Näin talven keskellä voi lämpimikseen vaikka haastaa riitaa. Ikiaikainen sytyke kunnon väittelylle on alkaa keskustella siitä, mikä on urheilua ja mikä ei.
Huvitan toisinaan itseäni aloittamalla tuttujen kanssa keskustelun urheilun määritelmästä sekä siitä, mitkä lajit ovat urheilua ja mitkä eivät. Lopputuloksen kannalta täysin hedelmätön väittely tuottaa runsaasti mieltä kiinnittäviä perusteluja urheilun määritelmäksi.
Pitääkö tulla hiki?
Urheilun määritelmää pohdittaessa yleensä mitään kiistaa ei synny lajeista, joissa suoritukseen liittyy voimakas fyysinen ponnistelu sekä paremmuuden mittaaminen kellolla, vaa”™alla tai mittanauhalla. Painonnosto on urheilua, pianonnosto ei. Myöskään pelit, joissa yksilöt tai joukkueet yrittävät tehdä enemmän maaleja tai pisteitä kuin vastustaja, eivät nostata väittelijöiden keskuudessa vastalauseiden myrskyä, kunhan pisteitä tehdessä hengästyy. Sulkapallo siis on urheilua Yatzyn pelaaminen ei.
Seuraava kategoria jakaakin sitten jo mielipiteitä. Siihen kuuluvat lajit, jotka sisältävät vaatimuksen tarkkuudesta tai taidosta, mutta sujuvat myös vähemmän atleettisilta harrastajilta. Ammuntaa – aseella tai jousella – monet pitävät urheiluna, vaikka niissä nimenomaan ei pidä hengästyä, jos haluaa pärjätä. Sen sijaan tikanheitto, biljardi, petankki ja vastaavat seurapeleistä kilpalajeiksi kehittyneet lajit saavat useimmilla kulmakarvat kurttuun. Samaan kategoriaan lankeaa monella myös frisbeegolf.
Frisbeegolfaajat – ikuisia rantapummeja”¦
Vaikka frisbeegolfia on pelattu jo yli kolmekymmentä vuotta, suurelle yleisölle on pakko joka käänteessä muistuttaa, että frisbeegolf on paitsi mainio ajanviete, myös kilpaurheilua omine ammattilaisineen. Asian toteaminen kirvottaa usein kuulijoissa epäuskoisen ynähdyksen, sillä frisbee on useimmille yhä huoltamolta tai tavaratalon leluosastolta hommattu muovilärpäke, joita viskellään kaverille tai koiralle. Kiekkoja lojuu auringonpaisteessa virttymässä lähes jokaisen kesämökin kuistilla. Se, että sanan frisbee perään liitetään yleisesti hienomman väen harrastukseksi mielletty golf, ei riitä muuttamaan käsitystä rantapelistä. Työsarkaa on siis vielä kynnettävänä.
”¦vai sittenkin huippu-urheilijoita
Jos kuitenkin tarkastellaan frisbeegolfia aiemmin esiteltyjen premissien pohjalta, voidaan todeta sen kuuluvan useampaankin urheilun tunnusmerkit täyttävään luokkaan. Ensinnäkin harrastamiseen liittyy selkeästi fyysinen elementti, joka ei ehkä suorastaan hengästytä, mutta vaatii kuitenkin harjaantunutta kehon hallintaa. Toiseksi voittaja selviää kiistattomasti pistelaskun avulla eli mistään arvostelulajista ei ole kyse. Kaiken lisäksi frisbeegolf vaatii myös taitoa ja tarkkuutta, joten sekin vaatimus täyttyy. Frisbeegolf on siis urheilua M.O.T.
Takarivistä saattaa silti kuulua nikottelua. Samat argumentithan pätevät myös hevosenkengänheittoon, krokettiin ja mölkkyyn. Se, että lajilla on myös ammattilaisia ei sekään auta, sillä jossain täytyy olla myös hampaanharjauksen ja purukuminsyönnin ammattilaisia, sillä kaupoissa on molempien lajien nimenomaan ammattilaisille suunnattuja harrastusvälineitä –hammasharjoja ja purukumeja – joissa tuotemerkkien perässä lukee komeasti Professional.
Keskustelua voi jatkaa tai olla jatkamatta esimerkiksi siitä, onko sillä pidetäänkö frisbeegolfia urheiluna merkitystä lajin kehittymisen, medianäkyvyyden tai vaikkapa erilaisten tukien ja avustusten saamisen kannalta. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että frisbeegolf on upea laji, harrasti sitä sitten urheiluna tai ajanvietteenä. Mukavaa kevään odotusta kaikille!
Kari ”Bast” Toivonen
8 kommenttia:
Esim tänään (31.1.) täysi kierros Meikun radalla (n.1,5 tuntia) ja voin sanoa että kyllä urheilusta käy :-)
Onko kävely urheilua? Siinäkin tulee hiki jos tosissaan kävelee, mutta laahustaessa ei kovin kova hiki pääse tulemaan. -> Jos kävely on urheilua, niin sitten on myös frisbeegolf koska kävely on osa frisbeegolfia. (Valitettavasti en osaa vastata itse tähän kysymykseen :))
No niin jopas taas kysymyksen asettelit.
Useissa lehdissä on ns. urheilu-sivut, jolla kirjoitetaan tietysti urheilusta ja urheilijoista. Näillä sivuilla kirjoitetaan usein esim F1 autoilusta, tallimääräyksistä*, dopingingista, pelaajaostoista, valmentajavaihdoksista, tigerwoodseista yms. urheiluasioista.
Koska freshbeestä puuttuvat ko. elementit, se voitaneen laskea kuuluvan urheilun ulkopuolelle.
*Heikki Kulta ei kirjoita tallimääräyksistä, ei myöskään Kyllönen tunne käsitettä.
Loistava kirjoitus jälleen Bast! Frisbeegolf on selkeästi urheilua, mutta se tärkein määritelmä tehdään jokaisen heittäjän korvien välissä. Loistavaksi tämän lajin tekee se, että siinä on niin monta harrastamisen tasoa. Toivottavasti kaikille niille löytyy tilaa radoilla, kun kevät taasen koittaa.
Itse koen frisbeegolfin tuovan selkeästi uudenlaisen "urheilulajin" kansalle, missä harrastaminen ei ole kiinni yhteisistä aikatauluista tai ohjelmista. Nyky-yhteiskunnassa yhä enemmän ollaan menossa "on demand" -ajatteluun, missä tietty hyödyke/ajanviete halutaan käyttää juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Tässä asiassa frisbeegolf ilmaisine ja julkisine suorituspaikkoineen on erinomaisessa asemassa. Lisäksi lajia voi hyvin harrastaa myös yksin, tuntematta itseään oudoksi. Tätä samaa ei löydy kovin monesta muusta lajista.
Itse en muista käyneeni tällaista urheilukeskustelua, mutta kiinnostaisi tietää, että miten ei-äänet mieltävät urheilun. Eikö frisbeegolf ole "tarpeeksi jotain" vai onko se "liikaa jotain" että sitä ei lasketa urheiluksi?
Ja onko se plussa vai miinus lajille? Siis heidän mielestään, jotka eivät pidä frisbaa urheiluna.
Olen käynyt vastaavaa keskustelua useastikin radalla ystäväni kanssa pelatessani. Meidän lähtökohtamme on ollut, että urheilu on ikävää (en nyt laita tähän sitä v-sanaa). Useimmiten frisbeegolf ei ole urheilua, mutta se saattaa muuttua siksi tuloksen jäädessä ankarasti plussan puolelle. Myös kiekkojen etsiminen vesistöstä tai tiheästä pusikosta sekä haastava maasto yhdistettynä painavaan kassiin, ankaraan hikoiluun ja liian vähäiseen juomavarastoon saattaa muuttaa lajin urheiluksi.
Tämä on tietysti vain yksi näkökulma. :)
Kysymyksenä voisi paremminkin olla "Onko frisbeegolf liikuntaa?", sillä urheiluahan se joka tapauksessa on.
Ainakin meillä Pyhtäällä pari, kolme kierrosta on urheilua johtuen radan sijainnista. Rata on tehty vanhaan
hiekkakuoppaan jossa jyrkät mäet saavat hien pintaan.