"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Lemmenlaakson frisbeegolfrata

Radan kuvaus

Lemmenlaakson frisbeegolfrata sijaitsee Lemmenlaakson luonnonsuojelualueen ulkopuolella olevan hiekkamontun ympäristössä. Suurin osa väylistä on metsäväyliä mutta hiekkamontulla pääsee myös liidättämään pidempiä heittoja. Korkeuserot ovat vaihtelevia ja rata on teknisesti vaativa.

Lue lisää

Radan ylläpidosta vastaa Järvenpään Frisbeegolf Ry

Ajankohtaista

Radan tiedot

  • Osoite

    Skogsterintie 130
    04430 Järvenpää


  • Rata kartalla

  • Perustettu

    2017

  • Korit

    Prodigy

  • Väylien määrä

    18

  • Heittopaikat

    Tekonurmi

  • Pinnanmuodot

    Mäkinen, paljon korkeuseroja

  • Opasteet

    Prodigy-opasteet

  • Ratatyyppi

    Metsärata
    Hiekkakuopparata

  • Ylläpito

    Viikoittainen

  • Ratamestari

    Järvenpään Frisbeegolf Ry

  • Suunnittelija

    Prodigy Disc, JFG Ry

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

    Harjoituskori(t)

  • Talvipelattavuus

    Pelattavissa, talvikunnossapito

Väyläkuvaukset

Lemmenlaakson frisbeegolfrata

Ratakartta

Väylä 1: Lemmenlaakso #1

Pituus 84 metriä. Par 3

Väylä 2: Lemmenlaakso #2

Pituus 155 metriä. Par 4

Väylä 3: Lemmenlaakso #3

Pituus 141 metriä. Par 4

Väylä 4: Lemmenlaakso #4

Pituus 90 metriä. Par 3

Väylä 5: Lemmenlaakso #5

Pituus 69 metriä. Par 3

Väylä 6: Lemmenlaakso #6

Pituus 114 metriä. Par 3

Väylä 7: Lemmenlaakso #7

Pituus 69 metriä. Par 3

Väylä 8: Lemmenlaakso #8

Pituus 103 metriä. Par 3

Väylä 9: Lemmenlaakso #9

Pituus 78 metriä. Par 3

Väylä 10: Lemmenlaakso #10

Pituus 99 metriä. Par 3

Väylä 11: Lemmenlaakso #11

Pituus 88 metriä. Par 3

Väylä 12: Lemmenlaakso #12

Pituus 117 metriä. Par 3

Väylä 13: Lemmenlaakso #13

Pituus 78 metriä. Par 3

Väylä 14: Lemmenlaakso #14

Pituus 208 metriä. Par 4

Väylä 15: Lemmenlaakso #15

Pituus 168 metriä. Par 4

Väylä 16: Lemmenlaakso #16

Pituus 112 metriä. Par 3

Väylä 17: Lemmenlaakso #17

Pituus 145 metriä. Par 4

Väylä 18: Lemmenlaakso #18

Pituus 70 metriä. Par 3

22 arvostelua radalle “Lemmenlaakson frisbeegolfrata

    Haastava rata jota en voi suositella aloittelijoille. Kapeat metsäradat vaativat tarkkuutta, muuten menee maku jo toisella tai viimeistään kolmannella väylällä. Puitteet muuten hyvässä kunnossa, hyvät tiit ja korit. Hieno paikka noin muutenkin. Jonoa muodostuu kyllä liian helposti.

    Tänään ensikierros Lemmenlaaksossa. Muutaman ensimmäisen väylän jälkeen pelkäsin tulevaa. Pelko onneksi turhaa, rata on hienosti tehty, löytyy pilliä ja välillä saa heittää ihan kunnollakin. Yhdenkään mandon en kokenut tulevan peliin lainkaan, kenties ne ovat vain ohjaamassa suuntia, eikä niiden tarkoitus olekaan vaikuttaa peliin. Alle pariin pelaaminen ei ole kovin vaikeaa, vaikkei yli 100m kättä löydykään. Monipuolisesti sai heitellä, mikä ilahdutti suuresti! Roskasäiliöitäkin on riittämiin, joskin tästä huolimatta roskia on aika paljon tiialueilla, ja löysinpä auton penkin ja ovenkin pusikoista radan loppuväylillä.
    Ainoa miinuksen voisin antaa huonokuntoisista portaista, ilmeisesti vesi on huuhdellut pehmeän hiekan pois.
    5-/5 Täällä voisi käydä toistekin!

    Potentiaalia löytyisi hyvälle radalle tällä alueella. Luultavasti melko suuren käyttöasteen omaava rata, minkä huomaa siinä että väylien reitit ovat tallaantuneet(vai siistitty) tasaiseksi, mutta jos heitto on vähänkään hakusessa, niin väylien ulkopuolelta löytyy erittäin ankaria pusikoita, mistä ei pääse pois kuin makaamalla maassa. Pitkästä draivista ei palkita kovinkaan monella väylällä, vaan täällä vaaditaan heittotarkkuutta.

    Radalla on varmaan joskus ollu opastus kunnossa, mutta erittäin harvan korin luota löytyi enää ehjiä opasnuolia seuraavalle väylälle, käytössä kuluneet polut tosin auttoi ettei tarvinnut karttaa monesti kaivaa esille.

    Muutamia erinomaisia väyliäkin on mahtunut mukaan, mutta pääosin radasta jäi melko ruskea maku suuhun.

    Sateella/sateen jälkeen ei kannata rataa lähteä kiertämään. Mutaa, hiekkaa ja liukkaita kohtia useimmilla väylillä, eikä siirtymiin ole rakennettu portaita. Ratasuunnittelu ei myöskään miellyttänyt. Suurimmaksi osaksi lyhyitä n. 80m koiranjalkoja: pituudeltaan putteriheittoja mutta linjoiltaan vaatii draivereita. Varmaan mukava rata jos heittää draivereilla 80-100m. Koreille ei useimmiten näkyvyyttä tiipaikoilta, joten vaati paljon spottaamisjuoksentelua, ettei heitä edellistä ryhmää niskaan. Väylien ulkopuolelta perkaamatonta nuorta metsää, eli luonnollista outtia. Muutamia ihan ok väyliä. 2/5.

    Monipuolisuudessaan kiehtova ja samalla haastava rata. Aloittelijoille Lemmenlaakson kierros voi vielä olla liian vaikea.

    Parkkipaikalle mahtuu parikymmentä autoa. Rataopastekyltti on suuri ja selkeä. Väylien väliset siirtymät ovat sujuvasti kierrettävissä, väyläopasteita on tullut lisää. Portaita valmistui 2018 syksyllä väylien 7, 16 ja 17 rinteisiin. Tiit ovat suuret, korotettu jalustoille ja pääosin hyvässä kunnossa. Korit erinomaiset (siniset Prodigyt).

    Metsäväyliä pääosa ja avoimempia väyliä muutamia (1, 6, 15 ja 17). Kierros muutamine isompine rinteineen on tavallista fyysisempi kiertää. Alamäkiliidätyksiin avautuu laajempi näkymä väylillä 6, 14, ja 16.

    Useita hienoja väyliä, muutama spesiaalikin, kuten nro 3 suoraan alamäkeen ja ylämäkeen, 10 lähes 100 metrinen kapea suora korkeassa kuusikossa sekä 17 mäen alarinteeseen sweet spottiin yltämisen kautta jyrkästi 90 asetta ylämäkeen mäen päälle.

    Heittoturvallisuuden varmistaminen korostuu monissa kohdissa kierrosta, joko käymällä itse katsomassa väylän olevaan vapaa tai käyttämällä spotteria.

    Heittovalikoiman monipuolisuus helpottaa luovimista ohi osassa rataa vaanivista pikkukuusien ja mäntyjen mörreistä. Avausheiton karattua tavoiteltavinta lähestymisheitossa on usein jo pelkkä väylälle takaisin pääsyn varmistaminen, että tulisi vain yksi väyläbogi…

    Birdien saaminen on vaikeinta väylällä nro 2. Siinä jo pelkkä par-tulos on makea. Isoimmista käsistä voi olla etua lähinnä väylillä 14 ja 15. Eli keskipitkilläkin siivuilla voi saada kilpailukykyisen kierrostuloksen.

    Rata-arvosteluksi antaisin 4,5 / 5.

    Paljon erillaista, sopivan haastavaa ja mielenkiintoista väylää jotka antaa hienoja onnistumisen tunteita kun menevät nappiin. Epäonnistumiset sitten taas meinaavat kiekon etsimistä jostain sokean kulman takaa olevasta puustosta taikka kiipeämistä jyrkkää hiekka seinämää (esim väylä 16). Ei kuitenkaan mikään mahdottoman vaikea aloittelijallekkaan. Rappusia kaipaa vieläkin muutamaan kohtaan lisää. Opasteet ovat kunnossa.

    Ei ollut kyllä millään muotoa hyvä kokemus. Toki olimme sadekelillä, joten ne hiekkamontut ja mutavyörykohdat olivat jopa hengenvaarallisia (erityisesti 240m väylä 14, jonka kori oli mutamäen juuressa, molemmat kaaduttiin siinä muun muassa).

    Pari ihan komeaa heittopaikkaa, mutta muuten väylät risteää suht vaarallisesti parissa paikassa (17 / 6 ja 14 / 15).

    Väylä 14 on varmasti pitkäkätiselle ja tarkalle heittäjälle unelma, mutta puskaa, pöheikköä, puuta sekä korkeusvaihteluja riitti, eikä korille nähnyt, kun vasta puolivälin jälkeen. Rata nielaisi myös Hiidenhirveni lähes keskellä väylää..

    Positiivisia asioita: hyvät tiit, korit sekä poltettu autonraato 15-radan korin ylärinteessä (vierii varmaan jonkun päälle joku kaunis päivä).

    Hyvä rata jossa tarkkuus ja maltti on valttia.
    Pärjää normaaleilla frisbee heitoilla eikä tarvitse lähettää pään päältä mitään pallonheitto suorituksia.
    Ainut miinus joka jäi mieleen oli ohittaminen koska näköyhteys edellä meneviin oli poikki melkein koko ajan ja odottelua tiillä 5-10 min.(edessä 5hlö ryhmä)
    Par tulokseen pääsy jo on hyvä suoritus tältä radalta ellei ole kotiradasta kysymys.
    Kannattaa heittää ehdottomasti!

    Ei oma suosikkiratani, mutta paljon radassa on hyvää, ja maistuu jo muutaman käyntikerran jälkeen paremmalta. Osin myös parilla väylällä tehtyjen pikku harvennusten myötä. Haastava, monipuolinen, fyysinenkin rata, jossa kuitenkin on vielä hieman parantamisen varaa.

    + Haastava
    + Hyvät kartat, opasteet ja heittoalustat
    + Runsaasti roskakoreja ja penkkejä

    – Muiden väylien kanssa risteävät väylät ja siirtymät (nousu 7:lle ja lähekkäiset väylät 15 & 16)
    – Pitkät nousut ja laskut pehmeässä hiekassa
    – Erittäin niljakas ja vaarallinen korinalusrinne väylällä 14 !!! (huom.myös väylä 17:n nousu)

    Parannusehdotuksia:
    * Layoutiin pientä hiomista risteämäkohtiin, esim. suoja-aita tai erilaiset siirtymät
    * Portaikot pehmeisiin hietikoihin
    * Väylä 14:n kori alemmas rinteeseen tai rinteeseen haketta tms. estämään liukumiset

    Hyvä tiukka metsärata joka kostaa jokaisen erheen. Jos jotain pitäisi sanoa, niin Pysy Väylällä ! Muutamassa kohdassa jäimme kaipaamaan portaita koska niitä jyrkkiä hiekka mäkiä oli todella vaikeaa kavuta ylös.
    Kokonais fiilis radasta oli lähes loistava. Tulen heittämään uudemmankin kerran :).

    Erittäin hyvä tiukka metsärata, joka on kuitenkin tarpeeksi reilu. Muutama todella uniikki väylä jonka mallisia en ole ennen (esim. #3 ja #16). Rata vaatii tarkkuutta, kättä, sipulia ja heittovalikoimaa, joten se on erinomainen paikka kehittää omaa peliään. Suosittelen vahvasti!

    Karttalinkki opastaa suoraan parkkipaikalle ja opastaulu löytyy helposti, kierroksen aloittaminen helppoa. Väylät löytyvät hyvin kartan avulla ja polkuja seuraamalla. Siirtymät ovat sopivan mittaisia ja rata muodostaa siirtymineen järkevän kierrettävän kokonaisuuden. Tiimatot ovat kunnossa ja roska-astioita on sijoitettu järkevästi tiimattojen läheisyyteen – vielä kun pelaajat ym. osaisivat laittaa ne roskatkin oikeaan paikkaan – maasto oli jonkin verran sotkuinen.

    Väylät ovat monipuolisia ja haastavia, heittoja sai käyttää monipuolisesti. Kannattaa osata heittää myös pitkiä suoria siivuja, niillä pärjää metsäränneissä. Muutava väylä on sijoitettu turhan lähelle toisiaan. Esimerkiksi väylällä 6 tärähti kiekko väylältä 17 aivan jalkojen viereen väylän 6 korille.

    Tällä radalla korostuukin heittäjän vastuu ja väylät kannattaa varmistaa vapaiksi ennen heittoja. Radalla on paljon opasteita myös muille alueen käyttäjille frisbeegolfin pelaamisesta / kiekkojen varomisesta.

    Kokonaisuutena hyvä rata ja pienellä työllä (portaat) rata tulee olemaan suosittu. Kierroksen jälkeen jäi positiiviset fiilikset, tänne voi tulla toistekin heittämään. Vahva 4*/5.

    Hieno kokonaisuus.

    Hyvät korit, hyvät opasteet ja väyläkartat. Next tee -kylttejä löytyy. Roskiksia taisi olla joka tiillä, ja lisäksin penkkejäkin taisi olla joka tiillä. Tiit isot ja muuten hyvät, mutta jotenkin ohuen ja liukkaahkon tuntuista mattoa, varsinkin märkänä, yhden ukemin tein kun tukijalka luisti. Ei välttämättä sataprosenttisesti maton vika, mutta yllättävän liukas oli uudeksi matoksi.

    Paljon hienoja väyliä. Suunnilleen 2/3 väylistä on ahtaita tai todella ahtaita metsäväyliä, kolmasosa hiekkakuopassa ja reunoilla heitettäviä osin avoimempia väyliä. Varsinkin alkupään metsäväylät ovat todella tarkkoja, mörri on synkkää ja tiheää, mutta avoimemmankin metsän väylät ja hiekkakuopan väylät kannustavat pysymään väylällä, tiheää metsää on joka puolella. Väylät 2-5 ja 7-13 ovat mahtavia jos metsäväylistä pitää, tiukkoja ja haastavia, väylä 10 suorastaan sadistisen hieno/hirveä (99m täysin suoraa 3m tai alle leveää väylää). Hiekkamonttuväylillä pääsee useammalla väylällä puolestaan heittämään montun reunalta hienoja liidätyksiä, mutta niissäkin tarkkuus palkitsee, ei olla missään laskettelurinteessä, vaan montun pohjalla on myös metsää. Kokonaisuutena todella vaihtelevia väyliä, suoria, koukkua joka suuntaan, ylämäkialamäki jne..

    Huonona puolena sitten puolestaan muutama pimeä väylä. Kakkosväylä tekee 90 asteen käännöksen, ja metsän läpi ei korille näe. Omalla kierroksellani avausheiton jälkeen olin valmistautumassa kakkosheittoon, jolla piti feidata mutkan taakse, kun sieltä tuli vastaan 4 maastopyöräilijää. Kolmosväylällä olin korilla kun korin ohi ajoi taas maastopyöräilijä. 7:lla, 11:llä, 12:lla, 14:llä ja 17:llä ei näe myöskään tiiltä korille, ja varsinkin 14 on sellainen väylä, että tiiltä ei näe yhtään mihinkään muuallekaan. En tiedä mitä niille voisi tehdä, mutta paljon varovaisuutta ainakin vaaditaan. Muutamalla väylällä mennään myös lähekkäin toisen väylän kanssa, 14 ja 15 näyttävät kartalla olevan kaukana toisistaan, mutta RHBH -heittelijöiden kiekkoja haettiin kyllä samoilta alueilta molemmilla väylillä. 15 -väylä menee sen verran lähelle 16 väylää, että 16:n munittu avaus on ihan 15:n linjalla. Ja vielä lisäksi väylän 6 käytetty siirtymäpolku väylälle 7 menee suoraan väylän 18 tiin edestä, kartassa kierrettäisiin takaa, mutta itse seurasin isointa ”polkua”, ja eteen tultiin. Eli muutamassa kohdassa vaaditaan vielä paljon tarkkaavaisuutta pelaajilta.

    Ratahan on aika tuore, paljon on vielä tehtävää, vaikka nyt jo on paremmat puitteet kuin monella valmiilla radalla. Portaita hiekkakuopan reunojen siirtymille on kuulemma tulossa, niillä saadaan varmaan hoidettua myös tuo 6-7 siirtymä kulkemaan oikeaa linjaa, ja muutenkin homma mielekkäämmäksi. Mutta näistäkin puutteista huolimatta ehdottomasti käymisen arvoinen rata, ellei vihaa puita niin syvästi, että jo vaikkapa Tali aiheuttaa ihottumaa.

Vastaa