Treenit on pelattu ja rata suunniteltu
Aika moni väylä koki muutoksen tänään, mutta nyt radalla on ilo pelata. Vettä satoi tänään vaihtelevasti, toivottavasti huomiseksi paranee.
Aamupäivä kului rataa tehdessä, kun väyliä muutettiin turvallisemmiksi ja mielenkiintoisemmiksi. Tämän radan väylä nro 18 lienee visuaalisesti hienoin väylä jonka olen pelannut. Heitetään alamäkeen lammen yli, rannassa on kivimuuri, jonka päällä bunkkeri, jonka vieressä kori. Otan kuvan vielä tiiltä, mutta tässä esimakua. Kori löytyy vasemmasta alanurkasta ja tii oikealta ylhäältä; pieni valkoinen täppä on väyläopaste.
Treenikierroksen anti oli jotakuinkin odotusten mukaista. Pahasti ei voi missään ryssiä ja yhden vitosen onnistuin korttiin saamaan (par-vitosella). Lopputuloksena 56, tamperelaiset heittivät 56, 60, 65, järjestyksessä Jussi, Lahtinen ja Kotka. Huomenna katsotaan sitten mitä tapahtuu. Vielä ei olla ihan varmoja kuinka monta väylää pelataan ja mihin aikaan, mutta eiköhän se tässä pikkuhiljaa selviä. Ei täällä Italiassa niin kiire mihinkään ole.
Eilen tosiaan käytiin kaupungin kuulemma toiseksi parhaassa ravintolassa syömässä ja teen itse parempaa pastaa joten se siitä. Nälkä oli kova ja tilasin ison annoksen, ”Grande?! Yes!”. Syötiin Kotkan kanssa kumpikin kaksi annosta, kun ei oikein nälkä lähtenyt. Jälkimmäinen oli vielä kehnompi maultaan, kuin ensimmäinen. Parin tunnin päästä oli taas nälkä.
Tänään käytiin paikallistietämyksen mukaan kaupungin parhaassa pizzeria ristorantessa, joka oli todella hyvä. Vatsa on vihdoin täynnä ja taas hymyilyttää, varsinkin kun pääsee pelaamaan paremmalla radalla kuin eilen. Ristorantesta kun lähdettiin takaisin, kaupan parkkipaikka oli niin sanotusti kiinni. Oheinen kuva selittää miksi.
Saimme vuokra-auton kuitenkin irti ja nyt valmistaudutaan huomiseen kilpailupäivään. Leonardo da vinci -titteli on tarjolla. Aikamoista.
0 kommenttia:
Jätä kommentti