Bogey-free 65
Jollei tupla- ja triplabogeja lasketa. Olihan hurja kierros tänään.
Alku oli varsin vahva, 5 väylän jälkeen olin kaksi alle, niillä kahdella väylällä joista en ottanut birdietä (par-2:lla on melko hankala ottaa), olin kuitenkin putilla 7-9 metrissä, mutta alarautaan kopsahtivat kumpainenkin. Homma luisti. Saariväylän griplockkaan ei vielä lannistanut merkittävästi, saareen se ei tietysti osunut, mutta niitähän nyt tulee. Dropparilta maailman hiljaisin putti alaraudan päälle, siitä pystyyn ja rolli outtiin. Vitosta korttiin. Se palautti rajusti maan pinnalle ja takaisin radan par:iin. Eipä siinä vielä hätää ollut. Väylällä 9 olin kohtuullisilla paikoilla lähestymässä ja pelaamassa helpohkoa par:ia 40 metristä, mutta putteri kierähti sen 40 cm outtiin, siitä todella taitavasti 6 metristä korin yli, onneksi 7-metrinen paluuputti kuitenkin sisään, tuplabogi siitäkin kirjattiin.
9. väylä lähes lintuperspektiivistä
Etuysi siis kaksi päälle, vaikka 5 väylän jälkeen näytti jo todella hyvältä. 10-väylällä pääsin pitkälle birdieputille, joka sekin löysi tiensä alarautaan ja pyöri 6 metriin, siitkäin onneksi sain jatkoputin sisään. Alkoi hissukseen riittää rollit.. Nostobirkun ja kahden hyvän par:in jälkeen oli 13 väylää takana, edelleen yhden päälle. Väylä 14 oli karmaiseva kokemus, en muista missä ja milloin olisi tapahtunut vastaavaa: avauksella milli liikaa hysseä, PD2 livahti 18 cm outtiin. Vaihtoehtona heittää koivujen välistä ja pelata melko varmaa vitosta tai heittää annukka outin yli ja toivoa nelosta ja pelätä pahinta. Annukka pitää heittää rajulla kulmalla, joten valitsin putterin, eipähän lähde niin pahasti rollaamaan. Sillä hetkellä, kun kiekko laskeutui maahan, ymmärsin pelanneeni supertyhmästi – luonnollisesti kiekko jatkoi pyörimistään ja kääntyi melkein heti maakosketuksesta suoraan vasemmalle ja täysillä outtiin. Noh, kävihän se lähellä koria kuitenkin. 9-metrinen putti ja pelastan itselleni bogin – helppo homma. Alarautaan ja rolli 8 metriin, siitä korin ali.
Oh dear. 4 päälle, neljä väylää jäljellä. Onnistuin ottamaan vielä 2 hienoa birkkua, joten lopputulos kaunistui 65:een, mutta tsäänssit oli melko huonoon. Harvoin heitän näin hyvin ja lopputulos on noin huono. Tosin harvoin myöskään puttaan 6 kertaa alarautaan kierroksella. Jollei osu alarautaan niin malko harvoin tulee myöskään rolleja. Parempi putata korkeammalle, valitettavasti se piti oppia kantapään kautta. Valitettavasti tarjolla oli kyllä se vaadittu 60 alitus, mutta homma kaatui tyystin puttipeliin, draivit toimi kuin unelma. Tässä kierroksessa hienointa oli se, että nousin monta kertaa suosta taistelemaan, ja lopetinkin vielä tyylillä, mutta se ei riittänyt hyvään lopputulokseen. 3 väylää tuhosivat kierroksen tyystin, kaikissa oli enemmän tai vähemmän myös huonoa onnea ja huonoja heittoja.
USDGC -paikkaan on matkaa 7 heittoa, se vaatisi huomenna 54:n. Jos kerään kaikkien väylien parhaat tulokset samalle kierrokselle, voisin pelata 55. Vaaditaan siis kohtuullista onnistumista, joka toiselta väylältä birdie. Perussettiä, huomenna pelaan vielä vahvan hyvän kierroksen ja jossittelen sitten sen jälkeen.
Kärkimiehet painoi tänään kohtuullista kiessiä, 11 alle, johon sisältyi vielä bogi par-2:lta. Yhdellä eaglellä varustettuna. Onhan se siis mahdollista.
0 kommenttia:
Jätä kommentti