Kaikki kirjoittajan nirkkonen artikkelit

EuroTour käyntiin – Hollannissa taas iso kasa suomalaisia

Tänäkin vuonna Hollannin Rijswijkiin lähti kymmeniä suomalaisia avaamaan kautta, kun kotimaan kevät laahaa myöhässä. Dutch Open 2013 ja Hollannin kevät tarjosi pelaajille ajoittain aurinkoa, mutta myös sankkaa sumua. Vaihtelevia olivat olosuhteiden lisäksi myös pelaajien tulokset. Kärkipäässäkin nähtiin dramaattisia, äkillisiä ja yllättäviäkin muutoksia.

Saksa, Ruotsi, Ranska, Belgia, Sveitsi vai Suomi?

EuroTourin avauskilpailu oli monelle myös koko kauden avauskilpailu, etenkin pohjoismaalaisille. Näin ollen olikin vaikea etukäteen ennustaa pelaajien kevätkuntoa. Voittajakandidaatteja voi siis katsoa olleen mukana useammastakin Euroopan kolkasta. Avoimessa sarjassa kilpaili suomalaisista esimerkiksi kolme kovaa Juhoa. Kokeneet Rantalaiho ja Parviainen sekä lupauksiaan pikkuhiljaa lunastava Vähätalo.

Suurin ennakkosuosikki varmasti oli Saksan Simon Lizotte ja ensimmäisen päivän jälkeen näyttikin vahvasti siltä, että tuoreen Discmanian keulakuvan vire kantaa helppoon voittoon. Ensimmäisen päivän jälkeinen 8 heiton johto kuitenkin suli Ruotsin Henrik Johansenin käsittelyssä heti sunnuntaiaamun sumussa yhden heiton takaa-ajomatkaksi. Kolmen 18-väyläisen kierroksen jälkeen pelatussa 9-väyläisessä finaalissa Johansen kykeni pitämään Lizotten takanaan.

Avoimessa suomalaiset eivät yltäneet lopulta 8. sijaa ylemmäksi. Juhot Rantalaiho ja Vähätalo päätyivät tasatulokseen – joskin Vähätalo tasaisella pelillä, Rantalaiho vaihtelevammalla. Juhojen perässä tuloslistalla onkin sitten viiden suomalaisen nippu: Ville Piippo, Jani Saukko, Lassi Hakulinen, Teemu Malmelin ja Juho Parviainen.

Henna Määttä, Markku Tohni ja Niko Rättyä!

Muissa sarjoissa suomalaisonnistujia löytyi ihan kärkipäästä. Henna Määttä paitsi piti hienosti heikommat pelaajat takanaan ja otti kolmannen sijan, pelasi hyväntasoiset kierrokset, mitä ratingin nostamiseen tulee. Euroopan kiistaton ykkönen Senior Grandmasters -sarjassa, Markku Tohni, otti odotetusti omansa olemalla ykkönen sarjassaan. Nuori, lupaava ja kauniilla tekniikalla heittävä Niko Rättyä pöyhi muut juniorisarjan pelaajat.

Ei olisi yllätys, mikäli nämä nimet olisivat omissa sarjoissaan koko tulevankin kesän kärkipäässä. FGR:ään blogiakin kirjoittava Henna vaikuttaa olevan todella motivoitunut ja omistautunut, ja tulosta alkaa tulla. Niko Rättyä tuli allekirjoittaneen tietoon viime kesänä ja jo mainittu kaunis tekniikka teki välittömästi vaikutuksen. Yhtälailla Vähätalo avoimessa sarjassa näytti, ettei kehityskäyrä ole vaihtanut suuntaa – kelpo startti kauteen hänellekin.

Hollannin kisan tulokset tarjoaa PDGA ja Juho Rantalaihon mietteet FGR-blogissa.

Kotimainen kausi alkaa totutusti Kankaanpäässä 27.4.-28.4. kahdella osallistujaryntäyksen alle joutuneella erilliskilpailulla. Kankaanpäässä kautensa avaa suurin osa terävimmästä kotimaisesta kärjestä. Enää jännittää, kuinka syvässä hangessa nuo kisat tullaan käymään. Lähiviikot näyttävät.

Meresmaa putosi kärjen vauhdista – Piironen heräsi viimeisenä päivänä

Frisbeegolfin Major -turnausten kuningas, United States Disc Golf Championship saatiin päätökseen lauantaina. Eurooppalaishistoriaa ei tällä kertaa tehty, kun Jussi Meresmaan vuorotahdilla oli eilen jälleen hieman maltillisemman kierroksen vuoro. Toiseen perättäiseen voittoonsa ylsi yksi tämän kauden parhaista pelaajista koko maailmassa, Will Schusterick (USA).

Tiukka finaali täynnä huikeita suorituksia

Heti alkupäässä kierrosta Will Schusterick heitti noin 60-metrisen lähestymisensä suoraan kuppiin. Kuuden väylän jälkeen hänellä oli jo turvallisen tuntuinen kuuden heiton johto. Ricky Wysocki (USA) oli kuitenkin eri mieltä ja kiri seitsemän seuraavan väylän aikana Schusterickin johdon kiinni. Matkan varrelle mahtui mm. yksi noin 100 metrin päästä suoraan koriin osunut jatkoheitto.

Viisi viimeistä väylää käänsivät tilanteen Schusterickin eduksi lopulta kahden heiton erolla. Wysockilla oli vielä kahdella viimeisellä väylällä birdiet tehdessään mahdollisuus tasoihin, mutta puttipeliin kaatui tittelin tavoittelu hänen osaltaan tällä kertaa. Schusterick nosteli pyttyä lopulta yhteistyloksella 48 alle par -tuloksen, mikä kertoo siitä että tänä vuonna käytetty OB-sääntö ei rankaissut riskienotosta yhtä kovaa kuin normaalisti.

Tänä vuonna OB:lle päätyneen heiton jälkeen jatkettiin edellisestä heittopaikasta uusintaheitolla, ilman rangaistusheittoa. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan vuosien aikana tiuhaankin USDGC:ssä vaihdellut OB-käytäntö muuttuu.

Kärkiryhmän kyyti oli siis hurjaa ja siinä yritti parhaansa mukaan pysyä mukana jaetulta 4. sijalta finaaliin lähtenyt Jussi Meresmaa. Ajoittain Jussi oli kiinni jaetussa kolmannessa sijassa, mutta kuuden viimeisen väylän pelaaminen yhteensä par -tulokseen ei riittänyt kärkikolmikkoon sijoittumiseen.

Meresmaan viimeinen kierros 61 (-7) tuotti kuitenkin hyvän top 10 -sijoituksen, 8. sijan. Meresmaalle se on kenties hienoinen pettymys kahden huippukierroksen osoitettua mahdollisuuksien olevan olemassa vaikka voittoon asti. Sijoitus kuitenkin takaa osallistumisoikeuden myös seuraavaan pelattavaan USDGC:hen pääsarjaan.

Piironen herää, Stoor Meresmaan jälkeen paras suomalainen

Leo Piironen löysi viimeisellä kierroksella tekemisen meiningin ja tykittikin tuloskorttiin hienon 58:n (-10). Tällä hän teki hyvää nousua, lopulta sijalle 32. Jalle Stoor selvisi yhtä heittoa vähemmällä ja pääsi 30:n joukkoon jaetulle 29. sijalle. Tasaisesti pelannut Arttu Sikanen heitti kaikki kierroksensa kolmen heiton sisään toisistaan ja jakoi 32. sijaa muun muassa Piirosen kanssa.

Seppo Pajun kaksi viimeistä kierrosta (par ja +2) eivät varmastikaan tuottaneet sitä tulosta, mitä Seppo toivoi ja lopulliseksi sijoitukseksi jäi 37. Hienosti karsinnasta avoimeen sarjaan taistellut Miko Fyhr pelasi kolme tasaista kierrosta 66:een, mutta viimeinen kierros rikkoi hyvän sarjan, tulos 73 (+5) ja lopullinen sijoitus 51.

Performance -sarjassa, missä pelaajien tuloksia suhteutetaan heidän ratinginsa mukaan, Juho Rantalaiho päätyi nipinnapin kympin kärjen ulkopuolelle sijalle 11. Viikko oli niukasti pääsarjasta pudonneelle Rantalaiholle pettymysten värittämä – siitä kertoo Juhon blogikirjoittelukin.

Pääsarjan tulokset. (Performance Flight -välilehdeltä Performance -sarjan tulokset)

Meresmaalla mahdollisuus tehdä jälleen historiaa

Suomen Jussi Meresmaalla on mahdollisuus tehdä jälleen eurooppalaista frisbeegolfhistoriaa lajin arvosatetuimmassa turnauksessa USDGC:ssä. Kolmen kierroksen jälkeen Meresmaa sivuaa parasta loppusijoitustaan ja samalla parasta eurooppalaissijoitusta kautta aikojen, neljättä sijaa.

Loistavaa, vaisumpaa, uskomatonta

Meresmaa avasi keskiviikkona turnauksen Rock Hillissä Winthrop Gold -radalla loistokkaalla tuloksella 56, mikä on 12 heittoa alle radan -tuloksen. Tuolla tuloksella heltisi jaettu kärkipaikka ensimmäisen kierroksen jälkeen!

Toisella kierroksella torstaina kärkipoolissa Meresmaa kohtasi muita enemmän vastoinkäymisiä ja kirjasi lopulta 8 heittoa heikkomman tuloksen 64. Sillä putosi yhdeksänneksi, kuitenkin iskuetäisyyden päähän.

Kolmannella kierroksella perjantaina Meresmaa äityi caddiensa, ensikertaa pelireissulla mukana olevan Niko -poikansa kanssa heittämään elämänsä kierroksen. Tuloksella 53 (-15!) nousi takaisin kärjen tuntumaan jaetulle neljännelle sijalle.

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä matkaa historialliseen parhaaseen eurooppalaissijoitukseen, kolmanteen sijaan, on kaksi heittoa. Kärkikään ei ole neljää heittoa kauempana, joten Jussilla on toisella peräkkäisellä unelmakierroksella mahdollisuudet vielä mihin tahansa.

Muilla suomalaisilla tahmeampaa

Huippusuorituksiin eivät muut suomalaisheittäjät yltäneet. Alle 60 heiton ei muu, nuorempi suomalaiskaarti ole päässyt ja näin ollen toiseksi paras suomalainen on Seppo Paju sijalla 28.

Viimeisen kierroksen ajan on kuitenkin mahdollista vielä lauantaina jännittää suomalaisten puolesta. Meresmaa on tulessa kello 20.40 Suomen aikaa.

Liveseuranta toimii osoitteessa http://www.usdgclive.com/leaderboard/open/ ja livekuvaa on nähtävillä osoitteessa http://www.usdgc.com/media/2012-video-coverage.

Parigolfin SM-mitalit jaettiin viikonloppuna – nyt katseet USDGC:hen

Syyskuu päättyi kotimaisessa frisbeegolfskenessä parigolfin SM-kisoihin Kankaanpäässä ja Jämillä. Kuluneena viikonloppuna jaettiin SM-tittelit avoimessa sarjassa, naisissa, senioreissa ja sekaparisarjassa. Tomoottajat järjestivät onnistuneet kisat kahdella syksyn sateita hyvin kestävällä radalla.

Lauantaina kaikki parit molemmilla radoilla

Perjantain toimiessa treenipäivänä oheiskilpailuineen, lauantai toimi ensimmäisenä kisapäivänä. Parit oli jaettu PDGA-ratingien perusteella järjestykseen ja ”parempi” puolisko pareista avasi pelin Jämillä. Aamupäivän edetessä Jämillekin ehti perjantain pituuskilpailussa poissaolollaan loistanut tuuli. Muutoin sää oli sumuinen, mutta pääosin sateeton.

Pelimuodot Jämillä olivat Alternate Shot ja Max2 Best Shot. ”Altissa” kunkin parin pelaajat heittivät vuorotellen yhden heiton, kunnes kiekko olisi korissa. Edellisen väylän päättänyt pelaaja ei saanut avata seuraavaa väylää, vaan jatkuvasti edettiin vuorotellen.

Max2 best shotissa lähtökohtaisesti molemmat parit heittävät, ja paremmasta heitosta jatketaan. Rajoituksena tässä pelimuodossa on kuitenkin se, että saman pelaajan avausheittoa ei voi kolmella peräkkäisellä väylällä käyttää.

Jämin pelimuodolliset sekä radan ja olosuhteiden tarjoamat haasteet hallitsivat Markus Mäntylä ja Veli-Pekka Luoma. Heidän tuloksestaan 54 (-6) heiton päässä vaani kolme paria: Tapani Aulu-Kalle Savonen, Toni Asikainen-Nils Iso-Markku ja Pasi Koivu-Ville Lapinmäki.

Ylimääräistä draamaa kilpailuunsa järjestivät 57 heittäneet nuoret tiitykit, ”Jynkkä” Salminen-Juho Vähätalo, jotka unohtivat palauttaa tuloskorttinsa kierroksen jälkeen. Kahden lisäheiton rangaistuksesta sisuuntuneena tämä pari suuntasi muiden Jämillä heittäneiden kanssa iltapäiväksi Viidentienristeykseen.

”Vitosessa” edellä mainittu pari käänsi suivaannuksensa voimavaraksi ja paiskoi tauluun huikean tuloksen 52 (-10). Väylistä 9 pelattiin Tough Shot -pelimuodolla, jossa jatketaan parin huonommasta heitosta niin kauan, kunnes toinen parista saa putin sisään. Loput 10 pelattiin perinteistä best shotia, jossa parin heitoista aina paremmasta jatketaan ja väylä päättyy yhteen onnistuneeseen puttiin.

Toisen kierroksen jälkeen heidän edellään oli yhden heiton turvin edelleen pari Mäntylä-Luoma. Kakkoskortissa takaa-ajoaan saivat lähteä sunnuntaille virittelemään tasoissa (3 heiton päässä kärjestä olleet) parit Aulu – Savonen ja Asikainen – Iso-Markku. Erot eivät taaempanakaan suinkaan olleet sellaiset, etteivätkö kaikki mitalisijat voineet vielä mennä sunnuntain finaalin aikana uusiksi.

Naisissa molempien kierroksen jälkeen johtoa piti Ellinoora Heikkilä-Janiina Gustafson. Anne Matilainen-Nina Kiminki hengitti niskaan. Senioreissa Kari Vesalan ja Petri Määräsen ylivoima muihin nähden oli selkeä.

Finaalissa vatkataan pakkaa, paitsi…

…kärkiparin osalta. Markus Mäntylä ja Veli-Pekka Luoma eivät johdostaan missään vaiheessa luopuneet, joten he kiistatta ansaitsivat paripelimestaruutensa. Edes kuuden viimeisen väylän Worst Shot -pelimuoto, jossa nimen mukaisesti huonommasta heitosta jatketaan ja molempien on putti säkitettävä, ei estänyt paria ottamasta birdieitä.

Muille pareille, etunenässä Aulu-Savoselle worst shot -pelimuoto aiheutti suurta tuskaa, eikä edes Aulun hole in one heidän pelaamalleen viimeiselle väylälle (väylä #1) auttanut heitä pysymään mitalitaistossa. Lopulta neljä paria oli finaalin jälkeen tasatuloksessa toisella sijalla.

Salminen-Vähätalo -duo hoiti sudarissa alternate shottina pelatulla ykkösväylällä hopean itselleen. Pojille tämä tuuletuksista päätellen kelpasi paremmin kuin hyvin. Samalla pelimuodolla muut kolme paria jatkoivat kakkosväylälle, jossa takaa nousseet Teemu Nissinen ja Mikko Laihonen varmistivat pronssipystit itselleen.

Iso-Markun ja Asikaisen sekä Koivun ja Lapinmäen oli tyytyminen jaettuun neljänteen sijaan – joskin kaikki neljä paria päättivät ennen katkaisupeliä jakaa palkintorahat tasan neljälle parille. Mitalisijat kuitenkin ratkaistiin pelaamalla.

Naisten mestaruuden vei lopultakin Ellinoora Heikkilä ja Janiina Gustafson. Senioreissa reipas etumatka ei kaventunut – päin vastoin, joten Vesalasta ja Määräsestä seniorien mestarit.

Sunnuntain aamupäivällä käydyn yksikierroksisen sekaparien SM-mittelön vei Ellinoora Heikkilä Jukka Leinosen kanssa, joten Ellinoora Heikkilä pääsi juhlimaan viikonloppuna tuplakultaa. Ei hullummin syyskuussa isommissa kisoissa debytoineelta Heikkilältä.

Tulokset löytyvät tästä dokumentista.

USDGC jo pian käynnissä!

Kansainvälisesti se kenties suurin ja kaunein turnaus, United States Disc Golf Championship on jälleen käsillä. Tänään keskiviikkona alkava turnaus pitää sisällään kaksi eri sarjaa. Avoimessa pelaavat pelillisillä näytöillä paikkansa lunastaneet huiput raakatuloksen ratkaistessa voittajan.

58 pelaajan sarjassa pelaa peräti kuusi suomalaista, joten seurattavaa on. Seppo Pajun ennakkotunnelmia on kisan virallisilla sivuillakin – odotukset ovat kovat samalla suunnalla pelattujen MM-kisojen menestyksen (6. sija) myötä. Suomen mestaruuden vakuuttavasti vienyt Leo Piironen pelaa ensimmäistä kertaa USDGC:tä.

Koko kauden tasaisen laadukkaasti pelannut Jalle Stoor on myös ansainnut paikkansa turnauksessa, kuten myös Arttu Sikanen. Homman toimiessa hekin pystyvät äärimmäisen koviin suorituksiin. Jussi Meresmaa on näyttänyt, että suomalainen menestyminen USDGC:ssä on mahdollista – siitä todisteena paras eurooppalaissijoitus kautta aikojen – 4. sija vuonna 2010.

Maanantaina käydyn karsintakilpailun kautta viime hetkillä Avoimeen paikkansa lunastanut Miko Fyhr lähtee hyvällä flow:lla metsästämään päänahkoja, joita kisassa riittää. Kivenkovia amerikkalaisammattilaisia marssii kisaan muunmuassa seuraava joukko: Will Schusterick, Paul Ulibarri, Dave Feldberg ja Nathan Doss..

Performance -sarjassa tulokset suhteutetaan pelaajien rating -lukemiin – eniten yli oman ratinginsa pelannut pelaaja voittaa tämän sarjan. Karvasta kalkkia karsinnassa niellyt Juho Rantalaiho iskee tässä sarjassa.

Osallistujalistoja voi tarkastella tällä sivulla.

Pro Tourilla uusia osakilpailuvoittajia ja tuttu kokonaiskilpailun valtias

Syksyn kynnyksellä menneenä viikonloppuna Vampulassa ratkaistiin SFL:n Pro Tourin kokonaiskilpailun voitto. Viimeisessä osakilpailussa saatiin uusi osakilpailuvoittaja, mutta kolmossijallaan Tourin voiton varmisti vanha tuttu, edelliskesän Pro Tourin, DCMT:n, voittaja Pasi Koivu. Nils Iso-Markku nousi osakilpailuvoitollaan sarjan toiseksi.

Lauantain jälkeen vielä paljon sijoituksia pelissä

Kilpailussa pelattiin tuttuun Pro Tourin tyyliin kaksi kierrosta lauantaina ja yksi sunnuntaina. Avoimen sarjan osalta tilanne lauantain jälkeen oli se, että mitään Tourin neljästä kärkisijasta ei oikeastaan oltu vielä sinetöity. Vampulan par 58 -radan arvaamattomat tiukat väylät heittelivät esimerkiksi Pasi Koivun tuloksia 55:n ja 61:n välillä.

Nils Iso-Markku taas onnistui molemmilla kierroksilla hyvin, lähti johdossa sunnuntaille ja ilmoittautui mukaan Tourin avoimen kolmen parhaan pelaajan kilpaan. Avoimen sarjan Tour-bonuksille pääsisi 3 parasta, muissa sarjoissa bonuksen saisi ainoastaan voittaja.

Sunnuntain kierrokselle tiensä kärkipooliin takuuvarmasti kaksi viisvitosta (55) pelanneen Jukka Leinosen lisäksi raivasivat ensimmäisen kierroksen 59:stä 55:een tulostaan kohentaneet Juho Parviainen ja Kalle Savonen. Näistä ainoastaan Leinonen oli jo varmuudella pihalla Tourin top3:sta, osallistuttuaan aiemmin ainoastaan Jämin osakilpailuun.

Naisten sarjassa muhi monen mielestä melkoinen yllätys. Vain viikkokisoja aiemmin tahkonnut nokialainen Ellinoora Heikkilä piti johtoa kolmen heiton turvin. Ellinooran kanssa viikkokisoja pelanneille tämä ei ehkä kuitenkaan niin suuri yllätys ollut. Joka tapauksessa tuskin kukaan on tyytymätön siihen seikkaan, että tämäkin tulokas saatiin vihdoin kiertämään isompia kotimaisia kisoja. Tourin voitto näytti olevan menossa Susanna Virtaselle, joka oli pelannut jo Tammisaaren osakilpailun voitokkaasti.

Masterseissa kenties Suomen kokenein pelaaja, Marko Timonen piti johtoa ja Tourin ykköstilaa käsissään. Grandmastersit olivat sekä osakilpailun että Tourin osalta Markku Tohnin komennossa ennen sunnuntaita.

Lauantaina vallinnut syksyinen ja ajoittain erittäin märkä kisakeli olivat ennusteen mukaan muuttumassa sunnuntaina lämpimämmäksi ja kuivemmaksi sääksi. Kovia tuloksia todennäköisesti oli siis luvassa.

Johtoasemat eivät juuri kaventuneet

Nils Iso-Markku osui parhaiten näihin ränneihin

Kärkisijojen takana käytiin sunnuntain mielenkiintoisemmat kamppailut. Avoimessa Nils Iso-Markun kolmen heiton johto ei missään vaiheessa kaventunut kahta heittoa pienemmäksi ja pysyi lopulta samana. Jukka Leinonen sinetöi toisen sijan heittämällä kolmannen kerran 55. Kolmossijasta sentään käytiin herkullinen kamppailu, vaikka siitä kisanneet pelaajat olivatkin eri poolissa.

Ykköspoolissa Kalle Savosen onnistuminen ja tulos 54 ei kuitenkaan riittänyt varmistamaan kolmossijaa. Jälleen viimeiselle kierrokselle konemaisen itseluottamuksen peliinsä löytänyt Pasi Koivu pelasi vaikealla radalla rataennätystä sivuavan tuloksen 52 (-6) yhdestä bogista huolimatta. Edessä oli sudden death Savosen ja Koivun välillä.

Koivu ratkaisi sudarin kahdella birdiellä, kun Savonen jäi väylällä kaksi par -tulokseen. Tourin sijoituksien kannalta tällä sudarilla ei lopulta merkitystä ollut, Pasi Koivulle olisi riittänyt neljäskin tila. Iso-Markku kuitenkin nousi voitollaan Tourin toiseksi ja viidennen sijan Vampulasta napannut Juho Parviainen pääsi kolmannelle palkintosijalle Tourilla. Kalle Savonen sai osakilpailun tavoin tyytyä Tourillakin nelossijaan.

Marko Timonen piti Sami Väisäsen takanaan ja tämä järjestys ratkaisi myös tilanteen Tourin osalta Timosen eduksi. Seniorien Tour oli kärjen osalta niinkin tiukka, että Väisäsen voittaessa Vampulassa myös Tourin voitto olisi mennyt hänelle.

Markku Tohnille riitti kakkossija Tammisaaresta ja Vampulan voitto. Näillä näytöillä heltisi siis Tourin voittajabonus Grandmasterseissa. Naisten Tour-voiton piti itsellään odotetusti Susanna Virtanen, jolle Tammisaaren voiton lisäksi riitti Vampulan kolmossija.

Ellinoora Heikkilä olisi varmasti koko Tourille osallistuessaan haastanut Virtasen, sen verran vakuuttava oli debyyttikisasta tullut voitto kymmenen heiton erolla seuraaviin.

Tuloksia sekä kisakoneesta, että PDGA:sta.

Pelaajia kaivataan

Avoimen sarjan osanottajamäärää Tourilla voi pitää siedettävänä, jos katsoo kaikkien, edes yhteen kisaan osallistuneiden määrää, 133. Jos tarkastellaan kaikki neljä kisaa käyneitä, riittävätkin yhtäkkiä yhden käden sormet laskemiseen. Vähintään kolmeen kilpailuun osallistuneita oli kymmenkunta.

Edelliskesästä yhteisosallistujamäärä kasvoi hieman, mutta yhä harvempi kilpailija otti osaa useampaan osakilpailuun – toisinsanoen siis tavoitteli tosissaan Tourin palkintoja.

Toinen sarja, jossa lopputuloksiin vaikutti kolme osakilpailutulosta, oli seniorit. Uutena sarjana se siis keräsi kohtalaista mielenkiintoa. Toinen uudissarja, Grandmasters, jäi pelaamatta Jämillä. Viime vuotta vaatimattomampaa osallistujasuosiota kerännyt naisten sarja jäi pelaamatta Jämin lisäksi myös Oulussa.

Kiinnostus sarjaa kohtaan oli siis vaatimatonta. Syitä sille, miksi koko kesälle tasaisesti levitettyyn neljään viikonloppukisaan ei osallistujia löydä, voidaan vain spekuloida. Syyt löytynevät seikoista välimatkat, majoitusjärjestelyt, palkinnot osakilpailuissa sekä kokonaiskisan bonuspalkinnot.

Bonuksien jakautuminen on nähtävillä frisbeeliiton uutisen lopussa.

Kausi on päättymässä

Kotimainen kilpailukausi alkaa olla syksyn tullessa lähellä päätöstään. Parigolfin SM-kisat Jämillä ja Kankaanpäässä syyskuun viimeisenä viikonloppuna keräävät vielä kunnon kasan SM-titteliä tavoittelevia pelaajapareja. Tourit ovat päätöksessään, amatöörikiertueen paras oli siis Mikko Laihonen ja Pro Tourilla paras oli toistamiseen Pasi Koivu.

Suomalaisittain mielenkiintoa toki riittää vielä lokakuun alussa pelattavassa USDGC:ssä, johon lähtee kovia suomalaisnimiä: ainakin Jalle Stoor, Jussi Meresmaa, Seppo Paju, Leo Piironen ja Arttu Sikanen. Seurattavaa ja menestysmahdollisuuksiakin riittää.

Kesätoimitus raportoi vielä ainakin näistä kahdesta kilpailusta tämän vuoden puolella.