Jes! Kysymyksiä ja kommentteja on tullut varsin mukavasti, kiitoksia siitä jo nyt!

Kirjoittelen tässä vähän ajatuksia noiden kommenttien perusteella sekä vastailen kysymyksiin sekä kommentteihin. Ihan kaikkea en tässä kerkeä kattamaan, mutta toivottavasti saatte hieman näkökulmaa siihen, millainen projekti oli kyseessä.

Skaba jatkuu joten lisää vain kommentteja ja kysymyksiä tulemaan!

Projektin lähtökohdista

Alusta alkaen oli tarkoituksena tehdä The Hat Guy -produktio jo olemassaolevan materiaalin kylkeen. Suunnata setti aloittelevalle sekä jo vähän aikaa pelanneelle väestölle lähinnä siksi, että en itse ole maailmanluokan pelaaja. Averyn saaminen mukaan settiin oli huikea etu ja sitä käytettiinkin niiltä osin apuna kuin pystyttiin. Toista Deep in the Gamea ei lähdetty kuitenkaan lähdetty tekemään vaikka mukana olikin Innova tukijana sekä Avery mukana kiertueella.

Aika

Yksi huomattava rajoite produktiossa oli aikarajat sekä aikaa vastaan taisteleminen. Valmisteluihin, suunnitteluun ja kaikkeen vastaavaan oli kohtuullisen vähän aikaa varattuna ja kun vedetään ruoriin melkolailla  puskista aktiiviharrastaja ja visionääri jolla ei ole minkäänsortin käytännönkokemusta videoprojektin tuottamisesta, olisi ajalle tarvetta tuplasti normaaliin verrattuna. Tästä syystä kuvauksen aikataulutus ontui välistä ja kaikkea en vain osannut ottaa huomioon kuvakulmia, sisältöä, heittoa ja toteutusta ajatellen.

Tämä heijastuu varsinkin tekniikkavinkkeihin joissa ei ole sitä laadukkutta ja sisältöarvoa mitä niihin olisi voinut saada. Päätös keskittyä vain tuomaan ajatuksia ja huomioita osa-alueisiin joita ei aina pelatessa välttämättä huomaa perustui tähän ja siinä tavoitteessa ollaan varsin mukavasti. Tätä mieltä olen ainakin itse.

Vaikka reissu kesti tiistaista perjantaihin, ei meillä ollut aikaa kuvaamiseen tuota vajaata sataa tuntia vaan huomattavasti vähemmän. Pelkät siirtymät kuten Tampere – Kajaani vei useita tunteja päivässä ja välistä piti vähän syödä sekä nukkuakin.  Averyn omat klinikat vei 2-4 tuntia päivässä joka koitettiin käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi kuvaamalla vain THG-materiaalia, mutta näissä seteissä ei ollut käytössä sit ammattitaitoista kommentoijaa vieressä joka olisi tuonut huomattavasti syvyyttä sisältöön.

Mut hyvin saatiin kuitenkin kuvattua ja THG+Pelttari -kombo kolus metsiä ja ratoja kohtuu vimmalla, siirtyen väylältä toiselle ja puskalta korille välistä melko haipakkaakin. Homma olis varsin helppoa jos kamerat vois laittaa vaan päälle surraamaan ja ne olis aina tarkkoja, vakaita ja oikeissa paikoissa mut aikaahan sekin vie.

Suunnittelu, ammattitaito ja kokonaisuuden hahmotus olisi kovin hyödyllistä tässä hommassa. Viiden hatun kunniamerkkiä ei tästä osuudesta voi meikälle jakaa, mut ainakin parin hatun onnitelukortin raapustan silti itselleni.

Resurssit

Videoprojektien tekeminen on todella mukavaa puuhaa ja lopputuloksen ollessa laadukasta se miellyttää varmasti myös katsojia. Harmittava takaisku tässä kaikessa on se, että suurin osa näistä hommista maksaa. Loistavien yhteistyökumppanien eli Intersportin, Innovan ja Coston avulla saatiin kuitenkin ruuvattua sen vertaa resursseja pankkiin, että homma voitiin toteuttaa. Matkakulut, majoitukset, ruuat, tarvikkeet ja sekalaiset pikkukulut meni kätevästi ja pystyin korvaamaan kuvaus- sekä editointityöstä vielä ainakin kohtuullisen korvauksen. Äärimmäisen iso ja tärkeä kiitos siis niin isoille kuin pienillekin yhteistyökumppaneille!

Laji kasvaa kokoajan mutta silti ollaan vielä aika pienissä harrastajamäärissä. Osalle yrityksistä on aika hankala vielä vakuuttaa, että tuotantoon laitettu raha kolahtelee takaisin kassaan tavalla tai toisella. Tukijoiden ollessa kunnossa olisi helpompaa pistää parikytäminuuttista jaksoa ulos, mutta siihen ei ihan päästä. Homma tehtiin / tehdään kuitenkin osittain kaiken muun ohella ihan vaan puhtaalla fribaspiritillä jota onneksi riittää, eikä homma harmita. Mulla on onnekseni hyvä tilanne koska opetustyössä on kesäisin hiljaista ja siirryn syksyllä uusiin kuviohin.

Resurssit ja tuotanto on kuitenkin mielenkiintoinen kysymys myös lajin harrastajakunnalle ratkaistavaksi. Onko tarpeeksi laadukkaalle matskulle kysyntää ja jos on, niin onko se vain kulutusmielessä vai haluaako harrastajat myös panostaa siihen tavalla tai toisella? THG:n ollessa kyseessä yksi parhaista tavoista osallistua on ottaa yhteyttä tukijoihin ja kiittää mukanaolosta. Toinen on toki myös napata tuotteita ostoskärryyn ja mainita, että arvostaa myösvideoproduktiota jossa yritykset ovat mukana.

Tasapaino

Yhden hullun tiedemiehen visio poikkeaa aina suuren massan ajatuksista joten tässä lähettiin tekeen ennakkoluulottomasti sitä, mitä meikän päässä liikkui. Välistä mietittiin asiota lennossa ja osaan seteistä voidaan vaikuttaa vielä editissä. Surullinen totuus kuitenkin on, että ihan kaikkea ei voitu kuvata täydellisesti ja siksipä tietynlainen sisältö ei ole mahdollista. Halusin kuitenkin tuoda esiin mahdollisimman paljon asioita joita laji edustaa sekä asioita joihin lajin harrastaja voi törmätä. Liekö sit liian kunnianhimoinen tavoite, siitä en tiedä, mutta tästä on hyvä lähteä rakentamaan lisää.

Suureksi kysymykseksi nouseekin siis: mitä matskua ihmiset haluaa nähdä eli mille on tarve? Toivonkin, että THG videosarja toimii pelinavaajana tässä keskustelussa sekä kannustaa ihmisiä miettimään minkälaiselle matskulle on tarvis sekä myös kertomaan siitä julkisesti tai yksityisesti. Lajin kasvun ja terveyden kannalta pitäisin tärkeänä sitä, että materiaali ei keskity vain maailmanhuippujen seuraamiseen ja ihailuun. Siitä voi ikävästi seurata harrastamisen tai kilpailun kynnyksen kasvu joka liian isoksi kasvaessaan voi tuhota koko lajin. Esimerkkinä todettakoon vastaavanlaiset huolet footbagin parissa jossa MM-kisojen osallistujamäärät ovat pienentyneet huikeasti. Yksi syy on lajin huippujen ja harrastajakunnan välisen kuilun kasvaminen.

Hieman kasaamista siis

THG on ekan jakson perusteella niin hyvää ja parempaakin kuin mitä toivoin meidän saavan aikaiseksi. Kaikki se mitä meillä oli käytettiin hyödyksi ja tuloksena on laadukasta frisbeeviihdettä. Paljon myös opittiin ja THG 2014 tulee olemaan jotain vielä suurempaa ja kauniimpaa. Paljon on opittu ja paljon on myös saatu aikaiseksi. Tavoitteisiin on päästy myös varsin mallikkaasti ja olihan meillä pirun kivaa tuolla reissussa.

Huomenissa lisää juttua meidän kalustosta sekä lisää vastauksia kysymyksiin eli ottakaan kantaa aiheeseen!

Eka pätkä on ulkona ja ilmeisesti ihmiset ovat siitä tykänneet kovasti. Kommentit ja suurehkot katsojamäärät lämmittää kyl sydäntä ja vie vähän paineita poies seuraavien jaksojen osalta. Laatuhan vain paranee kun meillä on kokoajan enemmän aikaa työstää seuraavia jaksoja. Itse materiaali on kuvattu joten nauhalla olevia heittoja ei päästä uusimaan, mutta tuo noin 150 gigaa matskua riittänee vielä neljään jaksoon kivasti.

Parissa päivässä on video niittäny Youtubessa palttiarallaa 4000 viewiä joka ainakin verrattuna lajin parissa tuotettuun kotimaiseen pätkään on varsin hyvin vaikkei luvuilla vielä nousta maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Facebookin mukaan THG-matsku tavoittaa viikossa yli 10 000 ihmistä tavalla tai toisella ja jos otettais kaikkien heidän kaverit mukaan olis luvut jo 140 000. Ehkäpä vielä joku päivä fribavideot saavuttaa tuon reilut satatuhatta ihmistä viikossa ja helposti.

Tokihan pitää ottaa huomioon, että THG rykästiin pystyyn nopealla aikataululla ja melko puskista joten tulevaisuus näyttää varsin lupaavalta. Tarkoituksena olisi pitää materiaali jatkossakin niin hyvänä, että siitä viitsii kertoa kaverillekin ja muille pelaajille jos sattuu radalla näkemään.

—

Videosarjan produktio oli kokonaisuudessaan melko mystinen prosessi ja mitä luultavimmin se toteutettiin kiertäen suurin osa taiteen säännöistä. Lähes hullusta ideasta alkunsa saanut toteutus koki muutoksia matkan varrella ja huomattava osa niistä vei settiä parempaan suuntaan. Oma alkuperäinen ajatus ”Kyllähän tämmösen nyt tekee yksinkin, onhan mulla tossa 600D ja laukku täynnä kiekkoja”, karisi kohtuu nopeasti poies ja vaihtui avun kartoittamiseksi. Innovan puolelta löytyi keskustelukavereita helposti kun Meresmaan Jussin ja Lahtisen Jannen kanssa ollaan asioita pyöritelty ennenkin The Great Escape -mainoksen ja SM2012-coveragen tiimoilta.

Suunnitteluvastuu lohkesi mulle ja järjestelyapua, ratavinkkejä ja varustusta löyty sit Innovan päädystä alusta alkaen. Kevään 2013 vaihtuessa kesään saatiin kuningasidea Averyn kiertueen yhdistämisestä THG-settiin ja uusia mahdollisuuksia avautui huikeita määriä. Oli myös huomattavasti helpompaa saada kontaktia taas uusiin tahoihin kun mukana oli vähän enemmän nimeä kuin hassuja hattuja käyttävä videojuontaja.

Kuvaus- ja edittiavuksi löytyi sit Pelttarin Juho joka on mun vanha tuttu opiskeluajoilta. Neuvottelut oli lyhyet ja leppoisat, yhteisymmärrykseen päästiin nopeasti ja kulutkin saatiin sovittua kohilleen. Todettakoon, että Juho on ainoa henkilö jolle maksetaan jotain THG videoista. Muut mennään rakkaudesta lajiin, tuoteavustuksilla ja hyvällä fiiliksellä. Videoita tuottaessa on tuo visuaalinen puoli jotakuinkin avainasemassa joten Juhon ammattitaito on kaiken menestyksen takana. Suosittelen tutustuun miehen tuotantoon.

Kaikensortin vääntöön meni kuitenkin aikaa lähes koko kevät ja viimeinen päätös produktion toteuttamisesta tuli aivan lähellä päivämäärää jolloin koko homma olisi pitänyt hylätä. Ratkaisevana tekijänä oli Intersportin lähtö mukaan tukijaksi joka varmisti tuotteiden testailun sekä mahdollisuuden siirtää kopekoita kulujen kattamiseksi. Aikaa jäikin sit noin kaks viikkoa ennen kuin oli tarkoitus lähteä reissuun joten osa järjestelyistä vedettiin kohtuu haipakkaa kasaan. Traileri kuvattiin seuraavalla viikolla muutamassa tunnissa ja editoitiin päivässä ihmisten nähtäväksi.

Projekti kuitenkin saatiin käyntiin ja tuottaja / juontaja / käsikirjoittaja / tuotearvostelija / kartturi / kuvaus-assari / rataesittelijä / kuski / projektipäällikkö, eli hattumies itse, oli valmiina lähtöön yhdessä kuvaajan ja Averyn. Tuotannon aikana tapahtuikin sit vaikka sun mitä josta otettiin oppia seuraavaa settiä varten. Pähkäilen niitä tällä viikolla vielä omissa kirjoituksissaan, pohtien siinä miten eri osa-alueet näkyy myös lajin parissa.

—

Yksi THG-videosetin ajavista voimista on ollut myös ottaa osaa lajin parista tuotettuun videomatskuun ja avata keskustelua siitä minkälaista materiaalia lajin harrastajat haluaisivat nähdä sekä mitä sen tuottaminen vaatii. Siksipä heittäisinkin palloa myös harrastajille keskusteluun osallistumiselle sekä hieman palkintoa kannusteeksi. Tämän viikon ”kisana” olkoot siis aiheen tienoilta keskustelu ja palkintoina jälleen Averyn signeeraamaa dessu sekä vapaavalintainen hattu Coston nettikaupasta (ei x-collabeja).

Onko ajatuksia ekasta jaksosta? Toiveita, haaveita tai pelkoja seuraavien jaksojen osalta? Mitä haluaisit nähdä lajin parista joko Hattumiehen tai jonkun muun toteuttamana? Mitä perusharrastaja voi tehdä kaiken tämän eteen?

Sana on vapaa! Mauttomuudet ja spämmit lähtee poies mut muuten päästän viestejä läpi. Kisan osalta aikarajaksi lyödään ens maanantai eli 8.7. mennessä jätetyt ajatukset osallistuu mukaan ja keskutella voi tässä blogissa, THG:n omassa blogissa tai Facebookissa.

Nyt lähtee!

Maailmaa on kierretty, asioita on järjestelty, kuvaukset on kuvattu ja edittimies on saanut taas auringonvaloa ja ravintoa. Eka jakso on siis ulkona! Jos et oo vielä pätkää nähnyt niin katohan ihmeessä tuosta alta.

Fiilikset on katossa ja toivottavasti matsku maistuu. Seuraavaa jaksoa voi odotella viikon päästä mutta sitä ennen pähkäilen videoproduktioon liittyviä juttuja blogissa tämän viikon ajan. Kaikki kommentit, kysymykset, kehut ja kritiikit on siis äärimmäisen tervetulleita!

Peliä on siis avattu THG:n puolesta ja homma jatkuu videoiden ohella myös päivittäisellä heittämisellä. Ihmisiä näkee radoilla vähän väliä ja fiilikset ovat olleet varsin hyviä. Jos satutaan samalle radalle tai väylälle niin turisemaan saa tulla ja kysymyksiä saa esittää, se on jopa suotavaa.

Tästä kuitenkin eteenpäin siis produktiopostausten myötä. Hyvää alkanutta viikkoa ja huikeita kierroksia!

Bonarina myös innovastore.netin tarjous tälle viikolle!

Perjantaina päästii heräileen varsin rauhallisissa merkeissä sillä klinikat oli kiertueen osalta jo vedetty eikä jäljellä ollut enää kuin paluu Tampereelle. Rauhallinen aamupäivä tarkoitti sitä, että pakattiin kamerat Juhon kanssa kasaan ja suunnattiin kohti Peurungan rataa välittömästi aamupalan jälkeen. Avery valitsi aamun ajanvietteekseen kylpylän palvelut joten sovittiin tapaamisesta check-outissa puoliltapäivin.

Peurungassa olisi mielellään kiertänyt pitempäänkin mutta kuvaukset keskittyivät pariin tekniikkavinkkiin, radan fiilistelyyn sekä juontojen kuvaamiseen varmuuden vuoksi mikäli jokin olisi mennyt pieleen edellisinä päivinä. Varsin positiiviset matskut radasta kuitenkin jäi joten tavoitteena olisi palata vielä tämän kesän aikana ihan ajan kanssa ja heittää rata läpi parikin kertaa.

Oli kuitenkin hienoa huomata, että viikon kiertely mestarin opeissa kantoi jo satoa. Väylät #6, #10 ja #16 taittui varsin mallikkaasti oppeja noudattaen ja muutamat heitot napsittiin myös nauhalle ja puttikin tuntui olevan kunnossa. Olo oli kuin muovikiekkojen kuninkaalla rataa kiertäessä mutta aikataulun vuoksi jouduttiin skippaamaan loppupuolelta osa väylistä, ettei jouduttaisi vaikeuksiin myöhisen lähtemisen myötä.

Kellontarkka kirjautuminen pois hotellista (15min myöhässä), rojut takaisin pakun sisälle ja nassut kohti Jyväskylää sekä Laajavuorta. Ajomatka oli varsin rauhallinen, eipä ollu aikatauluista enää huolta, joten kuvailtiin matkan varrella täytematskua ja kuvituskuvaa. Satuttiin myös sadekuuron kohdalle jonka innoittamana puettiin vähän sadevarustetta päälle ja otettiin kuvamatskua myös takkien arvostelua varten. Mitäänhän ei jätetä kuvaamatta jos ei oo pakko.

Laajiksessa napattiin vielä viimeiset tuotekuvaukset ennen kierrosta ja homma alkoi olla sit viimeisiä spiikkejä vaille valmista. Reissun kruunuksi jätetty Laajis oli kuuleman mukaan raskas kokemus fyysisesti mutta tarjolla olisi monenlaista väylää myös. Rataennätys oli jossain -11 kieppeillä joten Averylle löytyi tekemistä myös iltapäivän ratoksi.

Ja kiipeilyähän siellä oli luvassa. Rata lähtee varsin mukavasti ja leppoisasti liikkeelle, tarjoten vähän pidempää siivua sekä mukavia metsäväyliä. Kutosen jälkeen lähdetäänkin sit kiipeilemään pikkuhiljaa ylöspäin ja siirtymä kolmeltatoista kohti neljäätoista onkin jo varsin raskas. Lähes jopa turhauttavan raskas, matkalle olisi melkein voinut rakennella ylämäkiväylän niin ei olis ollu ihan vain pelkkää kiipeämistä tuo siirtymä.

Mut jos mennään korkeelle niin sieltä päästään sit myös takaisin alas. Luvassa olikin vaihtelevaa heittoa alamäkeen jossa päästiin kattelemaan kauniita siivuja sekä #15 melkeinpä taas holarihommia kun Averyn fore napsahti korin juureen. Itsehän tyydyin lähestymään väyliä niin kukkien kuin puidenkin kupeesta, nauttien suomen luonnosta täysin rinnoin. Viimeiset heitot sit vielä koreihin, pienet fiilistelyt ja juttelut paikalle sattuneiden ihmisten kera ja kiertueen heitot oli heitetty.

Siirtymä Jyväskylästä Tampereelle oli varsin hilpeä ja hyvän tuulinen. Kiertue oli kokonaisuudessaan mahtava kokemus joten kodin häämöttäessä siirtyi keskustelut myös kaikenlaiseen fiilistelyyn ja seuraavan kiertueen suunnitteluun. Kotona oltiin illasta ja juhannusviikonloppu käynnisty minun osalta levon ja keskiyön kierroksen merkeissä. Amerikan vahvistuksemme siirtyi puolestaan nauttimaan grilliherkuista ja perinteisestä suomalaisesta mökkijuhannuksesta.

Loistava lopetus mahtavalle kiertueelle. Olipahan reissu.

—

Ekan viikon kisa on myös päättynyt. Vastailin ja vastailen ihmisten kysymyksiin eri medioissa jatkuvasti, mutta tähän menneessä kysymyksensä esittäneistä palkitaan ekan viikon palkintopaketilla Jarkko Naukkarinen!

Kysymyshän kuului:
”Kysymys Averylle ja THG:lle: Olette pelanneet pitkän päivän tärkeässä skabassa ja loppu alkaa häämöttää. On enään kaksi väylää jälellä ja johtoasema on saavutettu 4 heiton erolla, kunnes avaus epäonnistuu ja kiekko menee aivan väärään suuntaan. Lopulta menetät johtoaseman ja olet tasoissa viimeisellä väylällä toisena olevan kanssa. Miten valmistaudut viimeiselle väylälle?”

Mukava kysymys ja paljon asiaa, vastataanpa siihen myös!

THG: ”Täähän kuulostais hyvältä skenaariolta, kisat ois menny putkeen. Lähimmäksi tätä oon päässy viikkokisoissa joissa on loppujenlopuksi viimeisten väylien kämmillä jääty heiton päähän voitosta. Kyllähän tuossa vähän kuula on sekasin mutta oon omasta mielestäni parantanu omaa henkistä peliä juurikin näiden kämmien myötä. Väylä merkitsee varmasti paljon myös. Mitä luultavimmin en ainakaan avaisi ekana edellisen väylän kömmellyksen myötä joten voisin kattella rauhassa muiden heitot ja pelata fiksusti. Sudariin siirtyminen tasatilanteessa antais aikaa hengähtää ja rakentaa peliä eteenpäin, joten liikoihin riskeihin ei pitäis olla varaa. Mitä luultavimmin hermostuneena avaus ob ja nöyrästi kakkoseksi. ”

Avery (vapaasti suomennettuna) ”Tällästä ei pitäis tapahtua huipputasolla. Neljän heiton eron kaventuminen yhdellä väylällä on jotain todella katastrofaalista joten näin isoon heilahukseen on hankala valmistautua. Viimeiselle väylälle siirryttäessä tärkeintä on rauhottuminen, energiatasojen tarkistus ja täydellinen keskittyminen väylään. Mielessä on hyvä käydä suoritus checkpoint kerrallaan:
Tavoite 1 – mitä vaaditaan hyvään avaukseen
Tavoite 2 – miten rakennetaan siitä eteenpäin
Tavoite 3 – miten väylältä otetaan voitto tai tasuri.
Sit se on vain taidoista ja hermoista kiinni.”

Näin!

Jarkolle lähtee tuosta Averyn signeeraamaa Dessua, miniä sekä vapaavalintainen hattu Costolta!

Viimeinen klinikkapäivä ja koko kiertueen toiseksiviiminen päivä lähti käyntiin heräämisellä Varkaudessa. Rutiininomaisten otteiden myötä oli seurueemme matkalla hyvinkin nopeasti ja tärkeimmän toimenpiteen, reitinvalinnan, äärellä. Taistelusuunnitelmaksi muodostui leppoisa ajelu Suonenjoelle, kuvaukset siellä kiekkoarvosteluiden merkeissä sekä siirtyminen Peurunkaan hyvissä ajoin. Jälleen kerran merkattiin myös ”kuvataan sadesetit tänään jos sataa” -merkintä aikataulun viereen.

Siirtymässä kohti Suonenjokea ei ollut mitään ihmeellistä eikä sadettakaan näkynyt. Perille saavuttaessa todettiin, että radan vieressä oleva futiskenttä soveltuu päivän kuvauksiin äärimmäisen hyvin joten ennen radalle lähtöä pistettiin kamerat rullaamaan ja testailtiin vähän kiekkojen lentoa. Viidet eri kiekot kummankin jannun käsissä ja varsin erilaiset tulokset nauhalle. Tästä pitäis tulla hyvää matskua josta näkee hyvin miten erilaiset kiekot toimii erilaisten heittäjien käsissä. Luotto on vahva, että saadaan kiinnostavaa matskua kaikkien nähtäväksi tän päivän kuvauksista.

Heivattiin sit osa kameroista ja roippeista pakun kyljestä sisälle ja suunnattiin kierrokselle. Huhut rataennätyksestä oli haisteltu jo eilen Varkaudessa ja sitä lähettiin saalistamaan. Itse jättäydyin tästä leikistä ihan suosiolla pois ja testailin miten Averyn vinkit saa toimimaan käytännössä. Rata tarjosikin varsin miellyttävän heittokokemuksen ja väylissä oli mukavasti vaihtelua. Pari tiitä oli vähän lyhyitä ainakn isompikätisen vauhdeille mutta puitteet oli muuten kivasti kunnossa.

Törttöilin huonolla putilla itteni nopeasti pari heittoa plussalle kun Avery aloitti birkkujen louhimisen vakuuttavalla tahdilla. Kymmenen ekaa väylää melkolailla +2 mulle ja -6 Averylle. Sit vähän rämpimistä puolin jos toisin ja tulokset pysyivät saman seuraavat viisi reikää. Loppupsyykkaukset kehiin ja viimeisiä reikiä kohti, mulla tähtäimessä nollat ja mestarismiehellä kymmenen alle. Raivokkaasta taistosta huolimatta jäätiin kumpikin alle tavoitteiden, vaikka viimeisillä väylillä tarjoiltiin mahdollisuuksia vaikka mihin. Aina ei voi kuitenkaan pärjätä joten ennätys jäi tällä kertaa sen haltijan huomaan. +2 ja -9 lopputuloksiksi, bägit pakuun, hedelmää huiviin ja kohti Peurunkaa.

Kiertueen viiminen klinikka oli siis Peurungassa ja siellä meidät otettiin varsin lämpimästi vastaan. Purettiin leiri taas hotellihuoneisiin, otettiin vähän happea ja tois rohkeimmat jopa huitasta suihkussa ja pienillä päiväunillakin. Ennen kuutta oltiin kuitenkin taas iskussa ja siirryttiin kylpylähotellin kahvion kautta nelosväylän korin tuntumaan. Siinä samalla tutustuttiin nopeasti myös hotellista löytyvään putiikkiin ja kiekkovalikoimaan. Mahtava paikka kaikenkaikkiaan: rata lupaili hyvää, kiekkoja saa melkeinä hotellin aulasta, vieressä on kylpylä jos sattuu väsyttään ja muutenkin meno tuntui olevan kohillaan. Täytynee tulla takaisin joskus ihan ajan kanssa.

Väkeä oli paikalla täyden klinikan verran ja vierellä kulki kiinnostuneita ihmisiä pitkin iltaa. Averyn aloittaessa tekniikoiden läpikäymistä suunnattiin kuvaajamme Juhon kanssa kohti ykkösväylää. Tavoitteena oli kuvailla pari tekniikkaosiota ja ajan salliessa tutustua myös rataan. Hieman synkät pilvet antoi vähän toiveita sadeosion kuvaamisesta mut haaveeksi jäi nämäkin synkät pilvet.

Kuvamatskua saatiin mukavasti, nähtiin mukavia ihmisä radalla ja fiilisteltiin muutenkin reissua tuo loppuilta. Kaheksan pintaan siirryttiin odotteleen klinikan loppumista sekä suunnittelemaan illan ruokahuoltoa ja mahdollista kierrosta. Vähänpä tiedettiin, että Averyllä oli aivan erilaiset suunnitelmat. Klinikka venyi tunnilla ellei parilla, syynä lienee viimisen klinikan aiheuttama into. Seurailin siinä klinikkaa ja juttelin ihmisten kanssa aikani kuluksi. Jälleen kerran fiilis siitä, että lajin parissa on runsain määrin varsin hienoja ihmisiä sai vahvistusta. Oli myös mahtava huomata, että klinikalle oli järjestetty viittomakielen tulkkaus pelaajia varten joille Averyn ääni ei tarjonnut sen kummempaa lisäarvoa.

Siinähän se ilta sit meni pelkän fiilistelyn myötä. Tarinaa tuli veistettyä kauemminkin lajin parissa viihtyneiden pelaajien sekä uusien pelaajien kanssa. Samanlaista intoa ja hyvää fiilistä tuntui löytyvän kaikilta ja muovin hypistelyksihän se aina meni. Eipä ollut hirveästi valitettavaa tästäkään päivästä.

—

Peurungan kiertäminen jäi perjantaille ja matka jatkui Jyväskylän kautta kohti Tamperetta. Siitä lisää huomenna.

Kommentteja ja kysymyksiä tuli varsin mukavasti koko viikon ajan. Me pähkäillään Averyn kanssa, notta kenelle irtoaa palkintoa sanallisen tuotoksen perusteella ja voittaja ilmoitetaan tässä blogissa sekä muissa medioissa.

Tämän viikon kisasta lisää huomenna. Palkintoina jälleen luvassa sama kombo eli Coston hattu ja Averyn signeeraamaa lättyä.