"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Vahvoja päätöksiä

6.4.2013 23:21

Perinteisesti herättiin keskellä yötä kuudelta ja alettiin valmistautua kierrokseen. Seitsemältä kun yrittää saada verta kiertämään aivoissa ja lihaksissa, niin itku meinaa tulla. Kaikesta huolimatta fiilis ja itseluottamus oli hyvällä tasolla, olin valmis nauttimaan pelaamisesta.

Ensimmäisen kierroksen pääsin aloittamaan toisesta päästä rataa 9. väylältä. Peli rullasi hienosti ja böördejä putoili tasaiseen tahtiin. 18:lla avasin 20 metrin päähän korista, lähestyin oksan kautta kasiin ja pelastin siitä vielä par:in. Taivas mustui hetkeksi ja jouduin ottamaan ykköseltä ja kakkoselta bogit, mutta se jäi lyhyeksi. Viimeiselle väylälle siirryttäessä mielessä unelmoin mielessäni jo 56:sta, neljä alle, helppo birdie korttiin ja tuuletellen kotiin. Vaikehko hyssefore livahti kuitenkin flättinä liikenteeseen ja täysillä järveen. Bogi korttiin ja 58. Kokonaisuutena ihan kelvollinen kierros, hyvällä fiiliksellä eteenpäin.

Kaitsu joutui heittämään yhden sormirollerin istualtaan. Se oli ykköskierroksen kohokohta.

Vahvan pasta bolognesen voimin raikkaalla väsymyksellä uuteen kierrokseen. Olisin voinut helposti mennä nukkumaan, mutta ykköspoolissa lähdettiin taistelemaan tuulta vastaan. Ykkösväylälta par, heitto paremmin kuin ensimmäisellä kierroksella. Hyvällä fiiliksellä kakkosväylälle, yhtä juhlaa. Avaus lipsahti viidakkoon ja sieltä outtiin. Sieltä metsää pitkin väylälle parilla heitolla, vähän puttirallia 5,5 metristä ja seiska korttiin. Kassi naulaan ja ensimmäisellä lennolla Turkuun.

Siitä huolimatta jatkoin pelaamista, jouduin tosissaan kyllä pusertamaan sekä henkisen, että fyysisen jaksamisen kanssa. Kasiväylällä olin aivan loppu, suunnittelin skippiheittoa jonka heitin kuuden metrin päähän maahan. Se tuli onneksi videolle, se oli koomista. Kärsivällisyys palkittiin ja pikkuhiljaa takaysillä böördejä napsien pääsin takaisin par:iin. Kolme väylää jäljellä ja unelma kierroksen päättymisestä häilyi jo mielessä. Siinä väsymystilassa ja alkukierroksen mokelluksilla olisin ollut enemmän kuin iloinen par-tulokseen. Viimeisen väylän skyrolleri jäi pari metriä matalaksi piikkipuskaan, hyvä etten kuollut. Tuplabogi, tulokseksi  62. Huh. Onneksi koko kierros tulee videolle.

Lopputuloksissa ei näytä yhtään niin pahalta, mutta pahalta kyllä tuntui. Hyville levoille ja huomenna uudestaan. Tuloksethan löytyy täältä.

Parasta antia kakkoskierroksella oli nautiskella Lizoten heitoista. Se heittää hienosti ja lujaa.

Maailman kovin käsi


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *