"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Padasjoen frisbeegolfrata

Radan kuvaus

Padasjoen vesitornin ympäristössä sijaitseva 18-väyläinen frisbeegolfrata.

Lue lisää

Padasjoen vesitornin ympäristössä sijaitseva 18-väyläinen frisbeegolfrata.

Padasjoen frisbeegolfrata tarjoaa haasteita ahtaiden puurännien muodossa. Myös reilumman puoleisia korkeuseroja löytyy useammalta väylältä.

Väyliltä 9-14 metsän läpi siintää Padasjoenselän kauniit järvimaisemat ja 9. väylän tiille siirtyessä kannattaa poiketa näkötornissa ihailemassa maisemia.

Ajankohtaista

Radan tiedot

  • Osoite

    Koulukuja 2
    17500 Padasjoki


  • Rata kartalla

  • Perustettu

    2013

  • Korit

    DiscGolfPark-maalikori

  • Väylien määrä

    18

  • Heittopaikat

    Tekonurmi

  • Pinnanmuodot

    Mäkinen, paljon korkeuseroja

  • Opasteet

    Itsetehdyt opasteet

  • Ratatyyppi

    Metsärata

  • Ylläpito

    Kuukausittainen

  • Ratamestari

    Markku Lahtinen / Padasjoen kunta

  • Suunnittelija

    Juho Rantalaiho

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

  • Talvipelattavuus

    Ei tiedossa

Väyläkuvaukset

Padasjoen frisbeegolfrata

Ratakartta

Väylä 1: Padasjoki #1

Pituus 91 metriä. Par 3

Väylä 2: Padasjoki #2

Pituus 85 metriä. Par 3

Väylä 3: Padasjoki #3

Pituus 91 metriä. Par 3

Väylä 4: Padasjoki #4

Pituus 85 metriä. Par 3

Väylä 5: Padasjoki #5

Pituus 109 metriä. Par 3

Väylä 6: Padasjoki #6

Pituus 169 metriä. Par 4

Väylä 7: Padasjoki #7

Pituus 65 metriä. Par 3

Väylä 8: Padasjoki #8

Pituus 156 metriä. Par 4

Väylä 9: Padasjoki #9

Pituus 52 metriä. Par 3

Väylä 10: Padasjoki #10

Pituus 82 metriä. Par 3

Väylä 11: Padasjoki #11

Pituus 172 metriä. Par 4

Väylä 12: Padasjoki #12

Pituus 97 metriä. Par 3

Väylä 13: Padasjoki #13

Pituus 116 metriä. Par 3

Väylä 14: Padasjoki #14

Pituus 103 metriä. Par 3

Väylä 15: Padasjoki #15

Pituus 131 metriä. Par 3

Väylä 16: Padasjoki #16

Pituus 121 metriä. Par 3

Väylä 17: Padasjoki #17

Pituus 144 metriä. Par 4

Väylä 18: Padasjoki #18

Pituus 84 metriä. Par 3

21 arvostelua radalle “Padasjoen frisbeegolfrata

    Erinomainen kuivassa kangasmetsässä kulkeva rata. Maasto on kaunista ja Päijänteelle näkymän tarjoava näkötorni tarjoaa luonnollisen taukopaikan. Monipuolisia väyliä ja paljon korkeuseroja. Loppupuolella mäkiä kiivetessä käy rata aika fyysiseksikin.

    Käytiin pelaamassa, yllä olevat väyläkuvaukset ovat tosiaan vanhentuneet, moni väylä oli noista muuttunut pidemmäksi ja birdiet olivat tiukemmassa.
    Ihan mukava rata silti vaikka haastavahko, siirtymien kanssa skarppina, UDiscistä esim apua.

    Pertsa

    Rata kiertää kuivapohjaista mäntykangasmaastoa näköalatornin mäen ympärillä. Useilla väylillä lainataan kiekkojen liidätykseen alueen kuntopolkuja. Sopivasti korkeuseroja ja hyvä valikoima pidempiä väyliä. Kierrosta jouduttavasti väylien aluskasvillisuus on pääosin varsin vähäistä.

    Siirtymäopasteiden vähäisyys on selkein puute. Parkkipaikan vieressä on priimat rekkitangot, nojapuut ym. Hyvä ratakokonaisuus!

    Ratakartta sekä osa väyläopasteista ei ole ajantasalla, useita lähtöpaikkoja vaarallisesti muiden väylien läheisyydessä, nyt radalla näkyi n. 10 muuta heittäjää ja silti kiekkoja suhisi läheltä muutamaan otteeseen, ruuhkaisimpina hetkinä voi olla melko villin lännen tunnelma. Vaikka selvittiin ilman ratakarttaan katsomista siirtymillä, olisi osalle siirtymistä hyvä lisäillä siirtymäopasteet heikomman suuntavaiston omaaville.

    Tällä hetkellä myös jonkun verran alueen aluskasvillisuus ruennut rehottamaan ja parilla väylällä löytyi jopa muutaman metrin päässä korista parin vuoden ikäisiä puunversoja. Pienellä siistimisellä saisi vielä paremman kokemuksen radasta.

    Väylät itsessään oli hyviä ja selkeitä kun vaan lopulta tiesi minne suuntaan pitää heittää, koska väyläopasteisiin ei aina voinut luottaa. Väylät erittäin monipuolisia ja vaikka metsässä pelataankin, niin ei ole kuitenkaan tarvetta millekkään älyttömälle Hannu Hanhi-tuurille vaan väyliltä löytyy selkeät linjat.

    Radan puolivälissä voi käydä hengähtämässä (tai rasittamassa itseä lisää) näköalatornissa, josta aukeaa kauniit maisemat ympäristöön.

    Tämä parempaa metsärataa tuskin löytyykään. Mikäli haluaa avoimia ruohokenttiä, niin niitä täällä ei ole, mutta metsämaasto on mukavaa mäntykangasmetsää jossa kiekot eivät huku eikä ole pusikkoistakaan. Paikoitellen on vielä jääkauden jäljiltä hieman louhikkoista ja väylillä on kyllä puita, jotka pitää osata kiertää.

    #8 on vähän kehnosti merkitty; koria ei näe tiiltä eikä väylä ole avoin, joten ensikertalainen joutuu vain luottamaan karttaan. #9, #13 ja #14 hienoimmat. #4 sai suojaverkon, kun jotkut pöllöt heittivät kiekon 45 astetta linjalta alamäkeen, päätyivät omakotitalon katolle ja kävivät sieltä vielä omin lupineen kiipeämässä kiekkoja alas. Nyt sekin on OK, joskin kaipaa spottaamista, ettei heitä lenkkeilijää kalloon.

    Väylät ovat hieman noista kuvauksista muuttuneet seuraavasti:

    -Väylä 2 on saanut verkon oikealle laidalle suojellakseen paria kiinteistöä ja tonttia sillä puolella.
    -Väylä 4 ei ole enää Par 4 ja on lyhentynyt alle sataan metriin. Ylämäkeen saa silti kiskoa kohtalaisen avauksen. Lisäksi oikealla on verkko, joka suojaa alamäessä sijaitsevia kiinteistöjä pommittajilta joilla heitto meinaa kääntyä yli, tai jos joku kuvittelee kämmenheiton olevan hyvä idea.
    -Väylä 8 on nykyisin Par 4, pituudeksi ilmoitettu 159 mertriä mutta tuntuu vielä sitäkin pidemmältä. Avaus kannattaa laittaa tietä pitkin ja niin melkein toinenkin heitto. Avauksen jälkeen voi jopa unelmoida näkevänsä korin sieltä puiden lomasta, se on yllättävän lähellä välyän 9 koria, vain hieman koulun suuntaan siitä. Jos birdietä kuvittelee hakevansa, niin ensin rystyhysse ja sitten forehysse. Saa osua avauksella hankalaan linjaan pururadalla ja molemamt heitot saavat olla vielä kohtuullisen mittaviakin.
    -Väylä 18 saanut myös verkot suojaamaan kiekkojen lentoa mikäli ne karkaavat oikealle outtiin. Radalla on myös vasemmalta kierrettävä mando-koivu, ja alamäestä huolimatta birdie on luksusta.

    Kokonaisuudessaanhan tämä on aivan upea rata. Maastotyyppinä upea kangasmetsä johon kiekot eivät huku samalla tavalla kuin runsaaseen aluskasvustoon, väylien 12 ja 13 laakson yli liidätykset ovat upeita ja maisematorni tarjoaa hienon näköalan päijänteelle. Korkeuseroja kierroksella myös riittää, joten ihan heikkokuntoisille rata ei ole.

    Alku oikein miellyttävä. Muutama väyläopaste Ei kyl täsmänny itse väylään. Oli maalilla korjailtu. FGR:ssä erilaiset väylät. Muutama väylä piti heittää sokkona kun oletus väyläopasteeseen luottaen olikin ihan muuta ku todellisuus. Tiit todella hyvät. Haasteellinen metsärata. Me like.

    Erittäin mukava rata. Selkeät väylä-opasteet. Jos liikkuu alueella, niin ehdottomasta kannattaa kiertää ainakin kerran. Muutamalla väylällä lievästi hasardi liikkuminen seuraavalle väylälle. Lisäksi pitää olle todella tarkkana, ettei väylillä liiku muita ihmisiä.

    Hyviä kangas metsä väyliä, korkeus eroja löytyy mukavasti. Plussana näkötorni jossa pidimmekin kierrosten välissä eväs/kaffee tauon, näköalat aivan mahtavat. Rata tyypin parhaimmistoa jos metsä tyyppisistä väylistä tykkää

    Upea metsärata, josta löytyy muutama vähän aukeampikin väylä joissa kiekkoa saa lennättää ihan tosissaan. OB-alueita ei ole (paitsi viimeisellä väylällä), mutta metsä kyllä pitää huolen siitä, että mieluummin heittää väylää pitkin kuin sen vieressä.

    Korkeuseroja on sen verran, että homma käy ihan kuntoilusta ja muutaman kerran päästään heittämään supan yli niin, että kiekon allakin on kunnolla ilmaa. Näissä kannattaa olla tarkkana, ettei feidi vie kovin kauas väylältä!

    Ehdoton plussa radalle on metsäpohjan kuivuus. Sadekelin jälkeenkään ei tarvitse kumppareita kaivaa esiin (toisin kuin Mukkulassa), vaan rata kuivuu nopeasti hyvään heittokuntoon. Miinuspuolena sama kuin Orimattilassa, eli osittain väylät kulkevat pururataa pitkin ja muita liikkujia on varottava. Marjastusaikaan täällä on myös paljon mustikkaa ja niiden poimijoita.

    Kokonaisuutena yksi lempiradoistani.

    Kuten Tane edellä totesi – yksi parhaista tämän tyypin (kangasmetsä?) radoista. Hienoa väyliä, jotka on hyvin suunniteltu. Pidin erityisesti viimeisestä väylästä. Kannattaa ehdottomasti bongata ja heittää läpi kerran jos toisenkin!

    Hieno metsärata. Metsän ehdoilla tehtyjä väyliä, eli liiemmin (jos lainkaan?) ei ole hakkuita suoritettu väylillä, joten paikoin todella ahtaita. Hienoja korkeuseron käyttöjä. Pidemmät väylät osin kuntopolkua pitkin, niistä nelosväylä vähän arveluttava, kun näkyvyys tiiltä ylämäkeen noin 80 metriä, siinä voi jollekin sattua vahinko jos tulee juuri oikeaan aikaan juoksija vastaan. Viimeiselle väylälle lisätty mando ja OB.tä, ettei heitot mene oikealle pihoihin.

    Opastus tieltä löytyy, mutta jos tulee keskustan suunnasta, ei sitä näe jos tulee tuolla koulun osoitteella joka tiedoissa on, rata kun on vasta koulun takana ja tuo osoite on koulun toiselle puolelle. Ehkä sille maaläntille olisi joku Kellosalmentiellä sijaitseva osoitekin, jolla löytäisi paremmin.

    Autolla oli hankala löytää paikalle, mutta itse rata on yksi ehdottomia suosikkejani. Runsaat korkeuserot tuovat vaihtelevuutta, joita radan suunnittelussa on hyvin hyödynnetty. Vain pari rataa on turhan puisia, jolloin tuuri vaikuttaa tulokseen; erityisesti väylällä 11. Lenkkipoluilla kulkevia ihmisiä saa varoa vähän turhankin kanssa. Mutta itse rata on yhtä juhlaa. Maisemienkin puolesta yksi parhaita ratoja suomessa!

    Opastus radalle oli ok. Opastus on Kellosalmentiellä heti Kullasvuoren koulun kiinteistön takana, toisella puolen tietä on tekonurmikenttä. Kyltti ohjaa koulun takana olevalle parkkipaikalle ja ensimmäinen heittopaikka onkin parkkipaikan vieressä.

    Rata on suunniteltu hienoon ulkoilumaastoon pururadan ympäristöön. Väylät eivät ole aloittelijallekaan hankalia, vaikka toisin paikoin väylän vieressä saattaa olla sen verran jyrkkä rinne, että sinne kaartava kiekko pääsee yllättävän kauas ja alas… (väylä 4 varsinkin, sama vaara vaanii väylällä 17). Rata ylittää Tuomasvuoren ja reitti menee aivan vuoren ylimpään kohtaan rakennetun näköalatornin vierestä.

    Maasto on vaihtelevan mäkistä puistometsää ja aluskasvillisuus on lähinnä mustikanvarpua, joten mustikka-aikaan voi joskus harvoin joutua varoittelemaan väylällä olevia marjastajia.

    Suosikkiväylää on vaikea nimetä. Itse pidän radan alkuosan melko tasaisista, mutta puisista väylistä, toisaalta näköalatornin vierestä lähtevä lyhyt alamäkiväylä (#9) on erittäin mukava. Samoin ”laakson” ylittävä melko avoin väylä (#13) – siinä näin aloittelijanakin pääsee kokemaan kiekon liitämisen hurmaa.

    Niistä viidestä radasta, joilla olen tähän saakka kiekkoa heitellyt, tämä on Rukan ohella suosikkini, vaikka täytyy myöntää, että myös muut radat ovat olleet erittän hyviä. Tämä nyt sattuu olemaan itseäni lähimpänä! Ja se vaihteleva lähes puistomainen maasto.

    Heikohkosti oli opasteita radalle. Ajelin opasteiden perusteella vesitornin toiselle puolelle, jossa oli vielä toinenkin kyltti osoittaen vasemmalle tiedoin ”Frisbeegolf 30m”. Väyliä etsiessä havaitsin kännykästä ratakarttaa tiiraillessa, että olinkin ihan radan toisella puolen. Pitkän kävelymarssin jälkeen ykkönen lopulta löytyi ihan eri paikasta, kuin kyltit antoivat ymmärtää. Huonoista opasteista huolimatta hieno rata.

    Kiitokset vielä kaikille radan rakentajille. Todella hienon A-luokan Frisbeegolf radan saitte aikaan. Radan aloituspaikkaa vastapäätä toisella puolen, aivan radanvieressä sijaitsee Kullasmarinan lomakeskus, minkä pihassa on kaikille kiinnostuneille vihreä Frisbeegolf radan opastekartta . Olemme pahoillamme jos kadunlaitaan pystytetty Kullasvuoren liikuntareittien opastekyltti on aiheuttanut sekaannusta. Kullasmarinan tilaviin lomahuviloihin mahtuu pelireissuilla majoittumaan useanpikin peliporukka. Vieressä sijaitseva majoitus antaa hyvän mahdollisuuden sateen sattuessa pitää taukoa ja saa sitä tulla sadetta pitämään vaikkei ole varattua majoitusta. Lisäinfoa wwwkullasmarina.fi

Vastaa