Vahva lopetus jäi haaveeksi
Kolmannen kierroksen jälkeinen 30 min puttisessio palautti tuntuman melko hyvin puttiin ja sitä myöden toi luottamusta koko peliin. Kierroksen jouduin kuitenkin nöyrästi aloittamaan par:illa, joka kerta aiemmin olin onnistunut ottamaan birdien. Kakkosväylällä reilu kymppimetrinen kiipesi alaraudan päälle, muttei koskaan jaksanut sisään. Eilisen jälkeen olin päättänyt, ettei alarautaan putata, se kaatui siinä. Putti tuntui kuitenkin hyvältä, oikea suunta ja iso ylämäki. Nelosväylällä pelastin par:in (kakkosen) 15-metrisellä putilla ja viimeistään siinä vaiheessa luottamus oli huipussaan. Vitoselta 4-metrisellä putilla birdie ja saariväylältä 12-metrisellä putilla kakkonen. Puttaaminen oli ihan huikeaa, 2 alle 6 väylän jälkeen.
Seiskalla avaus jäi 12-14 metriin, mtuta turvalliselle puolelle kumpua. Tuolla itseluottamuksella oli helppo lähteä kokeilemaan, kolme senttiä liikaa vasemmalle, eikä jäänyt. Paikkasin nostobirdiellä seuraavalla väylällä. 8 väylää, 3 alle. Siinä vaiheessa näytti ja tuntui hyvältä. 9. väylä oli koko kisojen ajan murheenkryyni. Käytin väylällä yhteensä 21 heittoa, eli 5 yli par:in. Tänään pelsin tismalleen samoilla virheillä kuin eilen; avaus vähän lyhyeksi rollerilla, eilen heitin forella metsätunneliin (ei siis väylää pitkin vaan oikoreittiä), tänään rystyllä. Päädyin jotakuinkin samaan paikkaan, eilen heitin putterirystyn senttejä outtiin, tänään forella senttejä outtiin. Eilen puttasin yli, tänään yläpantaan 5 metristä. Tuplabogi. Hieno, mutta vaikea väylä, joka teki meikäläisen pelin vaikeaksi.
Etuysi siis yhden alle. Haaveet 54:stä piti haudata :), mutta hyvään kierrokseen eväät oli vielä jäljellä, draivi kulki ja putti oli hirmu iskussa. 8 väylää peräkkäin (10-17) sama tarina toistui, olin birdie-putilla 10-20 metrissä, en koskaan lähempänä, en koskaan kauempana. Yhtään en saanut sisään, kaikkia ei voinut yrittää tuulen ja/tai korkeuserojen vuoksi. Pelkkää par:ia. Viimeisellä väylällä jäin vielä kauemmaksi ja lisäksi lähestyminen rollasi pöheikköön ja kisat päättyivät bogiin. Tulokseksi tylsähkö 63. Draivi oli huikeaa, lähipeli ontui.
Voittajokolmikon fiilikset katossa.
USDGC-paikka jäi haaveeksi, tavoite kympin sakista myös. Kisojen taso on noussut merkittävästi, viime vuonna tällaisilla rating-keskiarvoilla olisi ollut kolkuttelemassa 10 sakkia, nyt ylsi 23:nneksi. Sikäli kisat olivat pettymys, mutta draivipelistä erityiset pisteet itselleni. Puttipelikin alkoi olla kohtuullista loppua kohden, valitettavasti kehityskäyrän olisi pitänyt olla huipussaan jo ennen näitä kisoja. SMeihin seuraavaksi sitten mittelemään titteleistä.
Raskaat kierrokset vaativat lepohetkensä.
0 kommenttia:
Jätä kommentti