Suihkulähteen juurella

Aamupala alkoi tietysti klo 8, joten hotelliaamiaiseen ei tarvinnut luottaa. Kotitekoinen täytetty patonki ananaksella ja tonnikalalla johdatteli matkaan. Hyvällä lämmittelyllä ja riittävällä määrällä vaatteita heittäminen tuntui kivalta.

Aamusta ei tietysti vieläkään tiedetty tarkalleen noita ob-hommia, mutta kai ne siinä kierroksen aikana selviää. Vain kaksi kertaa jouduttiin turvautumaan vaihtoehtoiseen heittoon koko päivänä, joten ei huikeita ongelmia, mutta on aika kova keskiarvo silti eurotourille.

Eka kierros alkoi kohtuullisesti, toisella väylällä pitkä putti sisään, neljännellä kehno lähestyminen ja bogi. Väylästä nro 4 alkaa neljän väylän suora, joissa on kakkosia tyrkyllä. Ekalla kierroksella otin niistä kolme. Homma toimi, ei yhtään puttimissiä alle 8 metristä. Kierroksen toinen floppi tuli pitkällä mutkittelevalla väylällä (nro 12), avoimella heitetään ensin 80 metriä, sitten metsätunnelia 50 metriä ja lopuksi metsätunnelia vähän toista sataa metriä. Nelonen on vaikea ottaa, ja kutonen siitä heilahti. Kierroksen erikoisin kohokohta oli suihkulähteen läpi heittäminen. Radoilla pitäisi muutenkin yleistyä Indiana Jones -tyyppiset giljotiiniesteet, jotta laji olisi vähän mielenkiintoisempaa. Suihkulähde on jo siihen suuntaan. Lisäksi voisi olla räjähdysefektejä ja savukoneita.

Kuten kuvasta näkyy, ihan täydellinen heitto ei ole kyseessä, jos suihkulähde osuu linjalle, nyt kuitenkin osui.

Kokonaisuutena kierros oli hyvä, 53. Ei pärjännyt Ernon 51:lle, mutta heti siinä kakkosena. Ei yhtään puttimissiä alle 8 metristä (kauden tavoite on pitää toi), draivit putosi aika hyvin sille sektorille ja fiilis oli hyvä.

Aurinko paistoi, shortsit vedettiin jalkaan toista kierrosta varten, mutta siitä huolimatta synkkä ukkospilvi kerääntyi ihan huomaamatta ylleni. Pari bogia heti alkuun, muutama perussuoritus, sitten väylällä 5, jossa heitetään aidosti saareen, heitin ohi saaresta väärään saareen. No, neppari siitä tuli, mutta kakkonen siitä piti ottaa. Sen jälkeen tuulettelin paria kakkosta, jonka jälkeen nelonen palautti taas maanpinnalle. Seiska 12:lta ja alkoi tuntua siltä, että pääsisinpä jo kotiin. Pari kakkosta onnistuin vielä hankkimaan, mutta myös yhden nelosen. Väsymys oli käsittämätön, keskittyä en enää jaksanut, eikä kiekotkaan enää lentänyt mihinkään. Onneksi kierros loppui ennen kuin mitään vakavampaa tapahtui. Tulokseksi 60. Muillakaan ei kuitenkaan luistanut kovin hyvin ja en pudonnut kuin kolmanneksi.

Aivan loppu. Jälkimmäinen kierros ei edes jaksa harmittaa, ennemminkin olen onnellinen että se on ohi. Huomenna toivottavasti ykköspoolissa, Erno kärjessä. Suomalaisista maininnan ansaitsee myös Seppo, joka on jaetulla kolmannella sijalla meikäläisen ja Espenin kanssa. On tää huikeeta, ei lunta ja shortsit jalassa. Huomenna ilmeisesti tulee vettä, mikä tekee tästä mielenkiintoisempaa. Erittäin positiivista on, että sateella ei toivottavasti ole ihan niin paljoa piknikgrillaajia.

Eiköhän jotain frisbeeunia katsella hetken päästä, huomenna hankitaan meriittejä palkintokaappiin..

2 kommenttia: