös opastekyltti isommalta tieltä. Löytyi roskis alusta ja 8-väylän vierestä laavu puineen. Arvosanaa laskee rakenteiden puutteiden lisäksi myös yksi ikävä suunnittelijan erikoinen. Yleensä sitä odottaa sitä positiivisesti massasta poikkeavaa ratamestarin herkkua... En tiedä mitä lie ajateltu, kun väylät 8 ja 17 oli sijoitettu vierekkäin. Kun kasia kiskaisee isolla kädellä alaspäin, niin samaa rinnettä pitäs heittää ylöspäin 17-väylällä. Ei kyllä pienen pientä järjen hiventäkään koko hommassa! Hyvin vaarallista touhua! Lopetus eli vika 18-väylä oli melkonen kummajainen 46 metrisenä. Olisi ansainnut hienomman lopetuksen rata ehottomasti. Muutoinkin sitä mietti, että eikö alueelle olisi mahtunut vieläkin pidempi rata mikä olisi vielä rohkeammin kulkenut metsässä. Ei huono, muttei missään nimessä hyväkään. Puutteita oli liikaa jotta olisi oikein jaksanut innostua. Tasapaksuja väyliä lopulta eikä yhtään todellista wau-efektiä päässyt syntymään. 3/5Niemilomien frisbeegolfrata
Leppävirran kunnassa maatilamatkailuyritys Niemilomien frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (433m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Niemilomien radan pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä hyvin tasaista oli. Siirtymät ja väylät lyhyitä, joten erityisen nopea pelata. Ei yhtä, varsinaista suosikkiväylää. Väylät eivät periaatteessa vaikeita olleet, lyhyitä ja suoria, mutta puut ja pensaat toivat kuitenkin vaikeuskerrointa. Heittolinjat pääosin ok, mutta muutamalla väylällä varsinkin korin lähiympäristö arvoitus mistä pitäisi heittää, ensin tilaa paljon ja sitten kori ryteikön/puiden peittämänä, esim ykkösellä. Ysillä taas heinikkomonsteria ihan riittämiin, ei sopinut kauniiseen miljööseen lainkaan, heittolinjaakaan ei ollut. Ykköstee oli haasteellista löytää. Laiturin kohdalla infokartta, jossa tosin vain koripaikat numeroimatta, ei merkittynä heittopaikkoja lainkaan, ei oikein riittävä. Heittopaikat olivat maapohjalla (enimmäkseen nurmi) ja heittopaikkaopasteina miljööseen sopivasti heinäseipäässä oleva metallinen numero. Korit oli rakentanut omametallipaja.com, mutta olivat kuitenkin ihan toimivat ja numeroitu. Niemilomien radan ehdottomasti parasta antia oli hurjan hieno miljöö vanhoine hirsirakkennuksineen ja vesikin oli koko ajan maisemallisesti läsnä. Lähes täydellinen, maalaisromanttinen ympäristö! Mutta... radan turvallisuus hieman arvelutti. Erityisesti kolmosella vaanii vasemmalla rakennuksen ikkunat ja oikealla vesi. Itellä pysyi heitto keskellä, pojalla karkasi veteen. Vitosella heitettiin rakennuksen kulmalta ison keinun ja penkkien yli. Lasisia, matalia lyhtypylväitä siellä täällä mitä sai varoa. Kiekon joutuminen veteen vaarana monella väylällä rakennusosumien lisäksi, joten heitot otettava aika varoen. Spottaus aivan välttämätöntä kuolleiden kulmien takia, varsinkin, jos alueella muita vierailijoita. Nyt oli hiljaista. Rata oli siis upealla alueella minkä kautta arvosana nousee itsellä kohtuulliseksi. Heittopaikat kuitenkin merkitty ja koritkin ihan toimivat. Rata pitäisi olla kuitenkin paljon väljempi ja kauempana rakennuksista. Rakenteiden halpuus ei ole ongelma, kunhan ovat toimivia ja täällä sekin puoli ok. Periaatteessa siis kasassa erinomaisen pikkuradan ainekset. Rakennukset ja vesi pakottivat kuitenkin varovaisuuteen mikä häiritsi. Ihan ok, turvallisuuspuutteistakin huolimatta. 3/5Rapilan puisto
Joroisten kunnassa koulukeskuksen ja keskustan välittömässä läheisyydessä "Rapilan puisto" niminen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 6-väylää (333m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Tämä metsäinen puistorata oli täysin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Väyläpituudet hyvin lyhyet ja siirtymät olemattomat, joten hyvin nopea kiertää. Väylät eivät mitään pro-iloittelua tarjonneet, mutta runsas puusto piti kuitenkin huolen, että vaikeuskerrointakin löytyi. Heittolinjat selkeät ja väylät hyvin hoidettuja. Suosikkiväylä nro 3 vesitornin vieressä. Rakenteista infokartta hyvä. Korit kisatasoa, mutta erilaisia. Veikein oli vikan eli 6-väylän Prodigyn kori minkä halkaisija paljon normia pienempi. Heittopaikkaopasteet ok, ainoastaan kakkoselta oli kadonnut jonnekin. Tosin hieman kulahtaneita olivat jo... Heittopaikat kuvituhkaa ja pahasti montuilla. Next tee -kylttejä ei tiiviillä radalla ollut, tosin ykköseltä kakkoselle siirtymä olisi voinut olla opastettu. Puistosta löytyi taukopenkkejä. Rapilan puistossa pelaaminen vaatii tarkkaa spottausta, sillä, vaikka väylät kunnossa, niin kohtalaista saniaismonsteria/heinikkoa oli väylien sivussa käytännössä joka väylällä. Spottaaminen tärkeää myös puistossa liikkuvien ihmisten takia. Radan turvallisuus silti ok. Ainoastaan 2-väylällä, jos heitto karkaa vasemmalle, niin autot ja talon ikkunat vaarassa, joten ei kiskaista sitte liian kovaa! Rata oli pikkunätti 6-väylänen erittäin hyvällä paikalla asuinalueen keskellä Joroisten keskustassa. Kaikki palvelut vieressä, S-market aivan likellä. Rata vaatisi kuitenkin rakenteiden puolesta yllä mainittuja korjauksia, niin olisi vielä pykälää parempi. Ei huono, muttei erityisen hyväkään, sellaista kohtuullista keskitasoa tällä hetkellä. Voisi joskus sopivan tilaisuuden tullen pelata uudestaankin. 3/5Tuupovaaran frisbeegolfrata
Joensuun kaupungissa Tuupovaaran taajamassa ns-talon, urheilukentän ja keskustan palveluiden vieressä Tuupovaaran frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (747m) ja B1-luokitus. Tuupovaaran rata sisälsi mukavasti korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät muuten lyhyet, mutta P-paikalta ykköselle ja ysiltä p-paikalle varsin pitkä siirtymä. Väylät olivat vaihtelevia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja tasamaata. Linjat olivat selkeät, joskin ahtaat, kuusi/mäntyränniä oli PALJON! Väylistä miellyttävin oli kutonen, massasta poikkeava leveämpi ränni hienoiseen alamyötäiseen. Rakenteet kokonaisuudessaan upeat! Infokartta löytyi alusta. Heittopaikat tekonurmea ja takuulla jokaiselle riittävän isot! Heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa myös ja erityismaininta poikkeuksellisenkin hyvistä next tee -merkinnöistä! Korit laadukkaat. Löytyi myös roskis. Mutta sitten... voi itku ja hammasten kiristys sentään! Radan teon selvänä päämääränä ollut selvästi ettei yhtään puuta saa kaataa ja se todellakin näkyi! Jopa ahdistavan ahdasta puuränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun. Hyvin tylsää ja mielikuvituksetonta suunnittelua. Radan toteutuksessa EI ikinä saisi olla tärkeimpänä ohjenuorana puiden kaatamattomuus, vaikka se kovasti jalo periaate toki onkin. Pelattavuus kärsii ihan tolkuttomasti. Todellakin moottorisahalle olisi radan varrella töitä ja PALJON! Ja nelonen ja vitonen väylinä liian likekkäin. Sääli, erittäin iso sääli. Rata sijaitsee miellyttävällä alueella ja tilaa riittää vaikka muille jakaa. Rakenteet esimerkillisen hyvässä kunnossa, jonka takia kohtalainen arvio. Useita kymmeniä tai jopa kolminumeroinen summa puita pois, niin sitten voisi tulla uudestaan. Sitä ennen en halua ahdistua uudelleen! 3/5Ilomantsin frisbeegolfrata
Ilomantsin kunnassa Parppeinvaaran urheilukeskuksen mailla Ilomantsin frisbeegolfrata. Radalla pituutta 12-väylää (1080m) ja B2-luokitus. Tämä pelto/puisto/kuntopolku rata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät olivat joko tasamaalla urheilukeskuksessa tai myötäilivät tarkalleen latu-uria. Metsäradasta ei voi oikein puhtaimmillaan puhua. Väylät kohtuullisen vaihtelevia, oli useampi reilu ylämäkin ja alamäkeäkin tasaisuuden lisäksi. Ei mitään liian helppoa tekemistä... Suosikki ehkä kolmonen tai 11 missä kummassakin heittotilaa reilusti. Siirtymät lyhyet. Infokartta oli pieni, mutta ajoi jotenkuten asiansa. Heittopaikkaopasteet rakenteiden parasta antia, myös Amexpon Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi laavu 12-väylän jälkeen. Pukuhuoneet ja vessa olivat sunnuntainakin auki. Mutta... se mutta. Heittopaikat olivat montuilla olevaa soraa. Lähtöpaikka hyvin vaikeasti löydettävissä, ei mitään ohjaavia opasteita missään. Löytyi lopulta liikuntahallin takaa, tenniskentän edestä. Next tee viitoitusta oli alkuun, mutta välillä loppuivat. Esim. 9 --> 10 siirtymässä sai oppailla ihan tosissaan. Vikan väylän jälkeen laavu minkä käyttö ja puut olisi pitänny varata kunnalta etukäteen, jep! Mutta sitten vielä lisää ja se pahin! Minua raivostutti eniten suurimman osan väylien ryteikkömonsterit mistä saikin kiekkoja etsiä tuon tuosta! Vitosen kiekonsyöjämonsterit olivat erityisen pahat, eikä myöhemminkään siis juuri helpottanut. Väylät itsessään oli hoidettu, mutta harvoin näkee noin ryteikköistä sivustaa missään. Seiskan heittopaikka ja kasin kori liian likellä toisistaan. Kun kasilta kiskaisee alamäkeen, niin ei näe onko alhaalla heittäjää. 12-väylän mandopelleily lähinnä huvitti. Jep! Ei jaksanut kyllä yhtään vähempää Ilomantsin rata innostaa. Ihan täydellisen saneerauksen tälle vuosituhannelle tarvitsisi rata. Jos vierustojen pusikko-ongelmaa ei voi muuten ratkaista, niin sitten rata kokonaan toiseen paikkaan! Ilomantsilaiset ansaitsisivat kyllä paljon paremman radan! 1/5Käsämän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Käsämän kylällä Ammattiopisto Luovin mailla Käsämän frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (688m) ja B3-luokitus. Käsämän metsärata oli enimmäkseen tasamaalla, ainoastaan väylät 4-6 tarjosivat edes hieman korkeuseroja. Väylät eivät mitään erityistä hienoutta tarjonneet. Eka väylä oli huonossa paikassa, sillä heittolinjalla joskus varmuudella autoja parkissa, turvallisuutta ei mietitty kyllä yhtään. Toka väylä hyvä ja avoin väylä. Sitten taas väylät 3, 8 ja 9 aika onnettomia väyliä missä raivaussahalle olisi töitä ja paljon. Väylät 4-6 kovasti irrallisena eri paikassa pitkällä siirtymällä höystettynä. Tokan väylän ohella suosikkeja kutonen minkä alamäkiränni olisi kelvannut minne tahansa kilparadallekin... vähän sellainen "Mikä ei kuulu joukkoon?" -väylä. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Alun infokartta kummallisen käpristynyt heti uutena. Korit olivatkin sitten radan mielenkiintoisin asia. Persoonallisimmat mitä ikinä koskaan missään nähnyt. En oikein tiedä, että olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa? Periaatteessa korit voivat olla halvatkin ja omametallipaja.com valmistajana, mutta jotenkin käytännölliset pitäis kuitenkin olla. Nämä eivät olleet... hyvänkin putin pysyminen korissa todellista tuuripeliä ja koriosan syvyys 2cm, lähes kirjaimellisesti. Joka ainoalla heitolla joku ketju irtosi pidikkeistään. Liekö olivat Luovin oppilaiden tekemiä? Idea sinällään ok, mutta toteutus ontui ja pahasti ontuikin! Next tee kylttejä ei yhtään ja lähes koko ajan sai arpoa jotta missä seuraava väylä mahtaa olla, varsinkin, kun samalla vilkaisulla saattoi nähdä useamman korin. Ehdottomasti olisi opasteita kaivannut! Kutoselle mennessä ja sieltä laskeutuessa portaat olisi erinomainen juttu saada rakennettua. Oppilastyönä? Rata sijaitsi Luovin alueen perimmäisessä nurkassa niin monen mutkan takana, että ohjaavat opasteet perille olisivat olleet paikallaan. Rata on uusi ja hyvin kehityskelpoinen, mutta tässä vaiheessa niin paljon ja isoja puutteita ettei sytyttänyt kyllä yhtään, vaikka kaksi hienoa väylää ( 2 ja 6 ) olikin. Ei ole minkäänlainen kiire mennä pelaamaan uudestaan. 1/5Uilon frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Uilon kylällä Uilon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (708m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2200m. Uilon metsärata oli täysin tasamaata, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen ja nopeasti kävikin lyhyiden siirtymien siivittämänä. Väylät olivat vaihtelevia, jopa liiankin jyrkillä leikkauksilla välillä. Ei mitään superhelppoa heittelyä missään nimessä. Linjat pääosin ok, tosin hieman puitakin voisi ottaa sieltä täältä pois. Ei suosikkiväylää. Alussa pieni infokartta. Heittopaikkaopasteet ok, tosin hieman kulahtaneita olivat. Laadukkaat korit radan parasta antia. Mutta... Rata on aivan liian tiiviillä alueella ja väylät likekkäin. Koko ajan saa olla tarkkana mihin näkyvillä olevista koreista kiekon heittää. Kiekkojen harhautuminen väärällä väylälle jopa todennäköistä. Next tee -keppejä oli jonkin verran, mutta viimein loppuivat ja kartan kanssa sai arpoa useampaan kertaan, jotta minne mennä, vaikka tiivis rata olikin... esim. seiskalta kasille. Kasilla heinää paljon niittämättä ja tarkkaan sai silläkin väylällä spotata, ettei kiekkoaan hukannu. Heittopaikat hiekkaa, montuilla. P-paikka postimerkin kokoinen, tosin tien vierustalle mahtuu autoja hyvin jonoon... Ei tämä mitään elämää suurempaa pelielämystä kyllä tarjonnut. Tasamaata, väylät yllätyksettömiä, puutteet rakenteissa ja turvallisuudessa, pusikoita raivaamatta. Hyvin tyypillinen pienen budjetin rata. Laatukoreihin panostetaan, mutta sitten huomataankin, jotta rahat on loppu ja muun radan osalta sitten käytettävissä 0 euroa. Pienillä muutoksilla saisi ihan kelpo radan. Noh... heittihän tuon. Ei tarvitse tosin koskaan tulla uudestaan. 2/5Paiholan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa Paiholan kylällä sairaalan läheisyydessä Paiholan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (807m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. WAU!!! Ei tahdo todeksi uskoa juuri heitettyä rataa. Ihan älyttömän upea kokonaisuus, ihan timantti kaikkien pelaamieni ratojen joukossa! Väylät olivat sellaista maisemien tykitystä, että oksat puista pois! Löytyi kaunista puistomaisemaa veden äärellä, esim. kakkonen kauniimpia väyliä koskaan. Nelosen kaunis vesitorniväylä ja kaiken kruununa upeaakin upeampi 6-väylä! Tuo montun reunalta alas heitetty väylä oli kenties hienoin ikinä! Seiska myös upea alamäkeen kiskaistava metsäväylä. Muutkin väylät hyviä ja selkeät heittolinjat. Väylät lähes pelkästään helpohkoja "suoraan korille" väyliä, mutta upeasti toteutettuna! Paiholan rata meni metsikössä ja puistossa ja sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät pääosin lyhyitä, 1 --> 2, 4 --> 5 ja erityisesti 6 -- > 7 pidempiä, muttei liian pitkiä kuitenkaan. Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen + treenikori ja pienet next tee -kyltit hyviä. Vesi maisemallisesti hienoa katsottavaa, kakkosella saa hieman varoa ettei kiekko karkaa veteen oikealle, muutoin ei mitään murhetta, ei huolta sen suhteen. Vieressä on kesäkahvio mikä tämän vuoden osalta on auki vielä elokuun loppuun. Kahvio hienolla, suorastaan upealla paikalla rannassa! Pihassa treenikori ja beach volley kenttä. Lampaita laitumella. Ja tukinuittoakin sattui olemaan oman käynnin aikana. Kahviossa leipovat aivan kaiken itse ja tarjonta todella monipuolista. Tuotteet maittavia ja palvelu pelaa. Kahvioon mahtuisi vielä esim. pieni käsityömyymälä. Hieno paikka, suosittelen käymään vaikkei pelaaminen kiinnostaisikaan. Paljoa ei kritisoitavaa löydy. 3-väylän sillan voisi korjata, nyt repsotti sen verran ettei uskaltanut siltä kohdin kävellä yli. 9-väylä hieman turhan ahtaassa rakosessa. Oikealla puolella asuinrakennus ja erityisesti penkkiryhmä vaaravyöhykkeellä, jos heitto lipsahtaa oikealle. Jos heitto taas lipsahtaa vasemmalle, niin ykkönen ja kakkonen sekä niiden välinen siirtymäpolku hyvin likellä. Mutta... en tiiä... tässä on nyt tullut hyvä tovi mietittyä ja pakko se on ääneen sanoa, jotta tämä oli 116. pelattu rata ja tästä tuli oma henk.koht. SUOSIKKI!!! Se on uskomaton suoritus 9-väyläiselle pienen pohjois-karjalalaisen kylän radalle. Aiemmin ykkösenä oli kuitenkin Tahkovuori ja kakkosena oma kotirata Puijo. Aika hulppeaan seuraan tunkeutui tämä Paiholan rata. Tämä frisbeegolfturisti on vuodatellut runsaasti onnen kyyneleitä. Tällaisia ratoja, oikeita timanttien timantteja on suorastaan liikuttavaa löytää näillä pelireissuilla. Ihan varmuudella ei ollut viimeinen käynti tällä radalla! 5/5Kontiorannan frisbeegolfrata
Kontiolahden kunnassa ampumahiihtostadionin ja entisen varuskunnan lähistöllä Kontiorannan frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää (2581m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6200m. Tämä metsärata ei väylien osalta sisältänyt juurikaan korkeuseroja, mutta pitkät väyläpituudet ja siirtymien korkeuserot takasivat sen, että hyvästä kuntoilusta kävi radan pelaaminen. Radan kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa! Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (kisa + treeni x 2). Löytyi lähtöpaikalta myös roskis ja löytökiekkolaatikko. P-paikka takuulla isoin mitä missään muualla. Ah-stadionilla vessoja. Uuron ABC muutaman kilsan päässä. Väylillä selkeät heittolinjat, oli avoimempaa väylää ja tiukempaakin ränniä. 9-väylä oli ainoa mikä poikkesi tasaisen harmaasta väylämassasta vasemmalle ylämäkeen kääntyvänä, joten se käyköön suosikista. Siirtymät lyhyet, ainoastaan 17 --> 18 hieman pidempi. Ratamestarin erikoinen löytyi Kontiorannassa väylältä nro 4 missä kori sijaitsi korkean puupöllin päällä. Jos lyhyempi immeinen, niin portaat oli kiekon hakuun. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, muutamalla väylällä hieman enemmän kiekkoja syöviä ryteiköitä. Rata oli kuitenkin tylsä kokonaisuus, hieman sellainen hajuton ja mauton. Siirtymillä sai kavuta rinteitä paikka paikoin jonkin verran, mutta väylät olivat ykköspoikkeuksia lukuunottamatta pelkkää tasamaata, lopussa sitten käännös aina johonkin suuntaan. Ei mitään helppoa tekemistä, mutta korkeuseroja kumpaankin suuntaan olisi kipeästi kaivannut! Next tee kylttejä ei ollut yhtään. Korinuolet ajoivat hyvin asiansa, mutta kutoselta seiskalle siirryttäessä ainakin lisäopastus olisi tarpeen. 11-väylän pituus ei ainakaan täsmännyt kartan kanssa. Suurin turvallisuuspuute 16-väylällä missä heittolinja menee likeltä 17-väylän heittopaikkaa, eikä mitään verkkoja tms. suojana. Tämä sikäli mielenkiintoista, sillä tilaa olisi ollut hehtaarikaupalla laittaa väylät väljemmin. Rata oli periaatteessa ihan hyvä ja rakenteet erinomaisessa kunnossa. Kuitenkaan ei sytyttänyt tylsyydellään. On helppo yhtyä muiden ajatuksiin siitä, että, jos rataa on tarkoitus nykyisestä laajentaa, niin väyliin pitää ehdottomasti saada lisää korkeuseroja ja monipuolisuutta, muutoin tylsyyttä tulee vaan lisää. 4/5Kangaslampi DiscGolfPark
Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun ja uimarannan läheisyydessä Kangaslampi MultiGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. MultiGolfPark on uusi konsepti mikä yhdistää samoille kentille frisbeegolfin, puistogolfin ja futisgolfin. Tällä kentällä neljä ekaa väylää multigolfia ja viisi seuraavaa frisbeegolfia. Konsepti soveltuu erinomaisesti juuri koulujen ja matkailukeskusten tms yhteyteen missä on otollista olla paljon aktiviteetteja tarjolla. Rata kierti nurmikentän vierustaa ja tasaista puistoaluetta, joten korkeuseroja ei ollut yhtään. Rata oli suht nopea kiertää, kun siirtymät lyhyet, neloselta vitoselle ja kasilta ysille hieman pidempi. Väylät olivat pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Yksi tiukempi metsäväylä oli joukossa. Suosikkiväylä nro 8, kauniilla paikalla rannassa ja reilusti heittotilaa. Uusi rata, joten rakenteet huippukuntoiset. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit nuolineen. Heittopaikkaopasteita tosin joku hitsin vandaali oli jo naarmuttannu ja tussannu! Löytyi roskis ja matkan varrelta myös kaunis uimaranta. Radalla vesi oli muutamilla väylillä kauniisti läsnä, miellytti silmää kovasti. Kiekkoa ei veteen asti saa kuitenkaan mitenkään kiskaistua, sen verran hyvin väylät oli suunniteltu. Kiekot löytyy hyvin vaikkei heitto linjalla pysyisikään. Mutta... ei hyvä, en tykännyt radasta. Neljä ekaa väylää tylsää tasamaata, vaikka avointa väylää sinällään kiva onkin heittää. Hajanainen kokonaisuus, missä väylät vähän siellä täällä ja tuolla ja siirtymiä turhan paljon. Next tee -opasteita ei missään ja jatkuvasti sai karttaa lukea neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille siirtyessä. Opasteita olisi ehdottomasti kaivannut. Olin isosti yllättynyt kuinka vähän erilaisuutta MultiGolf tarjosi Kangaslammilla. Ainoastaan 2-väylällä yksi seinämä esteenä. Aiheesta videoita katsoneena odotin jotain PALJON kekseliäämpää ja monipuolisempaa variaatiota neljälle ekalle väylälle. Tylsyys ja yllätyksettömyys vaivasi muutoinkin koko rataa kauttaaltaan. Uskon, että MultiGolfPark on erinomainen konsepti juuri kouluille ja moniin muihinkin paikkoihin ja, jotta nyt nähty ratkaisu ei varmuudella tarjonnut parasta mahdollista antia. Tällaisenaan ei kyllä itseään kiinnosta yhtään, kehitettynä ja monipuolisempana ehdottomasti jatkoon! Tänne ei tarvitse uudestaan vaivautua. 2/5Peltokankaan frisbeegolfrata
Kivijärven kunnassa Peltokankaan urheilupuiston kuntopolun lomassa Peltokankaan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 21-väylää (n.1940m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Rata sisälsi vain rantaväylien osalta enemmälti korkeuseroja, muutoin suht tasaista, joten jonnekin ulkoilun ja kuntoilun välimaastoon päästiin. Rata pääosin kuivaa mäntykangasmetsää ja kuntopolkuja, jossa pärjää hyvin pienemmilläkin kengillä sateenkin jälkeen ja kiekot pääosin löytyy hyvin. Väylissä pääosin ihan selkeät heittolinjat. Siirtymät lyhyet, paitsi 14 --> 15 (välissä yksi ylimääräinen täyteväylä) pidempi. Parhaimmat väylät löytyivät tosiaan rannasta ilmeisesti jonkin pienen laskettelurinteen kupeesta missä isot korkeuserot. Ensin 4-väylä teknisesti vaativana ylämyötäiseen, sitten oma lemppari 5-väylä vasemmalle kaartaen alamäkeen mäen päältä hulppeilla vesimaisemilla. Samalta mäeltä heitettävä 16-väylä myös hieno. Vesi maisemallisesti vahvasti mukana. Veteen asti kiekot eivät täällä harhaudu, vaikka kuinka heitto epäonnistuisikin. Infokartta löytyi rakennuksen seinästä. Heittopaikat välillä isohkot ja välillä paljon pienemmät, vaihteli maton koko paljon. 14-väylä oli jostain syystä maapohjalla. Heittopaikkaopasteet löytyivät, tosin kovasti kulahtaneina, poislukien 20-väylä mistä puuttui kokonaan. Korit hyvät ja laadukkaat, löytyi myös kaksi treenikoria. Vitosen jälkeen löytyi kota tulistelua varten. 15-väylän jälkeen hyvässä kunnossa ollut Kekkilän kompostikäymälä. Melkein, muttei kuitenkaan. Paljon oli myös puutteita. Vaikka next tee - kylttejä olikin, niin suurimmalla osalla väylistä sai ihmetellä, jotta minne suuntaan sitä pitikään mennä, paljon epätarkkuutta ja opasteiden vaillinaista sijoittelua, esim 1 --> 2, 15 --> 16 ja 16 --> 17 sai arpoa eniten minne mennä. Väylät välillä kovasti lähekkäin. Vaillinaiset opasteet takasivat, jotta 3-väylän jälkeen heitin 17-väylän, kun ei heti erhettään huomannu. 20-väylän vasemmassa reunassa todellinen puskamonsteri mistä ite etin kiekkoa melkein puoli tuntia ennenkuin löytyi kiveä vasten nojaamasta monsterin ulkopuolelta, tietenkin... mutta siis... miksi väylä tuollaisessa paikassa tai miksi väylän vasenta sivustaa ei ole raivattu? Turvallisuuskin radalla muutoinkin hieman kehno. Kaiken selkein turvallisuuspuute oli väylällä nro 8 minkä heittolinjalla oli 10-väylän heittopaikka, ei järjen hiventäkään, kun ympärillä oli metsää hehtaaritolkulla linjata väylät miten haluaa!!! Isolta tieltä olisi voinut olla opaste radalle, nyt tuli harhailtua hetki, kun navigaattori ohjasi hieman sivummalle. Ja mikä vielä melkein ärsyttävintä, niin radat tiedot vanhentuneet myös fgr:n osalta. Kyse siis jo 21-väyläisestä radasta missä väyläpituudetkin muuttuneet. Fgr:n väylätiedot/kartta, radan kartta paikanpäällä ja heittopaikkaopasteet eivät yhtään vastanneet toisiaan. Kaikissa kolmessa paikassa eri lukemat. Toivottavasti paikallinen frisbeegolfseura päivittää tiedot mahdollisimman nopeasti! Väylien pituudet mitattu aika suuripiirteisesti muutamilla väylillä, esim. 19-väylä tietojen mukaan n. 70m, mutta todellisuudessa jotain 90 - 100m välissä. Jep! Vaikka rannan kolme väylää olivatkin hienoja, niin silti ei nouse lähellekään suosikkiratoja. Metsäväylät tasapaksua, jopa tylsähköä puurtamista. Melkein jokaisen väylän jälkeen arpomista minne mennä. Turvallisuuspuutteet ja tietojen päivittämättömyys huonoja juttuja. Aihio kunnossa ja alue sopii hyvin lajille, mutta ison iso kasvojen kohotus olisi todellakin Kivijärvellä tarpeen Peltokankaan frisbeegolfradan osalta! 2/5Kinnulan frisbeegolf
Kinnulan kunnassa palolaitoksen ja hiihtolatujen naapurissa Kinnulan frisbeegolf. Pituutta radalla 18-väylää (1974m) ja AA3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Jonkin verran korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kohtuullisesta kuntoilusta. Siirtymät lyhyet ja korinuolilla hyvin opastetut, joten rata oli nopea kiertää, karttaa ei vilkuilla kertaakaan tarvinnut. Väylät olivat vaihtelevia, löytyi ylä ja alamäkeä, tasaista, tiukempaa väylää ja todella avointa heittotilaa kuten vikalla väylällä. Heittolinjat koko ajan selkeät. Väylistä suosikki nro 6, hieno montun yli heitettävä. Myös nro 13 poikkesi massasta edukseen. Radan rakenteet hyvin alkeelliset. Infokartta rakenteiden parasta antia. Heittopaikkojen nurmimatto pieniä plänttejä, osilla väylistä tosi muhkuraisia ja suoraan maahan lätkittyjä. Heittopaikkaopasteet periaatteessa ihan riittävät, mutta tosi moni oli kaatunut, osa revitty ja osa muutoin vain kulahtaneita. Korit valmistanut omametallipaja.com ja alkeellisimmat mitä tähän mennessä 18-väyläisellä tavannu, tosin hyvin toimivat ja kiekot jäivät kuitenkin mukavasti koriin. Next tee -kylttejä ei ollut, mutta korinuolet ajoivat asiansa hyvin tiiviillä radalla. Opasteesta isommalta tieltä iso plussa! Avoimesta mäntykangasmetsästä ja hiekkapohjaisilta latu-urilta kiekot löytyivät helposti. Lukitsematon löytökiekkolaatikko löytyi. Alusta löytyi myös kota tulisteluun. Radan turvallisuus oli kehnonpuoleinen. Väylät olivat osin liian lähekkäin ja kiekoilla isona vaarana eksyä naapuriväylälle useissa kohdin. Nyt ei muita pelaajia näkynyt, mutta turvallisuuspuute siltikin iso. Ei kunnollista p-paikkaa, kun palolaitoksen pihaan ei voinut pysäköidä. Tien varteen tosin mahtui ihan hyvin. 4-väylän oikealla sivustalla pieni lukittu aitaus mihin tietenkin onnistuin oman kiekkoni nykäsemään. Onneksi meni sen verran reunaan, jotta kepin ja aidan alareunan kampeamisella sai kiekon pelastettua, huomioikaa kuitenkin tuo. Tänään väylä nro 15 piti jättää kokonaan heittämättä kaivuutöiden takia. Nro 16 muutaman metrin lyhennettynä, niin vältti kolarin kaivurin kanssa. Vika väylä nro 18 sijaitsi myös kaivutyömaalla ja teematto oli revitty irti, muutoin oli pelattavissa. Nuo työt lienevät kuitenkin vain lyhytaikainen haitta. Mitä pidemmälle pelasi, niin sitä enemmän radasta tykkäsi, kaikista jopa isoista puutteista huolimatta. Väyläsuunnittelu oli onnistunut niin täydellisesti, että muut puutteet harmittivat siis tavanomaista vähemmän. Kaikki rakenteet olivat kulahtaneita ja vanhoja, vaatisivat pikaisen päivityksen nykyaikaan. Lisäksi radan turvallisuuden parantamisessa paljon työtä. Nyt jo hyvä, mutta päivitettynä suosikkiratojen listalle hyvin helposti! Kannatti tulla! 4/5Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungissa Keski-Palokan koulun frisbeegolfrata. Pituutta 6-väylää (212m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Tämän lähes tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. 35m väyläkeskiarvo ja lyhyet siirtymät takasivat sen, jotta todella salamavauhdilla saa kierrettyä. Väylät olivat lyhyitä, mutta haasteellisia alkaen jo ykkösen ylämäestä. Kaikilla väylillä oli taitavasti puut jätetty ja korit sijoiteltu niin, jottei suoraa heittoa korille ollut tarjolla kertaakaan. Sanoisin, jotta nerokkaasti suunniteltu koululaisille äärimmäisen hyvä rata! Omaa suosikkiväylää en tasaisista väylistä osaa sanoa, mutta kokonaisuus oli hyvä. Kummun päältä tuli treenattua hetki pituusheittoa, joten venyy alue hyvin myös treenaamiseen. Korit laadukkaat dgp:t ja ihan ok kunnossa. Infokartta löytyi ekalta heittopaikalta hiekkakentän kulmilta. Heittopaikat vielä ihan riittävän hyväkuntoista tekonurnea. Kaupungin palvelut ihan likellä, mm. iso ABC Palokka kilsan päässä. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei oltu merkitty mitenkään. Edes puutolppa missä väylän nro, niin olisi ihan siisti ratkaisu, valmistuisiko koulun käsityön tunneilla? Next tee kylttejä ei ollut mikä ainakin kolmoselta neloselle siirtyessä aiheutti pientä harhailua. Tämä oli todellinen hyvän mielen rata heittää. Sopii kokeneemmallekin konkarille hyvin harjoitteluun ja bongattavaksi. Normaalisti opasteiden puute häiritsee enemmän, mutta nyt sitä ei jaksanut harmitella. Ehdottomasti paras koskaan heittämäni minirata, milloin tahansa voisi ottaa uusiksi! 4/5Hiiska DG
Jyväskylän kaupungissa Hiidenjärvellä Hiiska DG. Radalla pituutta 18-väylää (2307m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Tämä hiekkakuopparata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta kuntoilusta kävi pitkän radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet (ainoastaan 10 --> 11 pidempi) ja next tee opastus täydellisen hyvä, joten pitkäksi radaksi yllättävänkin nopea kiertää. Rata on maksullinen. Kierros maksaa 5e/hlö ja kausi 50e/hlö. Tuon hinnan maksaa mielellään pelaamisesta, jos kaikki on kunnossa ja Hiiskassa todellakin oli! Huomaa, että radasta pidetään hyvää huolta ja yksityiskohtiin panostetaan. Rakenteet hipoivat täydellisyyttä. Heittopaikat huippukunnossa. Ekalla väylällä betonilaattaa ja muualla muovimattoa. Kertaakaan en ole törmännyt noin hyväkuntoisiin mattoihin mitkä on asennettu suoraan maahan. Heittopaikkaopasteet joka puolella hienot ja kunnossa. Infokartta, korit (kisa + treeni x 2), löytökiekkolaatikko, roskikset, jokaisen teen katuharjat ja lukuisat penkit kunnossa! Löytyi vessaa ja kaksi tulipaikkaa. Lisäksi isommalta tieltä opaskyltti mikä hyvin harvinaista, siitä iso plussa!! Väylät on vaihtelevia ja heittolinjat selkeät. Osin tilaa on vähän, mutta avoimempaa ja pidempääkin väylää kyllä riittää heitettäväksi. Kiekot löytyivät yleensä helposti. Rata sijaitsee tiiviillä alueella, joten väylätkin lähekkäin. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta nro 13 puuränni erottui edukseen. Kovin paljon kritisoitavaa ei ollut, mutta ihan suosikkiratojen joukkoon ei pääse, vaikka arviointi hyvä onkin. Rata oli kuitenkin aika yllätyksetön lopulta. Ei löytynyt hiekkakuopparadoille yleensä tyypillistä, kaunista alamäkiliidätystä, vaikka sitä koko ajan odottikin. Väylätkään eivät lopulta mitään wau-efektiä saaneet aikaan, sellaista perushyvää ja näppärää tekemistä. Korkeuserojakin olisi kaivannut vielä hieman enemmän. Lisäksi radan turvallisuus vähän huolettaa. Aika helppo on viskata heitto naapuriväylälle ja erityisesti, kun lähdet korilta kohden seuraavaa heittopaikkaa, niin kävelet melkein huomaamattasi jonkun heittopaikan vierestä, joten törmäykset mahdollisia. Tuli ihan snadisti mieleen, että onko tungettu liian pitkä rata liian pienelle alueelle... Voisi milloin vain heittää uudestaankin, vaikkei ihan suosikkien listalle pääsekään! 5/5Liikuntapuiston frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungin keskustan likellä Liikuntapuiston (mm. jalkapallo ja hiihtoladut) frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (1903m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5500m. Tämä metsärata tarjosi mukavasti korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet ja erittäin hyvin opastetut. Väylät suorastaan häkellyttävän vaihtelevia, jokaiselle löytyy varmasti jotain. On pitkää avoimempaa väylää, löytyy tasamaata, loivaa ylä ja alamäkeä. Amatööri tykkää, kuun puut ei jokaisella väylällä kiusaa... Heittolinjat hyvät. Suosikkiväylä nro 7, loiva alamäkiliidätys missä puut kiusallisesti pelissä. Ysin ylämäki, kahdentoista kallioinen ylämäki ja vikan pitkä avoimempi väylä mukavia myös. Väylät menivät osin kokonaan metsässä, osin ylitettiin kuntopolku ja osa oli kokonaan kuntopolullakin, sopivassa suhteessa kaikkea. Kallioista monin paikoin. Kiekot löytyivät pääosin hyvin, mutta ite erin 13-väylällä hyvän tovin kiekkoa, joten hukkaantuminen on aina mahdollista. Heittopaikat hyvässä kunnossa ja takuulla riittävän isot. Heittopaikkaopasteet hyvät. Korit hyväkuntoiset. Löytyi muutama roskis. Erityismaininta runsaasta penkkien määrästä, löytyi enemmän kuin mistään radalta tähän mennessä, superhieno juttu! Sisälsi pari ratamestarin erikoista eli 5-väylän korin alusta ja 16-väylän mandoportti mitkä kumpainenkin hienoja. Muutamat mandot ok, mutta ob-kepitykset taas vähän niin ja näin. Paljoa ei radalla korjattavaa ole, mutta jotain kuitenkin. Infokartan ja väyläopasteiden tiedot eivät täsmänneet lainkaan. Ehkä radalla on tehty vastikään muutoksia, mutta tietojen pitäisi ehdottomasti olla kunnossa niin radan infokartassa kuin myös fgr:llä, iso miinus tuosta. P-paikalta pitäisi olla jonkinlainen opaste kohden ykkösväylää. Nyt piti kuikuilla, jotta missäköhän mahtaa aloituspaikka olla ja mentävä hieman mutu-tuntumalla. Ei siirtymä pitkä ole, mut kuitenkin. Mukava oli pelata, mutta kartan paikkaansapitämättömyys aiheutti närästystä sen verran, että yksi pinna lähtee arvioinnista pois. Muutoin siis upea rata ja yksi monipuolisimmista mitä koskaan pelannu. Voisi hyvin pelata uudestaankin! 4/5Kangaslammen leirikeskuksen rata
Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskuksen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Rata ei kovin merkittäviä korkeuseroja sisältänyt joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät todella lyhyet, joten nopea kiertää. Väylissä hieman vaihtelua ja löytyi selkeät heittolinjat. Radan erikoisuutena kolme samankaltaista, mutta silti kovin erilaista kapeaa puuränniä, eli kolmasosa radan väylistä.. Moni voisi pitää noita tylsänä, mutta minä tykkäsin. Suosikkiränni väylä nro 4. Infokartta, teeopasteet, korit ja taukopenkit hyvässä kunnossa. Heittopaikat vaihtelivat yllättävän paljon, välillä oli suoraan maassa oleva kupruileva matto, välillä kuopalla oleva korotettu tee ja välillä sitten ihan hyväkin heittopaikka. Minulle välttivät hyvin. Tiiviillä radalla ei next tee kylttejä kaivannut. Korinuolet ohjasivat riittävästi. Rata oli miellyttävää, kuivaa mäntykangasmetsää, josta harhautuneet kiekot eivät helpolla jää kadoksiin. Leirikeskuksen penkit erinomaisia evästelyyn Kangaslammen kauniissa vesimaisemissa. Sumiaisissa ja Suolahdessa lähimmät tankkauspaikat (ihmiselle) n. 10km päässä. Radalla ei ollut mitään merkittäviä puutteita. Heittopaikat osin siis kulahtaneet, mutta menivät juuri ja juuri. Vitosen ja seiskan ob:t täysin turhaa kikkailua, vaikkei toki amatöörin niistä kauheasti tarvitsekaan välittää. Aavistuksen yllätyksetön, jotenkin olisi toivonut vielä vaihtelevempia väyliä ja enemmän korkeuseroja. Kauniiseen metsämaastoon olisi mahtunut pidempikin rata. Mukavata oli pelata ja voisi hyvin mielellään ottaa uusinnankin joskus... 4/5Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata
Äänekosken kaupungissa Sumiaisten taajaman koulun, kirjaston ja uimarannan lähellä Sumiaisten Kukkokallion frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (694m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Sumiaisten metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten kevyehköstä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata oli nopea kiertää, sillä siirtymät lyhyet ja väyläpituudet kohtuullisia sekä myös next tee -opastus kunnossa, niin ei tarvinnu yhtään arpoa minne mennä. Rakenteet hyvässä kunnossa pääosin. Infokartta hyvä. Heittopaikat yksiä isoimmista mitä nähnyt, ei ainakaan niiden koosta jää heiton onnistuminen kiinni! Heittopaikkaopasteet kunnossa paitsi ykkösellä ei kylttiä näkynyt missään. Korit hyvälaatuiset. Vitosen heittopaikan suojaksi rakennettu puuaita hyvä ratkaisu. Rata tarjosi perushyvää metsäväylää seitsemän väylän verran ja sitten kaksi avoimempaa. Metsässä oli väylillä kauniita isoja kiviä mitkä miellyttivät silmää. Väylissä oli riittävästi haastetta ilman, että oli parin turhan mandon lisäksi sorruttu suurempiin kikkailuihin, ei liian vaikeita. Heittolinjat selkeät. Mutta sitten... Kuusi ekaa väylää oli hyvä fiilis ja radalle oli tulossa arvioinniksi 4/5. Sitten tuli seiska ja kasi väylät mitkä saivat kirjaimellisesti kihisemään kiukusta. Sellaista heinä ja pusikkomonsteria näillä muutoin puista vapailla avoimilla väylillä ettei tosikaan! Hyvällä tuurilla kiekko ei hukkunut. Jos ei tuollaisten pusikoiden niittäminen innosta, niin mieluummin rata jonnekin muualle tai ainakin nuo kaksi väylää HETI pois! Sokkoväyliä oli useampi missä korien liputuksesta huolimatta koreja ei heittopaikalta nähnyt. Ei hyvä. Esim 9-väylän poistumiseen olisi portaatkin voinut olla. Kun asioita ei ajatella, niin joku työmiesjampesteri oli rykäissyt traktorin peräkärrinsä kanssa keskelle ykkösen heittolinjaa... sitte heitettiin vaan rohkeasti traktorin yli. Ja pienenä huomiona sekin, että ainakin Kuopiosta tullessa sai ajaa 10km sellaista perunapeltoa muistuttavaa hiekkatietä ettei tosikaan. Pahimpia mitä pitkiin aikoihin ajannu. Oisko aika kaupungin tehdä asialle jotain? Jep! Täällä tuli paha mieli kahden surkean väylän takia. 7-väylää kuitenkin hyviä, vieressä uimarantaa ja kirjastoa. Tsekata kannattaa myös viereinen kyläkauppa ja kahvio, joten palveluita kyllä oli. Tällaisenaan ei kiire koskaan takaisin ennenkuin seiska ja kasi on laitettu kuntoon! 2/5Pieksämäki DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajamassa Pieksämäki DiscGolfPark. Pituutta radalla 6-väylää (412m) ja D1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei merkittäviä korkeuseroja tarjonnut, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Väylät hyvin lyhyitä ja siirtymät olemattomat, joten erityisen nopea kiertää. Väylät olivat hyvin helppoja ja suoraa heittoa korille oli tarjolla koko ajan kakkosväylää lukuunottamatta. Suosikkiväylä heti ykkönen, jossa puut hieman pelissä mukana ja mikä oli turvallisuuden kannalta mielekkäin heittää. Väyliä 3-6 oli periaatteessa ihan kiva heittää, kun tilaa oli vaikka muille jakaa. Alun infokartta ok, samoin heittopaikkaopasteet ja korit. Next tee -kylttejä ei ollut, muttei niitä tiiviillä radalla korinuolien lisäksi kaivannutkaan. Mutta... Radan ja alueen käyttäjien turvallisuus retuperällä. Väylät 3-6 aivan liian lähekkäin, kiekot eksyvät erittäin helposti naapuriväylälle. Kolmosväylältä heitettäessä iso riski, että kiekko karkaa oikealle lähiliikuntapaikalle, jolloin sen käyttäjät vaarassa. Kakkosväylä heitettiin sokkona vallin yli puiden keskelle. Ihan ok väylä, mutta vallin toisella puolella näkymättömissä kolmosen heittopaikka, joten spottaus täysin välttämätön. Nämä puutteet eivät kunnolla konkretisoituneet tänään, kun oli hyvin hiljaista. Kun alueella enemmän frisbeegolfaajia ja muita käyttäjiä, niin pitkääkin odottelua luvassa ja kenties joutuu jättämään jonkun väylän välistäkin. Periaatteessa oli siis kiva heittää avoimia väyliä missä puut eivät rankaise ja maisemat ihan miellyttävät, mutta em. puutteet hyvin isoja. Ei tarjoa minusta edes aloittelijalle onnettoman turvallisuuden takia kunnollista suorituspaikkaa. Alue ei ehkä ihan optimaalisin frisbeegolfille. Itse siirtäisin radan jonnekin parempaan paikkaan. Huomioikaa tosiaan myös, jotta korit ovat ykköstä lukuunottamatta talviaikaan aika pitkän aikaa pois käytöstä pulkkamäen takia. Ei kiire uudestaan. 2/5Frisbeegolf Virtasalmi
Pieksämäen kaupungissa Virtasalmen taajaman pururadan läheisyydessä Frisbeegolf Virtasalmi. Radalla pituutta 9-väylää (777m) ja B1-luokitus. Tämän metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juurikaan ollut. Siirtymät ihan kohtuulliset ja hyvin next tee -kylteillä viitoitetut. Väylillä selkeät heittolinjat, vaikka puiden karsimisen tarvetta oli. Ei suosikkiväylää. Radan rakenteet kohtalaisessa kunnossa. Alun infokartta muutoin ok, mutta väyläpituudet sieltä sinnepäin, ainakin kakkosella ja vitosella ihan jotain muuta mitä kartta kertoi. Olisiko aika päivittää kartta kuntoon? Heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta ihan toimivat, tosin yksi lojui maassa. Heittopaikat persoonalliset... kapeaa kynnys/kuramattoa mitkä ihan kohtuudella menivät kuitenkin, varsinkin, kun itse ei vauhtia ota. Korit nuolineen parasta osaa radassa, laadukkaat dgp:t. Mutta sitten että jotta... mistä aloittaisi... Eka väylä hoitamaton viidakko mihin heippa kiekot, jos ei spottaus tarkkaa. Niittokonetta tarvittaisiin ja rankalla kädellä! Kamala väylä! Kun oli toipunut ykkösen ahdistuksesta, niin ahdistus muuttui järkytykseen kutosväylällä. Kaikkien surkeiden väylien esikuva ja ilmentymä. Ensin näyttää, jotta heittotilaa on runsaasti, mutta sekä oikealla että vasemmalla odottaa sellaiset ryteikköojavesipuskamonsterit että harvoin tuollaista näkee. Tämä tajuttiin vasta, kun pojan kiekko feidasi vähän oikealle. Erittäin hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin kiekko pitkän etsinnän jälkeen. Vitosen heitto osin sokkona ja kutosen heittopaikka aivan liian likellä. Kutoselta seiskalle siirtymä peräti kahden edellisen väylän linjaa pitkin! Väyläsuunnittelu radalla täysin pielessä. Ykkösväylän pitäisi joko huoltaa paremmin tai siirtää jonnekin muualle. Kutosväylä deletoituisi mahdottomana heittää minun papereissa samantien. Muutkin yllä luetellut puutteet lähinnä kiukustuttivat. On hankittu huippukorit, mutta sitten kaikki muu onkin mitä on... Kaiken ei tarvitse missään nimessä olla isoa ja kaunista ja olen pelannut useita pienelläkin rahalla tehtyjä hyviä ratoja. Väyläsuunnittelun surkeus teki tästä huonon radan. Muutama kohtuullisen hyvä metsäväylä ei tilannetta juuri parantanut. Sääli. Tänne en tulisi uudestaan pelaamaan vaikka Virtasalmella joskus asuisin. 1/5Jussin frisbee
Juuan kunnassa Nunnanlahden kylällä Jussin Frisbee. Pituutta radalla 20-väylää (1043m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1500m. Tällä hyvin lyhyellä puisto/metsäradalla mittaa vain hieman yli 1000m, joten erittäin nopea kiertää, minulla meni 55min. Ei korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli pelaaminen. Tämä oli Kaavin Mikkalan maalaistalon ohella uniikein frisbeegolf-kokemus koskaan. Rata sijaitsee Juhani Ryynäsen ja hänen naapurinsa tiluksilla. Ryynäselle pitää soittaa aina ennen pelaamista sillä tosiaan pihapiirissä kuljettiin. Lisäksi ratakarttaa ei olemassa, joten isäntä lähti kierrokselle mukaan, muutoin ei pelaaminen olisi onnistunutkaan, kun väylien järjestystä ei olisi mitenkään itse hahmottanut. Niin... karttaa ei ole. Heittopaikat maa-alustalla, pääosin nurmea, merkitty laudanpätkällä. Heittopaikkojen numerointia tai opastusta ei ole, ainoastaan laudanpätkä aina edellisen väylän korin rinnalla. Siirtymät siis 0m koko radalla yhteensä. Korit halvat ja hennosti ketjutetut, mutta ajoivat asiansa ihan hyvin. Ei yhtään next tee -kylttiä, mutta opas siis tuleekin aina mukaan. Turvallisuus radalla hieman ontuva. Kaksi väylää menee Kuhnustantien (hiekkatie) yli, joten spottaus niillä ainakin pakollinen. Lisäksi yksi väylä ihan likellä vanhaa saunarakennusta jonka ikkunaan kohtalaisen helppo osua. Kiekkojen hukkumiseen aika iso riski muutamalla väylällä, sillä hyvin hoidettujen väylien sivustoilla vaani aika sankat pusikkomonsterit. Väylät pääosin helppoja, suoraa heittoa korille. Taka-10 oli hieman haastavampi. Miljöö kuitenkin kaunis ja hyvin hoidettu, nurmi lyhyttä. Avointa lyhyttä väylää oli mukava heittää eikä täällä vaikeampia väyliä kaivannutkaan. Ratana Jussin Frisbee ei tarjoa mitää isoa elämystä lyhyydellään, helppoudellaan ja puutteillaan. Kuitenkin itselle tämä oli iso kokemus kokonaisuutena ja Juhani Ryynänen persoonallinen ja oikein mukava mies, jolle pitää hattua isosti nostaa, jotta on Nunnanlahteen tällaisen liikuntapaikan omalla kustannuksellaan rakentanut. Tällaisille hyvän mielen radoille on mukavaa tulla pelaamaan. Ei kaiken tarvitse aina niin hienoa ja kallista ollakaan, jotta pelaamisesta voi nauttia. Ja minä nautin! Ottakaahan puhelin rohkeasti käteen ja ottakaa Jussille puhelu ja valmistautukaa monilla tavoin ainutlaatuiseen frisbeegolf-elämykseen! 3/5Taivaanpankon frisbeegolfrata
Juuan kunnassa Taivaanpankon hiihtokeskuksen mailla Taivaanpankon frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (991m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3700m. Tämä hiekkakuoppa/metsärata sisälsi jonkinmoisia korkeuseroja, joten jopa kuntoilun puolelle meni kiertäminen. Siirtymät kohtuullisia, ainoastaan kolmoselta neloselle hieman pidempi. Väylät hyviä ja monipuolisia, 9-väyläiseksi poikkeuksellisenkin pitkiä. Oli liidätystä alamäkeen ja kapeampaa väylää sekä ylämäkeä, ei mitään helppoa suoraan korille heittämistä ilman esteitä. Hyvää treeniä myös kokeneemmille pelaajille. Liidätysväylistä suosikki nro 5, kaunis alamäki vasemmalle kaartaen. Myös nro 6 hyvä sekä montun/supan yli heitettävä nro 2. Myös vika eli ysi tarkkaa heittoa vaativa mukava metsäväylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin, tosin varsinkin vitosella spottaaminen ihan tarpeellista. Kaikki rakenteet kiitettävässä kunnossa. Infokartta ( x 2 ), löytökiekkolaatikko, korit (treeni ja kisa nuolineen), heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -viitoitus. Löytyi myös penkkejä ja roskiksia sekä alusta myös vessa. Joskus ollut kävijävihkokin pelaajamäärä seurantaa varten arvottavine tavarapalkintoineen, mutta nyt oli se laatikko tyhjä. P-paikka vähän kummallinen. Ensin isohko p-alue missä infotaulu, siitä 400m eteenpäin ja toinen infotaulu ja p-alue ja eka heittopaikka, voipi valita kummalle ajaa. Ekaltakaan siirtymä ei mikään mahdoton. Kaikki ei täälläkään ollut ihan kohdillansa. Kutoselta seiskalle siirtymä osin kutosen väylää pitkin, erittäin huono ratkaisu kun kutoselta viskotaan pitkiä heittoja mitkä helposti karkaa. Nämä väylät liian lähekkäin. Seiska muutoinkin radan surkein, osin siis liian likellä kutosta, mutta heittolinjat puuttuivat täysin ja pöpelikköä riitti vasemmalla. En ymmärrä yhtään suunnittelijan logiikkaa tuon väylän osalta. Kolmosella ja ysillä aivan turhat oopeet, joilla suojellaan pururadan käyttäjiä, mutta vaikeutetaan turhaan heittämistä, kun näkyväisyyttä riitti vaikka muille jakaa. Taivaanpankon rata oli oikein mukava ja vaihteleva 9-väyläinen missä kaikki rakenteet kunnossa. Liidätysväylistä aina plussaa fiiliksen ja maisemien tähden. Kutosen ja seiskan huono väyläsuunnittelu ja turhat oopeet alentavat hieman muutoin hyvän radan arviointia. Voisi pelata milloin vain uudestaankin! 4/5Vuorilammen frisbeegolfrata
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Vuorilammen frisbeegolfrata (vieressä 18-väyläinen Laajavuori DiscGolfPark). Pituutta radalla 9-väylää (486m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän lyhyen ja tiiviin metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei juuri ollut. Aikaa kului hyvin vähän. Väylät olivat helppoja suoraan korille heittämistä, mutta muutamalla väylällä myös vaikeuskerrointa mukavasti, esim. vikalla ysillä mikä oli ehkä niukalti tasalaatuisista väylistä suosikki. Rakenteet hieman ränsistyneemmät kuin viereisellä radalla, mutta kuitenkin ihan kelvolliset vielä. Infokartta oli turhan pieni moniste ilmoitustaululla. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet ok. Korit (kisa ja harkka) hyvässä kunnossa. Next tee -kylttejä muutama. Laajavuoren palvelut (ravintola, frisbee-market, seikkailupuisto, alamäkipyöräilijöiden rata yms) hyvin äärellänsä. HUOM! Rata on maksullinen ( 3e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Hieman kulahtanutta mutta siltikin ihan toimivaa. Rata helppo, kuten vasta-alkajien radan pitääkin olla. Ei tarjoa oikein haasteita, ei hienoja maisemia ( perus metsää) eikä oikein muutakaan. Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta outo juttu. Pelasihan tuon läpi eikä huono mitenkään varsinaisesti ollut. Ei kuitenkaan kiire uudestaan pelaamaan. 3/5Laajavuori DiscGolfPark
Jyväskylän kaupungin Laajavuoren laskettelukeskuksen mailla Laajavuori DiscGolfPark (vieressä Vuorilammen frisbeegolfrata). Pituutta radalla 18-väylää (2008m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Pojan kanssa pelaamassa. No huh! Olipahan raskasta! Tämän laskettelukeskus/metsäradan kiertäminen oli todellista rankkaa hikikuntoilua! Aivan hurjat korkeuserot! Tähän mennessä jyrkin siirtymä millään radalla tuli koettua Laajiksen väylältä nro 11 väylälle 12 mentäessä. Sen verran hapotti, että hyväkuntoisenkin piti hetki huilia, jotta jaksoi jatkaa heittämistä. Siirtymät muutoin lyhyitä ja hyvin opastettuja. Väylät olivat vaihtelevia, alussa avointa heittämistä ja lopussa hienoa liidättämistä. Välillä hyvinkin tiukkaa metsäväylää oli tarjolla. Välillä lyhyttä, jyrkkää ylämäkeä ja kaarroksia moniin suuntiin. Heittolinjat aina selkeät. Vaativuudesta huolimatta väylät ei kuitenkaan amatöörillekään liian vaikeita. Suunnittelija onnistunut työssään erinomaisesti! Radan rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit (harkka ja kisa, nuolet muutamissa), next tee -kyltit ja muutamat portaat sekä taukopenkit hyvät. Suosikkiväylät kolme viimeistä, hienoja alamäkiliidätyksiä. Myös nro 12 oli hieno raskaan kipuamisen ja maisemien jälkeen. Maisemat olivat monella väylällä aivan mahdottoman upeat, vetävät hyvin vertoja esim. Tahkon ja Rukan vastaaville. En olisi noin upeita maisemia uskonut löytäväni Keski-Suomesta... Laajiksen muut palvelut, mm. ravintola, majoitus, kesäteatteri, kiipeilypuisto, frisbee-market ja vuokraustoiminta yms. ihan äärellänsä eikä Jyväskylän keskustaankaan kovin pitkä matka. HUOM! Rata on maksullinen ( 5e ) ja voi maksaa esim. Laajiksen verkkokaupassa tai sitten rinneravintolan ollessa auki, niin kassalle. Maksu ei ole paha siihen verrattuna, jotta millaisen frisbeegolf-elämyksen sillä saa! Huonoja puolia Laajiksen radasta on vaikea keksiä. Väylät olivat vaikeita, mutta mukavia pelata, rakenteet kunnossa ja maisemat upeat. Ehkä ainut ongelma oli väylillä 6 ja 16 hurjat vasemman reunan rinnemonsterit, joten spottaaminen ainakin noilla ehdoton. Kuudentoista avaus lipesi juuri sinne monsterin kitaan ja ilman spotteria heippa kiekko! Löytökiekkojen palautusmahdollisuuden poistuminen Laajikselta kummallinen homma. Hieno ja hyvä kokonaisuus minkä voisi milloin tahansa pelata uudestankin. Ihan en Laajista nosta Tahkon ja Puijon ohitse, mutta Top3-paikka on teidän! 5/5Kuusamon Tropiikki
Kuusamon kaupungissa Holiday Club Kuusamon Tropiikin frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (506m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1900m. Tämän hyvin lyhyen metsä/puistoradan kiertäminen kävi kevyehköstä kuntoilusta, sillä korkeuserojakin oli saatu mukavasti mukaan. Siirtymät lyhyet, joten rata oli nopea kiertää. Rata oli väyläsuunnittelun puolesta ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Oikeastaan jokaisessa väylässä oli jotain haastetta eikä suoraa heittoa korille ollut tarjolla kuin vikalla väylällä. Korkeuserojakin oli hyödynnetty loisteliaasti. Paras väylä oli heti kakkonen missä heitettiin alamäkeen voimakkaasti oikealle kaartaen. Vesi maisemallisesti parasta radan antia. Varsinkin vitosella ja hieman seiskallakin saa heittoa katsoa ettei nykäise sitä veteen. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Tropiikin palvelut (majoitus, ruokailu, kylpylä, keilaus, Angry Birds Activity Park) vieressä, samoin "oikea" golfkenttä. Infokartta löytyi vaikkei paikkaansa pitänytkään. Teet pieniä ja huonokuntoisia. Korit dgp:t, mutta todella huonossa jamassa, vinossa ja ketjuja irronnut. Teeopasteet muutoin hyvät, mutta vandaalit rikkoneet ysillä sen. Next tee kyltit puuttuivat, ainakin kolmoselta neloselle siirtymään olisi kylttiä kaivannut, piti kartta kaivaa esille. Kahta väylää muutettu, mutta opasteita ei vaivauduttu muuttamaan. Nelonen nykyisin n. 25-30m, muutos ilmeisesti veden takia. Kasi myös lyhyempi ja linjattu uudestaan. Kutosen kori ja seiskan heittopaikka aivan liian lähekkäin, sama tilanne oikeastaan ykkösen ja kakkosenkin suhteen. Nämä lomakeskusten radat on monesti turvallisuuden kannalta hieman niin ja näin, mutta Tropiikin rata kierti tiiviillä alueella ilman, että rakennukset tai ihmiset olisivat olleet isossa vaarassa, lukuunottamatta kahta kori/heittopaikka sijoittelua. Varsinkin seiskalla rannan takia ja ysillä korin takana olevan kevyen liikenteen väylän vuoksi spottaus tarpeellinen. Jep! Kovasti surullinen fiilis oli rataa kiertää. Väylät ja niiden suunnittelu melkeinpä parhainta mitä on lyhyillä radoilla nähnyt. Maisemat hyvät. Mutta... kaikki rakenteet niin totaalisen rempallaan, että vaatisi perusteellisen peruskorjauksen Tropiikin rata. Arvosana siksi kovin kehno. Korjauksen jälkeen voisi pelata uudestaankin ja nousisi helposti ratojen kärkikastiin. Tässä kunnossa ei todellakaan kiire uudestaan! 2/5Hirsikankaan Frisbeegolfrata
Kuusamon kaupungissa raviradan vieressä Hirsikankaan Frisbeegolfrata. Radalla mittaa 18-väylää (2041m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5300m. Tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyehköstä ulkoilusta, sillä korkeuseroja ei käytännössä ollut yhtään. Kiertäminen myös nopeaa, sillä siirtymät hyvin lyhyet ja väylät tiiviillä alueella. Rata oli kaunista mäntymetsikköä jota oli miellyttävää kiertää. Heittolinjat olivat jokaisella väylällä hyvin selkeät. Ei yhtään erityistä suosikkiväylää. Iso plussa opasteista isommilta teiltä. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet (erityismaininta mäntyisistä tolpista), harkkakori, heittoverkko, kisakorit nuolineen ja löytökiekkolaatikko hyvässä iskussa. Löytyi roskis ja taukopenkkejä alusta, tosin reitin varrelle olisi mahtunut myös. Next tee -kylttejä muutamassa paikassa, ainoastaan vikalta väylältä uupui ja aloituspaikkaa sai arpoa huolella. Suuripiirteisestä ratakartasta ei oikein hyötyä. Mutta... rata oli tylsä, samankaltaisia metsäväyliä ihan liikaa. Välillä tilaa oli jotenkuten, välillä tosi paljon vähemmän. Välillä heitettiin tasamaata suoraan, välillä oli kaarros vasemmalle ja välillä oikealle. Ei avointa väylää yhtään eikä korkeuseroja hyödynnetty lainkaan, en usko, että kaikki tienoon metsät ihan tasaista ovat. Ysiväylä oli sitten jotain aivan turhaa ob-saarikikkailua alamäkeen. Toisaalta ihan kaunis väylä ja ainoa mikä poikkesi harmaasta väylämassasta, mutta ei oikein jaksanut sykähdyttää sekään. Radalle vievän hiekkatien kuopat aika hurjia, pitäisikö kaupungin suuntaan laittaa viestiä kunnostustarpeesta? Hirsikankaan rata oli periaatteessa ihan hyvä metsärata, missä maasto oli kaunista ja suurin osa rakenteista ihan hyvässä kunnossa. Metsäradaksi kuitenkin harvinaisen tylsä. Ja tämä tylsyys alentaa arviointia aika hurjasti! Ei kiire pelaamaan uudestaan. 3/5Ruka AM-DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä, laskettelukeskuksen mailla Ruka AM-DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (582m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1600m. Pojan kanssa pelaamassa. Ruka DiscGolfParkin vieressä sijaitseva amatööri rata. Radalla oli yllättävästi korkeuseroja. Vaikka siirtymät olivat olemattomat ja väylät lyhyitä, niin siltikin mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen, se on harvinaista näin lyhyelle radalle. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen hyvässä kunnossa. Next tee -opasteita ei ollut yhtään eikä niitä tiiviillä radalla kaivannutkaan, korinuolet ajoivat tältä osin hyvin asiansa. Rata sijaitsi siis aivan vaativan DGP:n vieressä ja kulki käytännössä yhdessä laskettulurinteessä ja sen vierustalla. Neljää väylää mentiin alas ja viisi tultiin ylöspäin. Heittolinjat olivat selkeitä eikä suinkaan aina suoraan korille vieviä helppoja heittoja. Tilaa oli alamäkiväylillä pääosin mukavasti hakea haluamaansa heittoa. Haastavuutta oli hyvillä rakenteiden sijoitteluilla saatu mukavasti vaikka periaatteessa maasto helppoa olikin. Vaikeimmat väylät olivat heti ykkönen ja vika eli ysi. Eka väylä 85m periaatteessa täysin suoraan korille ilman esteitä, mutta... oikealla sivustalla vaanii sellainen rinnemonsteri, että sinne ET halua kiekkoasi heittää ja alapuolella vielä lampi! Edellisen heittäjän hukattua kiekkoa etittiin apuna vartti ennenkuin löysin sen pitkästä nurmikosta. Rinne on oikeasti jyrkkä ja sateella hyvin vaarallinen liukkauden takia. Hyvä väylä, mutta tarkkana saa olla. Ysiväylä oli vain 64m, mutta jyrkkään ylämäkeen hieman vasemmalla kaartaen. Lemppariväylä oli kolmonen missä maisemat hienot ja kori 55m väyläpituudesta huolimatta alamäessä näkymättömissä, oli aika mielenkiintoinen heittää. Spottaaminen ei tuolla väylällä kuitenkaan välttämätöntä. Maisemat olivatkin paras osa tätä lyhyttä rataa. Eiväthän ne isoveljensä rinnalle likellekään yltäneet, muttei moitteen sijaa yhtään siltä osin. Parannettavaakin löytyi. Isoveljensä tapaan muutama heittopaikka aika kehnossa kunnossa. Tämä kummallista sillä rata on ilmeisesti kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Radan mietityttävin juttu oli kuitenkin turvallisuus. Pienin puute ja ehkä hitusen turhan ahtaaseen väliin sijoitettu väylä oli kakkonen missä oikealla sivustalla rakennus. Maastonmuotojen takia itse rakennus ei sinällään vaarassa, mutta sen katolle heittäminen hyvinkin mahdollista. Suurempi ongelma oli ehdottomasti kuitenkin alamäki ja ylämäki-väylien sijaitseminen liian likellä toisiaan. Kun kyse aloittelijoille suunnatusta radasta, niin erityisesti vitonen ja kutonen ja miksei kasikin aivan väärässä paikassa. Jos heitto aloittelijalla karkaa, niin viereisen väylän heittäjät turhan isossa vaarassa avoimessa maastossa! Turvallisuuspuutteet saivat hieman miettimään omaa suhtautumista rataan. Vuoroin tykkäsin ja vuoroin harmitti suunnittelijan aivoitukset. Kuitenkin rata on lopulta hyvä. Maisemat, korkeuserot ja teknisesti haastavat väylät tarjoavat kyllä jokaiselle jotakin. Eli rata on monipuolisella kattauksellaan sopiva niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille pelaajille. Pelaamisesta jäi lopulta oikein hyvä fiilis. Jos turvallisuuspuutteita ei olisi ollut, niin olisi ollut vielä pykälää hienompi kokemus. Tälläisenäänkin kuitenkin siis hyvä kokemus minkä voisi pelata milloin tahansa uudestaan! 4/5Ruka DiscGolfPark
Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m. Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut. Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa... pojalla löytyi sellainen "jännä paikka", mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt! Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa. Mutta, että, jotta... ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 -- 13, 15 -- 16 ja 18 -- 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta. Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas... käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan. Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä! Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle. Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt. 4/5Ummeljoen frisbeegolf
Hei! Rata kaipaa selkeästi päivittämistä rakenteidensa puolesta, mutta ajaa asiansa toistaiseksi aivan kohtuudella. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pelaillaan tätäkin rataa siihen asti kunnes koulun loppuminen ja mahdollinen omistajanvaihdos vaikuttaisi rataan jotenkin. Tällaista ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näköpiirissä. T: Marko Nygrén - fgr/ylläpitoSotkuman frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Sotkuman kylällä Sotkuman frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (819m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Rata sisälsi mukavasti korkeuseroja joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rata kulki hiekkakuopan reunustalla ja metsikössä. Väylät olivat vaihtelevia, haastetta riittää kokeneellekin pelaajalle. Heittolinjat selkeät. Siirtymät lyhyehköjä, joten nopea kiertää. Suosikkiväylä ehkä nro 2 mikä oli hyvä haastavuutensa takia, olisi sopinut mille tahansa kilparadalle. Radan muuhun profiiliin nähden jopa liiankin vaikea väylä. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, harkkakori, korit nuolineen, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydessä iskussa! Next tee -kylteistä erityismaininta, harvoin nimittäin ovat noin kattavia, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Maisemat olivat hiekkakuopalla ja metsikössä upeat, miellyttivät erityisesti silmää. Jotain korjattavaakin. Väylä nro 6 oli hieman kehno saniaisväylä. Suunnitelu mennyt ihan oikein ja haastava vasemmalle kaartuva väylä. Aloittelijoiden kiekkoja syö ikävästi tuo saniaismonsteri. Kutonen vaatii tarkkaa spottaamista kuten moni muukin väylä. Sinällään ihan näyttäviä ratkaisuja, mutta radan turvallisuus vähän niin ja näin, jos ei laiskuuttaan joku viitsi spotata. Opaste isolta tieltä isosta koostaan huolimatta huomaamaton. Löytökiekkolaatikkokin olisi hyvä. Jotain muutakin jäi puuttumaan... Suunnittelutyö ihan laadukasta pääosin, mutta jotenkin en silti ymmärrä kakkosväylää vaikka se omalla tavallaan hieno olikin. Ei sovi radan profiiliin lainkaan. Komeampi radasta olisi tullut, kun olisi tehty pitkä liidätysväylä kuopan reunalta alas, se olisi ollut todellinen kruunu radalle. Tilasta ei ainakaan olisi ollut kiinni, ei vaan jostain syystä oltu toteutettu. Muutoinkin tilaa alueella olisi ollut 18-väyläisellekin, toivottavasti tulevaisuudessa sellainen vielä nähdään. Kokonaisuutena hyvä rata mikä oli mukava pelata. Pidempi rata ja erityisesti hiekkamonttu mukaan väyläsuunnitteluun, niin olisi vielä parempi. Pienelle kylälle kuitenkin tuollaisenaankin upea liikuntapaikka jonka pelaamista voi lämpimästi suositella kaikille! 4/5Martonvaaran frisbeegolfrata
Polvijärven kunnan Martonvaaran kylän kesäkahvion, tanssilavan ja valaistun kuntopolun ympäristössä Martonvaaran frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (610m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Hyvin tasaisen kuntopolku/metsäradan kiertäminen oli kevyttä ulkoilua. Väylät 1 ja 2 olivat tanssilavan vieressä, mistä muutaman sadan metrin siirtymä kolmoselle. Siirtymät muutoin olemattomat, joten rata oli nopea kiertää. Kaksi ekaa väylää avoimella hiekkakentällä ja loput kuntopolun vierustalla. Ei varsinaista suosikkiväylää, vaikka ykköstä ja kakkosta oli jopa kiva heittää avoimuuden takia. Semi hyvät maisemat olivat parasta antia. Tosin aika peitteistä oli, joten komeus oli vain puolittaista. Muutoin toki maalausidylliä riitti ihasteltavaksi. Minusta tämä ei ollut muutoin kyllä mikään rata, vaan sinne tänne lätkittyjä koreja 9kpl. Ei merkattuja heittopaikkoja, ilmeisesti aina edellisen korin kohdalta piti tehdä seuraavan väylän avausheitto. Ei heittopaikkaopasteita, next tee -kylttejä tai infokarttaa. Korit Tokmanni-laatua. Oikeastaan kasassa ei ollut siis mitään todellisia frisbeegolfradan aineksia. Tämä oli pienten kylien "radoista" yksi huonoimmista mitä olen koskaan tähän mennessä pelannut. Rata voidaan tehdä myös halvalla, mutta jotain perusjuttuja pitäisi kuitenkin korien lisäksi olla. Kesäkahvion infotaululla voisi olla A3-kokoinen kopiokoneella tulostettu mustavalkoinen ratakartta, kustannus lähes 0e. Samoin heittopaikkojen merkkeinä edes lankut ja puutolpat missä maalattuna väylän numero, kustannus muutamia euroja tai korkeintaan kymppejä. Halvallakin saa siis toimivia ratkaisuja. Martonvaara on pieni kylä Polvijärvellä ja rata on ihan ok lisä kylän palveluvalikoimaan kesäkahvion ja toimivan tanssilavan läheisyydessä. Kun idyllisen kaunis vanhan viljamakasiinin kesäkahvila aukeaa taas kesällä 2021, niin radan voi nopeasti bongata, sitä ennen ei kannata ainakaan pidemmästä matkasta tulla. 1/5Tahkovuori DiscGolfPark
Kuopion kaupungin Nilsiän taajaman Tahkon kylällä Tahkovuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2406m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 7400m. Siis wau! Tää oli koko kierroksen ajan yhtä parhautta, aivan loistelias rata! Pitkään olen tuumaillut, jotta tuleeko Puijon voittanutta, nyt tuli! Puijo oli se rata mistä oma frisbeegolf harrastus alkoi pari vuotta sitten ja nyt lähes sata rataa myöhemmin viimein tuli vielä kovempi timantti vastaan! Tämä hiihtokeskusrata sisälsi erittäin paljon korkeuseroja, joten raskaasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät kulkivat koko ajan rinteitä pitkin jollakin tavalla eikä perinteisiä metsäväyliä ollut yhtään. Väylät olivat vaihtelevia, oli kapeaa alamäkeä, reilusti heittotilaa sisältäviä liidätysväyliä, jyrkkää ylämäkeä ja vaikka mitä. Ylimääräiset kori yms. kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty olennaiseen eli huippuunsa hiottuihin, pitkiin väyliin missä tällainen aloittelija heittää kyllä tolkuttoman määrän heittoja, kun kiekko ei pitkälle kanna. Vaikea valita suosikkiväylää, mutta nro 13 oli aika uniikki, hyvien maisemien lisäksi tähtäyspisteinä siististi valtavat lumitykit. Siirtymät lyhyet. Kaikki rakenteet huippulaatua. Infokarttoja löytyi kaksi kappaletta, alusta sekä Tahkon portaiden kohdalta väylä nro 13 luota. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, next tee kyltit ja korit suuntanuolineen hyvät. Karttaa piti pari kertaa vilkaista pitkien väyläpituuksien johdosta, jotta missä se kori olikaan. Roskiksia ja taukopenkkejä/puupöllejä riittävästi. Pelin voi aloittaa luontevimmin joko väylältä nro 1 tai 13. Jos aloittaa ykköseltä, niin äärellänsä todella upealla paikalla Panorama Bar and Cafe maisemineen. Tuolihissi menee alas ja päivälippu siihen 7e. Alhaalla kylällä kauppaa ja ravintolaa sekä majoitustilaa vaikka koko suvulle jakaa, myös kylpylään ja keilaamaan pääsee. Maastopyöräilijöitä todella paljon. Aktiviteetteja Tahkolta löytyy kesälläkin hurjan moneen lähtöön, kannattaa tsekata monipuoliset nettisivut. Radan parasta antia hienojen väylien lisäksi oli myös mykistävät maisemat. Lukuisilla väylillä olisi vain voinut istua, ihastella ja huokailla, niin kerrassaan upeaa oli. Huipun kahvio Panorama siis niin upealla paikalla ettei tosikaan. Puutteita oli oikeastaan yksi, mikä vei alussa hieman peli-iloa. Väylien keskelläkin todella korkeaa heinää ja kasvillisuutta, joten spottaamisesta huolimatta sai etsiä kiekkoja pitkään ihan keskelläkin esim. ykkösellä. Aika ryteikköistä oli myös väylien reunoilla monin paikoin. Iso mietinnän paikka voisiko asialle tehdä jotain... Summa summarum. Tahkovuoren radasta tuli oma suosikkirata lumoavien maisemien johdosta, eikä väylissäkään muutoin mitään vikaa. Ei voi mitään muuta kuin lämpimästi suositella ihan kenelle tahansa lajista kiinnostuneelle! Vaikka ite oon tällänen aloittelija, niin silti pelaamisesta pystyi pitkilläkin väylillä nauttimaan! 5/5, melkein voisi ensimmäisenä ratana antaa 6/5.Koskenselän frisbeegolfrata
Puumalan kunnassa Koskenselän lomakeskuksen mailla Koskenselän frisbeegolfrata. Radalla mittaa 9-väylää (656m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä yhteensä 1800m. Koskenselän metsärata ei juurikaan korkeuseroja sisältänyt, joten kevyehköstä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät radalla olivat todella lyhyet ja peliaika 39 minuuttia lienee 9-väyläisten ratojen lyhin, vaikka kaveri olikin mukana ja hieman tuli kuvia otettua ja muistiinpanojakin tehtyä. Radan rakenteet olivat hyvässä kunnossa kuten uudella radalla pitääkin olla. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen olivat erinomaiset. Tiiviillä radalla next tee -kylttien puute ei ollut merkittävä ja korinuolet näyttivät oikean suunnan. Viereisen lomakeskuksen pihamalla voi pelata myös minigolfia, löytyy sisätiloissa oleva kahvio sekä leirintymismahdollisuuden lisäksi myös jonkinlainen uimaranta ja sauna. Maasto metsässä oli mukavaa ja perinteistä mäntykangasta, josta kiekot ihan mukavasti löytyivät. Väylät eivät olleet kovin pitkiä, mutta jokaisella väylällä oli jokin pieni jujunsa (yleensä kaarros johonkin suuntaan), joten ihan suoraa heittoa korille ei pahemmin ollut tarjolla. Heittolinjat olivat ihan selkeät. Yhtä toisista erottuvaa suosikkiväylää ei nyt ollut. Väylät olivat suht samanlaisia ja aivan liian monta kertaa sokkoväyliä lyhyistä pituuksista huolimatta. Nyt tuntui ettei noita sokkoväyliä oltu edes yritettu välttää. Hieman kehnonlaisesta suunnittelusta kertoo se. Lomakylän alue on ihan tasapainoinen kokonaisuus. Frisbeegolfin jälkeen voi harrastaa muitakin aktiviteetteja ja vaikka yöpyä bongausreissun lomassa. Itse rata on ihan ok perusmetsärata, ei aihettanut kovin vahvoja tuntemuksia suuntaan eikä toiseen. Liikaa sokkoväyliä eikä väylät muutoinkaan miten erikoisia olleet. Ei huonoa, muttei niin erityisen hyvääkään. Kannatti kuitenkin pelata kertaalleen läpi. 3/5Kaavi DiscGolfPark
Moro! Et kertonut, että miksi radan luokitus pitäisi vaihtaa. Jos viittasit radan ylläpitoon, niin vaikka se on yksi 1-tason määrittelykriteereistä, niin hetkittäisten ylläpito-ongelmien takia luokitusta ei ylläpito käy koskaan muuttamaan. Voit tutustua tarkemmin luokituksiin oheisen linkin kautta: https://frisbeegolfradat.fi/luokitukset/. Tuolta kannattaa tsekata sivun oikeasta laidasta myös linkit "luokat" ja "tasot".Huuhkaala frisbeegolf
Puumalan kunnassa Huuhkaalan kylässä Huuhkaala frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (1090m) ja BB2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3100m. Rata ei paljoa korkeuseroja sisältänyt pellolla ja metsässä kulkiessaan, joten kohtalaisen kevyestä ulkoilusta lähinnä kävi radan kiertäminen. Väylät olivat kolmen väylän osalta avoimia peltoväyliä, jossa heittotilaa oli vaikka muille jakaa. Metsäväylät olivat aika perusmetsäväyliä missä linjat korille löytyivät ihan hyvin, ei kovin monipuolisia, mutta heitettäviä kuitenkin. Paras väylä oli ehdottomasti väylä nro 7 mikä tarkkuutta vaativana, kauniina ja kisaratoihinkin soveltuna alamäkiväylänä oli timantti muiden väylien joukossa ja toki kaikki peltoväylät mahdollistivat kunnon liidätyksen. Mutta, jotta, että... ihan raivostutti heittää tuota umpisurkeaa kokonaisuutta! Peltoväylien heinikko oli täysin kirjaimellisesti minua vyötärölinjan yläpuolella. Heinien lisäksi muukin aluskasvillisuus, muun muassa nokkoset, oli niin tiheää, että heittäminen oli valtaisan suuri riski. Kaveri oli onneksi noheva spottaaja, jotta näki kummankin kiekon laskeutusmispaikat tarkasti, jotta pienen hakemisen jälkeen kiekot löytyivät kuin ihmeen kaupalla. Ei jaksa hitsi vie ymmärtää tuollaista ylläpidon totaalisvaltaista laiminlyöntiä, pahinta laatua mihin olen koskaan törmännyt. Metsäväylät oli vielä ihan ok, vaikka sielläkin kasvillisuutta voisi raivata, spottaaminen jokaisella väylällä todellakin pakollista! Imatrantieltä ei ollut minkäänlaista opastetta radalle ja vaikka p-paikka oli aivan ison tien varressa, niin p-paikka ja ratakartta tuli eteen hyvin hämyisesti ja yllättäen. Ei noin, ei ollenkaan. Heittopaikkaopasteita ei ollut yhtään kappaletta ja suurin osa next tee -kylteistä loisti poissaolollaan. Vaikka suht lyhyet siirtymät olikin, niin karttaa sai vähän väliä lukea. Korien nuolet ohjasivat jotenkin sinnepäin, jotta missä seuraava väylä mahdollisesti on. Heittopaikat olivat jonkinmoista kumimattoa mikä täyttää tietyn päällystetyn heittopaikan kriteeristön, ihan nippa nappa kelvolliset. 8-väylän heittopaikka oli väärinpäin heittosuuntaan verrattuna. Infokartta A4-kokoinen kulahtanut viritelmä p-paikan rakennukset päädyssä. 7-väylän hienouden lisäksi parasta antia olivat laadukkaat dgp-korit, jotka tosin homehtuivat tuolla kelvottomalla radalla aivan turhaan. En tiedä... jos peltoväylät niitettäisiin enemmän kuin kerran kesässä (niitetäänkö edes niin usein?), niin rata olisi todella kiva rata maalaistunnelmaa henkivässä ympäristössä maalaistalon pelloilla ja lähimetiköissä. Nyt ei paljoa napannut havaintoja tehdä, kun nokkosten, heinien ja ties minkä seassa sai kahlata liian monta väylää. Jos tarkka kaveri/spotteri ei olisi ollut mukana, niin kirosanoja olisi lennellyt ennätysmäärä ja kiekot hukkuneet, tuskin olisin yksin pelannut kierrosta loppuun. Jep! Älkää missään nimessä eksykö koskaan tälle radalle! Todellista tuuria sattua juuri heinien niiton jälkeen ja sitä ei metsäväylillä tehdä varmasti koskaan... Tämä on yksi surullisimmista esimerkeistä siitä, että miten surkealla ylläpidolla voidaan täysin pilata periaatteessa ihan kelvollinen rata. 1/5 ( muutoin tulisi 0/5, mutta 7-väylä oli oikeasti hieno, siitä edes jotain pinnoja )Rantasalmen frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa aivan ydinkeskustan kauniissa puistossa Rantasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1282m) ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Täysin tasaisen puistoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Lähes 30 asteen helle toki toi tällä kertaa oman mausteensa pelaamiseen. Löytyi infokartta. Heittopaikat isot ja hyvässä kunnossa. Heittopaikoilla myös opasteet. Seppo-korit olivat vanhat, mutta ajoivat hyvin asiansa. Parasta osaa radassa oli miellyttävät maisemat. Vesi elementtinä radan vierustalla on hyvä ja maisemallisesti erinomainen ratkaisu. Harvoin tällaisiin pitkiin ja puhtaasti puistoratoihin törmää, joten positiivinen poikkeus oli sillä tavoin. Väylistä ei oikeastaan mikään ollut edukseen erottuva, vaan aika tasaista tekemistä oli monessa paikoin. Kiekot löytyivät hyvin nurmikon seasta. Siirtymät todella lyhyet ( liiankin ), joten kiertäminen erittäin nopeaa. Kotiseutumuseon rakennukset tekivät 18-väylästä todella kauniin. Ja sitten tulee se mutta... radan turvallisuus aivan umpisurkea, joten omaa tarkkuutta ja spottaamista tarvitaan hyvin tarkkaan koko ajan. Yhden väylän kori ja seuraavan heittopaikka yleensä aivan vierekkäin mikä on aina surkea ratkaisu. Muutamilla väylillä näkyväisyys oli hyvä, mutta liikaa oli niitä pusikoiden ja pensaikoiden takana olleita koreja/heittopaikkoja joita kohden heittäminen oli aika hasardia pelaamista. Yksi väylä oli sellainen, jotta p-paikalla seisoneen mersun puolesta hieman pelotti, jos jonkun kiekko olisi vähän lipsahtanut. Yhdellä väylällä lasten leikkipaikka ( !!! ) heittolinjan tuntumassa... Rata oli kokonaisuudessaan aivan liian pitkä ja aivan liian ahtaassa tilassa. Kevyen liikenteen väylät nuolivat heittolinjoja ja katveita syntyi spottaamisesta huolimatta. Rannassa yhdellä väylällä puiston penkki heittolinjalla, kun ei rannan kautta uskaltanut kiekon veteen päätymisen pelossa heittää. Ja tällä penkillä tietenkin pappa istuskelemassa. Jep. Väyliltä paluut osin edellisen väylien linjoja ja viereisiä kulkuväyliä pitkin. Liian lähekkäiset suorituspaikat haittaavat heittoihin keskittymistä ja vaarantavat kaikkien puiston käyttäjien turvallisuuden. Vesi oli ongelma ainoastaan 8-väylällä minkä heittopaikka ei täsmännyt lainkaan mihinkään karttaversioon ja aloittelijan pitää kiertää se turvallisesti puiston kautta, ettei veteen viskaa lättyä. Muutoin ei vesi kiekoilla siis uhkana oikeastaan lainkaan. Ja vielä... opastetaulut eivät korreloineet lainkaan infokartan kanssa. Vaikea sanoa, että mikä aina piti paikkaansa, kartta vai opaste, sillä kumpaisestakin huolimatta väylien pituudet olivat selvästi pielessä monen monituista kertaa. 3-väylän heittopaikka oli siirretty niin, että heittolinjaa ei ollut kunnolla ja lisäksi meni risteen kakkosen linjan kanssa. Täytyy sanoa, jotta jopa hämmentävän sekavaa oli tuolta osin. Hämmentävä kenttä. Tykkään kovasti vedestä maisemaelementtinä ja puisto hoidettuna kaunis. Kuitenkin puistossa paljon liikkujia ja radan turvallisuus ylläkuvatusti surkea, joten ei kovin kummoinen elämys tämä pelikierros ollut. Puistoon sopisi paremmin huomattavan paljon lyhyempi rata, järkevästi suunniteltuna. Vuonna 2021 rata kokee ilmeisesti jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa, kun alueen kaava on muuttumassa. Vaikka maisemat nostavatkin arvosanan kohtuulliseksi, niin kiire ei silti uudestaan ole pelaamaan. Ja kiitoksia edelleen Jukka Teräs peliseurasta! Oon jo kiitelly sinut melkein puhki, mutta ansaitset kyllä jokaisen kiitoksen... 3/5SaimaaHoliday DiscGolfPark
Rantasalmen kunnassa Lomakeskus Järvisydämen maastossa SaimaaHoliday DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (654m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3800m. Radalla oli kohtuullisia korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Metsäväylät eivät tarjonneet mitään erityistä kikkailua, kuten lomakeskuksien lapsiperheille paljolti suunnatuissa radoissa on tapana, vaan hyvinkin suoraa heittoa ja hieman kyllästymiseen asti hieman pieneen ylämäkeen oli laajalta tarjolla. Heittolinjat selkeät. Paras väylä oli ehkä viimeinen eli ysi mikä heitettiin alamäkeen oikealle kaartaen. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit nuolineen tasokkaat dgp:t. Heittopaikat ihan kohtuulliset, osassa tosin rakenne oli hieman pettänyt, joten vauhdinottajien kannattaa olla tarkkana. Siirtymät lyhyet, joten kiertäminen nopeaa, kun ensin radan löytää. Järvisydämen kylpylä/ruoka palvelut vieressä ja muutakin aktiviteettia saatavilla alueella. Parasta antia radassa oli ehdottomasti maisemat. Järvisydän on persoonallinen hirsihotelli ja kylpylä sekä maisemat heidän satamastaan siis todella hienot. Myös metsässä missä rata siis täysin kulki, niin maasto erittäin miellyttävää mäntymetsää ylämäillä ja kohtuullisilla kivikoilla höystettynä. Mutta.... mutta... radalle löytäminen oli oma prosessinsa. Alueella ei ollut minkäänlaisia opasteita radalle ja pelkän ratakartan avulla ei suunnistaminen oikein onnistunut lähtöpaikalle. Radalla oli pois käytöstä 6-väylän kori ja 7-väylän heittopaikka jonkinlaisten isojen maansiirtotöiden takia. Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa missään. Ei kylpylän nettisivuilla, ei fgr:ssä, ei radan alussa, ei muuallakaan. Radasta olisi pitänyt maksaa 8,5e/hlö, mutta onneksi pelikumppani sai neuvoteltua ilmaisen kierroksen. Pyydetty summa on ihan kohtuullinen ja sen mielellään tuosta radasta maksaa, mutta tällä hetkellä yksi puuttuva kori ja heittopaikka vievät käytännössä kaksi väylää pois ja tekevät radasta toistaiseksi 7-väyläisen. Näin ollen radasta ei kannata tällä hetkellä maksaa euroakaan, jos pelaamaan tuonne suuntaatte. Sääli. Rata on todella kauniissa ympäristössä mikä miellytti omaa silmää todella paljon. Puuttuvat rakenteet ja opasteiden puute laskevat kuitenkin arvosanaa juuri tällä hetkellä todella paljon. Rakenteet kuntoon, niin tuolla paikalla sijaitsisi yksi suosikkiradoistani. Ehkä sitten joskus pelaamaan uudestaan, ehkä... Ja kiitoksia Jukka Teräs vielä tätäkin kautta peliseurasta. Ratojen bongaaminen ja kaikki muukin oli tänään toissijaista, oli hienoa ekaa kertaa tutustua, töiden parissa jatketaan hyvin pian ja toivottavasti lukemattomia kertoja myös tämän hienon harrastuksenkin parissa, kun sattuvat nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa olemaan yksi ja sama asia... 3/5Paloisvuori DiscGolfPark
Iisalmen kaupungissa Paloisvuoren ulkoilualueen ja laskettelukeskuksen mailla Paloisvuori DiscGolfPark. Pituutta radalla 18-väylää (2108m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6700m. Nyt oli kyllä todella paljon korkeuseroja tällä hiihtokeskusradalla, joten raskaasta kuntoilusta todellakin kävi radan kiertäminen! Väylät vaihtelevia, löytyi niin ylä- ja alamäkeä kuin tasamaatakin ja pitkillä väyläpituuksilla. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväyliä heti ykkönen (kaunis ylämäki) sekä kaksi viimeistä laskettelurinteellä heitettävää alamäkiväylää. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko/luukku rakennuksen ovessa, roskikset, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit (myös treeni) nuolineen hyvässä kunnossa. Löytyi myös tulipaikka puineen. Siirtymät oli järkeviä ja next tee -kylttejä oli periaatteessa riittävästi. Käytännössä ainakin nelosella ja kympillä sai arpoa heittopaikan sijaintia, joten lisäopasteitakin olisi hyvä olla. Kiekot löytyvät kohtuudella, mutta osin väylillä ja erityisesti reunostoilla välillä aika pitkää kasvustoa ja tiheitä ryteiköitä, joten tarkka spottaaminen tarpeen. Laskettelurinteen maasto tarjosi useammalla väylällä hienoja näkymiä ja maastokin oli miellyttävää. Haastetta riitti ja kuntoilua tuli monen pelikierroksen edestä. Jotain radasta jäi kuitenkin uupumaan. Laskettelukeskus-ratojen huipentuma on yleensä komeat ja PITKÄT alamäkiliidätykset. Nyt kaksi viimeistä oli aivan liian lyhyitä tällaiseen wau-elämykseen, vaikka ihan kauniita olivatkin. Liekö alaosan rakennuksia suojeltu tuolla ratkaisulla. Lisäksi minulla "hirtti kiinni" se, jotta miksi ihmeessä väylät oli suunniteltu lähes kokonaan kuntoradalle tai tasamaalle, kun monipuolisemman radan olisi vielä saanut, kun muutama väylä olisi viety kauniiseen metsämaisemaan. Rata oli monessa suhteessa siis hyvä ellei jopa erinomainen, mutta kahden viimeisen väylän outo ratkaisu ja erityisesti metsäväylien olematon määrä hämmensi. Täydet viisi tähteä, mutta suosikkiratojen listalle ei ihan pääse. Voisi kyllä pelata uudestaankin milloin vain! 5/5Hirvensalmen frisbeegolfrata
Hirvensalmen kunnassa urheilukentän ja kuntoradan maastossa Hirvensalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 10-väylää (704m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Tämän metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta, sillä korkeuseroja oli saatu runsaasti monelle väylälle. Korit ja korinuolet hyvässä iskussa, myös treenikori! Heittopaikat päällystetty kumimatolla. Heittopaikkaopasteet vanhat, mutta toimivat. Next tee kylttejä löytyi, mutta enemmänkin olisi voinut olla. Infokartta löytyi, tosin postimerkin kokoisena urheilukentän rakennuksen päädystä. Väylät olivat todella vaihtelevia, ei pelkästään mitään helppoa suoraan korille ilman esteitä heittämistä. Löytyi ylä ja alamäkeä ja kaarrosta moneen suuntaan sekä myös hienoja liidätysväyliä kuten nro 10 lopussa. Heittolinjat pääosin selkeät. Suosikkiväylä nro 2 jyrkkään ylämäkeen. Rata nopea kiertää lyhyiden siirtymien ansiosta. Puutteitakin oli. Heittopaikkojen korotuksia yhdistettynä niiden pienuuteen en pääosin ymmärtänyt. Vauhtia ottavalle jopa vaarallinen ratkaisu. Muutamilla väylillä ihan heittolinjoillakin pusikoita, puhumattakaan sivustojen ryteiköistä. Aika tarkkaan pitää siis kiekot spotata, jos haluaa ne kotiin viedä ja jatkaa niillä heittämistä. Väylän nro 5 heittopaikka vaarallisessa paikassa, kun edellinen väylä viskataan alamäkeen. Näkyvyys tosin hyvä. Kasin heittolinjaa en tajunnut, siinä olisi kyllä metsurille töitä. Rata oli miellyttävä kiertää erittäin monipuolisten väylien johdosta, myös maisemat ja tunnelma hyvä. Puutteita kuitenkin oli ja rata kaipaisikin selkeää uusimista ja parempaa ylläpitoa. Nyt vielä meni, vaikka kulahtanutta ja vanhaa moni rakenne siis olikin. Pienet puutteet kuntoon ja muutama väylä ( x7? ) lisää, niin olisi likellä suosikkiratoja, pohja on erittäin hyvä! 4/5Kangasniemen frisbeegolfrata
Kangasniemen kunnan urheilukeskuksen maastossa kulkeva Kangasniemen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (n. 1714m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Rata ei kovin paljoa korkeuseroja sisältänyt, joten kevyestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Rataa on uudistettu tämän vuoden aikana, joten hetkellisiä puutteita oli jonkin verran mitkä varmasti ajan oloon korjautuvat. Heittopaikat ok, tosin koko vaihteli aika paljon. Heittopaikkaopasteet ja next tee -merkinnät hyvässä iskussa! Karttaa ei juurikaan vilkuilla tarvinnut. Korit hyvät ja nuolet näyttivät mihin pitääkin. Löytyi myös lukittava löytökiekkolaatikko, roskiksia, taukopenkkejä, treenikori, väyläkello ja turvaverkkoja suojaamaan heittopaikkoja. Väylät eivät mitään supervaikeita olleet, mutta haasteita riittää kokeneemmallekin konkarille silti. Välillä ahtaampaa, välillä väljempää, mutta heittolinjat oli aina selkeät. Siirtymät lyhyet. Väylältä harhautuneet kiekot löytyvät hyvin. Isommalta tieltä opasteesta aina iso plussa! Tasaisesta massasta ei yksikään väylä noussut suosikiksi. Infokartta oli vanha, mutta sellainen on tulossa varmastikin uusi. Väylien opasteissa olleet metrimäärät eivät täsmänneet täällä oleviin tietoihin väylillä nro 5, 6, 9, 11 ja 17. Joillakin väylillä sekoitti tuplateet ja vielä merkitsemättömät sellaiset, tarkoitus ei ihan minulle auennut. Sokkoväyliä ja kuntoradan ylittäviä oli muutama, joten spotteri olisi hyvä olla, ihmisiä liikkui kohtalaisen paljon kuitenkin. Vitosen koria oli vaikea hahmottaa, mutta toki kartan avulla suunta oli jotenkin selvillä. Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava pelata. Kun huomioi radan kehitysvaiheen, niin suurin puute oli se, että kyse oli aika tavanomaisesta metsäradasta. Rata tarjosi hyvät puitteet monella tapaa, mutta oli samalla hyvin yllätyksetön, ei oikein säväyttänyt, jotta olisi suosikkien joukkoon likellekään päässyt! Bongaamisen arvoinen rata ehottomasti kuitenkin! 4/5Hankasalmen frisbeegolfrata
Hankasalmen kunnassa Ruokoniemen leirintäalueen ja uimarannan alueella Hankasalmen frisbeegolfrata. Radalla pituutta 9-väylää (500m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Wau! Tämä puistorata oli kaunis kuin karamelli veden hellässä syleilyssä! Lähes tasaista koko ajan eli kevyestä ulkoilusta kävi pelaaminen. Kiertäminen nopeaa tiiviin väyläsijoittelun ansiosta, sumppuja ei kuitenkaan ollut. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä iskussa! Korit valmistanut omametallipaja.com, mutta ajoivat asiansa hyvin, parista korista yksi kettinki hieman irronnut. Varsinaista suosikkiväylää ei ollut hyvässä kokonaisuudessa. Pääosin tarjolla suoraa heittoa korille, joten väylät ei kovin vaikeita/vaihtelevia. Maisemat puistossa kuitenkin erittäin miellyttävät ja vesi oli hienosti läsnä koko ajan. Kertaakaan ei heitetty veden yli onneksi, mutta väylillä 1-4 kiekon päätyminen veteen erittäin paljon mahdollista, jos liian innokkaasti kiskaisee kiekkoon vauhtia. Ruokoniemen leirintäalue ja sen palvelut terassikahviloineen, vessoineen, tenniskenttineen ja muine palveluineen käytössä. Harmitti, kun ei tullut uimahousuja mukaan, niin ois voinnu kauniilla rannalla veteenkin pulahtaa. Parannettavaa en juuri löytänyt. Paitsi opastusta olisi voinut radalle olla. Nyt tuli jätettyä auto matonpesupaikan ja uimarannan parkkiin eikä terassikahvilan parkkiin mistä lähtö. Tosin siirtymä lähes olematon. Hieman piti kuitenkin parkkeerausta arpoa. Minä tykkäsin ja isosti tykkäsinkin! Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi rata hienosti veden äärellä. Tosi mukava fiilis oli pelata. Milloin tahansa voisi tulla uudestaankin! 5/5Laurinkylän frisbeegolfrata
Laukaan kunnassa Lievestuoreen koulun ja urheilukentän ympäristössä Laurinkylän frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (548m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Täysin tasaisen metsäradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja Seppo-korit hyvässä kunnossa. Löytyi myös treenikoreja kaksi, roskis sekä penkki/pöytä yhdistelmä. Rata oli todella kaunis ja idyllinen sekä lyhyt metsärata. Kun siirtymät olemattomia ja väylät 60m pitkiä, niin pelaaminen nopeaa. Helppoudesta huolimatta tarjolla ei ollut ihan luotisuoria linjoja suoraan korille, vaan puitakin oli toisinaan mukavasti tiellä. Radan turvallisuus ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Väylät todella pienellä alueella, monin paikoin liian sumpussa. Siirtymät kehnot, esim kolmoselta neloselle mentiin 9-väylän kautta. Tietysti tällaisella putteri/midari-radalla ei kiekkoja ihan täysillä viskota, mutta silti. Verkkoja oli turvaamassa seuraavia heittopaikkoja mikä tietysti oli ihan hyvä asia. Lisäksi opastusta ei radalle ollut minkäänlaista. Koulun p-paikalta useamman sadan metrin sokkosiirtymä infokartalle, joten moni varmaan aloittaakin lähimmästä eli 8-väylästä. Suunnittelussa olisi voinut ottaa tämän huomioon ja aloittaa 1-väylällä kohdasta missä nyt kasi oli tai sitten laittaa opastukset kuntoon. Puutteista huolimatta ihan selkeästi Laukaan paras rata! Mukava tunnelma kauniilla puistomaisella metsäradalla. Milloin tahansa voisi uudestaankin pelata! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
Hei! Tahkovuoren rata on tämän hetkisen tiedon mukaan avautumassa perjantaina 5.6.2020. Kannattaa seurata ajankohtaiset uutiset radan facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/tahkovuoridgpTirvan frisbeegolfrata
Moro! Jokainen kokee radat omalla tavallaan. Yksi rakastaa samaa rataa mitä toinen inhoaa. Tältä osin on vain hyvä, että Suomessa on ratoja moneen makuun. Toki jokaisella radalla olisi hyvä olla puitteet riittävän hyvässä kunnossa niin rakenteiden kuin aluskasvillisuuden raivaamisen ja muiden osalta. Itsekin olen käynyt Tirvan radan heittämässä ja oikeasti rata oli hyvä pikkurata pienellä kylällä. Ei mitään ammattilaistasoa, mutta suurimmalle osalle pelaajista aivan kelvollinen ja hyvin heitettävissä oleva rata. Mutta... oli radoista mitä mieltä tahansa, niin tärkeämpää olisi tuoda mielipiteensä julki täällä sivustolla asiallisesti. Tiukkaa kieltä voi käyttää ( teen sitä omissa arvosteluissani itsekin ), mutta tuollaiset alatyylin jutut voi jättää jatkossa pois näistä kommenteista! Pysytään totuudessa ja fiksuudessa ja ollaan rohkeasti eri mieltä asioista. Näin saadaan nämä kommentit paremmin palvelemaan jatkossakin sivustomme käyttäjiä, kun he suunnittelevat omia reissujaan. En poista tai muokkaa viestiäsi tällä kertaa, vaan jätän sen esille esimerkkinä siitä miten asioita EI kannata ilmaista. Marko Nygrén / fgr.fi ylläpitoNiemilomien frisbeegolfrata
Radan pelaaminen on tällä hetkellä ilmaista.Kotkatharjun frisbeegolf
Kotkatharjun rata on selvästi suunniteltu enemmän pelanneille "ammattilaisille" jotka saavat radan ominaispiirteistä varmasti paljon enemmän irti. Minä en radasta tykännyt, mutta toivon toki, että mahdollisimman moni sitä pelaa ja saa nautittua sen haasteista. Oma harmistus on onneksi nopeasti ohimenevää... :)44200 Suolahti
Äänekosken kaupungissa Suolahden taajaman uimahallin, jäähallin, yhtenäiskoulun ja vesitornin välittömässä läheisyydessä "44200 Suolahti" -niminen frisbeegolfrata. Pituutta 18-väylää (1292m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4300m. No nyt! Wau mikä rata! Tämä upea metsärata piti sisällään paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen! Mutta siis ne maisemat, ne väylät, ihan kaikki... kallioista metsämaisemaa ja se, jos mikä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Väylät tosi lyhyitä, mutta valtavan kauniita ja hyvin suunniteltuja, ei vain helppoa heittoa suoraan korille. Vähän kaikkea oli tarjolla teknisessäkin mielessä. Suosikkiväylä heti nro 1, kallioinen ylämäki. Ehdoton helmi ja ratamestarin todellinen erikoinen oli myös korin paikka korkealla kivellä väylällä nro 7. Siihen käyttää joko 2 tai 20 heittoa. Itellä meni hyvällä onnella kahdella heitolla. Kaveri jolle vein löytämäni kiekon sanoi heittäneensä sen 20 kertaa... Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, roskikset, penkkejä ja portaita löytyi hyvässä kunnossa. Heittopaikat hyvät ja monesti tiiviillä radalla suojatut komeilla puuviritelmillä edellisen väylän eksyksissä olevien kiekkojen johdosta. Heittopaikkojen korotukset hieman turhia monesti. Heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit hyvälaatuiset, samoin yksi harjoituskori. Lisäksi kaksi yläkoululaisten metallityön tunneilla (olettamus) tekemää koria lähinnä vitsinä, mutta hyvänä sellaisena. Korien sijainti jokaisella väylällä mietitty tarkkaan ja tosi komeissa paikoissa olivatkin! Next tee -kylttejä ilahduttavan paljon. Siirtymät hyvin lyhyet, joten rata nopea kiertää. Napsautettava kävijälaskuri yhdellä väylällä. Kovin paljon kritisoitavaa ei löytynyt. Opastus p-paikalle olisi voinut olla edes jonkinlainen. Nyt koulun pihassa ei ollut tilaa, joten hetken sai arpoa, jotta minne auton vie. Tilaa onneksi oli uimahallin asiakaspaikoilla. Muutama siirtymä seuraavalle väylälle kulki seuraavan väylän heittolinjaa pitkin. Siirtymä 15 --- 16 jopa vaarallinen, jos ei ole tarkkana. Tämä rata hipoi täydellisyyttä ja kiilautuu aivan heittämällä mukaan suosikkiratojen listalle! Huomasi miten yksityiskohtiin on upeasti panostettu! Tämä oli todellinen hyvän mielen pelikierros, yksityiskohdat saivat hymyn huulille joka ainoalla väylällä! Aivan mahtawaa ja hyvin mielellään pelaisi joskus uudestaankin. 5/5Savivuori DiscGolfPark
Viitasaaren kaupungissa Savivuoren ulkoilualueella kulkeva Savivuori DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1906m) ja AA1-luokitus. Tämä metsärata sisälsi paljon korkeuseroja, joten kävi oikein mainiosta kuntoilusta radan kiertäminen. Siirtymät oli lyhyet ja vaikka piti koululaisia välillä odotella, tuli kuvailtua ja tehtyä muistiinpanoja, niin siltikin nopein 1900m pitkä rata minkä on 83 radan aikana kokenut. Infokartta, heittopaikkaopasteet sekä korit/korinuolet hyvässä hapessa. Heittopaikat hyvät, mutta koko vaihteli yllättävän paljon. Korinuoliin yhdistettynä "next tee" -kyltit niin kattavat ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Pari roskistakin löytyi. Maasto oli miellyttävää metsäpohjaa ja komeaa kiveä oli todella paljon matkan varrella. Suosikkiväylä nro 8 missä jylhän kallioista/metsäistä rinnettä noustiin ylöspäin kohden näkötornia. Radan parasta antia olivat Savivuoren laskettelukeskuksen hienot maisemat. Olisi ollut upeaa, jos rata olisi koukkaissut rohkeammin laskettelukeskuksen puolelle, nyt jäätiin vain vierustalle. Kannattaa kuitenkin kävellä hetki upeiden maisemien äärelle. Harmi, että näkötorni oli kiinni. Väylät olivat vaihtelevia ylä- ja alamäkineen, löytyi tiukempaa väylää ja avoimempaa heittotilaa ja kaikkea muuta kuin suoraa heittoa korille. Väylä nro 12 oli pisin (243m) puhtaasti metsäväylä minkä olen pelannut. Sanoisin jopa, että aavistuksen tylsä noin pitkänä. Sokkoväyliä oli useampia kuten monesti 18-väyläisellä onkin. Taukopenkkejä olisi kaivannut, vaikka kiviä paljon olikin. Eikä löytökiekkolaatikkokaan huono ratkaisu olisi ollut. Savivuoren rata oli hyvä ja lähes kaikki hyvin kunnossa. Ehkä sitten lopulta kuitenkin hieman liian tavanomainen metsärata, vaikkakin hyvä sellainen. Ne parhaimmat maisemat ja vaihtelut laskettelukeskuksen kohdilla olivat nyt radasta jääneet pois. Voisi milloin tahansa pelata uudelleenkin! 5/5Rautavaara DiscGolfPark
Rautavaaran kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä urheilukentän ja pururadan vierustalla Rautavaara DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (943m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2500m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Siirtymät hyvin lyhyet. Infokartta, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Korit laadukkaat dgp:t, tosin 3-väylän kori oli säpäleinä ilmeisesti työkoneen moukaroimana. Väyläopasteina ainoastaan korinuolet mitkä toimivat tiiviillä radalla hyvin. Suosikkiväylä nro 9 missä heitetään kohden urheilukenttää alamyötäiseen. Maisemat hienot läpi radan niin urheilukentän kuin avoimempien hakkuu-alueiden väylien osalta. Puutteitakin oli. Radalla on tehty puuston laajamittaista karsimista ja varsinkin 3-väylän oikea sivusta kannattaa spotata huolella ellei halua kiekkojaan hyvästellä. Raivaamista olisi paljon monen muunkin väylän varrella. Rata oli hyvin yllätyksetön ja hieman tylsä. Suoraa heittoa korille oli tarjolla ihan joka ainoalla väylällä. Kartta näyttää väylille kaarroksia suuntaan, jos toiseen, mutta todellisuus on aivan toinen. Väylät 5 ja 6 oli laitettu jostain kumman syystä aivan vierekkäin hakkuuaukealle mikä turvallisuuden kannalta erityisen huono juttu. Löytökiekoillekin voisi lukittava laatikko olla. Rata oli ihan mukavaa, laadukasta dgp-tasoa ja maisemat siis hyvät. Kiva oli pelata, mutta yllä mainitut puutteet eivät minua tänne kuitenkaan ihan heti uudelleen saa tulemaan. 3/5Metsäkartano
Rautavaaran kunnassa nuoriso- ja matkailukeskus Metsäkartanon frisbeegolfrata. Pituutta radalla 11-väylää (946m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3600m. Vain kohtuullisia korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Maisemat ovat upeat ja koronan helpottaessa myös keskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Radalla oli vaihtelevia ja hyviä väyliä mistä nro 5 oli komea alamäkiväylä (nro 4 samaa mäkeä ylös). Heittopaikkaopasteet hyvät vaikkakin monesti kaatuilleet. Moni asia oli myös rempallaan. Ei infokarttaa. Heittopaikat maapohjaa ja lankulla merkityt. Korit tehnyt omametallipaja.com ja olisivat menneet paremmin, jos olisivat olleet suorassa. Ratasuunnittelu pahasti hakoteillä sillä monesti seuraavan väylän heittopaikka oli keskellä edellisen väylän heittolinjaa. Lisäksi heittopaikat ja korit liian lähekkäin ja lisäksi eri väylien heittolinjat leikkasivat usein keskenään. Vaikka nyt oli hiljaista, niin turvallisuuspuutteita oli ratasuunnittelu osalta liikaa. Rakennukset ja autot eivät vaarassa kuin yhdellä väylällä. Radasta oli pelattavissa sivuston mukainen layout, mutta hämmennystä aiheutti ilmeisesti am-versio missä lyhyemmät väylät ja kpl-määrät pienemmät. Ei ollut mihinkään karttaan niitä merkitty, joten sai arpoa, että mistä sitä pitikään heittää... Siirtymät kohtuulliset, mutta next tee -kylttien puute haittasi kovasti. 1-väylä aika hasardi, kun oikealla odotti vesistö ja vasemmalla syvähkö oja ja tähän aikaan veden pinta hyvin korkealla. Rata oli isoista puutteista huolimatta mukava pelata. Jo Metsäkartanoon tulo oli elämys, sillä harvoin noin mutkaisia teitä tulee ajeltua. Miljöö oli upea ja keskus ulottautuu todella monipuolisten toimintojen muodossa laajalle. Uimarantakin palvelee kesällä heittäviä. Väylät mukavia ja vaihtelevia ja heittotilaakin pääosin mukavasti. Rata kaipaisi isoa remonttia kaikessa suhteessa, sillä yllä kerrottuja puutteita oli paljon. Maasto niin hyvää, jotta saisi helposti jopa 18-väyläisen radan tehtyä. Nyt ei ole kiire pelaamaan uudestaan, mutta matkailukeskukseen voisi ihan hyvin tutustua myöhemmin paremmin. 2/5Lomakeskus Revontuli
Hankasalmen kunnassa Lomakeskus Revontulen ja golfkentän vieressä sijaitseva frisbeegolfrata. Pituutta ilmeisesti 18-väylää, tarkoista metrimääristä ei mitään tietoa ja A3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Hyvin vähäisiä korkeuseroja sisälti tämä rata. Kävi kuitenkin hyvästä kuntoilusta, kun mm. pitkien siirtymien ( puistosta metsään ) johdosta paljon kävelyä. Heittopaikat kohtuulliset ja riittävän isot. Maisemat golf-kentän kupeessa ja veden äärellä upeat. Matkailukeskuksen palvelut vieressä. Jari-Pekan 24h huoltoasema lähes kivenheiton matkan päässä. Mutta... tämä radan tekele oli heittämällä huonoin rata mikä on tullut koskaan pelattua, kun peilaa siihen millaisessa kunnossa tällaisen lomakeskuksen 18-väyläisen pitäisi olla! Heittopaikkaopasteet puuttuivat suurimmalta osin tai olivat surkean kulahtaneita. Korit oli valmistanut omametallipaja.com ja olivat osin vääntyneet ja kääntyneet milloin mihinkin suuntaan. Ei minkäänlaista infokarttaa. Ei yhtään väyläopastetta ja jatkuvasti saikin väylien paikkaa arpoa. Väylät olivat etuysillä osin vaarallisesti sumpussa ja muutoinkin radan turvallisuus aivan retuperällä, kun riski mökkien ja autojen ikkunoihin heittämiseen korkea. Kun kaikki opasteet puuttuivat, niin kiertäminen oli yhtä tuskaa. Suunnittelutyö, jos sellaista on ollut, surkeaa. Jotkin väylistä ihan ok heitettäviä, mutta vain muutama. Metsäojien ylitykseen olisi tarvittu runsaasti pikkusiltoja. Ja kuinka ollakaan, niin takaysin eka väylä olisi pitänyt viskaista ihan kunnon lammen yli, ei järjen hiventäkään! Kahdesta kokonaisuudesta metsäväylät selkeästi pelattavampia, vaikkei hyviä nekään. Puistoväylät täydellisen umpisurkeita turvallisuuden, rakenteiden ja suunnittelun osalta. Olikohan rannan vanhat 5 ja 6-väylät tarkoitus pelata mahdollisesti 8 ja 9-väylinä? Ei mitään hajua. Kovalla tuulella ne jäi hetken tuumailun jälkeen kokonaan pelaamatta, sillä kiekon päätyminen veteen olisi ollut lähes varmaa. Puiston puolella pelattuna siis 7-väylää tänään. Jep! Potentiaalia Revontulessa olisi. Puistopuolella väylät paljon lyhyemmiksi ja vähempikin määrä riittäisi ja pois mökkien/autojen vierestä. Metsäpuolelle mahtuisi suunnittelemaan ihan tasokkaankin radan. Vanha rata pitäisi vaan unohtaa kokonaisuudessaan ja suunnitella kokonaan uusi rata. Nyt ei voi oikein edes radasta kunnolla puhua, niin surkeassa jamassa kaikki mahdollinen oli! Ei tule todellakaan koskaan mieli tulla uudestaan! Ja terkkuja niille kahdelle kyylle mitkä metsäpuolella tuli nähtyä, toitte edes jotain mielenkiintoa päivään... 0/5 ( aiempi huonoin arvosana 1/5 )Huuhanmetsä DiscGolfPark
On ne korit siellä olleet koko talven... :) Joten eiku vaan heittämään. Tosin ite oon kiertänny Huuhaan kaukaa viimeisten viikkojen aikana, kun ihan törkeän kova ruuhka varsinkin viikonloppuisin ollut. Kunhan Puijo taas aukeaa, niin toivottavasti helpottaa...Puijo DiscGolf
Ihan vain mielenkiinnosta, jotta milloin olet radalla käynyt pelaamassa?Sonkajärven frisbeegolf
Sonkajärven keskustan välittömässä läheisyydessä, lähellä vanhaa pururataa Sonkajärven frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (695m) ja B3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2000m. Metsärata sisälsi vain vähäisiä korkeuseroja, joten reippaasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Siirtymät lyhyet, joten radan kiertäminen siltäkin osin nopeaa. Infokartat, ei lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja next tee -kyltit hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä viimeinen nro 9 mikä oli hieno lievä alamäkiliidätys. Heittotilaa oli riittävästi. Rata ei ollut teknisesti kovin vaativa muttei mikään superhelppokaan. Vaikka heittotilaa ja linjoja siis löytyikin hyvin, niin puut olivat hyvälle metsäradalla ominaiseen tyyliin hyvin mukana. Korit jonkin paikallisen pajan tuotteita. Ihan kohtuulliset kuitenkin, kun vertaa Sukevan lelukoreihin. Vähän värikkäämmät olisivat voineet kyllä olla, jotta olisivat erottuneet maastosta. Yksi siirtymä hankala kakkoselta kolmoselle kolmosen heittolinjaa pitkin. Toki ketään muita ei hiljaisella radalla nyt ollut, mut silti... Muutoinkin kumman sumpussa olivat väylät vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin. Mutta... minulla meni tunti ja lukematon määrä käveltyjä kilometrejä ennenkuin löysin radan!!!!!!!!!! Venerannan kohdalla p-paikka ja eka infokartta sekä nuoli radalle. Tämä nuoli osoitti selvästi ylös hiekkatielle mitä tuki myös infokartta. Eiku reppu selkään ja kävelemään. Reilu kilsa eteenpäin ja ympäri ja takas lähtöön. Siitä sitten samaan suuntaan uudelleen kartan tutkimisen jälkeen josko löytyis jostain metiköstä, ei löydy. Sitten oikein ystävälliseltä paikalliselta alkuasukkaalta kysymään, jotta missäköhän rata... se on siitä rannasta 100m sinne toiseen suuntaan.... jep! Voi vitja, että siinä vaiheessa annoin tulla kaikki tuntemani kirosanat suusta ulos, en toki rouvan kuullen. Olisiko jotain ideaa terävöittää opasteita?!? Vai olenko ainoa joka on harhaillut ihan väärässä suunnassa ja tunnin... siis tunnin... siis koko hitsin tunnin!!! Nooh... sainpahan ylimäärästä kuntoilua siinä sitten. Kokonaisuutena ihan mukava metsärata mikä ei ollut liian helppo eikä liian vaikea. Ehkä hieman mauton ja yllätyksetön, olisi kaivannut jotain "wau-efektin" kohtaamista radalla. Ysiväylä pääsi aika likelle. Arviointi olisi selvästi parempi JOS ei olisi ollut tuota opastuksen epätarkkuutta mikä johti aivan liian pitkään harhailuun. Pieni yksityiskohta pilasi muutoin ihan ok elämyksen. 2/5Sukevan frisbeegolfrata
Sonkajärven kunnan Sukevan taajaman koulun/pururadan läheisyydessä Sukevan frisbeegolfrata. Pituutta radalla 9-väylää (593m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Tasaisen metsä/puistoradan kiertäminen kävi hyvin kevyestä ulkoilusta. Siirtymät lyhyet (kasilta ysille 200m), joten nopea kiertää. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Isommalta tieltä koulun pihaan radan opaste mikä aina hieno juttu. Maalaistunnelmaa pienen koulun ympäristössä oli tarjolla mukavasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta ysin valotolpat mielenkiintoinen haaste. Korit olivat halvat lelut marketista, tyylillä "kun opasteista maksettiin paljon, niin kunnon koreihin ei ollutkaan enää varaa". Sinällään ihan toimivat, mutta harmillinen säästökohde, sillä kunnon korit ovat kuitenkin aina radan tärkein varuste. Selkeistä korinumeroista kuitenkin plussaa. Väylältä toiselle ei opasteita ollut, eikä tiiviillä radalla niin välttämätöntä ollutkaan. Paitsi kasilta ysille ainakin olisi kaivannut pientä kylttiä... Väylissä ei juuri vaihtelua ollut. Suoraa heittoa korille oli tarjolla käytännössä jokaisella väylällä. Mielikuvitus ja haasteellisuus loisti poissaolollaan. Koululaisille varmasti ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin. Jep! Ei mikään järisyttävä elämys ollut tämä. Pikkunätti pienen taajaman rata. Ja tuore lumi loi omanlaisensa puitteet vielä näin toukokuussa. Puutteita oli sen verran, että arviointi ei kovin korkealle lopulta nouse. Ihan mukava oli pelata, mutta kiire ei ole kuitenkaan tulla uudestaan. 3/5Satamanpuisto
Laukaan kunnassa sataman läheisyydessä Satamanpuiston frisbeegolfrata. Pituutta 5-väylää (314m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1300m. Puistorata ei korkeuseroja sisältänyt ja, kun väylät/siirtymät lyhyet, niin tosi nopea kiertää. Vesi ja satama toivat omat kauneusarvonsa mukaan. Puistokin oli tosi nättiä, löytyi myös minigolfia, jonkinsortin liikennepuistokin löytyi. Sataman kahvio avoinna. Alue oli kaunis kuin karamelli, mutta itse radasta ei ole paljon kertomista. Ei infokarttaa, heittopaikat/matot surkeassa kunnossa, ei yhtään heittopaikkaopastetta. Huonon kartan kanssa sai sitten arpoa, että mikä väylä missäkin sijaitsi, pienen säätämisen jälkeen löytyi kaikki. Korit laadukkaat dgp:t, mutta osin vinossa. Puistossa oli kevään tähän mennessä lämpimämpänä päivänä paljon liikkujia, joten varovainen sai olla heittojen kanssa. Väyläpituudet hyvin suuntaa antavia, kolmonen ilmoitettua puolet lyhyempi. Vitosen heittopaikka nelosen korin vieressä, ei kuten kartassa. Ratana ihan totaalinen floppi, mutta miljöö siis upea. Jos rakenteet olisivat kunnossa, niin ihan timanttinen paikka viettää kesäpäivää frisbee ja minigolfaten ja kahvion antimia nauttien veden äärellä. Tällaisen radan ei odotakaan olevan ihan huippu kilparata, joten meni Laukaan suosikiksi. Aika paljon sanottu, kun takana on kuitenkin Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka. Toki hartaasti toivoisi, että Laukaassakin herättäisiin siihen, että mitä tarkoittaa frisbeegolfratojen ylläpito. 2/5Peurunka
Laukaan kunnassa Peurungan kylpylähotellin läheisyydessä Peurunka Lakeview frisbeegolfrata. Itse löysin vain 19 merkittyä väylää, vaikka paikallinen seura mainostaa 25-väyläisenä. Metrejä jonniin verran ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6400m. Paljon korkeuseroja sisältänyt puisto/metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Löytyi roskiksia ja lepopenkkejä sekä maisemat ja tunnelma radalla hyvä. Väylät hyvin vaihtelevia. 9-väylän jälkeen kota ja huussi, tosin puita ei ollut yhtään. Siirtymät kohtuullisia, yksi 200m oli. Oma suosikkiväylä oli nro 9, hieno alamäkiväylä. Mutta... täysi pannukakku koko rata! En jaksa ymmärtää, että mitä radalla haetaan tai on haettu. Liian moni asia pielessä! Opastusta radan lähtöön ei minkäänlaista, infokartta uupui 1-väylän likeltä eikä etsinnästä huolimatta löytynyt mistään muualtakaan. Koreja siellä, täällä ja tuolla ja monet väylät liian sumpussa. Ihmetellä sai moneen kertaan, että mikä kuuluu minnekin väylälle. Tiit hyvin eri tasoisia/kokoisia, esim kutosta ja seiskaa löytyi 2kpl eikä kyse ollut edes pro/am/dz heittopaikoista. Tiiopasteet kulahtaneet ja välillä riekaleina milloin missäkin. Opasteet ihan umpisurkeat, väyliä sai koko ajan etsiä. Siirtymät 16 -- 17, 17 -- 18 ja 18 -- 19 täyttä arvailua. Next tee kylttejä aivan liian vähän. Itse löysin siis 19-väylää merkittynä. Peurungan nettisivut puhuvat 21-väyläisestä, frisbeeseuran face 25-väyläisestä. Rannassa oli hulppea määrä koreja, joista yritin jotain tolkkua ottaa, yhtään opasteilla merkittyä heittopaikkaa ei rannassa ollut. Fgr:n tiedot täysin vanhentuneet kartan ja väylätietojen osalta. Olisi mukavaa, jos paikallinen seura hoitaisi tietojen päivittämistä paremmin. Nyt oli vain yhtä tuskallista arpomista kaikki! Rata oli ensimmäinen maksullinen minkä olen pelannut. Vitosen maksaa pelikierroksesta ihan mielellään, jos rakenteet olisivat edes välttävässä kunnossa. Maksusysteemi ihan toimiva, vaikkakin omat ongelmansa siinäkin oli. Tämä oli todellinen pahan mielen ja kiukun rata, vaikka peli ihan kohtuullisesti sujuikin. Peurungassa on kaikki ainekset jopa viiden tähden radaksi, sillä puistoväylien ja rannan maisemat upeat. Lisäksi olemassa olevat väylät niin puistossa kuin metsässäkin mukavan haasteellisia ja vaihtelevia. Ylivoimaisesti huonoin pitkä rata mitä olen pelannut! Laukaan radat muutenkin jo aika legendaarisia. Vihtavuori, Laukaa ja Peurunka arvioinneilla 1/5, 2/5 ja 1/5. Voisi sanoa jo, että surullista... Kuten edellä todettua, niin puutteet niin isoja, ettei valitettavasti minkäänlainen kiire uudestaan ennenkuin rata laitetaan oikeasti arvoiseensa kuntoon! Kylpylä on toki asia sitten erikseen. 1/5Laukaa DiscGolfPark
Laukaan kunnassa kirkonkylän koulun ja päiväkodin pururadan välittömässä läheisyydessä Laukaa DiscGolfPark. Radalla pituutta 9-väylää (684m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Vain vähäisiä korkeuseroja sisältänyt rata oli nopea kiertää. Itsellä meni aikaa vain 50min, vaikka heittopaikkoja sai arpoa ja lasten leikkien loppua odotella. Infokartta kohtuullisessa kunnossa, heittopaikat hyvät ja korit parasta osaa radassa. Ei yhtään varsinaista suosikkiväylää. Kyllä oli sekava kokonaisuus! Rata jakautui kahteen osaan missä väylät 1-5 kuntoradan maastossa ja loput neljä koulun vierustan metsikössä, välissä pitkä siirtymä. Kuntoradan väylät hyviä ja mukavia heittää. Mutta rata on yhtäkuin sen heikoin lenkki... koulun vierustan väylät olivat ihan älytöntä metsäterroria! Opasteet eivät pitäneet esim. kutosen heittopaikalla paikkaansa. Kun yhdellä silmäyksellä näkee kaikki metsikön korit eikä opasteita missään, niin karttaa sai lukea koko ajan ja silti tuli heitettyä väärin. Opastetolppa ysillä rikottu. Valtava määrä roskaa! Korien suuntanuolet sojottivat minne sattuu. Tiiopasteitakin väännetty ja käännetty. HUOM! Varokaa erityisesti ykkösväylän korin ympäristöä! 113 metrin päästä ei näe, jotta korin vierustalla on paljon puumajoja maassa ja lapsia saattaa olla leikkimässä! Ei hirveän paljon positiivista sanottavaa tästä kokonaisuudesta löydy. Itse poistaisin koulun väylät tai jättäisin pari-kolme koria lapsien välitunti käyttöön ja kehittäisin kuntoradan maaston väyliä. Sinne saisi hyvin helposti mahtumaan laadukkaan 9-väyläisen radan, sillä olemassa olevat viisi väylää hyvä pohja. Laukaan radoista Vihtavuori ja tämä surkeita, toivottavasti Peurungalla paranee... Nykyisessä muodossaan ei todellakaan kiire tulla pelaamaan uudestaan! 2/5Vihtavuori DiscGolfPark
Jep! Ja nyt on taas yksi huonoimmista. Mieluummin purettaisiin tällainen rata kokonaan pois, jos ei halutakaan radan olevan edes välttävä.Vihtavuori DiscGolfPark
Laukaan kunnan Vihtavuoren taajaman urheilukenttäalueen vierustalla Vihtavuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 9-väylää (818m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tämän urheilukenttä + metsäradan kiertäminen kevyttä ulkoilua. Vain metsäväylillä hieman korkeuseroja. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Ei varsinaista suosikkiväylää, nro 3 erikoisin missä heitettiin korkean kallion päälle. Siirtymät ok, pidempiä vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Surkea rata, ihan sanan kirjaimellisessa muodossaan! Tiit postimerkin kokoista tekonurmea, maassa kiinni, osin kupruilla. Lisäksi väylillä 7 ja 8 tiit jopa vaarallisen huonot. Paikalta heittävälle kuten minulle ei niin väliä, mutta... Next tee -kylttejä vain kolmoselta neloselle, olisi kaivannut myös neloselta vitoselle, vitoselta kutoselle ja kasilta ysille. Kolmosväylän alussa rehevöityneitä pusikoita tiellä. Kasiväylä kulkee leveän ojan yli mikä ainakin keväällä hyvin vetinen, huonolla tuurilla kiekon onkimisessa melkoinen vaiva. 9-väylän jälkeen 20m päässä lasten aitaamaton leikkipaikka mikä erittäin iso turvallisuuspuute! En tiedä oikein, että mikä tämän radan idea oli... paljon väkinäisiä väyliä. Metsässä korkeuseroja, mutta väylätkin siellä hätäisesti sutaistuja. Rakenteissa ja turvallisuudessa paljon puutteita! Alueen metsikköön saisi varmastikin rakennettua oikein laadukkaan radan. Nyt tämä sekava viritelmä ei olisi voinut yhtään vähempää innostaa. Ei koskaan enää uudestaan! 1/5Toivakka DiscGolfPark
Toivakan kunnassa urheilukentän ja kuntoradan alueella Toivakka DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (851m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Kallioinen urheilukenttä + metsärata sisälsi hyvin vähän korkeuseroja, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, liputetut korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Taukopenkkejä ja roskis löytyi. Isommalta tieltä opastekyltti mikä aina plussaa. 2-väylän jälkeen laavu, tosin lähes tyhjä puuvaja juuri nyt lukossa. Siirtymät olivat hyvin lyhyet, joten rata on nopea kiertää. Itellä meni alle tunti mikä on ysiväyläsellä tosi lyhyt aika. Kiekot löytyvät maastosta hyvin. Rata maisema-arvoiltaan kaunis runsaiden kallioiden johdosta. Kallioväylistä suosikki nro 3, kaunis, hyvin kaunis. Osalla väylistä oli runsaasti heittotilaa ja osalla paljon ahtaampaa, linjat kuitenkin selkeät. Ei mitään erityisen vaikeaa kikkailua väylissä. Ei isompia puutteita. Löytökiekkolaatikko ois aina hyvä. Lisäksi seiskan heittopaikka ja kutosen kori liian lähekkäin. Nyt ei ollut ketään muita pelaamassa, mutta potentiaalinen vaaranpaikka oli kuitenkin. Mukava, tiivis perustason rata kauniilla kalliomaisemilla. Mukava oli käydä pelaamassa! 4/5DiscGolf Sähköpari Partaharju
Pieksämäen kaupungissa Partaharjun kauniissa harjumaisemissa DiscGolf Sähköpari Partaharju. Radalla mittaa 21-väylää (2179m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6100m. Wau! Siis wau! Upea rata! Puijo ei menetä asemaansa, mutta kyllä tämä kakkoseksi pomppasi ohi Vattuvuoren. Kohtuullisia korkeuseroja sisältänyt rata kävi pituutensa takia hyvästä kuntoilusta. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet täydellistä laatua. Next tee -opasteet täydessä iskussa! Korit erinomaiset ja hyvin liputetut. Korien paikat aivan uniikkeja, hyvällä maulla toteutettuja. Oli monenlaista korotusta ja vaikka mitä. Väylät vaihtelevia, pääosin hyvin tilaa ja selkeät heittolinjat, mutta puuosumia tulee kuten metsäradalla kuuluukin. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, vinorinnettä ja monenlaista kaarrosta. Oma suosikkiväylä nro 6 mikä heitettiin alamäkeen kohden vettä. 18. väylä harjun päällä huikea. 11-väylä hieno ja pitkä ja erityismaininta tolpista mistä pystyi heiton pituutta seuraamaan. 21-väylän korin paikka ihan timanttia! Upeasti rakennettu! Liuta muitakin erittäin hyviä väyliä, toki ahtaampiakin perusmetsäväylää löytyi riittämiin. Karanneet kiekot löytyvät helposti. Rakenteista vielä, jotta löytyi harjoituskoreja, taukopenkkejä, infokartta, isommalta tieltä opastus, tulipaikkaa, Ladun maja mikä toisinaan auki. Heittopaikat riittävän pitkiä, kun välillä jyrkässäkin rinteessä korotettuna. Siirtymät pääosin lyhyet ja erittäin hyvin viitoitetut, pari n. 200 metristä taisi olla. Rata oli täynnä huikeita, viimeisen päälle mietittyjä ja uniikkeja yksityiskohtia. Puusta ja kettingistä tehtyjä frisbeekoreja useammassa kohdassa koristeena. Tunnelma aivan loistava. Spotteri on melkeinpä pakollinen, sillä ulkoilijoita alueella runsaasti ja muutama sokkoväylä oli. 21-väylän heittopaikka verkosta huolimatta hieman vaarallisessa paikassa edellisen väylän heittolinjojen takia. Näytti tosin siltä, että väylän linjausta oltaisiin muuttamassa. Väylä nro 18 oli harjun päällä kyllä kaunis, mutta oma heitto lipesi reilusti oikealle ja silloin vieressä kulkeneen väylän heittäjät vaarassa, voisiko jotain ratkaisua turvallisuuden parantamiseksi keksiä? Aivan upea ja uniikki kokonaisuus mistä tykkäsin siis todella paljon, turvallisuuspuutteista huolimatta. Ite tykkään erikoisista, mutta hyvin pelattavista ratkaisuista esim. korien suhteen ja niitä täällä siis todellakin riitti. Kikkailu pysyi kuitenkin hyvän maun rajoissa. Tosikot eivät ehkä ole niin vakuuttuneita, mut antaa olla olematta. Ilman muuta jossain vaiheessa uudestaan! Tällaisia timantteja on hienoa löytää välillä niin harmaasta ratamassasta! 5/5Ruutananharjun frisbeegolfrata
Rantasalmen kunnassa Harjupirtin hiihtokeskuksen ja tanssipaviljongin läheisyydessä Ruutananharjun frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (2288m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6300m. Paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, joten hyvää kuntoilua sai harrastaa. Infokartta, lukittava löytökiekkolaatikko, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Erityismaininta radan ennakko-opasteista isommalta tieltä joita liian harvoin näkee. Väylät olivat aika uniikkeja. Kasi oli vinosti rinteeseen futiskentän päädystä heitettävä ihan ainutlaatuinen väylä. Heti perään ysillä liidätys korkealta monttuun ja sieltä taas ylämäkeen hakkuuaukean poikki. Ja monia muitakin todella hyviä väyliä oli. Mutta... Väylät olivat sekä todella hyviä, mutta myös todella huonoja, ääripäät erosivat kuin yö ja päivä keskenään. Ainakin väylillä nro 2, 6, 11, 12 ja 13 ei ollut minkäänlaista heittolinjaa, ainoastaan tiheää metsikköä. Väylän nro 4 oikealla puolella hakkuujätettä, kiekko hukkuu. Hasardi-väylien kuningas ja isoisä löytyi sitten väylältä nro 15. Kaunis alamäkiliidätys, mutta vasemmalla odottelee ahnaasti sellainen ryteikkörinnemonsteri, joten heippa kiekot sinne! Ite etin omaa midariani ainakin 20min ja juuri, kun olin lähtemässä pois ja luovuttamassa niin löytyi. Radalla oli surkeiden heittolinjojen lisäksi aivan liikaa sokkoväyliä ja ainakin tänään todella paljon lenkkeilijöitä. Vähän hirvitti heittää ilman spotteria. Taisi olla vasta kasiväylältä, kun ilmaantui next tee -kylttejä, joita oli kohtuullisesti sen jälkeen, enemmänkin olisi mahtunut. Siirtymät olivat pääosin lyhyitä. Voisi sanoa, että muutamassa kohdin jopa liian lyhyitä. Esim. ykkösen ja viidennentoista väylän korien jälkeen seuraavat heittopaikat jopa vaarallisen lähellä, jos heitto yhtään karkaa. Kasassa on hyvän radan ainekset. Puita pitäisi ottaa pois aika rankalla kädellä ja risukkoja raivata isosti. Turvallisuudessa puutteita. Perusteellisella radan läpikäymisellä voisi tulla jopa yksi lempiradoista, sillä paljon oli siis hyvääkin. Nykyisten puutteiden takia ei todellakaan kiire uudestaan! 3/5Enonkoski DiscGolfPark
Enonkosken kunnassa liikuntatalon ja pururadan välittömässä läheisyydessä Enonkoski DiscGolfPark. Radalla pituutta 18-väylää (1588m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Paljon korkeuseroja sisältäneen metsäradan kiertäminen kävi hyvästä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lukitsematon löytö/lainakiekkolaatikko löytyi. Portaita joissakin kohdin, mutta olisi voinut olla enemmänkin. Siirtymät olivat lyhyitä paitsi neljältätoista viidelletoista. Suunnittelija olisi voinut saada sitä rakosta lyhyemmäksikin, mutta vesi ja korkea kallio haasteena. Paras väylä nro 2 kauniin heittopaikan vuoksi, myös nro 12 oli hieno alamäkiväylä. Radan parasta antia olivat ehdottomasti maisemat! Vesi oli hienosti hetken aikaa läsnä ja kalliot ja kauniit korien sijainnit monella väylällä olivat upeita. Kiekon joutumisesta veteen ei ollut vaaraa. Vaikka rata menikin ison osan väylien osalta ristiin pururadan kanssa, niin pääosin näki hyvin itsekin tuleeko muita vai ei. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Pieniä puutteita oli turvallisuudessa. 1-väylän kori oli siirretty oikealle ja lähemmäs mäntymetsikköön jottei olisi liian lähellä kakkosen koria. Toinen, mutta korjaamaton puute oli väylä nro 12 jälkeen nro 13:n heittopaikan turvallisuus. Jos heität alamäkeen liian rivakasti kahdellatoista, niin kolmentoista heittopaikalla olija vaarassa saada osumaa. Väylä nro 13 pitäisikin linjata uudelleen. Väylät välillä aika sumpussa, esim. väylältä 6 menin ensin suoraan väylälle 16 ja vielä heitin väylän loppuun ennenkuin sokeana virheeni huomasin. Radalla oli jonkin verran kosteita ojia joiden yli olisi ollut hyvä olla pieni silta. Next tee -kylttejä olisi voinut olla muutamassa kohdin korinuolten tukena. Esim. kympiltä yhdelletoista oli vähän turhan paljon hapuilua opastepuutteiden takia. Heittotilaa toisinaan kohtuullisesti, mutta pääosin kapeaa metsäränniä. Periaatteessa ja ihan käytännössäkin hyvä rata. Tykkäsin siis veden läsnäolosta maisemallisesti sekä kalliomaasto oli hyvin kaunista. Yllä mainittuja puutteita oli kuitenkin eikä rata kauneudesta huolimatta saanut mitään wau-efektiä aikaan. Täysiä pisteitä ei pysty antamaan, mutta ihan hyvin voisi silti joskus pelata uudestaan! 4/5Heinävesi Frisbeegolf
Heinäveden kunnassa urheilukentän ja monitoimitalon läheisyydessä Heinävesi Frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (622m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2400m. Hieman korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä kuntoilusta. Siirtymät lyhyet, ainoastaan seiskalta kasille pidempi. Väyläpituuksienkin ollessa lyhyehköt, niin nopeahko kiertää. Heittotilaa oli pääosin hyvin ja heittolinjat selkeät. Väylät ihan mukavia heittää, kuitenkin osin hieman yllätyksettömiä. Suoraa heittolinjaa korille oli tarjolla melkein jokaisella väylällä. Suosikkiväylä nro 5 missä alamäkeen sai liidättää kiekkoa. Sattui tulemaan vielä yksi "uran" parhaista avausheitoista. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Mutta... kartta oli lopulta hieman hämmentävä. Muutamalla väylällä väyläpituudet olivat ihan pielessä. Lisäksi kolmosen heittopaikka oli oikeasti aivan eri kohdassa kuin kartassa. "Next tee" -kylttejä olisi kaivannut korinuolien lisäksi. Esim. neloselta lähtiessä vitosen tii oli ihan vieressä, mutta kuusien katveessa, niin tuli mentyä kutoselle ennen kuin huomasi erheen. Maisemat olivat hyvää perusmetsämaisemaa höystettynä urheilukentän näkymillä. Kaksi vikaa väylää eli 8 ja 9 olivat aika törkyisiä ja epäsiistejä, voisi siirtää väylät jonnekin muualle tai siistiä alueen. Hieman sellainen hajuton ja mauton rata. Harmillisia puutteita mitkä vaikuttivat kokemukseen, vaikka 5-väylä hieno olikin ja oma peli kohtuullisesti sujuikin. Hyviä ratoja on lähempänäkin, joten ei kiirus uudestaan tulla. 3/5Karvion frisbeegolfrata
Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m. Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi. Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön. Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa. Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan. 2/5Kotkatharjun frisbeegolf
Joroisten kunnassa Kotkatharjun ulkoilualue. Tällä alueella kaksi vierekkäistä frisbeegolfrataa, jotka sen verran erilaisia, että arviointi kummastakin erikseen. Kotkatharjun frisbeegolf, 18-väylää, 2562m ja AAA1-luokitus. Itsellä ensimmäinen korkeimman luokituksen rata. Kartanogolf samalla alueella. Jonkin verran kapuamista tällä lähinnä metsäradalla, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Odotin kyllä hieman enemmänkin vuorien kapuamista, joten ihan kohtuudessa pysyttiin kuitenkin. Väylät monipuolisia ja haastavia ja erityisen pitkiä kuten ylimmän luokituksen radalla kuuluukin olla. Heittolinjoja ja tilaa oli pääsääntöisesti ihan reilusti, joten ahtaanpaikankammoa ei päässyt syntymään. Suosikkiväylä nro 4 missä runsaasti heittotilaa aukealla sijainnin johdosta. Sai kiskoa kiekkoa tosissaan ja kovan tuulen avittamana liitikin mukavasti. Kaikki rakenteet erinomaisessa kunnossa. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit ja next tee -opasteet erinomaisessa kunnossa. Heittopaikat hyväkuntoiset ja jokaiselta löytyi myös katuharja tiin siivoamiseen sekä myös qr-koodin takana oleva väyläesittely, toimivuutta en testannut. Löytyi myös roskiksia ja taukopenkkejä reitin varrelta sekä hieno tulipaikka ja huussi väylän nro 13 jälkeen. Kaikki siirtymät lyhyitä, pisin taisi olla seiskalta kasille 120m. Lähellä myös Teboilin ja Jari-Pekan huoltoasemat missä voi käydä ratojen välissä evästelemässä. Itse en lähtisi koko kierrosta samaan putkeen pelaamaan ellei repussa ole sitten riittävästi omaa evästä. Mutta sitten... mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä enemmän rupesi myös harmittamaan. Ensinnäkin sokkoväyliä oli ihan törkeän paljon! Puhtaasti sokkoja oli viisi kappaletta jo 10-väylän jälkeen ja siihen lopetin laskemisen. Koreissa oli lippuja ja hyvinkin omintakeisia soittokelloja näillä pahimmilla sokkoväylillä, joten yritystä turvallisuuteen päin oli. Amatöörinä en sitten osaa sanoa, että mikä ajatus niissä tuplakoreissa oli? Liittyvätkö jotenkin virallisten, isompien kisojen järjestämiseen? 5-väylällä heitin ensin väärälle korille, kun tarpeeksi tarkasti ei tullut opastetta luettua. Omaa peliä lähinnä sekoittivat varsinkin alkuun. Lisäksi vesi sitten kruunasi ketutuksen. Väylät 12, 13, 15 ja 16 sellaisia missä helppo kadottaa kiekko veteen. Väylän nro 16 jätin kokonaan heittämättä. Ehdottomasti heittolinjat ja korit liian lähellä jokea, ei hyvä, ei yhtään! Tilanetta yritetty lievittää frisbeen ongintakoukuilla... huokaus... Moni on varmasti sitä mieltä, että aloittelijan/amatöörin ei kannattaisi näillä radoilla käydä. Minä amatöörinä tykkään haasteista, korkeuseroista, monipuolisista väylistä jne. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ylivaikeista vesiväylistä en tykkää yhtään ja niitä oli nyt siis liikaa! Tämä korkeamman luokituksen rata oli näistä kahdesta radasta selkeästi huonompi, ei tule kyllä yhtään ikävä, vaikka moni asia oli myös hyvin. Kanavan frisbeegolf, 18-väylää, 1758m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4900m. Oikein miellyttävä, runsaasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta. Kotkatharjun radan tapaan myös täällä rakenteet loistavassa kunnossa! Hieman karsitumpana, mutta kuitenkin. Infokartta, löytökiekkolaatikko, heittopaikkaopasteet, korit, korinuolet ja next tee -kyltit hyvässä iskussa. Heittopaikat pääosin hyvässä kunnossa, muutama vaatisi jo uusimista. Kumimattoa olikin heittopaikoilla sitten hyvin moninaisissa väreissä, ainakin punaista, valkoista, keltaista ja vihreää löytyi. Siirtymät lyhyitä. Heittotilaa kohtuullisesti, vaikkakin puita metsäradan tapaan oli ihan riittävästi. Ahtaampaa kuin Kotkatharjulla. Itse tykkäsin eniten kolmesta alamäkiväylästä (2, 3 ja 16). Vielä, kun saisi niihin sen suoran heiton, niin... mutta kivoja ovat silti heittää. Myös 1-väylä oli heti mukava. Ei mikään sellainen "pehmeä lasku pelaamiseen" -väylä, vaan heti luulot pois jyrkällä ylämäellä! Väylällä 16 kannattaa varoa ettei lopussa lipsauta kiekkoa liikaa oikealle hyppyrimäki työmaalle minne kiekkoa ei saa mennä noutamaan! Väylän nro 14 korin kohdalla puurimoja suojaamassa 15-väylän heittopaikkaa karkaavilta kiekoilta, hyvä idea! Puutteita tältä radalta on vaikea keksiä. Muutamassa kohdin korilta poistuminen tapahtui väylää takaisinpäin mikä ei ole se paras ratkaisu, onneksi suht lyhyitä olivat kuitenkin ne siirtymät, tarkkana kuitenkin muiden heittäjien kanssa. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri melkeinpä pakollinen, kun sokkoväyliä oli ihan riittävästi. Lenkkeilijä saattaa tulla aika ikävästi ja huomaamattomasti suoraan heittolinjalle. Onneksi ei mitään pahempaa käynyt. Rata oli haastava, kun harjujen päällä pelatessa jyrkät rinteet vaanivat joka suunnasta lukuisilla väylillä. Heitäpä esim. kutosella liikaa vasurille tai ysillä lopussa ylämäkeen liian raju kiskaisu, niin kiekko saattaa löytyä hyvin mielenkiintoisesta paikasta ja saataisiin todistaa perinteisten kirosanojen lisäksi täysin uusienkin syntyä... Olikohan 7-väylä missä mando oli metritolkulla väärässä paikassa ja heitinkin kiekon aivan väärään suuntaan, kun olisi pitänyt leikata aiemmin oikealle. Kokonaisuutena ristiriitainen fiilis. Kotkatharjun rata oli hurja pettymys, vaikka paljon hyvääkin siellä oli. Kanavan rata taas mukava heittää vailla suurempia puutteita. 36-väylää tuli viskottua kovassa tuulessa. Kannatti isoista ketutuksista ja puutteista huolimatta tulla kuitenkin pelaamaan! Arviointi: Kotkatharjun frisbeegolf 3/5 ja Kanavan frisbeegolf 5/5. Nämä yhdistettynä 4/5. Kanavan hieno rata pelasti päivän plussan puolelle kaikessa suhteessa, ei kuitenkaan kiire pelaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan! Sääli Kanavan hienon radan kannalta...Vattuvuori DiscGolfPark
Ehkei henkilökohtaisuuksiin kannattane mennä, kun jokaisella kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen on. Tuo kympin koivumetsikkö oli erilainen ja tarkalla/suoralla tai millään muullakaan heittolinjalla ei tehnyt mitään, vaan tuuriahan se aikalailla täysin oli, jotta mihin kiekon sai lentämään. Kun muualla oli riittävästi heittotilaa, niin omissa tuumailuissa ko. väylä meni hyvänä erikoisuutenaan. Jos samanlaisia väyliä olisi ollut enemmän, niin arvosanakin olisi vitosesta laskenut alaspäin.Vattuvuori DiscGolfPark
Varkauden kaupungissa Vattuvuoren laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä Vattuvuori DiscGolfPark. Radalla mittaa 18-väylää (1927m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5700m. Paljon korkeuseroja sisältänyt rata kävi erinomaisesta kuntoilusta. Infokartta, treenikorit, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit loistavassa kunnossa. Erityismaininta next-tee kylteistä, kertaakaan ei karttaa tarvinnut vilkaista, vaikka jonkinmoisia siirtymiä välissä olikin, ihan kohtuullisia kuitenkin. Runsaasti portaita helpottamassa kulkemista. Rata oli todella miellyttävä heittää, sillä heittotilaa oli mukavasti lähes kaikilla metsäväylilläkin. Yksi todella ahdas koivumetsikkö väylä ( nro 10 ) oli joukossa. Ihan syystä oli AA1-luokan rata. Vaihtelevuutta väylissä riittävästi. Perus metsäväylistä muodostui radan "runko", mutta välillä mentiin ylämäkeen ja välillä alamäkeen. Jos osaisi eri tekniikoita, niin niitä kyllä olisi saanut hyödyntää. Ihan kirkkaimpana kruununa sitten 229m väylä nro 12 mikä on Puijon nro 12:n ohella hienoimpia liidätysväyliä missä on heittänyt. Vattuvuoren väylä ehkä kiilasi jopa ykköspaikalle. Ihan huikea kokemus! Toinen ratamestarin erikoinen oli väylä missä heitettiin jyrkkää rinnettä sivuttain, ei ylös tai alas kuten yleensä. Täytyy kyllä sanoa, että olen sanaton, tästä on radan vaikea paremmaksi mennä. Ampaisee Puijon jälkeen heti kakkospaikalle suosikeissa. En keksi yhtään mitään asiaa mikä pitäisi täällä korjata. Oma peli meni tänään surkeaakin surkeammin, mutta se taas ei ollut radan vika. Milloin tahansa voisi pelata uudestaankin! 5/5Kuvansi frisbeegolf
Joroisten kunnan Kuvansin kylässä koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä Kuvansi frisbeegolf. Radalla pituutta 6-väylää (370m) ja D2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1400m. Tasainen, urheilukenttää kiertänyt pikkurata kävi hyvin kevyestä kuntoilusta. Pikkiriikkinen infokyltti yhden rakennuksen seinässä. Heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Lyhyet siirtymät, erittäin nopea kiertää. Pääosin paljon heittotilaa, väylät hyvin avaria. Väylistä suosikki nro 6 mikä puiden johdosta poikkesi edukseen muista. Muttapa sittenpä taas kerran... ensin opastus olematon radalle, seuraa "urheilukenttä"-kylttiä Lemmikkitiellä, auto parkkiin koulun p-paikalle. Heittopaikat kehnoa maapohjaa. Ei väyläopasteita, tosin erittäin tiiviillä radalla ei täysin välttämättömiä kuitenkaan. Väylän nro 2 heittolinjalla iso tolppa ja sen tukilangat häiritsemässä tai tuomassa jännitystä elämään, kummin vain... Kaiken kaikkiaan todella hajuton ja tylsä rata, ei syttynyt oikein missään kohdin. Korit lätkitty kentän ympärille jotenkin. Koululaisten käyttöön varmasti ihan ok rata, mutta muille? En tiedä... Kaitaisten täydellisen radan jälkeen kontrasti aika iso. Ei kiirusta uudestaan. 2/5Kaitaisten frisbeegolf
Joroisten kunnan Kaitaisten kylässä urheilukentän ja valaistun ladun läheisyydessä Kaitaisten frisbeegolf. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tämä oli häkellyttävän hieno kokemus... Radan rakenteista infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Heittopaikat kumimattoa, tosin suoraan maahan laitettu mikä ei paras mahdollinen ratkaisu. Metsäradaksi tasaista, korkeuseroja hyvin vähän. Vaikka frisbeegolfrata myötäili pururataa, niin silti heittotilaa oli runsaasti. Väylät selkeitä, eikä helpolla suoralla heitolla ollut korille yleensä mitään asiaa. Suosikkiväylä nro 1 mikä liidätettiin urheilukentän yli. 9-väylän lopetus kaunis. Rata tiiviillä alueella, joten siirtymät lyhyet. Valotolpat toivat mukavaa haastetta pelaamiseen varsinkin seiskaväylällä. Väyläopasteita ei lainkaan, mutta tiiviillä radalla meni hyvin niinkin. Miljöö mukava. Todella siistissä kunnossa pidetty huussi auttoi hädänalaista heittäjää lähtöpaikalla. Kakkosväylän korin kohdalla todella hulppean hieno kota minkä ovi ainakin nyt auki. Olisi mahtunut varmasti 20 hengen porukka tulistelemaan. Itellä ei ollut aikaa tulia tehdä. Oma kokemuksensa oli ajella pitkä pätkä kelirikkoista hiekkatietä hiljalleen sohjon ja kuoppien keskellä kohden määränpäätä. Tiesi olevansa hieman syrjemmässä, vaikkei 5-tielle pitkä matka olekaan... Olen odottanut sitä hetkeä milloin 9-väyläisen radan voi sanoa olevan täydellinen. Nyt on se hetki. Pienen pieniä, muttei kovin merkittäviä puutteita. Ihan käsittämättömän hieno juttu miten näin pienelle kylälle on saatu noin upea rata. Ihan huippua! Todellakin tuli hyvä mieli × 100!!! Ensimmäisenä 9-väyläisenä suosikkiratojen joukkoon kirkkaasti! 5/5Juvan frisbeegolf
Juvan kunnan urheilukentän, pesäpallostadionin ja kaarihallin kupeessa Juvan frisbeegolf. Yhteensä 9-väylää (659m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2100m. Tasainen, kevyestä ulkoilusta käynyt puistorata. Siirtymät lyhyitä, hyvin nopea kiertää. Infokartta ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Koreja oli kahta erilaista, mutta ihan olivat riittävän hyvässä kunnossa. Väylältä toiselle ei paria korinuolta lukuunottamatta muita opasteita, mutta tiiviillä alueella korilta näki hyvin seuraavan heittopaikan. Yllätyksetön, helppo ja tylsähkö rata ainakin pidemmälle ehtineille. Heittopaikat harmillisesti soraa. Heittopaikkojen opasteet olivat kunnossa, mutta korien numerointi pielessä, sillä rataa muutettu joskus. Fgr:ssä oleva ratakartta ei pitänyt paikkaansa, uusi tulossa. Muutamalle väylälle oli lätkäisty par2 status. Varsinkin harrastelijaratojen ja myös muidenkin pitäisi aina lähteä liikkeelle par3:sta. Huono valinta. Rata sijaitsee ihan mukavassa puistomiljöössä liikuntapaikkojen äärellä. Rata ei missään nimessä ole huono, mutta rakenteet pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle puutteiden takia. Väkisinkin tuli mieleen pelatessa, että juvalaiset ansaitsisivat paljon vaativamman 18-väyläisen, ehkä sitten joskus. Ei erityistä kiireettä tulla uudestaan. 2/5Jäppilä DiscGolfPark
Pieksämäen kaupungin Jäppilän koulun ja lähiliikuntapaikan sekä pururadan ja kirkon välittömässä läheisyydessä Jäppilä DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (721m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2600m. Metsärata, missä korkeuseroja riitti, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korit ja korinuolet hyvässä iskussa. Väylältä toiselle mukavasti next-kylttejä, mutta ainakin kasilta ysille olisi lisäopastekin ollut paikallaan. Siirtymät lyhyehköjä muutoin paitsi juuri vikalle väylälle pidempi. Miljöö alussa oikein mukava hienon Jäppilän koulun ja kirkon vierustalla. Suosikkiväylä nro 5, alamäkiliidätystä, tykkään! Mutta... radalla samoja elementtejä kuin tuoreessa Uhomäen radassa. Väylät kummassakin lyhyitä ja periaatteessa riittävän haasteellisia kokeneemmallekin, lisäksi korkeuseroja löytyi paljon. Jäppilän rata oli monin osin kuitenkin liian ahdas. Se ahtaus ja kapeat rännitkin olisivat vielä menneet jotenkin, mutta väylillä oli todella pitkää risukkoa, pajukkoa ja mitä lie muuta melkein koko ajan ja hyvin korkeana vielä. Tämän ruumiillistumana väylä nro 2 mikä olisi ollut muutoin hieno liidätysväylä, nyt lähinnä kiroilutti ne pusikot. Se, että itse väylät olivat aivan liian pusikoituneet, niin myös väylien sivustoilla oli sellaista ryteikköä, että kiekon hukkaaminen enemmän kuin helppoa ja monesti lättyä saikin etsiä pitkään ja hartaasti. Kasassa on todella hyvän ja miellyttävän pikkuradan ainekset kaikkien rakenteiden osalta. Tässä vaiheessa ahtauden ja joka puolella olevien risukoiden takia lähinnä ahdistavaa pelata. Huono fiilis jäi, mutta pelata voisi kyllä uudestaankin kunhan ensin tehtäisiin siis mittava raivausoperaatio. 2/5Uhomäki frisbeegolf
Pieksämäen kaupungin Uhomäen hiihtokeskuksen maastossa kulkeva Uhomäki frisbeegolf. Väyliä 10kpl (664m) ja C1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3300m. Oikein miellyttävä, paljon korkeuseroja sisältänyt metsärata, kävi hyvästä kuntoilusta. Väyläpituudet lyhyitä, mutta väylät hyvin haastavia, oli alamäkeä, ylämäkeä ja vaikka mitä muuta. Yksikään väylä ei leikannut latujen kanssa, joten siitä ison iso plussa suunnittelijalle. Suosikkiväylä nro 5, pientä kaunista alamäkiliidätystä. Heittotilaakin pääosin ihan mukavasti, vaikka toki katalan juonikkaita puitakin oli ihan riittämiin. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa! Erityismaininta yksistä parhaista opasteista mitä on pitkään aikaan tullut vastaan! Oli korinuolta ja next-kylttejä niin paljon ettei karttaa tarvinnut kertaakaan vilkaista. Siirtymät pääosin mukavan lyhyitä, muutama pidempi joukossa esim. kympiltä lähtöpaikalle. Suosittua ulkoilualuetta, joten spotteri tarpeellinen, vaikkei kuntoradalla väylät menneetkään, poluillakin riitti kävelijöitä. Mukava ja monipuolinen rata minkä pelaamisesta tuli hyvä mieli. Ei juurikaan puutteita paitsi ehkä niitä taukopenkkejä ja löytökiekkolaatikko olisi voinut olla. Milloin tahansa voisi pelata uudestaan! 4/5Vieremä DiscGolfPark
Vieremän kunnassa Iivon Areenan likellä pururadan maastossa Vieremä DiscGolfPark. Pituutta yhteensä 9-väylää (878m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3200m. Mukavasti korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi hyvästä kuntoilusta vaikkei väyliä paljon ollutkaan. 9-väyläiseksi mukavan pitkät väylät mutta lyhyiden siirtymien johdosta nopeahko kiertää. Infokartta, heittopaikkaopasteet, korit ja korinuolet hyvässä kunnossa. Heittopaikat lumen alla, joten niistä vaikea sanoa mitään. Väylät olivat monipuolisia, löytyi tiukkaa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaistakin pururataväylää. Suosikkiväylä nro 6, alamäkiliidätys ja kori puiden takana oikealla. Jotenkin olisi toivonut kuitenkin, että rata olisi mennyt pääosin muualla kuin pururadan vierustalla. Nyt lähes jokainen väylä vähintään leikkasi kuntopolun kanssa. Helpommallahan ( halvemmalla ) siinä radan saa tehtyä, kun menee valmista väylää pitkin. Alueella olisi kuitenkin ollut tilaa ihan riittävästi viedä kaikki väylät pois kuntopolulta. Väylät olivat lisäksi osin sokkoväyliä, mutkaisia alamäkiväyliä ja ladutkin osin ajettuna, niin spotteri melkein välttämätön, myös kesällä. Urheilukentälle auton parkkeeraus ja useampi satametriä siirtymä radalle. Ei mikään mahdoton, mutta p-paikka voisi kyllä lähempänäkin olla. Muita puutteita vaikea löytää, ehkä löytökiekkolaatikko ja jokunen taukopenkki olisi voinut olla. Pienistä puutteista huolimatta mukava rata pelata. Haastetta riitti alusta loppuun ja lopusta alkuun. Mielellään voisi pelata joskus uudestaankin! 4/5Kuorevirran frisbeegolfrata
Kiuruveden kunnassa Kuorevirran urheilupuiston (mm. jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tennis- ja urheilukenttä, nuorisotalo) läheisyydessä Kuorevirran frisbeegolfrata. Yhteensä 12-väylää (1030m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasainen metsä/peltorata minkä kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Infokartta (nuorisotalon pihassa), heittopaikat ja korit erinomaisessa kunnossa. Heittopaikkaopasteet aivan uniikit mitä en ollut aiemmin koskaan nähnyt, opastetolpassa jokaisella väylällä myös roskis, aivan loistokeksintö! Tolppa tosin puuttui ykkösväylältä. Korinuolet löytyi. Tosin ainoalle pidemmälle siirtymälle kakkoselta kolmoselle olisi kaivannut lisäopastetta. Nopea kiertää. Heittotilaa oli pääosin paljon. Muutama metsäväylä vähän ahtaampi. Suosikkiväylä nro 5 mikä heitettiin melko suoraa linjaa vallin päältä urheilukentän suuntaisesti. Kuitenkin lopulta aika tylsä rata. Joko ahdasta metsää tai tilavaa peltoa. Ei mitään jippoja väylillä, maisemallisia erityisarvoja tai muutakaan mikä olisi säväyttänyt erityisesti. Lisäksi väylät 9, 10 ja 12 ristesivät toistensa kanssa mikä on AINA tosi huono juttu! Nyt meni, kun olin ainoa pelaaja, mutta mites kesällä... Rata ei ollut huono, muttei siis kovin hyväkään. Vaipuu frisbeegolfratojen harmaaseen massaan, ei ole tarvetta ajella tänne uudestaan päätäkauten rataa pelaamaan. 3/5Spa Hotel Runni Frisbeegolf
Iisalmen kaupungin Runnin kylässä sijaitsevan kylpylän välittömässä läheisyydessä Spa Hotel Runni Frisbeegolf. 9-väylää (854m) ja BB1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2800m. Tasamaalla sijainneen puisto/peltoradan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Rata oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Maisemat ja miljöö veden äärellä olivat ihan parasta ykköslaatua. Vanha nitisevä riippusilta tosi hieno. Väylät olivat helppoja, vaikka muutamia puita olikin kiekon liitoa rajoittamassa. Kiertäminen nopeaa. Oli puistomaista väylää ja ehdoton erikoisuus sitten väylät 7-9 missä saa tykittää avoimella pellolla sen minkä jaksaa! Oma suosikkiväylä nro 9, peräti 203m peltoa edessä, oikein hauska väylä ja olisi voinut olla vielä vaikka paljon pidempikin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Huomiona, jotta korit laadukkaat dgp:t, muttei olleet pultattuna maahan vaan jalustalla. Korinuolet osoittivat oikeaan suuntaan. Siirtymät lyhyitä. Ainoastaan kutoselta seiskalle pitkä siirtymä ja siihen olisi lisäopastetta kaivannut. Viereisen kylpylän johdosta paljon palveluita kuten uinti, kahvio, ravintola, majoitus, laavu, taukopenkkejä/pöytiä. Mutta... heittopaikat liukasta vaneria, ei hyvä! Ja sitten se vesi... hitsi vieköön väylää nro 5!!! Aivan liian pitkä veden ylitys, jotta olisin lähtenyt edes yrittämään! Joku voisi taas kerran sanoa, että "voihan sen vain jättää pelaamatta, jos pelkää kiekon hukkuvan" johon aina vastaan, että "fiksu suunnittelija jättäisi nuo vesikikkailut pois jo suunnitteluvaiheessa!" Tilaa olisi ollut laittaa yksi väylä muuallekin! Ei hyvä, ei yhtään! Kokonaisuutena ottaen kuitenkin oikein mukava pikkurata erittäin miellyttävässä miljöössä. Väylät helppoja ja mielenkiintoisia, heittotilaa poikkeuksellisen paljon! Yleensä vesi saa veren kiehahtamaan enemmän, mutta nyt laskee arvosanaa vain vähäsen, kun niin moni muu asia oli kuitenkin hyvin. 3/5Peltosalmen urheilupuisto
Iisalmen kaupungissa Peltosalmen lähiliikunta-alueen ja hiekkamontun ympäristössä kulkeva Peltosalmen frisbeegolfrata. Yhteensä 10-väylää (760m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3000m. Pieniä korkeuseroja sisältäneen metsä/hiekkakuopparadan kiertäminen oli kevyttä kuntoilua. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja heittopaikat hyvässä kunnossa. Korit vanhat, mutta ihan kelvolliset vielä. Roskis löytyi. Monipuolisia väyliä, tosin aika tarkkoja heittoja yleensä tarvittiin. Erikoisuutena useampi jyrkässä rinteessä ollut kori. Suosikkiväylä nro 4 mikä kulki hiekkamontun reunaa, suora heittolinja. Väyläopasteet puuttuivat kokonaan. Lisäksi kartassa epätarkkuus 5-väylän kohdalla, kun kori oli siirretty 9-väylän heittopaikan viereen. Väylän heittopaikkaopaste loisti myös poissaolollaan, joten pitkään sai arpoa mistä heittää ja minne. Väylän nro 1 heittopaikkaa siirretty skeittiparkin viereen, joten siltäkään osin kartta ei pidä paikkaansa. Lisäksi väylien 5-9 heittopaikat, korit ja heittolinjat aivan liian sumpussa, suuri riski kiekkojen lipeämisille muiden heittäjien päälle. Ihan miellyttävä ympäristö ja väylätkin tarkkuudesta huolimatta ihan mukavia pelata. Puutteet kuitenkin laskevat arvosanaa. Ei kuitenkaan hukkareissu, voisi joskus harkita pelaavansa uudestaankin. 3/5Kilpijärven koulu
Iisalmen kunnan Kilpijärven koulun lähiliikuntapaikan frisbeegolfrata. Pituutta 3-väylää (159m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1200m. Hyvin lyhyt metsä/peltorata tasamaalla, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Kaikki oli vähän kehnoa, korit osin risat, opasteet kaatuneet yhtä lukuunottamatta, ei infokarttaa ja heitot maapohjalta. Menisi ihan hyvin koululaisten käytössä ja miksei muillekin treeniratana, jos rakenteet kunnostettaisiin. Kilpijärven vanhaa koulua oltiin moukaroimassa nurin. Toivottavasti uuden koulun myötä lähiliikuntapaikkaakin ehostettaisiin nykyisestä. Näille radoille on kuitenkin paikkansa varsinkin pienten koululaisten ja aloittelijoiden käytössä. Nykykunto surkea, ei minkäänlaista tarvetta uusinnalle. 1/5Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata
Polvijärven kunnassa Lomakeskus Huhmarin frisbeegolfrata. Radalla mittaa 6-väylää (680m) ja D3-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 1800m. Hyvin vähän korkeuseroja sisältänyt puistorata oli nopea kiertää lyhyiden siirtymien avittamana. Korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet persoonallisesti valokuvina, mutta toimivat hyvin tällä radalla. Väylät vaihtelevia ja paljon heittotilaa. Suosikkiväylä vanhan torpan pihasta heitetty nro 3 alamäkeen 140m. Hieno tunnelma vanhan rakennuksen (Mattilan talo) siivittämänä. Puutteitakin oli. Alun infokarttaa ei ollut missään. Heittopaikat maata, mikä tosin paikaltaan heittäjää ei hirveästi haittaa. Väyläopasteita ei ollut, mutta lyhyellä ja tiiviillä radalla löytyivät ilmankin. Hyvä asia ei tietenkään ole, jos väylien heittolinjat risteävät, kuten nyt monessa kohtaa. Nyt meni, kun yksin oli koko alueella, mutta, ruuhka-aikaan ei hyvä. Kokonaisuutena oikein mainio pikkurata. Hienot ja väljät väylät mukavassa ympäristössä. Vaikka puutteita olikin, niin voisin milloin tahansa tulla uudestaan! 4/5Liperin frisbeegolfrata
Liperin kirkonkylän ja valaistujen latujen välittömässä läheisyydessä Liperin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1515m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4800m. Runsaasti korkeuseroja sisältänyt rata kävi oikein hyvästä kuntoilusta. Infokartta löytyi, olisi voinut olla isommassa koossa. Löytökiekkolaatikko (ei lukittava) löytyi myös. Korit hyvässä kunnossa. Väylän nro 12 alussa laavu tauon pitämistä ja tulistelua varten. Heittopaikat hyväkuntoiset, mutten tiedä sitten, jotta onko betonilaatta paras mahdollinen valinta. Heittopaikkaopasteet kulahtaneet, mutta ihan toimivat kuitenkin, osa kaatunut. Väylät erittäin monipuolisia. Löytyi ylämäkeä, alamäkeä, tasamaata ja muutoinkin juuri sopivaa haastetta. Ja mikä parasta, niin pääosin heittotilaa oli mukavasti, kapeat rännit loistivat isoilta osin poissaolollaan, vaikka metsässä mentiinkin. Suosikkiväylä nro 10, hieno alamäkeen tehtävä pieni liidätys. Myös väylä nro 8 oli hieno alamäkiväylä, mutta muista olla heittämättä liikaa vasemmalle tai saatat muutoin löytää kiekkosi aika mielenkiintoisen rinteen alaosasta. Minä en muistanut... Väylä nro 9 kera jyrkän ylämäen oli oikein mukava myös. Siirtymät kohtuullisia. Väylältä toiselle ohjaavissa opasteissa paljon puutteita, karttaa sai lukea monen monta kertaa. Periaatteessa numero-opasteita oli jonkin verran, mutta osin väärin sijoiteltuna ja osin puuttuivat kokonaan. Rata oli väylien suunnittelun ja pelattavuuden osalta erittäin hyvä, mutta... rata on nähnyt jo parhaat päivänsä. Kokonaisilme hyvin nuhjuinen ja vaatisikin kaikkien rakenteiden päivittämistä nykyaikaan. Vielä, kun opasteissakin oli isoja puutteita, niin arviointi ei kovin korkealle kipua. Ne rakenteet vaan kuntoon, niin arvio nousisi ainakin yhdellä tai jopa kahdella pykälällä. Kannatti kuitenkin pelata ja voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Kaatamon frisbeegolfrata
Liperin kunnan Kaatamon kylällä valaistun pururadan ympäristössä Kaatamon frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (735m) ja C2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2700m. Jonkin verran korkeuseroja, joten mukavasta ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet kunnossa, tosin suuntaamisessa toivomisen varaa. Heittopaikat omituista kumimattoa, mutta tällaiselle paikaltaan heittävälle amatöörille kuitenkin ihan riittävät. Korit hyvässä kunnossa. Infokarttaa ei ollut ja ekaa väylää sai hetken haeskella (peltirakennuksen ja ekopisteen välistä eteenpäin). Väyläopasteita ei minkäänlaisia ja pisin siirtymä kolmoselta neloselle oli täyttä arvailua, kun polkuja kulki ristiin rastiin, muutoin lyhyet siirtymät. Kaikki olivat käytännössä sokkoväyliä, mutta ei kyllä ketään missään näkynytkään. Väylät hyvin kapeaa ränniä alusta loppuun ja lopusta alkuun, ei yhtään avoimempaa väylää. Haasteellisia väyliä, eli ei mallia "suoralla heitolla korille". Ryteiköt vaanivat sivustoilla monilla väylillä ja pari kertaa sai tosissaan etsiä kiekkoa, kun ei ahtaassa raossa pysynyt. Kovasti ristiriitainen fiilis. Ite en tarvitse hienoja rakenteita ja ammattilaisen suunnittelemaa rataa, jotta voin nauttia pelaamisesta. Mutta... väyläopasteiden puute ja erityisesti liian ahtaat ja ahdistavat väylät eivät miellyttäneet yhtään! Ei kova kiirus tulla uudestaan. 2/5Pielavesi DiscGolfPark
Pielaveden kunnassa Suojalalan urheilukentän ja pururadan läheisyydessä Pielavesi DiscGolfPark. Pituutta 9-väylää (846m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3500m. Oikein miellyttävä, pieniä korkeuseroja sisältävä metsärata, kävi kevyestä kuntoilusta. Infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat (sen mitä lumen alta jossakin näkyivät), korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Lisäksi selkeitä opastekylttejä reitin varrella. Siirtymät sopivan lyhyitä. Väylät vaihtelevia, osin vaativia, mutta silti tilaa enimmäkseen oikein mukavasti heittää. Väylä nro 1 pitkä puukuja, mutta heittotilaa paljon, oli toiseksi paras väylä. Paras oli nro 5 alamyötäiseen heitettävä hieman mutkitteleva väylä. Myös nro 8 miellyttävä alamäkiväylä. Hiihtämäänkin olisi päässyt, joten tarkkana sai olla, onneksi oli spotteri mukana. Vaikea keksiä mitään isompaa kehitettävää. Ehkä löytökiekkolaatikko ja joku taukopenkki sekä roskis voisi olla. Muutoin kyllä erittäin miellyttävä ja monipuolinen rata. Ihan parhaita 9-väyläisiä missä oon pelannu. Milloin tahansa voisi tulla uudestaan! 4/5Lossisaari DiscGolfPark
Keiteleen kunnan Lossisaaren matkailukeskuksen mailla sijaitseva Lossisaari DiscGolfPark. Yhteensä 9-väylää (708m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2300m. Lossisaaren kahviolta sillan ali 150m infotaululle. Tasainen metsärata minkä pelaaminen kävi kevyestä ulkoilusta. Erittäin lyhyet siirtymät. Infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korinuolet ja korit erinomaisessa kunnossa. Kesällä mahdollisuus uida uimarannalla minkä läheisyydessä rata kiemurtelee. Huussikin helpottaa oloa. Radan parasta antia olivat hienot vesimaisemat! Lisäksi Lossisaaren kahvio pitkillä aukioloilla hieno juttu. Mutta... tosi yllätyksetön ja "helppo" rata. Puista huolimatta ei tarjonnut oikein mitään mielenkiintoista haastetta. Näitä ratoja mahtuu valitettavasti 13 tusinaan. Lisäksi väylät nro 3 ja 6 vesiväyliä mitkä eivät minun ymmärrystäni saa mitenkään! Nyt oli jäässä vesi, mutta kesällä aloittelijalle mahdoton heittää. Kiertäminen onneksi helppoa kummallakin väylällä. Joku voisi sanoa, että "jätä heittämättä, jos pelottaa kiekon hukkuminen veteen". Minä voisin sanoa yhtä perustellusti, että "jättäkää se vesi pois väyliltä jo suunnitteluvaiheessa!!!" Vesi on kaunis maisemallisesti, muttei kiitos tuollaisiin paikkoihin radalle!!! Vesiväyläangstini sai täällä vain lisää vettä myllyyn... Pikkunätti rata siis missä rakenteet kunnossa. Kuitenkin hyvin tylsä, vaikka maisemat hyvät olivatkin. Vesiväylät sitten viimeistään pilasivat tämän radan. Ei kiire takaisin uudestaan! 2/5Vesanto DiscGolfPark
Vesannon kunnassa Vesanto-hallin ja Humalavuoren latujen läheisyydessä Vesanto DiscGolfPark. Pituutta radalla 9-väylää (763m) ja B1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 2900m. Tasainen metsärata. Muutoin olisi ollut kevyttä ulkoilua, mutta 30cm hangessa tarpominen suurimmalla osaa matkasta piti huolen siitä, että hyvin raskasta oli. Jälkien puutteesta päätellen olin ensimmäinen joka talvella Vesannolla käy heittämässä. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Heittopaikkojen kunnosta vaikea sanoa lumikinoksien alta. Yksi roskis. Tasaisesta massasta ei suosikkiväylää tällä kertaa löytynyt. Väylältä toiselle oli opastamassa korinuolet, mutta tukiopasteita olisi kaivannut monta kertaa, karttaa sai vilkuilla. Ei löytökiekkolaatikkoa. Väylät tasapaksuja, ihan heitettäviä, ei liian ahtaita. Radassa ei periaatteessa mitään isompaa vikaa. Harvinaisen tasainen metsäradaksi. Liian tasapaksu ja laimea, ei mitään erikoisuutta. Näitä ratoja on 13 kpl tusinassa. Ei mielenkiintoa ajella pitkää matkaa uudestaan. 3/5Rautalammin frisbeegolfrata
Rautalammin kunnan Latsinmäen ulkoilualueen maastossa Rautalammin frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää (1531m) ja A2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3800m. Jonkin verran korkeuseroja sisältänyt metsärata kävi ihan mukavasta kuntoilusta. Väylät pääosin hyvin lyhyitä, mutta osin hyvin haastavia, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja montaa muuta. Siirtymät lyhyitä, nopea kiertää. Sellaista perustekemistä, ei mitään erikoista kikkailua. Suosikkiväylä nro 2, lyhyt, mutta alamyötäiseen heitettävä miellyttävä väylä. Kiekot löytyivät maastosta hyvin. Infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyi roskiksia muutama. P-paikalla oli huussi. Mutta... olihan niitä puutteitakin. Väylät nro 7 ja 14 ristesivät ilkeästi keskenään, hiekkamontulla ei nähnyt toista väylää ollenkaan, vaarallinen viritelmä tuo!!! Väyläopasteet kehnot. Puisia tolppia ja korinuolia oli, mutta lisäopasteille olisi kova tarve! Heittopaikat tyydyttävät, osin nyt lumen alla. Muutama sokkoväylä. Ei alun löytökiekkolaatikkoa eikä matkan varrella yhtään taukopenkkiä. Opasteet radalle huonot, ei yhtään kylttiä Kuopiontieltä eikä edes P-paikan kohdalla. Periaatteessa ihan mukava pikkunätti 18-väyläinen rata. Puutteet laskevat arviointia kuitenkin. Hyvin samankaltainen rata kuin "isoveljensä" lähellä Suonenjoella. Niin hyvässä kuin pahassakin. Ei pääse likellekään suosikkiratoja. 3/5Kumparepuiston frisbeegolfrata
Kaupungilta saadun tiedon mukaan tätä rataa ei enää ylläpidetä radan rakenteiden muodossa tulevaisuudessa, ainoastaan satunnainen nurmikon ajaminen. Puuttuvat korit kuulemma varastettu. Laitettu ylläpidolle radan poistopyyntö. Jos kaupunki kerran laiminlyö tietoisesti radan ylläpidon, niin ei tämän paikka ole täällä ollenkaan. Syyttivät tosin yhteistyöseuraa sopimuksen rikkomisesta, tiedä näitä sitten...Ummeljoen frisbeegolf
Kouvolan kaupungin taajamassa Ummeljoella koulun piha-alueella sijaitseva Ummeljoen Frisbeegolf. Radalla mittaa 9-väylää (639m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 2400m. Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama ja ylläpitämä rata koulun ympäristössä. Hyvin tasaista, joten kevyestä ulkoilusta kävi radan kiertäminen. Infokarttoja löytyi kiitettävästi niin alusta kuin reitin varreltakin. Hyvin tiiviillä alueella, joten nopea kiertää. Mutta... käveltyjä metrejä tuli runsaasti puutteiden takia. Heittopaikkoja ei oltu merkitty opasteilla, vaan sai ihan kunnolla arpoa, että mistä heittää... tai noh... yksi tolppa pystyssä, kaksi maahan kaatuneena ja loput loistivat poissaolollaan. Korejakin sai etsiskellä vaikka karttaa vilkuili ja maastotutkimusta tehdä ennen heittämistä. Korit hyvin kotikutoiset (Faith Power Group) ja kaksi kaatuneena. Korien alkeellisuus ei haitannut, mutta kaatuneet/risat korit eivät ikinä kerro hyvästä ylläpidosta. Heittopaikkoja ei minkäänlaisia. Väylältä toiselle ei opasteita. Tämäkin olisi tiiviillä radalla mennyt, jos heittopaikkaopasteet olisivat olleet kunnossa. Kasassa oli periaatteessa ihan hyvän radan aineksia. Väylien pituuskeskiarvo 71m ja vaikeuttakin puiden, ekan väylän heittolinjalla olleen jääkiekkokaukalon ja mutkien takia. Ei siis pelkästään suoraa heittolinjaa tarjolla. Jos korit ja heittopaikkojen merkinnät edes numerotolppien muodossa uudistettaisiin, niin arviointi olisi paljon parempi. Nyt ei ole kiire mennä uudestaan pelaamaan. 2/5Eerola DGP
Kouvolan kaupungin Kuusankosken taajamassa Koski-Golfin golfkentän viereisessä metsikössä Eerola DGP. Väyliä 9kpl (701m) ja B2-luokitus. Vain vähän korkeuseroja, joten kevyttä ulkoilua oli radan kiertäminen. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, korinuolet ja korit huippukunnossa. Hienoa havupuista metsärataa ja paljon vaativia väyliä tarjolla. Väyläpituudet lyhyitä, joten sopii kaikille vauvasta vaariin. Lyhyet siirtymät paitsi p-paikalta ekalle väylälle 200m matka, hyvin opastettu tosin. Vaikka viimeinen ysiväylä sokkoväylä olikin, niin tasaisen hyvistä väylistä kuitenkin suosikkiväylä haastavuutensakin takia. Vaikka todella märkään aikaan pelaamassa kävinkin, niin olisi selvinnyt pienissä ei-kalvollisissa lenkkareissa, ei kastu jalat tällä radalla! Vaikea keksiä mitään olennaista kehitettävää tästä radasta. Heittopaikkoina olleet hyväkuntoiset muovimatolla päällystetyt puulavetit oli tehty minusta turhan korkeiksi ihan suotta. Rata on päivittymässä, mutta muutostöistä infottu hyvin ekalla väylällä. Vitosväylä lyhentynyt n. 40m ja kutonen/seiska vaihtaneet paikkaa keskenään. Fgr:n tiedot päivittyvät lähiaikoina niin ratakartan kuin väyläkuvauksien ja tuloskortinkin osalta. Kunhan radan päivitys on täysin valmis, niin tiedot tarkentuvat vielä lisää. Oikein hyvä ja haastava rata, voin lämpimästi suositella! 4/5Jaalan frisbeegolfrata
Kouvolan kaupungin Jaalan taajamassa Liikasenmäen yli 300 vuotisen historian omaavassa, museoviraston suojelemassa kruununpuustellin miljöössä ja Jaalan kesäteatterin vieressä Jaalan frisbeegolfrata. 9-väylää (640m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä kuljettuja metrejä 1600m. Oikein mainio pikkurata. Vain hyvin pieniä korkeuseroja sisältäneen radan kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Parasta oli aivan upea, historiallinen miljöö. Alun infokartta kunnossa. Korit erinomaiset ja numeroidut. Väylät hyvin vaihtelevia. Vaikkei pitkiä väyliä olleetkaan, niin löytyi niin suoraa avaraa heittolinjaa kuin tarkkuuttakin vaativaa suorittamista, alamäkeä ja ylämäkeä, oikeastaan monipuolisesti kaikenlaista tekniikkaa vaativaa väylää. Suosikkiväylä nro 7 mikä heitettiin alamyötäiseen kesäteatterin jäädessä oikealle puolelle. Puutteitakin oli. Heittopaikkoja ei ollut kuin normi maastopohja. Heittopaikkapasteet olivat keltaiset puutolpat vailla numerointia. Tiiviillä kentällä sinällään ihan suht toimivat nekin. Väyläopasteita ei ollut, mutta siirtymät hyvin lyhyitä, joten niidenkään puute ei paljoa tuntunut. Kannattaa lisäksi tosiaan huomioida se, että alueella järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia sekä kesäteatteri pyörii, joten silloin heittäminen ei järkevästi onnistu. Kannatti todellakin käydä pelaamassa! Puutteista huolimatta hieno ja monipuolinen rata. Yksi parhaista pikkuradoista mitä olen pelannut. Tunnelmallinen ja vanha miljöö saa tämän miehen aina innostumaan! Suosittelen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kehäketuille! Tällaista lisää! 4/5Suonenjoki DiscGolfPark
Suonenjoen keskustan tuntumassa jäähallin ja pururadan välittömässä läheisyydessä Suonenjoki DiscGolfPark, 23-väylää (1966m) ja A1-luokitus. Syksyllä 2018 edellisen kerran täällä, mutta nyt rata myllätty täysin, joten uusi visiitti. Vanhasta 18-väyläisestä jäljellä 12-väylää ja kokonaan uusia väyliä siis 11 kpl. Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa kuten edelliselläkin kerralla. Alun infokartta, löytökiekkolaatikko, taukopenkit, roskikset, heittopaikkaopasteet, heittopaikat ja korit hyvää tasoa. Hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen, paljon korkeuseroja. Kiekot löytyivät hyvin ilman narujakin, kun irtolunta vain vähän kovan lumen päällä. Mutta... aika tasapaksuja väyliä kaikki, kapeaa ja vielä kapeampaa metsäränniä tarjolla melkein kyllästymiseen asti. En pysty tasaisesta massasta suosikkiväylää edes nimeämään. Jopa astetta tylsempi kuin aiemmin, kun avoimen kentän yli aiemmin kulkenut väylä nro 18 (?) poistettu, samalla poistui parhaimmat maisemat. Korinumeroinnin voisi laittaa kuntoon vastaamaan nykytilannetta, nyt aiheutti vähän hämmennystä. Next tee -kyltit hyvin kirjavat ja niissäkin numerointi pielessä monilta osin. Muutamassa kohdin olisi tarvinnut lisäopasteitakin. 1.väylän löytämiseen kului hyvä tovi ennenkuin tajusi sen olevan keskellä metsikköä. Kartta ei pidä paikkaansa infokartan sijainnin osalta, mikä aiheutti pitkän etsinnän. Puita voisi poistaa isolla kädellä monilta väyliltä, niin saisi mukaan myös avoimempia ja helpompia väyliä. Nyt oli jostain kunta loihtinut alueelle hiihtoladut, jossa runsaasti sivakoijia. Erityisesti väylä nro 16 piti heittää lyhennetysti. Talvimyrsky oli kova, muttei haitannut tiheässä metsikössä pelaamista. Jotenkin ristiriitainen fiilis uudesta radasta. Toisaalta ihan pelattava ja haastetta sisältävä rata lyhyistä väylistä huolimatta. Toisaalta hyvin tasapaksu ja yllätyksetön sekä aivan liian ahdas. Jotenkin aavistuksen epäonnistunut radan laajennus. Joko olisi laajentanut 18-väyläistä väyläpituuksien osalta ja tarkentanut korisijoittelua tai sitten oikeasti pidempi 23-väyläinen. Liekö missään alle 2km mittaista noin isoa rataa? Tai sitten kokonaan uusi rata jonnekin muualle missä oikeasti tilaa. Nykyinen rata aika ahtaalla alueella ja, jos puitakaan ei saa kaataa, niin aika kehnot eväät on radantekijöille annettu... Vaikka henkilökohtaisella tasolla uusi rata oli pettymys, niin uskon, että Disc Eagles on tarkkaan harkinnut uudistusta niissä raameissa mitä on ollut mahdollista toteuttaa. Pienen paikkakunnan vireä seura hoitaa ylläpidon kuitenkin esimerkillisesti ja radalle on mukava tulla pelaamaan, kun tietää kaiken kuitenkin olevan kunnossa. Kun uudistuksia tehdään, niin kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää. Ei se ole kuin elämää vain, no hard feelings! Arvosana radasta alenee pykälällä enkä ehkä ihan heti ole tulossa uudestaan. Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan! 3/5Vesileppis DiscGolfPark
Leppävirralla kylpylä-hotelli Vesileppiksen, Vesileppis Areenan, urheilukentän ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesileppis DiscGolfPark. Yhteensä 13-väylää (971m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3300m. Oikein mukava pääosin metsärata. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Hyvin monipuolisia väyliä, välillä kunnon ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä tasaista metsämaastoa, välillä ahdasta väylää ja välillä tilaa enemmän. Todella monipuolinen kattaus oli tarjolla! Alun infokartta hyvä. Heittopaikkaopasteet pääosin hyvät. Heittopaikat ihan kohtuullisessa ja heitettävässä kunnossa, parin vuoden sisään uusimiskunnossa. 7b-väylällä heittopaikkana lautalaveri. Korit pääosin hyvät, muutama hieman vinossa muttei haitannut lainkaan pelaamista. Suosikkiväylä nro 9, suorastaan huikea heittää alamyötäiseen kohden laavua! Siirtymät 7b-väylän johdosta lyhyitä. Mahdollinen korkea heinikko ei näin helmikuussa häirinnyt yhtään. Maisemat järvineen olivat upeat, aivan parasta tällä radalla! Löytyi huilipenkki. Radan varrella myös uimaranta kesäkierroksien lomaan. 9.väylän jälkeen myös kota. Muutoinkin palvelut hyvät, kun kylpylä palveluineen vieressä, unohtamatta Unnukkaa ja muita lähellä olevia Leppävirran palveluita. Puutteitakin oli. Väylä nro 2 heitettiin edelleenkin sokkona, vaikka sinällään hieno väylä olikin. Onneksi ei ollut muita sokkoväyliä. Väyläopasteita ei missään ja niitä olisi tarvittu! Roskiksia ei missään. Tykkäsin todellakin pelata. Monipuolinen ja vaativa rata, vaikkei väyläpituudet kovin pitkiä olleetkaan. Upeat maisemat kruunasivat elämyksen. Yleensä puuttuvat opasteet tiputtaa radan arviointia minulla paljon, muttei tänään. Pienillä kohennuksilla saisi parhaimman pikkuradan missä olen tähän mennessä pelannut, hyvin lähellä sitä on jo tosin nytkin. Voisin tulla milloin tahansa uudestaan! 4/5Vuorelan frisbeegolfkenttä
Rata pelattu tänään reippaasti yli vuoden tauon jälkeen. Heittopaikat entistä huonommat, samoin heittopaikkaopasteet entistä kärsineemmät. Lisäksi radan kaunein väylä nro 4 pilattu, kun puukujan toinen puolisko kaadettu kokonaisuudessaan, ei enää kaunis kuja kuten aiemmin. Liekö puut sitten olleet lahovikaisia vai mitä... Väylät edelleen mukavat pelata ja veden läheisyys kaunista, joten voi käydä jatkossakin pelaamassa. KunnonPaikan radan kanssa hyvä 18-väylän kokonaisuus kuitenkin. Sen verran muutoksia oli ratkaisevissa jutuissa, jotta arvosana valitettavasti alenee. Kaipaisi kipeästi rakenteiden kunnostusta! 3/5Salokylän frisbeegolfrata
Liperin kunnan Salokylän koulun ympäristössä (luontopolku ja nurmialueet) sijaitseva Salokylän frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (514m) ja C1-luokitus. Mielenkiintoinen ja monipuolinen koululaisrata, väyläpituudet todella lyhyitä. Radalta löytyy kuitenkin haasteita, joten sopii hyvin kokeneemmallekin pelaajalle. Korkeuseroja ei juuri ole, joten kevyttä ulkoilua lähinnä. Oma suosikkiväylä nro 7 missä tilaa heittää on reilusti, mutta se valtava koivu siinä keskellä... Väylä nro 9 ahdas metsäväylä, mutta hieno kaikessa suoruudessa ja haasteellisuudesssan. Voittaa esim. Ylämyllyn kouluradan 100-0. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei harmillisesti ollut lainkaan, mutta toki lyhyillä siirtymillä varustetuilla väylillä opasteiden puute ei haitannut kovin paljoa, karttaa ei tarvinnut kertaakaan vilkaista. Heittopaikat olivat kumimattoa, mutta niiden kunnosta vaikea sanoa lumen ja jään alla. Radassa ei suuria puutteita ollut ja tuollaisessa vanhan ajan henkeä huokuvassa maalaiskyläkoulu miljöössä on todella rentouttavaa pelata. Voin suositella lämpimästi kaikille kokeilemaan. Tykkäsin! 4/5Ylämyllyn koulun frisbeegolfrata
Liperin kunnassa Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikön lähimaastossa sijaitseva frisbeegolfrata. 9-väylää (437m) ja C3-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 3200m. Tasainen, vain pieniä korkeuseroja sisältävä koululaisrata. Ehdottomasti kaikkein lyhin 9-väylänen mitä olen tähän mennessä pelannut. Kiertäminen kävi kevyestä ulkoilusta. Alun infokartta ja heittopaikkaopasteet kotikutoiset, mutta aivan käyttökelpoiset kuitenkin. Suosikkiväylä nro 8 mikä tasaisen alun jälkeen lähti tippumaan alamäkeen, positiivisesti muista erottuva. Myös huikea liidätysväylä nro 1 (22m) oli uniikki suorastaan. Vaikka lunta olikin niin ei ilmeisesti minkäänlaisia heittopaikkoja, ainakaan kumimattoa. Korit kohtuulliset, paikoin vääntyneet. Väylä nro 4 oli pois käytöstä, ei heittopaikkaopastetta ja kori rikki, piti vähän improvisoida. Kartta ei pidä paikkaansa enää myöskään 5 ja 6-väylien osalta, väylät siirretty ilmeisesti alueen aitauksen takia riittävän kauaksi aidatusta alueesta. Ei yhtään väyläopastetta, karttaa sai lukea vähän väliä. Todella hajanainen kokonaisuus ja pitkiä siirtymiä. Voiko kutsua edes radaksi? Enemmänkin kolmessa eri ryppäässä olevia koreja... Sääli. Ympäristö oli sellainen jotta koulun alueelle ja erityisesti läheiseen metsikköön saisi paremmalla suunnittelulla oikein mallikkaan 9-väyläisen tai pidemmänkin radan. Rata vaatisi pikaista nykyaikaistamista. Nippa nappa menee koululaiskäytössä. Tulipahan bongattua, mutta kiire ei ole tulla uudestaan. 2/5Vanhan Kaivoksen frisbeegolfrata
Outokummun Vanhan Kaivoksen maastossa kiertelevä Vanhan Kaivoksen Frisbeegolfrata. Radalla pituutta 18-väylää (1657m) ja A1-luokitus. Kiekon perässä käveltyjä metrejä 5600m. Kyseessä pääosin metsärata. Jonkin verran korkeuserojakin, joten ihan mukavasta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Alun infokartta, harjoituskori, heittopaikkaopasteet ja korit hyvässä kunnossa. Rata on todella monipuolinen ja teknisesti haastava, oli tiukempaa väylää puiden ahdistellessa tosissaan ja mukavasti myös avoimempaa linjaa niin ei aina amatöörinkään kiekot puuhun kopsuneet. Mentiin välillä ylös, välillä alas ja välillä tasaistakin. Muutama roskis. Heittopaikoista en osaa sanoa, kun lumen ja jään peitossa olivat. Miljöö ja maisemat olivat aivan kerta kaikkisen upeat! Hieno ratkaisu rakentaa rata tuollaiseen paikkaan missä aika pysähtyy kuin olisi museossa koko ajan kävellyt. Kaikkein uniikein ja erikoisin väylä oli nro 6. Siitä vaan sitten rakennuksen alta viskaamaan... aivan sanaton... Väylä nro 8 oli myös mukava, kun heittotilaa oli vaikka muille jakaa, mutta samalla myös sopivasti haastetta. Ja se väylä nro 10:n mäntyränni... Parhaimmat maisemat etu-ysillä ja ihan lopussa. Puutteitakin oli. Alueelle pääsee ainakin kahdesta kohtaa ja ite tulin juuri sitä reittiä mistä puuttui ajo-opasteet ekalle väylälle. Kysymällä siitäkin selvisi sitten. Muutoinkin opasteita voisi tarkentaa. Periaatteessa "next tee" -kylttejä oli paljon, mutta useammalla väylällä piti karttaa vilkaista, kun ns. tukiopaste sitten puuttuikin. Vikalta väylältä olisi voinut olla opasteet p-paikalle. Taukopenkkejä ei yhtään. Väylän nro 7 korilla saa olla tarkka ettei mene seuraavaksi aivan vieressä olevan väylä nro 9:n heittopaikalle. Väylien nro 7 ja 8 risteävät heittolinjat ei hyvä juttu. Juuri nyt erittäin liukasta! Kun jääkuoren päälle satoi viime yönä muutama sentti lunta, niin petollista suorastaan. Nastat välttämättömät, eikä nekään välttämättä auta... Puutteista huolimatta erinomaisen hyvä rata juuri ainutlaatuisen miljöön ja väylien vaihtelevuuden takia. Hieno kokemus ja mielellään voisi tulla joskus uudestaankin! 5/5Paajalanmäki
Leppävirralla Paajalanmäen kuntoradan lomassa kulkeva Paajalanmäen frisbeegolfrata. Yhteensä 18-väylää, joilla pituutta 1867m ja AA2-luokitus. Käveltyjä metrejä kiekon perässä 6200m. Mukava metsärata, jossa paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Alun infokartta, heittopaikkaopasteet, heittopaikat, harjoituskori ja väylien korit erinomaisessa kunnossa. Muutama roskis. 8-väylän jälkeen oli uudehko tulentekopaikka hyvillä maisemilla. Metsäradoille tyypilliseen tapaan osa väylistä ahtaampia, osa väljempiä, kaikki kuitenkin hyvin heitettäviä. Erittäin monipuoliset väylät, sillä tasamaaväylien lisäksi oli ylä ja alamäkeä ja monenmoista kaarrosta väylissä. Oma suosikkiväylä nro 5. Pitkä, mutta erilainen ja haastava väylä. Alun tasaisuuden jälkeen jyrkästi oikealle jyrkkään alamyötäiseen heitettävä väylä oli hieno ja lopussa harvinaiset turvaverkot suojelemassa seuraavan väylän aloituspaikkaa, hieno idea! 4-väylän korin sijainti kallion päällä myös hieno. Jotain korjattavaakin. Radalla on varaa kehittyä vielä. Alkuväylillä sai ite onkia sivustojen ryteiköistä kiekkoaan, mitäs toki niihin heitti. Pääosin kiekot löytyivät kuitenkin hyvin. Ekan väylän jälkeen useamman sadan metrin siirtymä seuraavalle, mikä ei ikinä hyvä juttu. Muutoin siirtymät lyhyitä. Väyläopasteita oli mutta varsinkin kakkoselta kolmoselle sai kiertää ylimääräistä. Korinuolet sojottivat mikä minnekin, muutamaa korjailin ees sinnepäin. "Next tee" -kylttejä olisi vielä muutama mahtunut lisääkin. Sokkoväyliä muutama, muttei onneksi kovin pahoissa paikoissa, spotteri kuitenkin tarpeellinen. Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. Tarkkana kannattaa olla korien sijainnissa ja lukea huolella se heittopaikkaopaste... Väylältä 13 viskasin väylän 14 korille ennenkuin tajusin erheeni. Hiihtokelien aikaan talvella kannattaa pysyä poissa pelaamasta ettei saa tarpeetonta laturaivoa aikaiseksi. Juuri nyt oli hyvin pelattavissa. Välillä metikössä oli lunta "enemmänkin" ja paikka paikoin ei yhtään. Kuntorata pääosin aivan jäinen, joten nastajalkineet ehdottomat! Kaikista pikku puutteista huolimatta kuitenkin siis hyvä ja monipuolinen metsärata. Tykkäsin kovasti pelata ja voisin tulla milloin tahansa uudestaankin! 4/5Lemmensillanpuisto
Varkauden keskustan lähellä Lemmensillanpuiston frisbeegolfrata, 12-väylää (väylät 1-7 Lemmensillanpuistossa ja väylät 8-12 vieressä Esa Pakarisen puistossa), 971m, B2-luokitus. Oikein mukava puistorata. Alun infokartta, heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet ja korit upeassa kunnossa. Löytökiekoille laatikko. Rata sijaitsee kokonaan kahdessa eri puistossa, joten korkeuseroja ei juurikaan ole, ulkoilusta kävi siis kierros. Maisemat kauniit näin talvellakin ja kesällä se puoli senkuin paranee. Puistoradoillekin tyypilliseen tapaan puita oli saatu suorastaan kiusallisen ärsyttäviin paikkoihin, tekniikka jos olisikin kunnossa ollut... Sori lähialueen asukkaat, minun kiekko se oli mikä pylväisiin ja puihin kopisi vähän väliä... Suosikkiväylää vaikea nimetä, kun aika tasalaatuisia ja ehkä hieman yllätyksettömiäkin väylät olivat. Ehkä Esa Pakarisen puiston eka väylä nro 8 oli se suosikki, ainakin haastavuutta riitti puiden, pensaiden ja veden takia. Vedestä en yleensä radoilla tykkää, mutta täällä se ei haitannut. Toki aivan epäonnistuneella heitolla olisi vesi tai jää kutsunut. Potentiaalisin mahdollisuus 7-väylällä missä oma kiekko pysähtyi peliväylän ja ojan väliseen harvaan pensaikkoon. Suosittua puistoaluetta, joten tarkkana saa muiden käyttäjien kanssa olla. Tarkkana pitää olla myös mihin koriin heittonsa heittää, kun eri väylien korit ovat hyvin lähekkäin. Kun ei tutkinut karttaa tarpeeksi tarkkaan, niin 9-väylän korin ollessa piilossa puiden takana, niin heitin suoraan 11-väylän korille, kunnes sitten tajusin erheeni. Hieman siis yllätyksetöntä oli, mutta muutoin vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Noh... löytyihän sieltä toki sokkoväyliä, muttei onneksi montaa eikä kovin pahoissa paikoissa. Mukava oli pelata. Sopivan haasteellinen ja kaunis rata, kannattaa ehdottomasti poiketa! 4/5Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 1.11.2019 alkaen.Kotalahden kylätalo
Leppävirralla Kotalahden kylätalon (ent. koulu) pihapiirissä frisbeegolfrata, jolla pituutta 6-väylää, 429m ja D3-luokitus. Tasainen rata kävi kevyestä ulkoilusta. Muutama huippukori. Heittopaikkaopasteet kohtuulliset. Rata jotenkin "suloinen", varsinkin kaksi ekaa väylää muutama kymmenen metriset aivan rakennusten vieressä ja ne kaksi ekaa koria... kun halvalla Lidlistä saa! Mutta minulle riittivät hyvin. Väylät vaihtelevia, joten siitä iso plussa. Paljon puuttui todellisen radan aineksia. Ei heittopaikkoja, ei väyläopasteita, joskin siirtymät lyhyet. Ei minkäänlaista karttaa saatavilla. Vaikka halpis irralliskorit herttaisia olivatkin, niin... 3-väylän irtokori otettu kokonaan pois eli väylä ei ollut pelattavissa. Vitosväylä vaikein, kun massiivisten puiden takaa ahtaasta kolosta piti tähdätä. Kokemus ei ollut huono, sillä kaiken ei tarvitse aina olla niin kallista ja hienoa, vaan vaatimattomampikin minulle ainakin riittää. Puutteita kuitenkin oli ja yhden väylän puuttuminen harmitti. Ei ole tarvetta ainakaan pelaamisen puitteissa tulla heti uudestaan. 3/5Kotalahden kylätalo
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, jotta mikä järvikaistaleen yli heitettävä satametrinen? Nyt ainakin ainoa satametrinen heitettiin järveltä tiellepäin eikä rannan tuntumassa ollut kuin yksi kori. Joko ei puhuta samasta radasta tai sitten rataa on muokattu reilun kolmen vuoden aikana.Sorsakoski DiscGolfPark
Leppävirran Sorsakoskella Niskaharjun Lavan ja kuntopolun maastossa Sorsakoski DiscGolfPark. 10-väylää, 913m ja B1-luokitus. P-paikan infotaulu hyvässä kunnossa ja samassa yhteydessä lukollinen löytökiekkolaatikko. Heittopaikkaopasteet hyvät, samoin korit. Paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi. Mieluisin väylä ehkä nro 5 mikä pelattiin alamyötäiseen. Ykkönen ja samalla radan pisin väylä miellytti myös. Korit sijoiteltu monilla väylillä hienosti kalliolle tai muutoin miellyttävään paikkaan. Metsäradalle tyypilliseen tapaan osa väylistä oli ahtaampia heittää ja osalla tilaa oli enemmän. Periaatteessa maasto oli sellaista mistä kiekon löytää kohtuullisella etsimisellä, mutta muutamalla väylällä reunustoilla vaanii ryteikköjä ja vettäkin, jos oikein pahasti lipsuu ja minullahan lipsui... Mitä pidemmälle rataa pelasi, niin sitä huonompi fiilis tuli. Periaatteessa hyvän metsäradan aineksia oli paljon kasassa, mutta rata vaatisi paljon kehittämistä, vaikka uusi rata onkin. Sokkoväyliä aivan liikaa! Iso osa väylistä piti lisäksi heittää joko kokonaan kuntoradan yli huonolla näkyvyydellä tai sitten kori oli niin lähellä polkua, jotta suurin osa lähestymisistä ajautui polulle. Spotteri ihan ehdoton! Radan turvallisuus muutoinkin retuperällä. Muutamissa paikoin portaita, mutta niistä puuttui tärkeät kaiteet ja missä kaiteet oli, niin astinlaudat kapeat ja liukkaat. Lisäksi portaat muutamissa kohden olisi pitänyt ylettyä paljon ylemmäs. Lisäksi portaita puuttui myös muutamasta aika vaarallisesta alamäestä. Heittopaikat periaatteessa hyvät ja korotetut, mutta... monella paikalla hirvitti, kun tuoreet aluslaudat vain notkuivat. Ei kovin laadukasta työtä sekään. Opasteet periaatteessa nekin hyvät korinuolineen ja muutamine lisäopasteineen, mutta... pari kertaa piti karttaa vilkaista, kun lisäopaste puuttui tai korinuoli osoitti väärin. Hyvä, mutta silti huono, eli lopulta keskinkertainen. Kovasti harmistunnu fiilis jäi radasta. Kaikesta näkee, että yritystä on ollut, mutta moni asia on jäänyt liian puolitiehen ja raakileeksi. Ei ole kova kiire pelaamaan uudestaan... 3/5Ollilan Tuvan frisbeegolfrata
Liperissä, Ollilan Tuvan ja kotiseutumuseon lähistöllä Ollilan Tuvan Frisbeegolfrata. 3-väylää, 402m ja D3-luokitus. Tunnelmallinen Ollilan Tuvan pihapiiri oli kaunis ja viihtyisä. Rata tasainen, joten kevyttä ulkoilua siis oli. Korit huippukunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väyläopasteita riittävästi. Mutta... surkea mikä surkea! Ei heittopaikkoja ollenkaan. Ensimmäinen väylä antoi olettaa vielä vastaan tulevan hyvän miniradan. Erityisesti 3-väylä lähinnä järkyttävä, 188m heittoväylällä tasaisesti korkeaa pajukkoa ja heinää. Oli sellainen 11 heiton kiroiluväylä! Siirtymä kakkoselta kolmoselle sellaiset 350m. Takaisin kolmosväylältä tultiin P-paikalle vastavirtaan kaikkia kolmea väylää... En oikein keksi yhtään, että kenelle tuollainen rata mahtaa olla suunnitetu. Tuskin lie missään muualla 133m väyläkeskiarvolla olevaa 3-väyläistä rataa. Aktiivipelaajaa ei kiinnosta noin lyhyt rata mikä hoidettu vielä huonosti. Harrastelijalle ja erityisesti aloittelijallekin sopimaton rata. Aloittelijoille olisi kannattanut rakentaa mieluummin lyhyillä väyläpituuksilla 6-9-väyläinen rata. Nyt väyläpituuksia venytetty kustannussyistä liian pitkiksi ja kenellekään sopimattomiksi. Rahaahan pidemmän radan toteuttaminen olisi vaatinut enemmän, mutta tilaa olisi kyllä ollut reilusti. Nyt Obsidianin huippukorit menevät täysin hukkaan. Samoin hukkaan on mennyt Ollilan Tuvan rahat. Ei näin, ei todellakaan! Täältä on helppo pysyä pois pelaamasta. Tupa on toki tarvittaessa asia sitten aivan erikseen. 1/5Vierevänniemi Frisbeegolf
Kontiolahden keskustan lähellä Vierevänniemen ulkoilualueen mailla Vierevänniemi Frisbeegolf. Metsäradalla 9-väylää ja pituutta 673m. Luokitus C3. Tämä metsärata pääsi yllättämään aika totaalisesti. Ei minulla mitään ennakkokäsityksiä ollut, mutta silti... Missään muualla en ole koskaan nähnyt noin hienoja opasteita väylältä toiselle, täysi kymppi niistä! P-alueen infokartta hyvä, samoin heittopaikkaopasteet. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Korit kummalliset ketjuineen, mutta silti hyvin toimivat. Jonkin verran korkeuseroja, joten hieman jopa kuntoilusta kävi. Väylät hyvin heitettäviä, osalla heittotilaa enemmän, osalla vähemmän, kuten metsäradoilla yleensä onkin. Suosikkiväylä nro 8 maisemien ja massasta poikkeavuuden takia, heitettiin alamäkeen. Eksyneet kiekot löytyivät maastosta hyvin. Viereisen uimarannan johdosta myös vessa palvelemassa satunnaista heittäjää. Jos jotain heikkoutta pitää hakea, niin muutama sokkoväylä oli tietenkin huono asia ja varsinkin kasilla olisi hyvä ollut olla spotteri mukana. Aika paljon ulkoilijoita, joten tarkkana sai olla, jotta milloin voi heittää. Kaikesta huolimatta yksi parhaista ysiväyläisistä ellei jopa ihan paraskin minkä olen pelannut. Milloin tahansa voisi tulla pelaamaan uudestaan! 4/5Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 27.10.2019 klo 12.00 alkaen. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Kaavi DiscGolfPark
Kaavin Iloharjun kuntopolun maastossa sijaitseva Kaavi DiscGolfPark. Yhteensä 18-väylää ja 1764m, A1-luokitus. Metsäradalla paljon korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta käy radan kiertäminen. Heittopaikat erinomaiset, samoin heittopaikkaopasteet, korit ja alun infokartta. Lisäksi upeaa oli miten hienosti oli tehty myös opasteet väylältä toiselle kera korinuolien ja täydentävien keppiopasteiden! Harjoituskorikin löytyi. Taukopenkkejä oli muutamia. Osalla väylistä tilaa heittää enemmän ja osalla sai aika tarkka olla, onneksi karanneet kiekot löytyivät helposti. Heikkous tällä radalla oli, jotta väylät olivat hyvin yllätyksettömät. Lievää ja jyrkempää ylämäkeä sai heittää lähes koko ajan. Muutama sokkoväylä oli. Lisäksi yksi väylä piti heittää kuntopolun yli huonolla näkyväisyydellä, joten spotteri aika ehdoton. Siihen nähden miten paljon korkeuseroja rata sisälsi, niin kunnon alamäkiväyliä taisi olla tasan yksi. Yksikään väylä ei saanut aikaan mitään wau-efektiä maisemien tai minkään muunkaan puolesta. Väylän nro 18 kori oli radan kauneimmassa paikassa. Suosikkiväylää mahdoton nimetä tasaisesta massasta. Radassa oli kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, jotta pelaaminen oli kuitenkin kivaa ja hyvä fiilis kaikesta tasapaksuudesta huolimatta jäi, milloin tahansa voisi tulla uudestaankin. 4/5Kaatamon frisbeegolfrata
Voisitko hieman perustella, jotta miksi et suosittele? Itse en ole radalla käynyt vielä pelaamassa, mutta mahdollisesti jossain välissä tuokin on vuorossa...Mikkalan maalaistalo
ja ainakaan minulta ei veloitettu pelaamisesta yhtään mitään.Mikkalan maalaistalo
Mikkalan Maalaistalon (maatilamatkailuyritys) pihapiirissä Kaavilla 9-väyläinen ja C3-luokituksen omaava frisbeegolfrata. Väylien pituudet ja karttaa ei tiedossa, mutta silmämääräisesti väyläpituudet 30-90 metrin välillä. Olipahan mielenkiintoinen ja aivan erilainen frisbeegolfkokemus kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa moni asia oli rempallaan. Ei karttaa käytössä, ei tietoa väyläpituuksista, ei heittopaikkaopasteita, ei heittopaikkoja (muoviputken pätkillä oli merkattu), ei väyläopasteita, koritkin vähän kotikutoiset. Paljon olisi periaatteessa parannettavia juttuja. Mutta se käytäntö... mie voisin milloin tahansa mennä tuonne uudestaan pelaamaan ja se on aina merkki onnistuneesta elämyksestä. Ja elämyshän tämä olikin. Ennen lähtöä soitto tilan isännälle, joka kohteeseen saavuttua esitteli rataa ja näytti muitakin paikkoja maatilallaan, oikein ystävällinen ihminen. Väylät olivat yllättävän vaativia ja pituuttakin oli mukavasti. Oli tasaista, oli ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes yksi sokkoväyläkin. Puita oli lisäämässä vaikeuskerrointa vaikka hyviä heittolinjoja toki löytyi. Mukavaa ulkoilua oli kierros, ihan ei ehkä kuntoilun puolelle vielä kuitenkaan menty. Suosikkiväylä oli heti nro 1 missä hirsirakennuksen kulmilta heitettiin 30 metrinen matalan aidan yli ja sitte pitikin mennä aidan yli itekin perässä. Tilalla oli myös navetta missä alun toistakymmentä lehmää. Kolmella vikalla väylällä kuului juuri "MUUUUU!" kun keskittyi puttiin... siinä piti keräillä itseään hetki ku rupes naurattamaan. Ammuntaa jatkui pitkään. Eikä se minua haitannut, päinvastoin. Rata kierti lehmien kesälaitumella ja sitä itseään oli siellä täällä. Onneksi yksikään kiekko ei kakkaläjään läsähtänny... Minusta tällaisia ratoja juuri tarvitaan. Pitää nostaa hattua tällaiselle yrittäjälle joka omalla kustannuksellaan saa jotain noin hienoa aikaiseksi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa ja luksusta, vaan monesti pienempi on kauniimpaa. Tällaisilla radoilla lomailijat saavat hyvää ajanvietettä ja matalalla kynnyksellä tutustuvat lajiin. Sitten jokainen voi siirtyä halujensa mukaan ns. suuremmille kentille. Kilpaheittäjille rata ei tarjoa mitään erityistä nähtävää esim. heittopaikkojen puutteen ja alkeellisten korien takia. Aitoa maalaistunnelmaa on tarjolla sitten sitäkin enemmän. Mie olen vaikuttunut, voisin siis milloin tahansa tulla pelaamaan uudestaan! Tämä rata muutti peruuttamattomasti miun käsitystä frisbeegolfradoista. Kaiken ei tarvitse olla aina niin viimeisteltyä ja hienoa, jotta siitä voi nauttia! 4/5Tuusniemen frisbeegolfrata
Tuusniemen keskustan välittömässä läheisyydessä Lautalan ulkoilualueella Tuusniemen frisbeegolfrata. Väyliä 9 kpl (854m) ja C2-luokitus. P-paikan info-taulu hyvässä kunnossa. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaisessa kunnossa. Oma suosikkiväylä oli nro 4, missä kori puukujan jälkeen vasemmalla, sopivan haasteellinen. Myös ykkösväylä mukava tällaiselle pelkkiä kämmenheittoja heittävälle harrastajalle. Avointa tilaa runsaasti, mutta yksi koivun rääpäle oli juuri kriittisen ihanassa paikassa. Kasiväylä myös hieno korkeuseron takia, mut harrastajalle aika vaikea heittää ja pöpelikköönhän se meni. Kohtalaisen tasainen rata kasiväylän kipuamista lukuunottamatta eli lähinnä ulkoilusta siis kävi, kuntoilun puolelle ei päästy. Paria ekaa väylää lukuunottamatta väylältä sivuun karanneet kiekotkin löytyivät helposti. Mutta sitten... Minkäänlaisia väyläopasteita ei ollut missään! Vaikka rata suht pienellä alueella olikin, niin karttaa joutui muutaman kerran vilkaisemaan. Itse jäin kaipaamaan väyliltä enemmän mielikuvituksellisuutta ja vaikeuskerrointa. Liikaa oli aivan suoria heittolinjoja sisältäviä väyliä. Alkuväylillä näki, että vähään aikaan ei heinää oltu niitetty. Syksyllä toki heinät eivät yleensä paljoa häiritse, mutta kuitenkin... Ehkä sitten ihan kustannussyistä radan pituus vain 9-väylää, vaikka olisi alueelle varmastikin pidempikin rata mahtunut. Rata ei mitään erityistä elämystä tarjonnut. Ei ollut mitenkään huono, mutta puutteiden takia vajosi frisbeegolfratojen tasaisen harmaaseen keskikastiin. Ne väyläopasteet puuttuu aivan liian usein, niin nytkin ja se vaan saa veren hetkeksi kuohahtamaan. 3/5Tirvan frisbeegolfrata
Kouvolassa Tirvan kylällä Tirvan frisbeegolfrata, 11-väylää (945m) ja B2-luokitus. Tirvan kuntopolkua myötäilevä, tänä vuonna virallisesti valmistunut frisbeegolfrata. Korkeuseroja oli paikka paikoin paljonkin, joten jopa pienestä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Tirvan rata oli erilainen jo opasteidenkin osalta. Infotaulu ja heittopaikkaopasteet toteutettu selkeällä ja hyvällä tyylillä mitä en ole muualla vielä nähnyt. Myös samanlaisiin koreihin en ollut aiemmin törmännyt missään, mutta taas kerran laadukkaat olivat ne. Rata oli selkeä kiertää, kun heittopaikat ja korit olivat kaikki aivan kuntoradan tuntumassa. Suosikkiväylä viimeinen nro 11 missä pääsi liidättämään kiekkoa Tirvan urheilukentän läpi. Tervetullutta vaihtelua ahtaiden väylien jälkeen. Vaikka itse väylillä heinä ei ollut kohtuuttoman pitkää, niin väylät olivat aika kapeita suurimmaksi osaksi. Hieman makuasia, jotta pitääkö hyvänä kapeahkoja rännejä vai ei, itse en hirveästi tykännyt, sillä vaatii aika teknisesti tarkkaa heittämistä. Kun tilaa ei ollut, niin reunustojen pöpeliköt tulivat turhan tutuiksi ja puut kopsuivat, onneksi ei yhtään kiekkoa hukkunut. Heittopaikat hiekkaa, joten eivät kovin tasaiset ja hyvät. Väyläopasteita ei lainkaan mikä selkeä puute, vaikka toki siirtymät olivat lyhyitä ja selkeitä. Pelikerta ei noussut ns. elämää suurempien kertojen joukkoon. Radalla voisi uudestaankin pelata, mutta muutamat yllämainitut puutteet laskivat kuitenkin kiinnostusta. Sympatiapisteitä tulee reilusti siitä, että pienen pienelle kylälle on saatu noinkin hyvä rata aikaiseksi. Toivottavasti myös ylläpito muistetaan pitkälle tulevaisuuteen, niin saavat kyläläiset olla aidosti ylpeitä uudesta urheilupaikastaan. 3/5Koivusaari DiscGolfPark
Kouvolan kaupungin Myllykosken taajamassa Koivusaari DiscGolfPark 9-väylää (663m) ja C1-luokitus. Koivusaaren maauimalan naapurissa mukava ja tasainen puistorata. Kun korkeuseroja ei ole, niin käy kevyestä ulkoilusta. Korit hyvässä kunnossa ja heittopaikkaopasteet yllättävänkin hyvät, vaikka joku vandaali niitäkin yrittänyt tuhota. Alun infotaulu karttoineen kunnossa. Ympäristö puistomaisemineen erittäin miellyttävä. Lyhyet väyläpituudet, mutta silti hyvin monella väylällä kuitenkin sopivaa vaikeuskerrointa. Vaikein ja toiseksi lyhyin väylä oli viimeinen eli väylä nro 9. Vain 58m, mutta vesi ja puut tekivät siitä tosi pahan heittää. Kauniin puistomaiseman kivoin väylä oli nro 7 missä kori sijaitsi kauniin puuryppään keskellä ja auta ja armias, jos heitit kiekon sivuun tai liian pitkäksi, niin metkaa oli lättyä sitten yrittää korille viskasta... Mutta... kolikolla oli kääntöpuolensa. Heittoalustat surkeaa betonilaattaa ja väyläopasteita ei yhtään missään, ei edes koreissa suuntanuolia. Varsinkin väylän nro 5 jälkeen ois ollu kiva olla jonkinlainen suuntaopaste. Oma lukunsa oli sitten myös vesistöt ja niiden reunalla heittäminen. Koivusaaressa on kohtalaisen helppo heittää kiekko veteen, vaikka kuinka yrittäisitkin ottaa varman päälle kiertäen. Vesi saa minun arvostelut laskemaan aina useammalla pykälällä, vaikkei sitä pahinta variaatiota eli pitkää vesistöylitystä Koivusaaressa ollutkaan. Radat voisi aina linjata niin ettei aloittelijakaan turhaan hukkaa kiekkojaan veden syvyyksiin. Pikkuratojen tasaiseen, harmaaseen massaan vaipui tämä rata. Voi pelata vielä kolmannenkin kerran joskus, muttei mikään ylimääräinen hoppu ole kuitenkaan ottaa kierrosta uusiksi. Sääli, sillä potentiaalia olisi parempaankin... 3/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Sen verran tuon radan huono kunto harmitti, jotta kyselin asiaa Tervon kunnalta mistä tulikin asiallinen vastaus mikä vahvisti oman aavistuksen ja sen niin tutun kaavan, näitä ratoja on aivan liikaa läpi koko Suomen. Rataa ei siis ylläpidetä kunnan toimesta tällä hetkellä lainkaan ja koko ajan on ollut epäselvää, että kenelle ylläpitovastuu oikeasti kuuluu, eli siitä ei radan rakentamisen hetkellä ole sovittu lainkaan. Rata on tehty samassa yhteydessä kuin talviajoharjoittelurata minkä läheisyydessä frisbeegolfrata oli. Valtion avustusperusteissa saneltiin, että pitää rakentaa ajoradan yhteyteen jotain muutakin, joten siitä syntyi tämä frisbeegolfrata, muutoin ei olisi tullut ajorataakaan siis. Aluksi rata oli tarkoitus tehdä 18-väyläiseksi, mutta maaston takia unohtivat sen. Radan purkamisestakin on kunnassa ollut puhetta, mutta se ei ole vielä edennyt.Savela DiscGolfPark
Tervon kunnassa Savela DiscGolfPark Savelan ulkoilualueella. 18-väylää (1995m) ja A1-luokitus. Metsikköön ja hiekkaharjujen päälle luotu hyvä, ja monipuolinen rata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, väyläopasteet (korinuolet ja kyltit) ja korit erinomaisessa kunnossa. Alun infokartta kunnossa. Matkan varrella löytyi roskiksia ja lepopenkkejä. Mukavasti korkeuseroja, joten kävi hyvästä kuntoilusta ja vielä enemmän kuntoilua tuli, jos lipsautit kiekon pahemmin sivuun, jolloin monttujen jyrkkiä rinteitä sai kivuta ylös alas. Väylien kokonaispituus reiluhko. Suosikkiväylä nro 9. Sokkoväylä, mutta kiehtova maisemien, soramontun ja portaiden takia. Mutta... täydet viisi tähteä jää valitettavasti saamatta. Sokkoväyliä aivan liikaa, spotteri enemmän kuin tarpeellinen. Sokkoväylien kuningas oli väylä nro 15, ei järjen hiventäkään heittolinjoissa. Myös viimeinen eli väylä nro 18 heitettiin sokkona väylän nro 1 aloituspaikan viereen... ei, ei, ei ja vielä kerran ei!!! Sokkoväylistä huolimatta kuitenkin mukava rata pelata, voisi hyvin tulla uudestaankin. Savela DiscGolfPark vastaan Tervo DiscGolfPark lopputulos: 100-0. Ei näköjään mahdu 1500 asukkaan kuntaan kahta laadukasta rataa... 4/5Yksityinen: Tervo DiscGolfPark
Tervon kunnassa Tervo DiscGolfPark, 9-väylää (662m), C1-luokitus. Suhteellisen tasaisella metsäradalla heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Koreissa suuntanuolet. Infotaulu/kartta kunnossa. Mutta... ihan pirunmoista ryteikköä koko rata! Huomaa ettei vuosikausiin radalla ole tehty mitään ylläpitotoimia. Minkäälaista ylläpitoa ei ole siis ilmeisesti ollut vuoden 2016 jälkeen, kun yllä olevat arvostelut kirjoitettu. Vaikka korinuolet löytyikin ja siirtymät lyhyitä, niin pitkässä ryteikössä/heinässä saattoi seistä seuraavan heittopaikan vieressä eikä sitä huomannut. Karttaa sai lukea tämän tästä ja siitä huolimatta suunnistaminen vaikeaa. Ainoastaan hyvällä tuurilla yksikään kiekko ei kadonnut. Ryteikköä oli siis kaikkialla, mutta kaiken surkeuden huipentuma oli väylä nro 5, minkä vasemman puolen kuusikosta itsekin etsin vartin verran kiekkoa. Myös 2-väylän korille päästäkseen piti hypätä mutaojan yli. Tietäähän sen miten siinä käy kun tällainen melkein ketterä punkero rupeaa akrobatiaa harrastamaan... **huokaus** Harvinaisen ristiriitainen fiilis. Rakenteet monilta osin hyvässä kunnossa mikä harvinaista noin surkeasti hoidetulle radalle. Isolla aluskasvillisuuden raivausoperaatiolla saisi oikein mukavan pikkuradan pelattavaksi. Tuossa kunnossa ei todellakaan ole kiire uudestaan! 2/5 (monet rakenteet kuitenkin kunnossa, siksi arvosana noin korkea)Uimaharjun Frisbeegolfrata
Joensuun Uimaharjussa urheilukeskuksen ympäristössä 9-väyläinen (801m) ja B1-luokituksen omaava metsärata. Fgr.fi-sivuston karttalinkki vie hieman harhaan, mutta urheilukeskuksen näkee kyllä harhaan ajaessaan. Korkeuseroja jonkin verran, joten kävi jopa kevyestä kuntoilusta. Ykkösväylän heittoalusta kummallista reikämattoa, muutoin heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet ja korit myös erinomaiset! Lyhyeen rataan oli saatu pientä ylä- ja alamäkeä sekä teknistä haastavuutta, vaikka väyläpituudet siis niukkoja olivatkin. Amatöörin kiekot kopsahtelivat liian usein puihin, vaikka metsäradaksi tilaa oli yleensä runsaanlaisesti heittää. Maisemiltaan kaunein ja samalla lempiväylä oli heti kakkonen missä liidätettiin kiekkoa lievään alamyötäiseen. Pieneksi radaksi kuitenkin aavistuksen yllätyksetön, eikä sellaista "Wau, mikä väylä" -efektiä tullut edes kakkosella. Vaikka heittopaikat olivatkin hyvin lähellä edellistä koria, niin siltikin väyläopasteita kaipasi, muutaman kerran karttaa piti tutkiskella. Edes ne maalitäplät tai korin metalliset nuolet ois ollu tosi jees... Vaikka pieniä puutteita olikin, niin ihan mukava oli pelata, voisi hyvin pelata joskus uudestaankin. 3/5Maaninka DiscGolfPark
Maaningan keskustassa Maaninka DiscGolfPark. Puistoradalla 9-väylää (836m) ja B1-luokitus. Maaningan radalla oli paljon hyviä puolia. Siinä missä 9-väyläiset puistoradat ovat yleensä hyvin lyhyitä, niin täällä väyläpituudet olivat reiluhkoja joten rata soveltuu hyvin niin aloittelijalle kuin hieman pidemmälle ehtineellekin. Korkeuseroja ei ollut yhtään, joten kevyestä ulkoilusta käypi radan kiertäminen. Heittopaikkaopasteet olivat täydellisessä kunnossa! Liekö uusittu vuoden 2014 jälkeen tai sitten Maaningalla ei vandaaleja asusta... Väyläopasteina toimivat hyvin korien suuntanuolet. Heittopaikat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Korit aivan erinomaiset! Suosikkiväylä nro 5 missä avaus kapeasta rakosesta. Paljon hyvää, mutta silti hieman ristiriitainen fiilis. Ekat neljä väylää hieman tylsästi pellolla, sen jälkeen maisematkin paremmat. Lyhyille radoille kaipaisi aina jotain sellaista "koukkua"/erikoisuutta korvaamaan radan lyhyyttä. Nyt rata oli kuitenkin lopulta aika tasapaksu alusta loppuun. Kaikesta huolimatta kuitenkin yksi parhaista (ellei jopa ihan paraskin) lyhyistä radoista mitä olen pelannut. 4/5Urheilupuiston frisbeegolfrata
Kouvolan ydinkeskustan läheisyydessä jäähallin eli Lumon Arenan vieressä Urheilupuiston frisbeegolfrata. Puistoradalta on poistunut viime kesänä valmistuneen skeittiparkin tieltä turvallisuussyistä yksi väylä eli 8-väylää (352m) nykyisin ja C1-luokitus. Rata on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Kaikki väylät ovat hyvin lyhyitä ja sijaitsevat tiiviillä, mutta hyvin kauniilla puistoalueella. Soveltuu erinomaisesti aloittelijalle ja kokeneemmalle putteri tai midari harjoitteluun. Ei juurikaan korkeuseroja, joten käy hyvin kevyestä ulkoilusta. Korit suorassa ja hyvässä kunnossa. Suosikkiväylä ehdottomasti viimeinen 8.väylä mikä heitetään kumpareen päältä alaviistoon, kauneimmat maisemat kruunasivat lopun! Alueessa on paljon potentiaalia ja kauneusarvoja, mutta... heittopaikat joko betonilaattoja tai multaa. Heittopaikkaopasteet pääsääntöisesti tuhottu. Väyläopasteita ei yhtään kappaletta. Karttaa piti katsoa monta kertaa vaikka superlyhyestä puistoradasta kyse onkin. Jos erilliset suuntakyltit eivät ilkivallan takia pysy paikallaan, niin edes koreihin voisi laittaa suuntanuolet väyläopasteiksi. Skeittiparkin tieltä oli poistettu kasiväylä vaikka netistä bongasin tiedon, että koria olisi vain siirretty. Veikkaisin, että skeittiparkin turvallisuuden takia poistettu lopulta kokonaan. Tälläisissä muutostilateissa toki toivoisi, että kartat niin kohteessa kuin netissäkin päivitettäisiin uusiin mielellään hetimiten. Nyt kasiväylää sai ihan tosissaan etsiä enkä ainakaan itse huomannut sitä siirretyn mihinkään. Selkeä radan päivitys nykyaikaan olisi enemmän kuin paikallaan. Ei hyvä, ei huono. Summa summarum. Vaikka radassa omat hyvät puolensakin oli, niin isot puutteet kuitenkin tiputtavat sen pikkuratojen harmaaseen massaan. Voisi hyvin tulla pelaamaan uudestaankin, muttei oikein jaksa hurraa-huutoja tämän kokemuksen jälkeen kovin kovalla äänellä huudella. 3/5Atrain Disc Golf
Rataa ympäröivää metsää on myllätty totaalisesti! Tänään oli metsäkoneet vielä kaatamassa puita, eikä pelaaminen käytännössä onnistunut, vaikka viisi ekaa väylää kiersinkin. Ekan väylän tukkeena valtava puupino ja muuallakin kaadetut puut haittasivat kulkemista. Suosittelen Atraimessa pelaamista vasta ensi keväänä. Toivottavasti puut on korjattu siihen mennessä.Huuhanmetsä DiscGolfPark
Jos puiden maaliympyrät olivat olemassa jo 25.9. niin pitää vetää sanoja takaisin noiden väyläopasteiden osalta. Hyvin oli kattavat nuo täplät ja useammassa paikassa myös muut opasteet, kun tänään pelaamassa kävin, joten ilman kartan lukua pääsee kyllä paikasta toiseen. Niin sitä vain kiinnittää ratoja jo enemmän kiertäneenä yksityiskohtiin eri tavalla huomiota kuin vähemmän pelanneena. Ei tuo havainto radan aiempaa arviointia juurikaan mihinkään muuta, mutta kuitenkin.Juankosken frisbeegolfrata
Kuopiossa Juankosken frisbeegolfrata, 18-väylää (1809m) ja A1-luokitus. Maisemat olivat kauniit, ihan parasta osaa radassa, kesällä vielä nätimpi, kun sadat ja taas sadat koivut ovat täydessä terässään. Heittopaikat ja korit hyvässä kunnossa. Hieman korkeuseroja, mutta lähinnä kevyttä ulkoilua kuitenkin kierroksen pelaaminen. Puistoväylillä todella paljon heittotilaa. Toisinaan koivikot ja pusikot haastavasti heittolinjalla, joten vaikeuskerrointakin oli. Välillä koivukujaa ja suoria heittoja. Mutta sitten... heittopaikkaopasteet osin rikki (ilkivalta?), väyläopasteet kovasti vaillinaiset. Karttaa sai lukea moneen kertaan. Ei taukopenkkejä yhtään kappaletta! Infotaulu p-paikan vieressä täysin tyhjä, ei karttaa! En tiedä oliko radan suunnitelleella henkilöllä ensimmäinen rata kyseessä vai mitä, mutta todella huonosti suunniteltu rata joka tapauksessa! Väylät eivät saisi koskaan leikata toisiaan, nyt näin kävi peräti kolmesti. Lisäksi kolme kertaa siirtymä seuraavalle väylälle kulki toista väylää pitkin mitä EI ikinä pitäisi myöskään olla! Kaikesta näki, että liian pienelle alueelle on väkisin ahdettu aivan liian paljon. Mieluummin tasokas 9-väylänen kuin tällainen surkea 18-väylänen! Potentiaalia kyllä kauniilla alueella olisi vaikka muille jakaa... Kaiken surkean suunnittelun kruununa oli väylä nro 13. Tämä vesiväylä on mahdoton heittää aloittelijalle tai vähän pidemmälle ehtineellekin. Kiertokaan ei onnistu, kun seuraava väylä kulkee aivan vieressä. Tällaiset typerät ja tarpeettomat vesikikkailut voisi jättää kaikkein vaikeimmille eli AAA1-tason radoille, jos niitä on pakko ylipäänsä olla. Vaihtoehtoisesti joka tapauksessa pitäisi olla kunnollinen kiertoreitti mikä ei kulje toisen väylän kautta. Tämä oli ärsyttävä reissu vaikka peli ihan mukavasti kokonaisuutena kulkikin! Ei ole kiire takaisin (koskaan)! 2/5Lapinlahti DiscGolfPark
Ja kiekkokin tänään löytänyt onnellisesti perille... :)Lapinlahti DiscGolfPark
Lapinlahden urheilukeskuksen sekä Matin ja Liisan koulun läheisyydessä sijaitseva Lapinlahti DiscGolfPark, 18-väylää (1984m) ja AA1-luokitus. Erittäin hyvä ja monipuolinen rata! Paljon korkeuseroja ja muutoinkin radalla kohtuullisesti pituutta, niin kävi oikein mainiosta kuntoilusta. Väylät vaihtelevia, alussa samankaltaisuutta, mutta puolen välin kieppeillä monipuolistui. Metsärata ja väylät pääsääntöisesti hyvin väljiä heittää, jopa liiankin? Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja korit erinomaisessa kunnossa. Väyläopasteina valkoiset maalitäplät puissa, kertaakaan ei karttaan tarvinnut turvautua! Taukopenkkejä olisi voinut muutama olla lisääkin. 12-väylän jälkeen uutuuttaan hohkava ja tuoksuva laavu. Maisemat upeinta mitä koskaan ollut missään! Ei edes Puijolla ja se on paljon sanottu se... 5 ja 9-väylillä parhaimmat näkymät, toki myös muualla. Suosikkiväylä kuitenkin nro 11. Alamäkirännit on vain jotenkin haasteellisen kivoja heittää. Vaikea keksiä mitään niin negatiivista sanottavaa etteikö tämä olisi heittämällä mennyt suosikkiratojen ehdottomaan aateliin, tykkäsin todella paljon! 5/5Utran frisbeegolfrata
Joensuussa Utran koulun lähellä Utran frisbeegolfrata. 18-väyläinen (1880m) ja AA1-luokituksen omaava metsärata. Aloittelijan ajatuksia. Yli 10 vuotta asuin aikoinaan lähellä rataa, mutta nyt vasta ekaa kertaa koko radan kierto. Kuntoiltua tuli, sillä kapuamista on runsaasti. Heittopaikat hyvässä kunnossa. Heittopaikkaopasteet kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon kuinka paljon niitä näköjään tuhotaan/vahingoitetaan. Lepopenkkejä riittävästi. Suosikkiväylä kaikesta huolimatta nro 11, vaikka 10 min meni kiekon etsimiseen. Mielenkiintoinen sokkoväylä missä kori alhaalla ja rinnettä joka suunnalla. Mielenkiintoinen "ratamestarin erikoinen" oli 8-väylän jälkeen, kun korin vieressä oli uusi heittopaikka ja vasta pari heittoa heitettyäni tajusin pelaavani 10-väylää, kun 9-väylä olikin sitten ihan toiseen suuntaan, olkaattehan tarkkoina! HUOM! Käyttäkää ihmeessä niitä spottereita/tähystäjiä, jos ette näe heittopaikalta korille tai tsekatkaa ihan ite! Väylällä nro 11 kiekko kopsahti n. parin metrin päähän ja heti seuraavalla toinen porukka heitti kiekon viiden metrin päähän! Kiva, kun jotkut vähät välittävät toisten pelaajien turvallisuudesta! Kokonaisuutena vaikea rata, voisi sanoa jopa, että hyvinkin vaikea. Heittojen pitää olla tarkkoja, mutta niinhän se monesti metsäradoilla on. Nyt harhautuneet kiekot löyti hyvin, mutta kesällä lehden ollessa puussa ja pusikoiden tuuheampia, niin kiekot katoavat Utrassa helposti. Puutteista huolimatta kuitenkin oikein mukava rata pelata ja kuntoilla, vaihtelevuutta oli riittävästi. Suosikkiratojen joukkoon mahtumisen estää oikeastaan vain surkeat väyläopasteet! Kaikissa koreissa ei suuntanuolia, vain muutama puinen opaste. Ei maalitäpliä, karttaa sai vilkuilla hyvin tiuhaan. Opasteiden kanssa on varmasti aika epäkiitollista touhuta, kun niitä tuhottaneen paljon, olettaisin. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen hyvään luokitusarvoon (AA1) nähden. 4/5Nerkoo DiscGolfPark
Lapinlahden Nerkoo DiscGolfPark, puolittainen metsärata. 9-väylää (730m) ja B1-luokitus. Maisemiltaan komea, joskin aika lyhyt ysiväylänen. Osa väylistä metsikössä, osa aukeammalla, missä runsaasti heittotilaa. Heittopaikat paikaltaan heittävälle riittävän hyvässä kunnossa, heittopaikkaopasteet hyvät. Välillä heitettiin sokkona, välillä alamäkeen liidättäen, varsinkin hyppyrimäen vierestä lähtevä väylä nro 5. Hieman olisin kaivannut väyliin vaihtelevuutta enemmän. Puut asettivat toki omat haasteensa. Vaikka kartta kertookin pienistä feideistä väylillä, niin käytännössä lähes kaikki hyvin suoria väyliä, siinä mielessä kartta epätarkka. Lisäksi niitä väyläopasteita ei täälläkään yhtään kappaletta! En ymmärrä, en mitenkään! Ja ensimmäistä kertaa pelasin radalla missä sinällään hyvässä kunnossa olevat korit eivät sisältäneet lainkaan suuntanuolia seuraavalle väylälle. Jos opastepuoli olisi kunnossa edes hieman, niin pääsisi ratojen "raskaaseen sarjaan". Nyt vaipuu tasaiseen, harmaaseen massaan. Ei hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan. 3/5Varpaisjärvi DiscGolfPark
Ja plussana vielä vitosväylän jälkeinen laavu. Jos olisi etukäteen tiennyt, niin olisi makkarapaketin ja tulentekovälineet voinut varata mukaan.Varpaisjärvi DiscGolfPark
Lapinlahdella Varpaisjärven ex-kunnassa sijaitseva Varpaisjärvi DiscGolfPark, metsärata, 9-väylää (803m) ja B1-luokitus. Aloittelijan ajatuksia. Harvoin voi sanoa ysiväyläsen metsäradan jälkeen kuntoilleensa, mut nyt todellakin pystyi sanomaan! Väylä nro 2 kivuttiinkin pystysuoraan ylös, eihän tuollaisia väyliä näe yleensä muuta kuin AA1-radoilla, kerta kaikkiaan! Mielenkiintoinen oli myös ykkösväylä ja sen tolkuton kivikko ja hienot portaat. Heittopaikat hyvässä kunnossa, samoin heittopaikkaopasteet. Väylät riittävän vaihtelevia. Välillä paljon heittotilaa ja välillä enemmän tarkkuutta vaativia suorituksia. Kokonaisuus oli tasapainoinen ja yllättävä. Isot pointsit suunnittelijalle, jotta on hakenut väylille vaativuutta ja erilaisuutta lyhyelläkin radalla. Olisiko kannattanut tehdä pidempikin rata hyviin puitteisiin? Vai onko sijainti liian syrjäinen? Muutoin rata menisi ihan suosikkiratojen joukkoon, mutta väyläopasteiden puuttuminen närästi vahvasti! Useamman väylän kohdalla sai karttaa lukea... olisi ollut edes ne maalitäplät puissa, jos muut opasteet tuhotaan. Korien suuntanuolet sentään pitivät kutinsa, vaikkei niillä vielä kovin pitkälle pötkitä. Tämä opasteiden niin yleinen puuttuminen jaksaa aina vain kummastuttaa, sillä radan kustannuksista ne näyttelevät kuitenkin hyvin pientä osaa, tehtiin ne sitten kylteillä tai maalitäplillä... 4/5. Väyläopasteet kuntoon, niin tulisi hyvin lähelle täydet pinnat.Tahko DiscGolfPark
Joensuun Nilsiän Tahko Span ja Tahkon golfradan "naapurissa" 9-väyläinen (610m) ja C1-luokituksen omaava Tahko DiscGolfPark. Aloittelijan ajatuksia. Puistomainen, hyvin tasainen ja lyhyt rata. Heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Väyläopasteita ei ollut, mutta korien suuntanuolilla sai pienellä alueella olevan radan hyvin heitettyä läpi ilman kartan vilkuilua. Rata oli mukava pelata ja sai ulkoiltua hyvin. Sopii erityisen hyvin aloittelijalle. Paljon avointa heittotilaa, mutta muutama strategisesti hyvässä kohdassa ollut puu ja valaisinpylväs toi hieman vaikeuskerrointa lisää. Kesällä lehden ollessa puussa maisemat vielä paremmat. Radasta puuttui kuitenkin se "koukku" mitä lyhyillä puistoradoilla monesti toivoisi olevan. Yksikään lyhyt väylä ei saanut "vau"-efektiä aikaan. 7-väylä oli aika lähellä päästä tähän, kun suoran liidätyksen jälkeen kori oli näkymättömissä kumpareen alapuolella. Lisäksi maisemat perus puistomaisemaa, ihan jees, muttei Tahkon mittapuussa mitenkään mitään erikoista. Viereinen golfrata taisi viedä parhaimmat järvimaisemat, mutta olisiko frisbeegolfradallekin ollut jotain tehtävissä... en tiedä... Lisäksi radan löytäminen hieman haasteellista. Karttalinkki vei väärään paikkaan. Parkkipaikka mihin linkki johtaa on läheisen huoneistohotellin parkkipaikka, itse jätin Tahko Span parkkiin auton. Missään hieman sekavahkolla Tahkon alueella ei ollut yhtään opastetta radalle, yleisissä infotauluissa radasta ei myöskään kerrottu mitään, mikä on kovasti harmillista. Voi hyvin pelata uudestaankin, pienistä puutteista huolimatta. 3/5Nilsiän frisbeegolfrata
Joensuun Nilsiän satamassa 9-väyläinen (613m), C2-luokituksen omaava lähes tasaisella puisto/metsä maalla sijaitseva hyvin frisbeegolfrata. Rata avattu tänä vuonna. Kihisin lähinnä kiukusta, kun rataa heitin läpi. Täysin pilattu kahdella aloittelijalle täydellisen sopimattomalla vesieste väylällä, nro 3 ja 4. Kyllähän nuo voi vain jättää heittämättä, mutta fiksumpaa olisi ollut jottei olisi rakennettu ollenkaan! Hyvällä heitolla juuri ja juuri yli, huonolla heippa kiekko! Vesistön kiertäminen mahdollista ainoastaan korkean, kaarevan puusillan kautta, mikä taas ei sekään ole ihan ongelmatonta, eli heittämättä jäi kokonaan kaksi väylää!!! Jos ylivaikeita vesiväyliä jostain kumman syystä pitää rakentaa, niin tehkää pliis edes kunnollinen kiertoreitti! Pidemmälle ehtineille pelaajillekin vaikeita ylityksiä puuston takia, toki tarkalla heitolla ihan mahdollisia. Rata on kuitenkin tarkoitettu muutoin profiililtaan aloittelijoille, niin tuollaiset turhuudet pilaavat tunnelman hyvin äkkiä. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko rata suunniteltu vain kaupungin "omana työnä" vai onko mukana ollut jokin ratojen suunnittelussa aiemminkin mukana ollut ammattilainen. Vesiväylien mokat ymmärtäisin vielä jotenkin, jos amatöörit ovat suunnitelmat laatineet, mutta, jos suunnittelijana on ollut lajia paremmin tunteva henkilö, niin sitten suosittelisin ehkä tarkastelemaan kriittisesti omia suunnitteluihanteitaan. Väyläopasteita ei missään ja useampi kori heti tuoreeltaan vinossa. Sääli. Alue on kaunis, heittopaikat ja heittopaikkaopasteet hyvässä kunnossa. Mukavan oloinen tasamaan rata. JOS 3- ja 4-väylät siirrettäisiin toiseen paikkaan, niin voisin pelata uudelleenkin. Nyt ei voisi tällä hetkellä todellakaan yhtään vähempää kiinnostaa! 1/5. Teki mieli antaa 0/5, mutta alueen kauneudesta edes tuo ykkönen.Tahkovuori DiscGolfPark
HUOM! Tahkovuoren rata sulkeutuu talven ajaksi pe 26.10.2018 klo 15.00 alkaen. Pelaamaan pääsee taas keväällä 2019, lumitilanteen mukaan.Puijo DiscGolf
HUOM! Puijo Disc Golf Park laitetaan talviteloille su 28.10.2018 klo 13.00 alkaen ja pelaaminen onnistuu seuraavan kerran keväällä 2019. Radan tietoja ja mahdollisesti kadonneita kiekkoja voi tsekkailla Deep In The Forest:n facesta.Tarinalaakso Old Course
Siilinjärvellä Tarinalaakso DiscGolf, 18-väylää (2267m) + 4 lisäväylää, luokitus AA1. Aloittelijan ajatuksia. Huh, huh, tulipahan kuntoiltua pitkällä ja korkeuseroja sisältävällä radalla! Erittäin miellyttävä, monipuolinen ja teknisesti hyvin haastava rata sorakuopan äärellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet (pääosin valkoiset maalitäplät) hyvässä kunnossa. Harjoittelupaikalla oma heittopaikka maton kera ja metritolpat 60m alkaen. Kiekot löytyvät helposti. Huilipenkkejä riittävästi. Jopa etukäteen hirvittänyt väylä nro 17 (351m) oli mukava heittää. Jos jotain tikulla pitää kaivaa, niin en tiedä miksi väylissä on pitänyt kikkailla A, B, C ja D nimityksin eikä lisätty vain väylien määrää 22:een? Lisäväylät olivat kuitenkin oikein mukavat heittää. Olisiko luokitus sitten tippumassa, jos otettaisiin virallisesti mukaan vai miten? Viisaammat ehkä tietävät... Tarinalaakso pomppasi kertalaakista Puijo DiscGolfParkin ja Atrain DiscGolfParkin mukaan ratojen TOP3-listalle! Ihan huippu! 5/5Siilinlahden frisbeegolfrata
Siilinlahden koulun vieressä Siilinjärvellä Siilinlahden frisbeegolfrata, 7-väylää (313m) ja C2-luokitus. Hyvin lyhyt, koululaisten käyttöön ihan hyvin soveltuva rata. Heittopaikkaopasteet joko puuttuivat tai olivat maassa lojumassa. Heittopaikat osassa kohtuukuntoisella matolla. 1 ja 3-väylällä heittopaikka puuttui kokonaan ja 2-väylällä oli asfalttia. Korit vinossa, ei väyläopasteita. Lisäksi pusikoitakin voisi joskus niittää. 7-väylän kuvaus täällä tarkoitettu ilmeisesti lähinnä vitsiksi... Hyvin vähäisiä korkeuseroja. Ei nouse suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle. Vaikka kyse "vain" koululaisradasta, niin vaatisi em. juttujen perusteellista uudistamista. Jos väylät lyhyitä ja helpohkoja, niin se pitäisi kompensoitua ympäristön tyylikkyydellä. Potentiaalia olisi ympäristönsä takia (esim. hieno uimaranta vieressä), joten toivotaan parempaa tulevaisuutta Siilinlahdelle(kin). Siilinlahti on hieman surullinen esimerkki niistä lukuisista radoista, jotka on joskus suurella innolla tehty, mutta joita ei sitten ole joko varaa tai aikaa tai innostusta pitää lainkaan kunnossa. Samat puutteet ovat näköjään vaivanneet jo vuosikausia. Näitä vastaavia ratoja on minunkin lyhyen "uran" aikana tullut eteen jo aivan liikaa ja sitä ei voi kuin ihmetellä. Mieluummin jätettäisiin rata kokonaan rakentamatta, jos ei ole mahdollisuuksia sitoutua hoitamaan sitä pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen. 2/5Ahmo DiscGolfPark
Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella Ahmo DiscGolfPark 12-väylää (1122m) ja B1-luokitus. Heittopaikat hieman kehnot, väyläopasteita olisi paikka paikoin kaivannut, samoin portaita jyrkkiin alamäkiin. Viimeinen 12-väylä epämääräinen, ei heittopaikkaa, ei heittopaikkaopastetta, ilmeisesti urheilualueelle rakennetun aidan takia, vaatisi pikaisen korjauksen. Rata on mukavassa ympäristössä ja osin vaativa jyrkkien rinteiden takia teknisesti ja osin kunnonkin puolesta, pitkiä rollereita tuli vähän liiankin paljon. Ensimmäinen väylä pisin, muttei mitenkään erityinen millään tavoin muutoin. Potentiaalia olisi astetta miellyttävämmäksi pikkuradaksi, mutta vaatisi puitteiden kunnostusta. Kannatti kuitenkin puutteista huolimatta aloittelijankin pelata! 3/5Tarinalaakso Old Course
Lykynlammella Joensuussa on 6-väylän pituus lentokentän vieressä 376m, joten ainakin se on vielä pidempi. Muista en osaa sanoa, jotta löytyykö tuostakin pidempää väylää...Vehmersalmen frisbeegolfrata
Vehmersalmen upouusi 9-väyläinen (441m), C2-luokituksen frisbeegolfrata. Pienessä maalaispitäjässä koululaisten tarpeisiin suunniteltu hyvin lyhyt rata kuntoradan vierustalla, sopii myös aivan juuri harrastuksen aloittaneille. Hyvin vähän korkeuseroja. Jo hieman pidemmälle ehtineille ei tarjoa juurikaan haasteita jopa 26 tai 30m väylillä. Hienot korit, mukavaa maalaismaisemaa, heittopaikkaopasteet kunnossa, harhautuneet kiekot löytyvät maastosta hyvin. Vastapainona heittopaikat soraa mikä on nopeasti kuopilla, väyläopastetta olisi pariin kohtaan kaivannut. Infotaulu ei ole kartan osoittamassa paikassa, vaan kaukalon toisella puolella. Karttalinkki vie tien toiselle puolelle, eli hieman harhaan. Mukava oli pelata, mutten ehkä näin helpohkon radan takia lähde uudestaan ajelemaan 45km suuntaansa. 3/5Rissala Disc Golf
Kenttä tosiaan on varuskunta-alueella ja sinne ei pelilupia myönnetä, alla vastaus tänään lähettämääni tiedusteluun: "Rissalan frisbeegolf-rata on puolustusvoimien alueella, jossa liikkuminen on ilman lupaa kielletty. Rata on varusmiesten ja henkilökunnan käytössä. Ulkopuolisia emme voi valitettavasti radalle päästää." Onneksi kaikille avoimia kenttiä on Kuopion alueella ihan riittävästi. Ja ihan syystähän sotilasalueilla liikkuminen on rajattua, sen meistä jokainen varmasti osaltaan ymmärtää.Puijo DiscGolf
Rata pelattu ensimmäisen kerran 7.8.2018. Aloittelijan ajatuksia. Aivan upea ja täydellinen rata! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit ja väyläopasteet upeassa kunnossa. Paljon penkkejä taukoja varten. Maisemat aivan mahtavan upeat! Väylät todella monipuoliset ja erilaiset toisiinsa verrattuna, lisäksi väylillä ajettu nurmi lyhyeksi ja metsäosuudetkin todella hyvin hoidettu. Käy erittäin hyvästä kuntoilusta reilujen korkeuserojenkin takia. Löytökiekkojen palautuslaatikkokin löytyy. Yli 1000 kiekkoa kuulemma tänäkin vuonna jo palautettu. Maasto kuitenkin joka puolella sellaista, että kiekko periaatteessa löytyy helposti. Eniten niitä katoaa varmasti muutamaan lampeen ja toki salaperäiset mustat aukot vaan nyt tahtovat nieleskellä noita lättyjä melkein missä vain... :) Tästä suosikkiradastani on vaikea keksiä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, kaikki hyvän frisbeegolfelämyksen ainekset ovat Puijolla kasassa, todellinen timantti ratojen joukossa! 5/5Frisbee Päiväranta
Rata pelattu 1.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Frisbee Päivärannan 6 väylää kierretty. Kyse Puijonsarven koulun vieressä olevasta helposta D2-luokan radasta. Mukava, aloittelijalle soveltuva rata. Ei juuri korkeuseroja eikä pahoja heittoesteitä, vaan lyhyet ja avoimet väylät. Ja runsaasti tilaa treenata myös. Vaikka lyhyt rata onkin, niin muutama strategisesti hankalassa paikassa oleva puu lisäsi vaikeuskerrointa. Lisäksi 4 ja 6-väylillä korit sijoitettu rinteen reunalle ja jälkimmäisellä keskelle kaltevaa rinnettä. Rollereita on tullut ihan tarpeeksi... Heittopaikat kohtuullisessa kunnossa, väyläopasteet puuttuivat kokonaan ja heittopaikan opasteitakin oli vain viimeisellä 6-väylällä. Kaiken kaikkiaan tämä itseä lähinnä sijaitseva rata on mukava kiertää vaikka pari kertaa peräkkäin läpi. Kovin pitkän matkan heittoja ei treenaamaan täällä pääse, muttei se oma kiekko vielä kovin kauas lennäkään... :) 3/5Lykynlammen frisbeegolfrata
Rata pelattu 6.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Lykynlammen AA1-luokituksen frisbeegolf-radalla 18 väylää. Olipahan rata... välillä kohtisuoraan taivasta kohden ja välillä aakeelaakeeta liitoa eteenpäin. Hyvin mielenkiintoinen ja todellakin vaihteleva rata. Korkeuseroja todella paljon. Heittopaikat olivat hyvässä kunnossa. Mastereiden SM-kisojen jälkeen ei oltu otettu pois väliaikaisia heittopaikkaopasteita ja näiden lisäksi kaksi ylimääräistä heittopaikkaa aikalailla sotki ajatuksia ja karttaa piti koko ajan tutkailla, jotten olenhan varmasti kiertämässä rataa oikeassa järjestyksessä... Melkein 400m väyläpituus on aloittelijalle erittäin puuduttava heittää kuten nyt 6-väylällä, mutta ymmärrän sen olevan kokeneelle konkarille aika hieno ja draiverin lentoa testaava väylä. Rata sopii hyvin aloittelijallekin, kun muistaa pari asiaa: 1) Peruskunto pitää olla hyvä ja 2) ei saa harmistua heittojen valtavasta määrästä/väylä tai, jos par putin heitto ei osu koriin vaan vierii pirun syvän rotkon pohjalle ja tuloksena par 3:lla +6 tulos. Pitää vaan muistaa iloita hetkittäisistä onnistumisista. Mikä sitten edes on aloittelijalle soveltuva rata? Minusta kaikki AA1-luokituksen radat sopivat myös aloittelijalle. Kun normi puistoradalla ulkoillaan, niin itse tykkään, että näillä vaativimmilla metsäradoilla sitten ihan kuntoillaan tosissaan. 4/5Atrain Disc Golf
Rata pelattu 14.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Kuopiossa n. 7km Riistaveden keskustasta sijaitsee kaupungin tuorein, ihan taannoin avattu frisbeegolfrata. Radalla on korkein AA1-luokitus ja 18 väylää. Erittäin mukava rata ja hyvin erilainen mitä esim. Puijolla. Ite tykkäsin siitä, että rata meni koko ajan metsikössä, ihan kuin pienellä vaelluksella ois ollu. Vaikka Kuopiontie pyyhkii ihan vierestä ja autojen äänet kuuluu, niin silti tunnelma on kuin kaukana korvessa olisi ollut. Ketään muita ei näkynyt koko aikana. Puolen välin jälkeen oli laavukin veden äärellä ja makkaroiden paisto olisi hyvin onnistunut. Laavu toimi puuvajana, joten majoittumiseen ei sovellu. Lisäksi kiekot löytyivät helposti mäntymetiköstä ja opasteet erinomaiset! Rata oli aavistuksen lyhyt (väylien) yhteispituus n. 1800m, mutta minulle se toki aloittelijana hyvin sopii. Lyhyitä heittoja heittävänä kovin pitkiä väyliä on nimittäin hyvin puuduttava pelata. Miinuksena radalle ainoastaan se, että taukojen pitoon soveltuvia puupenkkejä/tukkeja olisi voinut olla paljon enemmän. 15 ja 16-väylillä tein ekat AA1-luokan ratojen par tulokset, vähänkö tuli ihan huippufiilis! Välillä hieman mietin sitä, että onkohan tuo luokitus ihan kohdillaan... yllättävän helppoa maastoa kuitenkin korkeuserojenkin puolesta (vaikka kavutakin sai), lyhyet väylät ja muutama kovasti pro-pelaajalle helponoloinen väylä. Toisaalta kyllä ne metsäradan puut häiritsevät minun lisäksi myös ammattilaisia ja "helposta" väylästä tulee äkkiä ihan jotain muuta kuin helppo... 5/5Kirkko-/Koivuniemenpuisto
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä, ison ev.lut. pääkirkon vieressä oleva 9-väyläinen ja B1-luokituksen omaava puistorata. Täytyy sanoa suoraan, että tuollaista orastavaa surkeutta ei toivoisi näkevänsä! Maisemat olivat pääosin hienot ja tasaiset väylät haastavia puiden takia, joten tarkkuutta vaadittiin. Heittopaikat surkeassa kunnossa, varsinkin vauhtia ottaville pro-heittäjille. Väyläopasteita ei missään ja heittopaikankin opasteet vaillinaiset. On jo pahaa aloittelijankin aliarvioimista, jos sanoo, että "käyhän tämä aloittelijalle". Pienellä tuunauksella saisi oikein hyvän ja haastavan radan. Ongelmaksi jäisi siitäkin huolimatta kuitenkin puiston muu käyttö, kesällä auringonottajat saattavat estää pelaamisen kokonaan. Korkeuseroja ei puistoradalla tarvitse ollakaan. Sijainnin ja maisemien puolesta paljon potentiaalia. Jotenkin vain näin ison kaupungin keskeisellä paikalla olevan radan olettaisi olevan parhaimmassa kuosissaan. Lehtitietojen mukaan rata on sulkeutumassa kaavamuutosten takia ja ehkä sen takia rata on kurjassa kunnossa. 2/5Karsikon frisbeegolfrata
4/5Karsikon frisbeegolfrata
Rata pelattu 20.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Karsikon frisbeegolfrata Pielisjoen koulun vieressä. 9-väylää ja C1-luokitus. Pururata ja lenkkipolut koko ajan hyvin lähellä, joten tarkasti saa aina katsoa ettei muita kuntoilijoita tule eteen. Lyhyet väylät, pelattu 44 minuutissa, kun yleensä menee 20 min kauemmin ysiväyläsillä. Mukavasti korkeuseroja, ylä- ja alamäkiväyliä ja tasaistakin. Pieneksi radaksi tosi monipuolinen ja mukava heittää. Miinusta tulee oikeastaan ainoastaan väyläopasteiden puuttumisesta ja vaillinaisista heittopaikkojen opasteista. Heittopaikat uusittu viime vuonna, mutta jostain syystä opasteita ei monesti samalla viitsitä uusia. Radan huippuhetki koitti 5-väylällä, kun 25-30m lähestymisheitto upposi ryteikön läpi suoraan koriin ja tuloksena par3:lla birdie. Se heitto ois pitänny saada nauhalle... ja myös allekirjoittaneen tuuletus sen jälkeen!Huuhanmetsä DiscGolfPark
Rata pelattu 25.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Kuopion keskustan välittömässä läheisyydessä, Niiralassa sijaitseva Huuhanmetsän Frisbeegolfrata. 24-väylää ja AA1-luokitus. Aloittelijalle ihan sopiva metsärata. Korkeuseroja oli ja paljon kiekon osumasta kopisevia puita kuten kuuluukin. Kuntoilusta kävi hyvin, kun kaikki väylät kierti. Metsäradoilla puut rankaisevat helposti ja se on aloittelijankin siedettävä. Väyläopasteet voisivat olla tarkemmat ja kattavammat, joten voi olla ratamestarin kanssa selvästi erimieltä, karttaa sai katsoa monta kertaa. Sanoisin melkein jopa, että liian pitkäksi tehty rata, sillä radat ikävästi toistivat itseään. Tuore AtrainDiscGolf metsäratana miellyttävämpi. Ihan ok perusrata, ei huono, ei erityisen hyvä, ei erityistä hinkua uudestaan. 3/5Peikkometsän Frisbeegolfrata
Rata pelattu 29.9.2018. Aloittelijan ajatuksia. Peikkometsän Frisbeegolfrata Kuopion Saaristokaupungissa, A2-luokitus ja 18-väylää. Korkeuseroja ei pahemmin ollut ja väylien yhteispituus yllättävän pieni, mutta puolittaisesta kuntoilusta kuitenkin silti kävi. Muutama kaunis ja suht turvallisesti heitettävä väylä. Kuitenkin hieman ristiriitainen fiilis. Muutama väylä tosi vaikea vesiesteiden takia, ei oikein tällä tarkkuudella uskaltanut täysipainoisesti heittää. Lisäksi suurin osa radoista joko meni ristiin tai kulki aivan kevyenliikenteen väylien vieressä. Tämä taas oli aika vaarallista ja tällä kertaa pelikumppanista oli valtavan iso apu. Sanoisin, että aloittelijan, joka meinaa yksin kiertää radan, niin suosittelisin etsimään muita ratoja ihan suosiolla. Kun vielä väyläopasteet puuttuivat kokonaan ( !!! ), niin oli hieman kurjat puitteet. En ehkä ihan heti ole uudestaan menossa, ainakaan yksin. 2/5Vuorelan frisbeegolfkenttä
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Siilinjärvellä Vuorelan koulun läheisyydessä olevalla frisbeegolf-radalla tänään. Luokitus C1 ja 9-väylää. Aivan upean hieno rata! Väylät lyhyitä mikä näkyy luokituksessa, väyläopasteet väylältä toiselle puuttuivat, heittopaikat kaipaisivat kohennusta, mutta muutoin vain positiivista sanottavaa! Lyhyeen rataan oli saatu 3 ekalle väylälle jopa korkeuserojakin mistä iso plussa. Lyhyydestä huolimatta mukavan haasteellisia väyliä, kertoo hyvästä suunnittelusta! Väylä 4 ihan ehdoton helmi! Oisko salavaa nuo puut tai jotain, mutta huikean hieno kuja niistä tuli, ihan ykkössuosikki väylä mitä oon missään pelannu! Maisemat muutoinkin kauniit. Ilman muuta tänne uudestaan joskus tulevaisuudessa! 4/5Kunnonpaikka DiscGolfPark
Rata pelattu 3.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Vuorelan frisbeegolf-radalta 1,5km siirtyminen Kunnonpaikka DiscGolfParkiin. C1-luokitus ja 9-väylää. Lähes identtinen Vuorelan radan kanssa. Samat puutteet (heittopaikat, väyläopasteet) ja samat vahvuudet (maisemat, haastavia väyliä, korkeuseroja). Lyhyt puistorata, väylien yhteispituus vain 503m. Vuorela parempi komean puukujan takia. Hieman joutui odottelemaan, kun iso ryhmä eläkeläisiä oli pelaamassa juuri samaan aikaan, kun tulin paikalle. 3/5Suonenjoki DiscGolfPark
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Maakuntamatkailuna Suonenjoen DiscGolfPark. Urheilukeskuksen ja pururadan välittömässä läheisyydessä sijaitseva A1-tason 18-väyläinen (1338m) rata. Hyvin kompakti ja yllättävänkin vaihteleva metsärata. Heittopaikat, heittopaikkaopasteet ja väyläopasteet hyvässä kunnossa. Hienot maisemat. Korkeuserot pääsivät yllättämään myönteisesti eli kävi hyvästä kuntoilusta, vaikka aika lyhyt rata olikin. Olisi jopa kaivannut pidempiä väyliä, vaikkakin paikka lienee siihen hieman haasteellinen pururadan katveessa. Penkkejä olisi voinut olla lisääkin. Hyvä kokemus ja ehdottomasti kannatti tänne ajella 58km suuntaansa! 4/5Riemurinteen frisbeegolfrata
Rata pelattu 4.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Eteläisen Kuopion Vehmasmäessä sijaitseva C1-luokan 9-väyläinen (648m) Riemurinteen frisbeegolf-rata. Harvoin on näin ristiriitainen fiilis ollut kierroksen jälkeen. Etukäteen pelaajien kommentteja radasta lukeneena, niin tiesin odottaa aika kehnoa rataa. Sitä se monessa suhteessa olikin. Väylä- ja heittopaikkaopasteet puuttuivat kokonaan (!!!). Viimeiset neljä väylää kulkivat metsässä kapeita "rännejä" pitkin ja aluskasvillisuus rehoitti pitkänä. Onneksi ei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikkei toisaalta ollut niin paha kuin uskalsin odottaa. Maisemat olivat laskettelurinteen kohdilla huikeat ja viittä ekaa väylää oli kiva pelata, vaikka vaativia väyliä omalta osaltaan olivatkin. Heittopaikat varmastikin vähäisestä käytöstä johtuen hyvässä kunnossa. Radassa on hurjasti potentiaalia kauniiden maisemien takia. Vaatisi aika ison raivaustyön millä heinikot, pusikot ja osa puista saisi surutta ottaa pois. Mietinkin, että olisiko paikalle mahdollista rakentaa jopa 18-väyläinen, AA1-luokan rata? Jos rata kerran rakennetaan, niin ylläpitokin pitäisi muistaa. Talkoillahan nuo varmasti tehdään ja, jos tekisi säännöllisesti ylläpitohoitona vuosittain, niin ei tarvitsisi kerralla tehdä älytöntä työmäärää. Koko ajan kasvavan harrastajajoukon keskuudessa pieni Vehmasmäen kylä menettää ikävästi potentiaalisia kävijöitä ja saa negatiivista mainetta. Kaikesta huolimatta tuli rata kierrettyä. Ei ole kyllä kiire takaisin ennenkuin rata on laitettu kuntoon. 1/5Niittylahden frisbeegolfrata
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Niittylahden opiston mailla 10-väyläinen (805m), B1-luokan puistomainen frisbeegolfrata. Oli oikein mukava kokemus. Kauniit maisemat ja ympäristö muutoinkin miellyttävä viheralueineen ja Niittylahden opiston rakennuksineen. Korkeuseroja ei juuri ollut, joten kuntoilu muuttui ulkoiluksi hyvässä säässä. Heittopaikat erinomaisessa kunnossa. En ymmärrä miksi heittopaikkaopasteet tosin loistivat poissaolollaan, vain heittopaikan numero oli, liekö tulevat myöhemmin? Lähes jokaisella väylällä pitikin omaa karttaa vilkaista, kun korin ollessa piilossa ei pelisuuntaa pystynyt hahmottamaan. Itselle ainakin ihan sopivan haastavia väyliä, kun unohtaa 6-väylän vesikikkailun, siitä en tykännyt. Sopii ehkä kilpailijoille nuo pitkät veden ylitykset, mutta aloittelijoille rantaa myöten kiertäminenkin hankalaa. Voipi tulla joskus uudestaankin! 3/5Hammaslahden frisbeegolfrata
Rata pelattu 7.10.2018. Aloittelijan ajatuksia. Pyhäselän koulun ja pururadan vieressä kiemurteleva rata. Tällä hetkellä 9-väylää (väylä nro 9 pois pelistä parakkikylän takia) ja pituutta 742m, B3-luokitus. Vaikea oikein kommentoida mitään. Hammaslahti on kaunis paikka jossa kenen tahansa kannattaa käydä ja kyläläiset taistelevat ainakin lukiostaan ihan viimeiseen asti, hyvä niin. Mut joo... ei minkäänlaisia heittopaikkoja, ei yhtään kunnollista heittopaikkaopastetta tai väyläopastetta. No ok... isoissa pylväissä oli muutaman kerran mainittu väylän numero. Koreja ei yleensä nähnyt heittopaikalta, joten yksin oli jopa vaarallista sokkona pelata. Ihan hirveää pusikkoa lähes kaikilla väylillä. Ihme oli ettei yhtään kiekkoa kadonnut, vaikka suurin piirtein jokainen puska tuli kyllä käytyä läpi... Korit kehnossa kunnossa. Ei hyviä maisemia. Alueessa oli kuitenkin potentiaalia ja rata olisi helppo päivittää nykyajan minimivaatimuksia vastaavaksi. Ennen sitä ei kyllä valitettavasti ole kiire uudestaan! 1/5