kuuluu moni sanovan. Kukin pelaaja saa pomminvarmasti kokea sen kierroksellaan, itsellä se tapahtui jo ensimmäisellä väylällä ensimmäisen kerran. Tänään yksi pelaaja pelasi alle par:in, Markus Pohjolainen. Kova suoritus, muut pääsääntöisesti nitkahtivat vähän huonompaan kovan tuulen vuoksi. Tuuli koetteli meikäläistäkin, mutta onnistuin silti parantamaan suht merkittävästi (tästä voinee vetää johtopäätöksen, ettei eilinen ollut kovin vahvaa suoritusta).
Kierroksen alku oli tahmea, kaksi bogia. Tiit olivat kohtalaisen liukkaita, ja neljännellä väylällä meinasi käydä huonosti, sekä fyysisesti, että pelillisesti. Kumpikaan ei onneksi toteutunut, väylä nro 4 on todennäköisesti paras väylä liukastua – seuraukset ovat vähäisimmät. Vitoselta nostokakkonen, suosikkiväylä. Sen jälkeen pelaaminen keskittyi melko paljon par:iin. Pieniä virheitä.
14:llä tuli hölmöiltyä oikein tosissaan (tällä kertaa se jäi onneksi ainoaksi). Kova tuuli takaoikealta, joten päätin valita ylivakaimman pannun, pd2:n erikoisversio. Ilmeisesti ajattelin, että riittävä ylivakaus tuo kiekon alas ennen kuin se menee outtiin. Väärin. Lähestyminen laiskasti dropparilta bunkkeriin ja kutosta korttiin. Heti parin väylän päästä päivän paras hetki koitti. Eilen ob-5, Seppo Paju -edition PD2 milliin ja helppo kakkonen.
Onnistuin vielä kierroksen kolmannenkin birdien poimimaan, kunnes kierros päättyi kahteen valitettavaan bogiin, toinen omasta hölmöilystä, jälkimmäinen liukui 15 senttiä outtiin. Tulos 73 on jollain tasolla tyydyttävä, tosin se tyydyttää vain siksi, että sen 5 heittoa paremmin kuin eilen. Kierros jäljellä, 10 sakkiin 5 heittoa, se vaatii 68:n. Helppoa, yksi birdie huomiselle tilattu. Useammalla noustaan lisää sijoja.
0 kommenttia:
Jätä kommentti