Itseluottamusta herättävä lopetus

12.5.2013 22:28

Pienenä yllätyksenä tuli aikainen aamulähtö: 8.40. Kamppeet piti pakata vielä eilisiltana, päästä ajoissa nukkumaan ja aamulla vähän ennen kukkoa radalle. Erinäisistä syistä, kuten Scandicin sängyn pehmeydestä johtuen saapuminen radalle vähän viivästyi ja lämmittely piti vetää melko tehokkaasti. Tehokas tai ei, lyhyt joka tapauksessa (40 min).

En tiedä johtuiko lämmittelystä, aikaisesta aamusta, rentoutuneesta pelaamisesta, planeettojen asennosta vai palapelin valmistumisesta, mutta pelasin todella hienoa frisbeegolfia. Kakkosväylällä tosin 6-metrinen putti jatkoi siitä mihin eilen jäätiin, en osunut koko pömpeliin. Kolmosella pelastin päiväni 12-metrisellä birdieputilla. 5 väylän jälkeen neljä alle, kutoselta jouduin tyytymään par:iin. Seiskalla 7-metrinen birdieputti meinasi olla ensimmäinen kahteen päivään 5-10 –metrinen putti joka uppoaa, mutta sekin tuli keskeltä ulos. Jaksoin siitä huolimatta olla tyytyväinen että se lähti oikeaan suuntaan.

Unelma-alun jälkeen peli palautui hetkeksi normaaleihin uomiinsa, väylältä 14 alkaen kolmen väylä birdieputki piristi kummasti mieltä. Väylän 16 jälkeen olin 8 alle, ja jäljellä oli vielä kaksi helpohkoa birdie-väylää, unelmakierrokseen oli avaimet tarjottimella. 17 avaus oli mainio, kakkosheitto lipsahti puhtaasti outtiin. Lähestyminen 5,5 metriin ja par-putti alarautaan ja kierroksen ensimmäinen bogi oli valmis. 18:lla avaus oli riittävän hyvä, kakkosheiton piti puuta nuollen lentää korille. Ei nuollut, vaan osui keskelle ja kiekko pyöri takaisin metrin verran oikealle äskeisestä heittopaikasta. Uutta matoa koukkuun ja par (4) tulokseksi viimeiseltä väylältä. Kierrostulos -7, varsin hyvä.

Viimeiset kaksi väylää luonnollisesti sapettaa, mutta olen todella tyytyväinen kokonaisuuteen. Vihdoin tuntui siltä, että heitot lähtee sinne mihin suunnittelen ja päätyvät myös sinne mihin haluan. Puttaaminen oli ihan luvattoman huonoa, 6 metristä voi missata korkeintaan yhden kierroksella, ei neljää. Toisaalta jollei muuta tarvitse enää säätää, niin peli on varsin hyvällä mallilla jo tässä vaiheessa kautta. Seuraavat pari kuukautta onkin sitten vielä aivan auki aikataulujen suhteen riippuen kisajärjestelyistä yms, mutta polte on kova päästä pelaamaan.

Suomalaisittain kohtuullista menestystä kisasta saatiin. Varsin positiivisesti ehkä jopa hieman yllättäen jaetulle kymmenennelle sijalle itsensä pelasivat Matias Söderström ja Lassi Hakulinen! Lisäksi samaan ryhmään mahtui vielä Pasi Koivu, ja Leo Piironen heidän jälkeensä 13:lle sijalle. Hienoa peliä kaikilta, tulevaisuudessa toivottavasti haastetaan entistä kovemmin Ameriikan ihmeitä! Lopulliset tulokset löytyvät PDGA:n sivuilta.

Finaalissa koettiin jännittäviä hetkiä, kun Devan Owens ja Paul McBeth lähtivät viimeisellä väylälle tasoissa. Tässä taistelukaksikon viimeiset heitot:

Paul McBeth approach

Devan Owens approach

Final putts

 


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *