Naurettavan kuuma. Varjossa varmaan 30, aamulla puoli seitsemältä oli 22-23. Päivä paistoi myös meikäläisen risukasaan ja homma toimi kivasti. Pääsin alkukierroksesta sellaisille birdiepaikoille, josta saan otettua ne (alta viiteen metriin). Sitten tuli pari puttitöppiä, mutta musta hetki kesti vain hetken. Saareen sisään ja helppo kolmonen, sitä ennenkin 12-metrinen putti mukiin. 123-metriseltä kumpuväylältä kakkonen vaikealla putilla.

Tasaisen varmasti loppuun saakka ja viimeiselläkin väylällä tuuppasin avauksen kolmeen metriin, niin oli helppo sinetöidä kierrostulokseksi 54. Kärki heitti 51, joten vähän kaula taas kasvoi, mutta sillä on aika vähän väliä, kun ero oli valmiiksi jo yli 20 heittoa. Muita pelaajia pääsääntöisesti tolla tuloksella sain hyvin kiinni ja sijoituskin nousi 20 pykälää 15:nneksi. Finaaliysi vielä jäljellä, eteen pari heittoa, takaa hengitetään niskaan. Kympin sakkiin kuusi heittoa, joten siihen joutuu puristamaan jo aika hyvin, mutta heitto kerrallaan ja sija kerrallaan, siitä se homma lähtee. Startti kahden aikoihin, sitä ennen pikku levolle. Pelaaminen oli kivaa ensimmäistä kertaa täällä..

Toiselle kiessille lähdin parantamaan, ja kuinkas kävikään. Eka väylä oli saari väylä, skippi korin vierestä putterilla ulos, seifti-vitonen. Melko hyviä heittoja muutama, jotka meni vähän pitkäksi vähän ob:lle ym, neljän väylän jälkeen 3 yli radan parin. Sitten sytyin, täydellinen draivi, täydellinen lähestyminen neljään metriin, putti ylärautaan tuulen avulla ja siinä murskattiin haaveet böördistä. Parin väylän päästä sain kuitenkin ekan kakkosen.

Pari väylää lisää, joista kakkosia olisi voinut ottaa, muttei kelvannut, kunnes taas onnistuin. C-line PD milliin ja kakkonen; enää kolme päälle kolmosen parin. Pitkällä alamäkiväylällä (nro 14) (190 m) heitin 20 metriin korista. Yhtä juhlaa. Siinä oli pieni haarautuva puu, jonka välistä piti heittää, matkaa puuhun oli 3 metriä ja aukko oli ehkä 1,5 metriä. Griplockilla täyttä puuhun, siitä juurelle, josta rolli viiteen metriin, siitä ohi ja vitonen korttiin. Alkoi maistua vähän pahalta. Kunnes sain 16:lla TAAS kakkosen. 17:llä griplock ja avaus täyttä oikealle, heitin vaihtoehtoisenkin varmuuden vuoksi toiselle puolelle pyltsiin. Kiekko kuitenkin löytyi ja pelasin hyvän nelosen siitä vielä.

Väylälle 18 putterilla nätti hysse 7 metriin. Perus putti alamäkeen oikeanpuoleisinta ketjua hipaistan, rolli outtiin ja niinsanottu kakkosvitonen. Helmi settiä. Loppuun vielä hyvät kakkonen ja kolmonen ja korttiin taas 60.

Kauheita vaiheita, oli siinä hyviäkin heittoja, mutta melkein välittömästi niistä tuli sitten kehnoa palautetta jossain muodossa. Puttaaminen on aikamoista. Yksi yli 7-metrinen ja kaiken kaikkiaan tänään neljä yli nelimetristä puttia sisään. Skellefteåån pitää vähän ehtiä hioa, mutta huomisellekin pitäisi keksiä jotain. Se ei vaadi kuin sen yhden hyvän tuntuisen ja sisään menevän, mutta nyt itseluottamus rypee aikamoisessa suossa. Nukutaan yön yli ja katsotaan sitten.

Jesse veti vielä kohtuullisesti, ja Miko, Arttu ja Toni ovat vielä hyvissä asemissa 12 joukossa. Tsemiä äijät huomiselle!

Japanin jälkeen on pyöritty ympäri Suomea ties missä. Lisäksi kertausharjoituskin sotki pakkaa ihan hyvin ja pannun heittely on jäänyt vähemmälle. Tuttu tilanne.

Tukholman kisa on omien kokemusten mukaan perinteisesti aika kovatasoinen kisa, tänäkin vuonna ainakin paperilla. Henk. koht. tykkään radasta todella paljon. Birdiet pitää ansaita, pariin ei tarvitse olla koskaan pettynyt. Parasta on se, että böördejä todellakin pitää ansaita, jos sijoituksista haluaa taistella. Toisin sanoen pitää pelata hyvin.

Huomenna edessä kaksi 18-väyläistä kierrosta. Ekalla kierroksella 1-18 ja toisesta ei vielä hajua. Feldbergin opit imettiin viime viikolla, mutta eipä niistä mitään meikäläisen heittoon ole vielä sulautettu. Sen verran lyhyt on tämä valmistautuminen. Loppujen lopuksi ei sillä heitolla ole niin väliä, kunhan se toimii ja siihen luottaa 🙂

Kisoja seurataan monella kanavalla, tämän ja Jessen blogin lisäksi blogaamaan on ryhtynyt myös Jonsu. Nyt on niin paljon frisbeetekstiä tarjolla, että kotimaassa ei muuta ehditäkään tehdä kuin lukea perusläppää..

Reissu on sujunut rattoisasti toistaiseksi. Aina yhtä mukavan laivamatkan jälkeen paineltiin kämpille hetkeksi lepäämään ja sitten radalle. Rata on siistimpi kuin muistin. Lounas lihapullat ikeassa (helmi!) ja uudestaan radalle. Piti Tiian kanssa pelata parigolf, mutta aamupäivän 18 väylää hyydytti sen verran, että tyydyttiin loppuysin treenaamiseen. Heittoja siinä tuli varmaan enemmän kuin olisi tullut parigolfissa, mutta eipähän tarvinnut kävellä yhtä paljon (missä on ne golfautot?!).

Hyvä fiilis, hyvät pannut. Kassiin uutuutena näihin kisoihin star wraith, C-line pd, TD ja MD2. Toimivat kuin unelma. Aamukiessille Jonsun, Leiviskän ja Boströmin kanssa. Joku joskus sanoi, että leiviskä olis kova jätkä. Saapa nähdä..

Nyt vuorossa tärkeimmät, eli yöunet. Huomenna päästään taas kisaamaan.