Oulun karkelot alkoivat vahvasti

Perjantai on treenipäivä. Aamulla lyhyen tietokoneella vietetyn työhetken jälkeen paineltiin radalle. Lämmiteltiin ja heitettiin treenikierros. Ykkösväylä mittaa miestä, ahtaaseen ob-väliin pitäisi heittää 130 metriä, oikealla lampi.

Ykkösväylän jälkeen heitetään kaksi kinkkistä par-4:ää, joilla joutuu heittämään kaksi aika hyvää heittoa päästäkseen birdie-putille. Merenranta väylä on yksi suosikeistani, väylänä ei mitenkään mullistava, mutta muuten (ympäristöltään) mahtava! Etuysi päättyy vielä yhteen kinkkiseen par-4:ään, jossa joutuu taas pelaamaan aika hyvin birdien ansaitakseen.

Takaysi alkaa avoimella ja sitten mennään ahtaalle metsään. Vaihtelevia väyliä, ja tarkkana pitää olla. 18. väylä viimeistelee radan hienolla vedenylityksellä. Treenikierroksela heitettiin useita heittoja ja pelisuunnitelma löytyi aika hyvin. Maailmanmestarikin antoi vielä vähän vinkkejä, niin homma alkoi toimia 🙂

Lounastauon jälkeen suhattiin takaisin radalle ja lähdettiin Lindbergin veljesten kanssa parigolfiin. Etuysi 9 alle. Ei siinä muuta. Takaysi alkoi kehnosti. ”Sössittiin” 153-metrinen ylämäki par-3, eli saatiin kolmonen. Sen jälkeen ryvettiin melkein radan melkein helpoin väylä, Jussi heitti mihin sattuu ja meikäläinen täyttä puskaan. Viimeiset 7 väylää 7 alle. Parigolfin tulos siis 44, varsin kohtuullinen. Yksinään pelattuna homma olisi ollut aika kehnoa, putti toimi hyvin, mutta draiveissa pitää olla huolellisempi (toki parigolfissa tuli vähän yritettyä ja sohellettua, mutta kuitenkin).

Hotellin sauna oli tänäänkin lämmin ja ravintolan kautta unille. Huomenna kiessille klo 11.

0 kommenttia: