Kaksi ensimmäistä väylää pururadalla, mikä on erittäin huono turvallisuuden ja pelaamisen sujumisen kannalta. Onneksi loput väylät hyviä. Erityisesti kallioilla olevat väylät 3-7 ihastuttivat. Kannattaa käydä jos sillä suunnalla liikkuu, vaikka rata onkin vain 9-väyläinen. Helposti kiertää puolessa tunnissa, eikä tule edes hiki.
Uusi rata on aina mukava bongata, mutta...
Vain kuusi väylää. Avoimet lyhyet väylät, joiden suunnittelussa ei suurta ideaa. Ei kannata mennä, ellei muutenkin liiku sillä suunnalla ja jos ei ole mitään parempaa tekemistä. Ehkä joku suuri puistoratojen ystävä saattaa olla eri mieltä.
Mukavat retrokorit, ei kuitenkaan parasta laatua; kiekko saattaa lipsahtaa ketjujen välistä yllättävänkin helposti. Lyhyet tai lyhyehköt väylät satametristä kutosväylää lukuun ottamatta. Pirkkojen metsästäminen on realistista lähes kaikilla väylillä vähänkin enemmän harrastaneille. Heittopaikat löytyvät helposti, tiit pienet. Ympäristöön ja tarkoitukseen nähden ihan ok rata, toki pienellä viilauksella radan saisi tehtyä houkuttelevammaksi; esim.kakkonen ja kolmonen pidemmiksi, kuutoselle jokin este tai mando, ysin korin siirto pois talon viereiseltä parkkipaikalta.
Ykkönen perus aloitusväylä. Kakkonen suora putteriväylä. Kolmonen houkuttelee yrittämään holaria. Nelonen on radan paras väylä kauniissa koivikossa, pirkko otettavissa jos osuu puiden välistä, tiin ja korin välillä ei mitään varsinaista väylää, pieni osuma runkoon voi helposti tuottaa bogeyn. Vitosen oikealla puolella vaarana hukata karannut kiekko karheikkoon. Kutonen pisin ja tylsin väylä, ihan kuin jalkapallokentällä heittäisi. Seiska lyhyt alaviistoon, takana lampi. Kasi kiva nosto kalliorinteeseen, korin vieressä katajapuska. Ysillä lähestyminen pienen kallion yli ja/tai talon vierestä, vaarana osua ikkunaan, kori tyhmästi parkkipaikalla.
Ysillä yritin talon vierestä. Vähän lipsahti ja osuin ikkunan yläpuolelle, kiekko kimposi seinästä kylmäeteisen katolle. Onneksi otti uuden kimmokkeen alas seinän viereen. Tästä pitikin jättää 10-metrinen putti tekemättä, koska hotellin pakettiauto seisoi korin vieressä, siis täsmälleen tiin ja korin välissä. Piti heittää auton yli ja tyytyä nostamaan kiekko koriin parin merkiksi.
Räfsön huoltolautan satamasta kajakilla saareen. Ykkösväylän löytäminen vei aikansa. Väylät selkeitä ja melko lyhyitä. Kasiväylän pilli vähän erikoinen; vinottain tiin ja korin välillä. Kasiväylää lukuun ottamatta mukavat väylät, vaikka kokeneelle ehkä liian helppoja. Hyvät tiit, väyläkartat ja korit. Lyhyet siirtymät. Kolmosväylällä oikealle karannut kiekko saattaa rollata mereen, muuten ei suurta vaaraa kiekkojen kadottamisesta. Hieno kallioinen maasto ja merimaisema plussaa.
Mukava rauhallinen metsärata merellisessä ympäristössä; jonkin verran korkeuseroja, kallioita, kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuutta ei kovin paljon ole, joten väyliltä eksyneet kiekot löytynevät helposti.
Väylät lyhyitä, pirkkoa voi yrittää kaikilla väylillä. Kapeat väylät ja puut kuitenkin tuovat vaikeutta, joten ahneus saattaa kostautua muutamalla ylimääräisellä heitolla. Seiska- ja kasiväylän korit hyvät, muut kaipaavat uusimista. Tiit maapohja, mutta merkitty pääosin hyvin, parilla väylällä tarkka heittopaikka on vaikea hahmottaa. Opasteet, väyläkartat ja ratakartta hyvät.
Erikoisuutena ysiväylän tii, joka on näköalatornissa. Itse en siitä pidä, koska rentoon heittoon ei juuri tilaa ole. Vauhtia ei voi ottaa ja pitää varoa, ettei rystyset osu kaiteeseen. Mutta onpa ainakin erilainen väylä.
Ei mitenkään mieltä ylentävä kokemus. Tiit maapohja eikä mitenkään tarkasti merkitty.
