2020 pystytetty rata on toteutettu suoraan harrastajilta harrastajille omakustanteisena projektina. Radan kehitystyön ja ylläpidon mahdollistava 6€:n päivämaksu suoritetaan MobilePayn kautta numeroon 86959
Ajankohtaista
Ei blogipostauksia.
Radan tiedot
Osoite
Neulakankaatie 64
41940 Jyväskylä
Perustettu
2020
Korit
Latitude64
Väylien määrä
18
Heittopaikat
Tekonurmi
Pinnanmuodot
Kumpuileva, jonkin verran korkeuseroja
Opasteet
Itsetehdyt opasteet
Ratatyyppi
Hiekkakuopparata
Ylläpito
Viikoittainen
Ratamestari
Esa Salonen, Johannes Naukkarinen, Sakari Lehto, Joonas Pellinen
Suunnittelija
Esa Salonen, Johannes Naukkarinen, Sakari Lehto, Joonas Pellinen
Yhden kierroksen pelaamisen perusteella jäi mieleen opasteiden vähyys ja hieman risteävät väylät. Väylä 10 aiheutti itselle hieman ihmetystä, siinä kun ei ollut alkupäässä oikeen mitään mihin heittää. Muuten ihan ok rata, ei mikään über mahtava. Ei tänne joka viikko lähde, mutta saatan käydä uudestaan jos oon lähettyvillä. 3,5/5
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva ”Vesalan monttu” -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020.
Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia.
Mutta voih… ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa… kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta… kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää.
Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 – 3 ja 12 – 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 – 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti… opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle…
Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie…
Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta…
Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin.
Aiempien kommenttien, ratakartan ja radan maksullisuuden perusteella odotin Vesalan montulta huomattavasti enemmän. ”Ihan hyvä” hiekkamonttu-/metsärata, joka ei kuitenkaan suoranaisesti tarjoa mitään niin ihmeellistä, että tästä kannattaisi uudestaan maksaa. Radassa on melko paljon samaa fiilistä kuin esim. Hiiskassa.
Väylät selkeitä ja monipuolisia. Useimmat väylät vaatii tarkkoja ja pitkähköjä heittoja. Väylältä sivuun joutuminen ei yleensä ole katastrofi.
Radan maasto on miellyttävä. Tämän pelaa vaikka hieman kosteammallakin kelillä. Sopivasti korkeuseroja, mutta niitä olisi voinut hyödyntää enemmänkin.. Muutama pidempi siirtymä. Siirtymäopasteet hieman epäselvät.
Radalla on 5€:n ratamaksu. Toivottavasti tästä ratojen maksullisuudesta ei tule pysyvää trendiä (vaikka tosin Jyväskylän alueella näin tuntuu jo valitettavasti tapahtuneen). Mielestäni maksullisen radan tulee tarjota jotain ”erityistä” ja olla aina vähintään kohtuullisessa pelikunnossa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Kaatis ja Sibbe.
Vesalan monttu on yksi tuhannesta toistaan toistavasta suomalaisesta metsäradasta, joka ei tarjoa mitään omalaatuista tai ihmeellistä. Väylillä oli risukasoja siellä täällä ja siirtymäreitit pieniä kinttupolkuja. Opasteet saisivat olla selkeämmät. Väylältä 8 puuttuu drop zone (sääntöuudistukset 2020).
Rata-alueessa on kuitenkin potentiaalia, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten rata kehittyy tulevaisuudessa!
Mukavan haasteellinen rata. Tiit ja väyläkuvaukset hyvät. Opasteet seuraaville väylille välillä hankalasti havaittavissa. Ei aina tajunnut etsiä oikeasta pikkuisesta puusta pikkuista nuolta. Näytti rataa kiertäessä muutamalla muullakin pelaajalla olevan samaa ongelmaa, kun väärillä väylillä harhailivat. Mutta tästä huolimatta miellyttäviä väyliä ja 5€ maksun maksoi mielellään tuosta kokonaisuudesta 🙂
Harrastelijapelaajan näkökulmasta Vesalan monttu tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään kunnolla. Onnistuminen palkitaan parhaimmillaan pirkkoputtipaikalla, mutta epäonnistuminenkaan ei ole katastrofi kun kiekot löytyy helposti. Tykkäsin kun sai heittää täysillä, väylät on vaihtelevia ja radan suunnittelu on erittäin onnistunut. Outit ja harvat mandot oli järkevästi asetettu.
Erittäin hyvä rata. Hiekkakuoppamaasto on hiekkakuoppamaastoa, mutta tästä 18-väyläisestä radasta on saatu mainio kokonaisuus. Monipuolista väylää, sopivasti käytetty outtitikkuja väylien haastavoittamiseksi ja korkeuseroja myös on hyödynnetty loistavasti. Ihan ei viittä tähteä pysty antamaan, mutta helposti kyllä neljä.
Heittopaikat, korit ja opasteet priimaa. Alue siisti ja metsäväylätkin kunnossa. Kaksi väylää hieman pilasivat kokonaisuutta; nelonen (?) oli jotenkin rataan sopimaton väylä ja ryteikköinen vielä sekä banaaniväylää edellinen ”väylätön väylä” par 4. Se kaipaisi muutosta, ehkä muutama puu pois jotta olisi selkeä väylä mitä hakea ja ehkä tiitä hieman taaksepäin. Nyt melko lyhyt par 4, mutta liian sokkona avaamista jos haluaa pitkää yrittää.
NEXT TEE -kyltit on uusittu, joten nyt löytyy huomattavasti paremmin väylältä toiselle !
Reittiopasteet olivat erittäin huonot ja motivaatio meinasi loppua kun seuraavaa väylää ei meinannut löytyä.
Yhden kierroksen pelaamisen perusteella jäi mieleen opasteiden vähyys ja hieman risteävät väylät. Väylä 10 aiheutti itselle hieman ihmetystä, siinä kun ei ollut alkupäässä oikeen mitään mihin heittää. Muuten ihan ok rata, ei mikään über mahtava. Ei tänne joka viikko lähde, mutta saatan käydä uudestaan jos oon lähettyvillä. 3,5/5
Jyväskylän kaupungissa Vesalan leirikeskuksen mailla sijaitseva ”Vesalan monttu” -niminen frisbeegolfrata. Pituutta radalla 18-väylää (2285m) ja AA1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 6500m. Rata pelattu 4.10.2020.
Vaikkei rata sisältänytkään ihan mahdottomia korkeuseroja, niin siltikin radan kiertäminen kävi reippaasta kuntoilusta, sillä väylät olivat pitkiä ja muutamat pitkät siirtymät pitivät myös osaltaan huolen, että aikaa radalla saa kulumaan. Väylät olivat haastavia eikä pelaaja todellakaan pääse Vesalan montussa helpolla. Hiekkakuopilla enemmän avoimempaa tilaa heittää, metsäväylillä tarjolla perinteista puuränniä ylä- ja alamäkihöysteillä. Heittolinjat pääosin kohtuullisen selkeät. Mielenkiintoisin väylä ehdottomasti nro 15 mikä on ehdottomasti kaikkein kapein puuränni ja aika veikeän vaikea heittää, vaikka pituutta vaivaiset 51 metriä.
Rakenteet pääosin hyvässä kunnossa, kuten ihan vastikään avatulta radalta voikin odottaa. Löytyi infokartta, heittopaikat riittävän isot ja jokaisella putsaukseen katuharja, heittopaikkaopasteet ja korit ( kisa + treeni ) hyvässä kunnossa. Löytyi myös taukopenkkejä ja roskiksia.
Mutta voih… ei sittenkään. Ympäristö on erittäin hyvä ja miellyttävä frisbeegolfradalle, mutta rata on vasta raakile, jonka toivoo olennaisesti tuosta kehittyvän eteenpäin. Suurin asia oli useamman väylä heittolinjojen arpominen mistä ei tahtonut se elävä Erkkikään oikein ottaa selvää. Ykkösellä jo pusikkoa… kovakätinen heittää tietenkin yli, nou problem, mutta… kakkosella ja neljällätoista myös puita tiellä. Kaikkien heittolinja arpomisten äiti ja isoäiti oli kuitenkin väylä nro 9, josta ei pitkän pähkäilyn jälkeenkään oikein hahmottanut, jotta mistä olisi pitänyt heittää. Lopulta oletettu heittoväylä oli niin tavattoman kapea, että melkoista lottoamista oli siihen rakoseen osuminen. Reilua harvennusta kaipaisi puut ja pensaat vähintään edellä mainituilla väylillä, kenties hieman muuallakin avoimuutta voisi ottaa peliin lisää.
Next tee -kyltit kulahtaneet lyhyessä ajassa ja pikkiriikkisiä muoviläpysköitä puissa melkein huomaamattomasti. Tosin oranssiraitaiset tolpat korjasivat hieman tilannetta, samoin Latituden koreihin laitetut teipit osoittamaan seuraavan korin suuntaa, mikä hyvä idea. Siltikin siirtymät 2 – 3 ja 12 – 13 olivat aika arvailua, jotta mihinkä sitä pitikään mennä. Siirtymät kummalliset, muutama pidempi kuten 17 – 18. Eniten kummallinen oli kuitenkin ratkaisu infokartalta ja p-paikalta 1-väylälle, joka oli oikeasti pitkä kävelytaival. Ei sinällään haittaa, sillä tykkään kuntoilusta kierroksen aikana, mutta silti… opasteita kaipaisi tuolle siirtymälle akuutisti, nyt ei ollut minkäänlaista. En tiedä sitten, jotta onko maankäytön kannalta ongelma, että olisi aloittanut radan heti parkkipaikalta ja pari väylää jo nykyisen siirtymätaipaleen varrelle…
Turvallisuuspuutteista vakavin ja lähes ainoa oli väylien 12 ja 17 risteäminen keskenään. Tämä on ihan käsittämätön ratkaisu alueella missä on hehtaarikaupalla tilaa linjata väyliä miten huvittaa. Vaikka itsekin tiesin, jotta linjat risteävät, niin silti meinasi käydä moka ja melkein tuli heitettyä nro 17 avausheitto, kun nro 12 porukka valmistautui samaan toimenpiteeseen. Pahoittelin luonnollisesti tilannetta nro 12 heittäjille. 12-väylän par lukema myös huvitti. Pro-pelaajat toki vetävät heiton puiden yli tai kapeasta aukosta, mutta kyllä aika optimistinen tuo par3 on. Lisäksi Vesalan monttu kaipaisi aikaisempien teiden risteyksiin opasteita perille asti. Vaikka navipisteet on olemassa, niin silti aivan liian usein nämä ennakoivat tienvarsiopasteet joko kokonaan unohdetaan tai niistä tingitään rahasyistä, miten lie…
Radan pelaaminen maksaa 5e/kerta/hlö ja sen maksaa mielellään hyvästä radasta. Nyt maksun kanssa oli vähän niin ja näin. En koe maksaneeni turhasta, mutta…
Todella ison iso sääli. Rata on tosiaan hyvä aihio, jota pitäisi vain työstää eteenpäin, niin siitä saisi oikein mainion pitkän radan. Kuten aiemmatkin ovat jo todenneet, niin metsäosuudet olivat sitä samaa ränniä missä muuallakin, ei mitään erikoista sillä rintamalla. Väylien raivauksia, opasteiden kunnostamista ja turvallisuuspuutteiden korjaamista vaati Vesalan monttu. Joskus kasvojenkohotuksen jälkeen voisi pelata uudestaankin. Joka tapauksessa Vesalan Ysi pitää tsekata sitte myöhemmin.
3/5
Aiempien kommenttien, ratakartan ja radan maksullisuuden perusteella odotin Vesalan montulta huomattavasti enemmän. ”Ihan hyvä” hiekkamonttu-/metsärata, joka ei kuitenkaan suoranaisesti tarjoa mitään niin ihmeellistä, että tästä kannattaisi uudestaan maksaa. Radassa on melko paljon samaa fiilistä kuin esim. Hiiskassa.
Väylät selkeitä ja monipuolisia. Useimmat väylät vaatii tarkkoja ja pitkähköjä heittoja. Väylältä sivuun joutuminen ei yleensä ole katastrofi.
Radan maasto on miellyttävä. Tämän pelaa vaikka hieman kosteammallakin kelillä. Sopivasti korkeuseroja, mutta niitä olisi voinut hyödyntää enemmänkin.. Muutama pidempi siirtymä. Siirtymäopasteet hieman epäselvät.
Radalla on 5€:n ratamaksu. Toivottavasti tästä ratojen maksullisuudesta ei tule pysyvää trendiä (vaikka tosin Jyväskylän alueella näin tuntuu jo valitettavasti tapahtuneen). Mielestäni maksullisen radan tulee tarjota jotain ”erityistä” ja olla aina vähintään kohtuullisessa pelikunnossa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Kaatis ja Sibbe.
Vesalan monttu on yksi tuhannesta toistaan toistavasta suomalaisesta metsäradasta, joka ei tarjoa mitään omalaatuista tai ihmeellistä. Väylillä oli risukasoja siellä täällä ja siirtymäreitit pieniä kinttupolkuja. Opasteet saisivat olla selkeämmät. Väylältä 8 puuttuu drop zone (sääntöuudistukset 2020).
Rata-alueessa on kuitenkin potentiaalia, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten rata kehittyy tulevaisuudessa!
Talkoisiin voi osallistua kantamaan niitä risuja pois niin ei tarvi valittaa.
Mukavan haasteellinen rata. Tiit ja väyläkuvaukset hyvät. Opasteet seuraaville väylille välillä hankalasti havaittavissa. Ei aina tajunnut etsiä oikeasta pikkuisesta puusta pikkuista nuolta. Näytti rataa kiertäessä muutamalla muullakin pelaajalla olevan samaa ongelmaa, kun väärillä väylillä harhailivat. Mutta tästä huolimatta miellyttäviä väyliä ja 5€ maksun maksoi mielellään tuosta kokonaisuudesta 🙂
Harrastelijapelaajan näkökulmasta Vesalan monttu tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään kunnolla. Onnistuminen palkitaan parhaimmillaan pirkkoputtipaikalla, mutta epäonnistuminenkaan ei ole katastrofi kun kiekot löytyy helposti. Tykkäsin kun sai heittää täysillä, väylät on vaihtelevia ja radan suunnittelu on erittäin onnistunut. Outit ja harvat mandot oli järkevästi asetettu.
Erittäin hyvä rata. Hiekkakuoppamaasto on hiekkakuoppamaastoa, mutta tästä 18-väyläisestä radasta on saatu mainio kokonaisuus. Monipuolista väylää, sopivasti käytetty outtitikkuja väylien haastavoittamiseksi ja korkeuseroja myös on hyödynnetty loistavasti. Ihan ei viittä tähteä pysty antamaan, mutta helposti kyllä neljä.
Heittopaikat, korit ja opasteet priimaa. Alue siisti ja metsäväylätkin kunnossa. Kaksi väylää hieman pilasivat kokonaisuutta; nelonen (?) oli jotenkin rataan sopimaton väylä ja ryteikköinen vielä sekä banaaniväylää edellinen ”väylätön väylä” par 4. Se kaipaisi muutosta, ehkä muutama puu pois jotta olisi selkeä väylä mitä hakea ja ehkä tiitä hieman taaksepäin. Nyt melko lyhyt par 4, mutta liian sokkona avaamista jos haluaa pitkää yrittää.
Toivottavasti rata pysyy!