Radio hiljaisuus ohi

Päätin viimevuoden lopulla että jatkossa tulen kirjottamaan kisoista ja mitä siellä tapahtuu ja jotain muuta jonnin joutavaa. Harjoittelusta, sen määrästä ja laadusta ei tule tekstejä enää. Viimekauden loppu oli loukkaantumisten sävyttämää paskaa jota ei viittis syödä enään koskaan, sen verra hyvältä se maistuu. Tuntu et ei oo enää mitään annettavaa lajille eikä takaspäinkään tullu mitään positiivista.

Tämmönen pieni pakollinen tauko tekee ihmeitä mielelle ja voitelee sisäistä koneistoo. Runosuonikin on ruvennu sykkiin, kotiasiat jiirissä, frisbeekausi näyttää tiiviiltä ja mielenkiintoselta. Kaikki ennusteet hyvään kauteen on käsissä, heinolaexpress astuu kilparadoille Köpiksen EuroTour osakilpailussa vappuna.

Kauden suurin koitos on tietysti European Open joka pelataa Nokialla tänävuonna, tulossa selkeesti kovatasoisin kilpailu Amerikan ulkopuolella ikinä. EuroTouria tuskin on pätäkkää kiertää kokonaan, kyllä, myös heinola taistelee elantonsa eteen. Mutta kyllä noi kovatasosimmat kinkerit on kalenterissa. Nyt on kuitenki kevättä jo sen verra rinnassa et polttelee jo päästä kisaamaan, oon valmis astuun parinumeroo isompii saappaisiin ja voi olla et ne on jo tarpeeks suuret Euroopan tasolla. Nyt ei voi muutakun odotella rauhassa ja kypsytellä tätä kipinää kunnon valokaareks

Pysy mukana ja kannusta Heinola suuriin tekoihin!

-Jesse

Kausi 2010

Nonii, vois taas kirjotella kun loppukauden pettymykset on pyyhitty muistista.

Kauden tavotteista sen verran että, puttaaminen sai aivan uutta nostetta kaudesta 09 ja se onkon nyt semmosella tasolla että voidaan realistisesti lähteä pelaamaan Euro-tour osakilpailu voitoista. Alkukaudesta köpiksen kisa meni hiukan alakanttiin vaikka alkupuolella kisaa oltiinkin ihan kärkikahinoissa, heitto ei ollut sillä tasolla että noissa olosuhteissa ei ollu paljoakaan sanomista, puttikaan ei vielä ollut iskostunut tietenkään kun ensimmäinen kisa uudella tyylillä. Kauden ainoa triplaputtikin näki päivänvalon sielä. Kokonaisuudessaan kohtuullinen suoritus.

Toinen alkukauden tapahtuma oli Genevessä Euro-tourin kisa, Hyppäsin koneeseen sillä tavotteella että kotiin tullaan osa-kilpailu voitto taskussa. Jälleen kerran näin ei kuitenkaan käynyt. Tiesin jo etukäteen heittotyylini sopivan kyseiselle radalle ja paikka on muutenkin tunnelmaltaan miellyttävä. Viimevuosien +30 asteen helle vaihtui +10 sateiseen. Säätä ei tietenkään voi syyttää kangertelevasta suorittamisesta, mut kylmä ei todellakaan sovi meikäläiselle. Finaalissa oli voitto ns kahden pelaajan kauppa, oma homma oli tuoda pronssi turvallisesti koikkariin, hissua! tokavikalla väylällä tein amatöörimäisen virheen jonka johdosta kolmos sija vaihtui näppärästi kuutos sijaan. Vaikee sanoo pelasinko täälä paremmin kun köpiksessä? Ratingin mukaan kyllä.

Japanin Major, Geneven tapaan täälä oli myös konkreettiset saumat menestyä. Omaksuin 150 class:n pelivälineet kohtuullisen nopeasti, ehkä osittain senkin takia että oli aikasempaa kokemusta jo kertynyt. Pelasin selvästi kauden siihen asti parasta peliä. Tasa tahtiin maailman terävimmän kärjen kanssa. Koko kisa vedettiin läpi siinä keikkuen sijoilla 5-8 ja viimeseen päivään lähettiin sijalla 7. Hirveesti oli ongelmia käden hikoomisen kanssa ja ehkä jo pientä väsymistäkin oli pohjilla. Reissun selkeesti huonointa peliä esitin ja koitin taistella maaliin. Sija 10. Ei voinut olla kuin tyytyväinen.

