Hollannin kisa saattoi olla rankin pelireissu ikinä, ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä. Joka paikkaan sattuu ja joka paikkaan voisi nukahtaa. Hyvistä yöunista huolimatta herätykset olivat aikaiset, mutta kyllä se tästä kun pääsee omaan sänkyyn lepäämään.
Sunnuntaiaamu valkeni valkoisena. Sumua oli julmetusti, näkyvyys jotain 30 metrin luokkaa. Lämmittelyt, ilmoittautumiset ja muut rituaalit piti hoitaa sumussa (lämmittelyyn se toi oman haasteensa). Tuntuma ei ollut kovin huisi, olin edelleen väsynyt eilisestä. Toisella väylällä missasin vahvasti 5-metrisen putin ja otin bogin. Ei varsinaisesti kohottanut itseluottamusta. Draivit lähti minne sattuu, eikä puteissakaan kehumista ollut. 10 pelatun väylän jälkeen pääsin maiskuttelemaan jo toista birdietä ja ensimmäistä kertaa alle par:in. Sehän ilo jäi lyhyeksi kun en osunut saareen seuraavalla. Kolmannen birkun onnistuin vielä kalastamaan, mutta muuten tökin par:ia. Kierros oli tylsää selviytymistä ja maaliin pääsyn odottelua. Kaksi bogia sinällään on kuitenkin ihan hyvä tulos. 59.
Ykköspoolissa tapahtui, Simonille 63, Henrik Johansenille 54 -> Henrik siirtyi heitolla johtoon.
Juho Vähätalo valmistautuu syöksymään kohti sumua.
Haaveena oli kiristää kisan kolmannella kierroksella sen verran, että olisin kiivennyt ykköspoolin, mutta haaveeksi jäi. kärkipooli pelasi siihen 60 hujakoille, joten 59:llä ei paljon noustu. Finaaliin siis kakkospoolista sijalta 7. Pronssipaikalle 5 heittoa, neljännelle sijalle 3 -> mahdollisuuksia oli vaikka mihin – ennen kuin finaali alkoi.
Avausväylämme oli 4, par-vitonen. Avaus oli ihan kelvollinen, sitten alkoi tapahtua. Väylällä on yksi ranteenpaksuinen ranka, joka täytyy kiertää. Valitsin oikean, osuin keskelle. Uutta matoa koukkuun eli hysse puuhun ja rolli outtiin. Siitä milliin ja kutonen korttiin. Pääsääntöisesti takaa-ajo on haastava jos painaa kaasun sijaan jarrua.
Vitosväylällä heitin hyväntuntuisen avauksen, josta sain jo kehujakin, joka kuitenkin vain tuntui hyvältä. Ryteikköön ja nelosta korttiin. Kutosella outtiin ja bogi. Kolme väylää, 4 päälle, 6 väylää jäljellä. Samaan aikaan muut heput painaa böördiä böördin perään. Ei paljon naurattanut, tai itse asiassa tossa vaiheessa alkoi jo naurattaa. Ja heti seuraavalta väylältä birkku (niin myös kaikille muille). Ja heti seuraavalta väylältä bogi. Yhtä juhlaa. Loppu meni hienoista heitoista nautiskellessa, par:eja ei juuri tullut. Lopputuloksena 3 yli, hävisin mm. 9 heittoa Sylvain Gougelle samassa poolissa, Sylvain pelasi todella hienosti.
Henrik Johansen hoiti yllättäjänä koko homman kotiin kahden heiton erolla. Huikea suoritus, hauska nähdä uusia nimiä tulosluettelon kärkisijoilla.
Sellainen oli Hollanti, tulipahan käytyä. Jaetulle 8:nnelle sijalle Vähätalon Juhon kanssa. 8. on melko kaukana tavoitteista, mutta finaalia lukuun ottamatta kohtuullisen tasaista suorittamista. Tästä on hyvä jatkaa alkaneeseen kauteen. Tiedossa on treeniä.
2 kommenttia:
Forehyssejä, skippiheittoja, skyrollereita, ... ihan MAHTAVAA!
Vähä kato vaa tatsia ja se o valmis.
Nämä sinun kisaraporttisi ovat aina aikamoista itseruoskintaa, mutta mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että olit komeasti toisen Juhon kanssa parhaat suomalaiset kisassa. Hienoa työtä! Tulee olemaan mielenkiintoista katsoa videomateriaalia kisasta. Sellaistahan on käsittääkseni tulossa.