Kippasuo Pro DiscGolfPark

Heinolassa osataan näemmä muutakin kuin soittaa punkkia, eli rakentaa fribaratoja. Tämä rata on nimittäin aivan loistava ja huippukunnossa. Todella monipuoliset ja laadukkaat väylät, joista mikään ei ärsytä vaan epäonnistumisista saa syyttää vain omaa kättä. Sopii niin aloittelijoille kuin kokeneillekin viskojille. Ob-tikut ovat aina perusteltuja, eivätkä ob-alueet ole liian tiukkoja. Tiipaikat pääosin priimaa.

Siltamäen frisbeegolfrata

Leppoisa rata puistossa eikä kovin haastava rata, jossa aloittelijallakin on jokaisella väylällä ainakin teoreettinen parin mahdollisuus olemassa. Kun ensimmäisellä kerralla ottaa kartan mukaan selviää varmasti. Tiipaikat ovat ihan toimivat eikä muutenkaan puitteissa ole suuremmin valittamista. Alkuosa radasta sopivan monipuolista, mutta varsinkin väylät 12-15 ovat turhan yksitoikkoisia.

Meilahti

Täältä oma harrastus on lähtenyt ja edelleen tulee tahkottua tasaiseen tahtiin. Meikku jakaa kyllä mielipiteitä, mutta näin lähellä Helsingin keskustaa sijaitsevaksi radaksi on yllättävänkin hyvä. Vaikka väylät ovat kaikki alle 100-metrisiä kallio/metsämaastossa, on riittää niissä hyvin varianssia. 6-8 väylien kalliolta hienot näkymät merelle ja Lauttasaareen ja tässä kohtaa kannattaa pitää tauko, jos sellaisen aikoo radalla pitää. Arkipäivinä kannattaa olla tarkkana koululaisten kanssa, joita saattaa olla suunnistamassa/pelaamassa lipunryöstyä. Varsinaisia tiipaikkoja ei ole, mutta se harvoin häiritsee, koska korille pääsee useimmiten tarkalla midariheitolla paikaltaan. Opasteetkin puuttuvat, mutta jos kartta on mukana, löytyvät tiipaikat ja korit yllättävänkin helposti, pitkiä siirtymiä ei ole kuin 1, 1 ja 2 väylän välissä. Löytökiekot voi palauttaa Liikuntakeskuksen infoon, mutta kannattaa ensin laittaa tekstaria omistajalle, info ei kokemuksieni mukaan kiekkojen omistajille ilmoita. Halvimman muovin kiekkoja Meikussa ei kannata heittää, jos ei halua saada niistä pikavauhtia uusia teriä sirkkeliin.

Kivikon frisbeegolfrata

Hienossa maastossa ja maisemissa heitettävä, jossa tuulee lähes aina. Hyviä ja monipuolisia väyliä: löytyy avointa puistoväylää, vettä, metsää, korkeuseroja kumpaankin suuntaan sekä näiden yhdistelmiä. Jos ei heitto kulje, saa ainakin ihailla maisemia. Rata sopii hyvin niin aloittelijoille kuin kokeneillekin. Aloittelijan ei kannata lannistua ykkösväylän mutalammikon jälkeen. Pahasti huonosta heitosta rankaisevat lähinnä väylät 1 ja 12, ja onnistumisia tulee viimeistään pirkkometsässä (väylät 14-17). Miinusta rata saa usein turhan pitkästä nurmikosta, esim. väylällä 11 olen kiekkoa olen joutunut turhauttavan kauan kaivamaan lehvien alta, vaikka heitto onkin ollut perushyvä. Kun Tali on vielä selvästi oman tason yläpuolella, on tämä omasta mielestäni Stadin paras rata.

Munkkiniemi

Helpohko puistorata, joka voisi pienillä parannuksilla olla varsin mukava neppailurata. Tiipaikat osassa väylistä vähän epämääräisiä ja jossain ollut selvästi oikeakin tiipaikka, joka jätetty huoltamatta. Muutenkin yleisilme ränsistynyt. Nelosväylällä kengät menevät mutaan varmasti, paitsi ehkä jos on ollut kuukauden kuivaa. Muillakin väylillä maasto saattaa yllättäen olla märkää.