Suomi – frisbeegolfin mallimaa

17.2.2015 11:18

Suomi on frisbeegolfin suurvalta, eikä siihen lopputulokseen päästäkseen tarvitse katsella maailmaa sinivalkoisten lasien läpi. Mittarit kertovat totuuden. Miten tässä näin pääsi käymään?

Frisbeegolfin suosion kasvu Suomessa hakee vertaistaan. Varsin lyhyessä ajassa laji on levinnyt maan joka kolkkaan ja laajojen kansankerrosten pariin. Edellinen vastaavat mittasuhteet saanut ilmiö taisi olla salibandyn maihinnousu 70–80-lukujen taitteessa.

Suomessa on väkilukuun nähden ylivoimaisesti eniten frisbeegolfratoja maailmassa. Tätä kirjoitettaessa ratoja on reilusti yli 400 ja tällä vauhdilla 500 radan raja saattaa ylittyä jo tänä vuonna. Lajin kattojärjestössä on suomalaisia jäseniä toiseksi eniten heti lajin emämaan USA:n jälkeen. Suomalaisia kiekkovalmistajia ilmaantuu markkinoille koko ajan lisää ja viime EM-kisoissa sinivalkoiset edustajat putsasivat palkintopöydältä parhaat pokaalit.

Screenshot 2015-02-17 11.13.30

Kyllä Ruotsissakin osataan. Järvan rata on silmiähivelevän kaunis.

Miksi ihmeessä frisbeegolf on lyönyt itsensä läpi juuri Suomessa? Edes Ruotsissa ei olla lähelläkään Suomen lukuja. Olemmeko todellakin heittäjäkansaa? Keihään, kumisaappaan ja kännykän on korvannut muovinen kiekko. Ehkä niinkin. Frisbeegolf on myöskin suomalaisille perinteisesti rakasta yksilöurheilua, mutta tarjoaa silti nykyaikaisen sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuden.

Syitä on varmasti muitakin. Yksi ainakin on maamme väestön suhteellisen pieni koko sekä varsin homogeeninen kulttuuri. Paljon puhutaan yhtenäiskulttuurin murenemisesta, mutta silti Suomi on vielä monelta osin maa, jossa puheenaiheet ovat harvassa ja yksittäiset topiikit läpäisevät koko kansakunnan salamannopeasti. Itse asiassa pirstaloitumisen katalysaattorina pidetty internet ja sosiaalinen media tuntuvat vain vahvistavan tätä ilmiötä. Kun jokin asia nousee Suomessa puheenaiheeksi, siitä tietävät kohta kaikki. Facebook ja iltapäivälehtien nettisivut pitävät siitä huolen.

Frisbeegolf onkin saanut hyvin näkyvyyttä medioissa ja lajin kannalta on ollut onnekasta, että ainuttakaan todella ikävää uutista ei ole noussut otsikoihin. Päinvastoin frisbeegolf on saanut paistatella median valokeilassa ensin jännittävänä uutuuslajina ja sittemmin suomalaisten menestyneiden urheilijoiden suoritusten kautta.

Netti on ollut tärkeässä roolissa heti alusta alkaen. Liitokiekko.com sekä lajiliiton sivut vilkkaine keskustelufoorumeineen olivat tärkeä tiedostuskanava lajin kasvun käynnistyessä ja viime vuosina tämä fgr.fi-sivusto on vienyt harrastajien palvelemisen vielä pidemmälle.

Screenshot 2015-02-17 11.10.20

Suomessa on tilaa.

Suomi on lisäksi harvaanasuttu maa, jossa on tilaa radoille. Suomessa ei metsään päästäkseen tarvitse jonottaa, niin kuin vaikkapa jossain Keski-Euroopan väkirikkailla alueilla.

Yhdysvalloissa frisbeegolfin pääsyä vakavasti otettavan urheilun piiriin hankaloittaa sen varhaisvuosiin liittynyt hippimaine  vähemmän urheilullisine oheisilmiöineen. Suomessa tällaista taakkaa ei ole ja laji on alusta asti voinut rakentaa imagoaan urheilulliselle pohjalle. Salibandyn tavoin useissa kouluissakin on liikuntatunneilla kokeiltu frisbeegolfia.

Viimeisenä, mutta ei millään muotoa vähäisimpänä, vaan pikemminkin jopa yhtenä tärkeimmistä syistä on tietysti ollut muutamien yksilöiden määrätietoinen työ lajin eteen. Näiden henkilöiden tarmokkuus, laajat yhteistyöverkostot sekä hyvä käsitys yhteiskunnan eri instanssien toimintatavoista ovat antaneet eväät levittää frisbeegolfin ilosanomaa tehokkaalla tavalla.

Voisiko tätä Suomen mallia sitten saada toimimaan myös muualla? Ainakin jossain määrin, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Kyseessä on on hiukan sama asia kuin elämän löytämisessä avaruudesta. Monen asian pitää osua kohdalleen. Suomessa näin on käynyt.


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *