Kaikki kirjoittajan Erno Väyrynen artikkelit

Frisbeegolf kaipaa laadukkaampia pelikokemuksia

Ystävämme Golfliitto teetti alkuvuodesta 2015 kyselyn yli 100 000 golfarille. Kyselyn tarkoituksena oli saada pelaajilta apua Suomen golfin strategiapäivitykseen. Meille frisbeegolfin kehittäjille sisarlajimme kyselyn tulokset ovat mielenkiintoista tutkittavaa. Frisbeegolfaajat esittelevät lajiaan ulkopuolisille hyvin samankaltaisena kuin perinteistä golfia – frisbeegolfaajien keskuudessa pallogolfia. Kuitenkin sopivasta kulmasta katsottuna lajit poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Sain innoituksen kirjoitukseeni lukemalla Golflehden numeron 3/2015 artikkelin, jossa kyselyn tuloksia vedettiin yhteen. Siellä etenkin kysymys: ”Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen golfin suurimmat haasteet?” herätti ajatukseni lajien eroista.

Kolme suosituinta vastausta:

1. Nuorten houkutteleminen lajin pariin

2. Pelaamisen kustannukset

3. Elitistinen imago ja kulttuurin jäykkyys

Tämän kysymyksen kulma on juuri se, josta katsottuna frisbeegolf poikkeaa golfista täysin. Listan otsikoksi voisi heittämällä vaihtaa ”Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen frisbeegolfin vähäisimmät ongelmat?”. Uskallan väittää, että frisbeegolfaajat poimisivat nämä asiat kuvitteellisen kyselynsä kärkipäähän. Lajimme suosiota kasvattavat tehokkaasti juuri nuorten vaivaton houkutteleminen lajin pariin, pelaamisen edullisuus ja frisbeegolfin maine koko kansan matalan kynnyksen lajina.

Frisbeegolfratojen määrä on kasvanut n. 10-kertaiseksi vuosien 2005 ja 2015 välillä. Hangosta Utsjoelle on tarjolla monen tasoisia suorituspaikkoja. Lajia ovat kasvattaneet edulliset ratojen perustamiskustannukset, matala aloituskynnys ja lajin järjestelmällinen edistämistyö seuratasolta kaupallisiin toimijoihin. Lisäksi Suomi on ihanteellinen maa frisbeegolfille, sillä meillä on paljon tilaa.

Frisbeegolfratojen määrän kehitys. Kuva: www.discgolfpark.net

Frisbeegolfratojen määrän kehitys. Kuva: www.discgolfpark.net

Nämä frisbeegolfin kasvua suosivat tekijät ovat tuttuja. Myös kasvuhuuman keskellä on syytä katsoa kokonaisuutta ja miettiä mihin suuntaan ollaan menossa. Kuluvan vuoden tärkein edistysaskel lajin kehittämisen kannalta on mielestäni Suomen frisbeegolfkouluttajien käynnistämä ohjaajakoulutushanke. Laji tarvitsee rakenteita ja koulutuspolun, jotta se säilyy muiden urheilulajien joukossa myös buumin jälkeen. Levittämällä parasta lajiosaamista frisbeegolf voidaan viedä esimerkiksi koulujen opetukseen ja nuorten kesäleireille paljon aikaisempaa laadukkaammin ja järjestelmällisemmin. Suomen frisbeegolfkouluttajat on Suomen frisbeegolfliiton jaos ja se koostuu Suomen asiantuntevimmista laji-ihmisistä.

Seuraavaksi on aika suunnata katseet suorituspaikkoihimme ja parempaan pelaajakokemukseen.

Olemme tilanteessa, jossa usealla paikkakunnalla radat ovat täynnä pelaajia. Lisäksi kyseiset radat sijaitsevat tavallisimmin yleisissä puistoissa, joissa on paljon muutakin käyttöä. Esimerkiksi Jyväskylän suositussa Laajavuori DiscGolfParkissa pelaa kauniina kesäpäivänä 400-500 pelaajaa paikallisen seuran JyLin mukaan. Jos arvioidaan, että Suomen lähes 500 frisbeegolfradalla pelaa keskimäärin 100 pelaajaa päivässä, on päivittäisiä pelaajia Suomessa peräti 50 000. Määrä kasvaa yhä kiihtyvää vauhtia.

Monet näistä 50 000 pelaajasta tuskailevat suurista pelaajamääristä ja rata-alueen muusta käytöstä johtuvaa hidasta pelaamista, ratojen roskaantumista ja huonoa kuntoa. Kun rata rakennetaan kaupungin toimesta, usein vapaaehtoisten seura-aktiivien varassa olevaan radan ylläpitoon jää helposti parantamisen varaa käyttäjämäärien kasvaessa riittävän suuriksi. Frisbeegolfin suosio on yllättänyt monet kaupungit ja ratojen ylläpito laahaa perässä. Lisäksi kaupunki ei välttämättä edes tiedä millaista ylläpitoa uudenlainen suorituspaikka – frisbeegolfrata – kaipaa.

Minusta on kummallista, että juuri missään päin Suomea ei ole huomattu liiketoimintamahdollisuuksia frisbeegolfradan ympärillä muutamia kokeiluja lukuun ottamatta. Nurmijärvi Golf on hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta frisbeegolfin sovittamisesta golf-ympäristöön. Frisbeegolf-kierros Nurmijärvi Golfissa on miellyttävä kokemus ja kierroksen jälkeen kelpaa nauttia vaikkapa päivällisen hyvin hoidetussa ympäristössä. Olen valmis maksamaan tällaisesta paremmasta frisbeegolf-kokemuksesta, enkä varmasti ole yksin. Asun Kaliforniassa ja pelaan usein Los Angelesin lähellä sijaitsevalla Verdugo Hills -golfkentällä frisbeegolfia. Sielläkin molempien lajien pelaajat mahtuvat Nurmijärven tapaan samalle alueelle. Siinä missä golfaajat pelaavat 9 väylää, frisbeegolfaajat pelaavat 18. Pienellä sijoituksella frisbeegolf-ratatarvikkeisiin Verdugo Hills tekee merkittävää lisätuloa ja hyödyntää kallista maa-aluettaan paremmin. Sain golfkentän työntekijältä tiedon, että frisbeegolfaajia käy läpi vuoden Verdugo Hillsissä keskimäärin 80 per päivä, mikä tarkoittaa 7 dollarin päivämaksulla 560 dollarin päivätuloa ja 200 000 dollarin vuosituloa. Verdugo Hills -frisbeegolfrata DGCR-palvelussa.

Tukholmassa Järva DiscGolfParkin klubitalossa on ravintola, kioski ja kiekkomyyntipiste.

Tukholmassa Järva DiscGolfParkin klubitalossa on ravintola, kioski ja kiekkomyyntipiste.

Vielä parempi olisi, että tehtäisiin pelkästään frisbeegolfille omistettuja ratoja. Minimissään tarvitaan sopiva 10-20 hehtaarin alue, kevyttä metsän raivausta ja pintamaan muokkausta, sekä pieni rakennus palveluille. Golfkentän rakentamiseen verrattuna kustannukset ovat mitättömiä. Jo nykyisillä pelaajamäärillä etenkin suurimpien Suomen kaupunkien lähellä useat uudet yrittäjät voisivat elättää itsensä korkealaatuisempia frisbeegolf-kokemuksia tarjoamalla. Päivä- tai kierrospelimaksujen lisäksi tällaisissa paikoissa olisi luontevaa järjestää lajiesittelyjä, yritystilaisuuksia, koulutusta ja kilpailuja tulojen saamiseksi. Välinemyynnistä puhumattakaan.

Frisbeegolfia pelattiin hienossa ympäristössä toukokuussa 2015 St. Jude -lastensairaalan varainhankintakisassa Kaliforniassa.

Frisbeegolfia pelattiin hienossa ympäristössä toukokuussa 2015 St. Jude -lastensairaalan varainhankintakisassa Kaliforniassa.

Frisbeegolfaajien joukossa on henkilöitä, joiden mielestä maksullisella pelaamisella ei ole sijaa lajissamme. He kuuluvat kuitenkin vähemmistöön ja heille tulee aina riittämään ilmaisia ratoja. Kasvavan pelaajamäärän joukossa on yhä enemmän parempaa pelikokemusta arvostavia.

Haluaisitko sinä alkaa frisbeegolf-yrittäjäksi, joka tarjoaa harrastajille parempia suorituspaikkoja ja vie lajiamme eteenpäin?

Erno Väyrynen

Kirjoittaja on suomalaisten frisbeegolf-brändien Discmanian ja DiscGolfParkin parissa Yhdysvalloissa työskentelevä lajipromoottori. Hän on myös elokuussa 2016 Oulussa järjestettävien Frisbeegolfin EM-kisojen kilpailun johtaja. Twitter: @ErnoVayrynen

 

 

 

Frisbeegolf Suomessa 2016

Kun ensimmäiset Suomessa järjestetyt Euroopanmestaruuskisat oli pelattu ja televisioitu YLEn kanavilla, elettiin heinäkuuta 2005. Suuri yleisö näki frisbeegolfin tuolloin ensimmäistä kertaa päivänvalossa. Tähän saakka olimme vaeltaneet varjoissa. Vielä tuolloin frisbeegolfia pelatessa ihmisille sai selittää mitä nämä koiransyöttöhäkkyrät tai grillit ovat, joihin pelaajat frisbeitään heittävät.

Nyt 2016, kun Euroopan frisbeegolfpääkaupungiksi rohkeasti jo vuosia sitten julistautunut Oulu sai EM-kisat pakettiin, lajin asema on tyystin erilainen. Ratojen määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 2005. Väkilukuun suhteutettuna olemme rata- ja harrastajamäärissä maailman ykkösmaa. EM-kisat tavoittivat eri tiedotusvälineiden kautta noin miljoona suomalaista eli vajaa 20% väestöstä.  Lähes jokaisen kaupungin marketista voi ostaa pelivälineet. Jopa osa ketjumyymälöistä on määritellyt frisbeegolfin kokovuotiseksi urheilulajiksi, ei pelkästään kesäsesongiksi. Vaikka lajin ytimessä tuntuu, että ollaan saavutettu jo todella paljon, kasvaa lajin harrastajamäärä ja suorituspaikkojen määrä yhä hurjaa vauhtia. Suomen frisbeegolfliiton (SFL) jäsenmäärä on kasvanut 50% viimeiset kolme vuotta. Suurin osa harrastajista ei kuulu eikä tule kuulumaan liittoon, mutta harrastajien kokonaismäärä on mukaillut tähän asti varsin tarkasti SFL:n jäsenmäärää. SFL:n jäseniä on tätä kirjoittaessa n. 5000 ja arvioni mukaan kokonaisharrastajamäärä on ylittänyt satatuhatta. Tällä laskukaavalla harrastajia on keskimäärin n. 200 per rata, mikä tuntuu realistiselta. Vaikka frisbeegolf on nauttinut valtion tukea jo muutaman vuoden ajan, ei vielä ole tehty virallista kartoitusta harrastajamääristä. Frisbeegolfin merkitys kansanterveydelle on huomattava. Odotan aiheesta tehtävän opinnäytetöitä ja tutkimuksia lähivuosina.

Vuoden 2005 Tampereella ja Nokialle järjestettyjen Euroopanmestaruuskisojen kilpailullinen menestys ei levännyt suomalaisten nöyrillä harteilla. Saimme kuitenkin lupauksia herättävät kolme mitalia: Joonas Kuitunen voitti pojissa kultaa, lajilegenda Timo Pursio otti avoimen luokan pronssia eurooppalaista frisbeegolfia vielä tuolloin hallinneiden ruotsalaisten Markus Källströmin ja Jesper Lundmarkin jälkeen, ja Jouko Rosenqvist pronssia M50-luokassa. Vasta mitellyissä EM-kisoissa maajoukkueemme kahmi yhdeksän mitalia eli lähes puolet kaikista mitaleista, ja seuratuimpien luokkien palkintosijat olivat naisten hopeasijaa lukuun ottamatta suomalaisten naisittamat, miehittämät ja pojittamat. Dominoimme myös PDGA:n EuroTouria tällä kaudella. Olen vakuuttunut, että mitalitahtimme vain kiihtyy seuraavat kymmenen vuotta. Muut Euroopan maat tulevat jäämään täydellisesti jalkoihimme.

Eveliina Salonen otti odotetusti EM-kultaa, vaikka joutuikin taistelemaan loppuun saakka ansaitakseen voittonsa. Hopealle sijoittui Slovakian Katka Bodová ja pronssille Jenni Eskelinen. Kuva: Eino Ansio.

Eveliina Salonen otti odotetusti EM-kultaa, vaikka joutuikin taistelemaan loppuun saakka ansaitakseen voittonsa. Hopealle sijoittui Slovakian Katka Bodová ja pronssille Jenni Eskelinen. Kuva: Eino Ansio.

Kari Vesala ja Ville Kotamäki ovat kautta aikojen merkittävimpiä lajinedistäjiä maassamme. Kari voitti juuri päättyneissä kisoissa M50-luokan EM-kultaa ja Ville on luotsannut SFL:a tärkeänä kasvukautenamme. Kuva: Eino Ansio.

Junnujen kultaa voittanut Väinö Mäkelä johdattaa Suomen todella kovatasoista juniorikaartia kohti menestystä.

Junnujen kultaa voittanut Väinö Mäkelä johdattaa Suomen vahvasti laajenevaa ja kovatasoista juniorikaartia kohti uusia menestyksiä. Kuva: Eino Ansio.

Käytän suuren osan ajastani frisbeegolfin kehittämiseen, enkä ole pelkästään mielissäni tulevasta ylivoimastamme Euroopassa, vaikka kilpailullinen menestys onkin seurausta tekemästämme uutterasta työstä. On yleisön ja siten lajin kehityksen kannalta mielenkiintoisempaa, että kärkipaikoista kamppaillaan tasaisesti. Toivon, että muut maat inspiroituvat kehityksestämme ja ottavat Suomessa kehitetyt toimivat mallit käyttöön. Onneksi esimerkiksi Viro seuraa vahvasti kasvamalla vanavedessämme. Olen nyt kolmen vuoden ajan asunut Yhdysvalloissa ja vienyt suomalaista frisbeegolfosaamista lajin päämarkkinoille. Suuressa maassa ei tiedetä juuri mitään Suomen edistysaskeleista, mutta toivon että alamme saada kiinni yhdysvaltalaisten etumatkaa. Voisimme näin tuoda kaivattua kilpailua myös jenkkien hallitsemiin lajin tasokkaimpiin tapahtumiin. Tämän saavuttaaksemme tarvitsemme kuitenkin lisää suomalaisia rutinoitumaan Yhdysvaltain-kiertueelle.

Vuoden 2017 tärkein askel lajinedistämistyössämme on mielestäni Suomen frisbeegolfkouluttajien (SFK) toisen tason koulutusvaihe. Sen tärkein tavoite on frisbeegolfin vieminen kouluihin. SFK on Suomen frisbeegolfliiton sisällä toimiva jaos, joka luo koulutuspolkua frisbeegolfin opettamisesta kiinnostuneille. SFK on kahdessa vuodessa kouluttanut peräti yli 120 Ohjaaja 1 -kurssin käynyttä ohjaajaa ympäri Suomea. Frisbeegolfin perusheittotekniikan opettamiselle on luotu rakenne, jota käytetään yhtenäisesti koko maan lajiohjauksessa. Materiaalia työstetään jatkuvasti syvemmille tasoille ja luodaan uusia koulutustasoja. Näin toimimalla frisbeegolf tuodaan osaksi yhteiskuntaamme ja pysyvää urheiluperinnettämme. Hanke on huomattu ulkomaita myöten, ja keskusteluita rakenteemme viemiseksi myös muihin maihin käydään parhaillaan. Haastan kaikki Suomen frisbeegolf-aktiivit esittelemään frisbeegolfia oman alueen kouluihinne. SFK tuottaa tähän tarkoitukseen soveltuvat materiaalit kevääksi 2017.

Toivotan Euroopan parhaan frisbeegolfmaan harrastajille raikkaita syyskierroksia monipuolisilla radoillamme ympäri Suomen!

Erno Väyrynen

Jutussa mainittuja linkkejä:

  • Elokuussa 2016 Oulussa järjestettyjen Euroopanmestaruuskisojen nettisivut.
  • Vuoden 2005 Tampereen ja Nokian EM-kisojen tulokset
  • Vuoden 2016 Oulun EM-kisojen tulokset
  • Löydä itseäsi lähellä sijaitseva SFL-jäsenseura täältä ja liity mukaan järjestäytyneeseen frisbeegolf-toimintaan!
  • Jos olet kiinnostunut frisbeegolf-ohjaajan koulutuspolusta, tutustu Suomen frisbeegolfkouluttajiin.

 

Kuva: Eino Ansio.

Erno Väyrynen on suomalaista frisbeegolfosaamista Yhdysvaltoihin vievä lajipromoottori. Hän toimi elokuussa 2016 Oulussa järjestettyjen Frisbeegolfin EM-kisojen kilpailunjohtajana.

Suomalainen DiscGolfPark Yhdysvaltoihin

Suomi on maailman edistynein frisbeegolfmaa monella mittarilla. Suomessa kehitetty frisbeegolf-ratatuote DiscGolfPark on yksi syy lajin suosion taustalla. Se on mahdollistanut laadukkaat suorituspaikat ja esimerkiksi kunnille helpon tavan hankkia frisbeegolfrata.

Nyt DiscGolfPark on viety myös lajin päämarkkinoille Yhdysvaltoihin. Tavoitimme haastatteluun Yhdysvaltain-hankkeen vetäjän, suomalaisen lajivaikuttajan ja FGR-bloggaajanakin tunnetun Erno Väyrysen. Erno, olet ollut jo jonkin aikaa Yhdysvalloissa – mitä kuuluu?

”Kiitos kysymästä, kuuluu erittäin hyvää. Olen ollut nyt reilut kaksi vuotta Yhdysvalloissa ja aika on mennyt nopeasti. Ensimmäisenä vuonna käynnistimme Discmanian USA:n toiminnot Kaliforniassa ja nyt on vuorossa DiscGolfPark. Olen innoissani siitä, että pääsemme vihdoin myymään DiscGolfParkia ja kasvattamaan lajia toden teolla. Tekemällä laadukkaita suorituspaikkoja pääsemme määrittelemään kasvavaa lajia. Tavoitteenamme on toteuttaa ’Suomi-ilmiö’ myös Jenkeissä. Maan koko on valtava, joten haaste on suuri. Mahdollisuudetkin ovat toki omaa luokkaansa. Tavoitteenamme on edistää lajia mahdollisimman tehokkaasti, ja tämän takia lähdin itsekin Yhdysvaltoihin.”

Miten DiscGolfPark on otettu vastaan USA:ssa?

”Vastaanotto on ollut myönteinen. Olemme rakentaneet myyntiverkoston vuoden 2015 aikana ja saaneet mukaamme kovia nimiä. Tähän mennessä olemme myyneet muutaman pilottihankkeen ja pääsemme aloittamaan varsinaisen myynnin vuoden 2016 alusta. Kokemus pilottihankkeista osoittaa, että konsepti on valmis myös Yhdysvaltain markkinoille.”

Kerro lisää, ketä olette saaneet mukaan?

”Meillä on nyt kahdeksan edustajaa ympäri maata. Nimekkäimmät heistä ovat suomalaisillekin harrastajille tutut Avery Jenkins ja Dana Vicich. Molemmilla on pitkä ura sekä kilpapelaajana että lajin vaikuttajana taustallaan ja niiden mukanaan tuomat verkostot. Heidän lisäkseen mainittakoon myös esimerkiksi Alan Kane, joka on perustanut College Disc Golfin. College Disc Golf on organisaatio, joka edistää frisbeegolfia yliopistomaailmassa. Yliopisto-frisbeegolf on Yhdysvaltojen lajikulttuurin positiivisimpia juttuja, ja haluamme olla siinä mukana.”

Muihin edustajiin pääsee tutustumaan tässä englanninkielisessä artikkelissa tai seuraamalla alla olevaa karttakuvaa yhteystietoihin.

DiscGolfPark-edustajat sijaitsevat tasaisesti ympäri Yhdysvaltoja.

DiscGolfPark-edustajat sijaitsevat tasaisesti ympäri Yhdysvaltoja.

Millaiset tavoitteet DiscGolfParkilla on Yhdysvalloissa?

”Tavoitteemme on selkeä: tehdä 500 uutta frisbeegolfrataa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta olemme saavuttaneet jo 500 radan rajapyykin pienessä talvisessa Suomessa, joten olisi typerää olla nostamatta rimaa näin korkealle lajin päämarkkinoilla Yhdysvalloissa.”

FGR toivottaa Ernolle ja DiscGolfParkille tsemppiä Pohjois-Amerikan valloitukseen!