Tupurin frisbeegolfrata

Heitä suoraan. P.s. Onks sul fore?

Nummelanharjun frisbeegolfrata

Korkeuseroja, monia hauskoja väyliä. Käymisen arvoinen rata, vaikka ei heittäisikään väylää 17 (jossa kiekko mahdollista joutua parkkikselle / tielle ja jossa heitto siis voi aiheuttaa vahinkoa).

Kantarelli Pro DiscGolfPark

Potentiaalia on. Odotellaanpa kuitenkin radan valmistumista, arvostellaan sitten.

Frisbeegolfkenttä Kaatis – Vihti

Haastava, raskas ja pitkä rata, jolla on paljon annettavaa jo tällaiselle vuoden pelanneelle amatöörillekin. Sopii ammattilaisesta amatöörille. Pelasin takatiin, joka on huomattavasti omaa tasoani (821 metrixiä) haastavampi, mutta jo ensimmäinen kerta sytytti. Kaatis on vaikea mutta reilu. Lähes jokainen plussalle päätynyt väylä olisi ollut mahdollista pelata pariin. Ainoastaan yksi-kaksi väylää saattaa jäädä parin osalta heittomitasta kiinni. Kaatis ei haasta satunnaisilla puilla, vaan väylät ovat selkeitä. Kaatis haastaa rinneheitoilla ja laskeutumiskulmilla, tuulien luvulla ja reiluilla mutta tiukoilla väylillä. Kaatis on myös pitkä, eivätkä kaikki väylät ehkä ole niin olennaisia ja erottelevia tai ihmeellisiä. Näkisin mielelläni kisat ja layoutin, jossa Kaatiksen olennainen on puristettu 18 väylää. Kaatiksella on aivan takuulla 18 mahtavaa väylää. Suosittelen (myös 24-väyläisenä). Aikaa toki kannattaa varata.

Härkävuoren frisbeegolfrata

Kiva neppirata, sopii pienikätisille ja vasurin opetteluun helpossa maastossa. Vai miten se nyt meni? Oikeasti siis haastava rata, jossa kannattaa pysyä väylällä. Millaista tulosta täällä voi tehdä? No. Väylä 1, Par 4, 212 metriä. Väylä 5, par 3, 130 metriä. Ylämäkeen. Kyllä täällä saa lapasta olla, jos meinaa pakkaselle pelata. Amatööriheittäjälle pelikirja Härkikselle on pysyä väylällä ja mörriin joutuessa yleensä putata väylälle. Pelikirjat ovat kuitenkin erilaiset 130-140 metriä heittävälle, jolloin moni väylä helpottuu huomattavasti. Miten muuten, niin parkkipaikalla ja eka väylällä on kiva kokeilla kiekkoja, tiit ovat hyvässä kunnossa, väylät hyvin hoidetut, roskiksia löytyy ja yleisilme väylän puolella on mukava. Nousuja ja kömpimistä kallioilla on, mutta mistään haastavasta maastosta ei voi puhua. Mörreistä puheen ollen, muutamilla väylillä tuulet veivät kiekkoja, muutamilla oma heitto ja kiekkoja sai haeskella milloin puiden välistä, milloin tiheämmästä pensaikosta. Tiheitä mörrejä on, erilaisia ja eri kokoisia ja spottereiden tarve on monille väylille. Yksin jos menee, niin riski kiekkojen hukkaamiseen kasvaa. Yleisilmeeltään mukava, mutta vaativa rata. Suosittelen kaikille, joilla on spotteri mukana tai heitto tarkka ja tikissä.