Kisakalenteri ja ”Mitä laitetaan?”
Tämänkertaisen läpystelyn aiheena on otsikon mukaisesti kauden suunnitelmat – sekä pelireissut että blogikirjoitukset.
Kisakalenteri 2012
Vaikken ole vielä kierroksen kierrosta heittänytkään (minähän en jalkaani lumeen pistä! Piste.) on treeniheittoja tekonurmikentällä kertynyt ehkä jotain sadan luokkaa. Riittävästi toteamaan että kun muistaa aloittaa draivailun rauhallisesti ja enimmäkseen puttereilla, ei neljän kuukauden tauko ole tehnyt liiaksi vahinkoa. Olen formiin jopa yllättävän tyytyväinen (kurotus riittävän takaa, hitaasti alkuun kiihdyttäen, lopussa vasta rivakka nykäisy), sillä kuvittelin että räpellystä on tiedossa viikkokaupalla pitkän tauon jälkeen.
Putti sen puoleen ei ole ennenkään ollut vahvimpia osa-alueitani, mutta olen nyt löytämässä siihen sellaisen toistettavuuden joka takaa vähän paremmat hermot. Mistään edes kymmenmetrisistä on turha kuitenkaan unelmoida, muuta kuin satunnaisista tsägäosumista. Työsarkaa on siis vielä. Kauempaa pituus ei todellakaan vielä ihan riitä, mutta jos edes jostain 6-8 metristä osuisi aina niin olisin jo ihan tyytyväinen. Treenaamani tyyli on siis Feldbergiläinen työntöputti, se tuntuu kaikkein toistettavimmalta. Itseasiassa eilen julkaistussa Discmanian Deep in the Game-videosarjan ensimmäisessä osassa Averyn putti on kokolailla se mitä ainakin luulen yrittäväni. Otetaan tätäkin vaikka videolle jossain vaiheessa niin katsotaan miltä se oikeasti näyttää.
Myönnetään, astuin lumeen tässä kuvassa. Mutta tää onkin puttitreeni, ja putti lähti sulaneelta kävelytieltä.
Ensimmäinen kisakierros todennäköisesti sijoittuu Frisbeepointin parikisaan Talissa 27.4. (wingman Juha Kytö) Ja heti viikko siitä Tali Openissa vastaavat parikisat 3.5. (wingman Teemu Lehtomäki (FGCK), sama kuin viime vuonna, ei voi muuta kuin parantaa edellisestä joka oli enimmäkseen mun töhöilyä). Etenkin Talimaisen vaikealla radalla pari tuo minulle tervetullutta varmuutta suoritukseen kun pöpelikköön menneelle draiville on aina vaihtoehto. Muillekin suosittelen (viikkokisojen lisäksi) parikisoja ensimmäisiksi kisakokemuksiksi, ei ole ihan niin kuumottavaa kun yksilökisat, jos sattuu olemaan taipumusta kuumotteluun kuten itselläni. Siitä vielä reilu viikko niin vuorossa on 12.5. oman seuran FGCKn kesän avaus spektaakkeli. Ei siitä sen enempää, hys hys. (fiksuimmat kyllä katsoo sen tuolta FGCKn facebook sivuilta…) Hyvinkäällä olisi myös Innovan Frisbeegolfkiertueen parikisa 19.5. mutta saa nyt nähdä ehtiikö sitä tuonnekin. Kesäkuun lopulla olisi kyllä sellainen tapahtuma mitä joskus itsekin haavelin että olisiko mahdollista järjestää esim. Tuusulassa, eli frisbeegolfkisa golfradalla(!). Hillsidegolf Open ja paikkana Vihti. Ehdottomasti kiinnostaisi lähteä mukaan, sen verran hienolta tapahtumalta kuulostaa. Heinäkuussa (kun minulla on toivottavasti kesäloma) olisi vielä tarjolla SM-kisat (katsojan roolissa kylläkin minulle).
Tilaa pitää jättää kaikelle yllättävälle, ja sen lisäksi muita epävirallisempia kaveriporukan suuria suunnitelmia on ainakin 1) pelata kaikki Hyvinkää-Hanko tien varrelta löytyvät radat. Kesäretki jota odotan kovasti jos se toteutuu. Olen aina halunnut pelata Hangossa ja ko. välillä on paljon muitakin ratoja jotka tulee kokeiltua ekaa kertaa. 2) Seppo Räty Classic 2012, salaistakin salaisempi ja epävirallistakin epävirallisempi kutsukisa jonka menin viime vuonna voittamaan, joten järjestelyvastuu siirtyi myös minulle. Voi pojat mitä sinne keksitäänkin! 3) ”Bloggaajien kaksintaisto”, Tour de Bloggers, mikä-se-nyt-onkaan eli aloittelijabloggaajien välienselvittely nimenomaisen J. Kydön kanssa. Kaikki lähti yhdestä viattomasta kommenttiketjusta Facebookissa, varokaa sanojanne siellä… Myös näistä kisoista, hys hys. Ette kuulleet tästä minulta. 🙂
Harjoittelusta en ole tällä hetkellä juurikaan kiinnostunut (tiesiköhän Kydön Juha tämän lupautuessaan parikseni Frisbeepoint parikisaan?), odotan vaan että viimeiset lumet sulaa ja sitten vedenpitävissä kengissä tallomaan väyliä velliksi, se kesän paras osuus, shortsit+teepaita -rundit saa vielä odottaa (tänään tosiaan satoi räntää kuten jokainen varmaan nahoissan sen tunsi). Tiedän varsin hyvin että treenaaminen parantaisi tasoa nopeammin kuin pelailu, mutta tällä hetkellä kiinnostaa vaan pelata. Tulos sitten on mitä on. Vastaava dilemmahan oli esillä tässä blogissa jo alkuaikoina, mutta tällä kerralla olen taipumassa tuon hauskanpidon puolelle, etenkin kun muitakin harrastuksia on olemassa.
Kiekkojahan on aina kiva hypistellä kun niihin jossain kaupassa törmää, mutta suurempia himoja ostoksiin ei ole. Joku kevyt Blizzardi tulee varmasti hommattua ihan tsoukkikiekoksi rangelle, mutta siinäpä se lähinnä. Pelibägin olen karsinut ihan muutamaan muottiin. P1 MD2 FD PD DD2 pitäisi mulle riittää ihan hyvin. Keskisarjan kiekoista on alivakaampaa ja vakaampaa versiota, mutta se on varma ettei ainakaan kiekkojen vika ole jos tulosta ei tule. Oon sanonu tätä jo aiemminkin, mutta pakko nyt todeta viime treenien jälkeen vielä kerran että (tämä ei ole mainos, tai ainakaan maksettu sellainen) toi FD on kyllä sellanen läpyskä joka lähtee suurinpiirtein jo sitä mulkaisemalla sinne mihin haluat ja leijaa sinne kontrollilla. Missä tää kiekko oli kun alotin lajin?
Hlökoht. ”driving rangeni” on tätä kirjoitettaessa jo sulana… ei muuta kun draiveria käteen pikkuhiljaa!
Blogin tulevaisuuden suhteen tarvitsen teidän apua. Olen vähän kahden vaiheilla onko minulla ihan hirveästi uutta sanottavaa enää, näiden kaikkien artikkelien jälkeen. Toisekseen, en ole enää ihan aloittelija (vaikka toisinaan heitän kuin olisi ekaa kertaa lötä kädessä), enkä aivan älyttömän aktiivinenkaan kun vertaa useisiin muihin seurakavereihin jotka on pelannut läpi talven tai vähintäänkin nyt kevättalvella jo tusinan verran kierroksia. Hullut. Tuntuu että vaikkapa juuri Juha Kydöllä on sellainen draivi päällä mitä itsellä oli ehkä joskus (=”nyt ruvetaan treenaan ihan tosissaan ja haastetaan SM-tasolla muut pelaajat” joka mulla itellä ei tod. ole toteutumassa. Haluun vaan heittää kun se on niin kivaa. Jos kertaakaan tuntuu siltä että ei haluu lähtee heittään koska ’pitää’ treenata jotain tylsää, on harrastus muuttunut työksi ja pilalla.) joten jos mm. kilpailuhommat kiinnostaa, musta tuntuu että Juhan Poika Kotiin -blogi on paremmin ajan hermolla sen suhteen.
Kertokaa siis lukijat mistä haluaisitte lukea lisää ja onko nämä tekstit jaksaneet vielä vetää puoleensa? Seuran perustamisesta voisi olla muutama sananen sanottavana, nyt kun tänä vuonna FGCK laitetaan niinsanotusti isolleen. Kommenttiloota on tuossa alempana.
Kiitos tähänastisista, ja nähdään radalla!
t. MikkoS
7 kommenttia:
Kiitti. Ei mulla varsinaista luomisen tuskaa tässä ole, mutta vähän pyrin kriittisesti arvioimaan että mikäs tämän blogin tarkoitus olikaan alunperin ja onko se jo täyttänyt sen. Ei se silti tarkoita etteikö tänne vois kirjotella ihan yleisiä "tällaista ajattelin rundilla tänään" -pohdiskelua, mutta usein tahtoisin artikkeliin jonkun kärjen. Ehkä enempi keskustelua olisi hyväksi, tulisi vuorovaikutusta enemmän. Josko avaan jonkun ketjun tuonne foorumille jossa jälkipyykkiä voidaan pestä ja viikata.
Mut hyvä idea, tosta puttaamisesta riittää kyllä juttua reposteltavaks. Se(ja hermot=sama asia) on selkeesti mun heikoin osa-alue. Sen huomas kyllä viime sunnuntain rundilla kun Nummelanharjun niistä väylistä joista puttasin (eli en ollut niin lähellä että riitti vaan laittaa sisään), puteista meni sisään kokonaiset yksi, sekin huonosti ylärautaan osuen. Sit pelattiin Veikkolan rata, ja peli alkoi sujua, siitä tuli itseluottamusta putata ja sekin toimi. Nätisti sekä itseään vahvistava epäonnistumiskierre ja onnistumiskierre peräkanaa.
(How-to aloittelijajuttuja on muuten ihan kiitettävästi tuolla Fribanet.fi:ssä. Muutenkin yks parhaita saitteja lajiin liittyen.)
Mun mielestä sun juttuja on ollut mukava lukea, ja lukisin niitä mielelläni jatkossakin. Kirjoitat hyvin, ja aihepiirit ovat tavallista harrastajaa kiinnostavia. Älä nyt stressiä kuitenkaan ota!
Suomessa on aika paljon jo sellaisia päiväkirjamaisia blogeja frisbeegolfista. Nekin ovat mukavia, mutta muunllaisillekin olisi tilaa. Esimerkiksi Karin blogissa tällä sivustolla on mukavia periaatteellisiempia pohdintoja, ja vaikka Tapani Aulun "näin rakensimme radan"-kirjoitukset on myös kiinnostavia.
Se, mikä puuttuu, on jonkinlainen selkeä how-to-blogi, jossa olisi ohjeita ja pohdintaa ihan perusjutuista, kuten vaikkapa kiekon valinnasta, puttaamisesta ja niin edelleen. Eikä sen tarvitse olla minkään gurun kirjoittama. "Olen paska puttaamaan ja päätän nyt kehittyä siinä" on ihan kiinnostava näkökulma. Tai sitten aloittelija voi vaikka haastatella niitä, jotka ovat jo hyviä. Mutta työtähän tuo tietysti teettäisi...
Kiitos Janne. Fiilispohjalta siis! Toi on totta, eikä pelkästään kädestä lähtiessä, vaan sillon kun kiekko tekee ilmassa just ne muuvit mitä meinas (vaikka siihen ei tosiasiassa kädestä irtoamisen jälkeen voikaan vaikuttaa) niin et tuntuu kun se olis kauko-ohjauksessa, niin ai että! Unohtuu kaikki aiemmat vaikka olis kuinka räkärundi alla.
Tänks. Laitetaan tulemaan. Toi toukokuun alku pitää sisällään tosiaan kaikenlaista, varmaan joutuu purkaan tännekin. De-briefingiä, tai post-traumaattista terapiaa kato :D
Blogijutuista ei kannata stressiä ottaa, etenkään sen takia jos omat tavoitteet eivät ole maailmanvalloituksessa. 99,9% pelaajista pelaa tätä lajia päästäkseen katsomaan kun kiekko lentää. Jutun aihetta ei ole pakko kaivaa kisoista ja tavoitteellisuudesta vaan vaikka vain siitä miltä se tuntuu korvien välissä kiekko lähtee kädestä juuri niin kuin sen oli ennalta suunnitellut. Se, jos joku, on tämän lajin suola.
Hyvää duunia juttujen suhteen, kuten aina!
Blogiasi on ollut ilo lukea. Itse hurahdin lajiin lopullisesti viime keväänä ja imin itseeni suurin piirtein kaiken tiedon, mikä oli saatavilla, koska halusin kehittyä pelaajana ja sillä saralla riittää paljon töitä vieläkin. Kirjoituksistasi olen poiminut vinkkejä omaan harrastamiseen ja pelaamiseen. Eli anna tulla vaan, tätä seuraa mielenkiinnolla, vaikka jutun aihe hieman vaihtuisi pelaamisesta seuran perustamiseen. :)
Fribanet on mainio! Ehkä blogissa samanlaisia juttuja voisi käsitellä henkilökohtaisemmin ja vähän provosoidenkin, ja se taas voisi johtaa siihen keskusteluun.
Ja joo, kuulostaa puttailu tutulta! Joku jossain kommentoi noiden nuorten tykkien (Ulibarri, McBeth) puttaavan usein hyvin nopeasti ja ajattelematta. Välillä oon ite kokeillu sitä. Kun mentaalipuoli ei pelaa, sen voi yrittää eliminoida...