Kannu jää jenkkeihin

Niin siinä sitten kävi. Tukkaan tuli Ameriikalta oikein tosissaan. 5,5 pistettä ei juurikaan lämmitä. Stroke playn paras tulos olis 5 alle, eli 27 heittoa. Siihen ylsi vain Nathan Doss. 28 heitti kaksi jenkkiä ja heistä heiton päähän ylsin minä Daven ja Kenin kanssa -> Euroopalle ei pisteitä. Henk. koht. pelasin melko hyvin yhdellä bogilla ja neljällä birdiellä, muttei se vaan riitä. Näissä karkeloissa ei ole 9:llä väylällä varaa ottaa bogia, jos haluaa taistella pisteistä. Muut eurooppalaiset pelasivat aika vaihtelevasti, pahin alisuorittaja oli K-J Nybo, joka käytti kolmella väylällä 23 heittoa..

Tilanne oli tiukkaakin tiukempi 13-1, kun vuorossa oli match play. Vastustajakseni tuli hallitseva maailmanmestari (ihan paperia) Eric McCabe.

Ekalla väylällä päästin hänet johtoon, mutta kolmannella väylällä (saariväylä) parkkeerasin neljään metriin ja pääsin tasoihin. Seuraavilta neljältä väylältä birdiet pelannut Eric jätti meikäläisen aika kylmäksi. En pelannut huonosti, mutta par ei riitä. Maailmanmestari oli 7 väylän jälkeen 6 alle ja oli voittanut neljä väylää ja minä vain yhden. Homma oli sitä myöden selvä, kun väyliä oli jäljellä kaksi. Espen onnistui Match playssa voittamaan Dossin, kun Nate heitti pari kiekkoa järveen vitosväylällä, Nybo kohensi peliään myös hankkimalla 1,5 pinnaa Euroopalle. Yksi piste tuli naisten sarjan stroke playsta.

Oli siistiä pelata Euroopan joukkueessa ja aion todellakin pelata ensi vuonna sen verran hyvin, että pääsen joukkueeseen uudestaan. Siihenhän täytyy puristaa vähän enemmän, kun Euroopan (Ruotsin) huippunimet tullevat myös paikalle..

Huomenna vastataan toilailuista sitten vain itselleen. Avajaisseremoniat on vietetty ja bataattimuhennokset kanankoipineen tuli nautiskeltua. Teetime huomiselle on 10.32, Suomen aikaa 17.32. Pelaan samassa poolissa Jussin kanssa (kohtalaiset todennäköisyydet), voi olla vähän viikkokisameininki, kun voi jutella Suomea.. Eiköhän se viikkokisameininki unohdu siinä vaiheessa, kun Andy Greene kuuluttaa ”Representing Finland…” Sormet syyhyää päästä heittämään lisää.

100 maailman parasta pelaajaa, mutta todellisuudessa n. 10-20 pelaajaa, jotka oikeasti taistelevat voitosta. Turnauksen on aiemmin voittanut ainoastaan Ken Climo, Dave Feldberg, Barry Schultz, Nathan Doss ja Nikko Locastro. Nathan ja Nikko selvästi nuorimmat tuosta joukosta, ja kumpikin on haalinut voittonsa kahden vuoden sisään. Vaikuttaa siis vähän siltä, että vanhat äijät ei enää pärjää 🙂 Dave on kova, mutta en usko muiden vanhojen voittajien taistelevan voitosta. Enemmän odotan jotakuta nuorta uutta voittajaa. Esim. Paul Ulibarri esiintyi edukseen Presidents Cupissa ja muutakin kovan luokan nuorisojoukkoa täällä pyörii.. Vaikea nimetä yhtä voittajasuosikkia, mutta suurimmat pienimmät kertoimet lienee Feldbergillä, mutta toivon jonkun nuoren sankarin vievän tittelin.

Heittäminen oli tänään kivaa ja itseluottamus on kohdillaan. Huomenna heitän sellaisen 60-64, jolla on ihan hyvissä asemissa tuleville kierroksille. Etuysi pitäisi heittää 3-4 alle, se on ihan tehtävissä, ja helpohkoja birdieitä voi siihen vielä jättää ottamattakin. Kassi on pakattu ja viritetty kisakuntoon, Bossia, DD:tä, PD:tä ja TD:tä löytyy draiveriosastolta, P2 ja MD2 ovat kuitenkin monella väylällä tärkeässä roolissa. (Lisäksi salaisena aseena kakkosväylää varten on pro wraith, joka on kuin tehty sille väylälle.)

Tässä esimakua siitä, mitä huomenna on luvassa:

---

3 kommenttia: