Mitä tapahtui Oulussa
Paluumatkalla Oulusta ollaan ja rokkimasiinassa soi such a perfect day..
Su-aamuna olin heiton kärjestä. Jesse kärjessä ja Piippo tasoissa minun kanssa. Kolmannelle kierrokselle kun lähdettiin, tilanne tasoittui heti ensimmäisellä väylällä. Kolmannella väylällä missasin neljästä metristä ja otin nepparin. Jäin muutaman väylän aikana pahasti jälkeen sekä Jessestä, että Villestä. Jessen ailahteleva peli auttoi minua jonkin verran, mutta väylällä 14 otin ob-vitosen, kun muut ottivat kakkosen. Siinä annoin aikapaljon narua, mutta otin sen jälkeen kolme birkkua, joka vähän helpotti. Pelasin 56 ja olin Villeä viisi perässä, Jesseä yhden ja Partsi oli yhden perässä. Näillä mentiin finaaliin (nyt autossa soi Tommi Läntinen; kovaa ja korkealta).
Finaalin ensimmäisellä väylällä Piippo puttasi itselleen vitosen, muille kolmoset. Minä ja Jesse vaikeahkoilla puteilla. (minulla 6 metriä ja Jessellä 11..)
Toisella väylällä Ville avaukselle ob:lle, Partsi puoleen väliin ja muut putille. Kaikki saatiin kolmoset, paitsi Piipolle neppari. Tilanne kahden väylän jälkeen: Ville johtaa Jesseä heitolla, minua kahdella, Partsia kolmella ja Kallea kahdeksalla.
Kolmosväylällä avattiin muutamaan kymmeneen metriin kaikki, paitsi Ville, joka oli lähempänä, mutta ryteikössä. Laitoin polvelta annukkalähestymisen keskelle koria, mutta tuli ulos. Muille kolmoset, Villelle neppari.
Nelosväylä pelattiin melko tylsästi seiftaillen, Juho P. otti kolmosen, muut neljä. Tilanne oli kutkuttavan jännittävä; Jesse ja Ville tasoissa, Juhot tasoissa heiton päässä, Kalle kuusi heittoa meistä.
Vitosella nähtiin kolme hyvin erilaista kolmosta. Muut pelasivat juureen kakkosheiton, 7k ei. Puttasin n. kympistä isolla annukkahissillä alaraudan päälle, josta kiekko lähti tuulen mukana onneksi vain muutamaan metriin. Kalle laittoi keskelle koria, mutta tuli ulos. Tilanne ennallaan.
Kutosväylällä vaihtui monella gameplan annukasta hysseksi, koska myötäinen oli niin kova. Itse pitäydyin annukassa. Annukkaa ei ikinä tullut vaan vedin suoran heiton pitkäksi ob:lle. Kalle avasi hienosti viiteen metriin. Kallelle kakkonen, minulle nelonen, muille kolmonen. Kalle neljä heittoa minun takana, Partsi yhden minua edellä ja Jesseä ja Villeä takana. Alkoi tuntua pahalta, kun jäin tuollaisella typeryydellä.
Seiska oli käännekohta monella tapaa. 7k avasi hienosti väylälle, muut ob:lle. Juho P. ja Ville taistelivat itselleen neloset, 7k:lle kolmoset ja Jesselle tuplaob6. Ville johti heitolla Juhoja, Jesse heiton meidän takana, Kalle edelleen viisi heittoa kärjestä, mutta kolme heittoa neljännestä sijasta.
Finaalin kahdeksas väylä oli väylä nro 9. 7k avasi hienosti keskelle väylää, Jesse ja Ville ob:lle. Parviainen pomputti ob:n kautta fairwaylle. Villelle ja Jesselle vitoset, 7k:lle neloset ja Juho P. puttaili itselleen kutosen. Ennen viimeistä väylää minä ja Ville tasoissa kärjessä, Partsi ja Jesse tasoissa kaksi heittoa meistä ja Kalle kaksi heittoa heistä.
Juho P. avasi ob:lle ja onnistui ottamaan vitosen, samalla Kalle otti kolmosen ja Jesse nelosen. Näin Kalle nousi jaetulle neljännelle sijalle Parviaisen kanssa ja Jesse oli kolmas. Minä ja Ville avattiin kahden metrin päähän toisistamme. Ville oli vuorossa ensin, ilmeisen hankala paikka, koska juttua oli jopa rystyn heittämisestä, jota upsi- ja foremies ei ikinä heitä. Heitti kuitenkin onnistuneen upsin n. neljään metriin ja siirsi paineet minulle. p2:lla heitin aika hyvännäköisen, mutten nähnyt loppua. Pienellä viiveellä sain yleisöltä aplodit. Kiipesin mäelle katsomaan ja siellä se komeili kahdessa metrissä. Valmistauduin henkisesti sudariin, kunnes Piippo puttasi yläpantaan ja pienen pohdinnan jälkeen ymmärsin voittavani kisan, jos laitan kahdesta metristä sisään!
Sieltähän se tuli, kaikkien aikojen ensimmäinen SM-osakilpailuvoitto. Hieno päivä! 🙂
0 kommenttia:
Jätä kommentti