Viimeinen klinikkapäivä ja koko kiertueen toiseksiviiminen päivä lähti käyntiin heräämisellä Varkaudessa. Rutiininomaisten otteiden myötä oli seurueemme matkalla hyvinkin nopeasti ja tärkeimmän toimenpiteen, reitinvalinnan, äärellä. Taistelusuunnitelmaksi muodostui leppoisa ajelu Suonenjoelle, kuvaukset siellä kiekkoarvosteluiden merkeissä sekä siirtyminen Peurunkaan hyvissä ajoin. Jälleen kerran merkattiin myös ”kuvataan sadesetit tänään jos sataa” -merkintä aikataulun viereen.
Siirtymässä kohti Suonenjokea ei ollut mitään ihmeellistä eikä sadettakaan näkynyt. Perille saavuttaessa todettiin, että radan vieressä oleva futiskenttä soveltuu päivän kuvauksiin äärimmäisen hyvin joten ennen radalle lähtöä pistettiin kamerat rullaamaan ja testailtiin vähän kiekkojen lentoa. Viidet eri kiekot kummankin jannun käsissä ja varsin erilaiset tulokset nauhalle. Tästä pitäis tulla hyvää matskua josta näkee hyvin miten erilaiset kiekot toimii erilaisten heittäjien käsissä. Luotto on vahva, että saadaan kiinnostavaa matskua kaikkien nähtäväksi tän päivän kuvauksista.
Heivattiin sit osa kameroista ja roippeista pakun kyljestä sisälle ja suunnattiin kierrokselle. Huhut rataennätyksestä oli haisteltu jo eilen Varkaudessa ja sitä lähettiin saalistamaan. Itse jättäydyin tästä leikistä ihan suosiolla pois ja testailin miten Averyn vinkit saa toimimaan käytännössä. Rata tarjosikin varsin miellyttävän heittokokemuksen ja väylissä oli mukavasti vaihtelua. Pari tiitä oli vähän lyhyitä ainakn isompikätisen vauhdeille mutta puitteet oli muuten kivasti kunnossa.
Törttöilin huonolla putilla itteni nopeasti pari heittoa plussalle kun Avery aloitti birkkujen louhimisen vakuuttavalla tahdilla. Kymmenen ekaa väylää melkolailla +2 mulle ja -6 Averylle. Sit vähän rämpimistä puolin jos toisin ja tulokset pysyivät saman seuraavat viisi reikää. Loppupsyykkaukset kehiin ja viimeisiä reikiä kohti, mulla tähtäimessä nollat ja mestarismiehellä kymmenen alle. Raivokkaasta taistosta huolimatta jäätiin kumpikin alle tavoitteiden, vaikka viimeisillä väylillä tarjoiltiin mahdollisuuksia vaikka mihin. Aina ei voi kuitenkaan pärjätä joten ennätys jäi tällä kertaa sen haltijan huomaan. +2 ja -9 lopputuloksiksi, bägit pakuun, hedelmää huiviin ja kohti Peurunkaa.
Kiertueen viiminen klinikka oli siis Peurungassa ja siellä meidät otettiin varsin lämpimästi vastaan. Purettiin leiri taas hotellihuoneisiin, otettiin vähän happea ja tois rohkeimmat jopa huitasta suihkussa ja pienillä päiväunillakin. Ennen kuutta oltiin kuitenkin taas iskussa ja siirryttiin kylpylähotellin kahvion kautta nelosväylän korin tuntumaan. Siinä samalla tutustuttiin nopeasti myös hotellista löytyvään putiikkiin ja kiekkovalikoimaan. Mahtava paikka kaikenkaikkiaan: rata lupaili hyvää, kiekkoja saa melkeinä hotellin aulasta, vieressä on kylpylä jos sattuu väsyttään ja muutenkin meno tuntui olevan kohillaan. Täytynee tulla takaisin joskus ihan ajan kanssa.
Väkeä oli paikalla täyden klinikan verran ja vierellä kulki kiinnostuneita ihmisiä pitkin iltaa. Averyn aloittaessa tekniikoiden läpikäymistä suunnattiin kuvaajamme Juhon kanssa kohti ykkösväylää. Tavoitteena oli kuvailla pari tekniikkaosiota ja ajan salliessa tutustua myös rataan. Hieman synkät pilvet antoi vähän toiveita sadeosion kuvaamisesta mut haaveeksi jäi nämäkin synkät pilvet.
Kuvamatskua saatiin mukavasti, nähtiin mukavia ihmisä radalla ja fiilisteltiin muutenkin reissua tuo loppuilta. Kaheksan pintaan siirryttiin odotteleen klinikan loppumista sekä suunnittelemaan illan ruokahuoltoa ja mahdollista kierrosta. Vähänpä tiedettiin, että Averyllä oli aivan erilaiset suunnitelmat. Klinikka venyi tunnilla ellei parilla, syynä lienee viimisen klinikan aiheuttama into. Seurailin siinä klinikkaa ja juttelin ihmisten kanssa aikani kuluksi. Jälleen kerran fiilis siitä, että lajin parissa on runsain määrin varsin hienoja ihmisiä sai vahvistusta. Oli myös mahtava huomata, että klinikalle oli järjestetty viittomakielen tulkkaus pelaajia varten joille Averyn ääni ei tarjonnut sen kummempaa lisäarvoa.
Siinähän se ilta sit meni pelkän fiilistelyn myötä. Tarinaa tuli veistettyä kauemminkin lajin parissa viihtyneiden pelaajien sekä uusien pelaajien kanssa. Samanlaista intoa ja hyvää fiilistä tuntui löytyvän kaikilta ja muovin hypistelyksihän se aina meni. Eipä ollut hirveästi valitettavaa tästäkään päivästä.
—
Peurungan kiertäminen jäi perjantaille ja matka jatkui Jyväskylän kautta kohti Tamperetta. Siitä lisää huomenna.
Kommentteja ja kysymyksiä tuli varsin mukavasti koko viikon ajan. Me pähkäillään Averyn kanssa, notta kenelle irtoaa palkintoa sanallisen tuotoksen perusteella ja voittaja ilmoitetaan tässä blogissa sekä muissa medioissa.
Tämän viikon kisasta lisää huomenna. Palkintoina jälleen luvassa sama kombo eli Coston hattu ja Averyn signeeraamaa lättyä.
0 kommenttia:
Jätä kommentti