Frisbeegolf mediassa

3.6.2010 14:29

Frisbeegolf on aloittanut vahvan nousunsa marginaalilajista koko kansan ajanvietteeksi. Tämän on mediakin huomannut tehden lajista eri tasoisia juttuja uutiskevennyksistä henkilöhaastatteluihin. Pian ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa kaikki kesätoimittajat ovat jo tehneet pakollisen kuriositeettijuttunsa uudesta suosikkilajista. Silloin pitää löytyä kirjoitettavaa muistakin aiheista kuin omituisista luontoon nousseista häkkyröistä.

KEVENNYKSISTÄ KISASTUDIOON

Aivan kuten useimmat urheilulajit, frisbeegolfkin jakautuu kilpaurheiluun ja harrastustoimintaan. Mietitään aluksi, miten frisbeegolf voisi ylittää uutiskynnyksen kilpaurheiluna.

Jotta media kiinnostuisi lajista, pitää sen parista löytyä valovoimaisia tähtiä ja kansainvälistä menestystä. Suomalaiset eivät ole varsinaisesti urheilukansaa, vaan opportunisteja ja gloryhuntereita. Ihmisiä kiinnostavat tasan ne lajit, joissa pärjätään ulkomailla. Vuosi sitten Suomi oli vielä maailman nopein kansa ja Kimi lähes kuningas, mutta nyt kun Kovalainen kisailee tasapäisesti vain turva-auton kanssa, formulat kiinnostavat vain kiihkeimpiä lajiniiloja.

Frisbeegolfissa menestysasiat ovat onneksi kunnossa, sillä Suomi on lajin kärkimaita. Kotimaan huiput ovat huippuja myös Euroopan tasolla ja korkealla koko maailmankin rankingissa. Kärkipelaajamme ovat lisäksi edustavia ja fiksuja urheilijoita, jotka osaavat puhua muustakin kuin oman pelin pelaamisesta. Nyt pitää enää saada media kiinnostumaan näistä tähdistä.

Jesper Lundmark kuuluu ruotsalaisten edustavimpiin frisbeegolfaajiin, mutta onhan noita meilläkin.

Toinen asia, joka mediaa kiinnostaa menestyksen ohella on raha. Vaikka pallogolfissa suomalaisten huippuhetket ovat vähissä, iltapäivälehtien toimituksissa haeskellaan isompaa fonttikokoa aina, kun Tiger Woods tai joku muu golfmiljonääri tekee jotain mainittavaa. Siinä vaiheessa, kun  vaikkapa European Openin voittaja kuittaa ykköstilastaan 100 000 euroa, alkaa Epilässä varmasti näkyä tv-kameroita muutenkin kuin kympin uutisten kevennykseen materiaalia kuvaamassa.

Sitä saadaan varmasti vielä odottaa, että frisbeegolfin ympärille rakennettaisiin omia erikoisohjelmia, mutta jo pääsy Urheilu- ja Tulosruudun välähdysten vakioaiheeksi olisi iso asia.

LAJITIETOUTTA MEDIAN VÄLITYKSELLÄ

Jos pohditaan niitä aiheita, joista media voisi tehdä juttua frisbeegolfista harrastustoimintana, etsimättä tulevat tietysti mieleen paikkakunnille pystytettävät uudet radat. Nämä tilaisuudet kannattaa käyttää täysimääräisesti hyväkseen ja ujuttaa esimerkiksi lehtijuttuihin myös aimo annos lajitietoutta.

Käsittääkseni kunnanisät eivät ihan omasta päästään saa ideoita frisbeegolfratojen perustamiseen, vaan alueella toimii joko frisbeegolfseura tai muu rymittymä, joka näitä hankkeita ajaa. Näiden tahojen on syytä olla hereillä, kun uusi rata valmistuu. Paikallislehden tai -radion toimittaja kannattaa kutsua paikan päälle kokeilemaan lajia omakohtaisesti, jolloin juttuun saadaan innostunut sävy ja kaikki aloittelijoita askarruttavat kysymykset saavat toimittajan kautta vastauksensa.

Lajitietouden lisääminen on tärkeää, sillä maamme lukuisilla frisbeegolfradoilla pyörii pian satamäärin ihmisiä, jotka alkavat harrastaa lajia täysin omaehtoisesti. Puistoon ilmestyneet frisbeegolfkorit ovat kuin pururadan leuanvetotanko tai leikkikentän keinut. Kuka tahansa voi ruveta niitä käyttämään ilman sen kummempaa valvontaa. Erona on vain se, että leuanvetotangolla onnistuu yleensä telomaan korkeintaan itsensä.

MEDIA HALTUUN

Frisbeegolf on rento laji ja monet frisbeegolfseurat ovat syntyneet puhtaasti sen ympärille, että saadaan paikkakunnalle rata ja radalle järjestettyä jonkinlaista kilpailutoimintaa. Lajin suosion kasvun luo kuitenkin seuroille paineita kehittää toimintaa ammattimaisempaan suuntaan. Olen jo aikaisemmin peräänkuuluttanut alkeiskurssien järjestämistä esimerkiksi ennen viikkokisoja, mutta toinen tärkeä kehittymisen paikka olisi jonkinlaisen tiedotussuunnitelman laatiminen.

Seuroilla olisi hyvä olla jonkinlainen selkeä mediapaketti, jossa olisi lajin säännöt ja muut taustatiedot helposti pureskeltavassa muodossa. Sen voi aina toimittaa medialle, kun lajista löytyy jotain uutisoitavaa. Toimittajat ovat pääsääntöisesti mukavuudenhaluisia ja jos seuralla on tarjottavanaan lajista valmis tietopaketti vieläpä valokuvineen, on toimittajan helppo laatia aiheesta artikkeli tarvitsematta vaivata päätään taustatietojen etsimisessä. Kun laji on esillä on sille helpompi saada tukea niin kunnan kuin liike-elämänkin taholta.

Myös kriisitiedotus kannattaa seuroissa miettiä valmiiksi. Jos radalla sattuu jotain, mikä aiheuttaa mediassa negatiivista julkisuutta, kannattaa toimia nopeasti ja täysin rehellisesti. Väärät tiedot pitää oikaista ja tulipalot sammuttaa, mutta tosiasioita ei pidä missään nimessä kiistää.

Aiheesta ehkä lisää myöhemmin.

Kari ”Bast” Toivonen


1 kommenttia:

Miika Santanen | 13:08 13.06.2010

Loistava juttu! En voi muuta sanoa. Itse kommentoin Janne Lahtisen blogia juuri ennen tämän lukemista, ja totean nyt että olisi pitänyt tehdä toisinpäin. Kaikki jutut naulan kantaan ja puit asiat paremmin sanoiksi kuin minä edellämainittuun kommenttiin. Lisää odotellessa..

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *