Radalla on paljon korkeuseroja. Pro 18 rata on käytössä toukokuun puolivälistä jopa marraskuun loppuun (riippuen lumitilanteesta).
Hiihtokeskuksentie
93400 Taivalkoski
2009 uudelleen rakennettu 2022
DiscGolfPark-maalikori
18
TeePad
Mäkinen, paljon korkeuseroja
TeeSign
Metsärata
Hiihtokeskus
Kuukausittainen
Joni Juntunen, Harri Karjalainen
Joni Juntunen, Harri Karjalainen
ilmainen
Puttikorit ja range 150m.
Ei tiedossa
Pituus 145 metriä. Par 4
Pituus 120 metriä. Par 3
Pituus 84 metriä. Par 3
Pituus 83 metriä. Par 3
Pituus 112 metriä. Par 3
Pituus 116 metriä. Par 4
Pituus 140 metriä. Par 4
Pituus 117 metriä. Par 3
Pituus 102 metriä. Par 3
Pituus 83 metriä. Par 3
Pituus 82 metriä. Par 3
Pituus 123 metriä. Par 3
Pituus 72 metriä. Par 3
Pituus 93 metriä. Par 3
Pituus 135 metriä. Par 4
Pituus 176 metriä. Par 4
Pituus 219 metriä. Par 4
Pituus 183 metriä. Par 3
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Taivalkosken kunnassa Pöllimehtä frisbeegolf. Radalla pituutta 18-väylää, 2185m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 5680m. Pelattu 5.6.2024.
Pöllimehtän metsä/hiihtokeskusrata oli kyllä aika hurjaa kuntorääkkiä. Ihan ehdottomasti kaikkein raskain rata fyysisesti minkä olen koskaan pelannut! Rata on rakennettu kokonaan uusiksi vuoden 2021 massiivisen Paula-myrskyn tuhottua radan aivan kokonaan. Maisemat olivat ihan koko kierroksen ajan taustalla hulppeat. 1-väylä oli kyllä pysäyttävä aloitus… ensin luulin, että pitää lähteä viskomaan korkean mäen päälle ja silloin pääsi muutama tuskainen huudahdus suusta, onneksi ei ihan kuitenkaan, vaan kori vasemmalla rinteessä. Kuntotesti todellakin alkoi heti alkumetreistä joka tapauksessa! 10-väylä komea alamäki puiden lomassa! 12-väylän korinpaikka oli yksi upeimpia mikä on vastaan tullut, maisemat radan upeimmat. Muista kuitenkin varoa lähestymistä ja puttaamista oikeasti, sillä pitkäksi mennyt heitto saattaa liitää/rollata niin jännään paikkaan ja niin kauas ettei siinä ihan muutama voimasana sen jälkeen riitä. 14-väylä oli vaikuttavan näköinen suora 93m syvän montun yli, mutta turhan kapea ja siten todella haasteellinen, feidaa äkkiä todella pahasti vasemmalle. 18-väylä upea alamäkiliidätyslopetus. Siirtymät järkevän mittaiset.
Rakenteet suorastaan erinomaisessa kunnossa, kuten tuoreelta radalta voikin vielä odottaa eikä vandaalit olleet onneksi noita Talvivaaran rinteitä jaksaneet lähteä kipuamaan. Ratakartta, heittopaikat, väyläopasteet ja DiscGolfPark-korit (treeni x 5) hyvässä iskussa. Next tee -kyltit todella kattavat koko radalla. Radan yksityiskohtiin oli isosti panostettu. Löytyi runsaasti portaita. Heittopaikkoihin ja korien sijoitteluihin käytetty paljon ajatusta. Lisäksi löytyi jonkin verran muita puusomisteita, enemmänkin olisi toki mahtunut. Myös lukittava löytökiekkolaatikko löytyi. Draiverien ulkoiluttamiseen löytyi myös oma alueensa. Taivalkosken keskustan palvelut 3km päässä. Itse evästelin hienossa ja tunnelmallisessa Jalavan kaupassa.
Puutteita oli, ikävä kyllä ja aivan liikaa. Vaarallisia sokkoväyliä oli jostain kumman syystä aivan liikaa. Ainakin väylät 8, 9, 10 ja 18 olivat hyvin hasardia heittämistä enkä tainnut muistaa kaikkia edes kirjata ylös. Näiden lisäksi oli sitten risteäviä väyliä… huokaus… liikaa. Risteävät väylät ovat aina merkki huonosta suunnittelusta, sillä nytkään niille ei ollut mitään perusteita. Vaikka näkyväisyys olisi hyvä, niin silti. Ja nyt ei ollut edes ruuhkaa, mutta siltikin… Ensin ristesi väylät 3/4, 12/13 ja kaikkien risteämien kruunu ja timantti oli sitten väylät 16-18, kun jostain käsittämättömästä syystä peräti kolme väylää oli laitettu kulkemaan ristikkäin. En ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä ratkaisua nytkään, en ollenkaan. Kaikki oikeasti hyvät ja hienot väylät olivat myös jotenkin vaarallisia kuten juurikin ainakin 10 ja 18. 16-väylän heittolinjaa en hahmottanut vaikka sitä tovin, jos toisenkin tuumailin ja päädyin heittämään reilusti oikealta polun kautta, suoraan ei näyttänyt mitään linjaa menevän vaikka opasteet niin väittivätkin.
Pöllimehtän radan pelaamisen jälkeen mielessä pyöri erityisesti kolme asiaa:
1) Oliko jo liian raskas rata? Kyllä, todellakin oli, aivan liian raskas! Mittaa enemmän fyysistä jaksamista kuin mitään muuta. Itse arvostan isojakin korkeuseroja, mutta nyt rankkuus oli jo liikaa!
2) Sokkoväyliä liikaa. Kaikki hienoimmat väylät olivat jollakin tavalla vaarallisia.
3) Miksi on rakennettu noin paljon risteäviä väyliä? Aina merkki huonosta ratasuunnittelusta eikä risteämisille ole mitään järkeviä perusteita, koskaan.
Harmistus oli todella kova kierroksen jälkeen! Maisemat joka ainoalla väylällä aivan ainutlaatuisen upeat ja 12-väylän kori ehkä upeimmalla paikalla koskaan. Hyviä väyliä paljon, mutta aivan liikaa oli puutteita, jotta olisi jaksanut rata enempiä kiinnostaa. Ei ole kiire kyllä koskaan uudestaan! Valitettavasti.
2/5
Vaikea, mutta hieno. Väyläsuunnittelu miellytti vanhaa Taivalvaaran rataa enemmän, vaikka taisi tässä jotain samaakin olla. 5/5
Heitetty elokuussa-22. Nyt täytyy sanoa että kuntoilusta menee! Lähes joka väylällä korkeuserot näyttelevät suurta osaa. Huomio kiinnittyy niihin ja myrskyn aiheuttamaan kaaokseen kun puut ovat monin paikoin kaatuneet. Ne on pääasiassa korjattu pois mutta kääntyneet kannot luovat kuvaa sotatantereesta. Muutama väylä olisi ollut helmi mutta korin näkymättömyys heittopaikalta häiritsi paljon ensikertalaista. Ristiriitainen maku jäi. Tiit ensiluokkaa. Vaihtakaa korin yläraudan värit vihreästä näkyvämpään! Huonokuntoiset ja aloittelijat, miettikää tänne tuloa. 3/5.
Kyllä, Pöllimehtä Frisbeegolf Taivalvaaralla tarjoaa totisesti myös kunnonkohotusta =) Vaaran muodoista on pyritty ottamaan hyödyt irti. Korien pannat ovat vielä kesällä olleet edellisen radan jäljiltä vihreitä, mutta nykyään räikeän oransseja eli näkyvyys on parantunut. Väyläopasteet ovat myös tulevana keväänä paikoillaan.
Heitetty uudelleen elokuussa -23! Kokemus parantui huomattavasti kun korit näkyivät selkeämmin, puita raivattu ja toki väylät olivat tutumpia. Tänne on palattava taas ensi kesänä.