Nyt on kyllä myönnettävä, että otsikolla ei ole mitään tekemistä päivän tapahtumien kanssa, mutta valitettavasti tänään tapahtui sellainen bon voyage -ilmiö (ihan kuin olisi tapahtunut ennenkin © Matti Nykänen), että olisi pitänyt otsikoida tämän blogitekstin kanssa samalla tavalla. Itse asiassa muutenkin voisin kopioida koko tekstin, mutta jotten jäisi plagioinnista kiinni, niin kirjoitetaanpa jotain muuta.

Sepon ja Pasin kanssa samaan pooliin, kyllä jännitti. Suomenmestari, Euroopanmestari, Maailmanmestari, Mestari. Olihan se hienoa.

Neljä väylää, neljä birdieputtia, pituuksiltaan 1, 2, 3 & 4 metriä. Tuloksen neljä birdietä. Neljä alle neljän väylän jälkeen. Kai se on ihan hyvin. Kutosväylällä vasta tuli ensimmäinen aidosti huono heitto. Aiemmin vahvaksi todettu fore petti, ja etenin 15 metriä. Poltin tosin kaikki madot siltä 15 metrin matkalta. Bogi vierähti.

Kasiväylää voisi ajatella tapahtumiensa muodossa kierroksen käännekohdaksi, mutta ei se kyllä ollut. Käänne tapahtui jo aiemmin. Kasin avaus rohkeasti järven yli – korjaus: järveen, ehkä. Varmaa tietoa ei saatu spotteriltakaan –> lost disc ja juosten tiille. Seiftasin. Pelasin kuitenkin hyvin ja metrin putilla otin bogin, pelastin paljon. Etuysi kaksi alle, pari kymppimetristä puttia niin luokattomia että hävettää kun koriosumasta ei tietoakaan, muutoin hyvää peliä.

Takaysillä peli muuttui jokseenkin tasapaksuksi. Nostopar:eja, kunnes 13:lla 7-metrisellä putille hyväntuntuinen birkku. 10000 kruunun metsästyksessä 14:llä hipsu oksista ja nätit skipit keskelle järveä. OB-3. 17:lla pääsin vielä makustelemaan 8-metrisellä birdieputilla ja onnistuin veivaamaan tuloksen neljä alle par:in – 63. Ihan hyvä, sanoisin. Ei riittänyt mestareille vaan Seppo ja Pasi kirjoitivat korttiinsa vakuuttavat 59 & 60 kovin ansaitusti.

Tämän päivän järvikokemuksen tarjosi Pasi väylällä 11:

Mitä huomenna sitten? Finaalipäivä, ylimääräiset perhoset vatsassa. Tulosta pitäisi tehdä. Pari bogia mahtuu näihin vähän parempiin kierroksiin, josko ne saisi sieltä hölmöiltyä pois. Sijoitus 25:n huitteilla, 15:n sakkiin olisi kiva päästä, mutta siihen tarvitaan tommone 12 alle. Sitä ei välttämättä meikän bägistä löydy, kun kaksi kolmesta pd:stäkin jäi tänään matkan varrelle. Hyvällä fiiliksellä kisan paras kierros huomiselle, niin ei tarvi sitten ihmetellä.

Vai mikä se nyt oli. Toinen päivä ei valjennut. Vettä tuli kuin aisaa ja tuulikin oli yltynyt. Itsellänihän on lämpimiä muistoja vastaavasta kelistä mm. Talista, jossa tulosta on kelillä tehty. Siitä johtuen hieman jopa jännitti mitä päivä tuo tullessaan.

Jesper Lundmark mahtui samaan pooliin, ja muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen osaa edelleen pelata. Jos joku puhuu pehmeästä tekniikasta, niin Jeppeä ei voi olla liittämättä siihen keskusteluun.

Ykkösellä jäin hieman jälkeen muista, ja jäin 13 metrin birkkuputille. Jos voisin pyytää videotarkistusta, niin ehkä tuomitsisin putin sisään menneeksi, sen verran hyvältä se tuntui ja näytti. Tosiasia lienee, että se oli millin vasemmalla eikä jättänyt jossiteltavaa. Kakkosväylällä rennosti saareen, ja hyvältä se tuntuikin – ei vaan koskaan osunut. Puoli metriä ohi ja nelosta korttiin.

5:lla ja 6:lla odoteltiin yhteensä arviolta tunti. Vettä satoi ja jengiä riitti. Mutaa silmissä saakka ja se näkyi tuloksessa. Nelosen birdien paikkasin heti vitosen bogilla. Itseluottamusta foreen eilisen johdosta riitti, vähän liikaakin. Kasilta onnistuin nostobirkussa ja etuysin sain vaivoin pelattua par:iin.