Metsäväylät vesakkoisia (kiekkoja oli etsimässä useampikin pooli), ratakarttaa ei ole ja väyläkartat ei ajan tasalla kaikilla väylillä. Muutamalla väylällä ulkoilupolku aivan korin vieressä eikä muita liikkujia aina ole mahdollista havaita. Parilla väylällä teltat, autot ja asuntovaunut vaarallisen lähellä, viimeisellä väylällä märkä kiekko lipesi otteesta ja kiekko päätyi puolen metrin päähän Skodan takapuskurista. Vitosväylällä par ei onnistu ihan kaikilta aktiiviharrastajiltakaan. Puistoväylät helpompia ja par otettavissa epäonnistuneen avauksenkin jälkeen.
Positiivistakin löytyi; hyvät korit.
Suomen ensimmäinen, 16 väylää, mukavat kallioiset väylät, pari väylää pusikkoista eikä korien sijaintia aina pysty päättelemään, ratakarttaa ei löydy, väyläkartat ok, tiit kalliota, opasteet ja tiit spreijattu kallioon, korit välttävät ja varmaan alkuperäiset eli 40 vuotta vanhat. Ykkösen ja kakkosen väliin kannattaisi tehdä pari lyhyttä metsäväylää, niin saisi pienellä vaivalla päivitettyä 18-väyläiseksi. Myös tiit ja korit pitäisi uusia tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Samalla kun raivaisi kolmosväylän ja mahdollisesti yhdentoista sekä lisäisi kunnon opasteet, niin kaikki olisi kunnossa. Miellyttävä kokemus, vaikka ekalla kierroksella muutaman tiin ja korin etsimiseen kului kohtuuttomasti aikaa.
Hyvät tiit ja korit. Mukavat metsäväylät ja tylsät puistoväylät. Väyläkartat osittain rikottu tai puuttuvat. Selkeät opasteet. Monilla väylillä pirkkomahdollisuus keskitason harrastajallekin, mutta liika ahneus voi kostautua metsäväylillä. Aluskasvillisuudesta ei ole haittaa, eli väylältä karanneet kiekot pitäisi löytyä kohtuullisella vaivalla.
Miellyttävä kokemus. Mukavat kallioiset maisemat, hyvät tiit ja korit, selkeät väylät.
Kesäkuun puolivälissä aluskasvillisuudesta ei ole haittaa, joten väylältä eksyneet kiekot löytyy helpohkosti.
Miinuksena pari turhan pitkää siirtymää, väyläopasteiden puuttuminen ja hieman toisiaan toistavat väylät.
Samalle reitille saisi mahtumaan 24 väylää. Pari kertaa eksyin ja tuurilla pääsin seuraavalle väylälle, enkä ollut ainoa. Par otettavissa kaikilta väylillä. Pirkkoakin voi lähteä hakemaan pienellä riskillä, mutta epätarkkuus kostautuu helposti.
Nyt 18-väyläinen puistorata, joka kulkee leirintäalueen alueella. Väylät enimmäkseen aukkopaikoissa ja mökkien välissä, poikkeuksena metsäväylät 12 ja 14. Parasta antia onkin tuo tiukasti vasemmalle kaartuva 12. Väyläkartat puuttuvat, korit osin huonossa kunnossa, tiit maapohja tai ruohomatto. Ei korkeuseroja. Ympäristö kuin kaatopaikka, sotkuinen ja roskainen, eikä maisemakaan ole kummoinen. Tulipa käytyä, onneksi ei ole pakko mennä uudestaan.
Puistotata, jossa tuuli jatkuvana riesana.
Talvilayout melko yksinkertainen ja surkea. Hyvät puitteet, mutta yksi kori puuttui, tiit puuttuivat eli piti heittää maasta/mudasta monilla väylillä. Väylien löytäminen arpomista. Osa heittopaikoista merkitty vain valkoisella kepillä. Paria poikkeusta lukuunottamatta väylät melko tylsiä.
Maisemakaan ei ollut niin hyvä kuin on annettu ymmärtää; kasatut maaläjät pilasivat visuaalisen nautinnon.
Kesälayout vaikuttaa paremmalta, mutta sitä en päässyt kokeilemaan.
Todella hyvä rata, lisäsin heti suosikkeihin.
Vaikeimmasta päästä, mitä olen kiertänyt. Väylät selkeitä ja sopivan avaria, vaikeutta lisää väylien pituudet. Metsäradan tiheä puusto rankaisee herkästi liiasta yrittämisestä ja epätarkkuudesta. Aluskasvillisuutta ei ole liiaksi, joten väyliltä eksyneet kiekot löytynevät helposti. Tiit ja opasteet kunnossa, hyvät polut väylien välillä. Kannattaa miettiä, mihin aikaan menee tai sitten varata reilusti aikaa. Parkkipaikka ja tien varsi voi olla täynnä ja väylillä joutuu tällöin odottelemaan kohtuuttomasti.
Etuysi hyvä. Mukavat vaihtelevat väylät, joilla riittää haastetta, mutta ei liiaksi. Nelosväylän varrella tarpeetonta pusikkoa, joka kaipaa siistimistä vähän enemmänkin. Etuysi on toteutettu ajatuksella ja lajia kunnioittaen. Neljä tähteä.
Takaysi huono. Vaikuttaa hyvin keskeneräiseltä. Siirtymät asuinalueen poikki pahimmillaan 250 metriä. Tuntuu kuin väylät on vain tungettu jonnekin, mistä tilaa on sattunut löytymään. Takaysi lieneekin toteutettu enemmän rakennetun ympäristön kuin lajin ehdoilla. Korkeintaan kaksi tähteä.
Hyvin kaksijakoinen ja epäyhtenäinen kokonaisuus. Mukavaa, että hiekkakuoppa ja metsäratatyypit yhdistyvät, mutta koottu erittäin huolimattomasti. Vaikka opasteet ovat ok ja ratakartta kulki mukana, heitin pari kertaa väärään koriin, ennen kuin huomasin erehdykseni. Tiit löytyivät helposti, mutta korit ei aina. Onneksi oli ajantasainen kännykkäsovellus mukana, mikä helpotti korien löytämistä. Kannattaa kuitenkin poiketa, jos siellä päin sattuu liikkumaan.
Ihan ok puistorata, ei kuitenkaan missään nimessä kuilunsuosikkeihini. Usein ruuhkainen, ei pääse etenemään reippaasti ja joutuu löntystelemään. Väylät melko lyhyitä ja esteitä on kovin vähän. Kasiväylä on ainoa joka tuottaa enemmän kankaluuksia itselle, suosii oikean käden kämmenheittäjiä. Pari siirtymää turhan pitkiä, opasteet huonot (ilman karttaa ensikertalainen ei kaikkia väyliä löydä), väyläkartat ok, betoniset tiit ei miellytä mutta toimivat.
Kahdeksan ensimmäistä väylää 40-55 m, viimeinen 90 m. Avoimia väyliä, ei mitään esteitä. Todella tylsä rata, soveltuu lähinnä puttien ja lähestymisten harjoitteluun. Kengän pohjat täynnä hanhen jätöksiä.
Ehdottomia suosikkiratoja.
Kaksi ekaa väylää stadionin aukeassa maastossa tylsiä. Väylä yksitoista hiihtouraa mukaileva vasemmalle kaartuva ei myöskään vakuuttanut. Muuten kaikki muut väylät hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Vaihtelevuutta on riittävästi, on pitkiä ja keskipitkiä väyliä, ylä- ja alamäkeä, kaartoja molempiin suuntiin. Varsinkin vaaran rinnettä nousevat väylät vaativat isoa kättä par-tulokseen. Puuston vuoksi lähes kaikilla väylillä pitää olla myös tarkkuus kohdallaan. Kaunista lappilaisen vaaran puustoa, aluskasvillisuus varvikkoa, josta kiekot löytyvät helposti. Tiit erinomaisessa kunnossa, huippukorit ja hyvät opasteet seuraavalle väylälle.
HUOM! Väylän 19 varrella on koppelon pesä, mikä pitää huomioida avausheitossa, joten malttia ja varovaisuutta vaaditaan. Pesä on onneksi merkitty punaisilla kepeillä, ettei turhaan häiritse hautovaa lintua.
Tiit maapohja. Korit välttävät, vähän rimpulat, ohuet ketjut joista kiekko menee herkästi läpi. Pari ekaa väylää tylsiä avoimella kentällä, heitoilta vaaditaan vain mittaa, ei tarkkuutta. Kolmonen samoin kentän reunalla, mutta puolivälistä kääntyy metsään. Nelonen vaatii vähän tarkuutta, pitkä viitonen hakkuuaukean vieressävisoa kättä. Kuutonen samoin väljä, helppo par, pirkko otettavissa hieman pidemmällä avauksella. Seiska oikein hyvä vasemmalle kaartuva, avaus vaatii tarkkuutta ja kohtuullisesti pituutta. Kasi tylsä metsäautotie. Ysi heitetään samaan koriin kuin ykkönen, avaus täysin tuuripeliä osuuko puihin, mitään väylää ei metsässä ole.
Pientä ajanvietettä kyläläisille paremman puutteessa. Ohimennen voi poiketa, mutta varta vasten ei Vaalajärvelle kannata lähteä.
Udisc väittää radan olevan par 27, mutta todellisuudessa on par 28 pitemmän vitosväylän takia.
Radalla enää viisi koria. Kuutosväylän kori on kadonnut. Teet asfalttiin maalattuja viivoja, paitsi kolmosella, missä nurmeen uponnut laatoitus. Teet mahdoton löytää ilman karttaa. Kakkosväylän korin sijainti piilossa, liput auttaisivat asiaa. Ratakartta ja väyläkartat puuttuvat. Osa harmaista koreista vaikea hahmottaa teeltä, hukkuvat maastoon. Väylät helppoja; ainakin #1 ja #3 voisivat olla par 2.
Rata puolustaa paikkaansa koulujen lähiliikuntapaikkana, mutta muuta käyttöä sille ei taida olla.
Kuulin huhun, että tarkoitus olisi tämän kesän aikana laittaa multikorit nykyisten paikalle. Ehkä samalla rata saa kaivattuja lisäkoreja, lisää pituutta ja vaihtelua, uudet teet sekä väylä- ja ratakartat. Mutta paljon pitää tehdä ennen kuin radalle kannattaa suunnata.
Niin, rata 5 väyläkartta pielessä. Heitetään suoraan ylös kalliolle, eikä kaarreta jyrkästi oikealle, kuten kartassa kerrotaan. Tässä olen mennyt vikaan pari kertaa, ennen kuin opin.
Ihan käypä metsärata, mutta vaatii oppaan, jos meinaa löytää kaikki väylät. Kierroksen pituus hieman yli 3 km. Teet huonossa kunnossa, korit hyvät, siirtymät paikoitellen hankalia ja opasteet puuttuvat. Väyläkartta kuitenkin on jokaisella teellä. Toki kun metsässä ollaan, niin mitä muutakaan voi odottaa kuin juuria ja kiviä? Mukavia pieniä korkeuseroja. Aluskasvillisuutta ja kiviä on sen verran, että kiekon pystyy hukkaamaan useammallakin väylällä. Ei suosikkirata, mutta ei huonoinkaan. Mukavaa vaihtelua välillä.
Väylä 13 huonosti suunniteltu; periaatteessa kiva pudotus kalliolta saarekkeeseen, mutta jos saarekkeesta menee ohi on tulos todennäköisesti +1, jos osuu saarekkeeseen on tulos -1. Par-tuloksia en ole heitellyt, mutta birdie ja bogie on tullut tutuksi.
Väylän 16 kori siirretty muutama metri eteenpäin sitten edellisen käynnin.
Hyvä 24-väyläinen puisto-/metsärata. Kierroksella pituutta noin 5 km. Rata hyvin hoidettu, hienot maisemat. Teet ja korit hyvässä kunnossa, mutta väyläkarttoja ei ole ja puutteet opasteissa aiheuttaa ensikertalaiselle hankaluutta löytää seuraava väylä. Haastava rata varsinkin tuulisella säällä, kummulla tuuli tarttuu kiekkoon hyvinkin herkästi. Pieni virhe saattaa kostautua pitkänä rollina rinteen alle. Väylien varrella sijaitsevat vesiesteet ovat nielleet useammankin kiekon, toki harat löytyy jokaisen lammen rannalta. Väylätyypita vaihtelevat metsän ja puiston välillä, joskus jopa kesken väylän. Metsäväylät vaativat malttia ja tarkkoja heittoja, puistoalueella saa kokeilla pidempääkin liidätystä. Melkein kaikilla väylillä saa heittää joko ylä- tai alarinteeseen. Merkittävät korkeuserot joko viehättävät tai vihastuttavat.
Erinomainen rata, väylät aivan maan huippua. Ehdottomasti kokeilun arvoinen. Yksi omista suosikeista. Rata kiertelee Nummelanharjun mäntymetsiä. Monipuolisia ratoja; pientä neppausta ja pitkää liidätystä. Vaihtelua tuo myös kiitettävät korkeuserot. Itse väylät enimmäkseen hyvin hoidettuja, sopivan leveitä/kapeita. On mutkaa ja suoraa heittoa. Muutamat mutkat sekä väylällä ja väylien varrella kasvavat puut tuovat mukavaa lisähaastetta. Jos puuhun onnistuu osumaan, voi kiekko löytyä hyvinkin hankalasta paikasta. Aluskasvillisuutta ei ole liiaksi, joten metsään joutuneet kiekot yleensä löytyvät melko helposti.
Noin kolmen kilometrin rata paikoitellen hieman halkala kulkea, mutta kun rata tulee tutuksi, parhaat siirtymät löytyvät kyllä. Portaat heikossa kunnossa, teet samoin jo parhaat päivänsä nähneitä, mutta silti täysin heittokuntoisia. Korit hyvät. Kesällä maan kuivuttua hiekkaa saattaa muutamalla väylällä mennä tossuihin ja pölyä saa hieroskella silmistä.
Melko pitkä 18-väyläiseksi, kierros reilut neljä kilometriä. Teet, väyläkartat, opasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väylät osin maastosta johtuen yksipuolisia, enimmäkseen suoraa niityn reunaa tai suoraa metsäväylää. Joukossa onneksi pari mutkaisempaa väylää. Moni väylä näyttää helpommalta kuin onkaan. Vaihtelevuutta ja korkeuseroja jäin kaipaamaan. Parasta on väylä #15, joka on 285-metrinen par 5, missä kori saarekkeessa.
Väylien reunoja on perattu pajupuskista, kaadetut risut vielä makaavat maassa. Keväästä johtuen kumisaappaat on paras vaihtoehto jalkineiksi; on vettä, mutaa, kuraa ja savea.
Siuntion frisbeegolfrata
Kaksi ensimmäistä väylää pururadalla, mikä on erittäin huono turvallisuuden ja pelaamisen sujumisen kannalta. Onneksi loput väylät hyviä. Erityisesti kallioilla olevat väylät 3-7 ihastuttivat. Kannattaa käydä jos sillä suunnalla liikkuu, vaikka rata onkin vain 9-väyläinen. Helposti kiertää puolessa tunnissa, eikä tule edes hiki.Pickala Golf Garden
Uusi rata on aina mukava bongata, mutta... Vain kuusi väylää. Avoimet lyhyet väylät, joiden suunnittelussa ei suurta ideaa. Ei kannata mennä, ellei muutenkin liiku sillä suunnalla ja jos ei ole mitään parempaa tekemistä. Ehkä joku suuri puistoratojen ystävä saattaa olla eri mieltä.Hotelli Nuuksio
Mukavat retrokorit, ei kuitenkaan parasta laatua; kiekko saattaa lipsahtaa ketjujen välistä yllättävänkin helposti. Lyhyet tai lyhyehköt väylät satametristä kutosväylää lukuun ottamatta. Pirkkojen metsästäminen on realistista lähes kaikilla väylillä vähänkin enemmän harrastaneille. Heittopaikat löytyvät helposti, tiit pienet. Ympäristöön ja tarkoitukseen nähden ihan ok rata, toki pienellä viilauksella radan saisi tehtyä houkuttelevammaksi; esim.kakkonen ja kolmonen pidemmiksi, kuutoselle jokin este tai mando, ysin korin siirto pois talon viereiseltä parkkipaikalta. Ykkönen perus aloitusväylä. Kakkonen suora putteriväylä. Kolmonen houkuttelee yrittämään holaria. Nelonen on radan paras väylä kauniissa koivikossa, pirkko otettavissa jos osuu puiden välistä, tiin ja korin välillä ei mitään varsinaista väylää, pieni osuma runkoon voi helposti tuottaa bogeyn. Vitosen oikealla puolella vaarana hukata karannut kiekko karheikkoon. Kutonen pisin ja tylsin väylä, ihan kuin jalkapallokentällä heittäisi. Seiska lyhyt alaviistoon, takana lampi. Kasi kiva nosto kalliorinteeseen, korin vieressä katajapuska. Ysillä lähestyminen pienen kallion yli ja/tai talon vierestä, vaarana osua ikkunaan, kori tyhmästi parkkipaikalla. Ysillä yritin talon vierestä. Vähän lipsahti ja osuin ikkunan yläpuolelle, kiekko kimposi seinästä kylmäeteisen katolle. Onneksi otti uuden kimmokkeen alas seinän viereen. Tästä pitikin jättää 10-metrinen putti tekemättä, koska hotellin pakettiauto seisoi korin vieressä, siis täsmälleen tiin ja korin välissä. Piti heittää auton yli ja tyytyä nostamaan kiekko koriin parin merkiksi.Räfsö DiscGolfPark
Räfsön huoltolautan satamasta kajakilla saareen. Ykkösväylän löytäminen vei aikansa. Väylät selkeitä ja melko lyhyitä. Kasiväylän pilli vähän erikoinen; vinottain tiin ja korin välillä. Kasiväylää lukuun ottamatta mukavat väylät, vaikka kokeneelle ehkä liian helppoja. Hyvät tiit, väyläkartat ja korit. Lyhyet siirtymät. Kolmosväylällä oikealle karannut kiekko saattaa rollata mereen, muuten ei suurta vaaraa kiekkojen kadottamisesta. Hieno kallioinen maasto ja merimaisema plussaa.Iso Vasikkasaari frisbeegolf
Mukava rauhallinen metsärata merellisessä ympäristössä; jonkin verran korkeuseroja, kallioita, kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuutta ei kovin paljon ole, joten väyliltä eksyneet kiekot löytynevät helposti. Väylät lyhyitä, pirkkoa voi yrittää kaikilla väylillä. Kapeat väylät ja puut kuitenkin tuovat vaikeutta, joten ahneus saattaa kostautua muutamalla ylimääräisellä heitolla. Seiska- ja kasiväylän korit hyvät, muut kaipaavat uusimista. Tiit maapohja, mutta merkitty pääosin hyvin, parilla väylällä tarkka heittopaikka on vaikea hahmottaa. Opasteet, väyläkartat ja ratakartta hyvät. Erikoisuutena ysiväylän tii, joka on näköalatornissa. Itse en siitä pidä, koska rentoon heittoon ei juuri tilaa ole. Vauhtia ei voi ottaa ja pitää varoa, ettei rystyset osu kaiteeseen. Mutta onpa ainakin erilainen väylä.Tuunaansaaren frisbeegolfrata
Ei mitenkään mieltä ylentävä kokemus. Tiit maapohja eikä mitenkään tarkasti merkitty. Metsäväylät vesakkoisia (kiekkoja oli etsimässä useampikin pooli), ratakarttaa ei ole ja väyläkartat ei ajan tasalla kaikilla väylillä. Muutamalla väylällä ulkoilupolku aivan korin vieressä eikä muita liikkujia aina ole mahdollista havaita. Parilla väylällä teltat, autot ja asuntovaunut vaarallisen lähellä, viimeisellä väylällä märkä kiekko lipesi otteesta ja kiekko päätyi puolen metrin päähän Skodan takapuskurista. Vitosväylällä par ei onnistu ihan kaikilta aktiiviharrastajiltakaan. Puistoväylät helpompia ja par otettavissa epäonnistuneen avauksenkin jälkeen. Positiivistakin löytyi; hyvät korit.Meilahti
Suomen ensimmäinen, 16 väylää, mukavat kallioiset väylät, pari väylää pusikkoista eikä korien sijaintia aina pysty päättelemään, ratakarttaa ei löydy, väyläkartat ok, tiit kalliota, opasteet ja tiit spreijattu kallioon, korit välttävät ja varmaan alkuperäiset eli 40 vuotta vanhat. Ykkösen ja kakkosen väliin kannattaisi tehdä pari lyhyttä metsäväylää, niin saisi pienellä vaivalla päivitettyä 18-väyläiseksi. Myös tiit ja korit pitäisi uusia tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Samalla kun raivaisi kolmosväylän ja mahdollisesti yhdentoista sekä lisäisi kunnon opasteet, niin kaikki olisi kunnossa. Miellyttävä kokemus, vaikka ekalla kierroksella muutaman tiin ja korin etsimiseen kului kohtuuttomasti aikaa.Puolarmaari frisbeegolf
Hyvät tiit ja korit. Mukavat metsäväylät ja tylsät puistoväylät. Väyläkartat osittain rikottu tai puuttuvat. Selkeät opasteet. Monilla väylillä pirkkomahdollisuus keskitason harrastajallekin, mutta liika ahneus voi kostautua metsäväylillä. Aluskasvillisuudesta ei ole haittaa, eli väylältä karanneet kiekot pitäisi löytyä kohtuullisella vaivalla.Nunnan Frisbeegolfrata
Miellyttävä kokemus. Mukavat kallioiset maisemat, hyvät tiit ja korit, selkeät väylät. Kesäkuun puolivälissä aluskasvillisuudesta ei ole haittaa, joten väylältä eksyneet kiekot löytyy helpohkosti. Miinuksena pari turhan pitkää siirtymää, väyläopasteiden puuttuminen ja hieman toisiaan toistavat väylät. Samalle reitille saisi mahtumaan 24 väylää. Pari kertaa eksyin ja tuurilla pääsin seuraavalle väylälle, enkä ollut ainoa. Par otettavissa kaikilta väylillä. Pirkkoakin voi lähteä hakemaan pienellä riskillä, mutta epätarkkuus kostautuu helposti.Oittaa frisbeegolf – Camping
Nyt 18-väyläinen puistorata, joka kulkee leirintäalueen alueella. Väylät enimmäkseen aukkopaikoissa ja mökkien välissä, poikkeuksena metsäväylät 12 ja 14. Parasta antia onkin tuo tiukasti vasemmalle kaartuva 12. Väyläkartat puuttuvat, korit osin huonossa kunnossa, tiit maapohja tai ruohomatto. Ei korkeuseroja. Ympäristö kuin kaatopaikka, sotkuinen ja roskainen, eikä maisemakaan ole kummoinen. Tulipa käytyä, onneksi ei ole pakko mennä uudestaan.Meri-Toppila DiscGolfPark
Puistotata, jossa tuuli jatkuvana riesana. Talvilayout melko yksinkertainen ja surkea. Hyvät puitteet, mutta yksi kori puuttui, tiit puuttuivat eli piti heittää maasta/mudasta monilla väylillä. Väylien löytäminen arpomista. Osa heittopaikoista merkitty vain valkoisella kepillä. Paria poikkeusta lukuunottamatta väylät melko tylsiä. Maisemakaan ei ollut niin hyvä kuin on annettu ymmärtää; kasatut maaläjät pilasivat visuaalisen nautinnon. Kesälayout vaikuttaa paremmalta, mutta sitä en päässyt kokeilemaan.Julkujärvi DiscGolfPark
Todella hyvä rata, lisäsin heti suosikkeihin. Vaikeimmasta päästä, mitä olen kiertänyt. Väylät selkeitä ja sopivan avaria, vaikeutta lisää väylien pituudet. Metsäradan tiheä puusto rankaisee herkästi liiasta yrittämisestä ja epätarkkuudesta. Aluskasvillisuutta ei ole liiaksi, joten väyliltä eksyneet kiekot löytynevät helposti. Tiit ja opasteet kunnossa, hyvät polut väylien välillä. Kannattaa miettiä, mihin aikaan menee tai sitten varata reilusti aikaa. Parkkipaikka ja tien varsi voi olla täynnä ja väylillä joutuu tällöin odottelemaan kohtuuttomasti.Lammiharju DiscGolfPark
Etuysi hyvä. Mukavat vaihtelevat väylät, joilla riittää haastetta, mutta ei liiaksi. Nelosväylän varrella tarpeetonta pusikkoa, joka kaipaa siistimistä vähän enemmänkin. Etuysi on toteutettu ajatuksella ja lajia kunnioittaen. Neljä tähteä. Takaysi huono. Vaikuttaa hyvin keskeneräiseltä. Siirtymät asuinalueen poikki pahimmillaan 250 metriä. Tuntuu kuin väylät on vain tungettu jonnekin, mistä tilaa on sattunut löytymään. Takaysi lieneekin toteutettu enemmän rakennetun ympäristön kuin lajin ehdoilla. Korkeintaan kaksi tähteä. Hyvin kaksijakoinen ja epäyhtenäinen kokonaisuus. Mukavaa, että hiekkakuoppa ja metsäratatyypit yhdistyvät, mutta koottu erittäin huolimattomasti. Vaikka opasteet ovat ok ja ratakartta kulki mukana, heitin pari kertaa väärään koriin, ennen kuin huomasin erehdykseni. Tiit löytyivät helposti, mutta korit ei aina. Onneksi oli ajantasainen kännykkäsovellus mukana, mikä helpotti korien löytämistä. Kannattaa kuitenkin poiketa, jos siellä päin sattuu liikkumaan.Siltamäen frisbeegolfrata
Ihan ok puistorata, ei kuitenkaan missään nimessä kuilunsuosikkeihini. Usein ruuhkainen, ei pääse etenemään reippaasti ja joutuu löntystelemään. Väylät melko lyhyitä ja esteitä on kovin vähän. Kasiväylä on ainoa joka tuottaa enemmän kankaluuksia itselle, suosii oikean käden kämmenheittäjiä. Pari siirtymää turhan pitkiä, opasteet huonot (ilman karttaa ensikertalainen ei kaikkia väyliä löydä), väyläkartat ok, betoniset tiit ei miellytä mutta toimivat.Kartanonkoski MultiGolfPark
Kahdeksan ensimmäistä väylää 40-55 m, viimeinen 90 m. Avoimia väyliä, ei mitään esteitä. Todella tylsä rata, soveltuu lähinnä puttien ja lähestymisten harjoitteluun. Kengän pohjat täynnä hanhen jätöksiä.Kommatti DiscGolfPark
Ehdottomia suosikkiratoja. Kaksi ekaa väylää stadionin aukeassa maastossa tylsiä. Väylä yksitoista hiihtouraa mukaileva vasemmalle kaartuva ei myöskään vakuuttanut. Muuten kaikki muut väylät hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Vaihtelevuutta on riittävästi, on pitkiä ja keskipitkiä väyliä, ylä- ja alamäkeä, kaartoja molempiin suuntiin. Varsinkin vaaran rinnettä nousevat väylät vaativat isoa kättä par-tulokseen. Puuston vuoksi lähes kaikilla väylillä pitää olla myös tarkkuus kohdallaan. Kaunista lappilaisen vaaran puustoa, aluskasvillisuus varvikkoa, josta kiekot löytyvät helposti. Tiit erinomaisessa kunnossa, huippukorit ja hyvät opasteet seuraavalle väylälle. HUOM! Väylän 19 varrella on koppelon pesä, mikä pitää huomioida avausheitossa, joten malttia ja varovaisuutta vaaditaan. Pesä on onneksi merkitty punaisilla kepeillä, ettei turhaan häiritse hautovaa lintua.Vaalajärven frisbeegolfrata
Tiit maapohja. Korit välttävät, vähän rimpulat, ohuet ketjut joista kiekko menee herkästi läpi. Pari ekaa väylää tylsiä avoimella kentällä, heitoilta vaaditaan vain mittaa, ei tarkkuutta. Kolmonen samoin kentän reunalla, mutta puolivälistä kääntyy metsään. Nelonen vaatii vähän tarkuutta, pitkä viitonen hakkuuaukean vieressävisoa kättä. Kuutonen samoin väljä, helppo par, pirkko otettavissa hieman pidemmällä avauksella. Seiska oikein hyvä vasemmalle kaartuva, avaus vaatii tarkkuutta ja kohtuullisesti pituutta. Kasi tylsä metsäautotie. Ysi heitetään samaan koriin kuin ykkönen, avaus täysin tuuripeliä osuuko puihin, mitään väylää ei metsässä ole. Pientä ajanvietettä kyläläisille paremman puutteessa. Ohimennen voi poiketa, mutta varta vasten ei Vaalajärvelle kannata lähteä. Udisc väittää radan olevan par 27, mutta todellisuudessa on par 28 pitemmän vitosväylän takia.Pajuniitty MultiGolfPark
Radalla enää viisi koria. Kuutosväylän kori on kadonnut. Teet asfalttiin maalattuja viivoja, paitsi kolmosella, missä nurmeen uponnut laatoitus. Teet mahdoton löytää ilman karttaa. Kakkosväylän korin sijainti piilossa, liput auttaisivat asiaa. Ratakartta ja väyläkartat puuttuvat. Osa harmaista koreista vaikea hahmottaa teeltä, hukkuvat maastoon. Väylät helppoja; ainakin #1 ja #3 voisivat olla par 2. Rata puolustaa paikkaansa koulujen lähiliikuntapaikkana, mutta muuta käyttöä sille ei taida olla. Kuulin huhun, että tarkoitus olisi tämän kesän aikana laittaa multikorit nykyisten paikalle. Ehkä samalla rata saa kaivattuja lisäkoreja, lisää pituutta ja vaihtelua, uudet teet sekä väylä- ja ratakartat. Mutta paljon pitää tehdä ennen kuin radalle kannattaa suunnata.Veikkolan frisbeegolfrata
Niin, rata 5 väyläkartta pielessä. Heitetään suoraan ylös kalliolle, eikä kaarreta jyrkästi oikealle, kuten kartassa kerrotaan. Tässä olen mennyt vikaan pari kertaa, ennen kuin opin.Veikkolan frisbeegolfrata
Ihan käypä metsärata, mutta vaatii oppaan, jos meinaa löytää kaikki väylät. Kierroksen pituus hieman yli 3 km. Teet huonossa kunnossa, korit hyvät, siirtymät paikoitellen hankalia ja opasteet puuttuvat. Väyläkartta kuitenkin on jokaisella teellä. Toki kun metsässä ollaan, niin mitä muutakaan voi odottaa kuin juuria ja kiviä? Mukavia pieniä korkeuseroja. Aluskasvillisuutta ja kiviä on sen verran, että kiekon pystyy hukkaamaan useammallakin väylällä. Ei suosikkirata, mutta ei huonoinkaan. Mukavaa vaihtelua välillä. Väylä 13 huonosti suunniteltu; periaatteessa kiva pudotus kalliolta saarekkeeseen, mutta jos saarekkeesta menee ohi on tulos todennäköisesti +1, jos osuu saarekkeeseen on tulos -1. Par-tuloksia en ole heitellyt, mutta birdie ja bogie on tullut tutuksi. Väylän 16 kori siirretty muutama metri eteenpäin sitten edellisen käynnin.Frisbeegolfkenttä Kaatis – Vihti
Hyvä 24-väyläinen puisto-/metsärata. Kierroksella pituutta noin 5 km. Rata hyvin hoidettu, hienot maisemat. Teet ja korit hyvässä kunnossa, mutta väyläkarttoja ei ole ja puutteet opasteissa aiheuttaa ensikertalaiselle hankaluutta löytää seuraava väylä. Haastava rata varsinkin tuulisella säällä, kummulla tuuli tarttuu kiekkoon hyvinkin herkästi. Pieni virhe saattaa kostautua pitkänä rollina rinteen alle. Väylien varrella sijaitsevat vesiesteet ovat nielleet useammankin kiekon, toki harat löytyy jokaisen lammen rannalta. Väylätyypita vaihtelevat metsän ja puiston välillä, joskus jopa kesken väylän. Metsäväylät vaativat malttia ja tarkkoja heittoja, puistoalueella saa kokeilla pidempääkin liidätystä. Melkein kaikilla väylillä saa heittää joko ylä- tai alarinteeseen. Merkittävät korkeuserot joko viehättävät tai vihastuttavat.Nummelanharjun frisbeegolfrata – Vihti
Erinomainen rata, väylät aivan maan huippua. Ehdottomasti kokeilun arvoinen. Yksi omista suosikeista. Rata kiertelee Nummelanharjun mäntymetsiä. Monipuolisia ratoja; pientä neppausta ja pitkää liidätystä. Vaihtelua tuo myös kiitettävät korkeuserot. Itse väylät enimmäkseen hyvin hoidettuja, sopivan leveitä/kapeita. On mutkaa ja suoraa heittoa. Muutamat mutkat sekä väylällä ja väylien varrella kasvavat puut tuovat mukavaa lisähaastetta. Jos puuhun onnistuu osumaan, voi kiekko löytyä hyvinkin hankalasta paikasta. Aluskasvillisuutta ei ole liiaksi, joten metsään joutuneet kiekot yleensä löytyvät melko helposti. Noin kolmen kilometrin rata paikoitellen hieman halkala kulkea, mutta kun rata tulee tutuksi, parhaat siirtymät löytyvät kyllä. Portaat heikossa kunnossa, teet samoin jo parhaat päivänsä nähneitä, mutta silti täysin heittokuntoisia. Korit hyvät. Kesällä maan kuivuttua hiekkaa saattaa muutamalla väylällä mennä tossuihin ja pölyä saa hieroskella silmistä.Äijänpelto frisbeegolf
Melko pitkä 18-väyläiseksi, kierros reilut neljä kilometriä. Teet, väyläkartat, opasteet ja korit hyvässä kunnossa. Väylät osin maastosta johtuen yksipuolisia, enimmäkseen suoraa niityn reunaa tai suoraa metsäväylää. Joukossa onneksi pari mutkaisempaa väylää. Moni väylä näyttää helpommalta kuin onkaan. Vaihtelevuutta ja korkeuseroja jäin kaipaamaan. Parasta on väylä #15, joka on 285-metrinen par 5, missä kori saarekkeessa. Väylien reunoja on perattu pajupuskista, kaadetut risut vielä makaavat maassa. Keväästä johtuen kumisaappaat on paras vaihtoehto jalkineiksi; on vettä, mutaa, kuraa ja savea.