Aihearkisto: European Open

Scandinavian Open kirjoissa

Tulipahan tehtyä. Finaalikierrokselle maukkaista asetelmista, jokseenkin rohkealla fiiliksellä tekemään kovaa tulosta. Tavoitteena nousu. Kahden ekan väylän nostobirkun jälkeen nousu tyrehtyi, kun kolmosväylän avaus löysi koivun rungon, josta singahti ei toiselle väylällä, vaan toisen väylän toisen puolen raffiin. Avausongelmasta ja kehnosta lähestymisestä huolimatta 8-metrinen putti pelasti bogin, eikä peli ollut suinkaan vielä pelattu.

Böördejä sateli oikealta ja vasemmalta, kasiväylällä eilisen lost discin vauhdittamana päädyin seiftaamaan avauksella, kakkosheitto tuntui hyvältä, mutta td ei kääntänyt kuten suunnittelin → raffista rollerille 7 metriin. Luokaton putti vasempaan yläpesään. Ysiväylällä 5-metrinen putti upposi, ja etuysi neljä alle puttimissin ja bogin kera.

Takaysillä meno jatkui, 11:n 80-metrinen kakkosheitto koivujen välistä oli lähes täydellinen, vain 20 metriä pitkä. Siinä sitä oli ihmettelemistä kun fd2:sta ei vaan saa lentämään niin kauas. Sekin erhe tuli korjattua 12:n birkulla. 13:lla avaus jäi vajaaksi sweet spotista, ja kaimalta tuli loistoidea heittä hysse metsän yli korille. Metsä kasvoi, mutta onnekseni kiekko päätyi takaisin väylälle ja nostobogilla siitä selvittiin.

14:llä 10000 kruunun holaripotti ei ollut vieläkään mennyt jakoon, joten sinne siis. Tällä kertaa yritys oli selvästi liian korkea, päätyen 7 metriä pitkäksi. Helpohko alamäkiputti helpohkosti lampeen ja nelonen korttiin. Jos saisin yhden mulliganin koko kisoissa, se olisi tuo putti. Hävettää. Puristin pari birdietä lisää vielä loppukierrokseen ja tulokseksi kohtuullinen 5 alle – 62. Kokonaistulos 16 alle on kohtuullinen, sillä pääsee sijalle 23. Olen tyytyväinen suoritukseeni, en tiedä olenko koskaan pelannut kisaa, jossa kaikki kierrokset olisivat yli tonnin reitattuja, mutta nyt olen. Kiva olisi puristaa enemmän, mutta tulos on hyvä. Pienenä yksityiskohtana; 5 vuotta sitten samassa paikassa heitin 7 heittoa enemmän, radalla joka oli noin heiton helpompi, ja sijoituin 14:nneksi. Edistystä on tapahtunut, mutta taso koventunut.

Kaikkien yllätykseksi voittajaksi selviytyi murskaluvuin McBeast. Alla Paul niittaa viimeisen puttinsa, ja päättää turnauksen vaatimattomaan -11 kierrokseen. Finaalin suomalaistähti oli Seppo Paju, joka nousi vielä 12:nneksi 10 alle -kierroksella. Seppo oli kisan paras suomalainen. Ensi viikon European Openin seuraan backstagelta, mutta odotan innolla minkälaisiin suorituksiin Suomen kärki pystyy kotiradallaan! Kannattaa tulla ihan paikan päälle seuraamaan. Mikäli se ei kuitenkaan onnistu, kattavaa online-seurantaa on myös tarjolla, lisäksi Insider show tarjoaa uudenlaisen näkökulman kisojen seuraamiseen.

European Open

Suurin ja kaunein on ohitse. Finaalikierrokselle lähdin tilanteessa, jossa vain unelmapelillä olisin pystynyt tekemään merkittävää nousua. Kaksi sijaa ylöspäin matkaa oli neljä heittoa. Eipä siinä, Markus Källströmin, Miko Fyhrin ja Pasi Koivun kanssa samassa poolissa -> luvassa oli hauska kierros.

Kierroksen alku oli pelillisesti tylsähköä. Etuysi kuitenkin kaksi alle kolmella birdiellä ja yhdellä bogilla. (kutosväylästä jäi kohtalaisen huono maku, onnistuin ottamaan vain yhden birdien muuten taisin pelata sen aina yli par:in. Väylä on siitä huolimatta yksi hienoimmista.) Kasillakin birdie oli aika hyvin tarjottimella, mutta sipuli petti lähestymisessä ja lipsautin puuhun.

Peli kulki, aurinko paistoi ja otin pari böördiä lisää. Väylällä 12 (saariväylä) oli mahdollisuus upottaa kaikki haaveet. Avaus jäi vähän lyhyeksi yltyneen tuulen vuoksi, laskujeni mukaan saaren piti olla kuitenkin riittävän lähellä. Ensimmäinen PD paaliin. Eipä tässä, vedän PD2:lla, niin ainakin riittää. Lipesi, ei toivoakaan. Pulssi kohosi jo jonkin verran. Verenpainelääkkeet kassista ja uutta PD2:sta kouraan. Sekin lähti hitusen oikealle, mutta tuli armeliaasti juuri ja juuri paalin yli, pomppasi paalia vasten ja jäi sisälle. Putti sisään ja bogi. Saumat oli pahempaan, mutta onnekseni pelastin.

13:lla avaus 4 senttiä outtiin ja par. 16 väylän jälkeen olin aika hyvässä vauhdissa; 5 alle. 17 gameplän sanoo, että heitä midarilla ja pelaa kolmonen. Päätin kuitenkin vähän kokeilla, itseluottamus oli kohdallaan. PD:llä avaus, lopputulos vähän huonompi kuin midarilla. Nöyrästi kolmosta korttiin, vai kui? Lähestyminen 5 metriä pitkäksi, putti vastatuuleen. Hyvän tuntuinen putti, pohja edellä -> nousi yläpantaan. Nelonen. Viimeisellä väylällä hyökkäsin, mutta vähän ujosti, pääsin kympistä puttaamaan birdietä korotettuun koriin. Oikealle ylös, muttei jäänyt. Onneksi osui, mutta punainen lippu olisi heilahtanut.

Lopputulokseksi 60, ja sijoitus jaettu 16. Kokonaisuutena kisaan olen varsin tyytyväinen. Kaikki kierrokset yli tonnin reitattuja, tasaisen hyvää peliä koko ajan. Kaksi tuplabogia, ei sen pahempaa. Nekin tulivat molemmat ensimmäisellä kierroksella. Peli parani loppua kohden koko ajan. Taitaa käydä siten, että pitää varata lennot British Openiin..

European Open tapahtuma oli Euroopan suurin, kaunein ja mahtavin. Jussi & co. teki järjettömän työn vain pelaajien takia, suuri kiitos siitä! Seppo veti urheiluruudussa hyvät setit ja noin puoli miljoona ihmistä näki frisbeegolfia. Tästä tulee vielä aika suurta.

Kiitos yhteistyökumppaneilleni:

Intersport Megastore Länsikeskus

Discmania Golf Discs

Suomen kuumin nimi on muuten Seppo Paju. 8. sija, toiseksi paras eurooppalainen ja helposti paras suomalainen. Nikko Locastro ja ketä näitä muita nyt oli, jäi jo selän taakse. Seppo lähtee MM-kisoihin ensi viikolla, onnea matkaan!

Kaikkein tylsin vuoristorata..

..on sellainen, jossa on vain loivia mäkiä ylös ja alas. Lauantain kierroksella tarkoitus oli päästä samoille lukemille kuin perjantaina, eli 5-7 alle. Kolmannen väylän 5 metrin par-putti solahti 4 senttiä liikaa oikealle ja pyörähti ulos. Seuraavan väylän 8-metrinen birdieputti yläpantaan. Tilannehan ei silti ollut huono, yhden päälle – ei ongelma. The Beastilla (kutosväylällä) avaus lähti vähän oikealle, ja bogin sain siitä pelastettua. 6 väylää – kaksi päälle. Torstaina olin par:issa, perjantaina yhden alle samassa kohdassa.

Seiskalta (radan helpoin väylä) alkoi yhden väylän mittainen birdieputki, ysillä sain vielä toisen, joten etuysi par:iin. Otin kympiltäkin vielä birdien ja homma alkoi luistaa. Hyvillä fiiliksillä 11:n avaus täyttä outtiin ja pelastin nelosen. Saariväylällä kaikesta huolimatta hyvällä fiiliksellä kakkosheitto saaresta ohi. Pelastin par:in. 13:lla avaus täyttä vasemmalle puskaan -> pelastin par:in (ko. väylällä kakkosheitto oli yksi hienoimmista; PD:llä hysse air-bounce keskelle väylää. Jotkut vielä väittää, ettei ultimatesta ole mitään hyötyä..).

Väylällä 14 vuorossa oli taas täydellinen rolleri, helppo lähestyminen ja birdie. Kierroksen ainut putti (4+ m) upposi 15:llä ja birkkua korttiin. Samaan aikaa ukkonen jylisi ja saatiin niskaan 15 sekunnin sadekuuroja. 16:n tiillä kuunneltiin vähän aikaa tuleeko keskeytystä, ei tullut, jatkettiin pelaamista. Avausten jälkeen alkoikin sataa tosissaan. Jätin itselleni 8-metrisen putin kaatosateeseen. Yleensä ne on helppoja, mutta tällä kertaa ei uponnut. Ja sen jälkeen lähdettiinkin kisakeskukselle pitämään sadetta. Tällä kertaa keli meni nopeasti ohi ja pääsimme jatkamaan lyhyellä tauolla. Ukkosen jälkimainingeissa päästiin aika hyvään tuuleen, joka meinasi aiheuttaa ongelmia, mutta lopulta ongelmien aiheuttaja olikin peilissä air-bounce -heittojensa kera. Viimeisen väylän avaus leijaili nätisti 30 cm outtiin ja Sillä tuulella ei paljoa par:ia pelastettu. Bogi korttiin ja tulokseksi 63.

Tämän ostoslistan yhteen vetona voitaneen todeta: Perustuuppaamista. Muutama bogi, yksi birdie enemmän. Ei sankarisuorituksia, ei katastrofeja. Mieleenpainuvin asia kierroksella oli, että vihdoin putterin kanssa valmistautuessani heittämään 30-50 -metristä heittoa, tiedän tismalleen mitä tehdä. Kaikki heitot alle neljässä metrissä. Sen seurauksena kierroksella taisi olla yhteensä ainoastaan neljä puttia (4-12 metriä), joista valitettavasti vain yksi upposi. Lähestyminen on nykyään nautinnollista, vaikka alkukauden taivasin ongelmien kanssa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tänään vielä vahva 55 korttiin ja hyvillä mielin 10:ltä sijalta kotiin.

Ukkostako?

European Openin ensimmäinen kierros pelattiin tänään melkoisissa keleissä. Aamulla satoi vettä, välissä keveni, ukkosmyrskyn jälkeen tilanne rauhoittui oikeasti ja illalla alkoi tuulla. Aloitin kierroksen hyvillä fiiliksillä – ja tuloksilla. Kolme väylää, kolme birdietä. Kolmannen väylä lopulla alkoi tulla vettä. Ihan tosissaan. Neljännellä tiillä salamat löi, ukkonen jyrisi, vettä tuli kuin aisaa, maa järisi, tulivuoret purkautui, pommit räjähteli ja pyörremyrskyt ulvoivat. Jostain syystä kierros kuitenkin keskeytettiin ja suuntasimme kisakeskukselle.

Puolentoista tunnin tauko ei ilmeisesti tehnyt järin hyvää. Olin metsässä ongelmissa. Uuden startin jälkeen seuraavat viisi väylää viisi päälle. Uuden alun toisella väylällä (eli vitosella) otin perusbogin, väylällä nro 6 (The Beast) heitin neljä kertaa puuhun, kasilla heitin kertaalleen outtiin siten, että jatkoin kymmenen metrin päästä -> tuplabogi. Kierroksen musta hetki päättyi. Pelasin sen jälkeen tasaista par:ia 5 väylää, kunnes sain taas kiinni punaisesta langasta. Viimeisiltä viideltä väylältä kolme birdietä vahvoilla puteilla pudotti tuloksen miellyttävästi yhden alle par:in.

Tulos on kohtuullinen ottaen huomioon pari tuplabogia. Niiden kaltaisista hölmöilyistä pitäisi hankkiutua huomenna eroon. Tuloksella -1 pääsee sijalle 27, sieltä lähdetään Savosen Kallen kanssa huomenna ponnistamaan.

Suomalaisten joukosta löytyi aika kovia jätkiä tänään. Ville Piippo kolmantena tuloksella -9 ja Seppo Paju kuudentena tuloksella -7. Jokainen heitto merkitsee ja kisa on vielä pitkä. Meikäläisen -1:llä tuskin enää voitosta taistellaan, mutta hieman kiristämällä loppuviikkoa kohden tästä noustaan vielä hyvin tuonne kympin sakkiin. Tulokset ovat hyvin tasaiset, mielenkiinnolla odotan miten homma kehittyy loppuviikkoa kohden. Simmut kiinni ja päätä tyynyyn.

Huomisen tee timet, 13.30 sopii enemmän kuin hyvin. Avery Jenkins tuli nyt tähän jotain häiriköimään, joten täytyy lopettaa kirjoittaminen, ei pysty keskittymään.. Amerikkalaiset onnistuivat väsäämään Legopalikoista miehen korkuisen EO2011 -tuotteen:

Yksi yö jouluun

Päivän Presidents Cup oli jälleen Amerikan showta. Valopilkkuna Simon Lizotten löylytys Nikko Locastroa vastaan, mutta siihen se juhla sitten jäikin. Lopputulos ei ollut järin mairitteleva – vieläkään. Euroopalla oli kaikkien aikojen paras joukkue (taas), mutta ei vieläkän riittänyt. Ensi vuonnako?

Startti huomenna 11.50. Helmee. Live coveragea täältä aamusta alkaen, sitä ennenkin voi fiilistellä kaikennäköistä frisbeepätkää, mm. viime vuoden presidents cuppia. European openin blogiin päivittyy viimeisimmät uutiset, tällä hetkellä mm. huomisen tee-timet. Livescoring päivittyy 6 väylän välein täällä. Näiden lisäksi Facebookissa voi myös seurata kisaseudun tapahtumia. Huomenna räjähtää!