Ryanairin karjavaunu johdatteli kourallisen suomalaisia British Openiin Wivenhoe parkkiin Essexin yliopisto-campukselle mittelemään maineesta ja kunniasta. Minä ja Tiia notkuttiin Tampereen terminaalissa, kun Aleksi ja Arttu liittyivät seuraan sattumalta. Päädyttiin ottamaan yhdessa vuokra-auto ja suunnattiin KFC:n kautta radalle. Välillä on vaikea muistaa, että sitä autoa on enemmän vasemmalla kuin oikealla puolella, mutta kaipa siihenkin tottuu..
Kun vihdoin päästiin radalle noin sadannen liikenneympyrän jälkeen (jotka huipentuivat vielä ympyröihin, joissa kaksi on sulautettu toisiinsa) ja löysimme ykkösen tiin, meille selvisi myös, että pelaajakokous alkaa minuutin päästä. Sinne siis.
Mulla oli henkilökohtaisesti aika kovat odotukset tämän kisan suhteen, mutta pelaajakokous murskasi ne haaveet. Keski-Eurooppa on keskieurooppa, tässä muutamia huomioita:
*heittoalustoja ei ole, sunnuntaina varmaan hyvässä kuosissa
*osa väylistä kulkee autoteiden ylitse
*osa väylistä kulkee yliopistorakennusten välissä tai välittömässä läheisyydessä, ja mikä parasta
*jos osut heitolla rakennukseen, saat penaltin.
Juuri näin. Heitän avauksen, ottaa pompun talon seinästä ja pysähtyy korin juureen -> otan helpon kolmosen. Tämä on varmaan pdga:n sääntöjen mukainen pykälä. Aivan käsittämätöntä.
No mutta, radalla on myös siistejä juttuja, alue on hieno puisto, jossa on paljon isoja vanhoja tammia, vimpan päälle hoidettu lampi ja jonkin verran korkeuseroja, joten hyviäkin hetkiä on luvassa. Tänään ehdittiin heittää vielä noin 10 väylää, ja loput käveltiin pimeässä läpi, joten tuntuma on, mutta ei mikään järjetön valmistautuminen. Ei tosin ole mitään ihmeellistä (tiukkoja outteja tai vast), mikä vaatisi erityistä valmistautumista, joten huomenna hyvillä mielin pelaamaan. Fieldi ei kokonaisuutena ole kovin kova, mutta kärki on aika tiukka. Viiden sakkiin ei pitäisi olla vaikea päästä, mutta siitä jokainen sija ylöspäin onkin isomman työn takana. Kaikki on mahdollista.
0 kommenttia:
Jätä kommentti