"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Hattula DiscGolfPark

Radan kuvaus

Pelattavissa talvella, ei talvikunnossapitoa

Hattulaan toukokuussa 2010 avattu DiscGolfPark sijaitsee aivan valtatie 3:n vieressä Parolanharjun kupeessa. Hattula DiscGolfpark on kilpa- ja harrastajatason 18-väyläinen frisbeegolfrata.

Lue lisää

Radan yleisluonne on jylhä hiekkakuopparata, minkä väylät ovat keskipituudeltaan lähes satametrisiä. Alkupään väylät ovat hieman lyhyempiä ja radan loppu on haastava ihan kilpapelaajalle.

Radalla on oma parkkipaikka, mistä löytyy myös radan opastaulu (Innova InfoBoard). Heittopaikat ovat tekonurmea (Innova Teepad) ja maalikorit kilpatason Innova DisCatchereitä.

Rata on maksuton ja avoinna kaikille. Radan ylläpidosta vastaa Hattulan kunta.

Radan tiedot

  • Osoite

    Lehijärvenrantatie
    13700 Hattula


  • Rata kartalla

  • Perustettu

    2010

  • Korit

    DiscGolfPark-maalikori

  • Väylien määrä

    18

  • Heittopaikat

    TeePad

  • Pinnanmuodot

    Mäkinen, paljon korkeuseroja

  • Opasteet

    TeeSign

  • Ratatyyppi

    Hiekkakuopparata

  • Ylläpito

    Satunnainen

  • Ratamestari

  • Suunnittelija

    Jussi Meresmaa

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

  • Talvipelattavuus

    Pelattavissa, ei talvikunnossapitoa

Väyläkuvaukset

Hattula DiscGolfPark

Ratakartta

Väylä

Pituus metriä. Par

Väylä 1: Hattula DGP #1

Pituus 70 metriä. Par 3

Avausväylä pelataan reippaaseen ylämäkeen. Pieni metsikkö reunustaa väylän vasenta puolta. Onnistunut heitto löytää tiensä joko suoraan kuusiportista griinille tai kiertää puut oikealta. Griini pieni ja puiden ympäröimä.

Väylä 2: Hattula DGP #2

Pituus 86 metriä. Par 3

Kummulta pelattava alamäkiväylä. Suora heitto, joka "osuu" käytävään löytää tiensä griinille. Vasemmalla ja osin oikealla tiheää puustoa.

Väylä 3: Hattula DGP #3

Pituus 64 metriä. Par 3

Pieni, nätti oikeankäden unhyzer. Kori sijaitsee reilusti oikealla ja ei näy heittopaikalle. Korin vieressä muutama mänty tekee puttaamisesta haastavampaa.

Väylä 4: Hattula DGP #4

Pituus 92 metriä. Par 3

Väylä 5: Hattula DGP #5

Pituus 118 metriä. Par 3

Pitkä par 3, joka pelataan aluksi (noin 70 metriä) avoimena ja sen jälkeen taipuu oikealle käytävään. Kori ja griini sijaitsevat tämän käytävän päässä. Oikeanpuoleinen metsikkö kannattaa välttää. Vasemmalla mäntyrivin takana on OB (aita).

Väylä 6: Hattula DGP #6

Pituus 84 metriä. Par 3

Suora ja kaunis par 3. Pelataan nurmialueella, joka kapenee kohti griiniä. Huomioi oikeanpuolen kulkuväylä.

Väylä 7: Hattula DGP #7

Pituus 70 metriä. Par 3

Väylä 8: Hattula DGP #8

Pituus 168 metriä. Par 4

Väylä 9: Hattula DGP #9

Pituus 169 metriä. Par 4

Väylä 10: Hattula DGP #10

Pituus 133 metriä. Par 3

Väylä 11: Hattula DGP #11

Pituus 91 metriä. Par 3

Väylä 12: Hattula DGP #12

Pituus 103 metriä. Par 3

Väylä 13: Hattula DGP #13

Pituus 72 metriä. Par 3

Mielenkiintoinen ylämäkiväylä. Jyrkkä oikeankäden anhyzer. Varo väylän vasenta puolta, sillä sitä reunustavien puiden jälkeen rinne viettää jyrkästi alas. Haastava saada kahdella.

Väylä 14: Hattula DGP #14

Pituus 116 metriä. Par 3

Pitkä par 3, joka pelataan harjua alaspäin. Kori sijaitsee pienessä rinteessä mäntyjen ympäröimänä. Käytettävä spotteria ja varottaja suorakuopan alhaalla liikkuvia.

Väylä 15: Hattula DGP #15

Pituus 173 metriä. Par 4

Vanhan 12-väyläisen radan ainoa par 4. Avaus suoritetaan kodalta alas monttuun. Pisimmät avaukset päätyvät rinteen alkuun, mistä matkaa korille 40 metriä jyrkkään ylämäkeen. Epäonnistuneet avaukset löytyvät väylän vasemmalta puolen, missä tiheää männikköä. Tuulelle altis väylä. Kori sijaitsee rinteen yläpäässä pienten mäntyjen vartioimana.

Väylä 16: Hattula DGP #16

Pituus 68 metriä. Par 3

Harjun päällä pelattava suora ja lyhyt väylä. Oikea puoli paha, mikäli heitto ajautuu puurivin ohi alas harjua.

Väylä 17: Hattula DGP #17

Pituus 110 metriä. Par 3

Avoin alamäkeen heitettävä väylä. Kori sijoitettu vastarinteeseen. Huomio muut montussa liikkujat.

Väylä 18: Hattula DGP #18

Pituus 122 metriä. Par 3

Päätösväylä pelataan jälleen kodalta montun yli vastarinteeseen. Todella haastava par 3, missä erinomaisella avauksella mahdollisuus kakkoseen. Suurin osa avauksista päätyy joko oikealla tai vasemmalle metsään. Griini vastarinteen päässä pienellä tasanteella.

16 arvostelua radalle “Hattula DiscGolfPark

    Kokonaisuudessaan hyvä monipuolinen rata upeassa miljöössä, välillä ärsyttävää edestakaisin poukkoilua sekä ajoittain huonot opasteet seuraavalle väylälle. Muutamassa korissa oli selkeä suuntamerkki seuraavalle väylälle. Opastukset kun saa selkeäksi ja kuntoon, niin rata olisi ihan priima.

    Mukava rata, josta ei jäänyt juuri mitään pahaa sanottavaa. Väyläopasteet olivat hyvät, mutta joltain koreilta lähti hämääviä polkuja, joita pitkin niitä sokeasti seuraten päätyi vääriin paikkoihin. Puolet radoista asettuvat hiekkamontun ympärille tarjoten mukavia korkeuseroja ja radan pidemmillä väylillä on hyvin tilaa vähän kokemattomallekin. Heittopaikat olivat hieman pieniä ja kuluneita, mutta muuten oiva rata!

    Mukava rata 3.8/5.
    + Vaihteleva, korkeuseroja, liidätystä ja lyhyempää molemmille puolille. Tulen uudestaankin.

    – Pari sokko väylää, seuraavat heittopaikat olis voinu paremmin olla merkittynä.

    05/2020

    Melko mukava kierros. Toki väylien epälooginen järjestys ja sinne tänne poukkoilu hieman ärsytti, mutta onneksi opastepuoli on tuolla kunnossa. Pelasimme ehkä kesän kuumimpana päivänä ja täytyy sanoa, että osa väylistä muistutti hornankattilaa. Onneksi heittoalueiden välissä on varjoisa tunneli, jossa sai hetken olla suojassa auringon tappavalta säteilyltä.

    Arvostelu 14.7.2019 yksin pelatun kierroksen perusteella. Gmaps löysi perille moitteetta. Rata alkaa ja loppuu näyttävästä hiekkamontusta, keskivaiheen väylät sijoittuvat enemmän metsäisiin maisemiin. Heti toiselta väylältä käy ilmi, että rataa ei voi turvallisesti heittää ilman spotteria. Harvoin on tullut heitettyä näin paljon väyliä missä koria ei tiiltä näe. Varsinkin loppupään liidätysväylät tuntuivat todella vaarallisilta heittää, koska radan ympäristössä liikkui mm. lapsia maastopyörillä hyvinkin vauhdikkaasti. Spottereita kehoitetaan esimerkillisesti käyttämään tiipaikoilla ja näin toteutettuna ratakokemus varmasti saadaankin turvalliseksi ja miellyttäväksi, mutta yksin pelattuna (ja miten isommat porukat näyttivät liidätysväylät pelaavan, ilman kunnon spottaamista) kokemus oli aika nihkeä. Pientä miinusta myös lyhyehköistä matoista, pitkillä väylillä toivoisi pidempää vauhdinottoalustaa. Ehkä tän pointin osalta olin vähän spoilaantunut Äijänpellosta suoraan tulleena, missä matot oli kokoluokkaa valtava.

    Hieno 18-väylänen. Monta melko näyttävää väylää, kuten heti ykkösväylä, mukavia liidätyksiä ja paljon korkeuseroja. Kaiken kaikkiaan sopivasti vaihtelua väylissä eikä joukossa tuntunut olevan kovinkaan montaa heikompaa väylää, ehkä kolmosväylä oli vähän keskinkertainen. Paikoittain pitkiä siirtymiä (12-13) mutta kokonaisuutena erittäin hieno rata. Vaikeustasoltaan ehkä jotain keskiluokkaa, ei liian vaikea mutta kuitenkin antaa haastetta riittämiin. Suosittelen käymään vaikka vähän kauempaakin.

    Laadukas rata, on sopivan haasteellinen. Alussa vähän lyhyempiä väyliä, mutta ”takaväylillä” saa liidättää huolella. Spotterin käyttäminen parilla pidemmällä väylällä suositeltavaa, samoin kun palataan takaisin hiekkamontulle. Tällä radalla viihtyy helposti useammankin kierroksen.

    Hyvä rata, selkeät opasteet. Jos haluaa pelata vain väylät 7-12 niin pystyy ajamaan onneksi pururadan omalle parkkipaikalle menemällä vain Haljamintien loppuun. Ja jos haluaa ajaa kentän varsinaiselle parkkipaikalle soramontulle suosittelen todella lämpimästi ajamaan ihalemmentien kautta. Tie todella paljon paremmassa kunnossa ja mahtuu helposti ajamaan ohi vastaan tulevasta autosta.

    Tulipa tutustuttua uusittuun Hattulan rataan. Ei uudet väylät ainakaan mahtavaa rataa heikennä. Toki aluskasvillisuus ei ole tällä hetkellä ongelma, mutta sen verran laajaa näytti eroosio olevan, että tuskin aluskasvillisuus kovin leviää. Kunhan vain rataa käytetään, itsekin tuli sen verran käytyä eri puolilla pusikossa. Ainoa ”miinus” minkä voi keksiä on se, että ”puhdas” sorakuopparata on nyt kaksijakoinen sorakuoppa ja kangasmaaston välillä mutta kyllä kokonaisuus on alueen ehdottomasti parhaita.

    Haastava ja monipuolinen rata joka suosii erityisesti pitkälle heittäviä. Ei ehkä aloittelijoiden ihanne sillä pusikkoa ja mätästä minne kiekon hukata löytyy runsaasti jos heittää väylästä ohi. Selkeät opasteet tekevät kuitenkin tästä radasta myös ensimmäistä kertaa pelaavalle mahtavan kokemuksen.

    Uudet väylät tuovat aika massiivisesti contenttia jo valmiiksi loistavaan hattulan rataan. Kiistattomasti hämeenlinnan seudun paras setti. Ja kyllä, rata tosiaan sijaitsee sen mökkitien päässä. Älä menetä toivoasi ekan kilsan jälkeen.

    Kannattaisi ehkä vähän muokata tuota ratakartassa olevaa Haljamin lenkin kuvausta, ettei kukaan vähän vähemmän pelannut vain ota neuvoa tosissaan. Oli meinaan mukava pelikokemus aika kaukana, kun kuudella uudella väylällä meni kauemmin kuin 12:lla vanhalla. Haastavia ja hienoja väyliä, mutta sinä ratakarttaa lukeva aloittelija, ÄLÄ LÄHRE SINNE! 😀

Vastaa