Day 2 – Gefle – Valls Herrgård
Valls herrgård – Vallilan kartano. Takaraivossa jyskytti ajatus: ”Mitä jos Järvan jälkeen mikään ei enää tunnu miltään? Mitä jos mun sielu jäi sinne? Miten mä voin enää jatkaa?”. Säätiedoitus lupaili sopivaa frisbeegolfkeliä, +20 ja puolipilvistä. Aamusta kuitenkin saimme huomata, että sateen todennäköisyys on suurehko ja tuuli voimistuu iltapäivällä.
Gävlen, eli Geflen, rata sijaitsee heti keskustassa, ”Teknikparkenissa”. Osoite sinne on Stenhammarsvägen 11. Radan vieressä on jonkinlainen keksintövirasto jonka pihaan pystyi transportterimme parkeerata. Heti tien toisella puolella on väylän 18 (discatcher) kori, joka sopii hyvin lämmittelykoriksi. Mukaan tulostettu ratakartta ei pitänyt pätkääkään paikkaansa, sillä Gävlen radalle on tehty jonkin verran muutoksia viime vuosina. Opastaululla olevasta kartasta kannattaa ottaa kuva kierrokselle.
Väylän 18 kori - lämmittelykorina
Heti ensimmäisellä väylällä on luvassa leppoisaa puistoväylää, reipas satametrinen jossa kori on sijoitettu oikealle metsän laitaan. Heti huomaa, ettei enää olla Järvassa. Vaikka pelataankin ruohokenttää, on se sen verran pitkää, että kiekkoa ei heti spottaa. Rataa kuitenkin niitetään useamman kerran kesässä joten mistään viidakosta ei voi puhua. Loppukierroksella tuli kuitenkin vastaan paljon puistotyöläisiä jotka trimmerein ja ruohonleikkurein rataa huolsivat.
Väylän 1 avaus, Kiinteistö-Petri
Kokki-Petteri ykkösen putilla
Ratahan sijaitsee yleisessä puistossa joten kierros kannattaa ajoittaa aamulle, mutta ei kuitenkaan aamuruhkaan. Ensimmäisiin ”siviileihin” törmättiin väylällä seitsemän, jossa pari vanhempaa naista olivat todella kiinostuneita Lennonjohto-Jukasta ja hänen tarinoistaan mystisestä Suomesta.Kuutonen ja seiska olivat muuten älyttömän eeppiset väylät. 208m pitkällä kuutosella avattiin pienestä väliköstä isolle ruohoalueelle josta oli vielä reilut 100m matkaa korille, joka oli viety pieneen taskuun vasemmalle. Seiska taasen avataan antsaavana tai tikkusuoraan pienen pienestä välistä. Vasemmalla kummitteleva Gävlen joki raapi kuitenkin takaraivossa ja portin ohitti onnistuneesti vain kolme viiden hengen poolistamme.
Viitosväylää - Mandolla maustettuna
Eeppinen kutosväylä
Kuutonen avauksen jälkeen. Kori vasemmassa laidassa, taskussa
Supereeppinen seiska
Väylät 9, 10 ja 11 olivat kovia vesiväyliä joista kovasti hehkutettiin myös rata-arvosteluissa. 9 ja 11 olivat lyhyitä neppailuväyliä joissa piti heittää mahdollisimman suoraan noin 50m, välissä vesiesteet. Kolmella väylällä meillä kävi vedessä neljä kiekkoa, jotka tosin kaikki saatiin pelastettua sillä vesi ei ollut kovinkaan korkea ja paikalliset olivat jättäneet hyviä kalastelukeppejä rannoille.
Ysiväylä
Kymppi - Holariväylä, jos heität 120m piikkisuoraan
Karate-Kim koittaa selviytyä väylän 11 saarekkeelle
Väylät olivat kaikenkaikkiaan hyvin vaihtelevia ja järkeviä. Hyssädessupommeja ei tosin päässyt jakelemaan kuin kasitoistasella, sillä rata soveltuu ehkä parhaiten suoraan heittävälle pelaajalle. Teknikparken-puisto on tosi tunnelmallinen ja aiheutti Hurri-Petterille kovia flashbackeja Naantalin muumimaan sade-sillasta, kyllä te tiedätte mistä me puhutaan. Sellainen viidakkomainen rehevä puisto jonka keskellä virtaa hitaasti joki. Hyvä rata Järva-cooldowneriksi. Hyttysiä radalla oli muutama, joskin tuulinen keli piti ne loitolla.
Väylän 18 pommidessuhyssä. Edessä kaksi eri lampee ja kaksi eri DZ:aa
Tällä hetkellä matkaamme E4:sta pitkin Uumajaan. Noin 300km on takana ja noin 150km jäljellä. Tutustuimme paikalliseen ruokakulttuuriin Sundsvallin mäkkärissä. Ruotsalaiset El Macot maistuu aikalailla samalta kuin suomessa, 4/5: voimme suositella. Matkalla googletimme Sundsvallin ja Härnösandin radata. Kummastakin löytyy ihan hyvän näköiset 18-väyläiset, joten jos reissu olisi päivää pidempi niin Sundsvall voisi olla järkevä välipysäkki yöpymistä ja pelaamista varten. Tällöin siirtyminen Gävlestä Uumajaan ei myöskään olisi tuntunut niin pitkältä. Uumajasta Lennonjohto-Jukka on varannut jonkin Hifi-mökin jossa on kaikki varustelut. We’ll see…
Ainiin, vammaisuusaste:
Hurri-Petter: Vasen jalka Järvan jäljiltä rakoilla. Oikea kyynerpää rikki kämmenpommeista (hoidettu apteekista hommatulla Avery Jenkins tenniskyynerpäätuella)
Lennonjohto-Jukka: Asteittainen sipulin halkeilu ja heinänuha
Kiinteistö-Petri: Ei vammoja
Kokki-Pete: Nivusvamma, lievä ”mansikoituminen”
Häkki-Kimi: Niskajumi ja käsi turvoksissa.
Ainiin 2, Läsk… Hurri-Petterin sykemittarista otetut Geflen-tiedot lötyy täältä: http://connect.garmin.com/player/336432517 (tuolta jostain oikeasta ylänurkasta saa sivistyneiden ihmisten muotoon noi lukemat)
0 kommenttia:
Jätä kommentti