Vivahderikas ensimmäinen kierros
Aamun tunnelmat olivat aika erikoiset. Aamulla heräsin kisafiiliksen, kunnes liikautin heittokättäni ja vihlaisi olkapäätä oikein tosissaan. Sama vamma vaivasi jo tiistaina, mutta meni ohi iltapäivään mennessä ja uskoin sen olevan vain nukkumiskankeutta tms. Muutaman minuutin liikuttelun jälkeen oli todettava, että kipu ei tule häviämään helpolla. Aamiainen huiviin ja toiveikkaana radalle.
Radalle päästyäni käsi vihoitteli edelleen, muttei tuntunut haittaavan heittämistä. Kunnes. Puttasin kahdeksasta metristä ja tuntui kuin joku olisi lyönyt vasaralla. Olkapää ei kestä nostoliikettä, joka putatessa tulee väistämättä. Yritin lämmitellä hyvin, muttei auttanut. Lämmittelyn tavoitteena oli lähinnä löytää kivuton puttityyli. Hämärän rannenäpyn voimin lähdettiin kierrokselle, alta viidestä metristä putit tuntuivat kuitenkin ihan hyviltä.
Ensimmäisen väylän avaus neljään metriin ja putti sisään loi toiveita kierrokselle. Seuraavan väylän ob-4 vei toiveet mennessään. Tuntui, että käden kipurajoilla liikuttiin, mutta draiveja se ei silti haitannut. Välillä putissa nitkahti, mutta seuraavan väylän loppuun mennessä kipu oli helpottanut jo miedoksi säryksi.
Kierros oli kokonaisuutena ailahtelevaa, mutta pysyi hallussa melko hyvin. Epäonnistumiset oli odotettuja mm. ylimääräisen kipujännityksen vuoksi, mutta onnistuin pitämään ne minimaalisina. Kierrokseen mahtui kaksi yli 6-metristä onnistunutta puttia. Epäonnistuneita vähän enemmän. Tosin paikkoja ei voinut montaa olla, kun tulokseksi muodostui kohtuullinen kaksi alle parin, 62. Lähestymiset ilmeisesti löysivät paikkansa.
Hienoja hetkiä (lue birdiet); 1. väylän kakkonen, 4. väylän nelonen 7. väylän kolmonen (vertailun vuoksi Avery heitti tällä väylällä seiskan), 10. väylän kakkonen, 18. väylän nelonen. Näistä vain viimeisessä jouduin puttaamaan yli 5 metriä (n. 9 metriä)
Huonoja hetkiä (lue bogit); Kakkosväylän neppari, (6-väylän neppari kiristää, koska missasin seitsemästä metristä käden takia, tämä oli ainut), mandon ohi ysiväylällä, vitonen väylältä 12.
Kokonaisuutena tosiaan yllättävän ehjä kierros, ottaen huomioon tavoitteiden muututtua toiveeksi päästä maaliin saakka. Huomenna päästään tosissaan ottamaan mittaa ameriikan ihmeestä. Ainutlaatuinen tilaisuus, tästä otetaan ilo irti..
0 kommenttia:
Jätä kommentti