"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Päivän lammas

30.4.2011 22:48

Tänään opin nöyryyttä. Se on se fiilis, kun ei tunne pelaavansa huonosti, pelaa par:ia ehkä pari bogia, pari birdietä. Kahden kierroksen jälkeen -1. Ei silloin periaatteessa kovin huonosti ole pelannut, ei tosin myöskään huippuhyvin. Kuitenkin havaitessaan itsensä tulosluettelossa sijalla 37, ajatuksissa vilahtaa pieni epätoivo.

Penkin alle siis meni pahemman kerran, vaikka pelaaminen tuntui perustuuppaamiselta. Mikä meni vikaan? Draivit lähti vähän mihin sattui, lähestymisherkkyys ei ollut kohdallaan, eikä puttikaan oikein uponnut. Muuten meni tosi kivasti. Miksi meni vikaan? No kun tuuli oli kovaa ja järjestelyt ei oikein toimineet ja jalkaan vähän sattui ja käteenkin itse asiassa sattui ja siitepölyallergia vaivasi ja just kun olin heittämässä niin joku aivasti ja sitten vielä se auto, joka oli parkkeerattu väärään paikkaan. Vai oliko se sittenkin pääkopassa?

Jollei tunnu, että pelaa huonosti, voiko olla pettynyt? No joo, birdieitä jäi puuttumaan, se oli ongelma. Mitään mokeltamista en harjoittanut, onnistumiset jäivät vain vähälle. Taidan silti olla vähän pettynyt, sanotaan vaikka sitten onnistumisien puutteeseen.

Kisa alkoi vahvasti. Neljännellä väylällä puttasin viidestä metristä ohi (jep, sinne meni se tavoite alle 8-metrisistä puttimisseistä). Noh, kyllä kerran kaudessa.. marssin kiekolle, merkkasin, otin putterin kouraan, laitoin väärlle puolelle ketjuja, tuulikin vähän auttoi ja uloshan se tuli. Ja etäisyyttä oli kolme metriä. 3. Kolmesta metristä ei voi heittää ohi, ellei pyörremyrsky osu kohdalle tai Oulun myrskytuuli (terveisiä Jussille). Ei voi. Niiden lisäksi missasin pari muutakin alle 8-metristä. Puteilla olisin säästänyt muutaman heiton, mutta enemmänkin olisi pitänyt kiristää, eli ongelmia oli myös alkupäässä (ja päässä).

Kakkoskierrokselle taas vahvalla itseluottamuksella, ja intoa uhkuen. Viisnelonen oli jo ihan tulossa, mutta ei tullut. Alku oli parempi, pari birdietä heilahti. Niiden jälkeen seurasi ennenkokematon virhesuma: kolmella väylällä peräkkäin 40-60 metrinen lähestyminen, yksikään niistä ei päätynyt alle kymppiin. Aivan käsittämättömiä virheitä, laitetaan ne vaikka alkukauden piikkiin (tärkeintä on löytää syy jostain muualta kuin itsestään) Pari bogia korttiin ja hymy hyytyi. Kolme birdietä (ja yksi bogi) loppukierroksella vielä lohdutti, mutta tulos 62 ei niinkään. Paremmin olisi pitänyt pystyä pelaamaan.

Rahoille on matkaa, ja järkeviin sijoituksiin vielä enemmän, kympin sakkiin 8 heittoa. Tuttu tilanne. Viimeksi 6 vuotta sitten ollut samassa tilanteessa.

Mutta hei, on täällä siistejäkin juttuja tapahtunut: Ville kolmantena, Nissisen Teemu neljäntenä ja Seppo kuudentena! Junnut ja Ville on ihan liekeissä. Tulokset löytää täältä.

Huomenna sitten kiristetään..

(Aikaisemmin mainittuun järjestelyjen toimimattomuuteen ei ole muuten minkäännäköistä perustetta, homma toimii hienosti. Se oli vain yksi hyvä tekosyy heittojen toimimattomuudelle)


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *