Aktiivisen aloittelijan manifesti

3.7.2013 14:58

Blogi on pitänyt pitkään hiljaiseloa, kaksi kesäkuukautta takana ja ei yhtään postausta, ja onkin tullut vaihe jossa blogin tulevaisuutta on pakko arvioida uudelleen. Nyt näyttää ikävästi siltä että aktiivinen blogikirjoittaja on nettipostailun saralla deaktivoitunut ja aloittelijan läppäribägi kutakuinkin lopullisesti karissut harteilta. Siinä mielessä siis blogin otsikko on saavuttanut päätepisteensä. Aloittelijaksi en voi itseäni enää mitenkään kutsua. En kuitenkaan halunnut vain haihtua taustaan vähin äänin, vaan jättää jonkinlaisen viimeisen merkkipaalun tällekin saitille, ja tarjota soihtua seuraavalle. Siksi tämä artikkeli. Olkaa hyvät, viimeisen kerran: aktiivisen aloittelijan manifesti.


Joskus joutuu heittämään upsillakin. Kuva: Teemu Alander

Aktivoidu!

Tekniikka- ja välinevinkkieni ja omien ahaa-elämysten lukeminen on toivottavasti ollut mielenkiintoista, mutta en usko että kovin moni on suuria harppauksia omasas pelissään saanut pelkästään näillä ohjeilla, korkeintaan ohjautunut oikeaan suuntaan etsimään lisätietoa. Sen sijaan tärkein perintö jonka haluan jättää jaettavaksi tätä blogia kuopattaessa on rohkaiseminen aktiivisuuteen lajin parissa: mitä tahansa teetkin, jos pidät fribasta – osallistu. Osallistu viikkokisoihin, osallistu keskusteluihin, osallistu epävirallisen kaveriporukan heittelyyn, osallistu nettikirjoitteluun. Osallistu talkoisiin! Osallistu seuran toimintaan!

Etenkin nämä 2 viimeistä kohtaa ovat elintärkeät. Mitä enemmän seurassa on jäseniä jotka osallistuvat seuran toimintaan (eli muutenkin kuin olemana nimenä listalla), sitä helpompaa seuran toiminnan toteuttaminen on, sitä enemmän asioita tapahtuu ja sitä vähemmän yksittäinen osallistuja kuormittuu. Seura on jäseniään varten mutta myös jäsenet ovat seuraansa varten. Vanha klisee pitää paikkansa edelleen: Älä kysy mitä seurasi voi tehdä sinun eteesi, vaan mitä voisit tehdä seurasi eteen.

Frisbeegolf on nyt jo muutamia vuosia ollut ”Suomen nopeiten kasvava urheilulaji”, vain kymmentuhatluvut harrastajamäärien arvioissa ovat muuttuneet. On hienoa että lajin pariin tulee jatkuvalla syötöllä uusia harrastajia. Kuitenkin, jos suurin osa harrastajista ovat ”vain” ratojen kuluttajia, ei laji koskaan kasva yhtä suureksi kuin toiveissamme. Pakko ei ole kenenkään tehdä mitään, ja syyllistäminenkään ei ole se mukavin keino, mutta kieltämättä joskus kun tapaa kanssaharrastajan joka purnaa radan ylläpidosta, tulee toisinaan mieleen että ”niin ajatettelitko itse tehdä asialle jotain?” Tietenkään uppo-oudolla radalla jossa ei ole mitään seuratoimintaa voi olla yksittäisen harrastajan vaihtoehdot vähän vähissä, mutta jos radalla on seura ja näkee heidän tiedotusta talkoista, niin joko menee mukaan tai sitten lopettaa ylläpidosta valittamisen jatkossa.

Osallistumista ei kannata pelätä. Pienistä puroista kasvaa iso joki, ja kaikki vie asiaa eteenpäin. Ei siis kannata nähdä asiaa liian mustavalkoisena, että ”en ehdi tai jaksa tehdä tuntikaupalla hommia joka viikko seuran eteen, ei siis kannata osallistua ollenkaan”. Kaikki on tärkeää. Aina joukosta nousee niitä ketkä haluaa tehdä vähän enemmän. Jos tunnet sisälläsi palon ja tiedät olevasi todellinen frisbeegolfaddikti, niin ota rohkeasti askel ja osallistu toimintaan. Jos luet frisbeegolf-foorumia 30x päivässä, mieti voisitko kanavoida tuon innostuksen myös muotoon joka hyödyttää paikallista seuraasi ja radan ylläpitoa siellä, ja tuo täten iloa muillekin harrastajille. Omien kokemuksieni perusteella, takaan että jokainen hetki jonka näet vaivaa, maksetaan moninkertaisesti takaisin ainutlaatuisina yhdessä olemisen kokemuksina. (ks. vaikkapa allaolevaa kuvaa. Avery Jenkins Deep in the Game-klinikan järjestelyistä oli jonkinverran ylimääräistä vaivaa, mutta kyllä oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtuma!)


Äkäsellä ilmeellä pitää heittää, ei se kiekko muuten usko. Kuva: Hannu Vuorinen

Näytä mallia!

Harvojen ratojen puhtaanapitoa hoidetaan pelkästään pienen ”eliitin” voimin. Nämä asiat koskettavat kaikkia. Mutta eihän teitä tarvi siitä muistuttaa. Varmaan kukaan meistä jotka on niin kiinnostuneita lajista että lukee tätäkin tekstiä, ei roskaa itse. Entäpä jos voisit tehdä pykälän enemmän siinäkin suhteessa? Jos näet jonkun toisen heittämän roskan radalla, mieti miksi et voisi poimia sitä, etenkin jos tiedät että 2 väylän päässä on roskis. Tai voisitko pitää muovipussia bägin sivutaskussa tätä varten? Jos mielessäsi häilähtää ajatus ”miksi (aina) minä” niin voit miettiä minkälainen kaatopaikka rata olisi jos kaikki ajattelisivat niin. Sen lisäksi, jos poimit roskan muiden nähden, saattaa heille myös hyvinkin jäädä positiivinen kuva tästä ja se kannustaa mahdollisesti itsekin toimimaan samoin jatkossa. Karman pyörä pyörii frisbeegolfradallakin.

Entäpä etiketti? Sekin on kaikkien yhteinen asia. Jos näet että etikettiä rikotaan vaarallisella tavalla, on siitä hyvä huomauttaa. Mieti kuitenkin miten asian muotoilet, eli äkäisesti huutaminen ei aina ole paras tapa. Joskus tarjoutuu tilaisuuksia ihan pyytämällä opastaa lajia aloittelevia. Eli jos sinulta kysytään, niin silloin etenkin on erittäin suositeltavaa selittää asia ystävällisesti. Muistat varmaan itsekin kun olit vasta hakenut ekat kiekot Honkkarista ja menit radalle pallo hukassa. Minkälaista asennetta silloin halusit vastaanottaa muilta harrastajilta? Tähänkin löytyy ikivanha ohjenuora: kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan.


Midarifore pelastaa. Kuva: Teemu Alander

Luo henkeä!

Frisbeegolf on erittäinen sosiaalinen laji perusluonteeltaan. Älä siis mökötä radalla yksin. Ota yhteyttä muihin pelaajiin, kehu hienoja heittoja ja juttele niitä näitä. Voit päästää muita edelle jos olet hitaampi tai kysyä pääsetkö ohi jos olet nopeampi. Siinä yhteydessä on helppo jutella myös muuta mukavaa. Älä siis pelaa tuppisuuna ja oleta että kaikki tietävät aikomuksesi telepaattisesti. Etenkin jos teet jotain poikkeavaa, kerro siitä muille radan käyttäjille. (esim. Joo heittäkää vaan, mä heitän tähän useempia avauksia ihan treeninä, voitte mennä sit eteenpäin vaan, en mä lähde vielä kiertämään rataa. Miten teillä muuten kierros menee? Mikä kiekko toi oli?)


Pelin lomassa on joskus aikaa pohtia eksistentialistisia kysymyksiä. Kuva: Johannes Halttu

Soihtu jää

Näihin ohjeisiin päätän tämän blogin kirjoittamisen. Se on ollut hieno osa harrastusta, ja tosiaan mieluusti jätän tämän kunnialla kun vain lopetan kirjoittelun ilman selitystä. Kiitos myös kaikille lukijoille ja kommentoijille. Kirjoitan aika paljon frisbeegolf-forumilla ja sieltä löytyy myös harjoituspäiväkirjani jota päivitän lähinnä isompien pelien tai tapahtumien jälkeen.

Moikataan kun tavataan! Keinukalliossa ja muilla PK-seudun radoilla pelaan viikottain. Seuraavat kisat taitaa olla Prodiscus Open parikisat elokuun toinen perjantai, ellei lähistölle satu jotain pienempiä kisoja sitä ennen. Varmuudella minut tapaa European Open kisoista vapaaehtoisena, joten jos lukijoita liikkuu sielläpäin niin mielellään saa tulla juttelemaan!

Nyt jos jollekin tulee olo että olisipa kiva lukea lisää fribablogeja niin voi taaskin miettiä että tekisikö oman sen sijaan että odottaa muiden tekevän… etenkin jos löytyy joku uusi lähestymiskulma aiheeseen (kuten ulkomaan frisbeematkat, naisnäkökulma, tai viimeisimpänä ammattimaisella ilmeellä toteutettu Hat Guy Disc Golf) niin rohkeasti vaan tekstiä tuottamaan. En usko että esimerkiksi juuri tällä frisbeegolfradat-sivustolla kovin herkästi ehdotuksia torpataan.

Ps. Talvella uumoilemani Aloittelijan opas näyttää nyt loppujen lopuksi kuitenkin jäävän julkaisematta pitkien suunnittelujen jälkeen. En pidä sitä täysin mahdottomana toteuttaa tulevaisuudessa, mutta aikaa ei vain tunnu löytyvän projektiin. Asiasta on kuitenkin esim. vähän ammattimaisempaa tuotantoa olemassa kiinnostuneille…

Aktivisti kiittää ja kumartaa, näkemiin.
t. MikkoS 
entinen aktiivinen aloittelija
nykyinen seura-aktiivi ja kisapelaaja

 


1 kommenttia:

kylmakoski | 22:05 03.07.2013

Hyvää tekstiä ja paljon asiaa! Valitettavasti suomalaiseen luonteeseen kuuluu turhan usein joko vaihtoehdot olla hiljaa tai sitten suoltaa palaute painokelvottomassa muodossa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *