Heinola pelaa fribagolffia harmaan pilven alla tällä hetkellä, sunnuntaina porissa olin taas etsimässä pelivirettä alkukauden tärkeisiin koitoksiin. Virettä ei löytyny, 42 kilpaväylää päivään on mulle tällähetkellä liikaa. Huonokuntonen selkä on vetäny paketin ihan hyvään jumiin ja sehän on tietty pelkästään postiivinen asia, viikko meni injurissa mut enää ei mihinkään satu ja alaselän kipsi kun saadaan pois niin heittokin paranee itsestään. Putti on todella vaihtelevaa tällähetkellä myöskin ja saattaa kesken kierroksen hävitä tai löytyä kuin taikanappia painamalla, toki sitä nappia ei hallitse heinonen. Huonosti pelaaminen ei tietenkään oo mitään herkkua, mut kyllähän sitä ite tietää mihin sitä pystyy ja mihin ei, nyt on talenttia hukassa se on selvä asia.

Kokemus on hyvä kaveri, etenkin sillon kun peli ei kulje. Turha ruveta panikoimaan tai tekeen sen kummempia muutoksia pelin suhteen koska niin pahasti mikään ei oo pielessä. Sit kun äijä on fyysisesti kuosissa niin tulos rupee näkyyn taululla sitämukaa kun perus puttiin saa luoton päälle, nyt koetellaan taas heinolan malttia

-Jesse

Suurin odotuksin lähin pelaan köpiksen A-tier:n, tai no suureks odotukses sanoisin et lähdin pelaamaan huippu fribaa. Kokonaisuutena 8:s sija oli lauantain rypemisen jälkeen lähes maksimi mistä pystyin enää haaveilemaan, todellisuudessa en enää edes haaveillu vaan halusin pestä kasvoni ja nostaa esiin todellista osaamistani. Seuraavaks saat kuulla pienen tarinan semmosesta fribagolffarista kuka kantoi kokonaisen päivän apinaa selässään, bägin lisäks.

Lauantai aamu ja ensimmäinen kierros, käynnisty ihan normaalisti 110m hysse 8:aan metrii ja munasin birdien, sitten tuli 10 väylä missä tarvii pistää pommiantsa, muuten hyvä siivu mut antsa jäi ajatuksiin ja par korttiin. Sitten taas 9m birkkuputti alapeltii. 12 väylä on semmonen missä saa latasta lähestulkoon silmittömästi ja pyrkiä vain kauas, vaarana oli ylikääntäville oikeella yks tommonen uskomattoman tuuhea pylly ja vasemmalla semmosta jonkin sortin mettää (paljon ohuita lehdettömiä puita) DD2 täpöllä taivaisiin ja feidi mettään. Löyty kuitenkin jonkun sortin rako ja todella kovanluokan heitto sieltä pyltsistä 9 metriin ja hege putti mukiin! Henkipäällä, birdie kortissa, pienoisen hakemisen jälkeen olin saanu ihan kohtuu fiiliksen päälle. Sitten tuliki uskomattoman pitkä jakso par:ja. Tavotteena oli pelata semmonen hyvä alotus kiessi 58, rupes jo oleen kiire kun birkkuja ei näkyny. Sit niitä tulikin 18 ja 1 kaksi heti perätysten ja olin taas 58 vauhdissa. 2 väylä on semmonen missä tekee birkun ihan normi heitoilla, tosin ite painoin rokilasin korkusen mandopuun taakse, arvoin hysseskipin ja sormirollerin välillä ja päätin vähän koittaa tehä helpomman par:n. DING!DING!DING! kongi kumisi heinolalle, sormirolleri viivasuorana semmoseen pylberiin mistä ei ollu mitään tekoja mihinkään päin. 3 heittoo siä puskassa, 4m putti alareppuun ja triplabogi (7) kortiin. Paniikki kesti pari väylää mistä taistelin par:it, sitte par5:lla jouduttiin odotteleen hetki ni sain kerättyä itteni tein loppukiessille viä 2 birkkua. 62 (-2) oli todella ala-arvonen suoritus.

Lauantai illan toinen kierros, voitto haaveet koki kolauksen tommosen huonon rundin jälkeen, en ollu edes lähellä kärkeä. Bogi tupsahti tilille heti ensimmäisellä väylällä kun DD flippas semmoseen puskaan seiska väylällä, hyvä alku. Tuska oli jo kova kun birkkuja ei näkyny missään, sitten kisan 26:lla väylällä sain kämmenellä kisan ensimmäisen 2:n ja olin taas par:ssa, väyliä takan jo yli puolet rundista. 1:ltä ja 4:lta birkut ja taas 62 (-2) korttiin. Peli pelattu. Päivän total 62-62 (-4) sijoitus joku 30

Sunnuntai kolmas kierros, entiedä mitä oli tapahtunu mut birkutin varmaan viis ensimmäistä väylää heti kärkeen, uskomaton lyönti päällä! Muutama kehno par ja taas välillä birkkua tilille. Puttasin miltei kaikki sisään, mistä vaan. Kiessin viimenen väylä par5. Täydellinen draivi iigle paikoille (olin muuten radan molemmilla par5 nii iigle paikassa) ja kakkosheittokin näytti mielestäni täydelliseltä, mut niin vaan olin tuuhean puskan sisällä. 30m korista heitin 4 heittoa, uskomaton perseily päättyi lopulta bogiin. Kämmäsin siis lähes täydellisen rundin ja tulos 56 (-8) Kakkosia tuli tilille semmoset normaalit 6 kpl, verraten lauantain kokonais saldoon 2! Nousu kohti top10 sai alkunsa kun livahdin kuin varkain finaaliin.

Finaali, sama lento jatkui koko finaalin ajan ja birkkuja sateli, heitin kiekkoa loistavasti. Entiä montako birkkua otin finaali kiessillä mut monta niitä sinnekkin mahtui, taas vähän nolo loppu kun viimesellä väylällä puttasin 6m pirkku putin korin ali ja 7 tila jäi siitä kiinni. Jokatapauksessa sunnuntaina pelasin sitä peliä mitä mun kuuluukin pelata tällähetkellä, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Heinolaexpress is on the move ja se tietää muille kiireitä, moikka.

-Jesse

Tässä just Helsinki-Vantaalla norkoilen nöyrällä kulmasohvalla ni aattelin painaa pienen tekstin ku on kuulemma vähä tylsää yksistää täälä…

Lueskelin viimevuotisia kirjotuksia ja aikalailla samoilla alkukauden ongelmilla oltiin viimekski liikkeellä, putti ei uppoo. Toki asiat on lähes jokasuhteessa valosammat kun viimekerralla. Islannin tuhkapilvet on rauhottunu joten matkustusta ei oo kun muutama hassu tunti, rataan löytyy jo kohtuullinen tatsi ja kokonainen kausi kokemusta enemmän. Olen luopunut jo ajatuksesta pakkovoiton suhteen eurotour:lla, koska luulen että sen aika on sitten kun on, jos on sittekkää. Mun käsillä ja päällä siihen on saumat, pitää vaan pelata helvetin hyvin 🙂

Mukana on timantin kova fieldi, joten luvassa on kuuma viikonloppu huippu fribaa. Sää näyttäis ihan luupaavalta, siis että vettä ei ihan pakolla sada, mut sortsikelit on heinolalla vasta vähän lämpösemmällä. Kaikenkaikkiaan on hieno fiilis ja tykkään siitä miten heitän muovia tällähetkellä. 3 kierrosta golfia edessä, birdie tasku on täytetty. Im lovin it.

Tältä näytti meininki kauden avauksessa Kankaanpäässä, Köpiksessä otetaan päänahkoja!

-Heinola

Kisat polkastu käyntiin Kankaanpään C-tier:lla. Tavoitteena oli heittää hyvin ja samalla saada pää ”kisamoodiin”. Pää on hyvässä jamassa, sillä olis voinu helposti turhautua totaalisesti siihen etten saanut mitään aikaseks pelillisesti. En tiä onko heitto vähän pielessä vai putti? koska lähestulkoon jokainen birdie mahku jäi 10-12m ja niitä en pussittanu yhtäkään. On selvää et 10m säteelle korista ei oo vaikee heittää, eikä sieltä puttaaminenkaa oo mikää taikatemppu, mutta eilen piti olla lähempänä että sai putit sisään.

Mettäradalla on tietysti todella paljon heittoja mitä ei pysty heittään sitä linjaa mitä tahtois ja puu osumatkaan ei oo mitenkään johdonmukasia ja jatkopaikat on yleensä riittävän mielenkiintosia, se kuuluu radan luonteeseen.

Ensimmäinen kierros meni radan opetteluun joten siltä ei paljoo voinu edes odottaa, en muista olenko koskaan ennen yrittäny heittäny väärälle korille. Rata on musta hyvä ja hieno pelata. Väylä 17 on alusta huonohko, tai sit se ei vaan auennu et mistä se pitää pelata. Tulos 57 (-2)

Toinen kierros, 4 heittoo perässä kärkee ja kaikki oli auki, paitti Heinoselle. 10 väylää par:ja peräjälkeen sinetöi sen et kärkisijoille ei ollu enää leseitä, koitin kyllä veivata limppua mukiin ihan normaalisti vaikkei panosta enää ollukkaa, muutama 5m birkkuputti sisään ja se oli siinä. Tulos 56 (-3)

En heittäny kovinkaan huanosti tai edes putannut kovinkaan huonosti, mikään ei vaa menny sisään 😀 Viikon päästä köpiksessä olis suotavaa joko heittää lähemmäs koria tai hyödyntää paikat paremmin, toisin sanoen jokane tsäänssi on mahollisuus.

-Jesse

Kevät tuulet puhaltaa, muuallaki kuin ulkona. Nimittäi bägissä kalusto kokee pientä faceliftiä, muutama innovan tuote korvataan Discmanian uutuuksilla. Muutama ”erikois” lätty on mitä ei voi korvata mikään kaupasta saatu tuote tai todennäköisesti niitä ei pysty korvaan mitenkään, mutta ne onkin erikois tilanteisiin 🙂

*C-Linen PD2 > X-Caliber/Max

*C-Linen MD2 > Ontario Roc

*S-Line TD > TL/TB

Toiveissa olis vielä hidas ja todella vakaa draiveri sekä todella vakaa midari, kovaan vastaseen puhuriin voi tietysti painaa PD2 mutta tykkäisin heittää vastaseen todella paljon hitaampaa muovia. GM pärjää myös heikossa vastasessa, mutta kyllä champion gator hallitsee sitä osastoo. Mut ei se välineistä kiinni jää 🙂

Tässä samalla kun katon töllöstä American Idolia, en kyllä tiä syytä…no joo ei toi Jennifer paha oo laisinkaa. Niiiin nousee väkisinkin esiin noitte esiintyjien häkellyttävä taso vuodesta toiseen, jää vain miettiin et mistä tuo käsittämätön talentti tulee? Suomesta toi samanen konsepti on nostanu esiin ehkä yhden oikean tähden. Väestön määrä ei takaa lahjakkuuksia mun mielestä, joku muu selitys siihen täytyy olla.

Tässä viä jokaselle fribaajalle mietittävää…Mikä tekee hyvän golffarin?

ei muutaku päivitystä pääkoppaan ja sitärataa, kankaanpäässä nähää 🙂

-Jesse