Korpiharjuntie 20
41800 Jyväskylä
2018
Prodigy
20
Tekonurmi
Mäkinen, paljon korkeuseroja
Muu
Metsärata
Kuukausittainen
Korpilahden Pyrintö
Ari Mäkinen, Pentti Pirkkanen, Tauno Järvinen, Timo Marjasalo ja Arto Karusalmi
ilmainen
Harjoituskori(t)
Ei pelattavissa
Pituus 60 metriä. Par 3
Pituus 66 metriä. Par 3
Pituus 56 metriä. Par 3
Pituus 70 metriä. Par 3
Pituus 53 metriä. Par 3
Pituus 88 metriä. Par 3
Pituus 59 metriä. Par 3
Pituus 70 metriä. Par 3
Pituus 57 metriä. Par 3
Pituus 160 metriä. Par 4
Pituus 102 metriä. Par 4
Pituus 98 metriä. Par 3
Pituus 103 metriä. Par 3
Pituus 58 metriä. Par 3
Pituus 80 metriä. Par 3
Pituus 75 metriä. Par 3
Pituus 108 metriä. Par 4
Pituus 95 metriä. Par 3
Pituus 68 metriä. Par 3
Pituus 102 metriä. Par 3
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Pelattu 19.6. Suurilla korkeuseroilla ja mandojen rakastajien suosikkirata.
Radan alkupuoliskolla monta väylää, missä ei kahta kiekkoa enempää tarvitse, aavistuksen tylsähkö alku, mutta kun pitempien ja suurempien korkeuserojen väylät astuva kuvaan niin saa tarttua driveriin ja joutuu muotoilemaan heittojaan eri tavoin.
Muutamat turhat OB:t löytyivät, mitkä tuli yllätyksenä korin läheisyyteen päästyä, tästä tuli kuitenkin opittua ja tarkistettua myös OB:t opasteista ennen heittoa.
Maaston muodot otettu hyvin käyttöön tällä radalla ja väylien kunto aluskasvillisuuden puolesta oli siedettävä, parannettavaa tietenkin aina löytyy, mutta merkittävästi parempaa tämä oli kuin monella muulla Suomen radalla.
Opastenuolia en monella siirtymällä huomioinut, mutta niissä missä niistä oli hyötyä ne kyllä löytyivät ja oli selkeät polut aikaisemmalta korilta myös oikeaan suuntaan.
Vahva 4/5.
Kiva rata metsässä. Muutamia haastaviakin väyliä löytyy. Käymisen arvoinen.
Jyväskylän kaupungissa entisen Korpilahden kunnan keskustan palveluiden läheisyydessä Korpilahden frisbeegolfrata. Radalla pituutta 20-väylää, 1541m ja A1-luokitus.
Korpilahden radalla oli mukavasti korkeuseroja, joten hyvästä kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan liian helppoja väyliä. Miellyttävän monipuolisia ja heittolinjoiltaan selkeitä väyliä. Pääosin väylät oli onneksi vedetty metsän puolella ja vain muutamissa kohdin kulkivat pururadan uraa noudattaen. Suosikkiväyliä, jotka poikkesivat muista edukseen, oli erityisesti nro 9, nätti alas vasemmalle heitettävä väylä ja nro 10, jossa kivuttiin lopussa aika paljon ylöspäin. Siirtymät lyhyet. Kiekot löytyvät pääosin hyvin, sillä kasvillisuutta kuitenkin väylillä ja väylien sivustoilla maltillisesti.
Tienviitoista radan p-paikalle erityismaininta, sillä niitä näkee radoille mentäessä aivan liian harvoin! Heittopaikat, heittopaikkaopasteet, korit suuntanuolineen (Prodigyn korien yksi pinna maalattu valkoiseksi, loistova idea!) + treenikori hyvässä kunnossa. Löytyi taukopenkkejä ja roskiksia.
Puutteitakin oli. Infokartta ja fgr:ssä oleva kartta (sama versio) eivät täsmänneet väylien oikeisiin pituuksiin mitkä oli heittopaikkaopasteissa ilmeisestikin oikein. Ainakin väylillä 12 ja 17 oltiin aika pahasti pielessä ja taisi olla jotain muitakin epätarkkuuksia. Löytökiekoille oli kyllä laatikko, mutta lukitsematon… Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta niitä olisi mahtunut kovin moneen kohtaan lisääkin. Lisäksi kiinnitti huomiota mandojen määrä ja sijoittelu. Yleensä radoilla sorrutaan täysin turhiin mando-kikkailuihin joilla ei saavuteta yhtään mitään. Ehkä turvallisuutta on ajateltu, mutta monella väylällä tuumaili, jotta mitäköhän ihmettä tuolla mandolla juuri tällä väylällä suojellaan ja, jos sitä joutuu miettimään, niin silloin se lähes aina on täysin turha kikkailuhärpäke puussa! Onneksi höntsä-kierroksilla ei tarvitse mandojen mukaan mennä.
Yksi merkittävä huomio oli, jotta Korpilahden radalla oli jopa poikkeuksellisen suuri määrä oikealle kaartavia fore-väyliä, kun paaaaaaljon yleisempää on rystypuolen vasemmalle kaartuvat väylät. Ei varmasti sattumaa, vaan uskon ratasuunnittelijoiden tehneen tämän ihan tietoisesti. Tällaisella umpirysty heittäjälle tietenkin huono päätös, mutta monelle varmasti ihan mieluisaakin vaihtelua…
Korpilahden rataa oli ihan mukava pelata, väylät sopivan lyhyitä, haasteellisia ja vaihtelevia. Heittolinjat selkeitä. Kuitenkin hieman tylsä sitten lopulta. Vaikka väylät olivat mukavia heittää, niin ne toistivat aikalailla itseään eli koko rata oli nähty jo puolessa välissä. Oikein yksikään väylä ei tarjonnut todellista WAU-elämystä eikä löytynyt mitään ratamestarin yllätystä tai oivaltavuutta rakenteiden tai väyläsuunnittelun taholta. Rataa ilmeisesti päivitetty taannoin, kun infokartta ei vastannut todellisuutta. Olisi ihan kiva, jos kartta tehtäisiin samalla heittopaikkaopasteiden uusimisen kanssa ja toimitettaisiin myös fgr:lle. Kiusa se on nimittäin pienikin kiusa, valitettavasti…
Voisi ihan hyvin pelata joskus uudestaankin, jos sijaitsisi itsestään katsottuna hieman lähempänä. Likellekään suosikkiratoja ei kuitenkin em. puutteiden takia yllä.
4/5
Helpohko metsärata, ylläpito ja väyläopasteet jättää toivomisen varaa. Aivan sairaasti itikoita…
Kiva maasto ja ihan kiva rata. Korkeuseroja sopivasti. Alku ysi helppo, sitten vähän vaikeutui.
Rata pelattu 25.8.2020,aloittelijan ajatuksia:
Pieni frisbeegolfreissu, vuorossa olivat Korpilahden ja Toivakan radat. Ensin Korpilahti.
20-väyläinen rata ja kehuja olin kuullut, joten odotukset olivat korkealla. Alkupään väylät olivatkin hyviä (1-9), mutta sen jälkeen meno muuttuikin asteen erikoisemmaksi.
Väylä 10 oli alkuun kovaa tykitystä kuntopolkua pitkin, mutta sen jälkeen lähdettiin pystysuoraan ylämäkeen heittelemään, ja peli-ilo katosi aika äkisti. Sentään kyseisen väylän jälkeen oli taukopenkki missä pystyi istahtamaan. Väylien 11 ja 12 opasteet olivat aivan erilaiset mitä rata todellisuudessa oli, opasteen päälle oli tussilla kirjoitettu väylien todelliset pituudet ja uudet heittosuunnat. Ei näin. Sentään loppupuolella oli muutama mukavampi väylä (16 ja 20), mutta takakymppi veti mieltä matalaksi.
Alkupään väylille voisi antaa vaikka 5/5, mutta takakympille ei voi kovin hyvää arvosanaa antaa.
3/5, ei kovin pikaista tarvetta käydä uudestaan (ellei käy heittämässä pelkkää etuysiä).
Korpilahden rata tuntuu todella mukavalta harrastajan metsäradalta, joka haastaa pelaamaan fiksua peliä. Itseä ei metsän tiheys haittaa koska liian avoimeksi hakatut radat ovat yleensä tylsiä. Joitakin mandoja en ehkä olisi itse laittanut radalle mutta ne eivät radan kokonaisuutta haittaa.
Ainoa oikea huonopuoli koko radassa on sen saari väylä 17. Väylän profiili ei sovi radan profiiliin millään muotoa. Korpilahdelle lähdetään muiden väylien puolesta heittämään hyvän mielen heittelyä, niin 17 vie kaiken mielekkyyden radasta pois. Perus harrastajalle avausheitto ei riitä saareen ja droppariltakin heitto saareen ei ole helpoimmasta päästä. Tykkään väylän ideasta, sen profiili ei vain sovi juuri tähän rataan.
Tiit ovat huollettuja ja kunnossa. Opasteet ovat selkeät ja väylien väliset mahdolliset ristiin heittämiset ovat lähes mahdottomat. Toki 18 väylällä jos heitto karkaa todella paljon vasemmalle on sekin mahdollisuus olemassa.
Arvosanana 3/5
Hyvä metsärata. Korit, tiit, yms. kunnossa. Väylissä vaihtelua lyhyistä nepeistä pidempiin, joskaan kovin montaa pitkää väylää ei ole. Paikoin suuriakin korkeuseroja tuomassa lisäulottuvuutta.
Kuten edelläkin on mainittu, radan tekijällä varmaan muutama ylimääräinen mandomerkki josta piti päästä eroon, osa mandoista ihan paikallaan, osa on vaan lisäkikkailua, esim. väylä 14 jolla tuplamando on melkein poikittain tiin suuntaan nähden parikymmentä metriä tiiltä eteenpäin. Seiskan tuplan oikealla merkillä on tietty haluttu ohjata heitot pois kuntopolulta, mutta mitä sillä toisella tekee on sitten toinen juttu. 19:llä on selvästi haluttu vain tehdä tuollainen koukku ilman luontevaa estettä. Ja sitten on tietysti väylän 17 OB-alueet, siinä siis pitää joko avata 83-metrinen väylä ylämäkeen suoraan korille 20m halkaisijan saareen, tai sitten heittää 30m avaus jonka jälkeen 50m kakkosheitto OB:n yli em. saareen. Saadaanhan tuolla toki hajontaa tuloksiin.
Mutta on siellä hyvääkin, osa väylistä on paljon parempia, ja vaihtevuutta on muodoissa ja mitoissa, joten kokonaisuutena ihan hyvä rata, edellä mainittu kitinä on kuitenkin vain tuollaisiin teknisiin yksityiskohtiin liittyvää eikä esim. turvallisuuteen, joten saattaahan noista joku tykätäkin.
Syksyn pikkupakkasilla ihan oivallinen metsärata. Ei ollut mitään ongelmaa em.risukoista, kiekot löytyivät hyvin. Väylät vaihtelevia, eri pituisia. Lisäksi korkeuseroja ja mutkaa oli vähän joka suuntaan. Maasto oli selvästi jo muokkautunut parempaan päin aktiivisessa käytössä. Ilmeisesti väyliä oli myös harvennettu. Matkailijan kannattaa kyllä pysähtyä tutustumaan. 4/5
Mukava heittopaikka keskivertoharrastelijalle. Väylät aluksi lyhyitä ettei tarvitse kättä irrottaa olkapäästä mutta silti teknisiä kun pitää puita ja mandoja väistellä. Mukavia ihme kikkailuja juurikin mandoilla eikä niinkään mitään 139m par 3:ia. Muutamia väyliä minne kiekon voi hukata mutta eiköhän sekin parane kun risukasat kerätään pois (väylä 15) ja harrastelijat tallovat väylät täyteen polkuja. 5/5
Omituisia kulmia ja ihme kikkailuja mandoilla. Ylämäen saari oli aivan turha. Jollekkin muulle väylälle sen voi tehdä ehkä jos pakko on leikkiä. Risua ja vesakkoa on liikaa. Putterilla pärjää suunnilleen 3/4 väylistä. Haastetta oli löytää se putteri varvikosta, ei niinkään heittämisessä.
Komppaan edellistä kommentoijaa. Väylät tulevat vielä avautumaan paremmin pelaamisen myötä. Hyviä puolia radassa olivat tosiaan lyhyet siirtymät ja selkeät opasteet. Koriraudan maalaaminen hyvä niksi näyttää oikea suunta seuraavalle väylälle. Tiimatot hyvässä kunnossa ja roskiksia löytyi monesta paikkaa.
Muutamalla väylällä on aivan turhat OB-kepitykset, koska pelataan metsämaastossa. Samoin jälkimmäinen tuplamandoväylä tuntui hassulta. Ensimmäinen nuoli riittää sille väylällä. Pitkät heitot pysähtyvät kyllä mäntyihin. Väylän 17? saari on samoin turhaa kikkailua – nyt pitkän putin mahdollisuus on pelattu pois.
Putterilla ja midarilla pärjää suurimmassa osassa väyliä.
Uusi ja hyväkuntoinen rata. Opasteet, tiit, korit ja jopa korien liput järkevästi ja uudenkarhean hyvät. Tiit löytyy helposti, rata rakennettu todella loogisesti, siirtymät lyhyitä ja mukavia. Väylät sopivan vaihtelevia ja teknisiä, osa tosin todella lyhyitä. Sopii siltä osin myös aloittelijoille.
Maasto on yksitoikkoista kangasmetsää, välillä mennään metsässä ja välillä pururataa pitkin. Itse väylien maastoa ei ole juuri raivattu, näyttää avoimelta, mutta pöheikköä, puskaa, puita ja varvikkoa riittää johon kiekko menee kyllä varmasti hukkaan. Kivaa luontoa ja mukavaa kävellä, kiekkojen löytymisen kannalta maaston tamppaantuminen parantaa rataa vielä entisestään.
4/5 kokonaisuus, mukavan pitkä muttei liian raskas ja haastava. Todella paljon potentiaalia.