Kesäpäivä kangasmaastossa
Kuumana lauantai-aamuna 2.7. starttasin polkupyörän kotipihasta kohti Hyvinkään tuoretta pro-tason frisbeegolfrataa. Seuraavassa kerron mielipiteeni uudesta radasta, sen mieleenpainuvimmista väylistä ja jottei blogin alkuperäinen tarkoitus jää ihan unholaan, pyrin analysoimaan miten tällainen vähän vaativampi rata toi tekniikkani/taktiikkani tämänhetkisiä vahvuuksia tai heikkouksia esiin.
Osa väylistä kulkee ihan lentokentän tuntumassa. Tästä oikealle kaartava tykitys alas metsään. (#3)
Ihan mukiinmenevän (pun intended)Â ykkösen ja kakkosen jälkeen ensimmäinen erikoisempi väylä oli kolmonen. Lentokoneiden ääniä jo jonkin aikaa kuunnelleena tällaiselle ilmailun ystävälle oli sykähdyttävää vihdoin kavuta ylös kentän laitaan. Kuten kuvasta näkyy, kolmosen tii on ihan kentän laidan töyräällä, josta suht reilu pudotus alaoikealle korin suuntaan. Näillä alamäkiväylillä on joskus vähän vaikea arvioida tähtäyspistettä ja voimaa, ja kämmeneltä avattu PD pamahtikin kenttään jo jossain puolivälin tienoilla. Onneksi se nousi siitä puolittain pystyyn ja pomppi/rollasi melko lähelle koria. Kolmosen taisin ottaa.
Heti perään toinen erikoinen, radan ensimmäinen par-4. Nelosella pitäisi mielellään päästä jo ekalla heitolla takaisin ylös kentän tasolle, jos meinaa tästä edes paria haaveilla. Mäen harjaltakin saa tykittää vielä aika kovaa korille päästäkseen. Ei siis ainakaan sitä neljää heittoa kannata tähän ekaan ylämäkeen käyttää, ja tonkia molempien puolien metsiä, niinkuin allekirjoittanut… olikohan lopputulema 7, tai jotain, taisin lakata laskemasta.
Kentän läheisyydestä johtuen ilmassa oli kiekkojen lisäksi muitakin lentäviä esineitä…
Ysin kori on myös hauskalla töyräällä, tällaiset edukseen erottuvat maastonkohdat on aina kivoja. Vrt. esim. #17 korin paikka.
Myös seuraava par-4, 178-metrinen kymppiväylä, haastaa kyllä peruspelaajan draivikäden toden teolla. Pari tempaisua kämmenpuolelta ja oltiinkin jo yli korista, tosin vähän liikaa vasemmalla kun en osannut lukea vastatuulta ajoissa ja loppufeidi jäi olemattomaksi. Paariin päästiin kuitenkin.
Seuraavallakin radalla (#11) saa yhden ylimääräisen heiton korille pyrkimiseen. Itsehän luulin tätä par-3:ksi ja ihmettelin että kyllä saa olla loisto draivi että parkkeeraa sen tuohon ysikymppiseen mutkaan, josta seuraava mukille. Oma rollerini päätti kuitenkin oikaista metsään ja ajattelin sitten vetää mutkan suoraksi, säkäupsilla puiden läpi koria kohti. Neloseen pääsin sitä kautta mutta ei kyllä kovin kaunis suoritus… Mandoa ei ollut eikä merkattuja OB-alueitakaan niin sikäli ilmeisesti hyväksytty.
Tätä voisi jo todellakin kutsua bunkkerin suojaamaksi koriksi! (#13)
Kolmetoistanen näyttää jo ratakartassakin melko erikoiselta. Se harmaalta hiuslisäkkeeltä näyttävä koriste on tosiaan kuvassa näkyvä kivenlohkarekasa, jonka sisään pitäisi oikealta puolelta kiertää. Pommihysse selvittänee tiensä korille, itse jäin vähän puihin vajaaksi. Kolmosta sieltä käsin.
Loppuradalla ei ihmeitä. Neljällätoistakin saa tykittää, mutta huolella. Oma fleksini ei kyllä ihan löytänyt väylää, mutta nelonen sieltä sitten kuitenkin löytyi.
Viidellätoista kaksi eri reittivaihtoehtoa, itse valitsin varman upsin suoraan kohti. Vähän kun saisi vielä pituutta noihin keihäänheittoihin niin olisi puttipaikka.
Vikalla väylällä (#18) tosiaan se avaus sattui vihdoin kohdalleen. Ai että, näillä fiiliksillä sitä jaksaa taas mokeltaa seuraavat rundit. Kuten vaikka huomenna viikkokisoissa…
Sokerisen loppumaun jätti nappiin osunut kämmendraivi. Kakkosta korttiin vikalta. (#18)
Lopputulemana siis: hyvinkin haastava rata peruspelaajalle. Melko tiukahkot metsäpillit tekee draivipelistä melkoista halonhakkuuta (ympäristöstä kuuluvien napsahdusten perusteella muillakin oli samoja ongelmia). Vastapainoksi onneksi avoimempiakin (ja pitkiä!) väyliä jossa tarkkuuden voi osin korvata voimalla. Runsaasti (äkkiseltään laskettuna 7) myös oikelle kaartavia väyliä. Täydet 18 väylää takaa kunnon pelirupeaman (1.15 taisi mennä aikaa yksin). Erittäin tervetullut rata alueelle, ja lentokentän ympäristö tuo leimallista persoonallisuutta.
Omat huomiot:
+: Tekniikkavalikoima tuo vaihtoehtoja. Oli sitten oikea, vasen tai suora, voi aina puntaroida rystyn, kämmenen, rollerin tai upsin välillä. Etenkin kaksi viimeksi mainittua oli kovassa käytössä tällä radalla. Oikein osunut rolleri (aiemmin harvemmin käytetty tekniikka meikäläiselle) vie jopa korille asti täällä.
+: myös kiekon valinnassa enempi ajatuksella mietittyjä vaihtoehtoja. Joskus avaus jopa putterilla, josta en olisi uneksinutkaan viime vuonna.
+: tuulen vaikutuksen arviointi jo hieman varmempaa. Toisinaan kyllä vielä unohtuu.
-: puttipeli hukassa. Varmaan joka toisella vielä korilta +1 tulokseen. Ei hermo tunnu kestävän, harjoitellessa kyllä nakutetaan kiekot sisään. Pitäisi nyt vaan päättää yksi tyyli (paitsi kenties ylipitkille puteille toinen mihin enempi spinniä) ja pysyä siinä. Ja harjoitella. Laittaisivat nyt ne korit Jokelaan niin ei tarvis omaa ostaa.
-: avauksissa myös epävarmuutta. Suoraan on niin pirun vaikee heittää, etenkin jos miettii sitä liikaa, ja vieressä vaanii puunrungot jotka viimestään psyykkaa meikän pihalle.
Pitäis vaan laittaa aivot narikkaan ja antaa vartalon hoitaa homma. Sen keskipitkän viivasuoran avauksen kun opettelisi (muuallakin kuin avoimella futiskentällä) niin a vot, tulokset paranisi heti. Täytynee laittaa futismaali johonki 60m päähän ja paiskoa puttereita sinne. Sit kun putti vielä varmaks niin sehän olis kokolailla siinä.
Lisää tällaisia! Järvenpäähän toiset yhdeksän!
t. MikkoS
5 kommenttia:
kiva kuulla että vanhatkin jutut kerää edelleen lukijoita. Luin juuri yksi päivä noita ensimmäisiä ja hämmästyin miten pitkälle on tultu vuodessa. Ei sillä että siellä alussa mitään väärää tietoa olisi, mutta tuntuu kuin olisin kirjoittanut ne kolme enkä vain yksi vuotta sitten. :) Midari/putteritreeniin annan vielä yhden itseäni auttaneen vinkin: (stacked) fork grip, löytynee googlesta. Jos meinaan power grip aiheuttaa ongelmia hitaammilla kiekoilla.
2.7.. Päivä jona aloitin itse harrastuksen. Harmi että vasta 18.8 löysin tämän blogin, arkistoista löytyi hienoja linkkejä ja kokemuksia, kiitos niistä, ehkä eniten tulee auttamaan puttiharjoitus video. Tänään meinasin aloittaa ton puttiharjoituksen, koska se on ainut osa-alue minkä kehitykseen omassa pelissäni en ole ollut tyytyväinen. Ja meinasin samalla aloittaa kunnolla midari harjoittelun, eli radalle mukaan vaan putterit ja luotto DX Gremlin ja discmanian MD2 ;) Kiitoksia vielä blogista, oikein kivaa luettavaa ja keep up the good work :)
Kiitos itsellesi, kiva että kelpaa. Missäs päin teillä on viikkokisat? Itseäkin vähän kutkutti lähteä uusimaan nöyryytys Taliin, mutta päädyn nyt kuitenkin odottelemaan josko lähialueelta löytyisi tälle kesää jotkut toiset kaikille avoimet kisat johon voisi lähteä kokeilemaan. Tai siis, mehän järjestetään sellaiset kaikille avoimet myös itse, mutta voisi myös jonkun toisen kattamaan pöytään lähteä... Ensi vuonna vissiin sitten hommattava lopulta SFL lisenssi ja katottava mihkä tää homma menee. :D
Hyvä blogi. Itekkin tässä parisen kuukautta vippaillut. Eilen ensimmäiset viikkokisat ja nyt viikonloppuna "tosi" koitokseen Helsinki Openiin, juurikin Taliin ja tavoitteena ei enempää ja vähempää kuin olla "ei-viimeinen" (myös verrattuna naisiin ja junioreihin :D) Mukava ollut lukea tätä blogia ja onpas tuolta jotain vinkkejäkin löytynyt :)
Joo itse oon midareita (lukuunottamatta Gremliniä) ja puttereita heittäny pidemmille matkoille että pidän pikkurillin ja etusormen sisäreunaa vasten, keskari ja nimetön sit lepäilee missä lepäilee, oon ainaki tykästyny siihen grippiin, en tiedä onko se just kyseinen "fork grip" vai mikä, mut toimii :)