Arvostelussa: Vihiojan Frisbeegolfrata, Tampere

16.12.2014 00:19

Yksi suomen legendaarisimmista puistoradoista on ehdottomasti Tamperella sijaitseva Vihiojan Frisbeegolfrata joka on perustettu vuonna 1994. Monen kovan jannun sekä allekirjoittaneen alkutaival on ollut vahvasti Vihioja-painotteista taivaltamista. Legendaarista rataa on ajan hammas päässyt hieman purasemaan mutta monipuolisesti muunneltavissa oleva rata on pitänyt kyntensä tiukasti maassa vuosien vieriessä ohitse.

Vihiojan yhdeksästä väylästä valtaosalla löytyy korille useampi sijoituspaikka joten kauden ollessa aktiivisimmillaan voi radan layout vaihdella melko tiuhaankin. Korien siirtely lisää radan kiinnostavuutta ja tuo mielenkiintoa sitä jatkuvasti jyystäville pelaajille. korien paikat eivät muuta väyliä kriittisesti, seiskaväylän ja ehkä ykkösen ollessa poikkeus tästä. Radalla onkin mukava poiketa aina silloin tällöin katsomassa, että mimmoisella leiskalla heitetään tällä kertaa.

Vihnu on siis ysiväylänen puistorata joka sijaitsee kohtuullisen ahkeraan käytössä olevasta puistosta. Kierroksen aikana onkin syytä pitää jatkuvasti silmällä puistossa ristiin rastiin meneviä teitä sillä kauniina päivänä puistossa on aina muitakin ulkoilijoita. Ihan pelkkää neppailua rata ei kuitenkaan ole sillä useampi väylä on mitaltaan yli satametrinen. Vitosväylältä löytyy myös vaihtoehtoinen ”pro tii” jolta matkaa korille on yli 150 metriä. Se onkin merkattu karttoihin par neloseksi, tosin monesti kuulee radalla kommenttia ”heitetään pitkä vitonen kolmosena”.

Puistomaiseen maisemaan kuuluu laajat nurmialueet, satunnaiset puut ja puskikot sekä muut luonnolliset esteet. Vihiojalla on nimensäkin mukaan myös aluetta reunustava oja joka ollessaan runsaimmillaan on usean metrin levyinen. Ojaa ei ylitetä millään väylällä mutta se toimii luonnollisena OB-alueena ja henkisenä esteenä väylillä. Puita on pääosin harvakseltaan joskin väylä kahdeksan heitetään puukäytävää pitkin kahden puun muodostaessa mandoportin pelaajien sipulia testaamaan. Mandoja portin lisäksi löytyy myös väyliltä kaksi ja yhdeksän ja ne tuovat osaltaan turvallisuutta puistoon kun villeimmät heittolinjat on näin kielletty.

Kierros lähtee käyntiin puiston nurkassa sijaitsevalta ykkösen tiiltä. Korin sijainnista riippuen edessä on joko satametrinen pääosin suora väylä joka feidaa lopussa vasemmalle, muutaman puun ympäröimää koria kohti tai 77 metriä pitkä kahden puuryhmän välistä koko matkalta vasemmalle kaartava väylä. Kummassakin tapauksessa heitetään loivasti alamäkeen viettävää ja puiden koristamaa nurmikenttää pitkin. Pitemmälle koripaikalle vaaditaan jo vähän pidempää suoraa siivua kun lyhyemmälle korille pääsee kevyemmällä kaarella.

Kakkosella edessä on noin satametrinen väylä korin paikasta riippumatta. Heittosuunnassa oikea puoli on blokattu mandolla ja puurykelmällä sen vieressä joten linjaa pitää hakea vasemmalta ja ylhäältä. Väylällä on tilaa reilusti mutta kori sijaitsee jälleen muutaman puun lähettyvillä. Pitkäksi karanneet heitot voivat sopivasti tiehen osuessaan skipata kauas ja jopa kolmosen väylälle. Oikeakätiselle kakkonen on mukava antsaliidättely kohti koria.

Kolmosväylä tarjoaa ensikosketuksen Vihiojaan. Väylä kulkee ojan vartta pitkin suoraan kohti koria joka ajankohtaisen sijaintinsa puolesta on joko suoraan tiiltä eteenpäin tai hieman sivussa. Koko matkan ajan väylän vasen laita kohoaa hieman samalla kun oikea laita laskeutuu, näin muodostuva pieni rinne on omiaan pyörittelemään ikävästi kantanneet kiekot kohti ojaa. Tasaisena heitetty suora siivu on omiaan kolmosen nitistämisessä. Heittäessä kannattaa ottaa huomioon myös nelosen tii joka sijaitsee ihan korin lähistöllä.

Kolmosen korin vierestä löytyvä nelosen tii ohjaa heittäjät kohti seuraavaa koria joka sijaitsee noin 60 metrin päässä kummun päällä. Väylän joutuu heittämään sokkona ellei heittäjän pituus huitele lähellä paria metriä mutta korin paikan voi tarkastaa nopeasti käymällä rinteen päällä. Samalla kannattaa tarkistaa väylän poikki kulkeva tie, ettei mutkan takaa ole tulossa ulkoilijoita. Tiin oikealla puolen on metsikköä jonka puut estävät aivan suoran linjan korille. Niiden yli on kuitenkin mahdollista heittää jos vain muistaa pitää heittonsa tarpeeksi korkeana. Kummun päällä vasemmalla on pensasaita joka myös estää liian matalat aikeet puiden suojaaman korin tavoitteluun.

Radan viidennellä väylällä on kaksi vaihtoehtoista tiipaikkaa joista lyhyempää käytetään huomattavasti enemmän. Mikäli väylän heittää pitkänä tulee siitä myös sokkona heitettävä joka varsinkin ruuhkaisena päivänä luo helposti vaaratilanteita radalle. Kannattaa pitää spotteria väylällä mikäli pitempi haaste kiinnostaa. Lyhyemmältä tiiltä katsoessa kori löytyy oikealle ja alaspäin viettävän mäen pohjalta jälleen puiden osittain suojaamana. Korin oikealla puolen sekä takana väijyy myös oja jonne liian itsevarmasti matkaan päästetyt avaukset päätyvät herkästi. Matkaa korille on noin sata metriä ja hieman heittolinjan vasemmalla puolen on myös yksittäinen koivu suojaamassa väylän keskiväliä.

Vihioja tuo suurimman vaikutuksen kuitenkin väylälle kuusi jonka kori sijaitsee paikasta riippuen joko ihan ojan vieressä tai hieman sivussa vahvarunkoisten puiden suojaamana. Mikäli korille mielii vasemmalle feidaavan heiton avulla on linjan pakko kulkea ojan yli joka tuo aina jännitystä sekä show-arvoa heittoihin. Vasen puoli on myös avoin joten heittolinjaa voi hakea omien mieltymystensä mukaan. Koko väylän pituudelta kulkee myös kävelytie joka risteää väylän keskivaiheilla. Mikäli seiskaväylän kori on pitkän layoutin mukaisesti niin heittäjiä voi tulla myös vastaan joten heittojen kanssa tulee olla varovainen.

Seiskan profiili muuttuu huomattavasti sen korin paikasta riippuen. Lyhempi vaihtoehto on noin 80 metriä pitkä oikealle kaartava väylä jonka kori sijaitsee jälleen jykevien runkojen suojaamana. Korille pääsee kuitenkin niin oikealta kuin vasemmaltakin mutta oikealta se voi olla hieman haastavampaa. Samassa suunnassa sijaitsee myös lasten leikkikenttä jota on syytä varoa muutenkin kuin OB-alueen vuoksi. Pitemmällä layoutilla seiska heitetään kuutosväylän vastaisesti ja kori sijaitsee lähellä kutosen tiitä, kummun reunalla. Väylä on tällöin noin 120 metriä pitkä suorahko väylä jonka loppupäässä on tuo samainen kumpu aiheuttamassa ongelmia.

Kasilla päästäänkin sit testailemaan sipulin kuntoa väylällä jossa ei ole mitään ihmeellistä mutta silti jotain niin mystisen vaikeaa. 90 metriä pitkä väylä on viivasuora ja 3/4 matkasta puiden reunustama kummaltakin puolelta. Oikealla kapeampirunkoiset puut tuovat tasaisin väliajoin esteen heittolinjan tielle vasemmalta löytyvien suurempien puiden luodessa erilaiset esteet. Noin kolmekymmentä metriä tiiltä eteenpäin on kahden puun muodostama tuplamandoportti joiden välistä pitäis saada heitto kulkemaan tai muuten tulee rankkua. Mikäli suora heitto ei kulje voi portti aiheuttaa suuriakin ongelmia, muuten se tuo kivan pikku lisäjännitteen avauksiin.

Ysillä päästäänkin revittelemään pitempää siivua pitkin aukeaa ruohokenttää. Väylän alusta löytyy jokunen puu joita tulee varoa ja ihan tiin vieressä etuvasemmalla on myös mandopuu joka tulee kiertää oikealta. On myös tärkeää huomata, että ysin väylä kulkee kakkosen poikki joten heittovuoroista ja rytmistä on syytä viestiä muiden heittäjien kanssa mikäli kakkosella on väkeä. Ysiväylän alueelle osuu myös paljon kävelytietä joten jälleen ruuhkaisena päivänä voi ysin heittäminen olla yllättävänkin aikaavievää puuhaa.

Vihiojan legendaarinen rata on perinteinen puistorata josta löytyy puistoradoille ominaiset hyvät ja huonot puolet. Ruuhkaisena päivänä kierros voi kestää yllättävänkin kauan ja varovaisuutta pitää olla mukana jatkuvasti. Radalla on myös muutama ratkaisu jotka välillä viivästyttävät peliä kun varotaan muita heittäjiä. Kakkosen ja ysin risteämä on jotain mitä ei haluaisi radoilla nähdä ja pitkäksi avattuna kolmonen kolahtelee nelosen tiille.

Rata ei ole vaikeimmasta päästä mutta tarjoaa silti kivoja pikku haasteita. Korit ovat monesti puiden suojaamia, oja tuo oman lisänsä heittojen suunnitteluun ja kumpuileva maasto voi pyöritellä kiekkoja pitkiäkin matkoja. Väylät ovat reiluja muttei aina ihan itsestäänselvyyksiä joka pistää miettimään heittoja enemmänkin. Tiit ja korit ovat nähneet parhaat päivänsä ja puitteet ovat kunnostamisen tarpeessa mutta yhä jotakuinkin toimivat.

Arvio:

Rata: 3,5
Flow: 2,5
Puitteet: 2,5

Kokonaisarvio:

0 kommenttia:

Arvostelussa: Vihiojan Frisbeegolfrata, Tampere

Arkistot