Australian reissun jälkeen olen viettänyt ansaittua (ainakin omasta mielestä) lomaa nyt pari kk heittelystä. Yhden kierroksen olen tainnut Lausteella käydä kiertämässä ja hallissa muutaman hassun kerran moikkaamassa tuttuja. Alkaa olla aika valmistautua reilun 6 viikon päässä häämöttävään kauden avaukseen, Dutch Openiin.
2011
Hiljaisia tavoitteita kaudelle 2011 olivat ratingin nostaminen 1020:een, ja Suomenmestaruus. Kumpaakaan en päässyt edes lähelle. Vuosi täyttyi tavoitteiden sijaan pääasiallisesti ratasuunnitteluilla, joten treenaaminen jäi kovin vähälle. Olen pettynyt, etteivät tavoitteet täyttyneet, mutta toisaalta niiden eteen en juuri mitään ehtinyt tehdä, joten lähinnä olen pettynyt vain harjoittelun vähyydestä, en niinkään suorituksista. (Tänä vuonna laitan tavoitteet myös julkisiksi, niin syntyy sosiaalinen paine (luulin tehneeni niin jo viime vuonna, mutten tehnyt))
2011 alkoi kohtalaisesti Dutch Openilla, pelaaminen tuntui kohtuulliselta ja sijoitus oli kohtuullinen 4. Vapun tienoilla Kööpenhamina kutsui, jossa pelaaminen oli karmeinta muutamaan vuoteen. Ilmeisesti Hollannin kisarata ei vaatinut vielä niin hyvää suorittamista ja Köpiksessä iski totuuden torvi tosissaan. Sijoitus 40+, rating-keskiarvo 970 tietämillä – hämmästyneenä takaisin Suomeen. Muutama viikko aikaa Sveitsin kisaan ja tehtävänä oli lähinnä kerätä pääkoppa takaisin kasaan, miettiä mitä tuli tehtyä, eikä toistaa sitä enää. Jälkiviisaana Sveitsin kisa oli koko kauden kannalta äärimmäisen tärkeä. Hienoinen tärinä köpiksen jäljiltä sai mielikuvituksessa aikaan vaikka mitä, mutta onnistuin silti Sveitsissä hyvin. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos kaksi kisaa olisi mennyt penkin alle..
Tukholmassa pelaaminen on ollut aina vähän hankalaa, ehkä juuri siksi pidän siitä radasta kovasti. Siitä reissusta ei jäänyt erityisen hyvä eikä paha maku. European Open sen sijaan oli meikäläistä (viime kauden tasolla) parhaimmillaan. Toiseksi paras suomalainen, eikä petokaan saalistanut kovin pahasti kertaakaan. Olen tosin aina pelannut Nokialla hyvin – SM-kisoja odotellessa. British open elokuun puolessa välissä meni pelillisesti kohtuullisesti, mutta järjestelyt olivat mitä olivat. Toivottavasti tänä vuonna EM-kisoissa hommat menee paremmin.
Kauden toinen musta hetki koitti SM-kisoissa. Henkimaailman juttuja, en ollut ”valmis pelaamaan”. Kisoja alkoi olla kertynyt jo sen verran, että siitä tuli liukuhihnahommaa, enkä saanut sytytettyä itseäni SM-kisoihin. Siitä kertoo se, että 10. sija ei edes tuntunut hirvittävän huonolta pelin tasoon nähden, pelin taso sen sijaan tuntui karmealta.
Syyskisoihin kuuluivat Kukkulan kuningas (seuranmestaruuskisat), USDGC ja Australian Open. Kukkulan kuninkaassa jäin nuolemaan näppejäni, kun Nummelan Teemu Nissinen voitti kisan suvereenisti ja Paimion Paroni Kalle Savonen kiilasi kakkoseksi. Oli tyytyminen pronssiin. Kauden päätös oli vahva, USDGC:n 6. sija tasoitetussa kisassa oli ihan hyvä suoritus, mutta huomattavasti enemmän mielihyvää sain neljänneksi parhaasta raakatuloksesta. Australiassa peli löysi uomansa hyvin ja olin voittotaistelussa mukana loppuun saakka. Hävisin lopulta heitolla Jussi Meresmaalle ja Jay Readingille, joten pienet oli marginaalit.
Tavoitteet eivät täyttyneet, mutta hauskaa oli. Kiitos kauden yhteistyökumppaneille;
Intersport megastore Länsikeskus
2012
Kisakalenteri vuodelle 2012 on vielä lukitsematta. Tällä hetkellä kalenterista löytyy ainakin seuraavat kisat; Dutch Open, Copenhagen Open, Sula Open, Stockholm Open, SM-kisat ja USDGC. EM-kisat mietityttää vielä henkilökohtaisista ja organisatorisista syistä.
Pari viikkoa menee vielä ultimatea pelatessa, tavoitteet on SM-finaalissa. Maaliskuu treenataan frisbeegolfia paljon. Draivi pitää saada kuntoon, muistuttaa itselleen miten pelivälineet toimii ja puttiin pitää löytää tuntuma. Käytännössähän tämä kaikki tarkoittaa vain toistoja.
Tavoitteet (tavoitteethan on sitten riittävän kovia, koska tavoitteen saavuttamisesta pitää tulla sellainen fiilis, että on pelannut hyvin)
*Dutch Open: mitalisija (kovempi taso kuin aiemmin, tulee hyvä kisa)
*Copenhagen Open: mitalisija (viime vuodelta vähän petrattavaa)
*Sula Open: voittikset
*Stockholm Open: riippuu paljolti osallistujista, mutta 10 sakissa siellä pitää olla. Täältä pitää myös hakea usdgc –paikka
*SM-kisat: 1.
*USDGC: 20 sakkiin (siinä oikeassa sarjassa, ei tasoitetussa)
*Koko kauden tavoite: rating yli 1020.
Siitä. Tavoitteet on nyt asetettu ja julkistettu. Tavoitteet on kovat, ja niiden eteen pitää tehdä töitä. Tänä vuonna vuotta kokeneempana ymmärrän sen taas paremmin. Tänä vuonna olen valmis tekemään töitä.
Frisbeekausi on jo muuten ihan ovella. Parin viikon kuluttua Seppo Paju ja Jussi Meresmaa haastavat memorialissa Amerikan huiput. Huisia.
2 kommenttia:
Vaasassa olis taas karvista 10.3 :)
Mukava lukea kiinnostavien urheilijoiden tavoitteista ja valmistautumisesta tulevalle kaudelle. Ja tietysti edellisen kauden purkaminen ja analysointi antavat uusia näkökulmia lajiin ja sen "vakavaan" harrastamiseen.
Oma harrastaminen on niin alussa ja ikääkin kertynyt, että suurimmat tavoitteet tulevaan kauteen ovat kehittyminen "kylä-kisa"-tasolle, sekä uusien harrastajien "koukuttaminen" lajin pariin. Seuraavina vuosina sitten +40-luokkaan SM-kisoihin... jos paikat kestää.
Mutta onhan tämä hieno laji sen moniulotteisuuden vuoksi, vaikkei itse kilpailisikaan. Tuolla kun näkee radalla kokonaisia perheitä vispaamassa yhdessä, tai työporukoita, eri ikäisiä ja kuntoisia miehiä ja naisia sosiaaliseen luokkaan katsomatta, kaikki yhtä aikaa, sulassa sovussa ja kukin omalla tasollaan itsensä kanssa kilpaillen, niin montako muuta, vastaavaan pystyvää lajia tulee mieleen ihan yht'äkkiä?
Ruohonjuuritasolta toivotan antoisia treenejä ja menestystä kisoihin kaikille! Ja tietysti leppoisia ja mukavia hetkiä hienon lajin parissa!