TD vs. peli
SM-kisat ovat onnellisesti takana päin, voittajat saatiin selville kaikissa sarjoissa, lämpimät onnittelut erityisesti Jesselle Suomen mestaruuden uusimisesta.
Jotkut viisaat miehet ovat sanoneet, että pelaamista ja TD:n pestiä ei kannata hoitaa samaan aikaan. Huolimatta vahvoista taustajoukoista, kyllä ne vaan toisiaan syövät, ei sille minkään mahda. Olen siis viisaiden miesten kanssa samaa mieltä. Konkreettisimmin homma tuntui ensimmäisellä kierroksella, kun puoli kierrosta keskityin järjestämiseen enkä pelaamiseen. Myöhemmillä kierroksilla pystyin irtautumana melko hyvin järjestämisestä ja pelaaminenkin sujui kohtuullisesti.
Finaalissa peli ei siitä huolimatta lähtenyt oikein käyntiin, vasta viimeisillä väylillä. Ennen kahta viimeistä väylää tiesin, että kahdella birdiellä pääsen sd:hen kakkossijasta. Ensimmäisen pelastin n. 20 metrin putilla, enkä ehkä koskaan ole ollut niin fiiliksissä. Viimeisellä väylällä oli huomattavasti helpompi ottaa se kakkonen. Avaus tuntui hyvältä, feidasi outtia kohden, mutta luulin sen olevan silti sisällä. Eipä ollut ja bogi korttiin, jonka ansiosta jäin viidenneksi. Harmittaahan se, mutta sille ei voi enää mitään.
Oulun kisa on seuraavaksi kalenterissa. Meresmaan Jussin kanssa saavuttiin juuri kauas pohjoiseen. Tänään käydään tsekkaamassa powergripin uutta myymälää, huomenna lähdetään treenailemaan rataa ja pelattaneen myös parigolf. Helmeä keskittyä taas tähän kisailuun!
Tässä vaiheessa vielä suuri kiitos SM-kisojen taustavoimille ja ydinryhmälle. Olihan se hauskaa!
0 kommenttia:
Jätä kommentti