Putteja ei ollut montaa tarjolla, 13:lla jätin lähestymisen 5 metriä lyhyeksi (jos sitä edes lyhyeksi jättämiseksi voi sanoa) ja osuin yhteen ketjuun. Se oli harmillinen. Seuraavilta väyliltä (14 & 15) kuitenkin hyvät birkut, ja ensi kertaa alle par:in! 17:llä pääsin kokeilemaan 9 metristä, mutta alarauta oli ilmeisesti liian korkealla. Lopputulos 1 alle (66), joka olosuhteisiin nähden oli ihan kohtuullinen. Pari puttia olisin mieluusti siitä kiristänyt, mutta en valita. Onnistuin keräämään itseni alun töppäilyistä huolimatta.

Paparazzi myöhästyi hieman, Jesper puttasi polven syvyisestä ojasta viimeisellä väylällä. Märkää on.

Tänään on eri meno. Sade lienee mennyttä, aurinkokin mahdollisesti pilkottaa. Tulostasoa eilisestä pitää parantaa, tänään kiivetään takaisin 15 sakkiin.

Tai ehkei sittenkään. Skellefteån rataa hehkutetaan paljon, eikä suot(t)a. (osa radasta kulkee melko kostealla soisella alueella). Luonnolliset esteet ja fairwayt tekevät radasta nautinnollisen pelata. Kiekon lentorataa ei valita itse – tai toki valitaan, mutta valinnanvapautta rajoittaa usein puusto. Korkeuserojen puut on ainut heikkous, lukuunottamatta hyttysten invaasiota, mutta sillä ei taas ole radan kanssa mitään tekemistä.

Tarkoista suunnista, ja oikeista lentoradoista, siitä on Skellefteå tehty. Itselleni erityisen maukasta on, että radalla on paljon par-nelosia, jolloin draivin merkitys on vähäisempi ja lähestymisen rooli suurempi. Tarkennuksena; draivi voi olla 10-20 metriä suuntaan jos toiseenkiin monesti → Lähestymisellä vasta tehdään tulos. Vastaavasti par-kolmosilla draivin pitää olla juuri eikä melkein.

Keskiviikon avauskierroksen teema oli no-putt. Neljältä ensimmäiseltä väylältä 3 nostobirdietä. Kutosväylällä maailmankuulu foreni pääsi oikeuksiinsa, ja päätyi kahden metrin birkkuputille. Kuuden väylän jälkeen tahti vähän hyytyi, seiskalla tein kaksi minimaalista lähestymisvirhettä ja jouduin tyytymään toiseen kierroksen bogeista. Etuysi kolme alle – ei yhtään puttia yli viidestä metristä. Takaysillä meininki jatkui, kierroksen surullisin hetki oli väylällä 12, joka on yksi helpoimmista väylistä.

Avaus ei osunut väliin, 40 metrin lähestyminen 9 metriä lyhyeksi ja putti vähän ujona kummun päälle –> alapeltiin ja bogi korttiin. (ainut putti joka oli yli 5, mutta alle 10 metriä, ja tässä ei ole senttiäkään värikynää). 14:llä metsästetään 10000 kruunun holaripottia pikku lammen ylitse, heitin metrin ohi ja tyydyin kakkoseen. 15:llä avaus 2 metriin, tuttu tarina. Kierroksen ainut onnistunut yli 5-metrinen putti oli hyvän kakkosheiton siivittelemänä 16-metrinen lammenylitys, jolla otettiin helpohko birdie.

Kolmen birdien putki takaysille aiheutti lopputuloksen 6 alle, 61. Sillä ylletään sijalle 15, mikä ei ole lainkaan huonosti. Ratingin mukaan olisin sijalla 50+, joten lievä tasonylitys tapahtui. Joku saattaisi sanoa, että ”vain yksi yli 5 -metrinen putti meni”, sanon kuitenkin mieluummin ”vain yksi puttimissi alle kympistä”. Keli muuttuu kehnommaksi, tänään sataa ja tuulee. Ts. on ikävää. Tulostaso tulee varmasti heikkenemään, tänään pitää pitää huoli hölmöilyjen minimoinnista ja kuivista pyyhkeistä.

Tässä radan kartta kokonaisuudessaan:

TULOKSET

Perjantaina ja lauantaina kisoista voi seurata myös live-lähetystä Latituden youtube-kanavalta.