"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Karvion frisbeegolfrata

Lue rataluokituksista

Radan kuvaus

Rata alkaa Karvion koululta ja jatkuu ohi uimarannan ja laavun, ympäri valaistua latu-uraa.

Lue lisää

Radasta ei ole tällä hetkellä varsinaista ratakarttaa saatavilla. Kaksi väylää kulkee koulun pihalla ja loput valaistulla latu-uralla.

Ajankohtaista

Ei blogipostauksia.

Radan tiedot

  • Osoite

    Venevalkamantie 2
    79810 Heinävesi


  • rata kartalla

  • Perustettu

    2019

  • Korit

    DiscGolfPark-maalikori

  • Väylien määrä

    9

  • Heittopaikat

    Kumimatto

  • Pinnanmuodot

    Kumpuileva, jonkin verran korkeuseroja

  • Opasteet

    Itsetehdyt opasteet

  • Ratatyyppi

    Metsärata

  • Ylläpito

    Satunnainen

  • Ratamestari

  • Suunnittelija

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

  • Tulevat tapahtumat
  • Lähimmät jälleenmyyjät

Väyläkuvaukset

Karvion frisbeegolfrata

Väylä 1: Karvio #1

Pituus 49 metriä. Par 2

Väylä 2: Karvio #2

Pituus 60 metriä. Par 2

Väylä 3: Karvio #3

Pituus 85 metriä. Par 3

Väylä 4: Karvio #4

Pituus 66 metriä. Par 3

Väylä 5: Karvio #5

Pituus 76 metriä. Par 3

Väylä 6: Karvio #6

Pituus 149 metriä. Par 4

Väylä 7: Karvio #7

Pituus 129 metriä. Par 4

Väylä 8: Karvio #8

Pituus 94 metriä. Par 3

Väylä 9: Karvio #9

Pituus 145 metriä. Par 4

Yksi arvostelu radalle “Karvion frisbeegolfrata

    Heinäveden kunnassa Karvion koulun ja kuntopolun maastossa Karvion frisbeegolfrata. Yhteensä 9-väylää (853m) ja B2-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 3900m.

    Radalla oli jonkin verran korkeuseroja, joten kohtuullisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Korit huippukuntoiset dgp:t. Eka tulipaikka heti koulun takana kakkosväylän korin vieressä. Myöhemmin laavu kauniilla paikalla uimarannalla mistä löytyi myös huussi ja roskis. Siirtymät kohtuullisia, muutama pidempi.

    Väylien keskipituus lähes satametriä, perus kuntopolkurata. Vaikeusastetta oli sopivasti. Ei varsinaista suosikkiväylää, mutta erikoisin oli nro 7 (129m) missä ensin heitettiin ylämäkeen ja sitten oikealla vaani sellainen hirmuryteikkö ettei tosikaan. Tuosta radan pahimmasta paikasta sai sitten omaa kiekkoakin etsiä hyvän tovin. Todellinen ylämäkisokkoryteikköväylien esikuva. Muualta kiekot onneksi löytyivät metsiköstä paljon helpommin. Muutoinkin sokkoväyliä runsaasti, joten spotteri välttämätön.

    Paljon oli muitakin puutteita. Radalle ei ollut mitään opasteita isommalta tieltä joten aloituspaikkaa ja auton sopivaa p-paikkaa sai etsiä, etupihaa suosittelen, eka väylä vasemmassa päädyssä koulurakennusta. Ei löytynyt mitään infokarttaa, ei väylältä toiselle opasteita. Väyläopasteissakin vain par-lukema, väylän numero ja metrimäärä, ei pikkukarttaa mikä olisi kertonut väylästä jotain, vaan sai vaan arvailla mistä kori lopulta löytyy. Heittopaikat outoa kumimattoa, osin ihan postimerkin kokoiset. Tuli kyllä mieleen, että laadukkaiden korien jälkeen rahat olivatkin sitten loppu ja kaikesta muusta oli tingitty. Halvalla voi tehdä tätäkin parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, nyt ei kaikki osunut aivan kohdillensa. Pienikin on usein kaunista, mutta tiettyjen perusasoiden olisi hyvä olla kunnossa.

    Periaatteessa tilaa oli hyvin heittää ja hyvän radan aineksetkin kasassa. Toteutus ei vaan nyt hyvään arvosanaan mitenkään yllä. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei millään tavoin kiire uudestaan.

    2/5

Vastaa