Tukholman avoimet. Taas lähes koko kilpailu kärkipoolissa, tuskaisen kuumissa keleissä veivattiin muovia häkkiin! välillä jopa ohi. Viimeinen täys kiessi oli japanin tapaista taistelua käden hikoomisen kans, jolloin saatoin selvittää itelle toimivan keinon saada hallittua tapahtumia jäleen kunnon helteissä. Sijoitus oli 8 tai 9 en muista, pettymystä oli kuitenkin havaittavissa. Suoritus taso oli kuitenki tossa kohtaa jo korkeella tasolla.

Pohjois ruotsi, kauden toinen Major. Entiedä mitä matkalla pohjoseen tapahtu, mut Peli ei toiminut sinnepäinkään. Voi olla että kärsivällisyys ei riittänyt tai koitin pelata taitojeni yli, Ruotsin maallakin oli jo oltu mielestäni liian kauan ja kehno suorittaminen sai tuskaa päälle. Aamupalat oli sentään hotellilla hyvällä tasolla ja nettikin toimi. Ainii, tuskaa saattoi lisätä myös seikka et hukkasin puhelimeni Tukholmassa kun oltiin kattomassa futiksen MM finaalia. Pikku juttuja.

SM kisat, Suomen Turku. Lausteen uusi leiska oli käyty speksaamassa etukäteen ja pohjois ruotsin rypeminen oli antanut lisää puhtia tulevaan koitokseen ja harjoittelussa olin keskittänyt katseen suorituksien laatuun, määrän ollessa kohtuullisen pieni. Hyvillä mielin Turkuun, Heti ensimmäisistä heitoista lähtien tiesin olevani iskussa. Alkuun hermoilin pari väylää, mut sen jälkeen ei tarvinnu taakse katella. Numerollisesti homma hoitui selvästi, mutta pelasin tietysti tasasimman kisani mitä oon koskaan pelannut. Semmosella 1025 rating keskiarvolla pistettiin leipää kuppiin ja draivia milliin. Lähentelee jo sitä tasoa millä voitetaan Euro-tour kisa, joku noista köykäsemmän kalipeerin mittelöistä. Locastro voitti tukholmassa keskiarvolla 1070, siitä voi repiä huumoria ja ihmetellä kaverin tasoa. Voitto kotiin, toinen peräkkäinen SM titteli. Vaikee sanoo kumpi lämmittää mieltä enemmän.

Ranskan EM, Korkeet odotukset. Pelin taso oli sillä tasolla mihin turussa lopetettiin. Ranskassa vaan näköjään halutaan tehdä niin kuin tykätään. Korit ei ollu edes PDGA kattojärjestön hyväksymiä, asennus korkeus oli 15cm liian matalalla. Lähestulkoon kaikki griinit mentiin tuplaputilla jolloin menestymis haaveet koki tietysti kolauksen. Ongelmia oli tietysti muillakin, Omat tietysti sitä luokkaa että kisa jäi kesken. Komeen pitsan vetäsin jonka jälkeen saikin istuskella saniteetti tiloissa. Karmee kuume vielä siihen kylkeen niin AVOT! ranskassa en kilpaile enään koskaan, tuskin edes lomailen….no välimeren tienoilla saattaa ranskakin yllättää.

Loppukausi, parigolfin SM, USDGC ja Presidents CUP. Parigolffiin lähettiin hakemaan uutta nostetta syksylle, sitä sen kummemmin löytämättä. Oikeestaan vois koko loppukauden skipata tässä kun mitään pelillisesti kelvollista ei tapahtunut. Jalkapöytä alkoi oireilla muistaakseni ensimmäisen keran ranskassa, entiedä mikä siinä on. Kuukausi sitten kävin lääkärin luona ja herra kehui siinä olevan rasitusvamman joka lähtee levolla. Tänään kun kävin flunssan takia sairaanhoitajalla ni joutu kyllä tilaan uuden lääkäriajan koska mitään paranemisen merkkejä ei jalassa oo esiintynyt, et jos nyt vaikka kuvauttais sen.

Kokonaisuudessaan kausi 2010 oli toiveikas, kehitystä esiintyy kokoajan ja halu oppia enemmän on kova. Voiton nälkä on silmitön. Nyt OFF seasonilla pyrin opettelemaan vähän frispii kolffia ja astua kauteen 2011 parempana kun koskaan aijemmin.

-James

Practice day in Winthrop

Aamulla taas hyvissä ajoin silmä auki. Aika kirpeen olosia aamuja on ollu lämmön suhteen tarjolla tässä, tosin päivällä on jo kuitenkin reippaat parikytä selssiusta plussaa.

Ohjelmassa oli mm. Toni haki oman vuokra pirssin, pizza-hut eväs,  yleinen notkuminen ja radalle reenaan.

Reenipäivä oli hyvä, kaikki ei vielä oo päivän selvää joten tänään otetaan toinen ja samalla viimenen reeni, kun huomena Alkaa Presidents Cup. Muutamia paikkoja radalla on mihin tarttee vielä hakee oikee tapa pelata. Ongelmat löytyy 10-13 ja 17:sta. Mut kaikenkaikkiaan tää on ihan samanlaista limpun heittämistä kun missä muussakin paikassa tahansa, jollet pysy väylällä oot kusessa, jollet puttaa sisään oot kusessa. Sama kaava toimii missä tahansa maapallon nurkassa.

Viimevuoteen nähden selkeenä parannuksena on näkyny ensinnäkin se et oon tälläkertaa terveenä, ainakin vielä. Toni tossa vähä kuumeilee et kai mäkin kohta, ei olis yllätys. Putti on luotettavampi kun koskaan, eli odotukset on kovat.

USDGC 2010

Nonii, tutustumista uuteen blogi alustaan koitan tässä samalla kuitenki vähä pistää mietteitä suoraan täältä amerikan mantereelta. Kaikki on menny liiankin hyvin, matkalla ei mitään ongelmia, eli laukut tuli perille ja maahantulo tarkastus meni mutkitta..yleensä kun siinä saa jonotella tuntitolkulla kaikenmaailman ählyjen ja venäläisten takia.

Eilinen meni aikalailla usvassa ja kympiltä meni silmä jo väkistenki kiinni, viideltä aukesi. Kuudelta vetää terveellinen jenkkiläskien suosima aamupala, jes! Eivaa, mikäs täälä on ollessa. Tänää ei oikee muuta oo tehty kun käyty ”vähä” shoppailemassa ja sitte pienimuotosessa kuvaus sessiossa, huomena olis tarkotus sit päästä jo tositoimiin, tai siis pääseekin. Asikainen ja Paju oli jo tänää vetämässä reeni rundia.  Eli huomisesta alkaen täälä on jjo jotain konkreettista tarinaa tarjolla eikä vaan tätä samaa ja ainaista lässytystä ;D

-Zessi Hinonen

PRESSA CUP

Ennakko tunnelmat: Jenkeillä on aika nimekkään olonen tiimi, Euroopalla ehkä Presidents Cup historian nimettömin. Häpeä? Ehkei kuitenkaan, koska joka kerta aiemminkin on tullut aika rumasti tukkaan. Itse olen mukana nyt ensimmäistä kertaa, enkä oikeen tiedä mitä kisalta odottaa. On kuitenkin kohtuutonta odottaa että hoitelen oman kilpakaverini reikäpelissä tai että oon 4 parhaan joukossa kun katotaan 9:n väylän jälkeen best score. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, yksikin piste on todellisen työn takana. Kaikki Eurooppalais pelaajat joutuu ylittään oman tasonsa todella paljon mikäli mielii hoitaa niitä niin kutsuttuja poisareita vanhalle mantereelle.

Kovat odotukset uskomattomalle spektaakkelille on kuitenkin, mitä on puheita kuullut yleisömääristä sun muista hohdokkaista ajatuksista. Euroopan voitto nyt Rock Hillissä vastais ehkä jotenkin Miracle on ice:a. Ihan takuulla teen kaikkeni sen eteen että poisari tulee mun käden kautta, mutta samalla aattelin nauttia ainutlaatusesta tilanteesta ja samalla näyttää jenkkipettereille et vaikka ei ole ammattilainen niin muovi lentää sinne minne pitää, eli mukiin!

-Heinola / matkakuume