Voittamaan mentiin..
..ja voitto haettiin! Kukkulan kuninkuus tuli uusittua. Kisan taso nousee vuosi vuodelta, ja helpolla ei irronnut tänä vuonna.
Lopulta kahden heiton turvin pokkasin pystin, mutta jännitystä riitti viimeiselle väylälle saakka. Lauantain jälkeen viiden heiton takaa-ajoasema ei ollut mitenkään herkullinen tilanne (huolimatta siitä, että lauantaina kilpailua johtanutta pelaajaa ei ole vielä koskaan kruunattu kuninkaaksi), varsinkaan kun ristiselkä-ripatti oli vahvoilla näytöillään kakkosena heiton edellä.
Sunnuntain 25-väyläiselle maratonkierrokselle lähdettiin hyvissä tunnelmissa. Seppo liittyi em. pelaajien kanssa ykköspooliin, valmiina keräämään päänahkoja. Kolmen väylän jälkeen Kimmo jäi heiton jo selän taakse ja Kalle oli enää kahden heiton päässä, eli alku oli meikäläiselle hyvinkin vahva. 7. väylällä tasoitusta tarjoiltiin jo 6-metrisellä putilla, mutta eipä osunut ja Kalle pysyi vielä heitolla kärjessä.
Metsäosuuden kuudella väylällä kiipesin turvallisen tuntuiseen kolmen heiton johtoon ja olin jo neljä alle par:in. Seuraavalla väylällä Kalle sai vuorostaan yhden kiinni ja pari väylää tuupittiin tasoihin, joten ero oli kaksi heittoa 17 väylän jälkeen. Maailman mullistavimman idean ”hei tästähän voi heittää kaikkien puiden yli” avulla pelasin sitten tuplabogin 18. väylältä. Kalle tuli tasoihin par -tuloksella.
Saariväylä on aina jännittävä, mutta tällä kertaa kaikki osuttiin. Jäin kauimmas, eikä 7-metrinen putti yläpantaan lohduttanut. Kalle meni johtoon heitolla. Seuraava väylä käänsi kelkan, kun otin kakkosen ja menin suoraan johtoon kahdella heitolla. Pääsin vielä neljänkin heiton johtoon, josta Kalle otti yhden vielä kiinni ennen kierroksen päätöstä ja alkavaa finaalia. Samaan aikaan Seppo pelasi hyvin, ja pääsi Kimmon kanssa tasoihin. Finaaliin lähdettiin siis kutkuttavista asetelmista.
Ensimmäiset kaksi väylää pelattiin Kallen kanssa tasoihin, jonka jälkeen Kalle sai heiton kiinni. Seuraavalla väylällä pääsin uudestaan kolmen heiton karulle, mutta finaalin viidennellä väylällä Kalle avasi milliin ja oli kaksi heittoa perässä. Viimeiselläkin väylällä Kalle avasi metriin ja mun oli pelattava korkeintaan kolmonen. Pienellä tärinällä avaus pöpelikköön, juuri ja juuri sisälle. Siitä lähestyminen viiteen metriin hyvin jännittävälle puttipaikalle, mutta upposi kuitenkin!
Seppo ja Kimmo ajautuivat sudden death -ratkaisuun ja neljännellä väylällä Seppo vei kolmannen sijan. Lienee kuitenkin hyväksyttävää hävitä sd sd:ssä maailmanmestaruuden voittaneelle.. Hienot kisat kummallekin, vaikka pienen pettymyksen varmaan molemmat joutuivat nielemään.
Huippukisat! Anssi ja Juha hoitivat homman taas kestävyytensä (sekä fyysisen, että henkisen) äärirajoilla, ja tuloksena paremmat kisat kuin koskaan aiemmin.. Kiitos!
Tämän kisan pohjalta lähdetäänkin sitten Ameriikkaan. Hyvä, kohtalaisen ehjä kisa tuo itseluottamusta. Putti ei kyllä osunut, mutta sitä ei niin paljon lähiaikoina ole treenattukaan, kuin draivia. Draivi toimi hyvin. Tällä viikolla taas treenaillaan, kun ehditään..
0 kommenttia:
Jätä kommentti