Virpiniemi DiscGolfPark
Radan kuvaus
Ei pelattavissa talvella Virpiniemi DiscGolfPark sijaitsee Virpiniemen liikuntaopiston välittömässä läheisyydessä. Rata sopii sekä aloittelijoille, että vähän kokeneimmillekin pelaajille.
Lue lisää
Radan sijainti tekee siitä mielenkiintoisen ja haastavan, sillä mäkinen metsämaasto tuo oman lisänsä peliin. Talvisin voi myös kokeilla frisbeegolfin pelaamista lumikengillä.
Radan lähistöltä löytyy kahvila, josta voi käydä hakemassa virvoitusjuomia pelin jälkeen. Parkkitilaa löytyy runsaasti ja parkkipaikat ovat radan lähellä.
Frisbeegolfrata on vapaasti kaikkien käytettävissä.
Ajankohtaista
Radan tiedot
-
Osoite
Virpiniementie 525
90810 Oulu -
-
Perustettu
-
Korit
DiscGolfPark-maalikori
-
Väylien määrä
18
-
Heittopaikat
TeePad
-
Pinnanmuodot
Mäkinen, paljon korkeuseroja
-
Opasteet
TeeSign
-
Ratatyyppi
Metsärata
-
Ylläpito
Kuukausittainen
-
Ratamestari
Jenni Eskelinen, Virpiniemen Liikuntaopisto
-
Suunnittelija
Powergrip
-
Ilmainen/maksullinen
ilmainen
-
Lisätietoja
-
Talvipelattavuus
Ei pelattavissa
4,09
Loading...
Väyläkuvaukset
Virpiniemi DiscGolfPark
Väylä 1: Virpiniemi DGP #1
Pituus 70 metriä. Par 3
Ykkösväylän suora tekninen heitto avaa haastavan ratakierroksen ilman, että ottaa luulot pois saman tien. Tästä on kiva jatkaa, ehkä jopa birdie kortissaan.
Väylä 2: Virpiniemi DGP #2
Pituus 110 metriä. Par 3
Vain Suomen kovimmat heittäjät pääsevät lähietäisyydelle korista tällä 110-metrisellä reippaaseen ylämäkeen heitettävällä väylällä. Kumpaankaan reunaan ei kannata joutua, sillä mäntyjen välistä lähestyminen on todella vaikeaa. Kori sijaitsee harjanteen päältä, jonka molemmin puolin rinne tippuu jyrkästi.
Väylä 3: Virpiniemi DGP #3
Pituus 111 metriä. Par 3
Reiluun alamäkeen pienehköön taskuun heitettävä väylä, joka vaatii hyvää väylänlukutaitoa. Useimmiten Putin pääsee heittämään lujana vastarinteeseen.
Väylä 4: Virpiniemi DGP #4
Pituus 88 metriä. Par 3
Ylämäkeen vasemmalle taipuva ahtaahko väylä on todella haastava, mutta täydellisellä heitolla voi päästä myös korin juureen. Upeat maisemat. Yksi Suomen parhaista par 3 -väylistä, joka palkitsee taitavan ja rankaisee huonoista heitoista väylän jokaisessa kohdassa.
Väylä 5: Virpiniemi DGP #5
Pituus 78 metriä. Par 3
Selkeä jyrkkään alamäkeen heitettävä viitosväylä testaa pelaajan taitoa heittää kovasti ja suoraan. Myös upsitaitoiset voivat kokeilla onneaan. Korkeuseroa noin -10 metriä.
Väylä 6: Virpiniemi DGP #6
Pituus 211 metriä. Par 5
Muotonsa mukaan kärmesväyläksikin kutsuttu radan ensimmäinen par 5 mittaa pelaajan kärsivällisyyttä ja palkitsee järkevän pelaajan. Väylältä on helppo ottaa seiska tai rumempikin lukema ja vaikeuttaa keskittymistä koko loppukierroksen ajan. Pysy väylällä!
Väylä 7: Virpiniemi DGP #7
Pituus 109 metriä. Par 3
Seiskan tiillä on usein hiljaista ja leuat rinnassa, sillä varsin usein osa ryhmästä on ottanut lukemaa väylällä 6. Itse seiskaväylä on oikealle mäntyjen keskelle kaartuva. Lennon aikana kiekon alle jää paljon ilmaa, mikä vaikeuttaa lentoradan arviointia. Korin takana vaaniva pudotus ei päästä pelaajaa helpolla ennen kuin putti on sisässä.
Väylä 8: Virpiniemi DGP #8
Pituus 95 metriä. Par 3
Birdien tehdäkseen tällä väylällä on osattava heittää alamäkeen todella tarkka hieman oikealle kääntyvä heitto. Jos avaus jää alun puihin, on par-tuloksen tekeminen suuri haaste.
Väylä 9: Virpiniemi DGP #9
Pituus 167 metriä. Par 4
Pururataa pitkin heitettävä 167-metrinen väylä kysyy maltillista avausheittoa ja tarkkaa lähestymistä. Lähestymistä voi kokeilla helpottaa yrittämällä pitkää riskialtista avausheittoa. Lopussa väylä taipuu selvästi vasemmalle, mutta puita on vielä kierrettävänä.
Väylä 10: Virpiniemi DGP #10
Pituus 74 metriä. Par 3
Alamäkeen hieman vasemmalle kääntyvä kymppi on radan potentiaalisin holariväylä. Birdien saadakseen on osattava heittää määrätietoinen heitto, sillä puolittaiseksi jäävä heitto jää armottomasti väylän reunojen puihin.
Väylä 11: Virpiniemi DGP #11
Pituus 256 metriä. Par 5
Todella pitkä 11 on radan yksi mieleenpainuvimmista ja samalla pisin väylä. Optimaalisella alamäkeen heitettävällä avausheitolla on mahdollista päästä lähestymään siten, että birdietä (tulos 4) pääsee tavoittelemaan. Myös eagle (3) on mahdollinen, mutta vaatii kaksi täydellistä heittoa tai satumaista tuuria.
Väylä 12: Virpiniemi DGP #12
Pituus 99 metriä. Par 3
Oikealle kääntyvä satametrinen mäntyjen keskelle. Kori sijaitsee pienen nyppylän päällä, mikä saattaa aiheuttaa puttiralleja.
Väylä 13: Virpiniemi DGP #13
Pituus 206 metriä. Par 4
Avausheitto kaartaa vasemmalle, jonka jälkeen pururataa pitkin on vielä reilusti matkaa korille. Vaikea par 4, jossa myös birdie on mahdollinen.
Väylä 14: Virpiniemi DGP #14
Pituus 150 metriä. Par 4
Radan ahtain väylä ja metrejä puolitoistasataa. Avausheitto heitetään alamäkeen. Kannattaa pysyä väylällä, ettei ala niin sanotusti Patakakkonen soimaan.
Väylä 15: Virpiniemi DGP #15
Pituus 182 metriä. Par 4
Väylä 16: Virpiniemi DGP #16
Pituus 116 metriä. Par 3
Loivasti ylämäkeen nouseva mäntyjen täyttämä väylä. Täydellisellä suoralla ja pitkällä draivilla voi päästä puttaamaan n. 10 metriin ylämäkeen. Kakkosia nähdään silloin tällöin kilpapelaajien toimesta, mutta ihannetulos on saavutus suurimmalle osalle pelaajista.
Väylä 17: Virpiniemi DGP #17
Pituus 108 metriä. Par 3
Alamäkeen heitettävä mutkitteleva 17 on erinomaisen vaikea par 3 -väylä. Valtakunnan kovakätisimmät voivat kokeilla onneaan heittämällä metsän päälle, mutta harvoin näin putille päästään.
Väylä 18: Virpiniemi DGP #18
Pituus 162 metriä. Par 4
12 arvostelua radalle “Virpiniemi DiscGolfPark”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
22.10. käytiin toinen kerta Virpiniemen radalla. Selkeää parannusta oli tapahtunut, näytti että väylätaulut olivat uusia ja uudet next tee kyltit opastivat oikeaan suuntaan. Nyt väylän 17 korikin löytyi opastaulun esittämästä paikasta (viimeksi etsittiin golfradan vierestä). Väylän 15 opastaulussa par oli 5? Kyllä täällä aloittelijakin voi käydä palauttamassa itsensä maan pinnalle. On haastavia väyliä.
Käytiin kaverin kanssa 9.9. Virpiniemen radalla ensimmäistä kertaa. Oli meille aloittelijoille haastavat väylät, varsinkin väylällä 4, jos kiekko eksyy vasemmalle jyrkkään puustoiseen rinteeseen niin heittoja kertyy melkoisesti. Seuraaville väylille siirtymisissä voisi olla jonkinlaisia opasteita (esim nuoli ja numero) kun tuolla polkuja kulkee ristiin rastiin. Maansiirtokoneita liikkui lähellä joitakin väyliä. Väylien avaupaikoilta puuttui tauluja ja väylän 17 koria ei löydetty vaikka haravoitiin laajalta alueelta. Ei ehkä tule olemaan suosikkiratojani, ainakaan ennen kuin taidot paranevat.
Kävin kaverini kanssa kesäkuussa 2024 heittämässä Virpiniemen radan. Kaverini oli heittänyt aikaisempina kesinä radan muutaman kerran, joten aivan sokkona ei menty heittämään. Heti alusta rata ei herättänyt positiivisiä fiiliksiä. Inffokyltti oli sotkettu, laputettu ja oikeastaan lukemattomassa kunnossa. Radalla ei ollut hirveästi pelaajia, mutta jo kolmosväylällä löytyi töykeä isompi peliporukka, joka ei vaan suostunut päästämään ohi, vaikka heillä meni reilusti yli 10min väylään.
Noh väylällä kuusi rupesi ihmetyttämään, kun koria ei löytynyt väyläkortin paikasta eikä FGR:n kartasta. Väylää olikin muutettu sen verran rajusti, että jopa par tulos oli muuttunut. Tätä tietoa ei vaan ollut missään, ei edes inffokyltistä. Sitten väylät 7 ja 8 oli tehty kokonaan uusiksi. Väyläkortit puuttui eikä näistä ollut tietoa. Myöhemmin oli vielä erästä väylää muokattu siten, että par lukukin muuttui. Kierroksen jälkeen löydettiin Metrixistä päivitetty ratakartta. Arvostelun kirjoitushetkellä FGR on edelleen vanhalla kartalla.
Väylät olivat melko tuskaisia metsäpillejä ja joitakin oli vaikea jopa väyläksi sanoa. Ensimmäiset viisi väylää olivat hyviä, oma suosikkini oli väylä 5. 17 ja 18 myös hyvät. Väylillä 13-16 metsäpillistä metsään joutuminen tarkoitti käytännössä takasin väylälle puttaamista. Väylät olivat paikoittaan jopa turhauttavampia kuin Hiirosen OB tikutus.
Turhauttava reissu näkyi lopputuloksessa ja myös arvostelussa. Pakko rokottaa pisteitä tästä inffokyltti sekoilusta. Valitettavasti arvosana jää 3/5. Tuskin käyn heittämässä heti uudestaan. Köykkyrin rata on lähempänä Oulua ja se on huomattavasti mukavampi rata.
Muuten erittäin miellyttävä rata mutta ei löydy ainkaan karttana u-discistä ja ilmeisesti radan kaksi viimeistä väylää muuttuneet?
Erittäin haastava rata. Hienosti hoidettu ja mukavassa maastossa. Korkeuseroja yllättävän paljon ja pitkiä väyliä!
4/5
Täällä tarvitsee heittää pitkälle ja tarkasti, joten rata sopii harrastaja-pro tason pelaajille. Draivereille on paljon käyttöä, tosin muutama väylä on lyhyempikin missä midareille tai putterille on käyttöä. Mielestäni yksi parhaita metsäratoja komeine korkeuseroineen ja haastavuudeltaan. Suosittelen kaikille harrastajille!
Todella haastava rata, Oulun alueella heti Pikkaralan jälkeen kakkonen haastavuudeltaan. Aloittelijan ei ehkä tänne kannata eksyä, ettei innostus lopahda täysin. Jos pysyy väylällä, niin hyvän tuloksen tekeminen on ihan mahdollista, mutta jos ollaan metsän puolella niin… Tarjoaa ylämäkeä ja alamäkeä, tiukempaa väliä ja vähän isompaa väliä, toki radan puolivälin jälkeen oleva puuränni välillä kyllästyttää…etenkin, jos pururadalla ei pysy.
Poikkesin radalla 4.10. paikallisoppaan kanssa. Ihan mahtavuutta. Hienosti on mäntymetsään saatu vuorotellen ylä- ja alamäkeä. Tämä rata ei ensikertalaista hellinyt, vaan reteät noin +30 ihannetulokseen. Jos kiekko lipeää, niin sitten ollaan välittömästi tiuhassa männikössä, josta on ulospääsemistä. Muutkin puitteet ovat kunnossa ja makkaran rillausta voi koitella heittokiekan jälkeen, muista palveluista puhumattakaan.
Vähän turhan paljon itseään toistava rata varsinkin puolivälissä. Mutta ihan pätevä rata joka tapauksessa.
Hyvä rata. Sen verran on tullut täällä tahkottua, että loppupuolen pururataränneihin alkaa kuitenkin jo pikkuhiljaa kyllästyä. Väylät 14 ja 15 ovat raivausten jäljiltä nykyään vaarallisen lähellä toisiaan, feidi vie kiekon usein toisen väylän tuntumaan. Väylät 17 ja 18 ovat myös liian lähellä toisiaan, ainakin itsellä 17-väylän sweet spot on hyvin lähellä väylän 18 tiitä. Muuttaisin siis väylää 15 enemmän pururadan oikean puoleisen metsän puolelle, ja siirtäisin väylän 17 tiipaikkaa. 18-väylä on erittäin mukava ja sopivan haastava keskellä olevan kummun takia, joten sen pitäisin ennallaan.
Todella hyvä rata!!! Soveltuu aloitttelijoista kilpapelaajiin!
Mainio rata! Virpiniemi tarjoaa elämyksiä tunneskaalan kaikista ääripäistä. Radalla pääsee kokemaan alamäkiliidätyksen riemua ja linjan osuessaan kohdille myös hekumallisia puurännipujotteluja. Mutta täällä saa myös mielen mustumaan synkkänä hetkenä. Hakoteille lähtenyt heitto löytyy useimmiten erittäin kinkkisestä paikasta ja korkeuserojen myötä saattaa kiekko eksyä hyvin kauaskin metsään. Ehdottomasti yksi Suomen haastavimmista kiinteistä radoista, joka kannattaa käydä kokeilemassa.