Hopee ei oo häpee, vai onko?

Aamukierroksella tuli heiteltyä sellaisia heittoja, etten edes treeneissä ole heittänyt. PD:llä 30 metrisiä lähestymisiä, skipillä ja ilman. Tuuli oli järjetön. Lounastauolla laitettiin luomet levolla puoleksi tunniksi, kerättiin kamat hotellista ja oltiin kuin uusia ihmisiä (tai en mä Jussista tiedä, mutta itse ainakin). Tonnikalasubi kouraan ja radalle. Netissä finaalit alkoi 13.45, tultiin 12.50. Finaalit olikin alkanut jo 12.20 golflähdöillä, ykköspoolin lähtö 13.30, joten säkällä ehdittiin..

Lähtötilanteessa Jussi johti heitolla, minä ja Jonsu heiton päässä ja Ville meistä kaksi heittoa. Ykkösväylältä Team Discmanialle kolmoset, muille neloset. Päästiin Jussin kanssa kaksoisjohtoon, mutta ilo loppui lyhyeen. Avasin kakkosella 40 metriä eteenpäin puuhun, lähdin heittämään PD:llä loivaa hyzerflippiä myrskytuuleen, loivuus ei onnistunut, vaan painui hienosti outtiin. OB-6, Jonsulle hieno birdie ja Jussille par. Kärkeen kolme, kakkossijaan kaksi heittoa. Kolmoselta vaikeahko par ja sain Jonsua heitolla kiinni. Jussi pelasi järkevästi varman päälle par:ia.

Nelosväylällä tuuli. Arviolta 100 metriä sekunnissa, joten 7-metrinen putti oli pakko laittaa juureen. Jonsu yritti rohkeasti birdietä ja joutui tyytymään vitoseen. Jussille kolkki ja Villelle kakkonen kahden metrin putilla. Oli mielenkiintoista pelata, kun oli aidosti merkitystä lähestyykö kahteen vai neljään metriin. Piti olla paljon huolellisempi.

Vitoselta tylsät kolmoset ilman riskejä ja saariväylältä kakkoset kaikille. Kolme väylää jäljellä, Jussi kolme edellä, Jonsu heiton perässä. Seiskalta Jussille helpohko kolmonen. Minä ja Ville heitettiin täyttä täydelliseen frisbeegolfraffiin; siellä pystyy kulkemaan, sieltä löytää kiekot, mutta sieltä ei voi heittää kuin jotain erikoista. Kämmen löysi kuin löysikin tien neljään metriin ja kolmonen. Jonsulle ob-5, Villelle neppari.

Peli vähän selveni, mutta toiseksi kahdeksannella väylällä onnistuin vielä pupeltamaan vitosen, Jonsu pelasti ob-nelosen pitkällä putilla. Viimeisellä väylällä heittää avaus sisään ja lasketella kakkossijalle. Avaus sisään, niin kuin Jussillakin ja hymy alkoi levitä kasvoille. Kehno lähestmyinen ja nelonen korttiin, mutta silti kakkossija viiden heiton marginaalilla ykkössijaan (maailman rankingin viidenteen, ei se hopee oo häpee) ja muutama heitto taaksepäin.

Kauden toinen kakkossija eurotourilla, kisat ei toki ole olleet yhtä kovatasoisia kuin muut, mutta silti olen melko tyytyväinen. Tämä oli hyvä ponnahduslauta viikon päästä alkaviin EM-kisoihin. Jokunen treeni täytyy vetää vielä tulevalla viikolla, mutta peli on hyvällä mallilla.

Enää 350 km Treelle, sieltä pari tuntia kotiin. Oulu on vaan kaukana. Oulussa oli silti hyvät kisat ja hyvä henkilökunta. Lisäksi Oulu on siisti kesäkaupunki.

0 kommenttia: