"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Ruka DiscGolfPark

Radan kuvaus

Talvipelattavuus ei tiedossa

Ruka DiscGolfPark on 21-väyläinen kilpatason kokonaisuus. Hiihtokeskuksen jylhät korkeuserot tekevät pelielämyksestä raskaan, mutta nautinnollisen.

Lue lisää

Väylät 1-4 ja 17-18 ovat lyhyempiä ja muodostavat ns. ”perhelenkin”. Helpoista väylistä ei ole näissäkään kyse, ylämäet ja alamäet tulevat tutuiksi, mutta siitä huolimatta nämä väylät soveltuvat kaikentasoisille.

Väylät 5-16 muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuutensa Battery Parkin ja Lastenmaan ympäristössä. Joukkoon mahtuu pitkiä väyliä ja teknisiä haasteita. Luonnollisesti myös ylä- ja alamäkiä.

Koko 21-väylän lenkki on pitkä ja raskas, mutta varmasti pelaamisen arvoinen. Radan par on 65 ja kokonaismittaa väylille kertyy yli 2 km. Sen lisäksi lukematon määrä korkeuserometrejä.

Tervetuloa Rukalle!

Ajankohtaista

Radan tiedot

  • Osoite

    Rukatunturintie 10
    93825 Kuusamo


  • Rata kartalla

  • Perustettu

    2013

  • Korit

    DiscGolfPark-maalikori

  • Väylien määrä

    21

  • Heittopaikat

    TeePad

  • Pinnanmuodot

    Mäkinen, paljon korkeuseroja

  • Opasteet

    TeeSign

  • Ratatyyppi

    Hiihtokeskus

  • Ylläpito

    Kuukausittainen

  • Ratamestari

  • Suunnittelija

    Juho Rantalaiho

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

  • Talvipelattavuus

    Ei tiedossa

Väyläkuvaukset

Ruka DiscGolfPark

Ratakartta

Väylä 1: Ruka DGP #1

Pituus 80 metriä. Par 3

Väylä 2: Ruka DGP #2

Pituus 146 metriä. Par 4

Väylä 3: Ruka DGP #3

Pituus 83 metriä. Par 3

Väylä 4: Ruka DGP #4

Pituus 110 metriä. Par 3

Väylä 5: Ruka DGP #5

Pituus 123 metriä. Par 4

Väylä 6: Ruka DGP #6

Pituus 60 metriä. Par 3

Väylä 7: Ruka DGP #7

Pituus 85 metriä. Par 3

Väylä 8: Ruka DGP #8

Pituus 165 metriä. Par 3

Väylä 9: Ruka DGP #9

Pituus 91 metriä. Par 3

Väylä 10: Ruka DGP #10

Pituus 210 metriä. Par 4

Väylä 11: Ruka DGP #11

Pituus 79 metriä. Par 3

Väylä 12: Ruka DGP #12

Pituus 94 metriä. Par 3

Väylä 13: Ruka DGP #13

Pituus 92 metriä. Par 3

Väylä 14: Ruka DGP #14

Pituus 120 metriä. Par 3

Väylä 15: Ruka DGP #15

Pituus 105 metriä. Par 4

Väylä 16: Ruka DGP #16

Pituus 90 metriä. Par 3

Väylä 17: Ruka DGP #17

Pituus 132 metriä. Par 4

Väylä 18: Ruka DGP #18

Pituus 152 metriä. Par 4

Väylä 19: Ruka DGP #19

Pituus 81 metriä. Par 3

Väylä 20: Ruka DGP #20

Pituus 110 metriä. Par 3

Väylä 21: Ruka DGP #21

Pituus 68 metriä. Par 3

14 arvostelua radalle “Ruka DiscGolfPark

    Hienot maisemat ja puitteet upealle frisbeegolfradalle! Sopivan raskas, varsinkin tällaiselle elämäntapaurheilijalle. Miinusta poroille, joita oli liikaa ja kusettivat minua. Porojen takia kierros meni pilalle, enkä päässyt miinukselle! Miinusta myös Kotipizza Rukalle, karmeaa toimintaa.

    Kuusamon kaupungin Rukan kylällä hiihtokeskuksen mailla Ruka DiscGolfPark. Pituutta radalla 20-väylää (2232m). Kiekon perässä tuli käveltyä 7000m.

    Olipahan rata, rankin ja vaikein mitä olen koskaan pelannut! Rata kiemurteli hiihtokeskuksen mailla. Suurimmalta osin mentiin rinteitä tai niiden tuntumaa, mutta laajalle alueelle mahtui myös metsäisempiä väyliä. Kävi siis todella reilusta kuntoilusta, aivan omassa kastissaan fyysisyyden suhteen kun vertaa mihin tahansa lähes 100 rataan mitä olen tähän mennessä pelannut.

    Alun infokartta, harkkakori, kisakorit nuolineen, teeopasteet ja löytökiekkolaatikko huippukuntoiset. Väylät erityisen vaihtelevia, löytyi jyrkintä ylämäkeä mitä on pitkään aikaan pelannut, mutta myös reilua alamäkeä ja jopa suoraa heittoa korille ihan vain pienillä mausteilla höystettynä, toki muutama kaarros ja mutkakin oli väylillä mukana. Heittolinjat selkeät, ei pahemmin tarvinnut niiden suhteen arpoa. Suosikkiväylät olivat ehdottomasti kutonen ja seiska. Ilmeisesti noiden tilalla aiemmin ollut yksi pidempi alamäkiliidätys, nyt kaksi lyhyempää peräkkäin. Mutta voi hyvänen aika niitä liidätyksiä, ensin hulppeat maisemat salpaavat hengityksen ja sitten se, että miten siihen jyrkkään alamäkeen oikein heität? Jos ei saa kiekkoa juuri oikein liitämään, niin kiekko saattaa löytyä aika jännästä paikasta ja todella, todella, todella kaukaa… pojalla löytyi sellainen ”jännä paikka”, mutta kiekko löytyi hyvän tuurin avustuksella pian. Aivan uskomattomat kaksi väylää! Vaikeimmat ja hienoimmat väylät samalla kertaa missä ikinä heittänyt!

    Maisemat olivat aivan ehdottomasti kaikkein parasta antia mitä Rukalla oli tarjota ja hyvin monen väylän voimalla. Taannoin suosikiksi noussut Tahkon rata kohtasi siltä osin niukalti voittajansa. Lisäksi kaikki Rukan hiihtokeskuksen ja kylän palvelut aivan likellä. Vaikka kesällä aukiolot eivät olekaan talven veroiset, niin ravintolaa löytyy silti ja monenlaista liikettä ja sänkyäkin alle, jos bongausreissulla yöpyä haluaa.

    Mutta, että, jotta… ei noussut Ruka lähellekään suosikkiratoja, vaikka hulppeat maisemat ja ennakkoarvailut muuta antoivatkin olettaa. Rakenteet olivat osin mitä olivat ja muutamat teet olivat kulahtaneita ja koko vaihteli turhan paljon. Rakenteista myös next tee -kyltitys oli surkeaa. Periaatteessa suurimman osan väylistä pystyi kiertämään ilman kylttejä, mutta kovin monin paikoin sai arpoa hyvän tovin, jotta minnekäs sitä seuraavaksi. Erityisesti siirtymät 12 — 13, 15 — 16 ja 18 — 19 olisivat kaivanneet ainakin ehdottomasti lisäopastetta.

    Mukana oli kaksi käsittämätöntä väylää. Heti nro 1 oli karun törkyinen, joka ei hyvää kuvaa radasta antanut, ihan voisi vaikka poistaa kokonaan tai kunnostaa kuntoon. Sitten nro 11 oli täyteväylien isoäiti ja kuningas… käsittämätön kosteikkoväylä mikä ei muutoin vaativaan profiiliin sopinut lainkaan.

    Vesi oli muutamalla väylällä aika vahvasti läsnä. Kolmosväylä oli ihan jees väylä, mutta tarkkana sai olla ettei viskaa kiekkoaan vasemman puolen kosteikkoon, tosin aika matalaa siellä oli, joten kiekon noutaminen onnistuu helpohkosti kuitenkin. MUTTA! Sitten se kymppi, se turhaakin turhempi väylä! Taukotuvan terassilta ( !!! ) heitettävä väylä missä lammikon ylityksen osuus hieman päälle 50m. Rata on tietenkin suunniteltu enemmän pro-pelaajille, mutta silti se väylä oli turha ja omaa kiekkoani en lähtenyt hukuttamaan, vaan kiltisti kiersin sivummalta väylän, vaikka ensin meinasin jättää kokonaan heittämättä!

    Kehnoa suunnittelua kuvasti myös 14-väylä missä tarpeeton ob-kikkailu lähinnä huvitti, kun ei viitsinyt tuollaisen takia kettuuntuakaan. Rata oli ennakkotiedoista poiketen lisäksi 20-väyläinen mistä ei mitään tietoa ole fgr:lle kantautunut. Tuon luokan radan toivoisi muutokset ilmoittavan asappina sivustolle.

    Rukan pro-rata oli monessa suhteessa hyvä rata. Maisemat olivat hienoja ja löytyi todella paljon korkeuseroja sekä erittäin haasteellisia ja monipuolisia väyliä. Kuitenkin rakenteiden ongelmat, opastuksen puutteet, ob-kikkailut, fgr-tietojen päivittämättömyys, turha vesiväylä ja pari turhaa muuta rytöväylää laskivat arvosanaa ikävästi. Lukuisilla väylillä piti tehdä tarkka spottaustyö sillä liikkujia todella paljon niin kävellen kuin pyörilläkin. Yksin heittäminen käytännössä mahdotonta. Voisi kyllä joskus pelata uudestaankin, mutta suosikkiratojen joukkoon, ei edes lähelle ole siis mitään asiaa. Tämä on paljon sanottu radasta missä on upeat maisemat ( joita arvostan aina korkealle ) ja kaksi upeinta väylää mitä olen koskaan heittänyt.

    4/5

    Heitetty heinäkuun alussa – 20.
    Hienoa laskettelurinneheittämistä. Ei ehkä ihan yllä Pyhän tai Luoston tasolle kokonaisuutena mutta ei jää kauaksi. Mielikuvitusta käytetty kivasti, lumiukko jäi kyllä mieleen! Lopetusväylä olisi voinut olla pidempi liidätys. 4/5.

    Lisäyksenä, 1-väylällä on sesonkiaikaan melkoinen kuhina. Voisiko kohteeseen lisätä opasteita ja aitoja niille, jotka eivät frisbeetä heitä? He kävelevät juurikin väylällä eivätkä osaa katsella kiekkoja. Toinen asia, moni lapsiperhe ja aloittelija lähti suoraan heittämään vaativaa päärataa. Opastekyltillä voisi olla isolla tekstillä viitta viereiselle aloittelijaystävälliselle radalle.

    Tekee mieli sanoa, että Ruka DGP:ssä pelaaminen on parasta mitä voi tehdä housut jalassa. Pitkillä alamäkiväylillä pääsee liidättämään kiekkoja sydämensä kyllyydestä ja lähes kaikissa lyhyissäkin väylissä on jokin juju. Ensimmäinen ja viimeinen väylä ovat tylsimmät, muutoin joutuu heittojaan miettimään tarkasti jokaisella väylällä.

    mahtava rata ja hienoja pitkiä väyliä ja pientä tsippailua.. kierros käy hyvästä reisitreenistä ja kannattaa käydä jo maisemien takia kiertään. ehdottomasti hienoin rata tähän mennessä.

    Omasta mielestä rata oli rankin nimenomaan alkupäästä, loppupään väylät kulkemisen suhteen jo iisimpiä. Vertailukohtana samalla viikolla kierretty Ukkohalla, jossa saa nousta aika tiukkaa nousua ylöspäin 12 ensimmäistä väylää. Rukalla haastavinta oli ainakin omalla kierroksella kerrassaan kohtuullinen tuuli, tosin eipä taida liikaa tyyntä keliä tunturissa esiintyäkään.

Vastaa