Blogi täytti vuoden
Rakas päiväkirja, eikun blogi tuli toissapäivänä yhden vuoden ikään. Yksivuotiaanahan ei oikein tajua juhlista mitään, kakkua menee pitkin naamaa ja housuvaipat kiristää. Tutista ei kuitenkaan onneksi tarvi vielä luopua.
Ajattelin ensin että tekisin jonkun fiilistelyraportin Europen Open kisoista Nokialta, mutta sen informatiivinen anti olisi ollut ehkä melko suppea, ja relevanttius tähän blogiin samaten yhtä vähäinen, joten tyydyn toteamaan kisoista lyhyesti: aivan v*n mahtavaa. Pelaajien näkeminen livenä sekä kentällä että vapaalla (Rantasipi Eden hotellilla joka oli muutenkin melko päheä) teki laji-idoleista kertaheitolla (ehe ehe) lihaa ja verta, parinkin amöriikkalaisen staran kanssa paiskasin kättä ja yhdeltä menninkäiseltä hain nimmarin kiekkoonkin (ks al., koko episodiahan vaimo piti hieman nolona, hahah ; ). Parhaat audiovisuaaliset fiilistelyt löytyvät aikanaan SinäPutkesta lcgm8 disc golf kanavalta, katsokaa sieltä jos ette usko.
Mahtaako tämä lähes-etunimikaimani nimmari lisätä voodoota putteriin? Kaikki itseluottamus on eduksi, vaikka se olisikin plaseboa…
Mutta asiaan. 365 päivää, 17 artikkelia, ja 57 kommenttia, erittäinkin mukavasti juttua riittänyt molemmilla puolen. Pieni vuosiraportti lienee paikallaan. Vuoden aikana olen siis pelannut enemmän kuin kahtena edellisenä yhteensä (itse asiassa juuri mainitsin kaverille että tuntuu että näin keskikesällä elämä on yhtä frisbeegolfia, mutta se on nyt otettava sesongista kaikki irti ennen talvea), kanssaperustanut yhden frisbeegolf-seuran, käynyt kahdessa isossa kilpailussa (joista ensimmäisessä nappaamassa parigolfin jumbosijan ja toisessa katsojana, ks. yl.) ja tuhlannut hemmetisti aikaa ja rahaa muovinpalasten heittämiseen metallikoriin. Mikä voisi olla parempaa, kysyn vaan?!
Entä mitä vielä mahtaa olla luvassa? Elokuun puolessa välissä järjestämme seuramme Frisbeegolf Club Keinukallion kesän päätapahtuman, kaikille avoimet kisat, Keinukallio Openin (a.k.a. K.O.). Syksyllä vielä kun tarkenee heittää ja tuuli puhkuu sopivasti, semisuuruudenhulluissa suunnitelmissa on pistää mahdollisesti vielä jonkinlaista epävirallista pituusheittoskabaa pystyyn. Pidetään silmällä myös loppuvuoden SFL:n lisensseistä vapaita kisoja lähialueilla, tekisi mieli kyllä ihan yksilökisaakin kokeilla, joe si muuten niin vaikka vain jonkun toisen radan viikkokisoissa. Jos ei tärppää syksyllä niin ehkä Karvikseen sitten, ainoo vaan että miten ne kiekot löytää ikuna sieltä hangesta, kertokaa tyhmälle??
Avery on toinen suosikeista joita eniten seuraan. Ei ollut kumpikaan kyllä ihan lennossa EO:ssa, mutta katsotaan sitten taas vaikka USDGC:ssä…
Ensi vuodeksi täytynee kyllä hommata vihdoin Suomen Frisbeeliiton jäsenyys sekä kilpailulisenssi (ja PDGA jäsenyys näemmä tulee jälkimmäisen kanssa samaan syssyyn), ja sitämyöten taas pykälän verran isompaa vaihdetta silmään tämän lajin parissa puuhastelun suhteen. Josko sitä ensi kesänä tulisi käytyä sitten useampikin kisa pelaamassa, ja jumbosijaa vastaan taistelemassa. Oma seurakin, FGCK toivottavasti jatkaa kasvuaan, mahdollisesti muuttaa muotoaan virallisesti rekisteröidyksi yhdistykseksi, ja kotirata etenkin toivottavasti nostaa profiiliaan uusilla väylillä jotka pysyvät helpommin paremmassa kunnossa.
Elämme siis jännittäviä aikoja… Ja jos nyt jonkun (kuten vaikkapa jonkun nimeltämainitsemattoman vaimon) mielestä jostain muovipyörylöistä intoaminen on vähän höyrähtänyttä toimintaa (en siis nyt kuitenkaan nuku PD tyynyn alla tai mitään) niin so be it. Suomen kiekkokesähän on lyhyt mutta maaninen. Päivät ovat onneksi kesäaikaan pitkiä, toissapäivänäkin tuli heitettyä Jokelan vastavalmistuneella frisbeegolfradalla iltahämärään asti, kun ei olisi millään malttanut lopettaa. Mietittiinkin jo että kelpaako kiekkokuume sairasloman syyksi…
Hyvinkää tänään, Tuusula huomenna, vaan miten mahtaa käydä kun näillä näkymin lomaillessa tulee seuraavaksi viikon tauko peliin, millaiset vieroitusoireet on odotettavissa? Ehkä otan sittenkin sen PD:n tyynyn alle niin pysyy tuntuma peliin. 🙂 Ja hätäpäissään tempaistu foredraivi kyllä pysäyttää mahdollisen kissavarkaan heti parvekkeen ovelle.
t. MikkoS, entistäkin aktiivisempi aloittelija
5 kommenttia:
Haha. Joo, näinhän se on. Saa tänne kommentteihin muutkin kirjotella omituisuuksistaan, esimerkiksi jos suukottelee putteriaan ennen tärkeää puttia. Tai jos on nimennyt sen "Charlene"ksi. En tunnusta.
Tää on niin hyvä lukea kiekkoihin höyrähtaneiden kohtalotovereiden kirjoituksia. Ei tässä tunne omaa mielenterveyttä yhtään vähemmän pimeäksi mutta tietää sentään että enpähän ole ainoa.
hassua. onnee sullekin kisoihin, vaik taidolla niis kai pärjää. :) minähän sanoin Nikkolle että "I don't know if you think this is weird or something" mut se sano vaan et "No, no, I'm cool with that" muutenki mukava heppu, sano et erikoinen nimensä tulee vissiin Italiasta jostain kun kysyin. Näkyhän tuolla etenki junnut metsästävän nimmareita kaikilta huipuilta samaan kiekkoon tjsp. ja vois sitä kai joku luulla et se ois vähän hassua et melki kolmekymppinen mies tekee saman, mut ei mua hämänny. :)
Mykistävää - kuin olisin itse tän kirjottanu. Oon täysin samassa tilanteessa harrastuksen kanssa ja ens kesän suunnitelmatkin meillä täsmää. Onnea siis ens vuoteen. Mietin Nokialla Nikon nimmaria 4 päivää, mutten vaan syystä tai toisesta kehdannut pyytää sitä :)
Ei tehnyt tiukkaa tällaiselle melkein viisikymppisellekään hakea nuorilta jannuilta nimmareita kiekkoon. Nimmarialustana toimiva Classic Roc alkaa olla neljän European Openin jäljiltä jo aika täynnä :) Pitäähän sitä tällekin lajille tähtikulttia rakentaa. Henkilöt ovat niitä, joista jutut kirjoitetaan ja jotka nostavat lajin otsikoihin muutenkin kuin "kunnallisuutisiin" ja yleisönosastoille.