Vuoksenniskan frisbeekeskus

6 arvostelua radalle “Vuoksenniskan frisbeekeskus”

Imatran kaupungissa Vuoksenniskan frisbeekeskus. Radalla pituutta 36-väylää, 4168m ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 10 040m. Pelattu 11.9.2024.

Vuoksenniskan metsärata koostui kahdesta 18-väylän kokonaisuudesta, am/pro radoista/leiskoista. Kokonaisuutena korkeuseroja oli hieman, painottuen enemmän pro-radan osalle. Am-radalla oli vain yksi kumpu eli 18-väylän ylämäki mikä olikin väylänä am-radan mielenkiintoisin. Heittolinjat olivat koko radan osalta ihan suht selkeät, niitä ei onneksi tarvinnut isommalti arpoa. 4-väylä oikein nätti alamäkikoivuränni. 23-väylä oli nätti alamäkiväylä kera kevyen kaarroksen. 27-väylän kori oikein nätisti isojen kivien ympäröimänä mikä omaa silmää aina erityisen paljon miellyttää. 28-väylä nätti vasemmalla kaartuva alamäkiväylä.

Radan rakenteista ratakartta oli hyvässä kunnossa. Samoin DiscGolfPark-korit (treeni x 1) suuntanuolineen ajoivat hienosti asiansa. Heittopaikat ihan riittävän hyvässä kunnossa. Väyläopasteetkin oli ihan ok, tosin osin tussattuja ilmeisesti muuttuneista ratatiedoista johtuen, osin hieman muutoin nuhjaantuneita ja 18-väylältä moinen opaste sitten puuttui kokonaan. Roskiksia ja penkkejä löytyi matkan varrelta, joten siitä plussaa. Koulun urheilukentällä mahdollisuus ulkoiluttaa draivereita. Imatran keskustan palveluiden äärelle 10km. Lähimmät kaupat aivan radan vieressä.

Mutta ei… voi tuska sentään! Aikamoista kidutusta oli radan pelaaminen lopulta. Sokkoväyliä oli liikaa. Ei varmasti tullut harmistuksissaan kaikkea laitettua ylös, mutta jollakin tavalla muille käyttäjille vaarallisia (sokkoja) väyliä olivat ainakin 8, 13, 21, 24 ja 30. Next tee -kylttejä oli jossakin jokin, muttei likellekään tarpeeksi. Siirtymät 7-8, 9-10, 21-22 ja 23-24 olivat ihan toivottomia. Erityisesti 23-24 toi mukanaan sellaiset megaluokan arpajaiset, ettei tosikaan. Kun polkuja meni ihan joka ainoaan ilmansuuntaan, niin ei ollut kartankaan avulla mitään käsitystä mitä polkua lähdet seuraamaan, vaikka seuraava väylä lopulta aika likellä olikin. Tuossa tuhraantui aikaa ihan älyttömän paljon. Jos jotain hyvää tuosta harhailusta hakee, niin näkipähän Mannerheimin 75wee juhlien muistolaatan mikä oli itsessään hieno paikka, kun sinnekin suunnalle tuli eksyttyä. Siirtymät jääneet osin turhan pitkiksi kuten 3-4, 7-8, 16-17 (300m), 18-19 (350m), 22-23 ja 36-P. Väylillä 21 ja 30 tee täysin väärällä puolella pururataa, 10m väylää lyhentämällä olisi saatu paljon turvallisemmat ratkaisut. Am-rata sisälsi tylsiä, samankaltaisia väyliä toisensa perään ja opasteissa valtavasti puutteita. Pro-rata oli haastavampi, mutta sekin oli täynnä ylipitkiä, tylsiä ja mielikuvituksettomia väyliä joiden väyläratkaisut osin jopa todella vaarallisia, opastukset suorastaan jopa umpisurkeassa jamassa.

Voihan syvä huokaus minkä teit Vuoksenniska… Odotukset olivat jopa suuret, mutta pettymys sitäkin valtavampi kierroksen jälkeen. Tarjolla oli jättimäinen määrä tylsiä, itseääntoistavia ja jopa hyvinkin vaarallisia väyliä. Pro toi pelaamiseen haastavuutta, muttei jaksanut radan tasoa mihinkään nostaa muiden puutteiden takia. Olen aivan satavarma, että Vuoksenniskan radalla tuli ennätys siinä, että kuinka noin isolla next tee -kylttien määrällä on päästy noin umpisurkeaan lopputulokseen, ei ole vastaavaa ihan äsken jos koskaan vastaan tullut. Ahdistava rata mistä on helppo pysyä poissa!

1/5. (410. fgr:ssä listattu rata minkä allekirjoittanut pelannut)

Kirjaudu sisään vastataksesi

Kovin kaksijakoinen fiilis jäi radasta elokuussa 2022. Väylät 1-18 helpohkoa ja leppoisaa pelailua. Maasto kulunut hyvin ja pelaaminen sujuu.

Väylä 19-36 ovat tuoreempia ja selkeästi vähemmän pelattuja. Veikkaisin, että näitä pelataan ylipäätään huomattavasti vähemmän vielä tänäpäivänäkin, sillä aluskasvillisuus on sen verran runsasta vielä keskellä väylääkin, että laskeutuvia kiekkoja saa seurata ihan tosissaan, jos ne mielii löytää. Yksin pelatessa aikaa paloi kiekkojen etsimiseen turhankin paljon.

Loppuosastakin voi vielä jonain päivänä tulla loistava rata, mutta se vaatii pelaajia, joita ei niille ei välttämättä löydy?

Kirjaudu sisään vastataksesi

Pro-leiska tuntui hieman keskeneräiseltä vielä elokuussa 2020. Psykedeelinen mäkäräisten määrä pakotti jättämään kierroksen kesken.

Kirjaudu sisään vastataksesi

Perinteinen metsärata, mutta väylien profiilit varsin hienot ja eri tyyppistä heittoa tarvitaan. Miinusta aika rouhesta aluskasvillisuudesta, heittoa joutui paljon suorittamaan paikaltaan ja myös vaarana kiekkojen katoaminen. Toivottavasti maasto tasaantuu pelaajien ja ylläpitäjien toimesta.

Kirjaudu sisään vastataksesi

Kolme 9-väyläistä lenkkiä toimii loistavasti. Väylillä 1-18 oli useita liian samankaltaisia väyliä, joka tuntuikin hetkittäin tylsältä. Ehkä etuysi voisi olla vieläkin selkeämmin ama-rata tai vaikka linjoiltaan avarampi, jotta olisi selkeästi erityyppiset ”ysit”. Väylät 19-27 taasen olivat oikein mielenkiintoisia ja senpä takia radasta jäi itsellekin hyvä fiilis. Ainoa pieni miinus useiden väylien reunoilla olevista sormenvahvuisista pajukoista, joita tulisi kyllä karsia.

Kirjaudu sisään vastataksesi

Kesällä pelattu läpi koko 27-väyläinen layout. Rata löytyy helposti ja radan opaskartta on selvästi näkyvillä.

Heti alkuun erityinen maininta radan suunnittelusta: jokaisen yhdeksän väylän jälkeen on mahdollista poiketa takaisin parkkipaikalle ja vaikkapa ottaa lisää evästä/juomaa seuraavalle lenkille. Rata on suunniteltu siirtymineen erinomaisesti.

Väylät 1-9 on pääosin lyhyempää väylää ja soveltuu hyvin heitettäväksi puttereilla ja midareilla. Keskiosan 10-18 ovat jo hieman pidempää väylää ja draiveriheitot voivat tulla tarpeeseen. Loppuosan 19-27 onkin sitten selkeästi haastavampaa heittämistä. Väylät ovat monipuolisia ja ne vaativat monipuolista heitto-osaamista – suoraa, hysseä, antsaa ja toisaalta kontrollia osua kapeampiin väyliin. Lisäksi osalla väylistä on pakko pelata järkevään jatkopaikkaan eikä hyökätä täysillä. Heittoalustat olivat hyvässä kunnossa, ainakin vielä.

Lisäksi täytyy huomioida, että rata on vielä uusi ja sitä (toivottavasti) kehitetään. Polut tallaatuvat hiljalleen ja rata asettuu muotoonsa tulevien vuosien aikana. Väittäisin, että kyseessä on yksi parhaimmista Kaakkois-Suomen radoista. Toki kyseessä on ”perinteinen” suomalainen metsärata, mutta pidin radasta silti. Kyseessä on rata, mikä haastaa heittämään hyvin. Lisäksi rata myötäilee kohtuu hyvin pururataa, mikä mahdollistaa liikkumisen myös rattaiden kanssa.

Tässä kunnossa 4½/5, tulevaisuudessa 6/5. 🙂

Kirjaudu sisään vastataksesi